Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 22.10.2025 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Hammaslääketiede, Infektiosairaudet
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä
22.10.2025

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Hammashoidossa mikrobilääkkeitä voidaan käyttää profylaktisesti estämään toimenpiteestä tai toimenpidealueen infektiosta mahdollisesti seuraavia paikallisia tai systeemisiä infektiokomplikaatioita sekä äkillisissä infektioissa hammaslääketieteellisen hoidon tukena.
  • Valtaosa äkillisistä suun ja leukojen alueen infektioista on hammasperäisiä suun normaalimikrobistoon kuuluvien aerobisten ja anaerobisten bakteerien aiheuttamia sekainfektioita.
  • Huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito ovat tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä.
  • Useimmat potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia hammashoidon yhteydessä. Mikrobilääkeprofylaksia ei tarvita toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni, kuten limakalvobiopsiassa tai terveen potilaan infektoitumattoman hampaan poistossa.
  • Mikrobilääkeprofylaksi on aiheellinen pääasiassa ennen infektoituneen alueen kirurgisia toimenpiteitä. Se annetaan kerta-annoksena 30–90 minuuttia ennen toimenpidettä.
  • Profylaksissa käytetään ensisijaisesti amoksisilliinia. Penisilliinille allergisten potilaiden (ei anafylaksia) profylaksissa käytetään ensisijaisesti kefaleksiinia ja anafylaktisen reaktion saaneiden profylaksissa klindamysiiniä.
  • Hammasperäisten infektioiden hoidossa infektiopesäkkeen hoito on ensisijaista. Mikrobilääkitystä ei pidä käyttää infektiopesäkkeen hoidon vaihtoehtona. Infektion syyn hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito voi johtaa infektion leviämiseen ja kehittymiseen henkeä uhkaavaksi.
  • Epäiltäessä hammasperäistä infektiota, tulee potilas ohjata viipymättä hammashoitoon.
  • Mikrobilääkehoitoa hammaslääketieteellisen hoidon lisänä käytettäessä potilaan seurannan tulee olla yhtä tiivistä ja huolellista kuin ilman mikrobilääkkeitä annettavan hoidon yhteydessä. Jos infektiofokus on saatu eliminoiduksi, infektion hoidossa riittää yleensä 3–5 vuorokauden mikrobilääkehoito. Jos oireet eivät selvästi lievity 3 vuorokauden kuluessa tai pahenevat, on uusi arvio pikaisesti tarpeen.
  • Hammasperäisten infektioiden hoidossa ensisijaisesti käytettäviä lääkkeitä ovat penisilliini tai amoksisilliini tarvittaessa yhdessä metronidatsolin kanssa. Penisilliinille allergisten (ei anafylaksia) hoidossa käytetään kefaleksiinia penisilliinin sijasta. Anafylaktisen reaktion penisilliinistä saaneiden hoidossa voidaan käyttää klindamysiiniä.
  • Mikrobilääkevalinnassa huomioidaan infektion vakavuus, potilaan infektioalttius ja mikrobilääkkeiden viimeaikainen käyttö.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Suositus käsittelee mikrobilääkeprofylaksin käyttöä hammashoidossa ja mikrobilääkehoitoa äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidon yhteydessä perusterveydenhuollossa.
  • Suositus ei kata hammasperäisen infektion hoidossa tehtäviä hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka ovat lähes aina hoitona ensisijaisia.
  • Suosituksessa käsitellään paikallisantisepteista ainoastaan klooriheksidiinin käyttöä.
  • Suosituksessa ei käsitellä mikrobilääkkeiden paikallista käyttöä suun infektioiden hoidossa.
  • Suositus ei kata suun limakalvoinfektoiden ehkäisyä tai hoitoa, sylkirauhasinfektioita eikä suun ja leukojen alueen kroonisten infektioiden tai leukamurtumien tutkimus- ja hoitolinjoja.
  • Bakteeriendokardiitin mikrobilääkeprofylaksia koskevat suositukset noudattavat European Society of Cardiologyn (ESC) vuonna 2023 julkaisemaa suositusta «2023 ESC Guidelines for the management of endocard...»1.
  • Suositus ei kata hammasperäisten etäinfektioiden hoitoa.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteina on
    • päivittää tiedot mikrobilääkeprofylaksin käytöstä hammashoidossa ja suun äkillisten infektioiden mikrobilääkehoidosta
    • ohjeistaa mikrobilääkkeen valinnassa niin, että otetaan huomioon potilaan muut sairaudet ja niiden hoito
    • edistää mikrobilääkkeiden tarkoituksenmukaista käyttöä hammashoidossa.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhminä ovat
    • perusterveydenhuollon hammaslääkärit ja lääkärit
    • muut terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmät

  • Mikrobilääkeprofylaksilla tarkoitetaan systeemistä mikrobilääkitystä, joka annetaan ennen toimenpidettä ja jolla pyritään estämään joko toimenpidealueen infektio, sen vaikeutuminen tai yleistyneen infektion, kuten sepsiksen tai etäinfektion, kehittyminen.
  • Mikrobilääkehoidon kohteena on jo todettu infektio.
    • Empiirisellä mikrobilääkehoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka annetaan ilman mikrobiologista diagnoosia kokemusperäisen tiedon ja alueellisen herkkyystilanteen perusteella.
    • Kohdennettu mikrobilääkehoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin.
  • Äkillisellä suun alueen infektiolla tarkoitetaan tässä suosituksessa äkillisesti alkanutta infektiota, jonka keskeisiä oireita ovat kipu ja turvotus ja johon voi liittyä infektion yleisoireita, kuten kuumetta.
  • Paikallisantisepti on pinnallisesti käytettävä kemiallinen aine tai aineseos, joka vähentää mikrobimäärää.

Hammasperäisten infektioiden ilmaantuvuus

Taulukko 1. Vakavan infektion tunnusmerkit.
Potilaan tutkiminen Perusterveydenhuollossa hoidettava Sairaalaan lähettämisen aiheet
Esitiedot Ei pitkäaikaissairauksia Infektiokomplikaatioille altistava sairaus tai lääkitys: huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2)
Yleistila Normaali Kuume
Suuri syketaajuus
Matala verenpaine
Sairauden tunne
Poikkeava huimaus tai väsymys
Tajunnantason häiriö
Inspektio ja palpaatio Paikallinen turvotus, lievä punoitus tai kuumotus Lisääntyvä turvotus
Nielemis-, puhe- tai hengitysvaikeudet
Leviävä punoitus/ihoreaktio
Äkillinen infektio, joka etenee asianmukaisesta hoidosta huolimatta
Suun avaus Normaali tai vähän rajoittunut Selkeästi rajoittunut

Komplikaatiot ja kuolleisuus hammasperäisiin infektioihin

Äkillisten hammasperäisten infektioiden etiologia

  • Äkillisen hammasperäisen infektion lähtökohtana voi toimia
  1. hampaan juuren kärkeä ympäröivä apikaalinen parodontiitti «Hampaan ytimen tulehduksen keskeiset käsitteet»1, «Ylijoki S, Suuronen R, Jousimies-Somer H, ym. Diff...»13, «Søndenbroe R, Markvart M, Cort ID, ym. Patients wi...»14
  2. hampaanpoiston jälkeinen poistoalueen infektio «Jäsberg, H, Kellokoski, J. 2021. Poski turvoksissa...»8, «Ylijoki S, Suuronen R, Jousimies-Somer H, ym. Diff...»13, «Søndenbroe R, Markvart M, Cort ID, ym. Patients wi...»14
    • Tavallisimmin alueella on jo infektio, joka laajenee poiston jälkeen.
  3. puhkeavan hampaan ympäryskudosten infektio eli perikoroniitti «Jäsberg, H, Kellokoski, J. 2021. Poski turvoksissa...»8, «Ylijoki S, Suuronen R, Jousimies-Somer H, ym. Diff...»13, «Søndenbroe R, Markvart M, Cort ID, ym. Patients wi...»14
  4. hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti «Jäsberg, H, Kellokoski, J. 2021. Poski turvoksissa...»8
  5. hammasvamma «Flores MT, Andersson L, Andreasen JO, ym. Guidelin...»20, «Flores MT, Andersson L, Andreasen JO, ym. Guidelin...»21, «Flores MT, Malmgren B, Andersson L, ym. Guidelines...»22, «Hinckfuss SE, Messer LB. An evidence-based assessm...»23.

Mikrobiologia

Mikrobilääkeherkkyys

Altistavat tekijät

Taulukko 2. Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä.
Suurentunut infektioriski Huomattavasti suurentunut infektioriski
Taulukossa esitettyjen tekijöiden vaikutuksesta infektioriskin suuruuteen ei ole suoraa näyttöä, ja asiantuntijoiden käsitys riskistä vaihtelee. Riskiä tulee arvioida tapauskohtaisesti.
Suurentuneen infektioriskin potilaat hoidetaan yleensä perusterveydenhuollossa ja mikrobilääkeprofylaksin käyttöä harkitaan toimenpidealueen infektion vakavuuden ja toimenpiteen invasiivisuuden perusteella. Huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaita ei tulisi yleensä hoitaa perusterveydenhuollossa ilman hoitavan erikoissairaanhoidon lääkärin konsultaatiota.
* Näille potilaille European Society of Cardiology (ESC) suositelee mikobilääkeprofylaksia endokardiitin ehkäisemiseksi bakteremiaa aiheuttavissa toimenpiteissä (ks. «Delgado, V, Marsan, N, de Waha, S ym. ESC Scientif...»30). Sitä on harkittava myös potilaille, joille on tehty katetriteitse mitraaliläpän tai trikuspidaaliläpän korjaus (MitraClip tai TriClip). Näille potilaille ESC suosittelee endokardiitin ehkäisyssä jatkuvaa suun terveyden ylläpitoa päivittäisen omahoidon ja yksilöllisesti suunnitellun säännöllisen ammattimaisen hoidon keinoin (ks. myös kappale Ehkäisy «A1»2).
Endokardiittiprofylaksi*
  • Kirurgisesti asennettu sydämen tekoläppä (mekaaninen tai biologinen) tai sydämen läpän korjauksessa on käytetty keinomateriaalia tai katetriteitse asennettu aorttatekoläppä (TAVI-läppä) tai pulmonaalitekoläppä (> 3 kk toimenpiteestä)
  • Aiemmin sairastettu endokardiitti (> 12 kk sairastumisesta)
  • Tehty synnynnäisen sydänvian korjausleikkaus kirurgisesti tai katetriteitse ja korjauksen yhteydessä on asennettu sydänläppäproteesi tai vika ei ole leikkauksella korjaantunut (> 6 kk)
  • Asennettu sydämen apupumppu (> 3 kk asettamisesta)
Endokardiittiprofylaksi*
  • Kirurgisesti asennettu sydämen tekoläppä (mekaaninen tai biologinen) tai sydämen läpän korjauksessa on käytetty keinomateriaalia tai katetriteitse asennettu aorttatekoläppä (TAVI-läppä) tai pulmonaalitekoläppä (< 3 kk toimenpiteestä)
  • Aiemmin sairastettu endokardiitti (< 12 kk sairastumisesta)
  • Korjaamaton syanoottinen synnynnäinen sydänvika
  • Syanoottisen synnynnäisen sydänvian kirurgisen tai katetriteitse tehdyn korjauksen yhteydessä on asennettu shuntti tai verisuoni- tai sydänläppäproteesi (< 6 kk)
  • Asennettu sydämen apupumppu (ventricular assist device, VAD)
  • Muu laaja sydämen kirurginen toimenpide (< 3 kk)
  • Aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti (ja 6 kk hoidon päättymisen jälkeen)
  • Akuutit verisyövät
  • Lääkehoidon aiheuttama tai muu keskivaikea leukopenia (2–2,5 x 109/l)
  • Lääkehoidon aiheuttama tai muu vaikea leukopenia (< 2,0 x 109/l)
  • Keskivaikea (0,5–1 x 109/l) tai vaikea neutropenia (< 0,5 x 109/l)
  • Elinsiirron tai hyljintäreaktion hoidon jälkeen (> 6 kk) immunosuppression vakiintumiseen asti
  • Kantasolusiirron saaneet potilaat, joilla jatkuva immunosuppression tarve
  • Elinsiirtoa odottavat tai juuri elinsiirron tai kantasolusiirron saaneet (< 6 kk) potilaat ja ne, joilla on edelleen vahva immunosuppressio
  • Vaikea-asteinen seurantaa vaativa maksasairaus, johon liittyy hyytymistekijöiden vähentyminen
  • Vaikea-asteinen maksan vajaatoiminta / kirroosi (keltaisuus (ikterus), askites, hyytymistekijävaje tai pienentynyt albumiinipitoisuus
  • Vaikea-asteinen munuaissairaus: joko dialyysihoito tai P-Krea > 300 µmol/l)
  • Labiili tai komplisoitunut diabetes, B-HbA1c ≥ 9 % (≥ 75 mmol/mol) tai selkeät elinkomplikaatiot, kuten nefro-, retino- tai neuropatia
  • Nivelproteesipotilaat 3 kk:n ajan leikkauksen jälkeen ja harkinnan mukaan tapauksissa, joissa potilaalla on ollut tekonivelinfektio aiemmin tai potilaalla on kliinisesti merkittävästi infektioalttiutta lisäävä sairaus tai lääkitys
  • Aiemmin sairastettu todennäköinen suuperäinen etäinfektio, kuten suun mikrobien aiheuttama sepsis, endokardiitti tai paise muualla kuin suun alueella
  • Todennäköinen suuperäinen akuutti yleis- tai etäinfektio
  • Suuriannoksista (> 50 Gy) sädehoitoa leuan alueelle saaneet
  • Antiresorptiivista lääkitystä saaneet syöpäpotilaat
  • Kun hammashoidon tarve ei ole kiireellinen, voidaan toisinaan infektiokomplikaatioriskiä pienentää toimenpiteen ajoittamista muuttamalla (esim. tekemällä toimenpiteet postoperatiivisen varoajan jälkeen tai huomioimalla harvoin annosteltavien infektioriskiä suurentavien lääkkeiden annosteluajankohta).
  • Jos potilaan infektioriski on huomattavasti suurentunut
    • toimenpiteistä tulisi pidättäytyä, ellei niiden tarve ole erityisen tärkeä tai kiireellinen. Näin on tyypillisesti esimerkiksi silloin, kun hampaan hoitamattomuudesta seuraa suurempi riski kuin sen hoidosta (esim. tiedossa oleva infektioherkkyyden lisääntyminen syöpähoitojen edetessä).
    • hoito kohdistetaan pääasiassa vain selkeisiin fokushampaisiin.

Ehkäisy

Diagnostiikka

  • Diagnostiikka perustuu huolelliseen anamneesiin, potilaan kokonaisvaltaiseen kliiniseen tutkimukseen ja radiologiseen kuvantamiseen «Jäsberg, H, Kellokoski, J. 2021. Poski turvoksissa...»8.
  • Jos potilaalla on merkkejä infektion leviämisestä, yleisoireita tai jokin vakava pitkäaikaissairaus, tehdään lisäksi infektion ja pitkäaikaissairauden kannalta keskeiset laboratoriotutkimukset.

Anamneesi

Kliininen diagnoosi

Radiologiset tutkimukset

  • Perusterveydenhuollossa hampaiston panoraamatomografia (PTG) ja intraoraaliröntgenkuva ovat ensisijaiset tutkimukset «Jäsberg, H, Kellokoski, J. 2021. Poski turvoksissa...»8. Joissakin tapauksissa tarvitaan lisäkuvauksia.
  • Nopeasti etenevissä infektioissa osteiitin röntgenlöydökset voivat jäädä vähäisiksi.

Laboratoriotutkimukset

Mikrobilääkkeet hammashoidossa

Yleistä

Vasta-aiheet

  • Mikrobilääkeprofylaksin ja -hoidon vasta-aiheet ovat
    • yleiset lääkehoidon ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet (esim. allergia lääkeaineelle tai valmisteen muulle ainesosalle, yhteisvaikutukset muiden potilaan käyttämien lääkkeiden kanssa, pitkäaikaissairauksien tai niiden hoidon aiheuttama poikkeava lääkeainemetabolia tai muu yhteisvaikutus)
    • aiempi raju antibioottiripuli (Clostridioides difficile -ripuli), etenkin jos se on ollut edeltävien kuukausien aikana. Jos mikrobilääkkeen käyttö kuitenkin arvioidaan aiheelliseksi, konsultoidaan infektiolääkäriä.
    • raskauden ja imetyksen aikana tetrasykliinit ovat vasta-aiheisia, mutta penisilliinijohdoksia voi käyttää
    • akuutti pulpiitti, jonka oireita mikrobilääkehoito ei vähennä «Mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä eikä sitä suositella äkillisen pulpiitin hoidossa.»C.

Mikrobilääkeprofylaksin periaatteet

Kuva 1.

Hammasperäisen infektion hoidon periaatteet.

Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen, eikä sen aloittamisella voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä. Useimmat potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia tai -hoitoa hammasperäisen infektion hoidon yhteydessä. Jos mikrobilääkitystä tarvitaan, se aloitetaan ennen hammashoitotoimenpidettä kerta-annosprofylaksilla.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mikrobilääkeprofylaksin käyttöaiheet

  • Profylaksi ei pääsääntöisesti ole tarpeen seuraavissa tutkimus- tai hoitotoimenpiteissä:
    • suun ja hampaiden tutkimus
    • ientaskumittaus
    • hampaan paikkaushoito ja muu korjaava hoito
    • supragingivaalinen biofilmin ja hammaskiven poisto
    • juurihoito
    • oikomishoito
    • hammasproteesin sovitus
    • tavanomainen terveen potilaan infektoitumattoman hampaan poisto
    • terveen potilaan yksittäisen implantin tavanomainen asettaminen tai tavanomainen parodontaalikirurgia.
Taulukko 3. Profylaksin käyttöaiheet eri toimenpiteissä potilaan infektioriskin (ks. taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2) mukaan eriteltynä. Profylaksia käytetään lisäksi aina, jos on suunniteltu mikrobilääkehoidon aloittamista toimenpiteen jälkeen.
Ei suurentunutta infektioriskiä (terve)
Hampaanpoisto, kun hampaaseen liittyy paise (pysyvät hampaat)
Luuhun kajoava toimenpide, esimerkiksi leikkauksellinen hampaanpoisto, johon liittyy merkittäviä riskitekijöitä (alueella on paikallinen infektio, esimerkiksi perikoroniitti, porataan luuta (osteotomia), hampaan sijainti syvällä luussa, mahdollisesti kudokseen syntyvä hematooma on laaja)
Suurentunut infektioriski
Bakteremiaa aiheuttavat hoitotoimenpiteet seuraavissa potilasryhmissä:
  • endokardiittiriskipotilaat (ks. taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2)
  • lääkehoidon aiheuttama tai muu leukopenia (2–2,5 x 109/l)
  • tekonivelproteesipotilaat 3 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen
    • Harkittava tämänkin jälkeen, jos potilaalla on ollut aiemmin tekonivelinfektio tai hänellä on merkittävästi infektioalttiutta lisääviä sairauksia tai lääkityksiä
Muilla suurentuneen infektioriskin potilailla profylaksia käytetään kuten terveillä. Lisäksi käyttöä tulee harkita huomioiden potilaan infektiokomplikaatioriski, toimenpidealueen infektioaste sekä toimenpiteen invasiivisuus, kesto, vaikeusaste ja laajuus. Profylaksia voivat edellyttää
  • toimenpiteet, joissa tehdään osteotomiaa
  • subgingivaalinen instrumentointi
  • lisäksi esimerkiksi juurihoito erityisesti nekroottisia ja infektoituneita hampaita hoidettaessa.
Huomattavasti suurentunut infektioriski
Hammaslääketieteelliset invasiiviset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet

Mikrobilääkeprofylaksin toteutus

  • Kerta-annosprofylaksi annetaan suun kautta noin 60 minuuttia (30–90 minuuttia) ennen toimenpidettä «Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic ...»95. Huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaille profylaksi annetaan tarvittaessa sairaalaolosuhteissa suonensisäisesti.
  • Suun kautta otettavassa mikrobilääkeprofylaksissa tulee ensisijaisesti käyttää lääkkeitä, jotka imeytyvät hyvin suun kautta otettuna, joilla saavutetaan hyvät pitoisuudet kohdekudoksessa ja joiden herkkyystilanne on hyvä.
    • Hammasperäisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyyn käytetään ensisijaisesti amoksisilliinia ja penisilliinille allergisille (ei anafylaksia) ensimmäisen polven kefalosporiinia joko yksinään tai yhdessä metronidatsolin kanssa «Terveysportti. Lääkkeet ja hinnat 2025. https://ww...»96. Katso myös suositustekstin erikoisalakohtaiset ohjeet (mikrobilääkkeet suu- ja leukakirurgiassa «A3»4, endodontiassa «A4»5, parodontologiassa «A5»6, hammastraumojen hoidossa «A6»7 ja lapsilla «A7»8).
    • Penisilliiniryhmän lääkkeestä anafylaktisen allergisen reaktion saaneille potilaille ensisijainen vaihtoehto on klindamysiini. Moksifloksasiinia voidaan harkita, jos klindamysiini ei sovellu (ks. myös kappale Mikrobilääkehoidon toteutus «A8»9). Mikrobilääkeprofylaksisuositukset esitetään taulukossa «Ensisijaiset mikrobilääkkeet kerta-annosprofylaksissa....»4.
Taulukko 4. Ensisijaiset mikrobilääkkeet kerta-annosprofylaksissa.
Riski Ensisijaisesti Penisilliinille allergiset (muu kuin anafylaktinen reaktio) Penisilliinille allergiset (anafylaktinen reaktio)
* Metronidatsolin 400 mg yhdistämistä kerta-annosprofylaksiin harkitaan tapauskohtaisesti. Yleensä se on tarpeen suurentuneen ja huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaille silloin, kun toimitaan märkäisellä alueella, on epäily infektion paikallisesta leviämisestä, potilaalla on yleisoireita tai kun mikrobilääkehoitoa jatketaan yhdistelmälääkityksellä.
** Endokardiittiprofylaksissa aikuisten kefaleksiiniannos on 2 g European Society of Cardiologyn (ESC) suosituksen mukaisesti «2023 ESC Guidelines for the management of endocard...»1.
*** Jos klindamysiini ei sovellu käytettäväksi, voidaan toissijaisena endokardiittiprofylaksissa ESC:n suosituksen mukaisesti käyttää atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä: aikuisten annos on 500 mg ja lasten annos 15 mg/kg (lasten enimmäisannos on 500 mg) «2023 ESC Guidelines for the management of endocard...»1. Näistä vaihtoehdoista raskaana oleville suositellaan atsitromysiiniä.
Toimenpiteeseen liittyvä (taulukko «Profylaksin käyttöaiheet eri toimenpiteissä potilaan infektioriskin (ks. taulukko ) mukaan eriteltynä. Profylaksia käytetään lisäksi aina, jos on suunniteltu mikrobilääkehoidon aloittamista toimenpiteen jälkeen....»3) tai
suurentuneeseen infektioriskiin liittyvä (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2) 		Aikuiset Amoksisilliini*
2 g 		Kefaleksiini**
1,5 g 		Klindamysiini***
600 mg
Lapset Amoksisilliini
50 mg/kg
(enimmäisannos 2 g)		 Kefaleksiini
50 mg/kg
(enimmäisannos 1,5 g)		 Klindamysiini
20 mg/kg
(enimmäisannos 600 mg)
Huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaat (taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2) Aikuiset ja lapset Lääkitys suun kautta tai laskimoon, erikoissairaanhoito
Hoito perusterveydenhuollossa vain hoitavan lääkärin konsultaatioon perustuen.

Mikrobilääkehoidon periaatteet

Mikrobilääkehoidon käyttöaiheet

Taulukko 5. Mikrobilääkehoidon käyttöaiheet potilaan infektion vaikeusasteen ja yleisterveyden mukaan eriteltynä.
Aina, jos potilaalla on yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
Hampaanpoisto tai muu äkillisen infektion hoitotoimenpide, kun hampaaseen liittyy paise
  • Terve potilas ei tarvitse mikrobilääkehoitoa, jos infektiopesäke saadaan hoidettua hyvin
  • Suurentuneen infektioriskin potilaan mikrobilääkehoidon tarpeen harkinnassa huomioidaan potilaan infektioriski, toimenpidealueen infektioaste sekä toimenpiteen invasiivisuus, kesto, vaikeusaste ja laajuus
  • Aina, jos potilaan infektioriski on huomattavasti suurentunut
Harkittava suurentuneen ja huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaiden juurihoidon lisänä apikaalisessa parodontiitissa
Harkittava nekrotisoivien parodontaalisairauksien paikallishoidon lisänä

Mikrobilääkehoidon toteutus

Taulukko 6. Ensilinjan mikrobilääkityksen (3–5 vrk) vaihtoehdot hammasperäisen infektion hoidossa.
Ensisijaisesti Penisilliinille allergiset
(muu kuin anafylaktinen reaktio) 		Penisilliinille allergiset
(anafylaktinen reaktio)
* Metronidatsolin yhdistämistä mikrobilääkehoitoon harkitaan tapauskohtaisesti. Yleensä se on tarpeen silloin, kun infektiopesäkettä ei saada tyydyttävästi välittömästi hoidettua, on epäily infektion paikallisesta leviämisestä alveoliharjanteen ulkopuolelle tai kun potilaalla on yleisoireita.
** Jos V-penisilliinin ja metronidatsolin yhdistelmähoito ei ole mahdollinen, voidaan vaihtoehtoisena lääkityksenä käyttää amoksisilliini-klavulaanihappoa annoksella 500 (125) mg x 3.
Terveet ja suurentuneen infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2) 		Aikuiset V-penisilliini 1 milj. IU x 3–4 +/- metronidatsoli* 400 mg x 3** kefaleksiini 500 mg x 3 +/- metronidatsoli* 400 mg x 3 klindamysiini 300 mg x 4
Lapset Terveet:
amoksisilliini 50 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan (enimmäisannos 1 500 mg/vrk)
Suurentuneen infektioriskin potilaat:
amoksisilliini 50 mg/kg/vrk +/- metronidatsoli* 22,5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan (enimmäisannos 1200 mg/vrk)
tai
amoksisilliini-klavulaanihappo 50 (12,5) mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan (enimmäisannos 2 800 (400) mg/vrk)		 Terveet:
kefaleksiini 50 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan (enimmäisannos 1 500 mg/vrk)
Suurentuneen infektioriskin potilaat:
kefaleksiini 50 mg/kg/vrk +/- metronidatsoli* 22,5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan (enimmäisannos 1 200 mg/vrk)  		klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan (enimmäisannos 1 200 mg/vrk)
Huomattavasti suurentuneen infektioriskin potilaat
(taulukko «Mahdollisia potilaskohtaisia infektiokomplikaatioiden riskitekijöitä. ...»2) 		Aikuiset ja lapset Lääkitys suun kautta tai laskimoon, erikoissairaanhoito
Hoito perusterveydenhuollossa vain hoitavan lääkärin konsultaatioon perustuen

Erikoisalakohtaiset suositukset

Mikrobilääkkeet suu- ja leukakirurgiassa

Profylaksi

  • Mikrobilääkeprofylaksi ei ole tarpeen terveen potilaan infektoitumattoman alueen kirurgisissa toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni (esim. limakalvobiopsia ja tavanomainen hampaanpoisto) «Mikrobilääkeprofylaksi ei ole tarpeen terveen potilaan infektoitumattoman hampaan poistossa, jossa ei tarvita osteotomiaa.»A.
  • Suu- ja leukakirurgisissa toimenpiteissä tulee suosia kerta-annosprofylaksia ja se pitää kohdentaa niin, että huomioidaan potilaan infektioalttius, toimenpidealueen infektioaste ja toimenpiteen vaikeus sekä mikrobilääkehistoria. Toimenpidealueen infektoitumisen riskiä lisäävät myös alueelle kohdistunut, erityisesti suuriannoksinen, sädehoito sekä antiresorptiiviset luustolääkkeet. Luustolääkkeiden aiheuttaman leukaluunekroosin riski on annosriippuvainen.
  • Mikrobilääkeprofylaksilla ei ole vaikutusta hammasimplantin asettamisen varhaisiin infektiokomplikaatioihin «Toimenpidettä edeltävästi annettu mikrobilääkeprofylaksi ei estä terveiden henkilöiden implantin varhaista menettämistä.»A.
  • Muiden luuhun kajoavien suu- ja leukakirurgisten toimenpiteiden (esim. endodonttinen kirurgia ja paikalliset luusiirteet) yhteydessä annettavan mikrobilääkeprofylaksin tehosta ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, mutta sen voidaan olettaa vähentävän infektiokomplikaatioita samalla tavalla kuin hampaanpoiston yhteydessä «Lindeboom JA, Frenken JW, Valkenburg P, ym. The ro...»102, «Lindeboom JA, Tuk JG, Kroon FH, ym. A randomized p...»103.
  • Mikäli toimenpiteen luonteen tai leikkausalueen infektion vuoksi mikrobilääkitys katsotaan tarpeelliseksi toimenpiteen jälkeen, suositellaan käytettävän lyhyitä (1–3 päivän) kuureja.
  • Suun kautta annosteltavat ensisijaiset mikrobilääkevaihtoehdot ovat tällöin:
    • Aikuiset:
      • V-penisilliini 1 milj. IU x 3–4
      • kefaleksiini 500 mg x 3 (penisilliiniallergia, ei anafylaksia)
      • doksisykliini aloitusannos 100 mg x 2, sen jälkeen 100 mg x 1 tai klindamysiini 300 mg x 4 (penisilliinistä anafylaksia)
    • Lapset:
      • amoksisilliini 50 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan
      • kefaleksiini 50 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan (penisilliiniallergia, ei anafylaksia)
      • klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan (penisilliinistä anafylaksia)

Äkillisen infektion hoito

Mikrobilääkkeet endodontiassa

Profylaksi

Äkillisen infektion hoito

Mikrobilääkkeet parodontologiassa

Profylaksi

Äkillisen infektion hoito

Mikrobilääkkeet hammasvammojen hoidossa

Mikrobilääkkeet lasten hammashoidossa

Profylaksi

Äkillisen infektion hoito

Seuranta

  • Potilaan huolellinen seuranta ja selkeiden jatkohoito-ohjeiden ja yhteystietojen antaminen suullisesti ja kirjallisesti ovat suun ja leukojen alueen infektioiden hoidon yhteydessä erityisen tärkeitä, koska tilanteen kehittymistä on hyvin vaikea arvioida.
  • Jos oireet eivät selvästi lievity 3 vuorokauden kuluessa tai pahenevat, on uusi arvio pikaisesti tarpeen.
  • Nopeasti kehittyneissä infektioissa ensimmäinen seurantakäynti on hyvä ajoittaa 1 vuorokauden päähän, jolloin hoitovaste jo yleensä näkyy. Mikäli infektio on levinnyt nopeasti, sijaitsee alveoliharjanteen ulkopuolella tai potilaalla on yleisoireita, tulee infektion kehittymistä seurata yksilöllisen tilanteen mukaisesti.
  • Varsinaisen infektion hoidon lisäksi tulee huolehtia myös potilaan kipulääkityksestä ja suuhygieniasta. Etenkin lasten ja vanhusten nesteen- ja ravinnonsaanti tulee varmistaa. Huomioitava on, että suun ja nielun alueen turvotus ja kivut haittaavat syömistä ja juomista ja saattavat vaikeuttaa myös lääkkeenottoa.
  • Aloitetusta hoidosta huolimatta hammasperäinen infektio voi jatkaa leviämistä ja vaatia myös sairaalahoitoa.
    • Etu- ja kulmahammasalueiden infektiot vastaavat yleensä hyvin hammaslääkärin antamaan hoitoon.
    • Poskihampaiden, etenkin alaleuan poskihampaiden, infektiot voivat levitä nopeastikin. Alaleuan poskihammasalueelta infektio leviää tyypillisesti suunpohjan kielenpuoleisiin pehmytkudoksiin, joista on suora yhteys nielua ja kaulaa ympäröiviin syviin rakenteisiin alas aina välikarsinaan saakka.
    • Alaleuan aition infektio voi levitä myös suunpohjan flegmoniksi (angina Ludovici eli ns. Ludwigin angiina) ja edelleen kaulan syväksi infektioksi.
    • Yläleuan poskihammasperäiset infektiot leviävät yleensä suulakeen tai poskeen, mutta ne voivat levitä myös poskionteloihin ja jopa silmäkuoppaan.
  • Potilaan tulee ottaa yhteyttä toimenpiteen tehneeseen hammaslääkäriin tai päivystykseen aina, jos hänelle nousee kuume tai kehittyy muita vakavan infektion merkkejä (taulukko «Vakavan infektion tunnusmerkit....»1).

Porrastus ja työnjako

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä -suosituksen historiatiedot «Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja:

Hannamari Välimaa, dosentti, suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri, EL (kliininen mikrobiologia), kliininen opettaja; Helsingin yliopisto, erikoislääkäri; HUS suu- ja leukasairaudet, vastuulääkäri; HUS Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVac

Jäsenet:

Heikki Alapulli, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, vs. apulaisylihammaslääkäri; HUS suu- ja leukasairaudet, Uusi lastensairaala

Asko Järvinen, professori, ylilääkäri; HUS infektiosairauksien klinikka

Karita Nylund, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri (parodontologia), apulaisylihammaslääkäri; HUS Pää- ja kaulakeskus, suu- ja leukasairaudet

Mataleena Parikka, HLT, immunobiologian professori; Tampereen yliopisto

Marja Pöllänen, dosentti, parodontologian erikoishammaslääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Tero Soukka, dosentti, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, palvelualuejohtaja; TYKS syöpäklinikka ja pääkeskus

Leo Tjäderhane, kariologian ja endodontian professori; Helsingin yliopisto, HUS Pää- ja kaulakeskus, suu- ja leukasairaudet

Asiantuntijat:

Vesa Anttila, dosentti, sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, vastuualuejohtaja; TYKS Sydänkeskus kirurgia, Turku

Sakari Jokiranta, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, johtava ylilääkäri; Vita Laboratoriot Oy, Helsinki

Anna Koffert, ihotautien erikoislääkäri, haavanhoidon erityispätevyys; TYKS Ihopoliklinikka, Turku

Päivi Lintu, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; TYKS Ihopoliklinikka, Turku

Tea Nieminen, LT, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; HUS Uusi lastensairaala

Laura Pirilä, dosentti, sisätautien, reumatologian ja geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, palvelualuejohtaja; TYKS Medisiininen, Turku

Pekka Porela, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TYKS Sydänkeskus, Turku

Helena Rajala, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vt ylilääkäri, linjajohtaja; HUS Sydän- ja keuhkokeskus, kardiologia

Kimmo Salminen, gastroenterologian ja geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, vastuualuejohtaja; TYKS Vatsakeskus, Turku

Anna Vasara, dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, tukielinkirurgian linjajohtaja, HUS

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 22.10.2025 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Heikki Alapulli: Sivutoimet: erikoishammaslääkäri; Mehiläinen, Töölö. Koulutustoiminta: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry, Suomen kotilääkäripalvelu Oy.

Asko Järvinen: Luentopalkkiot: Astellas, Biogen, GSK, MSD, OrionPharma, Pfizer, Sanofi, ThermoFisher, UnimedicPharma; asiantuntijapalkkio: CSL Behring. Kongressit ja seminaarit: Steripolar. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: puheenjohtaja, Suomen infektiolääkärit ry; hallituksen jäsen, Filha ry; president elect, Nordic Society for Clinical Microbiology and Infectious Diseases; member of board, SSAC Foundation; jäsen, STM tartuntatautien neuvottelukunta; jäsen, Lääkevahinkolautakunta ja Fine vakuutuslautakunta (lääkevahingot). Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: jäsen, KELA sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta ja sen lääkejaosto; jäsen, STM Palko lääkejaosto; jäsen, THL kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan asiantuntijaryhmä.

Karita Nylund: Sivutoimet: parodontologi; Plusterveys. Tutkimusrahoitus: Minervasäätiö Selma och Maja-Lisa Selander, Apollonia, HUS. Luentopalkkio: Dentsply Sirona Implants, Straumann, Apollonia, ITI (International team for implantology. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ITI Suomen jaos

Mataleena Parikka: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: hallituksen jäsen, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia; tieteellinen päätoimittaja, Suomen Hammaslääkärilehti ja Apollonia-lehti; hallituksen jäsen, Acta Odontologica Scandinavica Society.

Marja Pöllänen: Luentopalkkiot: Hammaslääkäriseura Apollonia, Turun hammaslääkäriseura, Denstal, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: jäsen, STM Palveluvalikoimaneuvosto 30.6.2023 asti; hallituksen puheenjohtaja, Meritalon Hammaslääkärit Oy.

Tero Soukka: Sivutoimet: suu- ja leukakirurgi, Oral Hammaslääkärit, Terveystalo. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: PALKO kuvantamisjaosto, Suun terveydenhuollon kehittämisverkoston (SUTKE) ohjausryhmä, KELA sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta, Valtakunnallinen uniapnean kirurgisen ja kiskohoidon työryhmä (TYKS uni- ja hengityskeskus), Suomen Hammaslääkäriliitto terveyspoliittinen valiokunta 31.12.2024 asti.

Leo Tjäderhane: Sivutoimet: ylihammaslääkäri, HUS. Luentopalkkiot: Hammaslääkäriseura Apollonia. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: hallituksen puheenjohtaja, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia.

Hanna Välimaa: Luentopalkkiot: Lääketietokeskus. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: asiamies, Virustautien tutkimussäätiö; varapuheenjohtaja, Suupatologian ja suulääketieteen jaosto, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia; asiantuntijalääkäri, Potilasvakuutuskeskus. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Ohje suun terveydenhuollon yksiköille COVID-19-epidemian aikana, THL.

Kirjallisuusviite

Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. 2023 ESC Guidelines for the management of endocarditis. ESC Clinical Practice Guidelines. European Society of Cardiology 2023. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Endocarditis-Guidelines
  2. Meisgeier A, Pienkohs S, Dürrschnabel F, ym. Rising incidence of severe maxillofacial space infections in Germany. Clin Oral Investig 2024;28(5):264 «PMID: 38644434»PubMed
  3. Robertson DD, Smith AJ. Significant increase in hospital admissions for the management of severe dental infection in England 2000-2020. J Infect 2021;83(4):496-522 «PMID: 34289400»PubMed
  4. Furuholm J, Rautaporras N, Uittamo J, ym. Health status in patients hospitalised for severe odontogenic infections. Acta Odontol Scand 2021;79(6):436-442 «PMID: 33502919»PubMed
  5. Velhonoja, J, Lääveri, M, Soukka, T, ym. Deep neck space infections: an upward trend and changing characteristics. Eur Arch Otorhinolaryngol 277, 863–872 (2020). https://doi.org/10.1007/s00405-019-05742-9 
  6. Chow A. Infections of the oral cavity, neck and head. Kirjassa: Principles and practice of infectious diseases. Mandell GL, Bennett JE, Dolin R (toim.). Volume 1. 6. painos. Philadelphia: Churchill Livingstone. 2005;787-802
  7. Velhonoja J, Lääveri M, Soukka T, ym. Deep neck space infections: an upward trend and changing characteristics. Eur Arch Otorhinolaryngol 2020;277(3):863-872 «PMID: 31797041»PubMed
  8. Jäsberg, H, Kellokoski, J. 2021. Poski turvoksissa, suu ei aukea: akuutit hammasperäiset infektiot. Suomen Lääkärilehti 2021;76(15):937-942
  9. Furuholm J, Uittamo J, Rautaporras N, ym. Streptococcus anginosus: a stealthy villain in deep odontogenic abscesses. Odontology 2023;111(2):522-530 «PMID: 36346473»PubMed
  10. García-Cabrera E, Fernández-Hidalgo N, Almirante B, ym. Neurological complications of infective endocarditis: risk factors, outcome, and impact of cardiac surgery: a multicenter observational study. Circulation 2013;127(23):2272-84 «PMID: 23648777»PubMed
  11. Lee JJ, Hahn LJ, Kao TP, ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection--a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15(8):602-7 «PMID: 19619196»PubMed
  12. Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C, ym. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57(2):116-22 «PMID: 18649947»PubMed
  13. Ylijoki S, Suuronen R, Jousimies-Somer H, ym. Differences between patients with or without the need for intensive care due to severe odontogenic infections. J Oral Maxillofac Surg 2001;59(8):867-72; discussion 872-3 «PMID: 11474438»PubMed
  14. Søndenbroe R, Markvart M, Cort ID, ym. Patients with severe odontogenic infections receive insufficient dental treatment before hospitalization - a retrospective cross-sectional study. Acta Odontol Scand 2024;83():702-711 «PMID: 39704696»PubMed
  15. Furuholm J, Uittamo J, Rautaporras N, ym. Are there differences between dental diseases leading to severe odontogenic infections requiring hospitalization? A retrospective study. Quintessence Int 2022;53(6):484-491 «PMID: 35274510»PubMed
  16. Mahmoodi B, Weusmann J, Azaripour A, ym. Odontogenic Infections: A 1-year Retrospective Study. J Contemp Dent Pract 2015;16(4):253-8 «PMID: 26067725»PubMed
  17. Melnick, P, Takei, H. Diagnosis and Management of Periodontal Abscesses, kirjassa Newman and Carranza's Clinical Periodontology and Implantology, Chapter 69, 813-818.e2
  18. Herrera D, Roldán S, González I, ym. The periodontal abscess (I). Clinical and microbiological findings. J Clin Periodontol 2000;27(6):387-94 «PMID: 10883867»PubMed
  19. Herrera D, Retamal-Valdes B, Alonso B, ym. Acute periodontal lesions (periodontal abscesses and necrotizing periodontal diseases) and endo-periodontal lesions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20():S78-S94 «PMID: 29926493»PubMed
  20. Flores MT, Andersson L, Andreasen JO, ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. I. Fractures and luxations of permanent teeth. Dent Traumatol 2007;23(2):66-71 «PMID: 17367451»PubMed
  21. Flores MT, Andersson L, Andreasen JO, ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. II. Avulsion of permanent teeth. Dent Traumatol 2007;23(3):130-6 «PMID: 17511833»PubMed
  22. Flores MT, Malmgren B, Andersson L, ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. III. Primary teeth. Dent Traumatol 2007;23(4):196-202 «PMID: 17635351»PubMed
  23. Hinckfuss SE, Messer LB. An evidence-based assessment of the clinical guidelines for replanted avulsed teeth. Part II: prescription of systemic antibiotics. Dent Traumatol 2009;25(2):158-64 «PMID: 19290893»PubMed
  24. Andreasen JO, Jensen SS, Schwartz O, ym. A systematic review of prophylactic antibiotics in the surgical treatment of maxillofacial fractures. J Oral Maxillofac Surg 2006;64(11):1664-8 «PMID: 17052593»PubMed
  25. Esposito M, Grusovin MG, Worthington HV. Interventions for replacing missing teeth: treatment of peri-implantitis. Cochrane Database Syst Rev 2012;1(1):CD004970 «PMID: 22258958»PubMed
  26. Siqueira JF Jr, Rôças IN. Microbiology and treatment of acute apical abscesses. Clin Microbiol Rev 2013;26(2):255-73 «PMID: 23554416»PubMed
  27. Lou Y, Sun Z, Ma H, ym. Odontogenic infections in the antibiotic era: approach to diagnosis, management, and prevention. Infection 2024;52(2):301-311 «PMID: 37926767»PubMed
  28. Lee JJ, Hahn LJ, Kao TP, ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection--a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15(8):602-7 «PMID: 19619196»PubMed
  29. Parahitiyawa NB, Jin LJ, Leung WK, ym. Microbiology of odontogenic bacteremia: beyond endocarditis. Clin Microbiol Rev 2009;22(1):46-64, Table of Contents «PMID: 19136433»PubMed
  30. Delgado, V, Marsan, N, de Waha, S ym. ESC Scientific Document Group, 2023 ESC Guidelines for the management of endocarditis: Developed by the task force on the management of endocarditis of the European Society of Cardiology (ESC) Endorsed by the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS) and the European Association of Nuclear Medicine (EANM), European Heart Journal, Volume 44, Issue 39, 14 October 2023, Pages 3948–4042, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehad193
  31. LISTGARTEN MA, SOCRANSKY SS. ULTRASTRUCTURAL CHARACTERISTICS OF A SPIROCHETE IN THE LESION OF ACUTE NECROTIZING ULCERATIVE GINGIVOSTOMATITIS (VINCENT'S INFECTION). Arch Oral Biol 1964;9():95-6 «PMID: 14104906»PubMed
  32. Loesche WJ, Syed SA, Laughon BE, ym. The bacteriology of acute necrotizing ulcerative gingivitis. J Periodontol 1982;53(4):223-30 «PMID: 6122728»PubMed
  33. Gmür R, Wyss C, Xue Y, ym. Gingival crevice microbiota from Chinese patients with gingivitis or necrotizing ulcerative gingivitis. Eur J Oral Sci 2004;112(1):33-41 «PMID: 14871191»PubMed
  34. Rihtniemi L, Tjäderhane L, Kotiranta A ym. Juurikanavien mikrobilyödökset Suomessa ja niiden merkitys. Suom Hammaslääkäril 2010;1:18-26
  35. Hjelm K, Seppänen L, Richardson R. Hammasperäisten paiseiden mikrobiologia. Suom Hammaslääkäril 2012;9:20-9
  36. WHO; Antimicrobial resistance: A global report on surveillance, 2014. https://www.who.int/drugresistance/documents/surveillancereport/en/.
  37. WHO: Antimicrobial resistance, 2023. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/antimicrobial-resistance
  38. Tamma PD, Cosgrove SE. Addressing the Appropriateness of Outpatient Antibiotic Prescribing in the United States: An Important First Step. JAMA 2016;315(17):1839-41 «PMID: 27139055»PubMed
  39. Maunuksela T, Huovinen P, Vuopio J. Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa. Suom Lääkäril 2015;36:2259-63
  40. Velhonoja J, Lääveri M, Soukka T, ym. Risk factors and preventive measures for severe orofacial and neck infections: a three-year observational study. BMC Oral Health 2025;25(1):136 «PMID: 39856655»PubMed
  41. Aksoy A, Demirkıran BB, Bora A, ym. Comprehensive evaluation of deep neck infections: A retrospective analysis of 111 cases. Laryngoscope Investig Otolaryngol 2024;9(5):e70027 «PMID: 39464792»PubMed
  42. Opitz D, Camerer C, Camerer DM, ym. Incidence and management of severe odontogenic infections-a retrospective analysis from 2004 to 2011. J Craniomaxillofac Surg 2015;43(2):285-9 «PMID: 25555896»PubMed
  43. Seppänen L, Lemberg KK, Lauhio A, ym. Is dental treatment of an infected tooth a risk factor for locally invasive spread of infection? J Oral Maxillofac Surg 2011;69(4):986-93 «PMID: 20950917»PubMed
  44. Dou K, Shi Y, Yang B, ym. Risk factors for life-threatening complications of head and neck space infections: A systematic review and meta-analysis. J Stomatol Oral Maxillofac Surg 2024;125(4S):101954 «PMID: 38908479»PubMed
  45. Grubeck-Loebenstein B, Wick G. The aging of the immune system. Adv Immunol 2002;80():243-84 «PMID: 12078483»PubMed
  46. Albandar JM. Aggressive and acute periodontal diseases. Periodontol 2000 2014;65(1):7-12 «PMID: 24738583»PubMed
  47. Yamagata K, Onizawa K, Yanagawa T, ym. A prospective study to evaluate a new dental management protocol before hematopoietic stem cell transplantation. Bone Marrow Transplant 2006;38(3):237-42 «PMID: 16850033»PubMed
  48. Bergmann OJ. Oral infections and septicemia in immunocompromised patients with hematologic malignancies. J Clin Microbiol 1988;26(10):2105-9 «PMID: 3182997»PubMed
  49. Melkos AB, Massenkeil G, Arnold R, ym. Dental treatment prior to stem cell transplantation and its influence on the posttransplantation outcome. Clin Oral Investig 2003;7(2):113-5 «PMID: 12768464»PubMed
  50. Elad S, Raber-Durlacher JE, Brennan MT, ym. Basic oral care for hematology-oncology patients and hematopoietic stem cell transplantation recipients: a position paper from the joint task force of the Multinational Association of Supportive Care in Cancer/International Society of Oral Oncology (MASCC/ISOO) and the European Society for Blood and Marrow Transplantation (EBMT). Support Care Cancer 2015;23(1):223-36 «PMID: 25189149»PubMed
  51. Bamias A, Kastritis E, Bamia C, ym. Osteonecrosis of the jaw in cancer after treatment with bisphosphonates: incidence and risk factors. J Clin Oncol 2005;23(34):8580-7 «PMID: 16314620»PubMed
  52. Dodson TB. The Frequency of Medication-related Osteonecrosis of the Jaw and its Associated Risk Factors. Oral Maxillofac Surg Clin North Am 2015;27(4):509-16 «PMID: 26362367»PubMed
  53. Klokkevold, PR, Carranza, FA. Acute Gingival Infections and Management. Kirjassa: Newman and Carranza's Clinical Periodontology and Implantology, 14. painos, 2023, p.238-250.e4
  54. Póvoa P, Almeida E, Moreira P, ym. C-reactive protein as an indicator of sepsis. Intensive Care Med 1998;24(10):1052-6 «PMID: 9840239»PubMed
  55. HUS. Mikrobilääke-hoito-opas. 2024. https://www.hus.fi/sites/default/files/2024-09/mikrobilaakehoito-opas-8_2024.pdf
  56. Anttila, V-J. Moniresistentit bakteerit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2025. [online] Saatavilla internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/ykt00009/search/resistentit%20bakteerit
  57. Anttila, V-J. MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2024. [online]. Saatavilla internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00586
  58. Kirchner M, Mafura M, Hunt T, ym. Antimicrobial resistance characteristics and fitness of Gram-negative fecal bacteria from volunteers treated with minocycline or amoxicillin. Front Microbiol 2014;5():722 «PMID: 25566232»PubMed
  59. Zaura E, Brandt BW, Teixeira de Mattos MJ, ym. Same Exposure but Two Radically Different Responses to Antibiotics: Resilience of the Salivary Microbiome versus Long-Term Microbial Shifts in Feces. mBio 2015;6(6):e01693-15 «PMID: 26556275»PubMed
  60. Abeles SR, Jones MB, Santiago-Rodriguez TM, ym. Microbial diversity in individuals and their household contacts following typical antibiotic courses. Microbiome 2016;4(1):39 «PMID: 27473422»PubMed
  61. Khalil D, Hultin M, Rashid MU, ym. Oral microflora and selection of resistance after a single dose of amoxicillin. Clin Microbiol Infect 2016;22(11):949.e1-949.e4 «PMID: 27569711»PubMed
  62. Ugwumba CU, Adeyemo WL, Odeniyi OM, ym. Preoperative administration of 0.2% chlorhexidine mouthrinse reduces the risk of bacteraemia associated with intra-alveolar tooth extraction. J Craniomaxillofac Surg 2014;42(8):1783-8 «PMID: 25028067»PubMed
  63. Duvall NB, Fisher TD, Hensley D, ym. The comparative efficacy of 0.12% chlorhexidine and amoxicillin to reduce the incidence and magnitude of bacteremia during third molar extractions: a prospective, blind, randomized clinical trial. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2013;115(6):752-63 «PMID: 23453612»PubMed
  64. Barbosa M, Prada-López I, Álvarez M, ym. Post-tooth extraction bacteraemia: a randomized clinical trial on the efficacy of chlorhexidine prophylaxis. PLoS One 2015;10(5):e0124249 «PMID: 25955349»PubMed
  65. Maharaj B, Coovadia Y, Vayej AC. A comparative study of amoxicillin, clindamycin and chlorhexidine in the prevention of post-extraction bacteraemia. Cardiovasc J Afr 2012;23(9):491-4 «PMID: 23108516»PubMed
  66. Arteagoitia I, Rodriguez Andrés C, Ramos E. Does chlorhexidine reduce bacteremia following tooth extraction? A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2018;13(4):e0195592 «PMID: 29684028»PubMed
  67. Rajasuo A, Nyfors S, Kanervo A, ym. Bacteremia after plate removal and tooth extraction. Int J Oral Maxillofac Surg 2004;33(4):356-60 «PMID: 15145038»PubMed
  68. Kinane DF, Riggio MP, Walker KF, ym. Bacteraemia following periodontal procedures. J Clin Periodontol 2005;32(7):708-13 «PMID: 15966875»PubMed
  69. Lou Y, Sun Z, Ma H, ym. Odontogenic infections in the antibiotic era: approach to diagnosis, management, and prevention. Infection 2024;52(2):301-311 «PMID: 37926767»PubMed
  70. Thornhill MH, Gibson TB, Yoon F, ym. Antibiotic Prophylaxis Against Infective Endocarditis Before Invasive Dental Procedures. J Am Coll Cardiol 2022;80(11):1029-1041 «PMID: 35987887»PubMed
  71. Arteagoitia I, Diez A, Barbier L, ym. Efficacy of amoxicillin/clavulanic acid in preventing infectious and inflammatory complications following impacted mandibular third molar extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;100(1):e11-8 «PMID: 15953905»PubMed
  72. Lacasa JM, Jiménez JA, Ferrás V, ym. Prophylaxis versus pre-emptive treatment for infective and inflammatory complications of surgical third molar removal: a randomized, double-blind, placebo-controlled, clinical trial with sustained release amoxicillin/clavulanic acid (1000/62.5 mg). Int J Oral Maxillofac Surg 2007;36(4):321-7 «PMID: 17229548»PubMed
  73. Halpern LR, Dodson TB. Does prophylactic administration of systemic antibiotics prevent postoperative inflammatory complications after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2007;65(2):177-85 «PMID: 17236918»PubMed
  74. Lee JY, Do HS, Lim JH, ym. Correlation of antibiotic prophylaxis and difficulty of extraction with postoperative inflammatory complications in the lower third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 2014;52(1):54-7 «PMID: 24029441»PubMed
  75. Chuang SK, Perrott DH, Susarla SM, ym. Risk factors for inflammatory complications following third molar surgery in adults. J Oral Maxillofac Surg 2008;66(11):2213-8 «PMID: 18940482»PubMed
  76. Sonbol H, Spratt D, Roberts GJ, ym. Prevalence, intensity and identity of bacteraemia following conservative dental procedures in children. Oral Microbiol Immunol 2009;24(3):177-82 «PMID: 19416445»PubMed
  77. Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT, ym. Associations between bacteremia from oral sources and distant-site infections: tooth brushing versus single tooth extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2015;119(4):430-5 «PMID: 25758845»PubMed
  78. Tomás I, Diz P, Tobías A, ym. Periodontal health status and bacteraemia from daily oral activities: systematic review/meta-analysis. J Clin Periodontol 2012;39(3):213-28 «PMID: 22092606»PubMed
  79. Zhang W, Daly CG, Mitchell D, ym. Incidence and magnitude of bacteraemia caused by flossing and by scaling and root planing. J Clin Periodontol 2013;40(1):41-52 «PMID: 23137266»PubMed
  80. Lucas VS, Gafan G, Dewhurst S, ym. Prevalence, intensity and nature of bacteraemia after toothbrushing. J Dent 2008;36(7):481-7 «PMID: 18448227»PubMed
  81. Lockhart PB, Brennan MT, Sasser HC, ym. Bacteremia associated with toothbrushing and dental extraction. Circulation 2008;117(24):3118-25 «PMID: 18541739»PubMed
  82. Forner L, Larsen T, Kilian M, ym. Incidence of bacteremia after chewing, tooth brushing and scaling in individuals with periodontal inflammation. J Clin Periodontol 2006;33(6):401-7 «PMID: 16677328»PubMed
  83. Martins CC, Lockhart PB, Firmino RT, ym. Bacteremia following different oral procedures: Systematic review and meta-analysis. Oral Dis 2024;30(3):846-854 «PMID: 36750413»PubMed
  84. Shelburne SA, Sahasrabhojane P, Saldana M, ym. Streptococcus mitis strains causing severe clinical disease in cancer patients. Emerg Infect Dis 2014;20(5):762-71 «PMID: 24750901»PubMed
  85. Whimbey E, Kiehn TE, Brannon P, ym. Clinical significance of colony counts in immunocompromised patients with Staphylococcus aureus bacteremia. J Infect Dis 1987;155(6):1328-30 «PMID: 3572043»PubMed
  86. Laine, J, Ryödi, E. Bakteeriendokardiitin ehkäisy [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2022. Saatavilla internetissä (vaatii käyttöoikeuden): https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/ykt00136/search/endokardiitti
  87. Cahill TJ, Harrison JL, Jewell P, ym. Antibiotic prophylaxis for infective endocarditis: a systematic review and meta-analysis. Heart 2017;103(12):937-944 «PMID: 28213367»PubMed
  88. Sperotto F, France K, Gobbo M, ym. Antibiotic Prophylaxis and Infective Endocarditis Incidence Following Invasive Dental Procedures: A Systematic Review and Meta-Analysis. JAMA Cardiol 2024;9(7):599-610 «PMID: 38581643»PubMed
  89. Thornhill MH, Gibson TB, Yoon F, ym. Endocarditis, invasive dental procedures, and antibiotic prophylaxis efficacy in US Medicaid patients. Oral Dis 2024;30(3):1591-1605 «PMID: 37103475»PubMed
  90. Rutherford SJ, Glenny AM, Roberts G, ym. Antibiotic prophylaxis for preventing bacterial endocarditis following dental procedures. Cochrane Database Syst Rev 2022;5(5):CD003813 «PMID: 35536541»PubMed
  91. Vähäsarja, N. 2023. Antibiotic prophylaxis in dentistry for the prevention of infective endocarditis. Karolinska Institutet. https://hdl.handle.net/10616/48534
  92. Rademacher WMH, Walenkamp GHIM, Moojen DJF, ym. Antibiotic prophylaxis is not indicated prior to dental procedures for prevention of periprosthetic joint infections. Acta Orthop 2017;88(5):568-574 «PMID: 28639846»PubMed
  93. Thornhill MH, Crum A, Rex S, ym. Analysis of Prosthetic Joint Infections Following Invasive Dental Procedures in England. JAMA Netw Open 2022;5(1):e2142987 «PMID: 35044470»PubMed
  94. McGregor JC, Wilson GM, Gibson G, ym. The effect of antibiotic premedication on postoperative complications following dental extractions. J Public Health Dent 2024;84(4):343-350 «PMID: 39134053»PubMed
  95. Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic prophylaxis in third molar surgery: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. J Oral Maxillofac Surg 2007;65(10):1909-21 «PMID: 17884515»PubMed
  96. Terveysportti. Lääkkeet ja hinnat 2025. https://www.terveysportti.fi/apps/laakkeetjahinnat/
  97. Brennan MT, Runyon MS, Batts JJ, ym. Odontogenic signs and symptoms as predictors of odontogenic infection: a clinical trial. J Am Dent Assoc 2006;137(1):62-6 «PMID: 16457000»PubMed
  98. Rautaporras N, Uittamo J, Furuholm J, ym. Severe infections after teeth removal - are we doing enough in preventing them? J Clin Exp Dent 2022;14(3):e254-e262 «PMID: 35317298»PubMed
  99. Ribeiro ED, de Santana IHG, Viana MRM, ym. Optimal treatment time with systemic antimicrobial therapy in odontogenic infections affecting the jaws: a systematic review. BMC Oral Health 2025;25(1):253 «PMID: 39966906»PubMed
  100. Cooper L, Stankiewicz N, Sneddon J, ym. Indications for the use of metronidazole in the treatment of non-periodontal dental infections: a systematic review. JAC Antimicrob Resist 2022;4(4):dlac072 «PMID: 35959239»PubMed
  101. Cachovan G, Böger RH, Giersdorf I, ym. Comparative efficacy and safety of moxifloxacin and clindamycin in the treatment of odontogenic abscesses and inflammatory infiltrates: a phase II, double-blind, randomized trial. Antimicrob Agents Chemother 2011;55(3):1142-7 «PMID: 21173173»PubMed
  102. Lindeboom JA, Frenken JW, Valkenburg P, ym. The role of preoperative prophylactic antibiotic administration in periapical endodontic surgery: a randomized, prospective double-blind placebo-controlled study. Int Endod J 2005;38(12):877-81 «PMID: 16343114»PubMed
  103. Lindeboom JA, Tuk JG, Kroon FH, ym. A randomized prospective controlled trial of antibiotic prophylaxis in intraoral bone grafting procedures: single-dose clindamycin versus 24-hour clindamycin prophylaxis. Mund Kiefer Gesichtschir 2005;9(6):384-8 «PMID: 16270222»PubMed
  104. Segura-Egea JJ, Gould K, Şen BH, ym. Antibiotics in Endodontics: a review. Int Endod J 2017;50(12):1169-1184 «PMID: 28005295»PubMed
  105. Matthews DC, Sutherland S, Basrani B. Emergency management of acute apical abscesses in the permanent dentition: a systematic review of the literature. J Can Dent Assoc 2003;69(10):660 «PMID: 14611715»PubMed
  106. Lang PM, Jacinto RC, Dal Pizzol TS, ym. Resistance profiles to antimicrobial agents in bacteria isolated from acute endodontic infections: systematic review and meta-analysis. Int J Antimicrob Agents 2016;48(5):467-474 «PMID: 27742205»PubMed
  107. Parodontiitti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 25.1.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  108. Herrera D, Alonso B, de Arriba L, ym. Acute periodontal lesions. Periodontol 2000 2014;65(1):149-77 «PMID: 24738591»PubMed
  109. Klokkevold, P, Carranza, F. Acute Periodontal Infections and Management. Kirjassa: Newman and Carranza's Clinical Periodontology and Implantology. 14. painos. USA: St Louis, MO. Elsavier 2024, s. 435-39.
  110. Leroy R, Bourgeois J, Verleye L, ym. Should systemic antibiotics be prescribed in periodontal abscesses and pericoronitis? A systematic review of the literature. Eur J Oral Sci 2022;130(4):e12884 «PMID: 35781706»PubMed
  111. Heitz-Mayfield LJ. Systemic antibiotics in periodontal therapy. Aust Dent J 2009;54 Suppl 1():S96-101 «PMID: 19737272»PubMed
  112. Slots J, Research, Science and Therapy Committee. Systemic antibiotics in periodontics. J Periodontol 2004;75(11):1553-65 «PMID: 15633334»PubMed
  113. Herrera D, Roldán S, O'Connor A, ym. The periodontal abscess (II). Short-term clinical and microbiological efficacy of 2 systemic antibiotic regimes. J Clin Periodontol 2000;27(6):395-404 «PMID: 10883868»PubMed
  114. Melnick, P, Takei, H. Diagnosis and Management of Periodontal Abscesses. Kirjassa: Newman and Carranza's Clinical Periodontology and Implantology. 14. painos. USA: St Louis, MO. Elsavier 2024, s. 813-18.
  115. Preshaw PM. Antibiotics in the treatment of periodontitis. Dent Update 2004;31(8):448-50, 453-4, 456 «PMID: 15554049»PubMed
  116. Holmstrup P WJ. Necrotizing periodontal disease. Kirjassa: Clinical periodontology and implant dentistry. Lindhe J, Lang NP, Karring T (toim). Volume I, 5. painos. Blackwell Munksgaard, Oxford, UK . 2008;459-74
  117. Dufty J, Gkranias N, Donos N. Necrotising Ulcerative Gingivitis: A Literature Review. Oral Health Prev Dent 2017;15(4):321-327 «PMID: 28761942»PubMed
  118. Hartnett AC, Shiloah J. The treatment of acute necrotizing ulcerative gingivitis. Quintessence Int 1991;22(2):95-100 «PMID: 2068255»PubMed
  119. Marucha PT. Treatment of acute gingival disease. Kirjassa: Carranza's clinical periodontology. Newman MG, Takei HH, Klokkevold PR, Carranza FA (toim.). 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA. 2006b;706-13
  120. Ahl DR, Hilgeman JL, Snyder JD. Periodontal emergencies. Dent Clin North Am 1986;30(3):459-72 «PMID: 3459680»PubMed
  121. Johnson BD, Engel D. Acute necrotizing ulcerative gingivitis. A review of diagnosis, etiology and treatment. J Periodontol 1986;57(3):141-50 «PMID: 3514841»PubMed
  122. American Academy on Pediatric Dentistry Council on Clinical Affairs. Guideline on appropriate use of antibiotic therapy for pediatric dental patients. Pediatr Dent 2008;30(7 Suppl):212-4 «PMID: 19216423»PubMed
  123. Dar-Odeh N, Atef A, Flaifl Y, ym. Evaluation of metronidazole oral monotherapy in anaerobic oral infections. Int J Clin Pharmacol Ther 2024;62(11):517-524 «PMID: 39120079»PubMed
  124. Bourgeois J, Carvalho JC, De Bruyne M, ym. Antibiotics at replantation of avulsed permanent teeth? A systematic review. J Evid Based Dent Pract 2022;22(2):101706 «PMID: 35718435»PubMed
  125. Bourguignon C, Cohenca N, Lauridsen E, ym. International Association of Dental Traumatology guidelines for the management of traumatic dental injuries: 1. Fractures and luxations. Dent Traumatol 2020;36(4):314-330 «PMID: 32475015»PubMed
  126. Fouad AF, Abbott PV, Tsilingaridis G, ym. International Association of Dental Traumatology guidelines for the management of traumatic dental injuries: 2. Avulsion of permanent teeth. Dent Traumatol 2020;36(4):331-342 «PMID: 32460393»PubMed
  127. Day PF, Flores MT, O'Connell AC, ym. International Association of Dental Traumatology guidelines for the management of traumatic dental injuries: 3. Injuries in the primary dentition. Dent Traumatol 2020;36(4):343-359 «PMID: 32458553»PubMed
  128. Cross R, Ling C, Day NP, ym. Revisiting doxycycline in pregnancy and early childhood--time to rebuild its reputation? Expert Opin Drug Saf 2016;15(3):367-82 «PMID: 26680308»PubMed
  129. Pöyhönen H, Nurmi M, Peltola V, ym. Dental staining after doxycycline use in children. J Antimicrob Chemother 2017;72(10):2887-2890 «PMID: 29091225»PubMed
  130. Leroy R, Bourgeois J, Verleye L, ym. Are systemic antibiotics indicated in children presenting with an odontogenic abscess in the primary dentition? A systematic review of the literature. Clin Oral Investig 2021;25(5):2537-2544 «PMID: 33791867»PubMed
  131. Joachim MV, Abdo M, Alkeesh K, ym. Factors associated with prolonged hospitalizations from odontogenic infections in children. J Clin Pediatr Dent 2022;46(6):40-44 «PMID: 36624903»PubMed
  132. American Academy of Pediatric Dentistry. Antibiotic prophylaxis for dental patients at risk for infection. The Reference Manual of Pediatric Dentistry. Chicago, Ill.: American Academy of Pediatric Dentistry; 2022:500-6.
  133. American Academy of Pediatric Dentistry. Use of antibiotic therapy for pediatric dental patients. The Reference Manual of Pediatric Dentistry. Chicago, Ill.: American Academy of Pediatric Dentistry; 2024:533-7.
  134. Thikkurissy S, Rawlins JT, Kumar A, ym. Rapid treatment reduces hospitalization for pediatric patients with odontogenic-based cellulitis. Am J Emerg Med 2010;28(6):668-72 «PMID: 20637381»PubMed
  135. Kara A, Ozsurekci Y, Tekcicek M, ym. Length of hospital stay and management of facial cellulitis of odontogenic origin in children. Pediatr Dent 2014;36(1):18E-22E «PMID: 24717702»PubMed
  136. Kim SJ, Kim EH, Lee M, ym. Risk of Dental Discoloration and Enamel Dysplasia in Children Exposed to Tetracycline and Its Derivatives. Yonsei Med J 2022;63(12):1113-1120 «PMID: 36444547»PubMed
  137. Olson CA, Riley HD Jr. Complications of tetracycline therapy. J Pediatr 1966;68(5):783-91 «PMID: 5325961»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50090 (050.090)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Mikrobilääkeprofylaksi implanttikirurgiassa

Toimenpidettä edeltävästi annettu mikrobilääkeprofylaksi ei estä terveiden henkilöiden implantin varhaista menettämistä.

A

Mikrobilääkeprofylaksi terveen potilaan hampaanpoistossa

Mikrobilääkeprofylaksi ei ole tarpeen terveen potilaan infektoitumattoman hampaan poistossa, jossa ei tarvita osteotomiaa.

B

Antimicrobial prophylaxis for prevention of bacteremia after dental procedures (tooth extraction)

Amoxicillin 2 g p.o. administered preoperatively probably reduces bacteremia incidence by 48- 82 %. Single administration seems to cause only few minor side-effects like gastrointestinal discomfort.

B

Mikrobilääkeprofylaksi viisaudenhammaskirurgiassa

Mikrobilääkeprofylaksi ilmeisesti vähentää terveiden potilaiden viisaudenhammaskirurgian infektiokomplikaatioita 66 % ja lisää lievien, ohimenevien haittavaikutusten esiintyvyyttä.

B

Mikrobilääkkeet oireettoman apikaalisen parodontiitin hoidossa

Penisilliini tai amoksisilliini ei ehkäise oireettoman apikaalisen parodontiitin akutisoitumista juurikanavien avauksen ja laajennuksen yhteydessä.

B

Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa

Juurikanavien avauksen ja laajennuksen jälkeen aloitetusta mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa.

C

Mikrobilääkkeet äkillisen pulpiitin hoidossa

Mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä eikä sitä suositella äkillisen pulpiitin hoidossa.

C

The impact of diabetes mellitus on the risk of severe dental infection complications

Diabetes may increase the risk of severe infection complications of dental origin, and the length of hospital stay.

Hammasperäisen infektion hoidon periaatteet

Muut versiot

Yhteistyössä

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia