Elvytys

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä
25.11.2021

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Johdanto ja taustaa

  • Euroopan Elvytysneuvosto (European Resuscitation Council, ERC) on julkaissut päivitetyt elvytyssuositukset 24.3.2021. Englanninkieliset suositukset ovat saatavilla sivustolta www.erc.edu «http://www.erc.edu»1.
  • ERC:n elvytyssuositukset perustuvat International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR, «http://www.ilcor.org»2) suorittamaan arviointiin eri elvytystoimenpiteiden hyödyistä. Näyttö eri toimenpiteiden hyödyistä perustuu systemaattisiin tieteellisiin katsauksiin, jotka julkaistaan vertaisarvioiduissa tieteellisessä julkaisussa. Näytön aste arvioidaan Grading of Recommendations Assessment, Development, and Evaluationin (GRADE) avulla. Tämän jälkeen ILCOR:n eri työryhmät muotoilevat tieteeseen perustuvan hoito-ohjeen Consensus on Science and Treatment Recommendations (CoSTR), joka myös julkaistaan vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa. Näiden tieteeseen perustuvien hoito-ohjeiden perusteella ERC:n on muotoillut Euroopan oloihin sopivat elvytyssuositukset.
  • Työryhmä on päivittänyt tätä suositusta adaptoimalla ERC:n suositukset suomalaiseen toimintaympäristöön sopiviksi ja julkaisemalla keskeiset osat niistä suomeksi «Euroopan Elvytysneuvoston suosituksen adaptointi Käypä hoito -suositukseksi»1.

Määritelmiä ja keskeisiä lyhenteitä

  • ABCDE periaate (airway - breathing – circulation – disability – exposure) = systemaattinen peruselintoimintojen arvioinnin toimintamalli.
  • DNAR (do not attempt resuscitation) = älä yritä elvytystä.
  • ECMO (extracorporeal membrane oxygenation) = kehon ulkoinen happeuttaminen.
  • eCPR (extracorporeal cardiopulmonary resuscitation) = sydänpysähdyksen hoitaminen kehonulkoista happeutusta käyttäen.
  • EEG (electroencephalogram) = aivosähkökäyrä.
  • ERC (European Resuscitation Council) = Euroopan Elvytysneuvosto.
  • GCS (Glasgow Coma Scale) = Glasgow'n kooma-asteikko.
  • ILCOR (International Liaison Committee on Resuscitation) = Maailman elvytysjärjestö.
  • PCI (percutaneous coronary intervention) = sepelvaltimoiden pallolaajennus.
  • PEA (pulseless electrical activity) = sykkeetön rytmi.
  • PPE = painelu-puhalluselvytys.
  • ROSC (return of spontaneous circulation) = spontaanin verenkierron palautuminen.
  • VF (ventricular fibrillation) = kammiovärinä.
  • VT (ventricular tachycardia) = kammiotakykardia.

Suosituksen kaaviot

Tiivistelmä ja potilasversio

Aikuisen peruselvytys

Kuva 1.

Aikuisen peruselvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010j.pdf»1

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto.www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 2.

Peruselvytys askel askeleelta.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010q.pdf»2

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

Hätäilmoitus

  • Hätäilmoitus tulee tehdä heti hätänumeroon 112 tai toimintayksikön oman käytännön mukaisesti, kun todetaan, ettei potilas reagoi eikä hengitä tai potilaan hengitys ei ole normaalia.
    • Suosittelemme sairaaloiden ottavan käyttöön sisäiseksi hätänumeroksi 2222:ta eurooppalaisen suosituksen mukaisesti.
  • Jos elvyttäjiä on vain yksi, hätäpuhelua soitettaessa aktivoidaan puhelimen kaiutin, mikä mahdollistaa välittömän paineluelvytyksen aloittamisen hätäkeskuspäivystäjän ohjeistamana.

Paineluelvytys

  • Aloita paineluelvytys mahdollisimman pian.
  • Potilas tulee asettaa selälleen vaakatasoon kovalle alustalle, jos se on mahdollista «Holt J, Ward A, Mohamed TY ym. The optimal surface...»11.
  • Painelukohta on rintalastan alaosa (keskellä rintakehää) (kuva «Aikuisen paineluelvytys»3).
  • Painelusyvyyden tulee olla vähintään 5 cm, muttei kuitenkaan yli 6 cm.
  • Painelutaajuus on 100–120 painelua minuutissa. Paineluelvytyksen tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä.
    • Aseta toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle.
    • Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan elvytettävän rintakehän yläpuolella.
    • Paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein.
  • Paineluelvytyksessä rintakehän alas painamisen ja rintakehän palautumisen tulee kestää yhtä kauan. Rintakehän on palauduttava täysin painallusten välillä. Älä nojaa rintakehään.
Kuva 3.

Aikuisella painelukohta on rintalastan alaosassa, keskellä rintakehää (kuva A). Aseta toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle (kuva B). Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan elvytettävän rintakehän yläpuolella (kuva C).

© European Resuscitation Council 2015, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Puhalluselvytys

  • Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä «Ashoor HM, Lillie E, Zarin W ym. Effectiveness of ...»12.
    • Jos et voi antaa puhalluselvytystä, jatka tehokasta keskeytymätöntä painelua.
  • Pidä hengitystie auki ja puhalla kaksi rauhallista, sekunnin kestävää puhallusta elvytettävän keuhkoihin (kuvat «Hengitysteiden avaus elvytystilanteessa»4 ja «Puhalluselvytys»5) ja tarkista, että rintakehä nousee ja laskee puhallusten mukaan.
  • Jos puhallukset eivät onnistu, toimi seuraavan painelujakson aikana seuraavasti:
    • Tarkista, että suu on tyhjä, ja poista hammasproteesit, elleivät ne pysy paikoillaan, ja korjaa pään asentoa vielä kerran.
    • Puhalla tämän jälkeen uudelleen kaksi kertaa.
    • Elleivät puhallukset tällöinkään onnistu, jatka tehokasta keskeytymätöntä paineluelvytystä.
    • Toisen henkilön saavuttua hänen tulee yrittää puhalluksia seuraavan 30 painelujakson jälkeen.
  • Jos sairaalassa tai terveydenhuollon toimintayksikössä olevan potilaan elottomuuden tunnistamisen jälkeen paikalla on vain yksi elvyttäjä ja lisäapua on hälytetty, pelkkä paineluelvytys riittää, kunnes henkilökuntaa on enemmän paikalla.
  • Painelu-puhalluselvytyksessä (PPE) voidaan käyttää apuna puhallusnaamaria (kuva «Puhallusnaamarin käyttö»6).
    • Yksisuuntaisella venttiilillä varustettu puhallusnaamari on paras vaihtoehto.
    • Naamaripuhalluksiin saadaan paras teho asettumalla elvytettävän pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen.
  • Hengityspaljetta käytettäessä oikea tilavuus saadaan painamalla palje yhden käden sormien väliin niin, että sormet tuntuvat vastakkain. Naamari-paljeventilaation käyttö vaatii huomattavan paljon koulutusta ja kokemusta, sillä ilma menee keuhkojen sijasta helposti mahalaukkuun.
  • Jos potilaalla on kurkunpääavanne, puhalluselvytys tulee antaa siihen.
Kuva 4.

Avaa hengitystiet kohottamalla toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuttamalla päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 5.

Puhalluselvytys. Aloita puhalluselvytys: Pidä hengitystiet avoinna. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Vedä syvään henkeä, paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta.

Kuva 6.

Puhallusnaamarin käyttö. Puhallusnaamaria voidaan käyttää apuna painelu-puhalluselvytyksessä. Paras teho naamaripuhalluksiin saadaan asettumalla potilaan pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen.

Neuvovan defibrillaattorin (sydäniskuri) käyttö

  • Kohteessa, jossa on neuvova defibrillaattori, sen sijainti on osoitettu selkeillä opasteilla (kuva «Maallikkodefibrillaattori»7).
    • Lähin neuvova defibrillaattori voi löytyä myös 112 Suomi -mobiilisovelluksen kautta.
  • Jatka keskeytymätöntä elvytystä, kunnes neuvova defibrillaattori on käytettävissä ja kytketty päälle ja liimaelektrodit on kiinnitetty potilaaseen.
  • Kiinnitä liimaelektrodit potilaan paljaalle rintakehälle neuvovan defibrillaattorin ohjeita ja elektrodien kuvia noudattaen. Ks. kuva «Defibrillointielektrodien oikea asettelu»8, (PDF «hoi17010k.pdf»3).
  • Jos läsnä on useampi kuin yksi auttaja, jatka elvytystä samalla kun elektrodeja kiinnitetään.
  • Seuraa neuvovan defibrillaattorin ohjeita.
    • Varmista, ettei kukaan koske potilaaseen, kun neuvova defibrillaattori analysoi sydämen rytmiä.
    • Jos laite suosittelee defibrillaatioiskua,
      • varmista, ettei kukaan koske potilaaseen
      • paina iskupainiketta
      • jatka elvytystä välittömästi aloittaen painelulla defibrillaatioiskun jälkeen.
    • Jos defibrillaatioiskua ei suositella, jatka elvytystä välittömästi aloittaen painelulla.
    • Jatka elvytystä neuvovan defibrillaattorin ohjeiden mukaisesti 2 minuutin ajan, minkä jälkeen laite pyytää tauottamaan elvytyksen rytmianalyysin ajaksi.
    • Suorita rytmianalyysin aikaiset toimet yllä kuvatun mukaisesti ja jatka elvyttämistä 2 minuutin sykleissä neuvovan defibrillaattorin ohjeita seuraten.
  • Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että neuvovan defibrillaattorin käyttö on turvallista maallikoille.
Kuva 7.

Maallikkodefibrillaattorien merkintätapa

Kuva 8.

Defibrillointielektrodien oikea asettelu.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010k.pdf»3

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Turvallisuus

Teknologian hyödyntäminen

  • Teknologian, kuten älypuhelinten, videoviestinnän, ja tekoälyn hyödyntämistä tulee edistää sydänpysähdyksen tunnistamisessa, ensiauttajien hälyttämisessä, elvytysohjeiden antamisessa sekä neuvovan defibrillaattorin paikalle toimittamiseksi «Scquizzato T, Pallanch O, Belletti A ym. Enhancing...»16.
  • Paineluelvytyksen laatua mittaavien paineluantureiden käyttö yhdenmukaistaa elvytyksen toteutumista ohjeiden mukaan, mutta niillä ei ole osoitettu voitavan parantaa potilaiden selviytymistä.

Aikuisen hoitoelvytys

  • Ks. kuva «Aikuisen hoitoelvytys»9, (PDF «hoi17010i.pdf»4).
  • Hoitoelvytyksestä saatavaa hyötyä on aina punnittava yksilöllisesti erityisesti tilanteessa, jossa potilaan alkurytminä on ei-defibrilloitava rytmi ja potilaan tavoittamisviive tai viive hoitoelvytyksen aloittamiseen on pitkä.
Kuva 9.

Aikuisen hoitoelvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010i.pdf»4

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sairaaloissa tapahtuvien sydänpysähdysten ehkäisy

  • Alla oleva ohjeisto perustuu ILCOR:n suositukseen «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17.
  • Koko henkilökunnan tulee kouluttautua tunnistamaan potilaan hätätila, hälyttämään lisäapua ja aloittamaan peruselvytys tai potilaan elintoimintoja vakauttava hoito «National Institute for Health and Clinical Excelle...»18.
  • Potilaan tilan luokittelu fysiologisten pisteytysjärjestelmien avulla (early warning score) on hyvä keino seurata potilaan voinnin muuttumista ja tunnistaa peruselintoimintojen häiriö. Myös huoli potilaan tilasta on fysiologisten kriteerien veroinen hälytyskriteeri. Potilaskohtaisesti tulee laatia arvioitua riskiä vastaava suunnitelma elintoimintojen mittauksista (parametrit ja niiden mittaustiheys) «Moskowitz A, Berg KM, Cocchi MN ym. Cardiac arrest...»19, «Roberts D, Djärv T. Preceding national early warni...»20.
  • Sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla yhtenäinen menetelmä avun hälyttämiseen elintoimintojen häiriöistä kärsiville potilaille ja selkeästi määritetty ympärivuorokautinen vaste muualla kuin teho- ja valvontaosastoilla ilmeneviin peruselintoimintojen häiriöihin. Vaste voi olla teho-osastolta lähtevä hälytysryhmä ("Medical Emergency Team" tai "Rapid Response Team"). Vastetoiminnasta huolehtivien tulee hallita riittävästi tehohoidon antaminen, tiimityö ja tehohoidon aloittamiseen tai siitä luopumiseen liittyvä päätöksenteko «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17, «Physicians Rco. National Early Warning Score (NEWS...»21.
  • Strukturoidun kommunikointitavan (esim. ISBAR; identify = tunnista, situation = tilanne, background = tausta, assessment = nykytila, recommendation = toimintaehdotus) käyttäminen on suositeltavaa, jotta turvataan kriittisten tietojen välittyminen.
  • Sairaalassa tulee olla käytäntönä, että jokaisen elvytystilanteen jälkeen arvioidaan tilanne ja mietitään, missä asioissa on mahdollista kehittyä elvytystilanteen ennakoinnin, elvytystilanteen hoidon ja järjestelmän kehitystyön näkökulmasta.

Elvytys sairaalassa ja terveydenhuollon toimintayksikössä

  • Ks. kuva «Elvytys sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä»10, (PDF «hoi17010m.pdf»5).
  • Sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee pyrkiä toimintaan, jossa sydänpysähdys tunnistetaan välittömästi, peruselvytys aloitetaan ja iskettävä rytmi defibrilloidaan kolmen minuutin sisällä sydänpysähdyksestä.
  • Kaikkien sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien tulee kyetä tunnistamaan sydänpysähdys, tekemään elvytyshälytys, aloittamaan peruselvytys ja suorittamaan defibrillaatio neuvovalla defibrillaattorilla.
  • Sairaalassa tulee olla yleisesti tiedossa oleva toimintaperiaate (puhelinnumero, automaattinen hälytys) sairaalan sisäisen elvytyshälytyksen suorittamiseksi. Euroopan elvytysneuvosto suosittelee yleiseurooppalaiseksi sairaaloiden sisäiseksi hätänumeroksi 2222:ta.
  • Sairaalassa tulee olla elvytysryhmä, joka vastaa sairaalassa tapahtuviin elvytyshälytyksiin.
    • Elvytysryhmän jäsenten tulee kouluttautua ja ylläpitää osaamista säännöllisellä harjoittelulla. On suositeltavaa käyttää standardoituja perus- ja hoitoelvytyskursseja.
    • Elvytysryhmän tulee hallita seuraavat toimenpiteet: manuaalinen defibrillaatio, hengitystien hallinta, suoniyhteyden avaaminen sekä sydänpysähdyksen hoidettavien syiden tunnistaminen ja hoito.
    • Elvytysryhmän tulee sopia keskenään työnjaosta jokaisen työvuoron alkaessa.
  • Sairaalassa tulee yhtenäistää eri osastoilla käytössä olevaa elvytysvälineistöä huomioiden osastojen erityispiirteet.
Kuva 10.

Elvytys sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010m.pdf»5

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sairaalan ulkopuolella tapahtuva elvytys

  • Alla oleva ohjeisto perustuu ILCOR:n suositukseen «Bray J, Nehme Z, Nguyen A ym. A systematic review ...»22.
  • Hoitoelvytys tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.
  • Ensihoitohenkilöstöllä tulee olla ohjeisto elvytyksestä pidättäytymisestä ja elvytyksen lopettamisesta sekä mahdollisuus konsultoida lääkäriä.
  • Ensihoidossa toimivan henkilöstön toimintaa elvytystilanteessa tulee seurata määrällisesti ja laadullisesti.

Manuaalisen defibrillaattorin käyttö

  • Jatka painelu-puhalluselvytystä (PPE) liimaelektrodeja kiinnitettäessä.
  • Jos potilaalla on defibrilloitava rytmi, defibrilloi heti kun se on mahdollista.
  • Minimoi painelun keskeytykset jatkamalla painelua defibrillaattorin latautumisen yhteydessä.
  • Jatka painelua välittömästi defibrillaation jälkeen. Jos potilaan verenkierron palautumisesta on useita viitteitä (potilas herää, liikehtii, valtimopainekäyrän tai uloshengityksen hiilidioksidin nopea nousu), harkitse painelun keskeyttämistä sekä rytmin ja pulssin tarkastamista.

Defibrillaation turvallinen suorittaminen

  • Käytä ensisijaisesti liima-elektrodeja.
  • Jotta defibrillaatiovirta kulkisi mahdollisimman tehokkaasti koko sydämen läpi, elektrodien sijoitteluun on kiinnitettävä huomiota. Ks. kuva «Defibrillointielektrodien oikea asettelu»8, (PDF «hoi17010k.pdf»3).
  • Jos potilaalla on pysyvä tahdistin tai implantoitu defibrillaattori, sijoita elektrodit > 8 cm:n etäisyydelle laitteesta.
    • Tahdistimen tai implantoidun defibrillaattorin toiminta tulee tarkistaa elvytyksen jälkeisen sairaalahoidon aikana.
  • Keskeytä paineluelvytys defibrillaation ajaksi. Älä koske potilaaseen.
    • Defibrillaatio voidaan toteuttaa keskeyttämättä mekaanisen painelulaitteen toimintaa.
  • Elvytyksen yhteydessä tulee huomioida, että liimaelektrodien pitkittynyt käyttö potilaan iholla johtaa niiden kuivumiseen ja tästä aiheutuvaan sähkönjohtokyvyn heikkenemiseen.
  • Keskeytä naamari-paljeventilaatio defibrillaation ajaksi ja siirrä naamari-paljeyhdistelmä pois potilaan kasvojen ja rintakehän alueelta (1 m:n etäisyys). Supraglottista hengitystievälinettä tai intubaatioputkea ei tarvitse irrottaa hengityspalkeesta tai hengityslaitteesta.

Defibrillaation energian valinta ja toteuttaminen

  • Defibrilloi yksi isku kerrallaan jokaisen 2 minuutin painelujakson lopussa.
  • Jos potilas on monitorivalvonnassa ja defibrillaattori on joko potilaaseen kiinnitettynä tai potilaan välittömässä läheisyydessä, voidaan viiveettä havaitun VF:n tai sykkeettömän VT:n yhteydessä yrittää defibrillaatiota kolmesti ennen kahden minuutin painelujakson aloittamista.
  • Manuaalisen defibrillaattorin energiavalinnassa tulee noudattaa valmistajan suosituksia energian aaltomuodon mukaan.

Jatkuva tai uusiutuva kammiovärinä

  • Harkitse energiamäärän nostamista defibrillaattorin valmistajan ohjeiden mukaan, jos defibrillaatio suoritetaan manuaalisella laitteella ja kammiovärinä palaa defibrillaation jälkeen.
  • Harkitse vaihtoehtoista elektrodien sijoittelua, jos kammiovärinä palaa välittömästi defibrillaation jälkeen (kuva «Vaihtoehtoinen elektrodien sijoittelu»11).
Kuva 11.

Kuva muokattu lähteestä: Raatikainen P, Lehto M, Huikuri H. Rytminsiirto eteisvärinässä. Kirjassa: Kardiologia. Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2016

Hengitystien hoito ja ventilaatio

Elvytyslääkkeet

  • Suoniyhteyden avaaminen ei saa keskeyttää PPE:tä.
  • Varsinaista nestehoitoa tai nesteytystä ei elvytystilanteessa tarvita, ellei sydänpysähdyksen syynä epäillä hypovolemiaa, mutta lääkkeet tulee huuhtoa pienellä nestemäärällä keskeiseen verenkiertoon.
  • Elvytyslääkkeet annetaan ensisijaisesti laskimoon (IV) ja vaihtoehtoisesti luuytimeen (IO), jos laskimoyhteyttä ei saada.

Adrenaliini

  • Adrenaliini on elvytyksen peruslääke. Adrenaliinin anto (1 mg) lisää verenkierron palautumisen todennäköisyyttä (ROSC), mutta tieteellinen näyttö hyödystä neurologisen toipumisen osalta puuttuu «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»23, «Perkins GD, Ji C, Deakin CD ym. A Randomized Trial...»30.
  • Adrenaliiniannos on aikuiselle aina 1 mg i.v. tai i.o.
    • Ei-defibrilloitavissa rytmeissä (PEA, asystole) adrenaliini annetaan heti, kun se on mahdollista, myös niissä tilanteissa, joissa rytmi on edeltävästi ollut iskettävä.
    • Defibrilloitavissa rytmeissä (VF/VT) adrenaliini annetaan kolmen defibrillaation ja kahden painelusyklin jälkeen.
    • Jos potilas on monitorivalvonnassa ja defibrillaattori on joko potilaaseen kiinnitettynä tai potilaan välittömässä läheisyydessä, voidaan viiveettä havaitun VF:n tai sykkeettömän VT:n yhteydessä yrittää defibrillaatiota kolmasti ennen painelun aloittamista. Tällöin kolmen iskun sarja tulkitaan yhdeksi defibrillaatioyritykseksi ja adrenaliini annetaan defibrilloitavan rytmin jatkuessa vasta kolmannen defibrillaatioyrityksen ja kahden painelusyklin jälkeen.
    • Jatkossa elvytyksen aikana adrenaliinia annetaan 3–5 minuutin välein (joka toinen painelusykli).

Rytmihäiriölääkkeet ja muut lääkkeet

  • Amiodaroni on ensisijainen rytmihäiriölääke elvytystilanteessa. Sen ensimmäinen kerta-annos on aikuisilla 300 mg i.v. tai i.o. kolmen defibrillaation jälkeen, ja jatkoannos on 150 mg i.v. tai i.o. viidennen iskun tai rytmin analysoinnin jälkeen «Soar J, Donnino MW, Maconochie I ym. 2018 Internat...»31.
    • Jos potilas on monitorivalvonnassa ja defibrillaattori on joko potilaaseen kiinnitettynä tai potilaan välittömässä läheisyydessä, voidaan viiveettä havaitun VF:n tai sykkeettömän VT:n yhteydessä yrittää defibrillaatiota kolmasti ennen painelun aloittamista. Tämän jälkeen aikuiselle potilaalle voidaan heti antaa 300 mg amiodaronia i.v. tai i.o.
  • Lidokaiinia 100 mg i.v. tai i.o. voidaan käyttää amiodaronin asemasta, ellei amiodaronia ole saatavissa. Jatkoannos on 50 mg i.v. tai i.o. (vrt. amiodaroni 150 mg).
  • Liuotuslääkkeiden käyttöä suositellaan vain, jos on tiedossa tai vahva epäily keuhkoemboliasta sydänpysähdyksen aiheuttajana. Tällöin elvytystä tulisi jatkaa ainakin 60–90 minuuttia liuotuslääkkeiden annostelun jälkeen «Wu JP, Gu DY, Wang S ym. Good neurological recover...»32, «Summers K, Schultheis J, Raiff D ym. Evaluation of...»33.

Kapnografia (käyränäytöllinen) elvytyksen aikana

  • Käyränäytöllisen jatkuvan kapnografian avulla voidaan seurata uloshengitysilmassa olevan hiilidioksidin (EtCO2) osapainetta. Elvytyksen aikana se heijastelee sydämen minuuttivirtausta ja keuhkoverenkiertoa.
  • Kapnografia toimii luotettavimmin intubaatioputkeen asennettuna, mutta sitä voidaan käyttää myös supraglottisten hengitystievälineiden käytön yhteydessä tai jopa naamari-paljeventilaation yhteydessä.
  • Kapnografialla elvytyksen aikana
    • varmistetaan, että intubaatioputki on henkitorvessa
    • voidaan arvioida paineluelvytyksen laatua
    • voidaan havaita mahdollinen verenkierron palautuminen
    • ei tule yksinään arvioida potilaan ennustetta.
  • EtCO2:n selkeä suureneminen paineluelvytyksen aikana saattaa viitata verenkierron palautumiseen. Tätä ei kuitenkaan yksin tulisi käyttää verenkierron palautumisen merkkinä, eikä painelusykliä tule keskeyttää, vaikka EtCO2 suurenisikin «Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tid...»34.
  • Pysyvästi matala EtCO2 (< 1,33 kPa) liittyy huonoon ennusteeseen, samoin kuin EtCO2:n laskeva trendi. Vastaavasti EtCO2:n nouseva trendi lisää verenkierron palautumisen todennäköisyyttä «Brinkrolf P, Borowski M, Metelmann C ym. Predictin...»35.

Ultraäänitutkimuksen käyttö elvytyksen aikana

  • Ultraäänitutkimuksen tekeminen edellyttää osaamista koko elvytystiimiltä, sillä ultraäänen käyttö ei saa pitkittää painelutaukoja eikä aiheuttaa ylimääräisiä taukoja elvytyksessä.
  • Ultraäänitutkimuksella on mahdollista tarkistaa sydämen toiminta ja todeta mahdollisesti hoidettavissa oleva sydänpysähdyksen syy (sydäntamponaatio, keuhkoembolia, hypovolemia tai paineilmarinta).
  • Ultraäänitutkimukseen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi yksittäiseen ultraäänilöydökseen tulee suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä oikeuta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin eikä sydämen supistuvuuden arvioita tulisi yksin käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T ym. Prognostic...»36.

Mekaaniset paineluelvytyslaitteet

  • Mekaanisten paineluelvytyslaitteiden käyttö edellyttää hyvin koulutettuja elvytystiimejä, eikä laitteita tulisi käyttää elvytyksissä rutiininomaisesti. Käyttö tulisi rajata vain poikkeustilanteisiin, jolloin tehokas paineluelvytys ei ole mahdollista tai turvallista «Soar J, Callaway CW, Aibiki M ym. Part 4: Advanced...»37.
    • Tällaisia poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi kuljetus sairaalaan elvyttäen tai koronaariangiografian aikana.
    • Näissäkin tilanteissa on huolehdittava, että painelutaukoja on mahdollisimman vähän.

Kehonulkoinen happeuttaminen (eCPR/ECMO-hoito)

Elvytyksen erityistilanteet

  • Tämä kappale antaa ohjeita sellaisiin elvytyksen erityistilanteisiin, joissa on huomioitava normaalin hoitoelvytysprotokollan lisäksi tai ohella tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa suotuisasti elvytystilanteen hoitoon.
  • Nämä suositukset pohjautuvat osaltaan ILCOR:n systemaattisiin katsauksiin yksittäisiin tutkimuksiin sekä kansainvälisten asiantuntijoiden yhteiseen konsensukseen «Olasveengen TM, Mancini ME, Perkins GD ym. Adult B...»1, «Soar J, Berg KM, Andersen LW ym. Adult Advanced Li...»42, «Soar J, Becker LB, Berg KM ym. Cardiopulmonary res...»43.
  • Hoitoelvytyksessä tulee aktiivisesti etsiä mahdollisia hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle. Hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen mahdolliset syyt jaetaan 4H/4T-ryhmiin «Soar J, Böttiger BW, Carli P ym. European Resuscit...»44, jotka ovat
    • 4 H: 1) hypoksia, 2) hypovolemia, 3) hypo- tai hyperkalemia, -kalsemia, -magnesemia tai -glykemia, 4) hypo- tai hypertermia
    • 4 T: 1) tensiopneumothorax eli paineilmarinta, 2) sydäpussin tamponaatio, 3) tromboosi, 4) toksiinit eli myrkytys.
  • Näiden reversiibeleiden tilojen hoito sydänpysähdyksen aikana perustuu samoihin hoito-ohjeisiin kuin henkeä uhkaavissa tilanteissa.

Trauma

Kuva 12.

Vammapotilaan elvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010r.pdf»6

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Hyperkalemia ja elektrolyyttihäiriöt

  • Hyperkalemia ja muut elektrolyyttihäiriöt on tunnistettava mahdollisena rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen aiheuttajana. Hyperkalemiaa esiintyy useimmiten potilailla, joilla on munuaissairaus. Suurin riski on dialyysipotilailla. Vierianalytiikan käyttö mahdollistaa elektrolyyttihäiriöiden diagnosoinnin elvytyksen aikana.
  • Vakavan hyperkalemian (> 6,5 mmol) aiheuttaman sydänpysähdyksen hoidossa pyritään suojaamaan sydän ja siirtämään kaliumia solujen sisälle ja pois elimistöstä «Alfonzo A, Harris A, Baines R, Chu A, Mann S. Clin...»61.
    • Sydämen suojaus: anna 3 g (100 mg/ml = 30 ml) kalsiumglugonaattia nopeana i.v.-annoksena.
    • Kalium solujen sisään: anna 10 yksikköä nopeavaikutteista insuliinia ja 25 g glukoosia (250 ml G10 %) nopeana i.v.-annoksena ja jatka 10-prosenttista glukoosi-infuusiota (G10 %) hypoglykemian välttämiseksi. Seuraa tilanteen edetessä verensokerin arvoa «Moussavi K, Nguyen LT, Hua H ym. Comparison of IV ...»62, «Farina N, Anderson C. Impact of dextrose dose on h...»63.
    • Kalium solujen sisään: anna natriumbikarbonaattia (NaBic 7,5 %) 50–100 ml nopeana i.v.-annoksena.
    • Kaliumin poisto elimistöstä: Harkitse dialyysihoitoa ja mekaanisen paineluelvytyslaitteen käyttöä, jos tilanne pitkittyy.

Hypotermia

Keuhkoembolia

Sepelvaltimotukos

Hukuksiin joutuminen

  • Selviytymisen kannalta hukuksissaoloaika on tärkein tekijä.
    • Jos hukuksiin joutumisesta on kulunut yli 30 minuuttia, selviytyminen on veden lämpötilasta ja suolapitoisuudesta riippumatta heikkoa.
  • Aloita elvytystoimet heti, kun ne on mahdollista toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti.
  • Aloita elvytys viidellä puhalluksella tai mahdollisuuksien mukaan naamari-paljeventilaatiolla käyttäen 100-prosenttista happea.
  • Elleivät oma hengitys ja tajunta palaudu, jatka PPE:tä normaaliprotokollan mukaisesti.

Raskaana olevan elvytys

  • Raskaana olevan elvytyksessä noudatetaan kaikilta osiltaan normaalin elvytyksen hoito-ohjetta «Jeejeebhoy FM, Zelop CM, Lipman S ym. Cardiac Arre...»90.
  • Oleellista on pyytää elvytystilanteeseen ajoissa mukaan tilanteen perusteella sekä obstetrista että neonatologista osaamista.
  • Raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset vaikeuttavat hengitystien varmistamista (intubaatio mukaan luettuna) ja ventilaatiota ja suurentavat aspiraation riskiä «Mushambi MC, Athanassoglou V, Kinsella SM. Anticip...»91, «Mushambi MC, Kinsella SM. Obstetric Anaesthetists'...»92.
  • Suurentunut kohtu painaa alaonttolaskimoa ja aorttaa 20. raskausviikolta lähtien (kohtu tunnusteltavissa navan yläpuolella) mikä voi heikentää laskimopaluuta ja sydämen minuuttivirtausta «Chesnutt AN. Physiology of normal pregnancy. Crit ...»93, «Page-Rodriguez A, Gonzalez-Sanchez JA. Perimortem ...»94, «Cardosi RJ, Porter KB. Cesarean delivery of twins ...»95.
  • Elvytyksessä huomioidaan raskauden kesto ja arvioidaan vauvan eloon jäämisen ja keskosen hoidon mahdollisuudet. Vauvan selviäminen on mahdollista 24. raskausviikosta lähtien.
  • Elvytystilanteessa
    • aseta kiilatyyny potilaan lantion oikean puolen alle tai nosta kohtua ja paina sitä vasemmalle laskimopaluun optimoimiseksi
      • Optimaalista kallistuskulmaa ei tiedetä, mutta tavoitteena voidaan pitää 15–30 asteen kallistusta, mutta kuitenkin niin, että paineluelvytys säilyy tehokkaana.
    • pidä potilaan rintakehää kohtisuoraan alustaa vasten ja hartiat maassa, tarvittaessa tukien, jotta hyvälaatuinen paineluelvytys onnistuu
    • valmistaudu hätäkeisarileikkaukseen heti elvytystilanteen alussa. Keisarileikkauksen aloitus 4 minuutin kuluessa äidin sydänpysähdyksestä ja synnytys 5 minuutin kuluessa lisäävät potilaan ja hänen lapsensa eloonjäämisen todennäköisyyttä.
      • Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan suunnitellun protokollan lisäksi riittävä osaaminen, välineistö ja toimenpiteen mahdollistava ympäristö.
  • Sydänpysähdyksen hoidettavissa olevia syitä voidaan hoitaa normaalin hoitoprotokollan mukaisesti, massiivisen keuhkoembolian liuotushoito mukaan luettuna «Ahearn GS, Hadjiliadis D, Govert JA ym. Massive pu...»96.

Elvytyksen jälkeinen tehohoito

Kuva 13.

Elvytyksen jälkeinen hoito.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010l.pdf»7

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdyksen syyn selvittäminen

  • Mahdollista hengityselimistön tai keskushermoston häiriöön liittyvää sydänpysähdyksen syytä voidaan selvittää suorittamalla potilaalle pään ja keuhkojen tietokonetomografia (TT) valikoidusti ennen sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.
  • Jos potilaalla ei ole ollut ennakko-oireita, jotka viittaisivat hengityselimistöön tai keskushermostoon liittyvään syyhyn (päänsärky, kouristelu, hengenahdistus, vaikea hapenpuute) tai potilaalla on EKG-löydös, joka viittaa sydäninfarktiin tai sydämen hapenpuutteeseen, suoritetaan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ensin.
    • Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on ensisijainen erityisesti potilailla, joilla on epävakaa verenkierto tai sydämen liikehäiriö sydämen ultraäänitutkimuksessa.
    • Jos sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei ole löydöksiä, suoritetaan pään ja keuhkojen TT-tutkimus syyn selvittämiseksi.

Hengityksen hoito ROSC:n jälkeen

Hengitystien hallinta

  • Hengitystien varmistaminen ja kontrolloitu ventilaatio ovat suositeltavia vuorokauden ajan sydänpysähdyksen jälkeen.
  • Poikkeuksena on hyvin lyhyt sydänpysähdys, jossa potilas on täysin tajuissaan sydänpysähdyksen jälkeen. Tällöin tulee korjata mahdollinen hypoksia lisähapella tavoitellen vähintään 94 %:n perifeeristä happisaturaatiota.
  • Potilaat, joilla on alentunut tajunnantaso tai muu syy sedaation ja kontrolloidun ventilaation tarpeeseen, tulisi intuboida, ellei niin ole tehty elvytyksen aikana.
  • Intubaation suorittajan tulee olla kokenut toimenpiteen tekijä, jonka onnistumisen todennäköisyys on korkea.
  • Intubaatioputken oikea paikka henkitorvessa tulisi varmistaa jatkuvalla käyränäytöllisellä kapnografian (EtCO2) monitoroinnilla.

Happihoito ja potilaan happeutuminen

  • Käytä ROSC:n jälkeen sisäänhengitysilmassa (FiO2) 100-prosenttista happea (tai suurinta mahdollista määrää), kunnes potilaan happeutuminen voidaan luotettavasti arvioida joko perifeerisellä happisaturaatiolla tai valtimoveren verikaasuanalyysilla.
  • Kun happeutumista voidaan arvioida, säädä sisäänhengityksen happifraktiota (FiO2) tavoitteena perifeerinen 94–98 %:n happisaturaatio tai 10–13 kPa:n valtimoveren happiosapaine (PaO2).
  • Vältä hypoksiaa (PaO2 < 8 kPa) ja hyperoksiaa (PaO2 > 40 kPa) «Holmberg MJ, Nicholson T, Nolan JP ym. Oxygenation...»98.

Hengityslaitehoito

  • Hengityslaitehoidossa olevilla potilailla on suositeltavaa seurata valtimoverikaasuarvoja ja uloshengityksen hiilidioksidipitoisuutta (EtCO2).
  • Säädä minuuttiventilaatiota hengityslaitehoidossa olevilla potilailla siten, että potilaan valtimoveren hiilidioksidiosapaine on 4,5–6,0 kPa.
  • Käytä kehon lämpötilaa kontrolloivan hoidon aikana johdonmukaisesti joko lämpötilakorjattua tai ei-lämpötilakorjattua mittausmenetelmää hiilidioksidiosapaineen mittaamiseksi.
  • Sovella keuhkoja säästävää hoitostrategiaa ja säädä kertahengitystilavuus siten, että se on noin 6–8 ml/kg ideaalipainon mukaisesti «Beitler JR, Ghafouri TB, Jinadasa SP ym. Favorable...»99.

Verenkierto ROSC:n jälkeen

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Verenkierron seuranta

  • Potilaan verenpainetta tulee seurata invasiivisesti valtimokanyylin avulla. Valikoiduilla, hemodynaamisesti erittäin epävakailla potilailla tulee harkita sydämen minuuttitilavuuden jatkuvaa seurantaa «Oksanen T, Skrifvars M, Wilkman E ym. Postresuscit...»101.
  • Sydämen ultraäänitutkimus suositellaan tehtäväksi sydämen toiminnan ja mahdollisten ongelmien selvittämiseksi.
  • Hoidon aikana tavoitellaan yli 65 mmHg:n keskiverenpainetta, jolla virtsantulo on riittävä (> 0,5 ml/kg/t) ja laktaattipitoisuus pienenee hoidon aikana «Ameloot K, De Deyne C, Eertmans W ym. Early goal-d...»102, «Jakkula P, Pettilä V, Skrifvars MB ym. Targeting l...»103.
  • Keskiverenpainetta tulee ylläpitää suonensisäisellä nesteellä sekä vasoaktiivisilla ja inotrooppisilla lääkkeillä potilaan tilanteen mukaan. Adrenaliini-infuusion käyttöä verenpaineen ylläpitämiseksi tulee välttää.
  • Rutiiniomaista steroidikorvaushoitoa sydänpysähdyksen jälkeen tulee välttää.
  • Hypokalemia tulee hoitaa, sillä siihen liittyy suurentunut rytmihäiriöriski.
  • Verenkierron mekaanista tukihoitoa tulee harkita (kontrapulsaattori, ECMO, tukipumput) vaikeassa hoitoresistentissä kardiogeenisessä sokissa (sydämen vajaatoiminta).

Aivovaurion minimoiminen

Kouristusten seuranta ja estohoito

  • Harkitse aivosähkökäyrän (EEG) monitorointia epileptisen toiminnan diagnosoimiseksi ja hoidon vaikutuksen arvioimiseksi.
  • Sydänpysähdyksen jälkeiset epileptiset kohtaukset tulisi hoitaa sedaatiolääkityksen lisäksi joko levetirasetaamilla tai valproaatilla.
  • Antiepileptien käyttöä ei suositella kouristeluprofylaksiana kaikilla sydänpysähdyspotilailla.

Kehon lämpötilan hallinta ja kuumeen välttäminen

  • Kuumetta tulee välttää tavoittelemalla aktiivisesti kehon alle 37,8 °C:n lämpötilaa «Granfeldt A, Holmberg MJ, Nolan JP ym. Targeted te...»104.
  • Kuumeen välttäminen koskee sekä sairaalan ulkopuolella että sairaalassa tapahtuneen sydänpysähdyksen jälkeistä hoitoa lähtörytmistä riippumatta, jos potilaan tajunnantaso on alentunut verenkierron palauduttua «Lascarrou JB, Merdji H, Le Gouge A ym. Targeted Te...»105.
  • Elleivät tavanomaiset kuumeen hoidon keinot (potilaan riisuminen, parasetamolin anto) riitä tehohoitoon siirtymisen jälkeen (näin tapahtuu arvioiden mukaan noin puolessa potilastapauksista), kehon lämpötilaa tulee hallita tehokkaammalla viilennyksellä, tarvittaessa viilennyslaitteen avulla, jolloin tavoitelämpötila on 37,5 °C.
  • Kuumeen esto jatkuu 72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen, jos potilaan tajunnantaso on edelleen alentunut.
  • Kylmien nesteiden käyttöä kehon lämpötilan kontrollointiin sairaalan ulkopuolella ei suositella «Kim F, Nichol G, Maynard C ym. Effect of prehospit...»106.

Yleiset tehohoitoperiaatteet

Ennustearvio

Kuva 14.

Ennustearvio elvytyksen jälkeen.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010n.pdf»8

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Yleiset ohjeet

  • Potilaat, joiden tajunta ei ole palautunut lämpötilahallintahoidon päättymisen jälkeen, tulisi tutkia multimodaalisesti eri keinoja ja menetelmiä käyttäen. Suositeltuja menetelmiä ovat potilaan kliininen tutkimus, neurofysiologiset tutkimukset, biomarkkerit ja kuvantamistutkimukset. Mikään ennustearviomenetelmä ei ennusta 100 prosentin tarkkuudella vaikeaa aivovammaa, joten potilasta tulisi aina arvioida monen eri ennustearviomenetelmän avulla «Geocadin RG, Callaway CW, Fink EL ym. Standards fo...»111.
  • Tavoitteena on selvittää, onko potilaalla mahdollisuuksia toipua ilman elämänlaatua merkittävästi heikentävää aivovammaa.
  • Ennen potilaan kliinistä tutkimista ennustearviomielessä tulee varmistua sedaatio- ja kipulääkkeiden vaikutuksen häviämisestä «Paul M, Bougouin W, Geri G ym. Delayed awakening a...»112.
  • Liiallinen pessimismi voi johtaa siihen, että hoidosta luovutaan sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on mahdollisuus toipua.
  • Ennustearviointimenetelmät ennustavat vaikean aivovaurion riskiä. Ennuste ja toipuminen riippuvat myös potilaan muista sairauksista ja toimintakyvystä, ja nämä täytyy huomioida, kun suunnitellaan potilaan tehohoitoa ja muuta sairaalahoitoa ja keskustellaan omaisten kanssa.
  • Ennen potilaan kotiutumista tulee selvittää sydänpysähdyksen uusiutumisen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden tarve «Priori SG, Blomström-Lundqvist C, Mazzanti A ym. 2...»113.

Kliininen tutkiminen

  • Potilasta tulee tutkia kliinisesti päivittäin, mutta lopullinen ennustearvio tulee suorittaa yleensä vasta 72 tunnin kuluttua sydänpysähdyksen jälkeen.
  • Sedatiivien, opioidien tai lihasrelaksanttien sekoittava vaikutus tulee ottaa huomioon ennustearviota tehtäessä.
  • Erityisesti potilaille, joilla paras GCS:n liikevaste on ≤ 3 (epänormaali fleksio tai heikompi vaste) 72 tuntia verenkierron palautumisesta, tulisi tehdä ennustearvio.
  • Seuraavat kliiniset testitulokset 72 tuntia verenkierron palautumisen jälkeen viittaavat huonoon neurologiseen ennusteeseen «Oddo M, Sandroni C, Citerio G ym. Quantitative ver...»114, «Sandroni C, D'Arrigo S, Cacciola S ym. Prediction ...»115:
    • molemminpuolinen mustuaisten valoreaktion puuttuminen
      • Kvantitatiivinen pupillometria on suositeltavaa, jos se on mahdollista.
    • molemminpuolinen korneaheijasteiden puuttuminen
    • myoklonia 96 tunnin sisällä.
  • EEG-tutkimus on suositeltavaa tehdä sydänpysähdyspotilaille, joiden tajunnantaso on alentunut.

Neurofysiologiset tutkimukset

  • Tee EEG-tutkimus tajunnaltaan heikentyneelle sydänpysähdyspotilaalle, jolla ilmenee myoklonisia nykäyksiä, jotta voidaan todeta niihin liittyvä epileptinen purkauksellinen toiminta EEG:ssä. Lisäksi tutkimuksella voidaan havaita, onko aivojen sähköinen taustatoiminta jatkuvaa ja reaktiivista, mikä viittaa potilaan toipumismahdollisuuteen.
  • Vahvasti poikkeavia EEG löydöksiä ovat vaimentunut taustatoiminta joko yhdistyneenä jaksoittaiseen purkaukselliseen toimintaan ja purskevaimentumaan tai ilman niitä. Rekisteröinti tulee suorittaa, kun lämpötilahoito on lopetettu ja lääkkeiden sedaatiovaikutus on poistunut «Cloostermans MC, van Meulen FB, Eertman CJ ym. Con...»116, «Rundgren M, Westhall E, Cronberg T ym. Continuous ...»117.
  • EEG-tutkimuksessa havaittava jatkuva epileptinen toiminta 72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen viittaa huonoon ennusteeseen.
  • EEG:n reaktiviteetin puuttuminen ja pitkittynyt epileptinen kohtaus ovat huonon ennusteen merkkejä.
  • Kortikaalisten somatosensoristen herätevasteiden (SSEP) molemminpuolinen puutos (N20) on sydänpysähdyksen jälkeen huonon ennusteen merkki.
  • Suhteuta aina EEG:n ja SSEP:n löydökset potilaan kliiniseen tilaan ja muihin testeihin.

Biomarkkerit

  • Mittaa S-NSE (neurospesifinen enolaasi) toistetusti. Suuri NSE-pitoisuus 48 tuntia ja 72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen samoin kuin pitoisuuden suureneminen 24–48 tunnin ja 48–72 tunnin kuluttua viittaavat huonoon toipumisennusteeseen «Streitberger KJ, Leithner C, Wattenberg M ym. Neur...»118.

Kuvantaminen

  • Aivojen kuvantamista tulee hyödyntää yhdessä muiden ennustetestien kanssa.
  • TT-tutkimuksessa nähtävä yleistynyt aivoturvotus yhdessä harmaan ja valkoisen aivoaineen rajan hämärtymisen kanssa tai laaja-alainen rajoittuneen diffuusion löydös MRI-kuvauksessa viittaavat vaikeaan aivovaurioon.
  • Arvioi kuvantamislöydökset suhteessa muihin ennustetesteihin.

Multimodaalinen ennustearvio

  • Aloita ennustearvio kliinisellä arviolla sedaatiolääkkeiden vaikutuksen väistyttyä.
  • Potilaan ennuste on huono, jos paras GCS:n motorinen vaste 72 tuntia verenkierron palautumisesta ilman arviota sekoittavia tekijöitä on ≤ 3 ja jos lisäksi ainakin kaksi seuraavista löydöksistä on havaittavissa «Moseby-Knappe M, Westhall E, Backman S ym. Perform...»119:
    • mustuais- ja korneaheijasteen puuttuminen ≥ 72 tunnin jälkeen
    • molemminpuolinen herätevasteiden (N20) puuttuminen
    • merkittävästi poikkeava EEG
    • NSE > 60 µg/l 48 tunnin tai 72 tunnin kohdalla
    • myokloninen status 72 tunnin sisällä
    • diffuusiin ja merkittävään aivojen hapenpuutteeseen viittaavat TT/MRI löydökset.
  • Vaikka useimmat näistä löydöksistä voivat olla havaittavissa alle 72 tuntia verenkierron palautumisesta, yksittäiset löydökset tulee arvioida edellä mainituiden ajankohtien yhteydessä.

Tehohoidosta luopuminen

Elinluovutus sydänpysähdyksen jälkeen

  • Harkitse, soveltuuko ei-toipuva potilas elinluovutukseen, jos aivokuolema tapahtuu.

Sydänpysähdyksen pitkäaikaisselviytyminen ja kuntoutus

  • Sydänpysähdyspotilaan kuntoutumisen seuranta tulee toteuttaa systemaattisesti joko lääkärin tai hoitajan toimesta. Potilaan toiminnallinen arviointi tulee tehdä jo ennen kotiutusta, jotta kuntoutuksen suunnittelu on tarpeiden mukaista. Sydänpysähdyksestä 3 kuukauden kuluttua potilas tulee seuloa mahdollisten kognitiivisten tai emotionaalisten ongelmien osalta. Noin 40 %:lla ilmenee ongelmia. Selviytyjille ja omaisille tulee tarjota tietoa ja tukea «Moulaert VR, van Heugten CM, Winkens B ym. Early n...»122.

Sydänpysähdyksen saaneen potilaan hoidon vaatimukset sairaaloissa

Lapsen elvytys

  • Käytettävissä oleva tutkimusnäyttö on lasten osalta usein vähäistä, ja lapsia koskevat ohjeet on usein sovellettu aikuisten ohjeista. Tässä osiossa esitettävät lasten elvytyksen ohjeet perustuvat viimeisimpään ILCOR:n näytönastekatsaukseen «Maconochie IK, Aickin R, Hazinski MF ym. Pediatric...»124. Paikalliset resurssit vaikuttavat toimintaan, mikä on pyritty huomioimaan ohjeiden tekemisessä yksiselitteisesti.
  • Tämä ohje koskee vastasyntyneitä lukuun ottamatta kaikkia alle 16-vuotiaita lapsia. Aikuisten ohjeistoa voi noudattaa, jos elvytettävä vaikuttaa aikuiselta.
  • Pisara- ja aerosolitartuntana leviävien pandemioiden aikana voidaan antaa erillisiä ohjeita elvyttäjän suojaamiseksi.

Lapsen peruselvytys

  • Ks. kuva «Lapsen peruselvytys»15, (PDF «hoi17010p.pdf»9).
  • Varmista sekä elvyttäjän että elvytettävän turvallisuus.
  • Tarkista, reagoiko lapsi puheeseen tai ärsykkeisiin.
  • Huuda apua. Jos paikalla on toinen henkilö, hänen tulee välittömästi hälyttää lisäapua tai soittaa numeroon 112.
  • Jos lapsi ei reagoi, avaa hengitystie ja arvioi korkeintaan 10 sekunnin ajan, onko hengitys normaalia.
    • Lapsen hengitystä arvioidaan havainnoimalla mahdollisia rintakehän hengitysliikkeitä ja kuuntelemalla ja tunnustelemalla ilmavirtaa nenästä tai suusta. Jos hengitysliikkeitä on havaittavissa mutta ilmavirtaa ei tunnu, hengitystie ei ole avoin.
    • Hengitystiet avataan varovasti taivuttamalla potilaan päätä taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin.
      • Aseta käsi otsalle ja nosta sormenpäillä alaleukaa ylöspäin (varo painamasta pehmytkudoksia hengitysteitä vasten etenkin imeväisillä).
      • Jos hengitysteiden auki pitäminen on vaikeaa, laita molempien käsien sormet leukaluun kaariin tai kulmiin ja kohota alaleukaa.
    • Jos olet epävarma siitä, hengittääkö lapsi normaalisti, toimi sen mukaisesti kuin lapsi ei hengittäisi.
    • Sydänpysähdyksen saaneella saattaa esiintyä epäsäännöllisiä hengenvetoja tai hengitysliikkeitä (agonaalinen hengitys).
  • Jos lapsi on tajuton eikä hengitä normaalisti, aloita elvytys 5 puhalluksella.
    • Puhalla tasaisesti noin sekunnin ajan ja seuraa rintakehän nousua.
    • Kun potilas on alle 1-vuotias (kuva «Alle 1-vuotiaan lapsen puhalluselvytys»16),
      • varmista pään neutraali asento. Vanhemmilla lapsilla päätä täytyy kääntää enemmän taaksepäin.
      • peitä puhalluksen yhteydessä omalla suullasi lapsen suu ja sieraimet.
    • Kun potilas on yli 1-vuotias (kuva «Leikki-ikäisen lapsen puhalluselvytys»17),
      • ojenna pää keskilinjaan ja kohota leukaa
      • sulje lapsen sieraimet sormilla ja puhalla suuhun.
    • Ellei rintakehä nouse puhalluksen seurauksena,
      • varmista, ettei suussa ole vierasesinettä. Poista näkyvät vierasesineet. Ellei vierasesinettä näy suussa, sitä ei tule yrittää poistaa sormella kaivamalla ilman näkyvyyttä.
      • aseta pään asento uudelleen hengitystien avaamiseksi (ks. yllä)
      • puhalla uudelleen viisi kertaa. Ellei se onnistu, siirry paineluelvytykseen.
    • Ammattilaiset käyttävät puhalluselvytykseen puhallusnaamaria tai naamari-paljeventilaatiota ja happea, jos välineistö on saatavilla. Puhallusnaamarin (Pocket mask) käyttö soveltuu isommille lapsille.
    • Jos paikalla on vain yksi elvyttäjä, hänen tulee hälyttää lisäapua tai soittaa numeroon 112 (mieluiten matkapuhelimella kaiutin auki) 5 puhalluksen jälkeen ennen paineluelvytyksen aloitusta «Olasveengen TM, Mancini ME, Perkins GD ym. Adult B...»1. Ellei puhelinta ole käsillä, puhallus-paineluelvytystä on suoritettava 1 minuutin ajan ennen kuin jättää elvytettävän avun kutsumista varten.
  • Jatka välittömästi 15 painelulla, ellet havaitse selkeitä elonmerkkejä (esim. liikehdintä, yskiminen).
  • 15 painelun jälkeen jatka 2 puhalluksella. Jatkossa painelun ja puhalluksen suhde on 15:2.
    • Elvytyksen laadun takaamiseksi puhaltajan ja painelijan tulee vaihtaa roolia toistuvasti, jos paikalla on kaksi elvyttäjää.
    • Älä keskeytä elvytystä missään vaiheessa, paitsi jos
      • havaitaan selkeitä elonmerkkejä (esim. liikehdintä, yskiminen)
      • elvyttäjä väsyy niin, ettei elvytyksen jatkaminen enää onnistu.
  • Jos elvyttäjä on koulutettu vain aikuisen peruselvytystä varten, hän voi noudattaa aikuisen peruselvytysohjeistusta.
Kuva 15.

Lapsen peruselvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010p.pdf»9

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 16.

Puhalluksen yhteydessä peitetään suu ja sieraimet.

© European Resuscitation Council 2015, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council

Kuva 17.

Puhalluksen yhteydessä suljetaan sieraimet sormilla ja puhalletaan suun kautta.

© European Resuscitation Council 2015, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council

Kuva 18.

Alle yksivuotiaan lapsen paineluelvytys. Alle yksivuotiaille lapsille paineluelvytyksessä suositellaan käytettäväksi kahta sormea, jos kyseessä on maallikkoelvyttäjä tai ammattilainen toimii yksin (A). Jos elvyttäjiä on kaksi tai enemmän, tulisi käyttää otetta, jossa molemmilla käsillä ympäröidään lapsen rintakehä, ja paineluelvytys suoritetaan peukaloiden avulla (B).

Kuva 19.

Yli 1-vuotiasta mutta alle murrosikäistä elvytettäessä käytetään yhden tai kahden kämmenen tyveä.

Maallikkoelvyttäjä

  • Lapsi todetaan elottomaksi, jos hän on tajuton ja hänen hengityksensä on epänormaalia. Jos hengityksen tilaa on vaikea arvioida tai on huoli turvallisuudesta (esim. mahdollinen infektiotartunnan riski), maallikkoelvyttäjä voi hengitysteiden ilmavirran normaalin tunnustelun sijaan katsoa ja tunnustella käsillään hengitysliikkeitä vatsan päältä «Derkenne C, Jost D, Thabouillot O ym. Improving em...»129.
  • Soita numeroon 112.
  • Elvytys tulee aloittaa aina kun se on mahdollista. Hätäkeskuspäivystäjällä on tärkeä osuus maallikon auttamisessa sekä elottoman lapsen tunnistamisessa ja elvytyksen toteuttamisessa.
  • Maallikkoelvytyksessä noudatetaan ensisijaisesti edellä mainittua elvytysohjetta, mutta myös sykliä 30:2 voidaan käyttää, jotta vaihtojen ja taukojen määrä voidaan minimoida. Jos maallikko ei kykene toteuttamaan puhalluksia, edetään suoraan paineluelvytykseen «Perkins GD, Olasveengen TM, Maconochie I ym. Europ...»130.

Neuvovan defibrillaattorin käyttö

Lapsen hoitoelvytys

  • Ks. kuva «Lapsen hoitoelvytys»20, (PDF «hoi17010o.pdf»10).
  • Ohjeessa elvytys esitetään askeleittain, mutta hoitoelvytys on tiimityötä, jossa useat vaadittavat interventiot tapahtuvat samanaikaisesti. Tiedon ja taidon lisäksi tiimityöskentelyn harjoittelu on tärkeää hoitoelvytyksen opettelussa. Onnistuneen hoitoelvytyksen kulmakivenä on toimiva tiimityö, jossa interventiot tehdään suunnitellusti.
  • Aloita tai jatka jo käynnissä olevaa peruselvytystä.
  • Aloita sydänmonitorointi kiinnittämällä defibrillaattorin liimaelektrodit tai EKG- elektrodit, jos defibrillaattoria ei ole heti saatavilla.
  • Erota defibrilloitavat ja ei-defibrilloitavat rytmit.
    • Jos kyseessä on ei-defibrilloitava rytmi (PEA, bradykardia tai asystole):
    • Jos kyseessä on defibrilloitava rytmi (pulssiton VT tai VF):
      • Defibrilloi heti, kun rytmi on tunnistettu.
      • Jos olet epävarma rytmistä, toimi kuin kyseessä olisi defibrilloitava rytmi.
      • Jos käytössä on liimaelektrodit, jatka paineluelvytystä, kunnes defibrillaattori on latautunut. Minimoi paineluelvytystauko (< 5 s).
      • Defibrilloi 4 J/kg ja jatka puhallus-paineluelvytystä välittömästi.
      • Arvioi rytmi 2 minuutin kuluttua defibrillaatiosta ja defibrilloi uudestaan (4 J/kg), jos rytmi on edelleen defibrilloitava.
      • Anna välittömästi 3. defibrillaation jälkeen
      • Lidokaiinia 1 mg/kg (maks. 100 mg) i.v. tai i.o. voidaan käyttää amiodaronin sijaan, jos amiodaronia ei ole saatavilla «Holmberg MJ, Ross CE, Atkins DL ym. Lidocaine vers...»142.
      • Jos potilaalla on 5. defibrillaation jälkeen edelleen defibrilloitava rytmi, anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) i.v. tai i.o. ja amiodaronia 5 mg/kg (maks. 150 mg) i.v. tai i.o.
  • Arvioi sydämen rytmi joka 2. minuutti ja debfibrilloi, jos potilaalla on defibrilloitava rytmi.
  • Kun adrenaliinia on kerran annettu, sitä tulee jatkossa annostella joka 3.–5. minuutti.
  • Väsymisen ehkäisemiseksi vaihda paineluelvyttäjää 2 minuutin välein.
  • Elvytystä tulee jatkaa, kunnes
    • perfusoiva rytmi ja spontaani verenkierto (ROSC) todetaan kliinisesti rytmianalyysin aikana (liikehdintä, normaali hengitys) tai monitoroimalla (EtCO2, verenpaine, ultraäänitutkimus).
    • elvytys päätetään lopettaa tuloksettomana.
Kuva 20.

Lapsen hoitoelvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010o.pdf»10

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Defibrillaation suorittaminen

  • Lapsen hoitoelvytyksessä suositellaan manuaalisen defibrillaattorin käyttöä. Neuvovaa defibrillaattoria voi käyttää, ellei muuta ole saatavilla.
  • Defibrillaatioenergia on 4 J/kg. Aikuisille suositeltuja energiamääriä (150 J) ei tule ylittää «Mercier E, Laroche E, Beck B ym. Defibrillation en...»143, «Deakin CD, Morley P, Soar J ym. Double (dual) sequ...»144.
    • Jos potilaalla on refraktaarinen tai toistuva VT tai VF, voidaan harkita annoksen nostoa ad 8 J/kg (maks. 360 J).
  • Elektrodit tulee asettaa anterolateraalisesti (oikean solisluun alapuolelle, vasemmalle keskiaksillaarilinjaan) tai antero-posteriorisesti (rintakehän keskelle sternumin vasemmalle puolelle ja keskelle selkää lapaluiden väliin).
  • Elektrodit eivät saa koskea toisiinsa.

Happeutus ja ventilaatio elvytyksen aikana

Hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen syyt

  • Lapsen hoitoelvytyksessä tulee aktiivisesti etsiä mahdollisia hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle.
  • Hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen mahdolliset syyt jaetaan 4H/4T -ryhmiin «Soar J, Böttiger BW, Carli P ym. European Resuscit...»44:
    • 4 H: 1) hypoksia, 2) hypovolemia, 3) hypo- tai hyperkalemia, -kalsemia, -magnesemia tai -glykemia, 4) hypo- tai hypertermia.
    • 4 T: 1) tensiopneumothorax eli paineilmarinta, 2) sydänpussin tamponaatio, 3) tromboosi, 4) toksiinit eli myrkytys.
  • Näiden reversiibeleiden tilojen hoito sydänpysähdyksen aikana perustuu samoihin hoito-ohjeisiin kuin henkeä uhkaavissa tilanteissa.

Traumaattinen sydänpysähdys

  • Jos sydänpysähdyksen syynä on trauma, aloita elvytys edellä olevien ohjeiden mukaisesti. Etsi samanaikaisesti edellä mainittuja hoidettavissa olevia syitä sydänpysähdykselle ja hoida ne kuten henkeä uhkaavissa tilanteissa muutoinkin.
    • Avaa hengitystie ja aloita ventilaatio lisähapella.
    • Tyrehdytä ulkoinen verenvuoto.
    • Tee torakostomia tai neulatorakosenteesi rintakehävamman yhteydessä.
    • Avaa i.o.- tai i.v.-yhteys ja aloita nesteresuskitaatio (anna verituotteita, jos se on mahdollista).

Hypotermia

  • Aloita elvytys normaalien ohjeiden mukaisesti. Noudata "Elvytyksen erityistilanteet" -kappaleessa annettuja ohjeita hypotermian hoidosta.
  • Hypotermisen lapsen tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta tulee konsultoida lähintä yliopistosairaalaa.

Välittömät toimet verenkierron palautumisen (ROSC) jälkeen

  • Aloita potilaan tilan arviointi ABCDE-periaatteiden mukaisesti.
  • Titraa sisäänhengitysilman happifraktio (FiO2) vastaamaan perifeeristä 94–98 %:n happisaturaatiota (SpO2).
  • Pyri ventilaatiossa normokapniaan.
  • Lapsi tulisi intuboida, jos hän on elvytyksen jälkeen tajuton ja intubaation hallitseva henkilö on paikalla. Intubaation suorittajan tulee olla kokenut toimenpiteen tekijä, jonka onnistumisen todennäköisyys on korkea.
    • Korkeana onnistumisen todennäköisyytenä voidaan pitää yli 95 %:n mahdollisuutta onnistumiseen kahdella yrityksellä.
  • Vältä hypotensiota.
  • Tunnista ja hoida mahdolliset sydänpysähdyksen aiheuttaneet tekijät.

Elvytyksen jälkeinen tehohoito

  • Lopullinen tulos onnistuneen elvytyksen jälkeen riippuu monesta tekijästä. Sekundaariset vammat vitaalielimille saattavat aiheutua verenkierron vajeesta, elvytyksen jälkeisestä sydänlihaksen dysfunktiosta, reperfuusiovaurioista tai hypoksemiasta.
  • Vaikka monet tekijät vaikuttavat lopputulokseen, mitään yksittäistä tekijää ei voida käyttää ennustetekijänä. Elvytystä edeltäviä, sen aikaisia ja jälkeisiä muuttujia sekä biologisia markkereita ja neuroradiologiaa tulee kaikkia käyttää elvytyksen jälkeistä lopputulemaa arvioitaessa «Stub D, Nichol G. Hospital care after resuscitatio...»149.
  • Lapsen elvytyksen jälkeinen tehohoito toteutetaan sairaalassa, jossa on siihen tarvittava osaaminen, hoito- sekä tutkimusmahdollisuudet «Stub D, Nichol G. Hospital care after resuscitatio...»149.

Hemodynamiikka

Ventilaatio

  • Ylläpidä normaalia iänmukaista ventilaatiota normaalin valtimoveren hiilioksidiosapaineen (PaCO2) saavuttamiseksi.
  • Vältä hypokarbiaa ja hyperkarbiaa.
  • Joillakuilla lapsilla PaCO2 ja valtimoveren happiosapaine (PaO2) voivat poiketa normaalista (esim. lapsi, jolla on krooninen keuhkosairaus tai kongenitaalinen sydänvika). Tällöin pyritään lapselle normaaleihin arvoihin.
  • Älä käytä uloshengitysilman hiilidioksidipitoisuutta (EtCO2) normokapnian arviointiin PaCO2:n sijaan, paitsi jos korrelaatio on osoitettu «Yang JT, Erickson SL, Killien EY ym. Agreement Bet...»155.

Happeutus

  • Titraa sisäänhengitysilman FiO2 normoksemian saavuttamiseksi. Ellei valtimoveren verikaasuanalyysiä ole saatavilla, pidä perifeerinen happisaturaatio 94–98 %:ssa. Jatka korkealla FiO2:lla, jos taustalla oletetaan olevan häkämyrkytys tai vaikea anemia.

Kehon lämpötilan hallinta

  • Vältä kuumetta (≥ 37,5 °C). Ylläpidä kehon tasaista lämpötilaa, tarvittaessa esimerkiksi ulkoisella viilennyksellä «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»23.
  • Matalammat tavoitelämpötilat (esim. 34 °C) vaativat asianmukaiset hoitovälineet, ja niiden hoito tulisi toteuttaa ainoastaan yksiköissä, joissa on riittävä asiantuntemus. Vaihtoehtoisesti voidaan tavoitella korkeampaa lämpötilaa, esimerkiksi 36 °C:tta.

Veren sokeripitoisuuden kontrollointi

  • Monitoroi veren sokeripitoisuutta. Vältä hypo- ja hyperglykemiaa.
  • Huomioi, että hyvin tiukka verensokerin seuraaminen voi myös olla haitallista.

Elvytyskoulutus

  • Tässä kappaleessa käydään läpi näyttöön perustuvaa ohjeistusta eri kohderyhmien elvytyskoulutukseen. Elvytystietojen ja -taitojen kouluttamisen perimmäisenä tavoitteena on parantaa sydänpysähdyksestä selviämistä.

Elvytyskoulutus eri kohderyhmille

  • Jokaisen kansalaisen tulisi osata maallikkoelvytyksen (elottomuuden tunnistaminen, hätäilmoituksen tekeminen, painelu-puhalluselvytys ja neuvovan defibrillaattorin käyttö) perusteet.
  • Elvytystilanteisiin osallistuvan ammattihenkilöstön tulisi hallita elvytystoimenpiteet päivitettyjen ohjeistojen mukaisesti.
  • Elvytystaito pysyy parhaiten yllä säännöllisellä, suositusten mukaan 2–12 kuukauden välein toistettavalla harjoittelulla.

Maallikkoelvyttäjän kouluttaminen

  • Koulutuksen tehtävänä on lisätä rohkeutta elvytyksen aloittamiseen ja lisätä maallikkoelvytysten osuutta elvytystilanteissa.
  • Tehokkaalla maallikkoelvytyksellä on tärkeä rooli sydänpysähdyksestä selviytymisessä.
  • Elvytysharjoittelussa suositellaan käytettäväksi elvytyksen laatua mittaavia ja palautetta antavia laitteita.
  • Euroopan Elvytysneuvoston aloitteesta käynnistetty Kids Save Lives -ohjelma pyrkii kouluttamaan maailmanlaajuisesti lapsia tuomalla kouluihin elvytysopetusta «https://www.erc.edu/projects/kids-save-lives»3. Elvytystaitojen opetus tulisi sovittaa oppilaan iän ja valmiuksien mukaan.

Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen

  • Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla mahdollisuus tasokkaaseen elvytyskoulutukseen.
  • Tasokas elvytyskoulutus sisältää:
    • elvytyksen harjoittelua simulaatiomenetelmin
    • tiimityöskentelytaitojen ja johtamisen harjoittelua
    • jälkipuinnin.
  • Elvytysharjoittelussa suositellaan käytettäväksi muistia tukevia kehotteita, kuten muistilistoja, vuokaavioita tai verbaalisia muistisääntöjä, sekä elvytyksen laatua mittaavia ja palautetta antavia laitteita.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutus

  • Elottomuuden tunnistaminen hätäpuhelun aikana on haasteellista. Hätäkeskuspäivystäjät tunnistavat sydänpysähdyksen oikein noin 70 %:ssa tapauksissa «Dami F, Heymann E, Pasquier M ym. Time to identify...»156, «Lewis M, Stubbs BA, Eisenberg MS. Dispatcher-assis...»157.
  • Agonaaliset hengenvedot saatetaan virheellisesti tulkita potilaan hengitykseksi, jolloin elvytysohjeet jäävät antamatta.
  • Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa puhelinelvytysohjeiden toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
    • sydänpysähdyksen tunnistaminen mahdolliset agonaaliset hengenvedot huomioiden
    • auttajien elvytysrohkeuden lisääminen ja auttajien turvallisuudesta huolehtiminen
    • paineluelvytyksen ohjeistus
    • neuvovan defibrillaattorin käytön ohjeistus, jos laite on saatavilla
    • ensihoidon ohjaaminen tapahtumapaikalle.

Elvytyskoulutuksen keskeiset tavoitteet

  • Elvytyskoulutuksessa opetuksen tulee sisältää
    • tehokas PPE.
    • turvallinen neuvovan defibrillaattorin käyttö.
  • Lisäksi hoitoelvytyskoulutuksessa opetuksen tulee sisältää
    • ei-teknisten taitojen hallinta, kuten tiimityöskentely ja tiimin johtaminen sekä päätöksenteko ja tilannetietoisuuden ylläpito, siten että laadukas peruselvytys toteutuu.
    • hoidettavien syiden tunnistaminen ja sulkeminen pois sekä erityistilanteiden hoito
    • elvytykseen liittyvät tekniset taidot, kuten hengitystien hallinta ja suoniyhteyden avaaminen (i.v. tai i.o.).
    • välitön elvytyksen jälkeinen hoito.

Elvytys ja eettinen päätöksenteko

  • Elvytyksen tavoitteena on mahdollistaa potilaan selviäminen sydänpysähdyksestä elämänlaadultaan ja toimintakyvyltään entiseen ja hyvään elämään. Toisaalta sydänpysähdyksen hoidolla ei saa aiheuttaa potilaalle haittaa, jos tavoitteeseen pääseminen on epätodennäköistä erityisesti elämän loppuvaiheessa. Etukäteen laaditulla ja yksilöllisellä hoitosuunnitelmalla pyritään turvaamaan hyvä hoito myös elämän loppuvaiheessa. Äkillisten tilanteiden päätöksentekoa varten annetaan tässä suosituksia, jotka perustuvat tutkimustiedon osalta ERC:n suosituksen eettisen kappaleen taulukon 2 systemaattisiin katsauksiin ja tutkimuksiin «Mentzelopoulos SD, Couper K, Voorde PV ym. Europea...»158.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma ja elvytys

  • Hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä potilaan kanssa on tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitomenetelmien ja päätöksenteon prosessia. Potilaalla on mahdollisuus kirjata hoitotahtonsa Omakantaan.
  • Potentiaalisesti hoidettavissa oleva äkillinen sydänpysähdys on syytä erottaa perussairauden aiheuttamasta odotettavissa olevasta menehtymisestä, jolloin elvytysyritykseen ei tule ryhtyä.
  • Hoitosuunnitelman pitää löytyä potilastietojärjestelmästä helposti, ja sen pitää olla myös äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla. Hoitosuunnitelmassa tulee myös linjata toiminta akuuteissa tilanteissa ja elämän loppuvaiheessa. Valvira korostaa, ettei DNAR-päätös ole hoitosuunnitelma «Valviran ohje. Dnro 4141/06.00.00.05/2015. Hoitosu...»159.

Päätöksenteko elvytyksen aloittamiseen ja lopettamiseen

  • Ensihoidossa ja hoitolaitoksissa tulee olla kuvatut elvytyksestä pidättäytymistä ja sen lopettamista koskevat periaatteet.
  • Elvytyksestä tulee pidättäytyä tai se tulee keskeyttää, jos
    • auttaja joutuu hengenvaaraan elvytyksen aikana
    • potilaalla on ilmiselvä kuolemaan johtava vamma tai peruuttamattomat kuoleman merkit
    • potilaalla on elvytyksen kieltävä tahdonilmaisu tai hoitosuunnitelma.
  • Elvytyksestä pidättäytymistä tai sen keskeyttämistä tulee harkita, jos
    • potilaalla on rytminä asystole 20 minuuttia jatkuneen lääkkeellisen hoitoelvytyksen jälkeen ilman selkeää hoidettavaa syytä
      • Lääkärin potilaskohtaisen harkinnan perusteella voidaan tehdä päätös elvytyksen keskeyttämisestä aikaisemmin, erityisesti jos potilaan tavoittamisviive on pitkä.
    • potilas on löydetty elottomana, alkurytminä on ei-defibrilloitava rytmi ja henkilöstön tiedossa olevien potilaan vaikeiden perussairauksien sekä huonon elämänlaadun vuoksi elvytyksestä aiheutuva haitta olisi potilaalle todennäköisesti suurempi kuin siitä saatava hyöty.
  • Seuraavia löydöksiä ei yksinään tule käyttää elvytyksen aloittamisen tai keskeyttämisen kriteereinä:
    • mustuaisten koko ja valoreaktio
    • elvytyksen kesto
    • uloshengityksen hiilidioksidiarvo
    • perussairaudet
    • lähtötilanteen laktaattiarvo
    • itsemurhayritys.
  • Elvytystapahtumasta tulee potilaskertomukseen kirjata myös elvytyksestä pidättäytymisen tai sen keskeyttämisen syy.

Maallikon aloittama elvytys

  • Ensihoitopalvelun tulee osaltaan tukea maallikoiden mahdollisuutta aloittaa elvytys.
    • Maallikkoelvyttäjää tulee aina kiittää hänen toiminnastaan.
    • Ensihoitopalvelun tulee ymmärtää maallikon aloittaman varhaisen PPE:n tärkeys ja omalla toimialueellaan varmistaa, että maallikkoelvytys on osa hoitoketjua.
    • Ensihoitopalvelun tulee pyrkiä tunnistamaan tilanteet, joissa maallikoiden aloittamalla elvytyksellä on erityisen suuri merkitys potilaan selviytymisessä.

Läheisten läsnäolo elvytyksen aikana

  • Elvytystilanteissa tulee tarjota omaisille mahdollisuus olla läsnä, jos elvytystiimistä voidaan turvallisesti irrottaa henkilö omaisen tueksi ja kertomaan tapahtumien kulusta «Dainty KN, Atkins DL, Breckwoldt J ym. Family pres...»160.
  • Terveydenhuoltohenkilöstön tulee myös harjoitella ja valmistautua siihen, miten omaisille kerrotaan elvytyksestä.
  • Ensihoitopalvelussa ja hoitolaitoksissa tulee kouluttaa henkilöstöä tunnistamaan läheisten ja hoitoon osallistuneiden psykososiaalisen tuen tarve sydänpysähdyksen hoidon yhteydessä.

"Systems saving lives"

  • Tässä osiossa kuvataan asioita, jotka voivat parantaa sydänpysähdyspotilaiden hoitoa – eivät ainoastaan yhtenä toimenpiteenä vaan järjestelmän tasolta lähtien. Osion kohteena ovat niin päättäjät ja terveys- ja koulutusjärjestelmien johtajat kuin terveydenhuollon ammattilaiset, opettajat, opiskelijat sekä koko väestö.
  • Systems saving lives -konsepti korostaa yhteisön, ensihoidon ja muun terveydenhuollon välistä yhteyttä. Konseptin kokonaisuus voi koostua esimerkiksi nuoresta opiskelijasta, joka oppii elvytyksen koulussa, kansalaisesta, joka saa ilmoituksen tapahtuneesta sydänpysähdyksestä matkapuhelimeensa ja on valmis aloittamaan elvytyksen ja käyttämään neuvovaa defibrillaattoria, sekä ensihoitotiimistä, joka jatkaa edistynyttä hoitoa potilaan vakauttamiseksi ja kuljettamiseksi elvytyksen jälkeiseen hoitoon tarkoituksenmukaiseen sairaalaan. Jokainen henkilö on osa konseptia ja tärkeä linkki selviytymiseen.

Selviytymisketju (Chain of survival)

Elvytystoiminnan suorituskyvyn mittaaminen

Teknologiset sovellukset osaksi yhteisön osallistamista

Kansainvälinen elvytyspäivä

  • Suomen Elvytysneuvosto tukee eri organisaatioita ja yhteisöjä osallistumaan kansainväliseen elvytyspäivään (World Restart a Heart Day «https://www.erc.edu/about/restart»4), jossa
    • lisätään tietoisuutta maallikkoelvytyksen ja maallikkodefibrillaation tärkeydestä
    • koulutetaan mahdollisimman monelle kansalaiselle elvytystaitoja
    • tiedotetaan uusista teknologioista ja käytännöistä, joilla voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä.

Lapset pelastavat ihmishenkiä (Kids Save Lives)

Yhteisöaloitteet elvytyksen edistämiseksi

  • Terveydenhuoltojärjestelmän tulisi tukea yhteisöille suunnattuja aloitteita suurien väestöjen kouluttamiseksi (kyläyhteisöt, kaupungit, maakunnat tai koko väestö).

Hätäkeskuspäivystäjän rooli sydänpysähdyksen tunnistamisessa

Sydänpysähdyspotilaan ennusteen parantaminen sairaaloissa

  • Sairaaloissa tulee olla varhaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä äkillisten sydänpysähdysten vähentämiseksi «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17.
  • Ne potilaat, joilla on ei-traumaattinen sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys, tulisi viedä elvytyksen jälkeiseen hoitoon tarkoituksenmukaiseen sairaalaan, jossa on mahdollisuudet päivystykselliseen toimenpidekardiologiaan, tehohoitoon ja ennusteen arviointiin.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä

Elvytys-suosituksen historiatiedot «Elvytys, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2

Puheenjohtajat:

Maaret Castrén, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, akuuttilääketieteen erikoislääkäri, akuuttilääketieteen professori, toimialajohtaja; HUS Akuutti, Helsingin yliopisto ja Maailman elvytysjärjestö ILCOR, sihteeri

Sanna Hoppu LT, dosentti, anestesiologian ja tehohoidon sekä akuuttilääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Tays Ensihoitokeskus

Kokoava kirjoittaja:

Piritta Setälä, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Tays Ensihoitokeskus

Jäsenet:

Marko Hoikka, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ylilääkäri; Kainuun Sote

Jouni Kurola, LT, anestesiologian ja tehohoidon sekä yleislääketieteen erikoislääkäri, ensihoitolääketieteen professori, palvelukeskusjohtaja, ylilääkäri; Palvelukeskus Akuutti Itä-Suomen yliopisto ja KYS

Kristiina Myllyrinne, TtM, sairaanhoitaja, terveystieteiden opettaja, asiantuntija; Suomen Punainen Risti

Anna Nikula, LL, lastentautien erikoislääkäri, johtava ylilääkäri; Helsingin kaupunki

Markus Skrifvars, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, Ensihoitolääketieteen professori; HUS ja Helsingin yliopisto

Jukka Vaahersalo, LT, anestesiologian ja tehohoidon sekä akuuttilääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; HUS Lohjan sairaala

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lasten endokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 25.11.2021 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä

Maaret Castrén: Sivutoimet: Akuuttilääketieteen professori, HY. Luottamustoimet: SPR Ensiapu Oy, hallitus; ILCOR, sihteeri.

Marko Hoikka: Sivutoimet: Kuopion yliopistollinen sairaala / FinnHems 60, erikoislääkäri.

Sanna Hoppu: Luottamustoimet: Suomen Punainen Risti, asiantuntijaryhmän pj; Suomen Elvytysneuvosto ry, vpj. Ohjaushankkeet: STM ensihoitojaos; FinnHEMS ohjausryhmä

Jorma Komulainen: Sivutoimet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Eksote; johtaja Cochrane Finland. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto, hallituksen jäsen; ITLA, hallituksen varajäsen. Ohjaushankkeet: STM: Palveluvalikoimaneuvosta (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon kehittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen); Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka); THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka). Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen.

Jouni Kurola: Sivutoimet: Ensihoidon professori, Itä-Suomen Yliopisto. Luottamustoimet: STM Työryhmätyöskentely; Valvira pysyvä asiantuntija. Ohjaushankkeet: STM Työryhmätyöskentely.

Kristiina Myllyrinne: Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: The Congress of The First Aid Education Network of Red Cross and Red Crescent; European Resuscitation Congress of European Resuscitation Council. Luottamustoimet: The Evidence-based Group of The Red Cross and Red Crescent; STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatiotyöryhmä; THL: Omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä, Myrkytykset, Hukkumistapaturmat, asiantuntijatehtävä. Muut sidonnaisuudet: Suomen uima- ja hengenpelastusliitto, hallituksen jäsen.

Anna Nikula: Sivutoimet: Pikkujätti Helsinki. Luottamustoimet: Suomen Elvytysneuvosto. Ohjaushankkeet: 116117 päivystysapu.

Piritta Setälä: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Euroopan Elvytysneuvoston ALS-elvytyskouluttaja (koulutuksen järjestämisestä vastaa Suomessa EMA Finland yhdessä Suomen elvytysneuvoston kanssa). Luottamustoimet: Suomen Elvytysneuvoston sihteeri.

Markus Skrifvars: Tutkimusrahoitus: Tutkimusyhteistyö yhdessä GE Healthcaren kanssa 2016-2018. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: BARD Medical (Ireland). Muut sidonnaisuudet: Tutkimusrahoitusta akateemiseen tutkimukseen.

Jukka Vaahersalo: Luottamustoimet: Suomen Elvytysneuvoston pj.

Kirjallisuusviite

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Olasveengen TM, Mancini ME, Perkins GD ym. Adult Basic Life Support: International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2020;156:A35-A79 «PMID: 33098921»PubMed
  2. Olasveengen TM, de Caen AR, Mancini ME ym. 2017 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations Summary. Resuscitation 2017;121:201-214 «PMID: 29128145»PubMed
  3. Bahr J, Klingler H, Panzer W ym. Skills of lay people in checking the carotid pulse. Resuscitation 1997;35:23-6 «PMID: 9259056»PubMed
  4. Ruppert M, Reith MW, Widmann JH ym. Checking for breathing: evaluation of the diagnostic capability of emergency medical services personnel, physicians, medical students, and medical laypersons. Ann Emerg Med 1999;34:720-9 «PMID: 10577401»PubMed
  5. Perkins GD, Stephenson B, Hulme J ym. Birmingham assessment of breathing study (BABS). Resuscitation 2005;64:109-13 «PMID: 15629563»PubMed
  6. Clark JJ, Larsen MP, Culley LL ym. Incidence of agonal respirations in sudden cardiac arrest. Ann Emerg Med 1992;21:1464-7 «PMID: 1443844»PubMed
  7. Bång A, Herlitz J, Martinell S. Interaction between emergency medical dispatcher and caller in suspected out-of-hospital cardiac arrest calls with focus on agonal breathing. A review of 100 tape recordings of true cardiac arrest cases. Resuscitation 2003;56:25-34 «PMID: 12505735»PubMed
  8. Riou M, Ball S, Williams TA ym. 'She's sort of breathing': What linguistic factors determine call-taker recognition of agonal breathing in emergency calls for cardiac arrest? Resuscitation 2018;122:92-98 «PMID: 29183831»PubMed
  9. Schwarzkoph M, Yin L, Hergert L ym. Seizure-like presentation in OHCA creates barriers to dispatch recognition of cardiac arrest. Resuscitation 2020;156:230-236 «PMID: 32673735»PubMed
  10. Kamikura T, Iwasaki H, Myojo Y ym. Advantage of CPR-first over call-first actions for out-of-hospital cardiac arrests in nonelderly patients and of noncardiac aetiology. Resuscitation 2015;96:37-45 «PMID: 26193378»PubMed
  11. Holt J, Ward A, Mohamed TY ym. The optimal surface for delivery of CPR: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2020;155:159-164 «PMID: 32755663»PubMed
  12. Ashoor HM, Lillie E, Zarin W ym. Effectiveness of different compression-to-ventilation methods for cardiopulmonary resuscitation: A systematic review. Resuscitation 2017;118:112-125 «PMID: 28583860»PubMed
  13. Nolan JP, Monsieurs KG, Bossaert L ym. European Resuscitation Council COVID-19 guidelines executive summary. Resuscitation 2020;153:45-55 «PMID: 32525022»PubMed
  14. Perkins GD, Morley PT, Nolan JP ym. International Liaison Committee on Resuscitation: COVID-19 consensus on science, treatment recommendations and task force insights. Resuscitation 2020;151:145-147 «PMID: 32371027»PubMed
  15. Couper K, Taylor-Phillips S, Grove A ym. COVID-19 in cardiac arrest and infection risk to rescuers: A systematic review. Resuscitation 2020;151:59-66 «PMID: 32325096»PubMed
  16. Scquizzato T, Pallanch O, Belletti A ym. Enhancing citizens response to out-of-hospital cardiac arrest: A systematic review of mobile-phone systems to alert citizens as first responders. Resuscitation 2020;152:16-25 «PMID: 32437783»PubMed
  17. Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implementation, and Teams: 2020 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2020;156:A188-A239 «PMID: 33098918»PubMed
  18. National Institute for Health and Clinical Excellence. NICE clinical guideline 50 Acutely ill patients in hospital: recognition of and response to acute illness in adults in hospital.London: National Institute for Health and Clinical Excellence; 2007
  19. Moskowitz A, Berg KM, Cocchi MN ym. Cardiac arrest in the intensive care unit: An assessment of preventability. Resuscitation 2019;145:15-20 «PMID: 31521775»PubMed
  20. Roberts D, Djärv T. Preceding national early warnings scores among in-hospital cardiac arrests and their impact on survival. Am J Emerg Med 2017;35:1601-1606 «PMID: 28476552»PubMed
  21. Physicians Rco. National Early Warning Score (NEWS) 2: Standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS. Updated report of a working party. London: RCP; 2017
  22. Bray J, Nehme Z, Nguyen A ym. A systematic review of the impact of emergency medical service practitioner experience and exposure to out of hospital cardiac arrest on patient outcomes. Resuscitation 2020;155:134-142 «PMID: 32768497»PubMed
  23. Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2019;145:95-150 «PMID: 31734223»PubMed
  24. Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Support; Advanced Life Support; Pediatric Life Support; Neonatal Life Support; Education, Implementation, and Teams; and First Aid Task Forces. Circulation 2019;140:e826-e880 «PMID: 31722543»PubMed
  25. Granfeldt A, Avis SR, Nicholson TC ym. Advanced airway management during adult cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2019;139:133-143 «PMID: 30981882»PubMed
  26. Benger JR, Kirby K, Black S ym. Effect of a Strategy of a Supraglottic Airway Device vs Tracheal Intubation During Out-of-Hospital Cardiac Arrest on Functional Outcome: The AIRWAYS-2 Randomized Clinical Trial. JAMA 2018;320:779-791 «PMID: 30167701»PubMed
  27. Wang HE, Schmicker RH, Daya MR ym. Effect of a Strategy of Initial Laryngeal Tube Insertion vs Endotracheal Intubation on 72-Hour Survival in Adults With Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2018;320:769-778 «PMID: 30167699»PubMed
  28. Jabre P, Penaloza A, Pinero D ym. Effect of Bag-Mask Ventilation vs Endotracheal Intubation During Cardiopulmonary Resuscitation on Neurological Outcome After Out-of-Hospital Cardiorespiratory Arrest: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2018;319:779-787 «PMID: 29486039»PubMed
  29. Andersen LW, Granfeldt A, Callaway CW ym. Association Between Tracheal Intubation During Adult In-Hospital Cardiac Arrest and Survival. JAMA 2017;317:494-506 «PMID: 28118660»PubMed
  30. Perkins GD, Ji C, Deakin CD ym. A Randomized Trial of Epinephrine in Out-of-Hospital Cardiac Arrest. N Engl J Med 2018;379:711-721 «PMID: 30021076»PubMed
  31. Soar J, Donnino MW, Maconochie I ym. 2018 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations Summary. Resuscitation 2018;133:194-206 «PMID: 30409433»PubMed
  32. Wu JP, Gu DY, Wang S ym. Good neurological recovery after rescue thrombolysis of presumed pulmonary embolism despite prior 100 minutes CPR. J Thorac Dis 2014;6:E289-93 «PMID: 25590010»PubMed
  33. Summers K, Schultheis J, Raiff D ym. Evaluation of Rescue Thrombolysis in Cardiac Arrest Secondary to Suspected or Confirmed Pulmonary Embolism. Ann Pharmacother 2019;53:711-715 «PMID: 30700101»PubMed
  34. Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tidal carbon dioxide (ETCO2) measurement to guide management of cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2018;123:1-7 «PMID: 29217394»PubMed
  35. Brinkrolf P, Borowski M, Metelmann C ym. Predicting ROSC in out-of-hospital cardiac arrest using expiratory carbon dioxide concentration: Is trend-detection instead of absolute threshold values the key? Resuscitation 2018;122:19-24 «PMID: 29146493»PubMed
  36. Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T ym. Prognostication with point-of-care echocardiography during cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;152:56-68 «PMID: 32437781»PubMed
  37. Soar J, Callaway CW, Aibiki M ym. Part 4: Advanced life support: 2015 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. Resuscitation 2015;95:e71-120 «PMID: 26477429»PubMed
  38. Holmberg MJ, Geri G, Wiberg S ym. Extracorporeal cardiopulmonary resuscitation for cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2018;131:91-100 «PMID: 30063963»PubMed
  39. Dennis M, Zmudzki F, Burns B ym. Cost effectiveness and quality of life analysis of extracorporeal cardiopulmonary resuscitation (ECPR) for refractory cardiac arrest. Resuscitation 2019;139:49-56 «PMID: 30922936»PubMed
  40. Kawashima T, Uehara H, Miyagi N ym. Impact of first documented rhythm on cost-effectiveness of extracorporeal cardiopulmonary resuscitation. Resuscitation 2019;140:74-80 «PMID: 31108120»PubMed
  41. Bharmal MI, Venturini JM, Chua RFM ym. Cost-utility of extracorporeal cardiopulmonary resuscitation in patients with cardiac arrest. Resuscitation 2019;136:126-130 «PMID: 30716427»PubMed
  42. Soar J, Berg KM, Andersen LW ym. Adult Advanced Life Support: 2020 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. Resuscitation 2020;156:A80-A119 «PMID: 33099419»PubMed
  43. Soar J, Becker LB, Berg KM ym. Cardiopulmonary resuscitation in special circumstances. Lancet 2021;398:1257-1268 «PMID: 34454688»PubMed
  44. Soar J, Böttiger BW, Carli P ym. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Adult advanced life support. Resuscitation 2021;161:115-151 «PMID: 33773825»PubMed
  45. Escutnaire J, Genin M, Babykina E ym. Traumatic cardiac arrest is associated with lower survival rate vs. medical cardiac arrest - Results from the French national registry. Resuscitation 2018;131:48-54 «PMID: 30059713»PubMed
  46. Beck B, Tohira H, Bray JE ym. Trends in traumatic out-of-hospital cardiac arrest in Perth, Western Australia from 1997 to 2014. Resuscitation 2016;98:79-84 «PMID: 26620392»PubMed
  47. Evans CC, Petersen A, Meier EN ym. Prehospital traumatic cardiac arrest: Management and outcomes from the resuscitation outcomes consortium epistry-trauma and PROPHET registries. J Trauma Acute Care Surg 2016;81:285-93 «PMID: 27070438»PubMed
  48. Barnard E, Yates D, Edwards A ym. Epidemiology and aetiology of traumatic cardiac arrest in England and Wales - A retrospective database analysis. Resuscitation 2017;110:90-94 «PMID: 27855275»PubMed
  49. Zwingmann J, Lefering R, Feucht M ym. Outcome and predictors for successful resuscitation in the emergency room of adult patients in traumatic cardiorespiratory arrest. Crit Care 2016;20:282 «PMID: 27600396»PubMed
  50. Zwingmann J, Mehlhorn AT, Hammer T ym. Survival and neurologic outcome after traumatic out-of-hospital cardiopulmonary arrest in a pediatric and adult population: a systematic review. Crit Care 2012;16:R117 «PMID: 22770439»PubMed
  51. Leis CC, Hernández CC, Blanco MJ ym. Traumatic cardiac arrest: should advanced life support be initiated? J Trauma Acute Care Surg 2013;74:634-8 «PMID: 23354262»PubMed
  52. Kleber C, Giesecke MT, Lindner T ym. Requirement for a structured algorithm in cardiac arrest following major trauma: epidemiology, management errors, and preventability of traumatic deaths in Berlin. Resuscitation 2014;85:405-10 «PMID: 24287328»PubMed
  53. Spahn DR, Bouillon B, Cerny V ym. The European guideline on management of major bleeding and coagulopathy following trauma: fifth edition. Crit Care 2019;23:98 «PMID: 30917843»PubMed
  54. Luna GK, Pavlin EG, Kirkman T ym. Hemodynamic effects of external cardiac massage in trauma shock. J Trauma 1989;29:1430-3 «PMID: 2810421»PubMed
  55. Jeffcoach DR, Gallegos JJ, Jesty SA ym. Use of CPR in hemorrhagic shock, a dog model. J Trauma Acute Care Surg 2016;81:27-33 «PMID: 26895089»PubMed
  56. Watts S, Smith JE, Gwyther R ym. Closed chest compressions reduce survival in an animal model of haemorrhage-induced traumatic cardiac arrest. Resuscitation 2019;140:37-42 «PMID: 31077754»PubMed
  57. Sperry JL, Guyette FX, Brown JB ym. Prehospital Plasma during Air Medical Transport in Trauma Patients at Risk for Hemorrhagic Shock. N Engl J Med 2018;379:315-326 «PMID: 30044935»PubMed
  58. Guyette FX, Sperry JL, Peitzman AB ym. Prehospital Blood Product and Crystalloid Resuscitation in the Severely Injured Patient: A Secondary Analysis of the Prehospital Air Medical Plasma Trial. Ann Surg 2021;273:358-364 «PMID: 30998533»PubMed
  59. CRASH-2 collaborators., Roberts I, Shakur H ym. The importance of early treatment with tranexamic acid in bleeding trauma patients: an exploratory analysis of the CRASH-2 randomised controlled trial. Lancet 2011;377:1096-101, 1101.e1-2 «PMID: 21439633»PubMed
  60. Flaris AN, Simms ER, Prat N ym. Clamshell incision versus left anterolateral thoracotomy. Which one is faster when performing a resuscitative thoracotomy? The tortoise and the hare revisited. World J Surg 2015;39:1306-11 «PMID: 25561192»PubMed
  61. Alfonzo A, Harris A, Baines R, Chu A, Mann S. Clinical Practice Guidelines Treatment of Acute Hyperkalaemia in Adults.London: The Renal Association; 2020
  62. Moussavi K, Nguyen LT, Hua H ym. Comparison of IV Insulin Dosing Strategies for Hyperkalemia in the Emergency Department. Crit Care Explor 2020;2:e0092 «PMID: 32426734»PubMed
  63. Farina N, Anderson C. Impact of dextrose dose on hypoglycemia development following treatment of hyperkalemia. Ther Adv Drug Saf 2018;9:323-329 «PMID: 29854393»PubMed.
  64. Strapazzon G, Procter E, Paal P ym. Pre-hospital core temperature measurement in accidental and therapeutic hypothermia. High Alt Med Biol 2014;15:104-11 «PMID: 24950388»PubMed
  65. Pasquier M, Paal P, Kosinski S ym. Esophageal Temperature Measurement. N Engl J Med 2020;383:e93 «PMID: 33053286»PubMed
  66. Paal P, Gordon L, Strapazzon G ym. Accidental hypothermia-an update : The content of this review is endorsed by the International Commission for Mountain Emergency Medicine (ICAR MEDCOM). Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2016;24:111 «PMID: 27633781»PubMed
  67. Truhlár A, Deakin CD, Soar J ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 4. Cardiac arrest in special circumstances. Resuscitation 2015;95:148-201 «PMID: 26477412»PubMed
  68. Mazur P, Kosinski S, Podsiadlo P ym. Extracorporeal membrane oxygenation for accidental deep hypothermia-current challenges and future perspectives. Ann Cardiothorac Surg 2019;8:137-142 «PMID: 30854323»PubMed
  69. Ruttmann E, Weissenbacher A, Ulmer H ym. Prolonged extracorporeal membrane oxygenation-assisted support provides improved survival in hypothermic patients with cardiocirculatory arrest. J Thorac Cardiovasc Surg 2007;134:594-600 «PMID: 17723804»PubMed
  70. Wallmuller C, Meron G, Kurkciyan I ym. Causes of in-hospital cardiac arrest and influence on outcome. Resuscitation 2012;83:1206-11 «PMID: 22595441»PubMed
  71. Konstantinides SV, Meyer G, Becattini C ym. 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of acute pulmonary embolism developed in collaboration with the European Respiratory Society (ERS). Eur Heart J 2020;41:543-603 «PMID: 31504429»PubMed
  72. Javaudin F, Lascarrou JB, Le Bastard Q ym. Thrombolysis During Resuscitation for Out-of-Hospital Cardiac Arrest Caused by Pulmonary Embolism Increases 30-Day Survival: Findings From the French National Cardiac Arrest Registry. Chest 2019;156:1167-1175 «PMID: 31381884»PubMed
  73. Bergum D, Nordseth T, Mjølstad OC ym. Causes of in-hospital cardiac arrest - incidences and rate of recognition. Resuscitation 2015;87:63-8 «PMID: 25434603»PubMed
  74. Böttiger BW, Arntz HR, Chamberlain DA ym. Thrombolysis during resuscitation for out-of-hospital cardiac arrest. N Engl J Med 2008;359:2651-62 «PMID: 19092151»PubMed
  75. Kürkciyan I, Meron G, Sterz F ym. Pulmonary embolism as a cause of cardiac arrest: presentation and outcome. Arch Intern Med 2000;160:1529-35 «PMID: 10826469»PubMed
  76. Pokorna M, Necas E, Skripsky R ym. How accurately can the aetiology of cardiac arrest be established in an out-of-hospital setting? Analysis by "concordance in diagnosis crosscheck tables". Resuscitation 2011;82:391-7 «PMID: 21236546»PubMed
  77. Aagaard R, Løfgren B, Caap P ym. A low end-tidal CO2/arterial CO2 ratio during cardiopulmonary resuscitation suggests pulmonary embolism. Resuscitation 2018;133:137-140 «PMID: 30321625»PubMed
  78. SOS-KANTO 2012 Study Group., Inokuchi S, Masui Y ym. Investigation and treatment of pulmonary embolism as a potential etiology may be important to improve post-resuscitation prognosis in non-shockable out-of-hospital cardiopulmonary arrest: report on an analysis of the SOS-KANTO 2012 study. Acute Med Surg 2016;3:250-259 «PMID: 29123793»PubMed
  79. Heradstveit BE, Sunde K, Sunde GA ym. Factors complicating interpretation of capnography during advanced life support in cardiac arrest--a clinical retrospective study in 575 patients. Resuscitation 2012;83:813-8 «PMID: 22370007»PubMed
  80. Böttiger BW, Böhrer H, Bach A ym. Bolus injection of thrombolytic agents during cardiopulmonary resuscitation for massive pulmonary embolism. Resuscitation 1994;28:45-54 «PMID: 7809485»PubMed
  81. Summers K, Schultheis J, Raiff D ym. Evaluation of Rescue Thrombolysis in Cardiac Arrest Secondary to Suspected or Confirmed Pulmonary Embolism. Ann Pharmacother 2019;53:711-715 «PMID: 30700101»PubMed
  82. Yannopoulos D, Bartos JA, Aufderheide TP ym. The Evolving Role of the Cardiac Catheterization Laboratory in the Management of Patients With Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2019;139:e530-e552 «PMID: 30760026»PubMed
  83. Nikolaou NI, Welsford M, Beygui F ym. Part 5: Acute coronary syndromes: 2015 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. Resuscitation 2015;95:e121-46 «PMID: 26477704»PubMed
  84. Collet JP, Thiele H, Barbato E ym. 2020 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation. Eur Heart J 2021;42:1289-1367 «PMID: 32860058»PubMed
  85. Ibanez B, James S, Agewall S ym. 2017 ESC Guidelines for the management of acute myocardial infarction in patients presenting with ST-segment elevation: The Task Force for the management of acute myocardial infarction in patients presenting with ST-segment elevation of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2018;39:119-177 «PMID: 28886621»PubMed
  86. Piepoli MF, Hoes AW, Agewall S ym. 2016 European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: The Sixth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (constituted by representatives of 10 societies and by invited experts)Developed with the special contribution of the European Association for Cardiovascular Prevention & Rehabilitation (EACPR). Eur Heart J 2016;37:2315-2381 «PMID: 27222591»PubMed
  87. Noc M, Fajadet J, Lassen JF ym. Invasive coronary treatment strategies for out-of-hospital cardiac arrest: a consensus statement from the European association for percutaneous cardiovascular interventions (EAPCI)/stent for life (SFL) groups. EuroIntervention 2014;10:31-7 «PMID: 24832635»PubMed
  88. Hayashi M, Shimizu W, Albert CM. The spectrum of epidemiology underlying sudden cardiac death. Circ Res 2015;116:1887-906 «PMID: 26044246»PubMed
  89. Myat A, Song KJ, Rea T. Out-of-hospital cardiac arrest: current concepts. Lancet 2018;391:970-979 «PMID: 29536861»PubMed
  90. Jeejeebhoy FM, Zelop CM, Lipman S ym. Cardiac Arrest in Pregnancy: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2015;132:1747-73 «PMID: 26443610»PubMed
  91. Mushambi MC, Athanassoglou V, Kinsella SM. Anticipated difficult airway during obstetric general anaesthesia: narrative literature review and management recommendations. Anaesthesia 2020;75:945-961 «PMID: 32144770»PubMed
  92. Mushambi MC, Kinsella SM. Obstetric Anaesthetists' Association/Difficult Airway Society difficult and failed tracheal intubation guidelines--the way forward for the obstetric airway. Br J Anaesth 2015;115:815-8 «PMID: 26511060»PubMed
  93. Chesnutt AN. Physiology of normal pregnancy. Crit Care Clin 2004;20:609-15
  94. Page-Rodriguez A, Gonzalez-Sanchez JA. Perimortem cesarean section of twin pregnancy: case report and review of the literature. Acad Emerg Med 1999;6:1072-4 «PMID: 10530672»PubMed
  95. Cardosi RJ, Porter KB. Cesarean delivery of twins during maternal cardiopulmonary arrest. Obstet Gynecol 1998;92:695-7.
  96. Ahearn GS, Hadjiliadis D, Govert JA ym. Massive pulmonary embolism during pregnancy successfully treated with recombinant tissue plasminogen activator: a case report and review of treatment options. Arch Intern Med 2002;162:1221-7 «PMID: 12038939»PubMed
  97. Higgs A, McGrath BA, Goddard C ym. Guidelines for the management of tracheal intubation in critically ill adults. Br J Anaesth 2018;120:323-352 «PMID: 29406182»PubMed
  98. Holmberg MJ, Nicholson T, Nolan JP ym. Oxygenation and ventilation targets after cardiac arrest: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2020;152:107-115 «PMID: 32389599»PubMed
  99. Beitler JR, Ghafouri TB, Jinadasa SP ym. Favorable Neurocognitive Outcome with Low Tidal Volume Ventilation after Cardiac Arrest. Am J Respir Crit Care Med 2017;195:1198-1206 «PMID: 28267376»PubMed
  100. Lemkes JS, Janssens GN, van der Hoeven NW ym. Coronary Angiography after Cardiac Arrest without ST-Segment Elevation. N Engl J Med 2019;380:1397-1407 «PMID: 30883057»PubMed
  101. Oksanen T, Skrifvars M, Wilkman E ym. Postresuscitation hemodynamics during therapeutic hypothermia after out-of-hospital cardiac arrest with ventricular fibrillation: a retrospective study. Resuscitation 2014;85:1018-24 «PMID: 24802047»PubMed
  102. Ameloot K, De Deyne C, Eertmans W ym. Early goal-directed haemodynamic optimization of cerebral oxygenation in comatose survivors after cardiac arrest: the Neuroprotect post-cardiac arrest trial. Eur Heart J 2019;40:1804-1814 «PMID: 30895296»PubMed
  103. Jakkula P, Pettilä V, Skrifvars MB ym. Targeting low-normal or high-normal mean arterial pressure after cardiac arrest and resuscitation: a randomised pilot trial. Intensive Care Med 2018;44:2091-2101 «PMID: 30443729»PubMed
  104. Granfeldt A, Holmberg MJ, Nolan JP ym. Targeted temperature management in adult cardiac arrest: Systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2021;167:160-172 «PMID: 34474143»PubMed
  105. Lascarrou JB, Merdji H, Le Gouge A ym. Targeted Temperature Management for Cardiac Arrest with Nonshockable Rhythm. N Engl J Med 2019;381:2327-2337 «PMID: 31577396»PubMed
  106. Kim F, Nichol G, Maynard C ym. Effect of prehospital induction of mild hypothermia on survival and neurological status among adults with cardiac arrest: a randomized clinical trial. JAMA 2014;311:45-52 «PMID: 24240712»PubMed
  107. Bjelland TW, Dale O, Kaisen K ym. Propofol and remifentanil versus midazolam and fentanyl for sedation during therapeutic hypothermia after cardiac arrest: a randomised trial. Intensive Care Med 2012;38:959-67 «PMID: 22527063»PubMed
  108. NICE-SUGAR Study Investigators., Finfer S, Chittock DR ym. Intensive versus conventional glucose control in critically ill patients. N Engl J Med 2009;360:1283-97 «PMID: 19318384»PubMed
  109. Oksanen T, Skrifvars MB, Varpula T ym. Strict versus moderate glucose control after resuscitation from ventricular fibrillation. Intensive Care Med 2007;33:2093-100 «PMID: 17928994»PubMed
  110. François B, Cariou A, Clere-Jehl R ym. Prevention of Early Ventilator-Associated Pneumonia after Cardiac Arrest. N Engl J Med 2019;381:1831-1842 «PMID: 31693806»PubMed
  111. Geocadin RG, Callaway CW, Fink EL ym. Standards for Studies of Neurological Prognostication in Comatose Survivors of Cardiac Arrest: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2019;140:e517-e542 «PMID: 31291775»PubMed
  112. Paul M, Bougouin W, Geri G ym. Delayed awakening after cardiac arrest: prevalence and risk factors in the Parisian registry. Intensive Care Med 2016;42:1128-36 «PMID: 27098348»PubMed
  113. Priori SG, Blomström-Lundqvist C, Mazzanti A ym. 2015 ESC Guidelines for the management of patients with ventricular arrhythmias and the prevention of sudden cardiac death: The Task Force for the Management of Patients with Ventricular Arrhythmias and the Prevention of Sudden Cardiac Death of the European Society of Cardiology (ESC). Endorsed by: Association for European Paediatric and Congenital Cardiology (AEPC). Eur Heart J 2015;36:2793-2867 «PMID: 26320108»PubMed
  114. Oddo M, Sandroni C, Citerio G ym. Quantitative versus standard pupillary light reflex for early prognostication in comatose cardiac arrest patients: an international prospective multicenter double-blinded study. Intensive Care Med 2018;44:2102-2111 «PMID: 30478620»PubMed
  115. Sandroni C, D'Arrigo S, Cacciola S ym. Prediction of poor neurological outcome in comatose survivors of cardiac arrest: a systematic review. Intensive Care Med 2020;46:1803-1851 «PMID: 32915254»PubMed.
  116. Cloostermans MC, van Meulen FB, Eertman CJ ym. Continuous electroencephalography monitoring for early prediction of neurological outcome in postanoxic patients after cardiac arrest: a prospective cohort study. Crit Care Med 2012;40:2867-75 «PMID: 22824933»PubMed
  117. Rundgren M, Westhall E, Cronberg T ym. Continuous amplitude-integrated electroencephalogram predicts outcome in hypothermia-treated cardiac arrest patients. Crit Care Med 2010;38:1838-44 «PMID: 20562694»PubMed
  118. Streitberger KJ, Leithner C, Wattenberg M ym. Neuron-Specific Enolase Predicts Poor Outcome After Cardiac Arrest and Targeted Temperature Management: A Multicenter Study on 1,053 Patients. Crit Care Med 2017;45:1145-1151 «PMID: 28426467»PubMed
  119. Moseby-Knappe M, Westhall E, Backman S ym. Performance of a guideline-recommended algorithm for prognostication of poor neurological outcome after cardiac arrest. Intensive Care Med 2020;46:1852-1862 «PMID: 32494928»PubMed
  120. Elmer J, Torres C, Aufderheide TP ym. Association of early withdrawal of life-sustaining therapy for perceived neurological prognosis with mortality after cardiac arrest. Resuscitation 2016;102:127-35 «PMID: 26836944»PubMed
  121. May TL, Ruthazer R, Riker RR ym. Early withdrawal of life support after resuscitation from cardiac arrest is common and may result in additional deaths. Resuscitation 2019;139:308-313 «PMID: 30836171»PubMed
  122. Moulaert VR, van Heugten CM, Winkens B ym. Early neurologically-focused follow-up after cardiac arrest improves quality of life at one year: A randomised controlled trial. Int J Cardiol 2015;193:8-16 «PMID: 26005166»PubMed
  123. Yeung J, Matsuyama T, Bray J ym. Does care at a cardiac arrest centre improve outcome after out-of-hospital cardiac arrest? - A systematic review. Resuscitation 2019;137:102-115 «PMID: 30779976»PubMed
  124. Maconochie IK, Aickin R, Hazinski MF ym. Pediatric Life Support: 2020 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2020;156:A120-A155 «PMID: 33098916»PubMed
  125. Sutton RM, Reeder RW, Landis W ym. Chest compression rates and pediatric in-hospital cardiac arrest survival outcomes. Resuscitation 2018;130:159-166 «PMID: 30031055»PubMed
  126. Rodriguez SA, Sutton RM, Berg MD ym. Simplified dispatcher instructions improve bystander chest compression quality during simulated pediatric resuscitation. Resuscitation 2014;85:119-23 «PMID: 24036408»PubMed
  127. Jung WJ, Hwang SO, Kim HI ym. 'Knocking-fingers' chest compression technique in infant cardiac arrest: single-rescuer manikin study. Eur J Emerg Med 2019;26:261-265 «PMID: 29384754»PubMed
  128. Smereka J, Szarpak L, Rodríguez-Núñez A ym. A randomized comparison of three chest compression techniques and associated hemodynamic effect during infant CPR: A randomized manikin study. Am J Emerg Med 2017;35:1420-1425 «PMID: 28433454»PubMed
  129. Derkenne C, Jost D, Thabouillot O ym. Improving emergency call detection of Out-of-Hospital Cardiac Arrests in the Greater Paris area: Efficiency of a global system with a new method of detection. Resuscitation 2020;146:34-42 «PMID: 31734221»PubMed
  130. Perkins GD, Olasveengen TM, Maconochie I ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation: 2017 update. Resuscitation 2018;123:43-50 «PMID: 29233740»PubMed
  131. Young KD, Gausche-Hill M, McClung CD ym. A prospective, population-based study of the epidemiology and outcome of out-of-hospital pediatric cardiopulmonary arrest. Pediatrics 2004;114:157-64 «PMID: 15231922»PubMed
  132. Gupta P, Tang X, Gall CM ym. Epidemiology and outcomes of in-hospital cardiac arrest in critically ill children across hospitals of varied center volume: a multi-center analysis. Resuscitation 2014;85:1473-9 «PMID: 25110249»PubMed
  133. Kitamura T, Iwami T, Kawamura T ym. Conventional and chest-compression-only cardiopulmonary resuscitation by bystanders for children who have out-of-hospital cardiac arrests: a prospective, nationwide, population-based cohort study. Lancet 2010;375:1347-54 «PMID: 20202679»PubMed
  134. Engdahl J, Bång A, Karlson BW ym. Characteristics and outcome among patients suffering from out of hospital cardiac arrest of non-cardiac aetiology. Resuscitation 2003;57:33-41 «PMID: 12668297»PubMed
  135. Donoghue AJ, Nadkarni V, Berg RA ym. Out-of-hospital pediatric cardiac arrest: an epidemiologic review and assessment of current knowledge. Ann Emerg Med 2005;46:512-22 «PMID: 16308066»PubMed
  136. Donoghue A, Berg RA, Hazinski MF ym. Cardiopulmonary resuscitation for bradycardia with poor perfusion versus pulseless cardiac arrest. Pediatrics 2009;124:1541-8 «PMID: 19917587»PubMed
  137. Hoyme DB, Patel SS, Samson RA ym. Epinephrine dosing interval and survival outcomes during pediatric in-hospital cardiac arrest. Resuscitation 2017;117:18-23 «PMID: 28552658»PubMed
  138. Lin YR, Li CJ, Huang CC ym. Early Epinephrine Improves the Stabilization of Initial Post-resuscitation Hemodynamics in Children With Non-shockable Out-of-Hospital Cardiac Arrest. Front Pediatr 2019;7:220 «PMID: 31245334»PubMed
  139. Hansen M, Schmicker RH, Newgard CD ym. Time to Epinephrine Administration and Survival From Nonshockable Out-of-Hospital Cardiac Arrest Among Children and Adults. Circulation 2018;137:2032-2040 «PMID: 29511001»PubMed
  140. Maconochie IK, Bingham R, Eich C ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 6. Paediatric life support. Resuscitation 2015;95:223-48 «PMID: 26477414»PubMed
  141. Soar J, Perkins GD, Maconochie I ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation: 2018 Update - Antiarrhythmic drugs for cardiac arrest. Resuscitation 2019;134:99-103 «PMID: 30496838»PubMed
  142. Holmberg MJ, Ross CE, Atkins DL ym. Lidocaine versus amiodarone for pediatric in-hospital cardiac arrest: An observational study. Resuscitation 2020;149:191-201 «PMID: 31954741»PubMed
  143. Mercier E, Laroche E, Beck B ym. Defibrillation energy dose during pediatric cardiac arrest: Systematic review of human and animal model studies. Resuscitation 2019;139:241-252 «PMID: 31029714»PubMed
  144. Deakin CD, Morley P, Soar J ym. Double (dual) sequential defibrillation for refractory ventricular fibrillation cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;155:24-31 «PMID: 32561473»PubMed
  145. Okubo M, Komukai S, Izawa J ym. Prehospital advanced airway management for paediatric patients with out-of-hospital cardiac arrest: A nationwide cohort study. Resuscitation 2019;145:175-184 «PMID: 31539609»PubMed
  146. Fukuda T, Sekiguchi H, Taira T ym. Type of advanced airway and survival after pediatric out-of-hospital cardiac arrest. Resuscitation 2020;150:145-153 «PMID: 32070779»PubMed
  147. López J, Fernández SN, González R ym. Different Respiratory Rates during Resuscitation in a Pediatric Animal Model of Asphyxial Cardiac Arrest. PLoS One 2016;11:e0162185 «PMID: 27618183»PubMed
  148. González R, Pascual L, Sava A ym. Ventilation during cardiopulmonary resuscitation in children: a survey on clinical practice. World J Pediatr 2017;13:544-550 «PMID: 29058248»PubMed
  149. Stub D, Nichol G. Hospital care after resuscitation from out-of-hospital cardiac arrest: the emperor's new clothes? Resuscitation 2012;83:793-4 «PMID: 22504577»PubMed
  150. Topjian AA, Telford R, Holubkov R ym. The association of early post-resuscitation hypotension with discharge survival following targeted temperature management for pediatric in-hospital cardiac arrest. Resuscitation 2019;141:24-34 «PMID: 31175965»PubMed
  151. Laverriere EK, Polansky M, French B ym. Association of Duration of Hypotension With Survival After Pediatric Cardiac Arrest. Pediatr Crit Care Med 2020;21:143-149 «PMID: 31568263»PubMed
  152. Topjian AA, Sutton RM, Reeder RW ym. The association of immediate post cardiac arrest diastolic hypertension and survival following pediatric cardiac arrest. Resuscitation 2019;141:88-95 «PMID: 31176666»PubMed
  153. Topjian AA, Telford R, Holubkov R ym. Association of Early Postresuscitation Hypotension With Survival to Discharge After Targeted Temperature Management for Pediatric Out-of-Hospital Cardiac Arrest: Secondary Analysis of a Randomized Clinical Trial. JAMA Pediatr 2018;172:143-153 «PMID: 29228147»PubMed
  154. López-Herce J, del Castillo J, Matamoros M ym. Post return of spontaneous circulation factors associated with mortality in pediatric in-hospital cardiac arrest: a prospective multicenter multinational observational study. Crit Care 2014;18:607 «PMID: 25672247»PubMed
  155. Yang JT, Erickson SL, Killien EY ym. Agreement Between Arterial Carbon Dioxide Levels With End-Tidal Carbon Dioxide Levels and Associated Factors in Children Hospitalized With Traumatic Brain Injury. JAMA Netw Open 2019;2:e199448 «PMID: 31418806»PubMed
  156. Dami F, Heymann E, Pasquier M ym. Time to identify cardiac arrest and provide dispatch-assisted cardio-pulmonary resuscitation in a criteria-based dispatch system. Resuscitation 2015;97:27-33 «PMID: 26433118»PubMed
  157. Lewis M, Stubbs BA, Eisenberg MS. Dispatcher-assisted cardiopulmonary resuscitation: time to identify cardiac arrest and deliver chest compression instructions. Circulation 2013;128:1522-30 «PMID: 23983252»PubMed
  158. Mentzelopoulos SD, Couper K, Voorde PV ym. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Ethics of resuscitation and end of life decisions. Resuscitation 2021;161:408-432 «PMID: 33773832»PubMed
  159. Valviran ohje. Dnro 4141/06.00.00.05/2015. Hoitosuunnitelmat ja DNR-päätös pitkäaikaishoidossa sekä ensihoito.
  160. Dainty KN, Atkins DL, Breckwoldt J ym. Family presence during resuscitation in paediatric and neonatal cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2021;162:20-34 «PMID: 33577966»PubMed
  161. Nolan J, Soar J, Eikeland H. The chain of survival.Resuscitation 2006;71:270-1.
  162. Böttiger BW, Lockey A, Georgiou M ym. KIDS SAVE LIVES: ERC Position statement on schoolteachers' education and qualification in resuscitation. Resuscitation 2020;151:87-90 «PMID: 32339597»PubMed
  163. Böttiger BW, Bossaert LL, Castrén M ym. Kids Save Lives - ERC position statement on school children education in CPR.: "Hands that help - Training children is training for life". Resuscitation 2016;105:A1-3 «PMID: 27339096»PubMed

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään näytönastekatsausta.

Aikuisen hoitoelvytys
Aikuisen paineluelvytys
Aikuisen peruselvytys
Alle yksivuotiaan lapsen paineluelvytys
Alle 1-vuotiaan lapsen puhalluselvytys
Defibrillointielektrodien oikea asettelu
Elvytyksen jälkeinen hoito
Elvytys sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
Ennustearvio elvytyksen jälkeen
Hengitysteiden avaus elvytystilanteessa
Lapsen hoitoelvytys
Lapsen paineluelvytys
Lapsen peruselvytys
Leikki-ikäisen lapsen puhalluselvytys
Maallikkodefibrillaattori
Peruselvytys askel askeleelta
Puhalluselvytys
Puhallusnaamarin käyttö
Vaihtoehtoinen elektrodien sijoittelu
Vammapotilaan elvytys

Aiheeseen liittyviä suosituksia