Pahoinpitelyn uhrin kohtaaminen ja henkinen tuki
Lääkärin käsikirja
8.9.2023 • Viimeisin muutos 8.9.2023
Pertti Hakkarainen ja Aaro Mäkelä
Keskeistä
- Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä, elintärkeitä asioita uhkaava tai katastrofaalinen.
- Sokkivaiheessa potilas pitää tapahtunutta etäällä ja voi olla asiallinen ja tunteeton. Reaktiovaiheessa potilas alkaa kohdata tapahtunutta ja heräävät tunteet voivat olla voimakkaita.
- Potilaan kohtaamisessa tulee luoda turvallinen, rauhallinen ja mahdollisimman kiireetön ilmapiiri.
- Huolehdi kotiutuminen, tarvittaessa perheen tai ystävän luo, ja välitön arjen sujuminen.
- Sovi jatkokontaktit ja -hoito.
Pahoinpidellyksi joutumisen kokemus
- Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita.
- Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä, elintärkeitä asioita uhkaava tai katastrofaalinen.
- Pahoinpitelyn uhriksi joutuminen on hyvin usein tällainen tilanne, ja vastikään väkivaltaa kohdannut kokee akuuttia traumaattista stressiä – hän on ns. traumaattisen kriisin vaikutuksessa.
- Hoidon piiriin hakeudutaan tyypillisesti traumaattisen kriisin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa (sokki- ja reaktiovaiheessa).
- Sokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta psyykkisesti etäällä. Hän saattaa esim. olla vastaanotolla hyvin asiallinen, melko tunteeton ja toteava.
- Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, jolloin sen aiheuttamat tunteet heräävät ja saattavat olla hyvinkin voimakkaita.
- Akuutille stressihäiriölle (ASD) ja traumaperäiselle stressihäiriölle (PTSD) on kolme tyypillistä oiretta, joita väkivaltaa kokeneet tuovat usein esille vastaanotolla.
- Tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen eli ns. takaumaoire
- Tapahtuneesta muistuttavien asioiden välttäminen eli ns. välttämisoire
- Kehon kohonneeseen vireyteen liittyvät ns. ylivireysoireet
- Näistä on mahdollisuuksien mukaan hyvä kertoa myös potilaalle, jotta hän ymmärtää omia reaktioitaan. Näin kokemus hallinnasta voi vahvistua, vaikka oireilu jatkuisi.
Hoito
- Väkivaltaa kokeneen kohtaamisessa keskeinen periaate on, ettei kohtaamisen tulisi (edes abstraktisti) toistaa väkivaltatilanteen traumatisoivia elementtejä – turvattomuutta, vaarallisuutta ja hallitsemattomuutta.
- Kohtaamisen tulisi siis olla korostetusti turvallinen ja inhimillinen, ammattilaisen tulisi olla ennakoitava ja luotettava, ja potilaan tulisi saada kokea selkeää hallinnan kokemusta (eli ns. traumainformoitu kohtaaminen).
- Hyvässä kohtaamisessa
- ymmärretään potilaan psyykkisiä reaktioita ja tilaa sekä niiden yhteyttä koettuun traumatilanteeseen
- ei vaikeuteta potilaan tilannetta tai tuoteta uutta traumakokemusta
- ohjataan toipumisen tuen pariin.
- Parhaimmillaan kohtaaminen esim. tutkimustilanteessa on itsessään traumakokemuksesta toipumista edistävää.
- Potilaan tila on tavattaessa tyypillisesti jokin seuraavista neljästä.
- Shokkivaihe, jossa tapahtunutta ei ole vielä psyykkisesti sisäistetty
- Tyypillistä eri tasoinen dissosiaatio, kieltäminen ja torjunta, jotka voivat näkyä esim. tunneyhteyden puuttumisena, toteavuutena
- Hoito: vakautetaan tilanne luomalla turvallinen ja huolta pitävä kohtaaminen ja ympäristö.
- Reaktiovaihe, jossa henkilö asteittain kohtaa muuttuneen psyykkisen todellisuuden
- Tyypillisesti uudelleen kokemisen, välttelyn ja kehollisen yli-/alivirittyneisyyden oireita, jotka vaikeuttavat elämää
- Hoito: Vakauttamista jatketaan mm. oiretietoisuuden avulla, annetaan tukea ja apua arjesta selviytymiseen oireista huolimatta. Hoidetaan oireita/seurauksia.
- Käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautumisen vaihe tulevat myöhemmin.
- Koettua työstetään ja hyväksytään osaksi omaa maailmankuvaa. Uskomusjärjestelmä palautuu luottavammaksi.
- Vaatii usein aktiivista psykososiaalista hoitoa ja tukea.
- Oireet vaimenevat muutamassa vuorokaudessa.
- Toistuva väkivallan uhriksi joutuminen voi tehdä oireilusta monimuotoisempaa ja vaikeampaa; ks. myös Lähisuhdeväkivalta «Lähisuhdeväkivalta»1.
- Bentsodiatsepiineja kannattaa välttää.
- Tarvittaessa anna mukaan pieni annos, älä kirjoita reseptiä.
- Alkoholia tulee välttää.
- Sovi seuraava tapaaminen paikallisen käytännön mukaisesti.
- Osa potilaista oireilee pidempään ja tarvitsee varsinaista psykologista työskentelyä.
- Katso myös Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö «Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö»2.
Käytännön ohjeita kohtaamiseen
- Ensikohtaamisessa tulee tarjota
- rauhallinen, inhimillinen ja tunkeilematon kontakti
- Kuuntele keskeyttämättä mutta aktiivisesti esim. nyökkäilemällä, katsomalla silmiin.
- Anna potilaalle mahdollisuus puhua ja sanoa pahin ääneen.
- Hyväksy potilaan reaktiot.
- Puhu selkeästi ja yksinkertaisesti, vältä tyhjiä fraaseja.
- välitön ja jatkuva turva huolehtimalla fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista.
- Pyri rauhoittamaan uhrin tunnemyrskyä ja emotionaalista ylikuormittumista.
- Vastaa potilaan välittömiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin käytännöllisillä neuvoilla.
- Auta säilyttämään kontrolli ja huolehtimaan arjen sujumisesta, lapsista, rutiineista.
- Varmista yhteys läheisiin, perheeseen, sosiaaliseen tukiverkkoon.
- Kerro stressireaktiosta.
- Yhdistä uhri käytettävissä oleviin tukipalveluihin myös mahdollisen jatkohoidon tarpeita ajatellen; uhria ei pidä jättää yksin.
- Tarjoa apua aktiivisesti ja tue potilaan selviytymiskeinoja.
- Pidä annetut lupaukset.
- Rauhallinen ote kertoo potilaalle, että
- hän on turvassa, myös psyykkisesti
- ammattilaiseen voi luottaa
- tilanne on hallinnassa.
- Samalla voi välittyä myös toivo siitä, etteivät tällaiset kokemukset ole jotakin lopullisesti sietämätöntä.
- Ammattilaisen rauhallisuutta tukevat riittävä käytettävissä oleva aika, työrauha ja selkeät ohjeet ja menettelyt.
Kirjallisuutta
- Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 15.6.2023). Saatavilla internetissä: «Traumaperäinen stressihäiriö»3.
- Laukkala K,Tuisku K, Garoff F, ym. Monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö - muuttuvat käsitteet ja vaikutus hoitoon. Duodecim
2022;138(10):903-9 «Monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö - muuttuvat käsitteet ja vaikutus hoitoon (10/2022)»4
- Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Terveystietopankki: Psyykkiset traumat. YTHS 2019. Haettu 30.3.2020 osoitteesta «https://www.yths.fi/terveystietopankki/psyykkiset-traumat/»1.
- Psyykkinen trauma. Traumaterapiakeskus 2018.