Takaisin Tulosta

Pahoinpitelyn uhrin kohtaaminen ja henkinen tuki

Lääkärin käsikirja
8.9.2023 • Viimeisin muutos 8.9.2023
Pertti Hakkarainen ja Aaro Mäkelä

Keskeistä

  • Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä, elintärkeitä asioita uhkaava tai katastrofaalinen.
  • Sokkivaiheessa potilas pitää tapahtunutta etäällä ja voi olla asiallinen ja tunteeton. Reaktiovaiheessa potilas alkaa kohdata tapahtunutta ja heräävät tunteet voivat olla voimakkaita.
  • Potilaan kohtaamisessa tulee luoda turvallinen, rauhallinen ja mahdollisimman kiireetön ilmapiiri.
  • Huolehdi kotiutuminen, tarvittaessa perheen tai ystävän luo, ja välitön arjen sujuminen.
  • Sovi jatkokontaktit ja -hoito.

Pahoinpidellyksi joutumisen kokemus

  • Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita.
  • Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä, elintärkeitä asioita uhkaava tai katastrofaalinen.
    • Pahoinpitelyn uhriksi joutuminen on hyvin usein tällainen tilanne, ja vastikään väkivaltaa kohdannut kokee akuuttia traumaattista stressiä – hän on ns. traumaattisen kriisin vaikutuksessa.
  • Hoidon piiriin hakeudutaan tyypillisesti traumaattisen kriisin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa (sokki- ja reaktiovaiheessa).
    • Sokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta psyykkisesti etäällä. Hän saattaa esim. olla vastaanotolla hyvin asiallinen, melko tunteeton ja toteava.
    • Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, jolloin sen aiheuttamat tunteet heräävät ja saattavat olla hyvinkin voimakkaita.
  • Akuutille stressihäiriölle (ASD) ja traumaperäiselle stressihäiriölle (PTSD) on kolme tyypillistä oiretta, joita väkivaltaa kokeneet tuovat usein esille vastaanotolla.
    • Tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen eli ns. takaumaoire
    • Tapahtuneesta muistuttavien asioiden välttäminen eli ns. välttämisoire
    • Kehon kohonneeseen vireyteen liittyvät ns. ylivireysoireet
  • Näistä on mahdollisuuksien mukaan hyvä kertoa myös potilaalle, jotta hän ymmärtää omia reaktioitaan. Näin kokemus hallinnasta voi vahvistua, vaikka oireilu jatkuisi.

Hoito

  • Väkivaltaa kokeneen kohtaamisessa keskeinen periaate on, ettei kohtaamisen tulisi (edes abstraktisti) toistaa väkivaltatilanteen traumatisoivia elementtejä – turvattomuutta, vaarallisuutta ja hallitsemattomuutta.
  • Kohtaamisen tulisi siis olla korostetusti turvallinen ja inhimillinen, ammattilaisen tulisi olla ennakoitava ja luotettava, ja potilaan tulisi saada kokea selkeää hallinnan kokemusta (eli ns. traumainformoitu kohtaaminen).
  • Hyvässä kohtaamisessa
    • ymmärretään potilaan psyykkisiä reaktioita ja tilaa sekä niiden yhteyttä koettuun traumatilanteeseen
    • ei vaikeuteta potilaan tilannetta tai tuoteta uutta traumakokemusta
    • ohjataan toipumisen tuen pariin.
  • Parhaimmillaan kohtaaminen esim. tutkimustilanteessa on itsessään traumakokemuksesta toipumista edistävää.
  • Potilaan tila on tavattaessa tyypillisesti jokin seuraavista neljästä.
    • Shokkivaihe, jossa tapahtunutta ei ole vielä psyykkisesti sisäistetty
      • Tyypillistä eri tasoinen dissosiaatio, kieltäminen ja torjunta, jotka voivat näkyä esim. tunneyhteyden puuttumisena, toteavuutena
      • Hoito: vakautetaan tilanne luomalla turvallinen ja huolta pitävä kohtaaminen ja ympäristö.
    • Reaktiovaihe, jossa henkilö asteittain kohtaa muuttuneen psyykkisen todellisuuden
      • Tyypillisesti uudelleen kokemisen, välttelyn ja kehollisen yli-/alivirittyneisyyden oireita, jotka vaikeuttavat elämää
      • Hoito: Vakauttamista jatketaan mm. oiretietoisuuden avulla, annetaan tukea ja apua arjesta selviytymiseen oireista huolimatta. Hoidetaan oireita/seurauksia.
    • Käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautumisen vaihe tulevat myöhemmin.
      • Koettua työstetään ja hyväksytään osaksi omaa maailmankuvaa. Uskomusjärjestelmä palautuu luottavammaksi.
      • Vaatii usein aktiivista psykososiaalista hoitoa ja tukea.
  • Oireet vaimenevat muutamassa vuorokaudessa.
    • Toistuva väkivallan uhriksi joutuminen voi tehdä oireilusta monimuotoisempaa ja vaikeampaa; ks. myös Lähisuhdeväkivalta «Lähisuhdeväkivalta»1.
  • Bentsodiatsepiineja kannattaa välttää.
    • Tarvittaessa anna mukaan pieni annos, älä kirjoita reseptiä.
  • Alkoholia tulee välttää.
  • Sovi seuraava tapaaminen paikallisen käytännön mukaisesti.
  • Osa potilaista oireilee pidempään ja tarvitsee varsinaista psykologista työskentelyä.
  • Katso myös Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö «Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö»2.

Käytännön ohjeita kohtaamiseen

  • Ensikohtaamisessa tulee tarjota
    • rauhallinen, inhimillinen ja tunkeilematon kontakti
      • Kuuntele keskeyttämättä mutta aktiivisesti esim. nyökkäilemällä, katsomalla silmiin.
      • Anna potilaalle mahdollisuus puhua ja sanoa pahin ääneen.
      • Hyväksy potilaan reaktiot.
      • Puhu selkeästi ja yksinkertaisesti, vältä tyhjiä fraaseja.
    • välitön ja jatkuva turva huolehtimalla fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista.
      • Pyri rauhoittamaan uhrin tunnemyrskyä ja emotionaalista ylikuormittumista.
      • Vastaa potilaan välittömiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin käytännöllisillä neuvoilla.
      • Auta säilyttämään kontrolli ja huolehtimaan arjen sujumisesta, lapsista, rutiineista.
      • Varmista yhteys läheisiin, perheeseen, sosiaaliseen tukiverkkoon.
      • Kerro stressireaktiosta.
      • Yhdistä uhri käytettävissä oleviin tukipalveluihin myös mahdollisen jatkohoidon tarpeita ajatellen; uhria ei pidä jättää yksin.
      • Tarjoa apua aktiivisesti ja tue potilaan selviytymiskeinoja.
      • Pidä annetut lupaukset.
  • Rauhallinen ote kertoo potilaalle, että
    • hän on turvassa, myös psyykkisesti
    • ammattilaiseen voi luottaa
    • tilanne on hallinnassa.
  • Samalla voi välittyä myös toivo siitä, etteivät tällaiset kokemukset ole jotakin lopullisesti sietämätöntä.
  • Ammattilaisen rauhallisuutta tukevat riittävä käytettävissä oleva aika, työrauha ja selkeät ohjeet ja menettelyt.

Kirjallisuutta

  1. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 15.6.2023). Saatavilla internetissä: «Traumaperäinen stressihäiriö»3.
  2. Laukkala K,Tuisku K, Garoff F, ym. Monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö - muuttuvat käsitteet ja vaikutus hoitoon. Duodecim 2022;138(10):903-9 «Monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö - muuttuvat käsitteet ja vaikutus hoitoon (10/2022)»4
  3. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Terveystietopankki: Psyykkiset traumat. YTHS 2019. Haettu 30.3.2020 osoitteesta «https://www.yths.fi/terveystietopankki/psyykkiset-traumat/»1.
  4. Psyykkinen trauma. Traumaterapiakeskus 2018.