Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
5.3.2024

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Tupakointi on Suomessa merkittävä syy useisiin sairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tupakoinnin väheneminen on parantanut väestön terveyttä ja pienentänyt terveysmenoja.
  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ja tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy on erittäin tärkeää. Ehkäisy tulee kohdistaa 9–18-vuotiaisiin ja ehkäisyssä tulee huomioida myös uudet nikotiinituotteet.
  • Uusien tupakattomien nikotiinituotteiden avulla houkutellaan käyttäjiksi jo nuoria alakoululaisia. Siksi tupakoimattomuus ja nikotiinittomuus tulee käsitellä lasten-, äitiys- ja ehkäisyneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa.
  • Nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta, mutta tupakka- ja nikotiiniriippuvuuteen liittyvät voimakkaasti myös psyykkiset, sosiaaliset ja geneettiset tekijät.
  • Potilaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tulee olla terveydenhuollon tiedossa. Tiedon tulee olla helposti löydettävissä potilaskertomuksesta. Rakenteinen kirjaaminen helpottaa hoitoa ja laadun seurantaa.
  • Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja tupakka- ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa häntä lopettamaan käyttö sekä auttaa ja kannustaa häntä vieroituksessa. Lääkärin kannustavat viestit ovat erityisen tärkeitä.
  • Potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuutena on käydä tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävän potilaan kanssa niiden käytön lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
  • Elintapamuutosta tukeva ohjaus auttaa vieroituksessa.
  • Lääkärin lyhyt, kannustava kehotus lopettaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on kustannustehokkain vieroitushoito.
  • Hyvinvointialueiden ja muiden hoito-organisaatioiden on tärkeää sopia ja kirjata omat vieroituksen toimintamallinsa. Vieroituksen aloittavalle järjestetään seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisen tarpeen mukaan.
  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön uudelleen aloittaminen ei osoita vieroituksen lopullista epäonnistumista. Relapseihin johtaneet yksilölliset käsityksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät syyt tulee ymmärtää.
  • Varenikliini, bupropioni, nortriptyliini ja nikotiinikorvaushoito ovat tehokkaita, ja niitä tulee aktiivisesti käyttää vieroituksessa. Varenikliini on lääkkeistä tehokkain.
  • Tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävän potilaan hoitosuunnitelmaan tulee kirjata yhdessä potilaan kanssa vieroituksen tavoitteet ja toteutus.
  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen on keskeinen osa monien sairauksien hoitoa. Siksi vieroituksen tulee olla osa potilaan hoitosuunnitelmaa.
  • Lopettamiseen on useita hoitoja ja erilaisia tukimuotoja, joista yhdessä potilaan kanssa valitaan hänelle parhaiten soveltuvat.
  • Tupakoinnin lopettaminen voi vaikuttaa muiden potilaan käytössä olevien lääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Suositus käsittelee tupakka- ja nikotiinituotteista vieroitusta ja vieroituksen vaikutuksia vähintään 6–12 kuukauden seurannassa sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyä. Lyhytaikaisemmat tutkimukset on rajattu pois suosituksesta.
  • Nikotiinituotteita koskevaa vieroitustutkimustietoa on rajallisesti. Näiden tuotteiden vieroituksessa joudutaan soveltamaan tietoa, joka on saatu tupakointia koskevista vieroitustutkimuksista.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • motivoida ja kannustaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä toimimaan aktiivisesti tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyssä ja hoidossa
    • edistää kustannusvaikuttaviksi todettujen hoitomuotojen käyttöä
    • tarjota tieteelliseen näyttöön perustuvia työkaluja hoidon valintaan.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt, ja se korostaa lääkärin aktiivisen toiminnan merkitystä. Suosituksessa kuvatut käyttäytymisen muutokseen tähtäävät vieroitusinterventiot soveltuvat myös sosiaalipalveluissa toteutettaviksi.

Määritelmät

  • Tupakkatuotteilla tarkoitetaan tässä suosituksessa tupakkakasvia sisältäviä tuotteita (savukkeet, sikarit, irtotupakka, kuumennettavat tupakkatuotteet ja nuuska).
  • Nikotiinituotteilla tarkoitetaan tupakattomia nikotiinin annostelumuotoja (sähkösavuke, nikotiinipussit ja mahdolliset muut kuluttajakaupassa olevat nikotiinia sisältävät valmisteet).
  • Tupakointi on tupakan polttamisen tai kuumentamisen aiheuttaman savun sisään hengittämistä.
  • Tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostamaa oireyhtymää «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus»10.
  • Nikotiiniriippuvuus on nikotiinin käytöstä syntyvä keskushermoston nikotiinireseptoreiden määrän ja toiminnan muutos, jonka seurauksena käytön lopettaminen johtaa fyysisiin vieroitusoireisiin. Se on farmakologisilta ja käyttäytymistä sääteleviltä tekijöiltään muiden aineriippuvuuksien kaltainen ja täyttää kansainvälisen psykiatrisen luokituksen mukaan kemiallisen riippuvuuden kriteerit «GBD 2015 Risk Factors Collaborators. Global, regio...»1.
  • Tupakkariippuvuus täyttää kroonisen sairauden määrittelykriteerit. Tupakoinnin aiheuttaman riippuvuusoireyhtymän ICD-10-diagnoosikoodit ovat F17.29 (tupakan käytön aiheuttama tarkemmin määrittämätön riippuvuusoireyhtymä), F17.20 (tupakan käytön aiheuttama riippuvuusoireyhtymä; tällä hetkellä vieroittunut) ja F17.3 (tupakan aiheuttamat vieroitusoireet) «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tautiluokitus IC...»2. Ellei riippuvuutta ole todettu, voidaan käyttää koodia Z72.0 (tupakan käyttö). ICPC-koodi on P17 (tupakan haitallinen käyttö) «Kvist M, Savolainen T (toim.). ICPC-2 Perusterveyd...»3.
  • Suosituksessa käytettävät termit selitetään lisätietoaineistossa «Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja vieroitukseen liittyvää terminologiaa»11.
Taulukko 1. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito -suosituksen lisämateriaali
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden kehittyminen perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena Kuva «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden kehittyminen perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena»1
Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen Kuva «Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen»2
Yleistä
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja vieroitukseen liittyvää terminologiaa Lisämateriaali «Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja vieroitukseen liittyvää terminologiaa»11
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus Lisämateriaali «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus»10
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologiaa Lisämateriaali «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologiaa»12
Tupakan käytön / tupakoinnin aiheuttamat sairaudet Lisämateriaali «Tupakan käytön / tupakoinnin aiheuttamat sairaudet»13
Tupakoinnin ja tupakkariippuvuuden genetiikkaa Lisämateriaali «Tupakoinnin ja tupakkariippuvuuden genetiikkaa»14
Tupakointi ja lääkeaineinteraktiot Lisämateriaali «Tupakointi ja lääkeaineinteraktiot»15
Sähkösavuke Lisämateriaali «Sähkösavuke»3
Nikotiinipussit Lisämateriaali «Nikotiinipussit»4
Nikotiinin haitalliset vaikutukset elimistössä Lisämateriaali «Nikotiinin haitalliset vaikutukset elimistössä»16
Tupakoinnin ja nikotiinituotteiden vaikutus stressiin ja uneen Lisämateriaali «Tupakoinnin ja nikotiinituotteiden vaikutus stressiin ja uneen»17
Tupakoinnin lopettaminen ja sukupuoli Lisämateriaali «Tupakoinnin lopettaminen ja sukupuoli»18
Alkoholi ja tupakointi Lisämateriaali «Alkoholi ja tupakointi»19
Tupakoinnin lopettaminen ja painon muutokset Lisämateriaali «Tupakoinnin lopettaminen ja painon muutokset»20
Lapset ja nuoret
Nuorten tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tuki Lisämateriaali «Nuorten tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tuki»5
Lasten ja nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ehkäisy Lisämateriaali «Lasten ja nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ehkäisy»2
Nuorten tupakka- ja nikotiiniriippuvuus ja sen arviointi Lisämateriaali «Nuorten tupakka- ja nikotiiniriippuvuus ja sen arviointi»1
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen riskitekijät Lisämateriaali «Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen riskitekijät»21
Ohjaus
Motivoivan keskustelun soveltaminen tupakoinnin lopettamisen tukena Lisämateriaali «Motivoivan keskustelun soveltaminen tupakoinnin lopettamisen tukena»6
Tupakasta vieroituksen ohjaus- ja neuvontatyön vastuu ja toteuttaminen terveydenhuollon henkilöstöryhmissä Lisämateriaali «Tupakasta vieroituksen ohjaus- ja neuvontatyön vastuu ja toteuttaminen terveydenhuollon henkilöstöryhmissä»22
Tupakasta vieroitus apteekissa - toteuttamismuodot ja savuttomuusneuvontaa edistävät tekijät Lisämateriaali «Tupakasta vieroitus apteekissa – toteuttamismuodot ja savuttomuusneuvontaa edistävät tekijät»23
Ryhmäohjauksen toteutus Lisämateriaali «Ryhmäohjauksen toteutus»24
Keskustelu potilaan kanssa, joka ei ole nyt valmis lopettamaan tupakointia (5 R) Lisämateriaali «Keskustelu potilaan kanssa, joka ei ole nyt valmis lopettamaan tupakointia (5 R)»7
Elämäntapamuutoksen ohjaus tupakasta vieroituksessa Lisämateriaali «Elämäntapamuutoksen ohjaus tupakasta vieroituksessa»8
Vieroitus
Nikotiinikorvaushoidon oikea käyttö Lisämateriaali «Nikotiinikorvaushoidon oikea käyttö tupakasta vieroituksen tukena»25
Terveys- ja hoitosuunnitelmaesimerkki tupakasta vieroituksessa Lisämateriaali «Terveys- ja hoitosuunnitelmaesimerkki tupakasta vieroituksessa»9
Tupakasta vierotusoireiden seuranta Lisämateriaali «Tupakasta vierotusoireiden seuranta»26
Tupakka- ja nikotiinituotteista vieroitus suun terveydenhuollossa Lisämateriaali «Tupakka- ja nikotiinituotteista vieroitus suun terveydenhuollossa»27
Esimerkkejä nikotiinikorvausyhdistelmähoidon toteuttamiseen Lisämateriaali «Esimerkkejä nikotiinikorvausyhdistelmähoidon toteuttamiseen»28
Kofeiinituotteet ja tupakoinnin lopettamisen vieroitusoireet Lisämateriaali «Kofeiinituotteet ja tupakoinnin lopettamisen vieroitusoireet»29
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet Lisämateriaali «Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet»30
Taloudellinen tieto
Vieroitusohjauksen ja vieroituslääkkeiden vaikuttavuuden, kustannusten ja hoitovasteen kustannusten vertailu tupakasta vieroituksessa Lisämateriaali «hoi40020a.pdf»1(PDF), «The number needed to treat (NNT) and cost per responder for behavioural interventions for smoking cessation»31, «The number needed to treat (NNT) and cost per responder for pharmacological interventions for smoking cessation»32
Kuva 1.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden kehittyminen perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena.

Alkuperäinen kuvio lähteestä: Lerman C, Niaura R. Applying genetic approaches to the treatment of nicotine dependence. Oncogene 2002;21:7412-20, suomentaneet ja muokanneet Tellervo Korhonen, Ulla Broms ja Jaakko Kaprio «PMID: 12379882»PubMed

Kuva 2.

Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön yleisyys ja kustannusvaikutukset

Tupakka- ja nikotiinituotteiden aiheuttamat sairaudet

Taulukko 2. Nikotiinin haitalliset vaikutukset elimistössä
Haitallinen vaikutus
ks. lisätietoa Nikotiinin haitalliset vaikutukset «Nikotiinin haitalliset vaikutukset elimistössä»16
Nikotiini ja endoteelin toiminta
  • Epäsuora endoteelin toiminnan heikentyminen
  • Reaktiivisten happiradikaalien määrän lisääntyminen
Nikotiini ja sympaattinen hermosto
  • Sydänlihaksen supistuvuuden ja lyöntitiheyden lisääntyminen
  • Verisuonten tonuksen lisääntyminen
  • Verihiutaleiden aggregoitumisen lisääntyminen
  • Verisuonten sileälihassolujen jakautumisen lisääntyminen
Nikotiini ja reniini-angiotensiinijärjestelmä (RAS)
  • Epätasapaino reniini-angiotensiinijärjestelmän toiminnassa on todennäköisesti nikotiinin aiheuttamien kardiovaskulaaristen haittojen taustalla.
Nikotiini ja metaboliset vaikutukset
  • Insuliiniresistenssin syntyminen tai lisääntyminen
  • Metabolisen syndrooman riskin suureneminen
  • Sisäelimiä ympäröivän rasvan määrän lisääntyminen
Nikotiini ja kemorefleksi
  • Nikotiini saattaa olla tupakoivien äitien vauvojen suuremman kätkytkuolleisuuden taustalla
Nikotiini ja suurentunut syöpäriski
  • Nikotiini on osallisena useiden syöpätyyppien kehittymisessä: tuumoripromootio, proliferaation ja angiogeneesin lisääntyminen, apoptoosin estyminen
Nikotiini ja sikiövaikutukset
  • Nikotiini on eläintutkimuksissa paljastunut erittäin haitalliseksi sikiön kehitykselle, ja ihmistutkimusten perusteella voidaan päätellä vastaavia vaikutuksia olevan myös ihmisillä. Epidemiologista näyttöä pelkän nikotiinin vaikutuksista raskauteen ja sikiön kehitykseen ihmisillä on toistaiseksi riittämättömästi.

Ehkäisy

  • Suositus: Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeiluja ja käytön aloittamista tulee kaikin tavoin ehkäistä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuuluu ottaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa ja käydä nikotiinittomuuteen kannustava keskustelu.
  • Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta «Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta.»B.
  • Jos vanhemmat tai huoltajat eivät pysty lopettamaan tupakointiaan, lasten altistumista tupakansavulle voidaan vähentää motivoimalla ja ohjaamalla vanhempia lasten terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä «Lasten ja nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ehkäisy»2.
  • Suomessa tupakka- ja nikotiinituotekokeilut alkavat jo alakouluiässä ja yleistyvät yläkoulussa «Ollila H, Ruokolainen O. Tupakka- ja nikotiinituot...»10. Aloittamisen ehkäisy tulee käynnistää jo alakoulun 3.–4.-luokalla. Kouluterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto ovat avainasemassa.
  • Ehkäisy tulee kohdistaa erityisesti 9–18-vuotiaisiin, koska tässä iässä alkavat kokeilut ja käyttö vakiintuu. Kokeilut voivat alkaa nuuskalla, uusilla nikotiinituotteilla tai sähkösavukkeilla, ja siksi myös näihin tulee kiinnittää huomiota tupakoinnin ehkäisyssä. Ehkäisyssä tulee huomioida aloittamisen riskitekijät, kuten vertaisten tupakointi, vanhempien tupakointi ja ongelmat koulunkäynnissä, «Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen riskitekijät»21 sekä tuotteiden helppo saatavuus uusien kanavien (esim. sosiaalinen media) kautta.
  • Joukkotiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa sekä laajoja ehkäisyohjelmia hyödyntämällä voidaan mahdollisesti ehkäistä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamista. Koulujen aktiivinen rooli on tärkeä sekä nuorten että heidän vanhempiensa kohdalla «Lasten ja nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ehkäisy»2.
  • Yhteiskunnan tupakkapoliittiset toimet, kuten tupakka- ja nikotiinituotteiden korkea hinta, saatavuuden rajoittaminen, markkinoinnilta suojaaminen ja lasten ja nuorten nikotiinittomat kasvu- ja elinympäristöt, ovat tärkeimpiä käyttöä ehkäiseviä tekijöitä.
  • Yhteisöissä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn on tärkeää saada mukaan kaikki nuorten lähiaikuiset, muun muassa huoltajat, opettajat, oppilaitosten henkilöstö, harrastusohjaajat, valmentajat, naapurit sekä nuorisotyöntekijät.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamista ja jatkamista selittävät tekijät

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus

Tupakkariippuvuus

  • Suositus: Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä tulee kysyä ja riippuvuus niihin tulee arvioida. Myös psyykkisen riippuvuuden arviointi kuuluu osaksi hoidonsuunnittelua.
  • Tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostamaa oireyhtymää, ja se luokitellaan krooniseksi sairaudeksi «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus»10.
  • Tupakoinnin alkaessa koetut vaikutukset, kuten mielihyvän tunne, keskittymiskyvyn paraneminen ja tupakoinnin liittyminen sosiaalisiin tilanteisiin, ovat palkitsevia ja vahvistavat siten tupakoivaksi oppimista. Tupakoinnin lisääntyessä ja riippuvuuden myötä myönteiset kognitiiviset vaikutukset muuttuvat päinvastaisiksi «Campos MW, Serebrisky D, Castaldelli-Maia JM. Smok...»37.
  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden arviointi on osa hyvää hoitokäytäntöä.
  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden arviointi edellyttää käytöstä kysymistä. Kaikilta potilailta tulee siten kysyä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, jos potilastiedoissa ei ole asiasta päivitettyä tietoa. Erityisen tärkeää kysyminen on silloin, kun potilaan kliiniset oireet voivat johtua tupakka- tai nikotiinituotteiden käytöstä.
  • Tupakoivan ja nikotiinituotteita käyttävän kanssa tulee keskustella käytöstä vähintään kerran vuodessa ja samalla tukea tupakoinnin lopettamista sekä kirjata tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, riippuvuus ja sovittu vieroitus.
  • Tupakointia ja nikotiinituotteiden käyttöä koskevan tiedon tulee kulkea eri terveydenhuollon toimipaikkojen välillä (esim. lähetteessä ja epikriisissä).

Nikotiiniriippuvuus ja sen mittaaminen

Taulukko 3. Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti (HSI) ja riippuvuusasteen luokittelu «Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, ym. Measu...»39
Kysymys Määrä Pisteet
Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen?
alle 6 3
6–30 2
31–60 1
yli 60 0
Kuinka monta savuketta poltat päivittäin?
10 tai vähemmän 0
11–20 1
21–30 2
yli 30 3
Tulkinta: yhteispisteet
0–1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus
2 = kohtalainen riippuvuus
3 = vahva riippuvuus
4–6 = hyvin vahva riippuvuus

Psyykkinen riippuvuus

  • Psyykkisellä tupakkariippuvuudella tarkoitetaan sitä yksilön ehdollistunutta käytöstä, joka liitetään toistuvaan tupakointiin «Jarvis MJ. Why people smoke. BMJ 2004;328(7434):27...»41, «Taipale J. Vakiintunut väliaikaisratkaisu, addikti...»42.
  • Tupakointikäyttäytymiseen liittyy vakiintuneita kontekstisidonnaisia tapoja. Konteksti voi olla fyysinen tai sosiaalinen tilanne, psyykkinen tila tai tekojen sarja, jossa esiintyvä ärsyke laukaisee tottumuksen automaattisesti tai ilman suurempaa pohdintaa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi autolla ajo, ruokailun päättäminen, sisältä ulkoilmaan siirtyminen, tehtävän loppuun saattaminen, tiettyjen ihmisten seura ja voimakas tunnetila.
  • Tupakoijat kokevat usein tupakoinnissa jonkin palkitsevan elementin, kuten mielihyvä tai rauhoittuminen, joka kannustaa toistoon ja tukee samalla automatisoitumisen kehittymistä (ks. kuva «Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen»2). Kun automatisoitumiseen liittyy psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia, riippuvuuden syntymisen riski suurenee «Taipale J. Vakiintunut väliaikaisratkaisu, addikti...»42.
  • Psyykkisessä riippuvuudessa psyykkisillä tekijöillä on keskeinen merkitys joko ärsykkeinä, palkkioina tai molempina. Esimerkkinä psyykkisestä riippuvuudesta on kyvyttömyys lievittää ahdistusta muilla keinoin kuin tupakoimalla.
  • Voimakkaalle psyykkiselle riippuvuudelle tyypillisiä ovat pakonomainen halu saada tupakkatuotteita ja kykenemättömyys pidättäytyä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä «Heloma A, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell ...»43.
  • Sosiaalisella tupakkariippuvuudella tarkoitetaan psyykkistä riippuvuutta, jossa tupakointikäyttäytyminen yhdistyy vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin, sekä näiden tilanteiden synnyttämää yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta tupakoijien välillä. Sosiaalinen tupakkariippuvuus vahvistaa osaltaan muuta tupakkariippuvuutta.
  • Lopettamisen tukemisessa tulisi aina selvittää myös potilaan psyykkinen riippuvuus: Mitkä ovat ne tärkeimmät kontekstit ja niissä toistuvat ärsykkeet, jotka pitävät potilaan tupakointia yllä. Mitä lopettaja eniten tarvitsee: tupakointiin altistavan kontekstin ja siinä olevien ärsykkeiden muokkausta tai eliminointia, omien reaktioidensa hallintaa vai palkitsemisjärjestelmän muutosta?
  • Psyykkisen riippuvuuden voimakkuutta voidaan arvioida oireiden määrän ja voimakkuuden perusteella (taulukko «Psyykkisen tupakkariippuvuuden oireita (lähde ) ...»4), «Heloma A, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell ...»43.
Taulukko 4. Psyykkisen tupakkariippuvuuden oireita (lähde «Winell K, Patja K, Korhonen T, Ollila H. Tupakka- ...»44)
Oireita tupakoinnin jatkuessa Voimakas tupakanhimo, vaikkei fyysistä nikotiiniriippuvuutta
Levottomuus ilman tupakkatuotetta
Ahdistuneisuus, jos tupakat loppuvat
Pakonomainen tupakointi
Hallitsemattomuuden tunne tupakan käytössä
Ongelmien kieltäminen
Tupakoinnin idealisointi
Mielialan vaihtelut
Ruokahaluttomuus
Unettomuus
Oireita tupakointia lopetettaessa Ahdistuneisuus lopettamista ajatellessa tai suunnitellessa
Masentuminen lopettamisen yhteydessä

Moniriippuvuus

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen

  • Suositus: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden pitää ottaa tavoitteekseen kaikkien potilaiden tupakka- ja nikotiinituotteista vieroittuminen.

Lopettamisen myönteiset vaikutukset

Vieroitusoireet

Painon nousu

Terveydenhuollon ammattihenkilö vieroituksen käynnistäjänä

Lopettamishalukkuuden selvittäminen ja vieroitusinterventio

Vieroitusohjaus

Ryhmäohjaus

Yksilöohjaus

Lääkehoito vieroituksessa

Taulukko 5. Vieroitushoidossa käytettävät lääkkeet
Valmiste Vasta-aiheet ja varoitukset Tavallisimmat haittavaikutukset Annostus Hoidon kesto
1 Tupakasta vieroitus ei ole nortriptyliinin virallinen käyttöaihe.
Vieroituslääkkeet (reseptilääkkeitä)
Varenikliini Annoksen pienennys munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa
Raskaus
Pahoinvointi
Värikkäät unet
Aloitus viikko ennen tupakoinnin lopettamista: aloitusannos 0,5 mg x 1 kolme vrk, minkä jälkeen 0,5 mg x 2 neljä vrk, minkä jälkeen suurentaminen hoitoannokseen 1 mg x 2 12–24 viikkoa
Bupropioni Kouristusalttius
Anoreksia ja bulimia
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Väärinkäytön mahdollisuus huomioitava päihderiippuvaisten hoidossa
Raskaus
Huomioitavaa: Annoksen pienennys munuaisten tai maksan vajaatoiminnassa
Yhteisvaikutukset tarkistettava Fimean lääkehausta tai soveltuvasta lääketietokannasta
Unettomuus
Suun kuivuminen
Aloitus 1–2 viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista: 150 mg aamuisin 6 vrk, minkä jälkeen 150 mg x 2 7–9 viikkoa
Nortriptyliini1 Sydänsairaudet Rytmihäiriöt
Raskaus
Väsymys ja suun kuivuminen 75–100 mg/vrk 8–12 viikkoa
Pitkävaikutteinen nikotiinikorvaushoitovalmiste (myyntiluvallinen)
Nikotiinilaastari
päivälaastarit (16 t): 25 mg, 15 mg, 10 mg/16 t
vuorokausilaastarit (24 t): 21 mg, 14 mg, 7 mg/24 t
Ei suositella raskauden aikana Ihoärsytys
Unettomuus
Aloitusvahvuus tupakointimäärän mukaan:
enintään 20 savuketta/vrk: 15 mg/16 t tai 14 mg/24 t
yli 20 savuketta/vrk: 25 mg/16 t tai 21 mg/24 t.
2–3 kk laastari-vahvuutta
asteittain vähentäen
Lyhytvaikutteiset nikotiinikorvaushoitovalmisteet (myyntiluvalliset)
Nikotiinipurukumi
2 mg ja 4 mg
Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun arkuus
Vatsavaivat
Aloitusvahvuus ja käyttömäärä tupakointimäärän tai nikotiiniriippuvuuden voimakkuuden mukaan:
normaaliannos 8–12 purukumia/vrk
enimmäisannos valmisteen ja vahvuuden mukaan 12–24 purukumia/vrk
2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiini-imeskelytabletti
1 mg, 2 mg ja 4 mg
Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja ruokatorven ärsytys Aloitusvahvuus ja käyttömäärä tupakointimäärän tai nikotiiniriippuvuuden voimakkuuden mukaan:
normaaliannos 8–12 imeskelytablettia/vrk
enimmäisannos 15 imeskelytablettia/vrk
2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiiniresoribletti
2 mg
Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun ärsytys Aloitusannos yleensä 1 resoribletti 1–2 tunnin välein, normaaliannos 8–12 resoriblettia/vrk ja enimmäisannos 30 resoriblettia/vrk 2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiini-inhalaattori
10 mg nikotiinipatruunat
Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun ärsytys Tarvittavien imaisujen määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. 1 patruuna korvaa noin 3–4 savuketta. Annos yleensä 4–12 patruunaa/vrk ja enimmäisannos 12 patruunaa/vrk. 2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiini-suusumute
1 mg/suihke
Ei varsinaisia vasta-aiheita
2 valmistetta, toinen annostellaan suihkeena kielen päälle, toinen suihkauksena posken limakalvolle
Suun ja nielun ärsytys, hikka Yleensä 1–2 suihketta kerrallaan 30–60 min välein, enintään 4 suihketta/t. Vuorokausiannos valmisteen mukaan enintään 30–64 suihketta. 2–3 kk annosta asteittain vähentäen
Nikotiinijauhe suuonteloon
2 mg:n ja 4 mg:n annospussit
Ei varsinaisia vasta-aiheita Annostelumuodolla ei ole tehty teho- ja turvallisuustutkimuksia Suun ja nielu ärsytys, hikka, vatsavaivat 1 pussi ylähuulen alle 30 minuutin ajaksi. Tavanomainen annos 8–12 pussia/vrk ja enimmäisannos 24 pussia/vrk. 2–3 kk annosta asteittain vähentäen

Vieroituslääkkeet

Varenikliini

Bupropioni

Nortriptyliini

Nikotiinikorvaushoito

Lääkehoitojen yhdistäminen vieroituksessa

Muut lopettamisen tukikeinot

Erityistä huomiota tarvitsevien ryhmien vieroitus tupakka- ja nikotiinituotteista

Nuoret

  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puheeksi otto on tärkeää paitsi ehkäisyn myös varhaisen lopettamisen näkökulmasta.
    • Erityisesti uusia, huomattavan paljon nikotiinia sisältäviä nikotiinituotteita saatetaan kokeilla hyvin nuorena, joten käytön lopettamiseen tähtäävä interventio voidaan joutua tekemään jo lapselle.
    • Osa nuorista voi osoittaa merkkejä riippuvuudesta tai kokea vaikeuksia lopettamisessa jo vähäisen tai lyhytkestoisen nikotiinialtistuksen jälkeen «Nuorten tupakka- ja nikotiiniriippuvuus ja sen arviointi»1.
  • Käytön aloittaneille annetaan selkeä lopettamiskehotus ja tietoa saatavilla olevasta vieroitusohjauksesta «Jenssen BP, Walley SC, Boykan R, ym. Protecting Ch...»103.
    • Nuorten vieroitusohjauksessa on tarpeen konkretisoida lopettamisen hyödyt nuoren nykyisessä elämäntilanteessa ja huomioida perheen ja vertaisten vaikutus, eri nikotiinituotteiden yhteiskäyttö sekä nuoren hyvinvoinnin muut haasteet. Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen tukea ja palveluita «Nuorten tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tuki»5.
  • Säännöllisesti tupakka- tai nikotiinituotteita käyttävien nuorten vieroitusohjauksessa voidaan käyttää samoja lääkkeettömiä hoitomuotoja kuin aikuisten vieroitusohjauksessa, vaikka näyttö tehosta nuorilla on heikompaa «Jenssen BP, Walley SC, Boykan R, ym. Protecting Ch...»103.
  • Nikotiinikorvaushoitojen tai vieroituslääkkeiden yhdistäminen vieroitusohjaukseen ei liene hyödyllistä nuorten tupakasta vieroituksessa «Nikotiinikorvaushoitojen tai vieroituslääkkeiden yhdistäminen vieroitusohjaukseen ei liene hyödyllistä nuorten tupakasta vieroituksessa.»C, ja nuorten vieroitustuki tulee toteuttaa aina ensisijaisesti ilman lääkkeitä.
    • Säännöllisesti tupakoiville alaikäisille nuorille, joiden vieroitus ei ole onnistunut käyttäytymisen muutokseen tähtäävillä hoidoilla ja joiden nikotiiniriippuvuus on todettu vahvaksi, voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella käyttää nikotiinikorvaushoitoa (lääkärin reseptillä). Tällöin valmisteiden hyödyt ja riskit on käytävä huolellisesti läpi ja käytön tukena tulee olla säännöllistä vieroitusohjausta ja seurantaa. Nikotiinikorvaushoidoilla ja vieroituslääkkeillä ei ole Suomessa virallista käyttöaihetta tupakasta vieroitukseen alle 18-vuotiailla.
    • Nuorilla nopea relapsi on tyypillistä ja aktiivista seurantaa tarvitaan erityisesti nikotiinikorvaushoidon aloitusvaiheessa.
    • Nikotiinikorvaushoitojen ja vieroituslääkkeiden turvallisuutta nuorilla on tutkittu vähän, mutta raportoiduissa tutkimuksissa niihin on liittynyt samoja haittavaikutuksia kuin aikuisilla.

Ikääntyvät

Hedelmättömyyshoitopotilaat, raskaana olevat naiset ja pienten lasten vanhemmat

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat

Diabetesta sairastavat

Keuhkoahtaumatautia ja astmaa sairastavat

Syöpäpotilaat

Psykiatriset potilaat

Moniriippuvaiset

Suun sairaudet

Leikkaus- ja sairaalapotilaat

Nuuskan, nikotiinipussien, sähkösavukkeiden ja uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjät

Vieroitushoidon valinta

Taloudellista tietoa

Vieroitussuunnitelma

Relapsit ovat tavallisia tupakasta vieroituksessa

Relapsin esto

  • Uudelleen aloittamisen estolla tarkoitetaan normaalihoitoa pidempään jatkuvaa hoitoa, joka tähtää tupakoimattomana pysymiseen ja relapsin estoon. Sillä tarkoitetaan myös hoitoja, joilla tuetaan lyhytaikaisesti tupakoinnin uudelleen aloittaneita ja niitä, joilla on yksittäisiä lipsahduksia.
  • Varenikliini- tai nikotiinikorvaushoito saattavat auttaa relapsin estossa «Varenikliini- tai nikotiinikorvaushoito saattavat auttaa relapsin estossa.»C.
  • Tupakointia lopettava on hyvä kutsua seurantakäynnille 1–2 viikkoa vieroitushoidon alusta, jolloin voidaan yksilöllisesti arvioida relapsin eston tarve.
  • Sairaalahoidossa olevan potilaan tupakoimattomuutta tuetaan päivittäisillä vieroituskeskusteluilla.
  • Relapsia edeltää tupakoinnin lopettajan uskon horjuminen kykyynsä lopettaa tupakointi «Kirchner TR, Shiffman S, Wileyto EP. Relapse dynam...»202, «Shiffman S. Reflections on smoking relapse researc...»203. Tupakoijan uskoa omaan pystyvyyteensä tulee vahvistaa ja häntä tulee rohkaista etsimään keinoja, jotka tukisivat hänen luottamustaan omiin kykyihinsä.
  • Tupakoijalle tulee kertoa, että relapsitkin ovat osa tupakoinnin lopettamisprosessia, eikä niitä tule hävetä eikä pelätä epäonnistumista.
  • Tupakoijaa tulee kannustaa laatimaan ennakoivia toimintamalleja niihin tilanteisiin, joissa kiusaus tupakoinnin uudelleen aloittamiseen on suuri. Tupakoijan kanssa voi käydä läpi relapsin syitä ja tehdä suunnitelman siitä, miten relapsilta vastaisuudessa vältytään.
  • Tupakoijaa tulee informoida nikotiinin vieroitusoireista, luonteesta ja kestosta sekä vieroitusoireiden mahdollisesta lääkehoidosta, relapsien riskitilanteiden tunnistamisesta ja toiminnasta yksittäisen lipsahduksen jälkeen. Hänelle tulee kertoa myös psyykkisestä riippuvuudesta ja tupakanhimon pitkäaikaisuudesta.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyn ja vieroituksen organisointi

  • Suositus: Kaikkialla terveydenhuollossa on tunnettava tupakoinnin merkitys sairauksien vaaratekijänä ja potilaiden tupakointitavat. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on ehkäistävä, ja potilaita on kehotettava lopettamaan niiden käyttö. Lisäksi heille on suositeltava vieroitushoitoa ja heidät on tarvittaessa ohjattava jatkohoitoon.
  • Neuvolassa tulee kiinnittää tupakoivien vanhempien huomio tupakoinnin lopettamisen hyötyihin ja tupakka- ja nikotiinituotteiden aiheuttamiin vaaroihin lapselle, suurentunut tupakoinnin aloittamisen riski mukaan luettuna.
  • Tupakka- ja nikotiinikokeilujen ehkäisyssä ja varhaisen lopettamisen lisäämisessä erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, ehkäisyneuvolan ja suunterveydenhuollon aktiivisuus on tärkeää.
  • Vieroitusta tulee tarjota kaikille tupakoijille. Erityisesti tulee panostaa tupakasta johtuvia sairauksia poteviin ja sellaisiin potilaisiin, joiden taudin kulkuun, hoitoon tai paranemiseen tupakointi vaikuttaa oleellisesti.
  • Tupakoijien hoitosuunnitelmassa tulee potilaan kanssa yhteistyössä todeta vieroituksen tavoitteet ja toteutus.
  • Vieroituksen käynnistyessä potilaalle järjestetään hoitokontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän. Seurantavälejä muokataan yksilöllisen tarpeen mukaan.
  • Hoitoyksiköiden tulisi uusia tupakasta vieroituksen hoitoprosessinsa suosituksessa annettujen suuntaviivojen mukaisesti.
  • Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kouluttautumisella saatetaan lisätä tupakoinnin selvittämistä, lopetuskehotuksen antamista, vieroitusohjauksen tarjoamista ja neuvontapuhelinpalveluun ohjaamista «Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kouluttautumisella saatetaan lisätä tupakoinnin tilan selvittämistä, lopetuskehotuksen antamista, vieroitusohjauksen tarjoamista ja neuvontapuhelinpalveluun ohjaamista.»C.
  • Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee käydä tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
  • Hoitohenkilökunnan on otettava tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi ja tarjottava vieroitushoitoa jokaiselle sitä haluavalle potilaan muun hoidon yhteydessä.
  • Vieroitusklinikoiden hoitotulokset ovat parempia kuin perusterveydenhuollon «Brose LS, West R, McDermott MS, ym. What makes for...»205. Jokaisella hyvinvointialueella pitää olla tupakasta vieroituksen yksikkö tai vieroituksesta vastaava ryhmä ja vastuuhenkilöt.
  • Vieroitusyksikön on hallittava kaikki tunnetut tehokkaat vieroitusmenetelmät, organisoitava alueellaan niiden käyttö ja toimittava konsultaatioyksikkönä muulle terveydenhuollolle.
  • Kaikilla erikoissairaanhoidon aloilla tulee kannustaa tupakoimattomuuteen, aloittaa vieroitushoito ja ohjata potilaat tarvittaessa jatkohoitoon.
  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puheeksiotto ja ainakin lyhyt vieroitusinterventio pitää liittää kaikkien niiden sairausryhmien valtakunnallisiin hoito-ohjelmiin ja alueellisiin hoitoketjuihin, joissa tupakoinnin vähentäminen on tärkeää.
  • Apteekkien henkilökunnan tulee ohjata vieroituksessa ja seurata lääkehoitojen oikeaa toteutumista «Tupakasta vieroitus apteekissa – toteuttamismuodot ja savuttomuusneuvontaa edistävät tekijät»23.
  • Tupakasta vieroituksen järjestämisessä pitää kiinnittää erityishuomiota riittävään osaamiseen.
  • Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee kouluttautua vieroitusmenetelmien hallintaan «Lancaster T, Silagy C, Fowler G. Training health p...»206.
  • Erityistä huomiota tulee kiinnittää tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja vieroitushoidon alueelliseen organisointiin yhteistyössä sosiaali- ja opetusalan sekä kansalais- (nuoriso- ja liikunta-) ja potilasjärjestöjen kanssa.
  • Yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on keskeistä. Savuton terveydenhuolto -toimintamalli edistää tupakoimattomuutta «https://www.steso.fi/savuton-sairaala»7. Steson sivuilta löytyy materiaalia, jota voi hyödyntää oman organisaation toiminnan kehittämisessä.
  • Työryhmä ehdottaa, että hoidot järjestettäisiin Suomessa taulukon «Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä ...»6 mukaisesti.
Taulukko 6. Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä
Tehtävät Osaaminen
  • Avohoidon lääkäri
  • Hammaslääkäri ja suuhygienisti
  • Neuvola-, koulu- ja opiskeluhuollon terveydenhoitaja, kätilö
  • Astma-, verenpaine- ja diabeteshoitaja
  • Kannustaa tupakoimattomuuteen ja nikotiinittomuuteen. Kehottaa lopettamaan käytön.
  • Arvioi ja kirjaa vähintään kerran vuodessa potilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön
  • Toteuttaa vieroitushoitoja
  • Tietää nikotiinituotteiden kokeilun leviämisen lasten ja nuorten joukossa
  • Ymmärtää nikotiiniriippuvuuden nopean kehittymisen
  • Osaa käyttää tupakoinnin lopettamisen 5 A -mallia
  • Tietää oman alueensa vieroituspalvelut
  • Osaa vieroituslääkehoitojen ja nikotiinikorvaushoidon periaatteet
  • Tuntee tupakoinnin merkityksen sairauksien vaaratekijänä
  • Erikoislääkäri
  • Erikoissairaanhoidon lääkäri
  • Avohoidon ja laitoshoidon muut ammattihenkilöt
  • Arvioi ja kirjaa potilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön
  • Kehottaa lopettamaan käytön
  • Toteuttaa vieroitushoitoja tai ohjaa vieroituspalveluihin
  • Tuntee tupakoinnin lopettamisen 5 A -mallin
  • Tuntee tupakoinnin merkityksen oman alansa sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa
  • Osaa vieroituslääkehoitojen ja nikotiinikorvaushoidon periaatteet
  • Löytää tiedot oman alueensa vieroituspalveluista
  • Työterveyslääkäri
  • Työterveyshoitaja
  • Kysyy terveystarkastuksissa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä. Kirjaa tiedon käytöstä rakenteisesti terveyskertomukseen.
  • Arvioi ja kirjaa nikotiiniriippuvuuden
  • Kannustaa tupakoimattomuuteen ja nikotiinittomuuteen.
  • Kehottaa lopettamaan käytön
  • Toteuttaa vieroitushoitoja tai ohjaa vieroituspalveluihin
  • Pyrkii saamaan yrityksen työterveyden toimintasuunnitelmaan kirjauksen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön selvittämisestä ja vieroitushoidosta
  • Osaa käyttää tupakoinnin lopettamisen 5 A -mallia
  • Tietää oman alueensa vieroituspalvelut
  • Osaa vieroituslääkehoitojen ja nikotiinikorvaushoidon periaatteet
  • Tuntee tupakoinnin merkityksen sairauksien vaaratekijänä ja vaikutuksen työperäisiin sairauksiin
  • Tupakka- ja nikotiinivieroitusyksikkö tai vieroituksesta vastaava ryhmä ja vastuuhenkilöt
  • Antaa vieroitushoitoja eri menetelmillä
  • Antaa neuvoja ja ohjaa vieroitushoidon toteuttamisessa
  • Toimii alueellisena kouluttajana
  • Organisoi vieroitusryhmät
  • Vastaa vieroittamistyön koordinoinnista yksiköissä
  • Huolehtii vieroituksen toteutuksen ja tulosten seurannasta
  • Tuntee syvällisesti tupakoinnin patofysiologian ja tupakointiin ja nikotiiniriippuvuuteen liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset
  • Hallitsee kaikki tehokkaat vieroitusmenetelmät
  • Edustaa monipuolista lääketieteellistä ja käyttäytymistieteellistä osaamista
  • Terveydenhuollon ylin ja keskijohto
  • Vastaa tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisystä ja vieroituksen resursoinnista ja palveluiden toimivuudesta
  • Huolehtii hoitoketjujen toiminnasta ja niistä tiedottamisesta
  • Huolehtii henkilöstön kouluttamisesta
  • Informoi kunnallisia päätöksentekijöitä
  • Ottaa sote-alueilla myös sosiaalipalveluiden ammattihenkilöt mukaan vieroitustyöhön
  • Tuntee tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden yleisyyden alueensa väestössä
  • Tuntee tupakoinnin kansanterveydellisen merkityksen
  • Tuntee tupakoinnin lopettamisen merkityksen kansantaloudelle
  • Tuntee vieroituksessa ja ryhmäohjauksessa toimivat menetelmät
  • Apteekkihenkilökunta
  • Huolehtii lääkehoidon oikeasta toteutumisesta
  • Ohjaa myös muihin vieroitushoitoihin
  • Tuntee lääkehoitojen periaatteet ja toteutustavat
  • Tuntee tupakoinnin lopettamisen 5 A -mallin
  • Löytää tiedot oman alueensa vieroituspalveluista

Tupakka- ja nikotiinivieroitusyksikkö

  • Suositus: Kaikille hyvinvointialueille perustetaan vieroitusyksikkö tai vieroituksesta vastaava ryhmä ja nimetään vastuuhenkilöt tukemaan alueen tupakka- ja nikotiinituotteista vieroitusta.
  • Vieroitusyksiköt tai vieroituksesta vastaavat ryhmät toimivat tupakka- ja nikotiinituotteista vieroituksen koordinaatiokeskuksina, jotka pitävät yllä tietoa alueen vieroituspalveluista ja henkilökunnan koulutuksista, suunnittelevat ja kehittävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vastaisia toimia ja tarjoavat moniammatillisia vieroituspalveluita perustason (perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon) vieroituspalveluiden tueksi.
  • Vastuutaho toimii yhteistyössä ja hyödyntää ehkäisevän päihdetyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita.

Vieroitusosaamisen kehittäminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito -suosituksen historiatiedot «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»34

Puheenjohtaja:

Klas Winell, LT, kansanterveystieteen dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri, laatukouluttaja; Turun yliopisto, Conmedic Oy

Jäsenet:

Pilvikki Absetz, PsT, professori; Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Mikael Ekblad, LT, yleislääketieteen dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja, yleislääketiede; Turun yliopisto, yliopistollinen sote-keskus, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Heikki Ekroos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Porvoon sairaala

Anu Linnansaari, FT, tutkijatohtori; Tampereen yliopisto

Hanna Ollila, VTM, erityisasiantuntija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), väitöskirjatutkija; Helsingin yliopisto

Marja Pöllänen, HLT, dosentti, parodontologian erikoishammaslääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Aleksi Raudasoja, LL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Annamari Rouhos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri; HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Outi Salminen, FaT, dosentti; Helsingin yliopisto, STM, Terveydenhuollon palveluvalikoima

Asiantuntijat:

Asiantuntijat eivät ole osallistuneet päätöksentekoon hoitosuosituksen sisällöstä ja muotoiluista.

Otto Ruokolainen, FT, erityisasiantuntija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Potilaiden osallisuus on toteutettu Käypä hoito -suosituksen Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito yhteydessä kahdella ryhmäkeskustelulla. Lisäksi ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla on ollut mahdollisuus antaa suosituksesta lausunto.

Ryhmäkeskusteluihin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Risto Koskinen, Helsinki (ryhmäkeskustelu nro 1)

Liisa Love, Turku

Tommi Muhli, Vihti

Riitta Vihervaara, Masku

Juha Saari, Kirkkonummi (ryhmäkeskustelu nro 2)

Klas Winell, ryhmäkeskustelujen vetäjä, Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja

Marja Pöllänen, Käypä hoito -työryhmän vastuutoimittaja

Kirsi Tarnanen, ryhmäkeskustelujen sihteeri

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 5.3.2024 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Pilvikki Absetz: Sivutoimet: Collaborative Care Systems Finland. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Kustannus Oy Duodecim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueellinen ravitsemustyöryhmä 2021–2022.

Mikael Ekblad: Sivutoimet: Medishare Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Savuton Suomi 2030 -verkoston tieteellisen neuvottelukunnan jäsen 2016– ja puheenjohtaja 2020–; Suomen Lääkäriliiton paikallisosaston jäsen 2016–2018 ja 2020; Suomen ASH:n hallituksen jäsen 2022–. Ohjaushankkeet: Sosiaali- ja terveysministeriön tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän jäsen 2022–2023 ja sen alaisen nikotiinijaoston jäsen 2022.

Heikki Ekroos: Tutkimusrahoitus: GSK. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: AZ, Boehringer, GSK, Orion, Pfizer, Roche. Muut sidonnaisuudet: GSK.

Anu Linnansaari: Sivutoimet: oppikirjailija; Edita Publishing Oy.

Hanna Ollila: Sivutoimet: konsultti; World Health Organization 2021. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: sihteeri, tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä, STM 2022–2023, Savuton Suomi 2030 -verkoston työvaliokunta ja nuorten tutkijoiden verkosto. Ohjaushankkeet: Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdottamien STM–THL tupakasta vieroituksen suositusten valmistelutyö. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, kansallinen kehittäminen ja ohjaus THL:ssä.

Marja Pöllänen: Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM, palveluvalikoimaneuvoston jäsen 6/2023 asti, Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Aleksi Raudasoja: Sivutoimet: päivystystyö; Pihlajalinna, Medgroup.

Annamari Rouhos: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Keuhkofoorumi, MSD 2023; keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito - infomateriaalia lääkäreille, AstraZeneca 2023; keuhkosyöpäkoulutusta Suursuon sairaalan lääkäreille, MSD 2021. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: MSD ASCO-kongressi 2021; Roche, ESMO-kongressi 2022; 1. HUS-työnantajan maksamana ERS-kongressi 2023; Filha keuhkosyöpäkoulutus Helsinki 2023; Palliatiiviset päivät, Helsinki 2023.

Outi Salminen: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: webinaari "Nikotiinikorvaushoitojen oikea käyttö", Farmasian oppimiskeskus, 2023. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Savuton Suomi, tieteellinen neuvottelukunta, varapuheenjohtaja.

Klas Winell: Sivutoimet: yksityislääkäri; Mehiläinen, Terveystalo, vieraileva tutkija; THL. Tutkimusrahoitus: Conmedic. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Novo Nordisk. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliitto, Yleislääkärit ry.

Kirjallisuusviite

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. GBD 2015 Risk Factors Collaborators. Global, regional, and national comparative risk assessment of 79 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks, 1990-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet 2016;388(10053):1659-1724 «PMID: 27733284»PubMed
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tautiluokitus ICD-10. 2011, Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10. Linkki tarkistettu 6.12.2023 https://thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2 «https://thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2»10
  3. Kvist M, Savolainen T (toim.). ICPC-2 Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus. Kuntaliiton verkkojulkaisu 2010 Linkki tarkistettu 6.12.2023 https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2010/1344-icpc-2-perusterveydenhuollon-kansainvalinen-luokitus «https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2010/1344-icpc-2-perusterveydenhuollon-kansainvalinen-luokitus»11
  4. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivittäin tupakoivien osuus (%), 20 - 64-vuotiaat (ind. 4405), Viitattu 27.9.2023 www.sotkanet.fi «http://www.sotkanet.fi»12
  5. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutusinfo (ind. 4409), Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutusinfo (ind. 4410), Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutusinfo (ind. 4408). Viitattu 27.9.2023 www.sotkanet.fi «http://www.sotkanet.fi»12
  6. Suomen virallinen tilasto, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. THL. Ennakkotieto: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2021, Linkki tarkistettu 6.12.2023 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112867358 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112867358»13
  7. THL. Terve Suomi tutkimus 2022-2023. Linkki tarkistettu 8.12.2023 https://repo.thl.fi/sites/tervesuomi/ilmioraportit_2023/tupakka_ja_nikotiinituotteiden_kaytto.html «https://repo.thl.fi/sites/tervesuomi/ilmioraportit_2023/tupakka_ja_nikotiinituotteiden_kaytto.html»14
  8. Tupakkatilasto 2022. THL. Tilastoraportti 58/2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231024141156 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231024141156»15
  9. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tupakointi ja nuuskaaminen (ryhmä-id 769). Viitattu 27.9.2023 www.sotkanet.fi «http://www.sotkanet.fi»12
  10. Ollila H, Ruokolainen O. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023. Tutkimuksesta tiiviisti 49/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Linkki tarkistettu 6.12.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-159-7 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-159-7»16
  11. Raitasalo K, Bye EK, Pisinger C, ym. Single, Dual, and Triple Use of Cigarettes, e-Cigarettes, and Snus among Adolescents in the Nordic Countries. Int J Environ Res Public Health 2022;19(2): «PMID: 35055504»PubMed
  12. Viljakainen A, Jääskeläinen M, Ruokolainen O, Ollila H, Laatikainen T. Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset 2020 ja vertailu vuoteen 2012. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Linkki tarkistettu 6.12.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-975-7 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-975-7»17
  13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tupakkatilasto. Suomen virallinen tilasto. Saatavilla osoitteesta http://www.thl.fi/tilastot/tupakkatilasto «http://www.thl.fi/tilastot/tupakkatilasto»18
  14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sotkanet.fi. Tilasto- ja indikaattoripankki. Saatavilla osoitteesta www.sotkanet.fi «http://www.sotkanet.fi»12
  15. National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US) Office on Smoking and Health. 2014;(): «PMID: 24455788»PubMed
  16. WHO monograph on tobacco cessation and oral health integration. Geneva: World Health Organization; 2017. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. Linkki tarkistettu 6.12.2023 http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/255692/9789241512671-eng.pdf;jsessionid «http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/255692/9789241512671-eng.pdf;jsessionid»19
  17. He M, Zhou J, Li X, ym. Investigating the causal effects of smoking, sleep, and BMI on major depressive disorder and bipolar disorder: a univariable and multivariable two-sample Mendelian randomization study. Front Psychiatry 2023;14():1206657 «PMID: 37900287»PubMed
  18. Firth J, Wootton RE, Sawyer C, ym. Clearing the air: clarifying the causal role of smoking in mental illness. World Psychiatry 2023;22(1):151-152 «PMID: 36640385»PubMed
  19. IARC Working Group on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Personal habits and indoor combustions. IARC Monogr Eval Carcinog Risks Hum 2012;100(Pt E):1-538 «PMID: 23193840»PubMed
  20. Centers for Disease Control and Prevention (US), National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US), Office on Smoking and Health (US). 2010;(): «PMID: 21452462»PubMed
  21. Acuff L, Fristoe K, Hamblen J, ym. Third-Hand Smoke: Old Smoke, New Concerns. J Community Health 2016;41(3):680-7 «PMID: 26512014»PubMed
  22. Wu JX, Lau ATY, Xu YM. Indoor Secondary Pollutants Cannot Be Ignored: Third-Hand Smoke. Toxics 2022;10(7): «PMID: 35878269»PubMed
  23. Pisinger C, Godtfredsen NS. Is there a health benefit of reduced tobacco consumption? A systematic review. Nicotine Tob Res 2007;9(6):631-46 «PMID: 17558820»PubMed
  24. Tverdal A, Bjartveit K. Health consequences of reduced daily cigarette consumption. Tob Control 2006;15(6):472-80 «PMID: 17130377»PubMed
  25. Hart C, Gruer L, Bauld L. Does smoking reduction in midlife reduce mortality risk? Results of 2 long-term prospective cohort studies of men and women in Scotland. Am J Epidemiol 2013;178(5):770-9 «PMID: 23825165»PubMed
  26. Godtfredsen NS, Holst C, Prescott E, ym. Smoking reduction, smoking cessation, and mortality: a 16-year follow-up of 19,732 men and women from The Copenhagen Centre for Prospective Population Studies. Am J Epidemiol 2002;156(11):994-1001 «PMID: 12446255»PubMed
  27. Godtfredsen NS, Osler M, Vestbo J, ym. Smoking reduction, smoking cessation, and incidence of fatal and non-fatal myocardial infarction in Denmark 1976-1998: a pooled cohort study. J Epidemiol Community Health 2003;57(6):412-6 «PMID: 12775785»PubMed
  28. Gerber Y, Myers V, Goldbourt U. Smoking reduction at midlife and lifetime mortality risk in men: a prospective cohort study. Am J Epidemiol 2012;175(10):1006-12 «PMID: 22306566»PubMed
  29. Krupski L, Cummings KM, Hyland A, ym. Nicotine replacement therapy distribution to light daily smokers calling a quitline. Nicotine Tob Res 2013;15(9):1572-7 «PMID: 23482718»PubMed
  30. Norwegian Institute of Public Health. Health risks of Scandinavian snus consumption - English summary (pdf). 2014 https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2014/health-risks-of-scandinavian-snus-consumption-english-summary-pdf.pdf «https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2014/health-risks-of-scandinavian-snus-consumption-english-summary-pdf.pdf»20
  31. Pisinger C, Rasmussen SKB. The Health Effects of Real-World Dual Use of Electronic and Conventional Cigarettes versus the Health Effects of Exclusive Smoking of Conventional Cigarettes: A Systematic Review. Int J Environ Res Public Health 2022;19(20): «PMID: 36294263»PubMed
  32. Chan GCK, Stjepanović D, Lim C, ym. Gateway or common liability? A systematic review and meta-analysis of studies of adolescent e-cigarette use and future smoking initiation. Addiction 2021;116(4):743-756 «PMID: 32888234»PubMed
  33. Tam J, Day HR, Rostron BL, ym. A systematic review of transitions between cigarette and smokeless tobacco product use in the United States. BMC Public Health 2015;15():258 «PMID: 25849604»PubMed
  34. Araneda D, Korhonen T, Laatikainen T, ym. Association of snus experimentation in late adolescence with daily cigarette smoking in early adulthood: A longitudinal study among Finnish men. Scand J Public Health 2020;48(6):638-645 «PMID: 30973058»PubMed
  35. Hatoum AS, Colbert SMC, Johnson EC, ym. Multivariate genome-wide association meta-analysis of over 1 million subjects identifies loci underlying multiple substance use disorders. Nat Ment Health 2023;1(3):210-223 «PMID: 37250466»PubMed
  36. Lasser K, Boyd JW, Woolhandler S, ym. Smoking and mental illness: A population-based prevalence study. JAMA 2000;284(20):2606-10 «PMID: 11086367»PubMed
  37. Campos MW, Serebrisky D, Castaldelli-Maia JM. Smoking and Cognition. Curr Drug Abuse Rev 2016;9(2):76-79 «PMID: 27492358»PubMed
  38. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, ym. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. Br J Addict 1991;86(9):1119-27 «PMID: 1932883»PubMed
  39. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84(7):791-9 «PMID: 2758152»PubMed
  40. Boyle RG, Jensen J, Hatsukami DK, ym. Measuring dependence in smokeless tobacco users. Addict Behav 1995;20(4):443-50 «PMID: 7484325»PubMed
  41. Jarvis MJ. Why people smoke. BMJ 2004;328(7434):277-9 «PMID: 14751901»PubMed
  42. Taipale J. Vakiintunut väliaikaisratkaisu, addiktio, itsesäätely ja toistaminen. Psykoterapia 2017;36:169-81
  43. Heloma A, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell K (toim). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus (s. 94-97 ja s 150-155). Kustannus Oy Duodecim 1. painos 2022
  44. Winell K, Patja K, Korhonen T, Ollila H. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ja tunnistamisen keinot ja riippuvuuden arviointi. Taulukko s. 152. Kirjassa: Heloma A, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos, Tallinna 2022
  45. Krall EA, Garvey AJ, Garcia RI. Smoking relapse after 2 years of abstinence: findings from the VA Normative Aging Study. Nicotine Tob Res 2002;4(1):95-100 «PMID: 11906685»PubMed
  46. Goodwin RD, Sheffer CE, Chartrand H, ym. Drug use, abuse, and dependence and the persistence of nicotine dependence. Nicotine Tob Res 2014;16(12):1606-12 «PMID: 25063773»PubMed
  47. Sullivan MA, Covey LS. Current perspectives on smoking cessation among substance abusers. Curr Psychiatry Rep 2002;4(5):388-96 «PMID: 12230968»PubMed
  48. Benowitz NL, Hukkanen J, Jacob P 3rd. Nicotine chemistry, metabolism, kinetics and biomarkers. Handb Exp Pharmacol 2009;(192):29-60 «PMID: 19184645»PubMed
  49. Abrams D, Niaura R, Brown RA, Emmons KM, Goldstein MG, Monti PM. The Tobacco Dependence Treatment Handbook: A Guide to Best Practices. The Guilford Press, New York; 2003
  50. Willemse BW, Postma DS, Timens W, ym. The impact of smoking cessation on respiratory symptoms, lung function, airway hyperresponsiveness and inflammation. Eur Respir J 2004;23(3):464-76 «PMID: 15065840»PubMed
  51. Willemse BW, ten Hacken NH, Rutgers B, ym. Effect of 1-year smoking cessation on airway inflammation in COPD and asymptomatic smokers. Eur Respir J 2005;26(5):835-45 «PMID: 16264044»PubMed
  52. Berlin I. Endocrine and metabolic effects of smoking cessation. Curr Med Res Opin 2009;25(2):527-534 «PMID: 28925757»PubMed
  53. Pourmand G, Alidaee MR, Rasuli S, ym. Do cigarette smokers with erectile dysfunction benefit from stopping?: a prospective study. BJU Int 2004;94(9):1310-3 «PMID: 15610111»PubMed
  54. Warnakulasuriya S, Dietrich T, Bornstein MM, ym. Oral health risks of tobacco use and effects of cessation. Int Dent J 2010;60(1):7-30 «PMID: 20361572»PubMed
  55. Heikkinen AM, Meurman JH, Sorsa T. Tupakka, nuuska ja suun terveys. Duodecim 2015;131:1975-80 «https://www.duodecimlehti.fi/duo12513»21
  56. Health Benefits of Stopping Smoking. Julkaisussa: Reversal of Risk After Quitting Smoking. IARC Handbooks of Cancer Prevention, Tobacco Control. IARC 2007, vol. 11. Lyon, France http://www.iarc.fr/en/publications/pdfs-online/prev/handbook11/HB11_Reversal_of_Risk.pdf «http://www.iarc.fr/en/publications/pdfs-online/prev/handbook11/HB11_Reversal_of_Risk.pdf»22
  57. United States Public Health Service Office of the Surgeon General; National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US) Office on Smoking and Health, Washington (DC): US Department of Health and Human Services; 2020. Publications and Reports of the Surgeon General. Smoking Cessation: A Report of the Surgeon General [Internet] https://www.cdc.gov/tobacco/sgr/2020-smoking-cessation/index.html «https://www.cdc.gov/tobacco/sgr/2020-smoking-cessation/index.html»23
  58. Doll R, Peto R, Boreham J, ym. Mortality in relation to smoking: 50 years' observations on male British doctors. BMJ 2004;328(7455):1519 «PMID: 15213107»PubMed
  59. Fagerström K. The epidemiology of smoking: health consequences and benefits of cessation. Drugs 2002;62 Suppl 2():1-9 «PMID: 12109931»PubMed
  60. . Cigarette smoking and health. American Thoracic Society. Am J Respir Crit Care Med 1996;153(2):861-5 «PMID: 8564146»PubMed
  61. Reitsma M, Kendrick P, Anderson J, ym. Reexamining Rates of Decline in Lung Cancer Risk after Smoking Cessation. A Meta-analysis. Ann Am Thorac Soc 2020;17(9):1126-1132 «PMID: 32603182»PubMed
  62. Gunnell AS, Tran TN, Torrång A, ym. Synergy between cigarette smoking and human papillomavirus type 16 in cervical cancer in situ development. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2006;15(11):2141-7 «PMID: 17057029»PubMed
  63. Louvanto K. Outcames of cervical human papillomavirus (HPV) infection among mothers in the Finnish Family HPV Study. Väitöskirja, Turun Yliopisto 2011 http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4534-4 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4534-4»24
  64. Clinical Practice Guideline Treating Tobacco Use and Dependence 2008 Update Panel, Liaisons, and Staff. A clinical practice guideline for treating tobacco use and dependence: 2008 update. A U.S. Public Health Service report. Am J Prev Med 2008;35(2):158-76 «PMID: 18617085»PubMed
  65. Hughes JR, Higgins ST, Bickel WK. Nicotine withdrawal versus other drug withdrawal syndromes: similarities and dissimilarities. Addiction 1994;89(11):1461-70 «PMID: 7841857»PubMed
  66. Mineur YS, Abizaid A, Rao Y, ym. Nicotine decreases food intake through activation of POMC neurons. Science 2011;332(6035):1330-2 «PMID: 21659607»PubMed
  67. Hartmann-Boyce J, Theodoulou A, Farley A, ym. Interventions for preventing weight gain after smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2021;10(10):CD006219 «PMID: 34611902»PubMed
  68. Prochaska JO, DiClemente CC. Stages and processes of self-change of smoking: toward an integrative model of change. J Consult Clin Psychol 1983;51(3):390-5 «PMID: 6863699»PubMed
  69. West R. Time for a change: putting the Transtheoretical (Stages of Change) Model to rest. Addiction 2005;100(8):1036-9 «PMID: 16042624»PubMed
  70. Kilpeläinen M, Sandström P, Vasankari T. Ryhmähoito tupakasta vieroituksessa. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustanus Oy Duodecim 1. painos, 2017
  71. Kottke TE, Battista RN, DeFriese GH, ym. Attributes of successful smoking cessation interventions in medical practice. A meta-analysis of 39 controlled trials. JAMA 1988;259(19):2883-9 «PMID: 3367456»PubMed
  72. Stead LF, Koilpillai P, Fanshawe TR, ym. Combined pharmacotherapy and behavioural interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2016;3(3):CD008286 «PMID: 27009521»PubMed
  73. Anthenelli RM, Benowitz NL, West R, ym. Neuropsychiatric safety and efficacy of varenicline, bupropion, and nicotine patch in smokers with and without psychiatric disorders (EAGLES): a double-blind, randomised, placebo-controlled clinical trial. Lancet 2016;387(10037):2507-20 «PMID: 27116918»PubMed
  74. Kotz D, Viechtbauer W, Simpson C, ym. Cardiovascular and neuropsychiatric risks of varenicline: a retrospective cohort study. Lancet Respir Med 2015;3(10):761-8 «PMID: 26355008»PubMed
  75. Monárrez-Espino J, Galanti MR, Hansson J, ym. Treatment With Bupropion and Varenicline for Smoking Cessation and the Risk of Acute Cardiovascular Events and Injuries: a Swedish Case-Crossover Study. Nicotine Tob Res 2018;20(5):606-613 «PMID: 28595356»PubMed
  76. Livingstone-Banks J, Fanshawe TR, Thomas KH, ym. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2023;5(5):CD006103 «PMID: 37142273»PubMed
  77. Hughes JR, Stead LF, Lancaster T. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD000031 «PMID: 17253443»PubMed
  78. Stead LF, Perera R, Bullen C, ym. Nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2012;11():CD000146 «PMID: 23152200»PubMed
  79. Theodoulou A, Chepkin SC, Ye W, ym. Different doses, durations and modes of delivery of nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2023;6(6):CD013308 «PMID: 37335995»PubMed
  80. Herrera N, Franco R, Herrera L, ym. Nicotine gum, 2 and 4 mg, for nicotine dependence. A double-blind placebo-controlled trial within a behavior modification support program. Chest 1995;108(2):447-51 «PMID: 7634882»PubMed
  81. Kornitzer M, Kittel F, Dramaix M, ym. A double blind study of 2 mg versus 4 mg nicotine-gum in an industrial setting. J Psychosom Res 1987;31(2):171-6 «PMID: 3295212»PubMed
  82. Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49():57-71 «PMID: 18834313»PubMed
  83. Henningfield JE, Radzius A, Cooper TM, ym. Drinking coffee and carbonated beverages blocks absorption of nicotine from nicotine polacrilex gum. JAMA 1990;264(12):1560-4 «PMID: 2395197»PubMed
  84. Sims TH, Fiore MC. Pharmacotherapy for treating tobacco dependence: what is the ideal duration of therapy? CNS Drugs 2002;16(10):653-62 «PMID: 12269859»PubMed
  85. Lee PN, Fariss MW. A systematic review of possible serious adverse health effects of nicotine replacement therapy. Arch Toxicol 2017;91(4):1565-1594 «PMID: 27699443»PubMed
  86. Smoking: harm reduction. NICE. Public health guideline Published: 5 June 2013 https://www.nice.org.uk/guidance/ph45/resources/smoking-harm-reduction-pdf-1996359619525 «https://www.nice.org.uk/guidance/ph45/resources/smoking-harm-reduction-pdf-1996359619525»25
  87. Carpenter MJ, Jardin BF, Burris JL, ym. Clinical strategies to enhance the efficacy of nicotine replacement therapy for smoking cessation: a review of the literature. Drugs 2013;73(5):407-26 «PMID: 23572407»PubMed
  88. Pietilä K, Puska P. Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus. Suom Lääkäril 2000;55:45-50
  89. Hsia SL, Myers MG, Chen TC. Combination nicotine replacement therapy: strategies for initiation and tapering. Prev Med 2017;97():45-49 «PMID: 28257667»PubMed
  90. Hajizadeh A, Howes S, Theodoulou A, ym. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2023;5(5):CD000031 «PMID: 37230961»PubMed
  91. Clair C, Mueller Y, Livingstone-Banks J, ym. Biomedical risk assessment as an aid for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2019;3(3):CD004705 «PMID: 30912847»PubMed
  92. Roberts V, Maddison R, Simpson C, ym. The acute effects of exercise on cigarette cravings, withdrawal symptoms, affect, and smoking behaviour: systematic review update and meta-analysis. Psychopharmacology (Berl) 2012;222(1):1-15 «PMID: 22585034»PubMed
  93. Absetz P, Hankonen N. Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Duodecim 2017;13:1015-21 «https://www.duodecimlehti.fi/duo13734»26
  94. Lindson-Hawley N, Hartmann-Boyce J, Fanshawe TR, ym. Interventions to reduce harm from continued tobacco use. Cochrane Database Syst Rev 2016;10(10):CD005231 «PMID: 27734465»PubMed
  95. Fagerstrom K, Rutqvist LE, Hughes JR. Snus as a smoking cessation aid: a randomized placebo-controlled trial. Nicotine Tob Res 2012;14(3):306-12 «PMID: 21994343»PubMed
  96. Carpenter MJ, Wahlquist AE, Burris JL, ym. Snus undermines quit attempts but not abstinence: a randomised clinical trial among US smokers. Tob Control 2017;26(2):202-209 «PMID: 27071730»PubMed
  97. Butler AR, Lindson N, Fanshawe TR, ym. Longer-term use of electronic cigarettes when provided as a stop smoking aid: Systematic review with meta-analyses. Prev Med 2022;165(Pt B):107182 «PMID: 35933001»PubMed
  98. Wang RJ, Bhadriraju S, Glantz SA. E-Cigarette Use and Adult Cigarette Smoking Cessation: A Meta-Analysis. Am J Public Health 2021;111(2):230-246 «PMID: 33351653»PubMed
  99. Hedman L, Galanti MR, Ryk L, ym. Electronic cigarette use and smoking cessation in cohort studies and randomized trials: A systematic review and meta-analysis. Tob Prev Cessat 2021;7():62 «PMID: 34712864»PubMed
  100. Harm reduction in nicotine addiction: helping people who can’t quit. A report by the Tobacco Advisory Group of the Royal College of Physicians. London; 2007 https://shop.rcplondon.ac.uk/products/harm-reduction-in-nicotine-addiction-helping-people-who-cant-quit?variant6509405637 «https://shop.rcplondon.ac.uk/products/harm-reduction-in-nicotine-addiction-helping-people-who-cant-quit?variant6509405637»27
  101. Beard E, West R, Michie S, ym. Association between electronic cigarette use and changes in quit attempts, success of quit attempts, use of smoking cessation pharmacotherapy, and use of stop smoking services in England: time series analysis of population trends. BMJ 2016;354():i4645 «PMID: 27624188»PubMed
  102. Wu Q, Gilbody S, Peckham E, ym. Varenicline for smoking cessation and reduction in people with severe mental illnesses: systematic review and meta-analysis. Addiction 2016;111(9):1554-67 «PMID: 27043328»PubMed
  103. Jenssen BP, Walley SC, Boykan R, ym. Protecting Children and Adolescents From Tobacco and Nicotine. Pediatrics 2023;151(5): «PMID: 37066689»PubMed
  104. Chen D, Wu LT. Smoking cessation interventions for adults aged 50 or older: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2015;154():14-24 «PMID: 26094185»PubMed
  105. Barnett PG, Wong W, Jeffers A, ym. Cost-effectiveness of extended cessation treatment for older smokers. Addiction 2014;109(2):314-22 «PMID: 24329972»PubMed
  106. Zbikowski SM, Magnusson B, Pockey JR, ym. A review of smoking cessation interventions for smokers aged 50 and older. Maturitas 2012;71(2):131-41 «PMID: 22209349»PubMed
  107. Vine MF. Smoking and male reproduction: a review. Int J Androl 1996;19(6):323-37 «PMID: 9051418»PubMed
  108. Higgins S. Smoking in pregnancy. Curr Opin Obstet Gynecol 2002;14(2):145-51 «PMID: 11914691»PubMed
  109. Dechanet C, Anahory T, Mathieu Daude JC, ym. Effects of cigarette smoking on reproduction. Hum Reprod Update 2011;17(1):76-95 «PMID: 20685716»PubMed
  110. Zhang K, Wang X. Maternal smoking and increased risk of sudden infant death syndrome: a meta-analysis. Leg Med (Tokyo) 2013;15(3):115-21 «PMID: 23219585»PubMed
  111. US Preventive Services Task Force, Krist AH, Davidson KW, ym. Interventions for Tobacco Smoking Cessation in Adults, Including Pregnant Persons: US Preventive Services Task Force Recommendation Statement. JAMA 2021;325(3):265-279 «PMID: 33464343»PubMed
  112. Chamberlain C, O'Mara-Eves A, Porter J, ym. Psychosocial interventions for supporting women to stop smoking in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2017;2(2):CD001055 «PMID: 28196405»PubMed
  113. Notley C, Gentry S, Livingstone-Banks J, ym. Incentives for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2019;7(7):CD004307 «PMID: 31313293»PubMed
  114. Dempsey DA, Benowitz NL. Risks and benefits of nicotine to aid smoking cessation in pregnancy. Drug Saf 2001;24(4):277-322 «PMID: 11330657»PubMed
  115. Coleman T, Britton J, Thornton J. Nicotine replacement therapy in pregnancy. BMJ 2004;328(7446):965-6 «PMID: 15105300»PubMed
  116. Ekblad M, Vähäkangas K. Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana? Duodecim 2020;136:23-9 «https://www.duodecimlehti.fi/duo15334»28
  117. Claire R, Chamberlain C, Davey MA, ym. Pharmacological interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2020;3(3):CD010078 «PMID: 32129504»PubMed
  118. Ilett KF, Hale TW, Page-Sharp M, ym. Use of nicotine patches in breast-feeding mothers: transfer of nicotine and cotinine into human milk. Clin Pharmacol Ther 2003;74(6):516-24 «PMID: 14663454»PubMed
  119. U.S. Department of Health and Human Services. The Health Consequences of Smoking: 50 Years of Progress. A Report of the Surgeon General. Atlanta, GA: U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, Office on Smoking and Health, 2014. Printed with corrections, January 2014 https://www.surgeongeneral.gov/library/reports/50-years-of-progress/full-report.pdf «https://www.surgeongeneral.gov/library/reports/50-years-of-progress/full-report.pdf»29
  120. Pbert L, Farber H, Horn K, ym. State-of-the-art office-based interventions to eliminate youth tobacco use: the past decade. Pediatrics 2015;135(4):734-47 «PMID: 25780075»PubMed
  121. Behbod B, Sharma M, Baxi R, ym. Family and carer smoking control programmes for reducing children's exposure to environmental tobacco smoke. Cochrane Database Syst Rev 2018;1(1):CD001746 «PMID: 29383710»PubMed
  122. von Mutius E. Environmental factors influencing the development and progression of pediatric asthma. J Allergy Clin Immunol 2002;109(6 Suppl):S525-32 «PMID: 12063508»PubMed
  123. De Backer G, Ambrosioni E, Borch-Johnsen K, ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Third Joint Task Force of European and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. Eur Heart J 2003;24(17):1601-10 «PMID: 12964575»PubMed
  124. Syvänne M, Kesäniemi A, Kiilavuori K ym. Valtimosairauksien ehkäisy 2010-luvulla: eurooppalainen hoitosuositus. Duodecim 2014;130:451-9 «https://www.duodecimlehti.fi/duo11529»30
  125. Aboyans V, Thomas D, Lacroix P. The cardiologist and smoking cessation. Curr Opin Cardiol 2010;25(5):469-77 «PMID: 20671551»PubMed
  126. Gallucci G, Tartarone A, Lerose R, ym. Cardiovascular risk of smoking and benefits of smoking cessation. J Thorac Dis 2020;12(7):3866-3876 «PMID: 32802468»PubMed
  127. Rigotti NA, Pipe AL, Benowitz NL, ym. Efficacy and safety of varenicline for smoking cessation in patients with cardiovascular disease: a randomized trial. Circulation 2010;121(2):221-9 «PMID: 20048210»PubMed
  128. Tonstad S, Farsang C, Klaene G, ym. Bupropion SR for smoking cessation in smokers with cardiovascular disease: a multicentre, randomised study. Eur Heart J 2003;24(10):946-55 «PMID: 12714026»PubMed
  129. Rigotti NA, Thorndike AN, Regan S, ym. Bupropion for smokers hospitalized with acute cardiovascular disease. Am J Med 2006;119(12):1080-7 «PMID: 17145253»PubMed
  130. Benowitz NL, Gourlay SG. Cardiovascular toxicity of nicotine: implications for nicotine replacement therapy. J Am Coll Cardiol 1997;29(7):1422-31 «PMID: 9180099»PubMed
  131. . Nicotine replacement therapy for patients with coronary artery disease. Working Group for the Study of Transdermal Nicotine in Patients with Coronary artery disease. Arch Intern Med 1994;154(9):989-95 «PMID: 8179456»PubMed
  132. Meine TJ, Patel MR, Washam JB, ym. Safety and effectiveness of transdermal nicotine patch in smokers admitted with acute coronary syndromes. Am J Cardiol 2005;95(8):976-8 «PMID: 15820167»PubMed
  133. Patja K, Jousilahti P, Hu G, ym. Effects of smoking, obesity and physical activity on the risk of type 2 diabetes in middle-aged Finnish men and women. J Intern Med 2005;258(4):356-62 «PMID: 16164575»PubMed
  134. Śliwińska-Mossoń M, Milnerowicz H. The impact of smoking on the development of diabetes and its complications. Diab Vasc Dis Res 2017;14(4):265-276 «PMID: 28393534»PubMed
  135. Jiang W, Wang J, Shen X, ym. Establishment and Validation of a Risk Prediction Model for Early Diabetic Kidney Disease Based on a Systematic Review and Meta-Analysis of 20 Cohorts. Diabetes Care 2020;43(4):925-933 «PMID: 32198286»PubMed
  136. Cai X, Chen Y, Yang W, ym. The association of smoking and risk of diabetic retinopathy in patients with type 1 and type 2 diabetes: a meta-analysis. Endocrine 2018;62(2):299-306 «PMID: 30128962»PubMed
  137. Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP, ym. Effects of smoking intervention and the use of an inhaled anticholinergic bronchodilator on the rate of decline of FEV1. The Lung Health Study. JAMA 1994;272(19):1497-505 «PMID: 7966841»PubMed
  138. Godtfredsen NS, Lam TH, Hansel TT, ym. COPD-related morbidity and mortality after smoking cessation: status of the evidence. Eur Respir J 2008;32(4):844-53 «PMID: 18827152»PubMed
  139. Josephs L, Culliford D, Johnson M, ym. Improved outcomes in ex-smokers with COPD: a UK primary care observational cohort study. Eur Respir J 2017;49(5): «PMID: 28536250»PubMed
  140. Scanlon PD, Connett JE, Waller LA, ym. Smoking cessation and lung function in mild-to-moderate chronic obstructive pulmonary disease. The Lung Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2000;161(2 Pt 1):381-90 «PMID: 10673175»PubMed
  141. Tashkin D, Kanner R, Bailey W, ym. Smoking cessation in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a double-blind, placebo-controlled, randomised trial. Lancet 2001;357(9268):1571-5 «PMID: 11377644»PubMed
  142. Tashkin DP, Rennard S, Hays JT, ym. Effects of varenicline on smoking cessation in patients with mild to moderate COPD: a randomized controlled trial. Chest 2011;139(3):591-599 «PMID: 20864613»PubMed
  143. Thomson NC, Chaudhuri R, Livingston E. Asthma and cigarette smoking. Eur Respir J 2004;24(5):822-33 «PMID: 15516679»PubMed
  144. Polosa R, Russo C, Caponnetto P, ym. Greater severity of new onset asthma in allergic subjects who smoke: a 10-year longitudinal study. Respir Res 2011;12(1):16 «PMID: 21261960»PubMed
  145. Shavit O, Swern A, Dong Q, ym. Impact of smoking on asthma symptoms, healthcare resource use, and quality of life outcomes in adults with persistent asthma. Qual Life Res 2007;16(10):1555-65 «PMID: 17917792»PubMed
  146. Thomson NC. Asthma and smoking-induced airway disease without spirometric COPD. Eur Respir J 2017;49(5): «PMID: 28461294»PubMed
  147. Jang AS, Park SW, Kim DJ, ym. Effects of smoking cessation on airflow obstruction and quality of life in asthmatic smokers. Allergy Asthma Immunol Res 2010;2(4):254-9 «PMID: 20885910»PubMed
  148. Chellappan S. Smoking Cessation after Cancer Diagnosis and Enhanced Therapy Response: Mechanisms and Significance. Curr Oncol 2022;29(12):9956-9969 «PMID: 36547196»PubMed
  149. Jyrkkiö S, Boström P, Minn, H. Tupakointi ja syöpä – mitä hyötyä lopettamisesta? Duodecim 2012;128:1081-7 «https://www.duodecimlehti.fi/duo10283»31
  150. Eifel PJ, Jhingran A, Bodurka DC, ym. Correlation of smoking history and other patient characteristics with major complications of pelvic radiation therapy for cervical cancer. J Clin Oncol 2002;20(17):3651-7 «PMID: 12202666»PubMed
  151. Chen AM, Chen LM, Vaughan A, ym. Tobacco smoking during radiation therapy for head-and-neck cancer is associated with unfavorable outcome. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;79(2):414-9 «PMID: 20399030»PubMed
  152. Rouhos A. Tupakoinnin ja lääkeaineiden yhteisvaikutusten mekanismit ja merkitys. Kirjassa: Heloma A,, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 1. painos, 2022;220-2
  153. Hickman NJ 3rd, Delucchi KL, Prochaska JJ. A population-based examination of cigarette smoking and mental illness in Black Americans. Nicotine Tob Res 2010;12(11):1125-32 «PMID: 20855413»PubMed
  154. Smith PH, Mazure CM, McKee SA. Smoking and mental illness in the U.S. population. Tob Control 2014;23(e2):e147-53 «PMID: 24727731»PubMed
  155. Lawrence D, Mitrou F, Zubrick SR. Smoking and mental illness: results from population surveys in Australia and the United States. BMC Public Health 2009;9():285 «PMID: 19664203»PubMed
  156. Lohr JB, Flynn K. Smoking and schizophrenia. Schizophr Res 1992;8(2):93-102 «PMID: 1360812»PubMed
  157. Li Y, Cao XL, Zhong BL, ym. Smoking in male patients with schizophrenia in China: A meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2016;162():146-53 «PMID: 26996743»PubMed
  158. Cao XL, Li Y, Zhong BL, ym. Current cigarette smoking in Chinese female patients with schizophrenia: A meta-analysis. Psychiatry Res 2016;235():203-5 «PMID: 26688158»PubMed
  159. Keltner NL, Grant JS. Smoke, smoke, smoke that cigarette. Perspect Psychiatr Care 2006;42(4):256-61 «PMID: 17107571»PubMed
  160. Heffner JL, Strawn JR, DelBello MP, ym. The co-occurrence of cigarette smoking and bipolar disorder: phenomenology and treatment considerations. Bipolar Disord 2011;13(5-6):439-53 «PMID: 22017214»PubMed
  161. Cook BL, Wayne GF, Kafali EN, ym. Trends in smoking among adults with mental illness and association between mental health treatment and smoking cessation. JAMA 2014;311(2):172-82 «PMID: 24399556»PubMed
  162. Westman J, Eriksson SV, Gissler M, ym. Increased cardiovascular mortality in people with schizophrenia: a 24-year national register study. Epidemiol Psychiatr Sci 2018;27(5):519-527 «PMID: 28580898»PubMed
  163. Parks J, Svendsen D, Singer P, Foti M. Morbidity and Mortality in People with Serious Mental Illness. Alexandria VA: National Association of State Mental Health Program Directors (NASMHPD) Medical Directors Council. 2006 https://www.nasmhpd.org/sites/default/files/Mortality%20and%20Morbidity%20Final%20Report%208.18.08.pdf «https://www.nasmhpd.org/sites/default/files/Mortality%20and%20Morbidity%20Final%20Report%208.18.08.pdf»32
  164. Rüther T, Bobes J, De Hert M, ym. EPA guidance on tobacco dependence and strategies for smoking cessation in people with mental illness. Eur Psychiatry 2014;29(2):65-82 «PMID: 24485753»PubMed
  165. Taylor G, McNeill A, Girling A, ym. Change in mental health after smoking cessation: systematic review and meta-analysis. BMJ 2014;348():g1151 «PMID: 24524926»PubMed
  166. Evins AE, Cather C. Effective Cessation Strategies for Smokers with Schizophrenia. Int Rev Neurobiol 2015;124():133-47 «PMID: 26472528»PubMed
  167. Cather C, Pachas GN, Cieslak KM, ym. Achieving Smoking Cessation in Individuals with Schizophrenia: Special Considerations. CNS Drugs 2017;31(6):471-481 «PMID: 28550660»PubMed
  168. Hayhurst KP, Jones A, Cairns D, ym. Tobacco Smoking Rates in a National Cohort of People with Substance Use Disorder Receiving Treatment. Eur Addict Res 2021;27(2):151-155 «PMID: 32720918»PubMed
  169. Weinberger AH, Pacek LR, Giovenco D, ym. Cigarette Use Among Individuals with Alcohol Use Disorders in the United States, 2002 to 2016: Trends Overall and by Race/Ethnicity. Alcohol Clin Exp Res 2019;43(1):79-90 «PMID: 30408209»PubMed
  170. Weinberger AH, Pacek LR, Wall MM, ym. Cigarette smoking quit ratios among adults in the USA with cannabis use and cannabis use disorders, 2002-2016. Tob Control 2020;29(1):74-80 «PMID: 30952691»PubMed
  171. Parker MA, Weinberger AH, Villanti AC. Quit ratios for cigarette smoking among individuals with opioid misuse and opioid use disorder in the United States. Drug Alcohol Depend 2020;214():108164 «PMID: 32652375»PubMed
  172. Guydish J, Le T, Hosakote S, ym. Tobacco use among substance use disorder (SUD) treatment staff is associated with tobacco-related services received by clients. J Subst Abuse Treat 2022;132():108496 «PMID: 34111773»PubMed
  173. Siddiqi K, Shah S, Abbas SM, ym. Global burden of disease due to smokeless tobacco consumption in adults: analysis of data from 113 countries. BMC Med 2015;13():194 «PMID: 26278072»PubMed
  174. Atieh MA, Alsabeeha NH, Faggion CM Jr, ym. The frequency of peri-implant diseases: a systematic review and meta-analysis. J Periodontol 2013;84(11):1586-98 «PMID: 23237585»PubMed
  175. Dreyer H, Grischke J, Tiede C, ym. Epidemiology and risk factors of peri-implantitis: A systematic review. J Periodontal Res 2018;53(5):657-681 «PMID: 29882313»PubMed
  176. Vemulapalli A, Mandapati SR, Kotha A, ym. Association between vaping and untreated caries: A cross-sectional study of National Health and Nutrition Examination Survey 2017-2018 data. J Am Dent Assoc 2021;152(9):720-729 «PMID: 34274068»PubMed
  177. Feldman I, Helgason AR, Johansson P, ym. Cost-effectiveness of a high-intensity versus a low-intensity smoking cessation intervention in a dental setting: long-term follow-up. BMJ Open 2019;9(8):e030934 «PMID: 31420398»PubMed
  178. Klemp I, Steffenssen M, Bakholdt V, ym. Counseling Is Effective for Smoking Cessation in Head and Neck Cancer Patients-A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Maxillofac Surg 2016;74(8):1687-94 «PMID: 26973223»PubMed
  179. Kyrö A, Koljonen V. Tupakasta vieroituksen vaikutukset leikkaushoidon tuloksiin. Kirjassa: Heloma A,, Korhonen T, Patja K, Salminen O, Winell K. (toim.). Tupakka- ja Nikotiiniriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 1. painos, 2022;258-9
  180. Mills E, Eyawo O, Lockhart I, ym. Smoking cessation reduces postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Am J Med 2011;124(2):144-154.e8 «PMID: 21295194»PubMed
  181. Liu D, Zhu L, Yang C. The effect of preoperative smoking and smoke cessation on wound healing and infection in post-surgery subjects: A meta-analysis. Int Wound J 2022;19(8):2101-2106 «PMID: 35451193»PubMed
  182. Wong J, Lam DP, Abrishami A, ym. Short-term preoperative smoking cessation and postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Can J Anaesth 2012;59(3):268-79 «PMID: 22187226»PubMed
  183. Grönholm A, Karhunen-Enckell U, Liira H. Tupakasta vieroitus ennen leikkausta. Suom Lääkäril 2017;5
  184. Nethan ST, Sinha DN, Sharma S, ym. Behavioral Interventions for Smokeless Tobacco Cessation. Nicotine Tob Res 2020;22(4):588-593 «PMID: 31251347»PubMed
  185. Ebbert JO, Elrashidi MY, Stead LF. Interventions for smokeless tobacco use cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(10):CD004306 «PMID: 26501380»PubMed
  186. Amin S, Pokhrel P, Elwir T, ym. A systematic review of experimental and longitudinal studies on e-cigarette use cessation. Addict Behav 2023;146():107787 «PMID: 37393697»PubMed
  187. Solimini R, Ruokolainen O, Cselko Z, ym. Good Practice Statements for the treatment of nicotine dependence. Tob Prev Cessat 2023;9():24 «PMID: 37448706»PubMed
  188. de Vries H, Eggers SM, Bolman C. The role of action planning and plan enactment for smoking cessation. BMC Public Health 2013;13():393 «PMID: 23622256»PubMed
  189. Curry SJ, McBride CM. Relapse prevention for smoking cessation: review and evaluation of concepts and interventions. Annu Rev Public Health 1994;15():345-66 «PMID: 8054089»PubMed
  190. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001. Helsinki 2001
  191. Hughes JR, Keely J, Naud S. Shape of the relapse curve and long-term abstinence among untreated smokers. Addiction 2004;99(1):29-38 «PMID: 14678060»PubMed
  192. Borland R, Partos TR, Yong HH, ym. How much unsuccessful quitting activity is going on among adult smokers? Data from the International Tobacco Control Four Country cohort survey. Addiction 2012;107(3):673-82 «PMID: 21992709»PubMed
  193. Fiore MC, Jaén CR, Baker TB, et al. Treating Tobacco Use and Dependence: 2008 Update. Quick Reference Guide for Clinicians. Rockville, MD: U.S. Department of Health and Human Services. Public Health Service. April 2009. https://www.healthquality.va.gov/tuc/phs_2008_quickguide.pdf «https://www.healthquality.va.gov/tuc/phs_2008_quickguide.pdf»33
  194. Ockene JK, Emmons KM, Mermelstein RJ, ym. Relapse and maintenance issues for smoking cessation. Health Psychol 2000;19(1S):17-31 «PMID: 10709945»PubMed
  195. Hunt WA, Barnett LW, Branch LG. Relapse rates in addiction programs. J Clin Psychol 1971;27(4):455-6 «PMID: 5115648»PubMed
  196. Gulliver SB, Hughes JR, Solomon LJ, ym. An investigation of self-efficacy, partner support and daily stresses as predictors of relapse to smoking in self-quitters. Addiction 1995;90(6):767-72 «PMID: 7633293»PubMed
  197. Garvey AJ, Bliss RE, Hitchcock JL, ym. Predictors of smoking relapse among self-quitters: a report from the Normative Aging Study. Addict Behav 1992;17(4):367-77 «PMID: 1502970»PubMed
  198. al'Absi M, Carr SB, Bongard S. Anger and psychobiological changes during smoking abstinence and in response to acute stress: prediction of smoking relapse. Int J Psychophysiol 2007;66(2):109-15 «PMID: 17544533»PubMed
  199. Piasecki TM, Niaura R, Shadel WG, ym. Smoking withdrawal dynamics in unaided quitters. J Abnorm Psychol 2000;109(1):74-86 «PMID: 10740938»PubMed
  200. Swan GE, Ward MM, Jack LM. Abstinence effects as predictors of 28-day relapse in smokers. Addict Behav 1996;21(4):481-90 «PMID: 8830906»PubMed
  201. Brandon TH, Vidrine JI, Litvin EB. Relapse and relapse prevention. Annu Rev Clin Psychol 2007;3():257-84 «PMID: 17716056»PubMed
  202. Kirchner TR, Shiffman S, Wileyto EP. Relapse dynamics during smoking cessation: recurrent abstinence violation effects and lapse-relapse progression. J Abnorm Psychol 2012;121(1):187-97 «PMID: 21787035»PubMed
  203. Shiffman S. Reflections on smoking relapse research. Drug Alcohol Rev 2006;25(1):15-20 «PMID: 16492573»PubMed
  204. Buczkowski K, Marcinowicz L, Czachowski S, ym. Motivations toward smoking cessation, reasons for relapse, and modes of quitting: results from a qualitative study among former and current smokers. Patient Prefer Adherence 2014;8():1353-63 «PMID: 25336926»PubMed
  205. Brose LS, West R, McDermott MS, ym. What makes for an effective stop-smoking service? Thorax 2011;66(10):924-6 «PMID: 21709164»PubMed
  206. Lancaster T, Silagy C, Fowler G. Training health professionals in smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2000;(3):CD000214 «PMID: 10908465»PubMed
  207. Keto J, Jokelainen J, Timonen M, ym. Physicians discuss the risks of smoking with their patients, but seldom offer practical cessation support. Subst Abuse Treat Prev Policy 2015;10():43 «PMID: 26525302»PubMed
  208. Grönholm A, Litkey D, Jokelainen J, ym. Finnish Dentists Find Smoking Cessation Important but Seldom Offer Practical Support for Their Patients. Community Dent Health 2017;34(4):241-247 «PMID: 29112340»PubMed
  209. Gordon JS, Mahabee-Gittens EM, Andrews JA, ym. A randomized clinical trial of a web-based tobacco cessation education program. Pediatrics 2013;131(2):e455-62 «PMID: 23319529»PubMed
  210. Flemming K, Graham H, McCaughan D, ym. Health professionals' perceptions of the barriers and facilitators to providing smoking cessation advice to women in pregnancy and during the post-partum period: a systematic review of qualitative research. BMC Public Health 2016;16():290 «PMID: 27030251»PubMed
  211. Duaso MJ, Bakhshi S, Mujika A, ym. Nurses' smoking habits and their professional smoking cessation practices. A systematic review and meta-analysis. Int J Nurs Stud 2017;67():3-11 «PMID: 27880873»PubMed
  212. Maciosek MV, LaFrance AB, Dehmer SP, ym. Health Benefits and Cost-Effectiveness of Brief Clinician Tobacco Counseling for Youth and Adults. Ann Fam Med 2017;15(1):37-47 «PMID: 28376459»PubMed
  213. Katz DA, Holman J, Johnson S, ym. Implementing smoking cessation guidelines for hospitalized veterans: effects on nurse attitudes and performance. J Gen Intern Med 2013;28(11):1420-9 «PMID: 23649783»PubMed

A

Bupropioni vieroituslääkkeenä tupakoinnin lopettamisessa

Bupropioni on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa.

A

COPD-potilaiden vieroitus, intensiivinen tuki ja vieroituslääkkeet

Keuhkoahtaumatautipotilaiden hoidossa lääkehoidon merkitys korostuu

A

Depressiopotilaiden tupakasta vieroitus masennuslääkkeillä

Masennusta sairastavat ja aikaisemmin masennuksen sairastaneet hyötyvät masennuslääkkeistä tai psyykkisestä hoidosta vieroitushoidon aikana.

A

Ennen leikkaushoitoa toteutettu tupakoinnin vieroitushoito

Preoperatiivinen tupakasta vieroitus vähentää leikkauskomplikaatioita ja auttaa pysyvään tupakoimattomuuteen.

A

Hoitajien toteuttama tupakasta vieroitusohjaus

Hoitajan antama vieroitusohjaus on tehokkaampaa kuin pelkkä lopettamiskehotus tai lyhyt keskustelu.

A

Koulutettu vieroitusohjaaja tupakoinnin lopettamisessa

Vieroitukseen erikoistuneen ohjaajan antama yksilöohjaus on tehokkaampaa kuin pelkkä lopettamiskehotus, tavanomainen hoito tai itsehoito – sekä ilman lääkehoitoa että lääkehoidon kanssa.

A

Motivoiva keskustelu tupakoinnin lopettamisessa

Motivoiva keskustelu ei lisää tupakasta vieroittumista verrattuna tavanomaiseen lyhyeen vieroituskeskusteluun.

A

Nikotiinikorvaushoito tupakasta vieroituksessa

Kaikki nikotiinikorvaushoitovalmisteet tehoavat tupakasta vieroituksessa ja lisäävät onnistumismahdollisuutta noin 1,5–2-kertaiseksi riippumatta muusta vieroitustuesta.

A

Nikotiinikorvaushoito tupakoinnin vähentämisessä

Nikotiinikorvaushoidosta (paitsi laastarista) johon liittyy neuvonta, on apua tupakoinnin vähentämisessä. Se saattaa johtaa myös tupakoinnin lopettamiseen.

A

Nikotiiniyhdistelmähoidon vaikutus tupakoinnin vieroituksessa

Nikotiinilaastarin yhdistäminen lyhytvaikutteiseen nikotiinikorvaushoito-valmisteeseen on tehokkaampaa kuin vain yhden nikotiinikorvaushoitovalmisteen käyttö.

A

Nortriptyliini vieroituslääkkeenä tupakoinnin lopettamisessa aikuisilla

Nortriptyliini on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa aikuisilla, joilla ei ole merkittäviä sairauksia.

A

Parodontiitin etenemisen ja hampaiden menetyksen riskitekijät ylläpitohoidossa

Parodontiitin etenemistä ja hampaiden menetystä ylläpitohoidon aikana ennustavat potilaan tupakointi, epäsäännöllinen ylläpitohoidossa käynti, parodontiitin vaikeusaste alkutilanteessa ja jäännöstaskujen määrä ylläpitohoidon aikana.

A

Puhelinneuvonta tupakoinnista vieroittamisen tukena

Puhelimitse annettava vieroitusohjaus on tehokasta, kun ohjauskertoja on useampia kuin yksi.

A

Riskin mittaamisen (häkämittaus ja spirometria) hyöty tupakoinnin lopettamisessa

Häkämittaus ja spirometria eivät lisää tupakoijien vieroittautumista.

A

Ryhmäohjaus tupakasta vieroituksessa

Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokas kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampi kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus.

A

Sairaalassa aloitettu tupakoinnin vieroitushoito

Sairaalahoidon aikana käynnistyneet tupakasta vieroitukset ovat tehokkaita.

A

Taloudelliset kannustimet tupakasta vieroituksessa

Taloudelliset kannustimet, kuten etusetelit, lisäävät tupakoinnin lopettamista.

A

Tupakan käytön lopettaminen raskauden aikana

Raskaudenaikainen vieroitusohjaus lisää tupakoinnin lopettamista ja vähentää pienipainoisina syntyneiden ja tehohoitoon joutuneiden vastasyntyneiden lasten määrää.

A

Tupakasta vieroitus ja mielenterveys

Tupakasta vieroitus parantaa mielenterveyttä.

A

Tupakasta vieroitus lääkärin vastaanotolla

Lääkärin toteuttama muutaman minuutin interventio lisää tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä. Intensiteetin lisääntyessä tupakoinnin lopettaneiden määrä lisääntyy jonkin verran.

A

Tupakasta vieroitus työpaikoilla

Työpaikoilla toteutetut yksilöihin kohdistetut tupakasta vieroituksen interventiot ovat tehokkaita.

A

Tupakasta vieroitus vaikeissa mielenterveyden häiriöissä

Varenikliini, bupropioni ja nikotiinikorvaushoito ovat tehokkaita ja turvallisia psykiatristen potilaiden tupakasta vieroituksessa.

A

Tupakka leukoplakioiden ja suusyövän vaaratekijänä

Tupakointi lisää leukoplakioiden ja suusyövän vaaraa.

A

Tupakoinnin lopettamisen vaikutukset parodontiittiin

Tupakoinnin lopettaneilla ientaskut paranevat paremmin ja luukadon eteneminen hidastuu verrattuna tupakoitsijoihin.

A

Tupakoinnin vaikutus parodontiumin terveydentilaan, parodontiumin kudosten paranemiseen ja hampaiden menetykseen

Tupakointi huonontaa merkittävästi parodontiumin kudosten terveydentilaa, lisää alveoliluukatoa, heikentää parodontiumin paranemista ja suurentaa hampaiden menettäminen riskiä.

A

Varenikliinin teho tupakasta vieroituksessa

Varenikliini on tehokkain lääke vieroitushoitoon.

A

Vieroitukseen tähtäävän itsehoitomateriaalin merkitys tupakoinnin lopettamisessa

Vieroitukseen tähtäävästä itsehoitomateriaalista on hyötyä omaehtoisen lopettajan apuna, jos lopettamiseen ei ole tarjolla muuta tukea.

A

Vieroitushoidon korvaaminen potilaille (vieroitushoidon taloudellinen tuki)

Potilaille annettu taloudellinen tuki vieroitushoitoon lisää tupakoinnin lopettamista ja lääkkeiden käyttöä lopettamisen apuna.

A

Yksilöllinen vieroitusohjaus lääkehoidon tai nikotiinikorvaushoidon tukena tupakoinnista vierotuksessa

Vieroitusohjaus lisää vieroituslääkkeitä tai nikotiinikorvaushoitoa käyttävien onnistumista tupakasta vieroituksessa verrattuna lyhyeen ohjaukseen tai kirjallisen materiaalin hyödyntämiseen.

B

Apteekkihenkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus

Apteekin farmaseuttisen henkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista.

B

Asteittainen tupakoinnin vähentäminen tupakasta vieroittamisessa tupakoijilla, jotka eivät halua lopettaa

Kehotus vähentää tupakointia ja ohjaus vähentämisen toteuttamiseen ilmeisesti saattavat auttaa tupakoinnin lopettamisessa myös niitä tupakoijia, jotka eivät ole halukkaita lopettamaan tupakointia.

B

Depressio ja pitkäaikaisesti sairaiden tupakasta vieroitus

Pitkäaikaissairaiden masennusoireet voivat huonontaa tupakasta vieroituksen onnistumista.

B

Muut antidepressantit ja anksiolyytit tupakasta vieroituksen lääkkeinä

Muilla antidepressanteilla tai anksiolyyteillä ei ilmeisesti ole tehoa tupakasta vieroituksessa.

B

Nikotiinikorvaushoito lopetettaessa tupakointi asteittain

Lyhytvaikutteisista nikotiinikorvaushoitovalmisteista on ilmeisesti hyötyä tupakoinnin asteittaisessa lopettamisessa.

B

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy terveydenhuollossa

Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta.

B

Nuorten tupakointi ja parodontiitti

Tupakoivilla nuorilla (15–25-vuotiailla) tupakointi ilmeisesti heikentää leukojen alueen luun tiheyttä, heillä löytyy enemmän parodontopatogeeneja ja heillä todetaan enemmän parodontiittia kuin ei-tupakoivilla samanikäisillä nuorilla.

B

Päihderiippuvaisten tupakasta vieroitus

Samanaikainen tupakasta ja päihteistä vieroitus ilmeisesti lisää tupakasta vieroittumista eikä se haittaa päihdevieroituksessa onnistumista.

B

Ryhmäohjauksen onnistumistekijöitä tupakoinnin lopettamisessa

Eri ryhmänohjausmenetelmien välillä ei ilmeisesti ole eroa tupakoinnin lopettamisen onnistumisessa.

B

Sähköinen nikotiinin annostelulaite (nikotiinisähkösavuke) tupakoinnin lopettamisessa

Nikotiinisähkösavuke - käytettynä nikotiinikorvaushoidon tapaan - ilmeisesti auttaa tupakoinnin lopettamisessa, mutta siihen liittyy vaara terveyshaitoista ja nikotiiniriippuvuuden jatkumisesta toisessa muodossa.

B

Tekstiviestit tupakoinnin lopettamisen tukena

Tekstiviesteihin perustuvat interventiot ilmeisesti auttavat vieroituksessa.

B

Terveydenhuollon rahoitusmuutokset tupakasta vieroituksen lisääjänä

Rahoitus terveydenhuollon yksiköille ilmeisesti lisää vieroitusohjausta mutta ei tupakoinnin lopettamista.

B

Tupakasta vieroitus suun terveydenhuollossa

Suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden toteuttama tupakkatuotteista vieroitus on ilmeisesti tehokasta.

B

Tupakoinnin haittojen vähentäminen tupakointia vähentämällä

Merkittävä tupakoinnin vähentäminen vähentää ilmeisesti keuhkosyövän riskiä, mutta muut terveyshyödyt ovat edelleen epäselviä.

C

Akupunktuuri tupakasta vieroituksessa

Akupunktuurista tai sen kaltaisista hoidoista ei liene apua tupakoinnin lopettamisessa.

C

Hypnoterapia tupakoinnin lopettamisessa

Hypnoterapia lienee saman tehoinen kuin lyhyt interventio tai muut käyttäytymisterapiat tupakoinnin lopettamisessa.

C

Liikunta tupakoinnin lopettamisen apuna

Liikunnan yhdistäminen tupakoinnin lopettamisen tukeen ei luultavasti lisää lopettamista tai ehkäise tupakoinnin aloittamista uudelleen.

C

Lääke- ja nikotiinikorvaushoidot nuorten tupakasta vieroituksessa

Nikotiinikorvaushoitojen tai vieroituslääkkeiden yhdistäminen vieroitusohjaukseen ei liene hyödyllistä nuorten tupakasta vieroituksessa.

C

Mobile applications to support smoking cessation

Combining mobile applications with other pharmacological or psychosocial treatments may help in smoking cessation.

C

Nikotiinikorvaushoito (nikotiinilaastari) jo ennen tupakoinnin lopettamista

Nikotiinilaastarihoidon aloittaminen 2 viikkoa ennen suunniteltua lopettamispäivää saattaa parantaa onnistumistuloksia.

C

Nuorten lääkkeettömät tupakasta vieroituksen interventiot (ryhmäohjaus)

Ryhmäohjaus saattaa lisätä nuorten tupakoinnin lopettamisessa onnistumista.

C

Painon nousun hallinta tupakasta vieroituksessa

Ainoastaan liikunta saattaa hillitä tupakasta vieroittujan painon nousua pitkällä aikavälillä.

C

Relapsin eli tupakoinnin uudelleen aloittamisen ehkäisy (varenikliini- tai nikotiinikorvaushoito)

Varenikliini- tai nikotiinikorvaushoito saattavat auttaa relapsin estossa.

C

Snuff use, oral cancer and mortality

Swedish snuff use may increase the risk of death, but not the risk of oral cancer.

C

Terveydenhuollon toiminnalliset muutokset tupakasta vieroituksen lisääjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kouluttautumisella saatetaan lisätä tupakoinnin tilan selvittämistä, lopetuskehotuksen antamista, vieroitusohjauksen tarjoamista ja neuvontapuhelinpalveluun ohjaamista.

C

Tukihenkilöt tupakasta vieroituksessa

Tukihenkilön osallistaminen vieroitusohjaukseen ei näytä lisäävän tupakoinnin lopettamisessa onnistumista.

C

Tupakan käytön lopettamisen lääkkeellinen tuki (nikotiinikorvaushoito) raskauden aikana

Nikotiinikorvaushoito saattaa lisätä tupakoinnin lopettamista raskauden aikana.

C

Tupakasta vieroituksen lääkehoitoon sitoutumisen tukeminen neuvonnalla

Lääkehoitoon sitoutumista edistävä neuvonta saattaa lisätä sitoutumista vieroituslääkkeen käyttöön.

D

Nikotiinikorvaushoito yhdistettynä varenikliiniin

Nikotiinilaastarin lisääminen varenikliinihoitoon saattaa parantaa tupakasta vieroitustulosta, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Varenikliini vieroituslääkkeenä nuuskan käytön lopettamisessa

Luotettava näyttö varenikliinin hyödystä nuuskasta vieroituksessa puuttuu.

Tottumuksen ja riippuvuuden muodostuminen
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden kehittyminen perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena