Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2013-06-10   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Gastroenterologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito

Käypä hoito
10.6.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Toistuvat ylävatsaoireet ovat väestötasolla yleisiä. Pääosan niistä aiheuttavat dyspepsia, joka jaotellaan toiminnalliseen ja orgaaniseen, ja refluksitauti.
  • Noin puolet ylävatsavaivoista on toiminnallisia.
  • Gastroskopiaharkinnassa on huomioitava riskitekijät. Aiemmin tutkimattoman ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen kuvataan kaaviossa Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50093/Ylavatsaoireisen_tutkimus.html»2.
  • Aikuisilla dyspepsiaoireisilla ylävatsaoireiden diagnostiikassa gastroskopian tarkoitus on useimmiten mahasyövän sulkeminen pois. Mahasyöpä on kuitenkin vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana.
  • Toiminnallisen dyspepsian hoito on oireenmukaista. Ensisijaisena lääkehoitona käytetään protonipumpun estäjiä (PPI).
  • Helikobakteeri-infektion hoito auttaa vain pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista, mutta infektion toteamisen jälkeen hoitoa suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin vähentämiseksi.
  • Refluksitauti hoidetaan haponestolääkkeillä. Ellei hoidolla saada vastetta, voidaan myös harkita leikkausta.

Rajaukset

Tavoitteet

  • Suosituksen tarkoituksena on auttaa lääkäreitä ja muita terveydenhuollossa toimivia tutkimaan ja hoitamaan potilaita, joilla on pitkäaikaisia tai toistuvia ylävatsavaivoja.
  • Suositus käsittelee dyspepsiaa, helikobakteeri-infektiota ja refluksitautia (Gastroesophageal Reflux Disease, GERD).
  • Lasten ylävatsavaivat käsitellään aikuisten suosituksen yhteydessä, mutta diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät eroavaisuudet käsitellään erikseen.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhminä ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.
  • Potilasversion kohderyhmänä ovat toistuvista ylävatsavaivoista kärsivät ylävatsavaivaiset potilaat.

Määritelmät

  • Dyspepsiassa potilaalla esiintyy vähintään yksi seuraavista oireista:
    • haittaava ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne
    • varhainen kylläisyys
    • ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai -polttelu.
    • Kyseessä ovat oireet, jotka toistuvat tai ovat pitkäaikaisia.
  • Dyspeptisten oireiden taustalla on orgaaninen dyspepsia (jolloin oireiden taustalla on elimellinen syy) tai toiminnallinen dyspepsia.
  • Toiminnallinen dyspepsia on oireisto, jonka oletetaan olevan lähtöisin ruoansulatuskanavan yläosan alueelta ja jonka oireita ei selitä mikään orgaaninen, systeeminen tai metabolinen sairaus (ks. sähköinen tausta-aineisto «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1).
  • Refluksitaudissa (GERD) mahalaukusta ruokatorveen nouseva mahansisältö aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita (useimmiten närästystä ja mahan sisällön käänteisvirtausta) tai ruokatorven limakalvomuutoksia.
    • Refluksitauti on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä oireisten ja oireettomien vaiheiden vuorottelu:
      1. Erosiivisessa refluksitaudissa (Erosive Reflux Disease, ERD) tähystyksessä todetaan distaalisessa ruokatorvessa limakalvorikkoumia tai haavaumia.
      2. Ei-erosiivisessa refluksitaudissa (Non-erosive Reflux Disease, NERD) on refluksioireita, mutta tähystyksessä ei näy silmämääräisiä löydöksiä.
    • Närästys tarkoittaa rintalastan takaista epämiellyttävää tuntemusta tai kipua, joka on luonteeltaan polttavaa (ks. sähköinen tausta-aineisto «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1).
  • Mahan sisällön käänteisvirtaus (regurgitaatio) tarkoittaa ilman ponnistelua tapahtuvaa mahan sisällön takaisinvirtausta mahalaukusta ruokatorveen, kurkkuun ja suuhun. Mahan sisällön käänteisvirtaukseen ei liity pahoinvointia tai oksentelua.
  • Muut määritelmät ja keskeiset ylävatsavaivoihin liittyvät ICD-10-koodit on käsitelty sähköisissä tausta-aineistoissa «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1 ja «Ylävatsavaivaisella potilaalla yleisesti käytettäviä ICD10-diagnoosikoodeja»2.

Esiintyvyys

Etiologia

Taulukko 1. Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia
Toiminnallinen dyspepsia
Hypoteeseja motorisista, sensorisista tai psykogeenisistä syistä
1 Helikobakteeri-infektion, johon ei liity havaittavaa somaattista syytä (esim. ulkus), katsotaan kuuluvan toiminnalliseen dyspepsiaan
Orgaaninen dyspepsia
Maha- tai pohjukaissuolihaava 1)
Refluksitauti
Maha-suolikanavan yläosan kasvaimet
Sappi- ja haimaperäiset syyt
Spesifiset ohutsuolen yläosan tulehdukselliset tilat (Crohnin tauti, infektiot)
Keliakia
Muut esofagiitit kuin refluksi (eosinofiilinen, mikrobien aiheuttama)
Akalasia ja muut maha-suolikanavan yläosan motiliteettihäiriöt
Tilat, jotka aiheuttavat dyspepsian kaltaisia oireita
Ärtyvän suolen oireyhtymä
Krooninen munuaissairaus
Iskeeminen sydänsairaus tai muu iskeeminen tila
Psykiatriset häiriöt
(mm. ahdistuneisuushäiriöt, somatoformiset häiriöt)
Aineenvaihduntasairaudet
(esim. diabetes, porfyria, kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaudet, kortisoliaineenvaihduntahäiriöt)
Yläkehon tuki- ja liikuntaelinvaivat
Keuhkokuume
Pitkittynyt gastroenteriitti tai infektion jälkeinen motiliteettihäiriö (etenkin lapsilla)
Tiettyjen lääkeaineiden käyttö
(ks. sähköinen tausta-aineisto Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia «Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia»3)

Dyspepsia

Refluksitauti

Oireet

Taulukko 2. Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)
Dyspepsiaoireiden ilmaantuminen ensimmäisen kerran 50–55-vuotiaana tai vanhempana
Nielemisvaikeus tai kipu
Tahaton laihtuminen
(yli 3 kg puolessa vuodessa tai lapsilla yli 10 %:n painonlasku)
Toistuva oksentelu tai pahoinvointi
Anemia tai verenvuoto, kuten verioksennus tai veriuloste
Palpoitava resistenssi ylävatsalla tai kaulan imusolmukesuurentuma
Vatsasta selkään säteilevä tai jatkuva vatsakipu

Ylävatsavaivojen diagnostiikka

Anamneesi ja kliininen tutkiminen

Laboratoriotutkimukset

Gastroskopian asema dyspepsian diagnostiikassa ja hälyttävät oireet

Hälyttävät oireet

Kuvantaminen

Toiminnallisen dyspepsian erotusdiagnostiikka

Ulkustauti

Sappikivitauti ja krooninen pankreatiitti

Toiminnallisen dyspepsian hoito ja ennuste

Helikobakteeri

Diagnostiikka

Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito

Taulukko 3. Suositus aikuisten helikobakteeri-infektion hoidosta
Primaarihoito Uusintahoito yhden epäonnistuneen hoidon jälkeen
1) omepratsoli 20 mg, esomepratsoli 20 mg, lansopratsoli 30 mg, pantopratsoli 40 mg tai rabepratsoli 20 mg
2) Epäselvässä tilanteessa testataan penisilliiniyliherkkyys.
Happopumpun salpaaja, normaali annos1 +
klaritromysiini 500 mg +
amoksisilliini 1 g,
kaikki × 2/vrk viikon ajan 		Happopumpun salpaaja, normaali annos1 x 2 +
amoksisilliini 1 g x 2 +
levofloksasiini 500 mg x 1/vrk,
kaikki 10 vuorokauden ajan
Penisilliiniyliherkille2:
happopumpun salpaaja, normaali annos1 x 2 +
klaritromysiini 250 mg x 2 +
metronidatsoli 400 mg x 3/vrk,
viikon ajan 		Penisilliiniyliherkillä2 amoksisilliinin voi korvata tetrasykliinillä 500 mg x 4/vrk.

Refluksitauti

Diagnostiikka

Taulukko 4. Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)
Dyspepsia tai
lievä esofagiitti		 Vaikean esofagiitin alkuhoito
tai helikobakteerin häätö		 Esofagiitin
estohoito		 Lasten annos
Esomepratsoli 20–40 mg x 1 40 mg x 1
(20 mg x 2)		 20 mg x 1 0,5–1 mg/kg x 1/vrk,
enintään 40 mg/vrk
Lansopratsoli 30 mg x 1 30 mg x 1–2 15 mg x 1 15 mg x 1/vrk,
tehostetussa hoidossa 15 mg x 2/vrk
Omepratsoli 20–40 mg x 1 40 mg x 1
(20 mg x 2)		 10–20 mg x 1 1 mg/kg x 1 vrk,
tehostetussa hoidossa x 2/vrk (sic!),
enintään 40 mg/vrk
Pantopratsoli 40 mg x 1 40 mg x 1–2 40 mg x 1
Rabepratsoli 20 mg x 1 20 mg x 1–2 10 mg x 1

Hoito

Taulukko 5. Refluksitaudin lääkkeetön hoito
Sängyn pääpuolen kohottaminen (yölliset oireet)
Laihduttaminen, jos BMI ≥ 25,0
Vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen
Ilta-aterioiden välttäminen (yölliset oireet)
Pienten aterioiden syöminen (aterianjälkeiset oireet)
Ärsyttävien ruokien välttäminen (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi, sipuli, voimakkaat mausteet, rasvainen tai käristetty ruoka, suklaa, minttu)
Tupakoinnin lopettaminen
Alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen
Refluksille altistavien lääkkeiden (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet) välttäminen

Lääkehoito

Refluksiesofagiitin uusiutumisen esto

Refluksitaudin kirurginen hoito

Lasten dyspepsian, refluksitaudin ja helikobakteeri-infektion hoidon erityispiirteitä

Taulukko 6. Lasten helikobakteeri-infektion lääkehoitoannokset
Lääke Annos Hoitoaika
(vrk)
omepratsoli 0,5–1 mg/kg (enintään 20 mg) x 2/vrk 7–14
lansopratsoli 0,75 mg/kg (enintään 30 mg) x 2/vrk 7–14
pantopratsoli 1,2 mg/kg (enintään 40 mg) / vrk 10
amoksisilliini 25 mg/kg (enintään 1 g) x 2/vrk 10
metronidatsoli 10 mg/kg x 2/vrk 10
klaritromysiini 7,5 mg/kg x 2/vrk < 50 kg
500 mg x 2 > 50 kg		 10
kolloidaalinen
vismuttisubsitraatti		 8 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen 14

Seuranta

  • Toiminnallinen dyspepsia ei vaadi rutiininomaista seurantaa.
  • Jos ylävatsavaivainen potilas on saman oireen vuoksi tähystetty lähivuosina ja häneltä otettu histologia on ollut normaali, gastroskopiaa ei yleensä tarvitse uusia «Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of earlier gastroscopy in predicting findings on repeat gastroscopy in a population with a low H. pylori prevalence. Scand J Gastroenterol 2008;43:1044-9 »40.
  • Helikobakteerin häätöhoidon jälkeen ei tarvita seurantaa, jos hoidon päätyttyä sen onnistuminen on asianmukaisesti varmistettu ja tulos on ollut negatiivinen.
  • Orgaanisen dyspepsian seuranta saattaa olla aiheellista joissakin tapauksissa (ventrikkeliulkus, krooninen pankreatiitti, spesifiset suolistotulehdukset ja komplisoitunut refluksitauti).
  • Lasten toiminnallinen dyspepsia ei vaadi seurantaa, kun perusetiologiset selvitykset on tehty.
  • Jos kyseessä on tavanomainen antirefluksileikkaus, postoperatiivisen seurannan lisäksi ei tarvita muuta seurantaa.
  • Dysplasiatapauksien seuranta suunnitellaan yksilöllisesti.

Hoidon porrastus

  • Ylävatsavaivat tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
  • Osa orgaanisista dyspepsioista, komplisoitunut refluksitauti ja vaikeahoitoinen helikobakteeri-infektio vaativat erikoissairaanhoitoa tai sen kannanottoa.
  • Erikoissairaanhoidon antamien ohjeiden mukainen seuranta voidaan useimmiten kuitenkin järjestää perusterveydenhuollossa.
  • Alueelliset hoidonporrastusohjeet täydentävät suositusta.
  • Lasten dyspepsia tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Jos tarvitaan tähystystutkimusta esimerkiksi keliakian sulkemiseksi pois, se tehdään erikoissairaanhoidossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito -suosituksen historiatiedot «Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»18

Puheenjohtaja:

Krister Höckerstedt, professori

Jäsenet:

Merja Ashorn, dosentti, ylilääkäri, lastentautien erikoislääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala

Markku Heikkinen, gastroenterologian dosentti, ylilääkäri; KYS

Anna-Liisa Karvonen, dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri; TaY

Jari Koskenpato, LT, erikoislääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri; HYKS:n gastroenterologian klinikka ja Lääkärikeskus Aava/GastroLääkärit Oy

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian ylilääkäri; Sotilaslääketieteen keskus; Käypä hoito -toimittaja

Seppo Niemelä, dosentti, osastonylilääkäri; OYS:n medisiininen tulosalue, gastroenterologian osasto

Martin Rasmussen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi

Tom Scheinin, kirurgian professori, ylilääkäri; HYKS:n kirurginen sairaala

Raija Sipilä, LT; Käypä hoito -toimituspäällikkö; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Markku Voutilainen, dosentti, johtajaylilääkäri; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Sidonnaisuudet

Merja Ashorn: Toimii lääkealan yrityksen Remicade-työryhmän pediatrijäsenenä. Saanut tehtävästä palkkion (MSD).

Markku Heikkinen: Toimii advisory boardin jäsenenä lääkealan yrityksissä (Abbott, MSD). Osallistunut kongressiin lääkealan yritysten rahoittamana (Abbott, Tillots, Ferring).

Krister Höckerstedt: Ollut ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Novartis Oy, Astellas Oy).

Anna-Liisa Karvonen: Ei sidonnaisuuksia.

Jari Koskenpato: Omistaa pienen määrän lääkealan yrityksen osakkeita (Orion Oy). Luennoinut lääke- ja laitealan yritysten tilaisuuksissa (Olympus Oy, Algol Oy). Saanut henkilökohtaista- ja tutkimusryhmäapurahaa lääke- ja laitealan yrityksiltä (Verman Oy, BioHit Oy). Toiminut konsulttina tai koulutustilaisuuden suunnittelijana lääke- ja laitealan yrityksille (Leiras Oy, Pfizer Oy, Verman Oy, BioHit Oy, Olympys Oy, Johnson & Johnson). Toimii vastaavana lääkärinä (Lääkärikeskus Gastrolääkärit Oy:ssä). Osallistunut ulkomaan kongressimatkalle lääkealan yritysten rahoittamana (B. Braun Oy, Olympus Oy).

Tanja Laukkala: Ei sidonnaisuuksia.

Seppo Niemelä: Ei sidonnaisuuksia.

Martin Rasmussen: Toiminut suunnittelijana ja luennoitsijana lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, MSD Finland, Pfizer). Toiminut kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (AstraZeneca, MSD Finland, Pfizer, SaboraPharma, Servier). Antanut asiantuntija-apua lääkealan yritykselle (MSD Finland). Osallistunut ulkomaan kongressimatkoille lääkealan yritysten rahoittamana (Amgen, Servier).

Tom Scheinin: Osallistunut terveydenhuollon yrityksen koulutuksen suunnitteluun (BBraun Medical Oy). Ollut ulkomaan kongressimatkalla terveydenhuollon tai lääkealan yritysten rahoittamana (BBraun Medical Oy, Endomed Oy, Johnson & Johnson Finland, Leiras, Olympus Finland Oy). Toimii Bariatric Center Helsingin hallituksen jäsenenä.

Raija Sipilä: Ei sidonnaisuuksia.

Markku Voutilainen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Keliakia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypahoito.fi
  2. Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009. www.kaypahoito.fi
  3. Agréus L, Svärdsudd K, Nyrén O ym. Irritable bowel syndrome and dyspepsia in the general population: overlap and lack of stability over time. Gastroenterology 1995;109:671-80 «PMID: 7657095»PubMed
  4. Talley NJ, Zinsmeister AR, Schleck CD ym. Dyspepsia and dyspepsia subgroups: a population-based study. Gastroenterology 1992;102:1259-68 «PMID: 1551533»PubMed
  5. Choung RS, Locke GR, Schleck CD ym. Do distinct dyspepsia subgroups exist in the community? A population-based study. Am J Gastroenterol 2007;102:1983-9 «PMID: 17581264»PubMed
  6. Dent J, El-Serag HB, Wallander MA ym. Epidemiology of gastro-oesophageal reflux disease: a systematic review. Gut 2005;54:710-7 «PMID: 15831922»PubMed
  7. Ronkainen J, Aro P, Storskrubb T ym. High prevalence of gastroesophageal reflux symptoms and esophagitis with or without symptoms in the general adult Swedish population: a Kalixanda study report. Scand J Gastroenterol 2005;40:275-85 «PMID: 15932168»PubMed
  8. Kosunen TU, Aromaa A, Knekt P ym. Helicobacter antibodies in 1973 and 1994 in the adult population of Vammala, Finland. Epidemiol Infect 1997;119:29-34 «PMID: 9287940»PubMed
  9. Hyams JS, Burke G, Davis PM ym. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: a community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6 «PMID: 8765619»PubMed
  10. Ashorn M, Mäki M, Hällström M ym. Helicobacter pylori infection in Finnish children and adolescents. A serologic cross-sectional and follow-up study. Scand J Gastroenterol 1995;30:876-9 «PMID: 8578186»PubMed
  11. Rehnberg-Laiho L, Rautelin H, Valle M ym. Persisting Helicobacter antibodies in Finnish children and adolescents between two and twenty years of age. Pediatr Infect Dis J 1998;17:796-9 «PMID: 9779764»PubMed
  12. Heikkinen M, Pikkarainen P, Takala J ym. Etiology of dyspepsia: four hundred unselected consecutive patients in general practice. Scand J Gastroenterol 1995;30:519-23 «PMID: 7569757»PubMed
  13. Zagari RM, Law GR, Fuccio L ym. Epidemiology of functional dyspepsia and subgroups in the Italian general population: an endoscopic study. Gastroenterology 2010;138:1302-11 «PMID: 20074574»PubMed
  14. Wiklund I, Butler-Wheelhouse P. Psychosocial factors and their role in symptomatic gastroesophageal reflux disease and functional dyspepsia. Scand J Gastroenterol Suppl 1996;220:94-100 «PMID: 8898445»PubMed
  15. Sealock RJ, Rendon G, El-Serag HB. Systematic review: the epidemiology of eosinophilic oesophagitis in adults. Aliment Pharmacol Ther 2010;32:712-9 «PMID: 20662785»PubMed
  16. Saps M, Pensabene L, Di Martino L ym. Post-infectious functional gastrointestinal disorders in children. J Pediatr 2008;152:812-6, 816.e1 «PMID: 18492522»PubMed
  17. Depressio (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypahoito.fi
  18. Friesen CA, Lin Z, Garola R ym. Chronic gastritis is not associated with gastric dysrhythmia or delayed solid emptying in children with dyspepsia. Dig Dis Sci 2005;50:1012-8 «PMID: 15986846»PubMed
  19. Tack J, Caenepeel P, Corsetti M ym. Role of tension receptors in dyspeptic patients with hypersensitivity to gastric distention. Gastroenterology 2004;127:1058-66 «PMID: 15480984»PubMed
  20. Stanghellini V, Tosetti C, Paternico A ym. Risk indicators of delayed gastric emptying of solids in patients with functional dyspepsia. Gastroenterology 1996;110:1036-42 «PMID: 8612991»PubMed
  21. Jones MP, Maganti K. Symptoms, gastric function, and psychosocial factors in functional dyspepsia. J Clin Gastroenterol 2004;38:866-72 «PMID: 15492602»PubMed
  22. Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Gastrorenterologia ja hepatologia. Höckerstedt K, Färkkilä M, Kivilaakso E, Pikkarainen P (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä, 2007
  23. Ammoury RF, Pfefferkorn Mdel R, Croffie JM. Functional gastrointestinal disorders: past and present. World J Pediatr 2009;5:103-12 «PMID: 19718531»PubMed
  24. Huertas-Ceballos A, Logan S, Bennett C ym. Pharmacological interventions for recurrent abdominal pain (RAP) and irritable bowel syndrome (IBS) in childhood. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD003017 «PMID: 18254013»PubMed
  25. World Gastroenterology Organisation. World Gastroenterology Organisation Global Guideline: Helicobacter pylori in developing countries. J Clin Gastroenterol 2011;45:383-8 «PMID: 21415768»PubMed
  26. Ladabaum U, Chey WD, Scheiman JM ym. Reappraisal of non-invasive management strategies for uninvestigated dyspepsia: a cost-minimization analysis. Aliment Pharmacol Ther 2002;16:1491-501 «PMID: 12182749»PubMed
  27. Spiegel BM, Vakil NB, Ofman JJ. Dyspepsia management in primary care: a decision analysis of competing strategies. Gastroenterology 2002;122:1270-85 «PMID: 11984514»PubMed
  28. Suomen Syöpärekisteri, tilastot, http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/
  29. Rautelin H, Kosunen TU. Helicobacter pylori infection in Finland. Ann Med 2004;36:82-8 «PMID: 15119828»PubMed
  30. Salomaa-Räsänen A, Kosunen TU, Aromaa ARJ, Knekt P, Sarna S, Rautelin H. A "Screen-and-Treat" Approach for Helicobacter pylori Infection: A Population-Based Study in Vammala, Finland
  31. Ford AC, Axon AT. Epidemiology of Helicobacter pylori infection and public health implications. Helicobacter 2010;15(Suppl 1):1-6 «PMID: 21054646»PubMed
  32. Voutilainen M, Sipponen P, Mecklin JP ym. Gastroesophageal reflux disease: prevalence, clinical, endoscopic and histopathological findings in 1,128 consecutive patients referred for endoscopy due to dyspeptic and reflux symptoms. Digestion 2000;61:6-13 «PMID: 10671769»PubMed
  33. Wallace MB, Durkalski VL, Vaughan J ym. Age and alarm symptoms do not predict endoscopic findings among patients with dyspepsia: a multicentre database study. Gut 2001;49:29-34 «PMID: 11413107»PubMed
  34. Voutilainen M, Mäntynen T, Mauranen K ym. Is it possible to reduce endoscopy workload using age, alarm symptoms and H. pylori as predictors of peptic ulcer and oesophagogastric cancers? Dig Liver Dis 2005;37:526-32 «PMID: 15975541»PubMed
  35. Vakil N, Talley N, van Zanten SV ym. Cost of detecting malignant lesions by endoscopy in 2741 primary care dyspeptic patients without alarm symptoms. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:756-61 «PMID: 19364542»PubMed
  36. Heikkinen M (b), Pikkarainen P, Eskelinen M ym. GPs' ability to diagnose dyspepsia based only on physical examination and patient history. Scand J Prim Health Care 2000;18:99-104 «PMID: 10944064»PubMed
  37. Moayyedi P, Talley NJ, Fennerty MB ym. Can the clinical history distinguish between organic and functional dyspepsia? JAMA 2006;295:1566-76 «PMID: 16595759»PubMed
  38. Breslin NP, Thomson AB, Bailey RJ ym. Gastric cancer and other endoscopic diagnoses in patients with benign dyspepsia. Gut 2000;46:93-7 «PMID: 10601062»PubMed
  39. Gillen D, McColl KE. Does concern about missing malignancy justify endoscopy in uncomplicated dyspepsia in patients aged less than 55? Am J Gastroenterol 1999;94:75-9 «PMID: 9934734»PubMed
  40. Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of earlier gastroscopy in predicting findings on repeat gastroscopy in a population with a low H. pylori prevalence. Scand J Gastroenterol 2008;43:1044-9 «PMID: 18609178»PubMed
  41. Bowrey DJ, Griffin SM, Wayman J ym. Use of alarm symptoms to select dyspeptics for endoscopy causes patients with curable esophagogastric cancer to be overlooked. Surg Endosc 2006;20:1725-8 «PMID: 17024539»PubMed
  42. Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 «PMID: 17170018»PubMed
  43. Talley NJ, American Gastroenterological Association. American Gastroenterological Association medical position statement: evaluation of dyspepsia. Gastroenterology 2005;129:1753-5 «PMID: 16285970»PubMed
  44. Ikenberry SO, Harrison ME, Lichtenstein D ym. The role of endoscopy in dyspepsia. Gastrointest Endosc 2007;66:1071-5 «PMID: 18028927»PubMed
  45. Veldhuyzen van Zanten SJ, Bradette M, Chiba N ym. Evidence-based recommendations for short- and long-term management of uninvestigated dyspepsia in primary care: an update of the Canadian Dyspepsia Working Group (CanDys) clinical management tool. Can J Gastroenterol 2005;19:285-303 «PMID: 15915244»PubMed
  46. Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Dyspepsia. A national clinical guideline. March 2003, http://www.sign.ac.uk/pdf/sign68.pdf
  47. Talley NJ, Vakil N, Practice Parameters Committee of the American College of Gastroenterology. Guidelines for the management of dyspepsia. Am J Gastroenterol 2005;100:2324-37 «PMID: 16181387»PubMed
  48. Mason JM, Delaney B, Moayyedi P ym. Managing dyspepsia without alarm signs in primary care: new national guidance for England and Wales. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:1135-43 «PMID: 15854176»PubMed
  49. Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta. Ylävatsaoireet (dyspepsia). Duodecim 2011;127:143-5
  50. Eipasch E ym. The EAES clinical practice guidelines on laparoscopic antireflux surgery for gastroesophageal reflux disease (1997). Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;97-124
  51. Peräaho M, Nordback I. Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito. Suom Lääkäril 2006;61:435-9
  52. Koskenpato J, Farkkilä M, Sipponen P. Helicobacter pylori eradication and standardized 3-month omeprazole therapy in functional dyspepsia. Am J Gastroenterol 2001;96:2866-72 «PMID: 11693319»PubMed
  53. Veldhuyzen van Zanten SJ, Cleary C, Talley NJ ym. Drug treatment of functional dyspepsia: a systematic analysis of trial methodology with recommendations for design of future trials. Am J Gastroenterol 1996;91:660-73 «PMID: 8677926»PubMed
  54. Lacy BE, Talley NJ, Locke GR 3rd ym. Review article: current treatment options and management of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2012;36:3-15 «PMID: 22591037»PubMed
  55. Bolling-Sternevald E, Lauritsen K, Aalykke C ym. Effect of profound acid suppression in functional dyspepsia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Scand J Gastroenterol 2002;37:1395-402 «PMID: 12523588»PubMed
  56. Kinoshita Y, Hashimoto T, Kawamura A ym. Effects of famotidine, mosapride and tandospirone for treatment of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2005;21(Suppl 2):37-41 «PMID: 15943845»PubMed
  57. Calvert EL, Houghton LA, Cooper P ym. Long-term improvement in functional dyspepsia using hypnotherapy. Gastroenterology 2002;123:1778-85 «PMID: 12454833»PubMed
  58. Hamilton J, Guthrie E, Creed F ym. A randomized controlled trial of psychotherapy in patients with chronic functional dyspepsia. Gastroenterology 2000;119:661-9 «PMID: 10982759»PubMed
  59. Moayyedi P, Shelly S, Deeks JJ ym. WITHDRAWN: Pharmacological interventions for non-ulcer dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD001960 «PMID: 21328253»PubMed
  60. El-Serag HB, Talley NJ. Systemic review: the prevalence and clinical course of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:643-54 «PMID: 15023166»PubMed
  61. Heikkinen M, Färkkilä M. Long-term outcome of functional dyspepsia: effect of Helicobacter pylori infection. A 6- to 7-year follow-up study. Scand J Gastroenterol 2002;37:905-10 «PMID: 12229964»PubMed
  62. Lindell GH, Celebioglu F, Graffner HO. Non-ulcer dyspepsia in the long-term perspective. Eur J Gastroenterol Hepatol 1995;7:829-33 «PMID: 8574713»PubMed
  63. Reimer C, Søndergaard B, Hilsted L ym. Proton-pump inhibitor therapy induces acid-related symptoms in healthy volunteers after withdrawal of therapy. Gastroenterology 2009;137:80-7, 87.e1 «PMID: 19362552»PubMed
  64. Moayyedi P, Soo S, Deeks J ym. Systematic review and economic evaluation of Helicobacter pylori eradication treatment for non-ulcer dyspepsia. Dyspepsia Review Group. BMJ 2000;321:659-64 «PMID: 10987767»PubMed
  65. Bornschein J, Rokkas T, Selgrad M ym. Helicobacter pylori and clinical aspects of gastric cancer. Helicobacter 2009;14(Suppl 1):41-5 «PMID: 19712167»PubMed
  66. Veijola L, Oksanen A, Linnala A ym. Persisting chronic gastritis and elevated Helicobacter pylori antibodies after successful eradication therapy. Helicobacter 2007;12:605-8 «PMID: 18001400»PubMed
  67. De Francesco V, Margiotta M, Zullo A ym. Clarithromycin-resistant genotypes and eradication of Helicobacter pylori. Ann Intern Med 2006;144:94-100 «PMID: 16418408»PubMed
  68. Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 «PMID: 17428887»PubMed
  69. Lerang F, Moum B, Mowinckel P ym. Accuracy of seven different tests for the diagnosis of Helicobacter pylori infection and the impact of H2-receptor antagonists on test results. Scand J Gastroenterol 1998;33:364-9 «PMID: 9605257»PubMed
  70. Cutler AF, Havstad S, Ma CK ym. Accuracy of invasive and noninvasive tests to diagnose Helicobacter pylori infection. Gastroenterology 1995;109:136-41 «PMID: 7540995»PubMed
  71. Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatment in the era of increasing antibiotic resistance. Gut 2010;59:1143-53 «PMID: 20525969»PubMed
  72. Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. Primary Helicobacter pylori resistance to metronidazole and clarithromycin in the Finnish population. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:1009-17 «PMID: 15113368»PubMed
  73. Kostamo P, Veijola L, Oksanen A ym. Recent trends in primary antimicrobial resistance of Helicobacter pylori in Finland. Int J Antimicrob Agents 2011;37:22-5 «PMID: 21084175»PubMed
  74. Assem M, El Azab G, Rasheed MA ym. Efficacy and safety of Levofloxacin, Clarithromycin and Esomeprazol as first line triple therapy for Helicobacter pylori eradication in Middle East. Prospective, randomized, blind, comparative, multicenter study. Eur J Intern Med 2010;21:310-4 «PMID: 20603042»PubMed
  75. Perez Aldana L, Kato M, Nakagawa S ym. The relationship between consumption of antimicrobial agents and the prevalence of primary Helicobacter pylori resistance. Helicobacter 2002;7:306-9 «PMID: 12390210»PubMed
  76. Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First-line eradication therapy for Helicobacter pylori in primary health care based on antibiotic resistance: results of three eradication regimens. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:773-82 «PMID: 15771764»PubMed
  77. Veijola L, Myllyluoma E, Korpela R ym. Stool antigen tests in the diagnosis of Helicobacter pylori infection before and after eradication therapy. World J Gastroenterol 2005;11:7340-4 «PMID: 16437639»PubMed
  78. Aanen MC, Weusten BL, Numans ME ym. Diagnostic value of the proton pump inhibitor test for gastro-oesophageal reflux disease in primary care. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1377-84 «PMID: 17059519»PubMed
  79. de Leone A, Tonini M, Dominici P ym. The proton pump inhibitor test for gastroesophageal reflux disease: optimal cut-off value and duration. Dig Liver Dis 2010;42:785-90 «PMID: 20452300»PubMed
  80. Furuta GT, Liacouras CA, Collins MH ym. Eosinophilic esophagitis in children and adults: a systematic review and consensus recommendations for diagnosis and treatment. Gastroenterology 2007;133:1342-63 «PMID: 17919504»PubMed
  81. Gillen D, McColl KE. Problems related to acid rebound and tachyphylaxis. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:487-95 «PMID: 11403541»PubMed
  82. Wang WH, Huang JQ, Zheng GF ym. Head-to-head comparison of H2-receptor antagonists and proton pump inhibitors in the treatment of erosive esophagitis: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2005;11:4067-77 «PMID: 15996033»PubMed
  83. Voutilainen M. Närästys eli rinnanaluspolte (refluksitauti). Duodecim 2010;126:507-14 «PMID: 20597303»PubMed
  84. Nava-Ocampo AA, Velázquez-Armenta EY, Han JY ym. Use of proton pump inhibitors during pregnancy and breastfeeding. Can Fam Physician 2006;52:853-4 «PMID: 16893146»PubMed
  85. Garbis H, Elefant E, Diav-Citrin O ym. Pregnancy outcome after exposure to ranitidine and other H2-blockers. A collaborative study of the European Network of Teratology Information Services. Reprod Toxicol 2005;19:453-8 «PMID: 15749258»PubMed
  86. Gill SK, O'Brien L, Einarson TR ym. The safety of proton pump inhibitors (PPIs) in pregnancy: a meta-analysis. Am J Gastroenterol 2009;104:1541-5; quiz 1540, 1546 «PMID: 19491869»PubMed
  87. Kahrilas PJ, Shaheen NJ, Vaezi MF ym. American Gastroenterological Association Institute technical review on the management of gastroesophageal reflux disease. Gastroenterology 2008;135:1392-413, 1413.e1-5 «PMID: 18801365»PubMed
  88. Kuster E, Ros E, Toledo-Pimentel V ym. Predictive factors of the long term outcome in gastro-oesophageal reflux disease: six year follow up of 107 patients. Gut 1994;35:8-14 «PMID: 8307456»PubMed
  89. Nissinen M. Protonipumpun estäjät lääkemarkkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. Duodecim 2011;127:785-92
  90. Fuchs KH, Eipasch E. Gastroesophageal reflux disease – update 2006. Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;125-42
  91. Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for Barrett's oesophagus. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD004060 «PMID: 20091557»PubMed
  92. Kauttu TM, Rantanen TK, Sihvo EI ym. Esophageal adenocarcinoma arising after antireflux surgery: a population-based analysis. Eur J Cardiothorac Surg 2011;40:1450-4; discussion 1454 «PMID: 21546258»PubMed
  93. Salminen P, Hurme S, Ovaska J. Fifteen-year outcome of laparoscopic and open Nissen fundoplication: a randomized clinical trial. Ann Thorac Surg 2012;93:228-33 «PMID: 22098922»PubMed
  94. Galmiche JP, Hatlebakk J, Attwood S ym. Laparoscopic antireflux surgery vs esomeprazole treatment for chronic GERD: the LOTUS randomized clinical trial. JAMA 2011;305:1969-77 «PMID: 21586712»PubMed
  95. Saps M, Youssef N, Miranda A ym. Multicenter, randomized, placebo-controlled trial of amitriptyline in children with functional gastrointestinal disorders. Gastroenterology 2009;137:1261-9 «PMID: 19596010»PubMed
  96. Gawronska A, Dziechciarz P, Horvath A ym. A randomized double-blind placebo-controlled trial of Lactobacillus GG for abdominal pain disorders in children. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:177-84 «PMID: 17229242»PubMed
  97. Arts J, Caenepeel P, Verbeke K ym. Influence of erythromycin on gastric emptying and meal related symptoms in functional dyspepsia with delayed gastric emptying. Gut 2005;54:455-60 «PMID: 15753526»PubMed
  98. Tsou VM, Baker R, Book L ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 20 and 40 mg of pantoprazole for symptom relief in adolescents (12 to 16 years of age) with gastroesophageal reflux disease (GERD). Clin Pediatr (Phila) 2006;45:741-9 «PMID: 16968960»PubMed
  99. Winter H, Kum-Nji P, Mahomedy SH ym. Efficacy and safety of pantoprazole delayed-release granules for oral suspension in a placebo-controlled treatment-withdrawal study in infants 1-11 months old with symptomatic GERD. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;50:609-18 «PMID: 20400912»PubMed
  100. Lee JH, Kim MJ, Lee JS ym. The effects of three alternative treatment strategies after 8 weeks of proton pump inhibitor therapy for GERD in children. Arch Dis Child 2011;96:9-13 «PMID: 20870626»PubMed
  101. Tolia V, Bishop PR, Tsou VM ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 10, 20 and 40 mg pantoprazole in children (5-11 years) with symptomatic gastroesophageal reflux disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42:384-91 «PMID: 16641576»PubMed
  102. Kato S, Ebina K, Fujii K ym. Effect of omeprazole in the treatment of refractory acid-related diseases in childhood: endoscopic healing and twenty-four-hour intragastric acidity. J Pediatr 1996;128:415-21 «PMID: 8774516»PubMed
  103. See MC, Birnbaum AH, Schechter CB ym. Double-blind, placebo-controlled trial of famotidine in children with abdominal pain and dyspepsia: global and quantitative assessment. Dig Dis Sci 2001;46:985-92 «PMID: 11341669»PubMed
  104. Gunasekaran T, Tolia V, Colletti RB ym. Effects of esomeprazole treatment for gastroesophageal reflux disease on quality of life in 12- to 17-year-old adolescents: an international health outcomes study. BMC Gastroenterol 2009;9:84 «PMID: 19922626»PubMed
  105. Tolia V, Gilger MA, Barker PN ym. Healing of erosive esophagitis and improvement of symptoms of gastroesophageal reflux disease after esomeprazole treatment in children 12 to 36 months old. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;51:593-8 «PMID: 20706150»PubMed
  106. Ward RM, Kearns GL, Tammara B ym. A multicenter, randomized, open-label, pharmacokinetics and safety study of pantoprazole tablets in children and adolescents aged 6 through 16 years with gastroesophageal reflux disease. J Clin Pharmacol 2011;51:876-87 «PMID: 20852004»PubMed
  107. Maclennan S, Augood C, Cash-Gibson L ym. Cisapride treatment for gastro-oesophageal reflux in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;(4):CD002300 «PMID: 20393933»PubMed
  108. Drumm B, Koletzko S, Oderda G. Helicobacter pylori infection in children: a consensus statement. European Paediatric Task Force on Helicobacter pylori. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30:207-13 «PMID: 10697142»PubMed
  109. Gatta L, Vakil N, Leandro G ym. Sequential therapy or triple therapy for Helicobacter pylori infection: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials in adults and children. Am J Gastroenterol 2009;104:3069-79; quiz 1080 «PMID: 19844205»PubMed
  110. Oderda G, Shcherbakov P, Bontems P ym. Results from the pediatric European register for treatment of Helicobacter pylori (PERTH). Helicobacter 2007;12:150-6 «PMID: 17309752»PubMed
  111. Friesen CA, Sandridge L, Andre L ym. Mucosal eosinophilia and response to H1/H2 antagonist and cromolyn therapy in pediatric dyspepsia. Clin Pediatr (Phila) 2006;45:143-7 «PMID: 16528434»PubMed
  112. Arendt R. Gallstone dyspepsia--a myth? Fortschr Med 1993;111:119-21 «PMID: 8509003»PubMed
  113. Arents NL, Thijs JC, van Zwet AA ym. Approach to treatment of dyspepsia in primary care: a randomized trial comparing "test-and-treat" with prompt endoscopy. Arch Intern Med 2003;163:1606-12 «PMID: 12860586»PubMed
  114. Arkkila PE, Seppälä K, Kosunen TU ym. Helicobacter pylori eradication as the sole treatment for gastric and duodenal ulcers. Eur J Gastroenterol Hepatol 2005;17:93-101 «PMID: 15647648»PubMed
  115. Aro P, Talley NJ, Ronkainen J ym. Anxiety is associated with uninvestigated and functional dyspepsia (Rome III criteria) in a Swedish population-based study. Gastroenterology 2009;137:94-100 «PMID: 19328797»PubMed
  116. Bates T, Ebbs SR, Harrison M ym. Influence of cholecystectomy on symptoms. Br J Surg 1991;78:964-7 «PMID: 1913118»PubMed
  117. Berhane T, Vetrhus M, Hausken T ym. Pain attacks in non-complicated and complicated gallstone disease have a characteristic pattern and are accompanied by dyspepsia in most patients: the results of a prospective study. Scand J Gastroenterol 2006;41:93-101 «PMID: 16373282»PubMed
  118. Breckan RK, Paulssen EJ, Asfeldt AM ym. The impact of body mass index and Helicobacter pylori infection on gastro-oesophageal reflux symptoms: a population-based study in Northern Norway. Scand J Gastroenterol 2009;44:1060-6 «PMID: 19593688»PubMed
  119. Christie J, Shepherd NA, Codling BW ym. Gastric cancer below the age of 55: implications for screening patients with uncomplicated dyspepsia. Gut 1997;41:513-7 «PMID: 9391251»PubMed
  120. Fletcher J, Derakhshan MH, Jones GR ym. BMI is superior to symptoms in predicting response to proton pump inhibitor: randomised trial in patients with upper gastrointestinal symptoms and normal endoscopy. Gut 2011;60:442-8 «PMID: 21159892»PubMed
  121. Ford AC, Delaney BC, Forman D ym. Eradication therapy for peptic ulcer disease in Helicobacter pylori positive patients. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD003840 «PMID: 16625592»PubMed
  122. Ford AC, Marwaha A, Lim A ym. What is the prevalence of clinically significant endoscopic findings in subjects with dyspepsia? Systematic review and meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2010;8:830-7, 837.e1-2 «PMID: 20541625»PubMed
  123. Gilger MA, Tolia V, Vandenplas Y ym. Safety and tolerability of esomeprazole in children with gastroesophageal reflux disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;46:524-33 «PMID: 18493207»PubMed
  124. Gisbert JP, Pajares JM. Stool antigen test for the diagnosis of Helicobacter pylori infection: a systematic review. Helicobacter 2004;9:347-68 «PMID: 15270750»PubMed
  125. Gisbert JP (b), Pajares JM. Systematic review and meta-analysis: is 1-week proton pump inhibitor-based triple therapy sufficient to heal peptic ulcer? Aliment Pharmacol Ther 2005;21:795-804 «PMID: 15801914»PubMed
  126. Harvey RF, Spence RW, Lane JA ym. Relationship between the birth cohort pattern of Helicobacter pylori infection and the epidemiology of duodenal ulcer. QJM 2002;95:519-25 «PMID: 12145391»PubMed
  127. Heikkinen MT, Pikkarainen PH, Takala JK ym. Diagnostic methods in dyspepsia: the usefulness of upper abdominal ultrasound and gastroscopy. Scand J Prim Health Care 1997;15:82-6 «PMID: 9232708»PubMed
  128. Higuchi K, Fujiwara Y, Tominaga K ym. Is eradication sufficient to heal gastric ulcers in patients infected with Helicobacter pylori? A randomized, controlled, prospective study. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:111-7 «PMID: 12492739»PubMed
  129. Huang J, Hunt RH. The importance of clarithromycin dose in the management of Helicobacter pylori infection: a meta-analysis of triple therapies with a proton pump inhibitor, clarithromycin and amoxycillin or metronidazole. Aliment Pharmacol Ther 1999;13:719-29 «PMID: 10383500»PubMed
  130. Irvani S, Hashemi MR, Moghadam KG ym. Accuracy of serum pepsinogens I and II, gastrin-17 and anti-helicobacter pylori antibodies in histological diagnoses of atrophic gastritis. Minerva Gastroenterol Dietol 2010;56:13-7 «PMID: 20190719»PubMed
  131. Kraag N, Thijs C, Knipschild P. Dyspepsia--how noisy are gallstones? A meta-analysis of epidemiologic studies of biliary pain, dyspeptic symptoms, and food intolerance. Scand J Gastroenterol 1995;30:411-21 «PMID: 7638565»PubMed
  132. Lassen AT, Hallas J, Schaffalitzky de Muckadell OB. Helicobacter pylori test and eradicate versus prompt endoscopy for management of dyspeptic patients: 6.7 year follow up of a randomised trial. Gut 2004;53:1758-63 «PMID: 15542510»PubMed
  133. Leung WK, Wu MS, Kakugawa Y ym. Screening for gastric cancer in Asia: current evidence and practice. Lancet Oncol 2008;9:279-87 «PMID: 18308253»PubMed
  134. Lorusso D, Porcelli P, Pezzolla F ym. Persistent dyspepsia after laparoscopic cholecystectomy. The influence of psychological factors. Scand J Gastroenterol 2003;38:653-8 «PMID: 12825875»PubMed
  135. McColl KE, Murray LS, Gillen D ym. Randomised trial of endoscopy with testing for Helicobacter pylori compared with non-invasive H pylori testing alone in the management of dyspepsia. BMJ 2002;324:999-1002 «PMID: 11976239»PubMed
  136. Mertens MC, Roukema JA, Scholtes VP ym. Risk assessment in cholelithiasis: is cholecystectomy always to be preferred? J Gastrointest Surg 2010;14:1271-9 «PMID: 20502977»PubMed
  137. Nam SY, Choi IJ, Ryu KH ym. Abdominal visceral adipose tissue volume is associated with increased risk of erosive esophagitis in men and women. Gastroenterology 2010;139:1902-1911.e2 «PMID: 20727886»PubMed
  138. Neumann H, Monkemuller K, Kandulski A ym. Dyspepsia and IBS symptoms in patients with NERD, ERD and Barrett's esophagus. Dig Dis 2008;26:243-7 «PMID: 18463443»PubMed
  139. Pajala M, Heikkinen M, Hintikka J. A prospective 1-year follow-up study in patients with functional or organic dyspepsia: changes in gastrointestinal symptoms, mental distress and fear of serious illness. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1241-6 «PMID: 17014583»PubMed
  140. Pajala M (b), Heikkinen M, Hintikka J. Mental distress in patients with functional or organic dyspepsia: a comparative study with a sample of the general population. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:277-81 «PMID: 15691302»PubMed
  141. Peitz U, Wex T, Vieth M ym. Correlation of serum pepsinogens and gastrin-17 with atrophic gastritis in gastroesophageal reflux patients: a matched-pairs study. J Gastroenterol Hepatol 2011;26:82-9 «PMID: 21175799»PubMed
  142. Rasmussen M, Kronborg O. Upper gastrointestinal cancer in a population-based screening program with fecal occult blood test for colorectal cancer. Scand J Gastroenterol 2002;37:95-8 «PMID: 11843044»PubMed
  143. Ros E, Zambon D. Postcholecystectomy symptoms. A prospective study of gall stone patients before and two years after surgery. Gut 1987;28:1500-4 «PMID: 3428678»PubMed
  144. Saad RJ, Schoenfeld P, Kim HM ym. Levofloxacin-based triple therapy versus bismuth-based quadruple therapy for persistent Helicobacter pylori infection: a meta-analysis. Am J Gastroenterol 2006;101:488-96 «PMID: 16542284»PubMed
  145. Savarino E, Pohl D, Zentilin P ym. Functional heartburn has more in common with functional dyspepsia than with non-erosive reflux disease. Gut 2009;58:1185-91 «PMID: 19460766»PubMed
  146. Schmidt N, Peitz U, Lippert H ym. Missing gastric cancer in dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:813-20 «PMID: 15801916»PubMed
  147. Soo S, Moayyedi P, Deeks JJ ym. WITHDRAWN: Psychological interventions for non-ulcer dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD002301 «PMID: 21328255»PubMed
  148. Vaira D, Holton J, Menegatti M ym. Review article:invasive and non-invasive tests for Helicobacter pylori infection. Aliment Pharmacol Ther 2000;14(Suppl 3):13-22 «PMID: 11050483»PubMed
  149. Vaira D, Malfertheiner P, Mégraud F ym. Diagnosis of Helicobacter pylori infection with a new non-invasive antigen-based assay. HpSA European study group. Lancet 1999;354:30-3 «PMID: 10406362»PubMed
  150. Vakil N, Moayyedi P, Fennerty MB ym. Limited value of alarm features in the diagnosis of upper gastrointestinal malignancy: systematic review and meta-analysis. Gastroenterology 2006;131:390-401; quiz 659-60 «PMID: 16890592»PubMed
  151. van Kerkhoven LA, Laheij RJ, Aparicio N ym. Effect of the antidepressant venlafaxine in functional dyspepsia: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Clin Gastroenterol Hepatol 2008;6:746-52; quiz 718 «PMID: 18424191»PubMed
  152. van Marrewijk CJ, van Oijen MG, Paloheimo LI ym. Influence of gastric mucosal status on success of stepwise acid suppressive therapy for dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2009;30:82-9 «PMID: 19309389»PubMed
  153. Wenzhen Y, Yumin L, Quanlin G ym. Is antimicrobial susceptibility testing necessary before first-line treatment for Helicobacter pylori infection? Meta-analysis of randomized controlled trials. Intern Med 2010;49:1103-9 «PMID: 20558925»PubMed
  154. Xiao YL, Peng S, Tao J ym. Prevalence and symptom pattern of pathologic esophageal acid reflux in patients with functional dyspepsia based on the Rome III criteria. Am J Gastroenterol 2010;105:2626-31 «PMID: 20823838»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
OPI JA OTA KÄYTTÖÖN
KOOSTEET
POTILAALLE
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko