Takaisin Tulosta

Lähisuhdeväkivalta

Lääkärin käsikirja
28.9.2025 • Viimeisin muutos 28.9.2025
Katja Kero

Keskeistä

  • Lähisuhdeväkivallaksi kutsutaan perheenjäseniin tai muihin läheisiin ihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Se voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai taloudellista «https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta»1.
  • Aiheuttaa uhreille pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka lisäävät terveyspalveluiden käyttöä.
  • Fyysisten seuraamusten ohella väkivalta voi aiheuttaa henkisiä, psyykkisiä ja psykosomaattisia oireita.
  • Raskaus voi lisätä lähisuhdeväkivallan uhkaa.
  • Väkivallasta tulee kysyä suoraan mutta samalla varmistaa, ettei tekijä ole paikalla ja että uhrin on turvallista palata kotiin. Väkivallan uhrin kohtaamiseen kuuluvat myös tietoisuuden lisääminen väkivallan monista muodoista, saatavilla olevasta avusta ja traumasta toipumisesta.

Taustaa

  • Lähisuhdeväkivalta on yleinen ja vaikeasti tavoitettava kansanterveysongelma.
  • Lähisuhdeväkivalta on käsitteenä laajempi kuin perheväkivalta tai parisuhdeväkivalta. Se sisältää myös eron jälkeisen vainon ja ns. kunniaan liittyvän väkivallan.
  • Tekijänä voi olla uhrin nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen.
  • Taustalla on ihmisoikeuksia rikkova käyttäytymismalli, jolle on ominaista kontrollin ja vallan käyttö.
  • Kokijana on useimmiten nainen, mutta voi koskea myös muita sukupuolia.
  • Uhrin kokema pelko, häpeä ja hämmennys nostavat kynnystä hakea apua.
  • Riskitekijöitä ovat lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu, perheväkivallan aikaisemmat kokemukset, päihteiden käyttö ja matalampi koulutustaso.
  • MARAK (moniammatillinen riskinarviotyöryhmä «https://thl.fi/fi/web/vakivalta/tyon-tueksi/marak-moniammatillinen-riskinarviointi»2) kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea. MARAK-työryhmiä on Suomessa kymmenillä eri paikkakunnilla.

Diagnoosi

  • Olennaista on osata epäillä lähisuhdeväkivaltaa.
  • Kysy väkivallasta suoraan.
  • Perheessä koettu väkivalta koskee usein myös lapsia.
  • Lapsuudenaikainen altistuminen lähisuhdeväkivallalle, hyväksikäytölle ja laiminlyönneille on yhteydessä lukuisiin aikuisiän lääketieteellisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Lapsen kokema toksinen stressi aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen rakenteessa, hormonaalisen järjestelmän toiminnassa ja immuunijärjestelmässä.
  • Varhaiset kokemukset altistavat myös uusille traumakokemuksille ja uhriksi joutumiselle aikuisiällä.

Hoito

Taulukko 1. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneen henkilön kohtaaminen
Kysy väkivallasta suoraan.
Kuuntele myötätuntoisesti ja avoimesti.
Varmista, ettei väkivallan tekijä ole paikalla.
Kerro, miten monimuotoista väkivalta on.
Sano selvästi, että väkivalta on rikos. Kerro, että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus.
Kartoita asiakkaan omia käsityksiä ja kokemuksia väkivallasta.
Kerro saatavilla olevista palveluista ja auta uhri avun piiriin.
Arvioi uhrin ja hänen perheensä välitön turvallisuuden tarve.
Tee potilaan kanssa varalle henkilökohtainen turvasuunnitelma «https://thl.fi/aiheet/vakivalta/tyon-tueksi/lomakkeet-vakivallan-kirjaamiseen-ja-kartoittamiseen»4 «https://thl.fi/documents/155392151/190324319/Henkil%C3%B6kohtainen+turvasuunnitelma.pdf»5 «https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/»6.

Kirjallisuutta

  1. Hackenberg E, Vallila K, Huuhtanen M. Pahoinpidellyn päivystyksellinen hoito ja ilmoitusvelvollisuus -verkkokurssi [online]. Kustannus Oy Duodecim 2024 (luettu 14.08.2025). «Pahoinpidellyn päivystyksellinen hoito ja ilmoitusvelvollisuus»6
  2. Dheensa S, McLindon E, Spencer C, ym. Healthcare Professionals' Own Experiences of Domestic Violence and Abuse: A Meta-Analysis of Prevalence and Systematic Review of Risk Markers and Consequences. Trauma Violence Abuse 2023;24(3):1282-1299. «PMID: 34978481»PubMed
  3. Hackenberg EAM. Trauma-Informed Care For Injuries After Intimate Partner Violence. Väitöskirja. University of Helsinki. Helsinki 2022. «https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/b0d974d6-754e-4c8c-a944-9598e41e6005/content»17
  4. Kero KM, Puuronen AH, Nyqvist L, ym. Usability of two brief questions as a screening tool for domestic violence and effect of #MeToo on prevalence of self-reported violence. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2020;255():92-97. «PMID: 33113404»PubMed
  5. Hackenberg EAM, Sallinen V, Handolin L, ym. Victims of Severe Intimate Partner Violence Are Left Without Advocacy Intervention in Primary Care Emergency Rooms: A Prospective Observational Study. J Interpers Violence 2021;36(15-16):7832-7854. «PMID: 30913955»PubMed
  6. Siltala H. Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Väitöskirja. University of Jyväskylä. Jyväskylä 2021. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8808-1»18
  7. Kero K, Nyqvist L, Rautio J, Puuronen A. Lähisuhdeväkivallan seulontaa tulee vahvistaa. Suom Lääkäril 2019;74(35):1881–85. «Lähisuhdeväkivallan seulontaa tulee vahvistaa (35/2019)»7
  8. FRA - European Union Agency for Fundamental Rights. Women as victims of partner violence Justice for victims of violent crime Part IV. Luxembourg: Publications Office of the European Union. 2019. «https://fra.europa.eu/en/publication/2019/women-victims-partner-violence-justice-victims-violent-crime-part-iv»19
  9. Finnish Domestic Violence Study (FINDOME). «https://www.ficebo.com/project/findome»20
  10. Vierula H. Uskalla kysyä vammojen syistä. Suom Lääkäril 2016;71(37):2236-2239
  11. World Health Organization (WHO). Clinical and policy guidelines on responding to intimate partner violence and sexual violence against women. WHO 2013 «https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK174250/pdf/Bookshelf_NBK174250.pdf»21