- Keskeinen sanoma
- Rajaukset
- Tavoitteet
- Kohderyhmät
- Määritelmät
- Esiintyvyys
- Etiologia
- Oireet
- Ylävatsavaivojen diagnostiikka
- Gastroskopian asema dyspepsian diagnostiikassa ja hälyttävät oireet
- Kuvantaminen
- Toiminnallisen dyspepsian erotusdiagnostiikka
- Toiminnallisen dyspepsian hoito ja ennuste
- Helikobakteeri
- Refluksitauti
- Lasten dyspepsian, refluksitaudin ja helikobakteeri-infektion hoidon erityispiirteitä
- Seuranta
- Hoidon porrastus
- Työryhmä
- Kirjallisuusviite
- Vastuun rajaus
- Tiedonhakukäytäntö
- Kirjallisuutta
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Opi ja ota käyttöön
Koosteet
- Suosituksen tulostettava versio «»1 (pdf)
- Tiivistelmä suomeksi «Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito»1 ja englanniksi «Recurrent upper gastrointestinal symptoms»2
Potilaalle
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1
Keskeinen sanoma
- Toistuvat ylävatsaoireet ovat väestötasolla yleisiä. Pääosan niistä aiheuttavat dyspepsia, joka jaotellaan toiminnalliseen ja orgaaniseen, ja refluksitauti.
- Noin puolet ylävatsavaivoista on toiminnallisia.
- Gastroskopiaharkinnassa on huomioitava riskitekijät. Aiemmin tutkimattoman ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen kuvataan kaaviossa Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50093/Ylavatsaoireisen_tutkimus.html»2.
- Aikuisilla dyspepsiaoireisilla ylävatsaoireiden diagnostiikassa gastroskopian tarkoitus on useimmiten mahasyövän sulkeminen pois. Mahasyöpä on kuitenkin vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana.
- Toiminnallisen dyspepsian hoito on oireenmukaista. Ensisijaisena lääkehoitona käytetään protonipumpun estäjiä (PPI).
- Helikobakteeri-infektion hoito auttaa vain pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista, mutta infektion toteamisen jälkeen hoitoa suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin vähentämiseksi.
- Refluksitauti hoidetaan haponestolääkkeillä. Ellei hoidolla saada vastetta, voidaan myös harkita leikkausta.
Rajaukset
- Hoitosuosituksesta on rajattu pois seuraavat:
- aikuisten ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS)
- akuutti vatsa (ks. määritelmä sähköisestä tausta-aineistosta «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1)
- keliakia (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia «Keliakia»5, «Keliakia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypaho»1)
- vatsan alueen spesifit sairaudet
- oireettomien henkilöiden seulonnat
- postoperatiiviset vatsaoireet
- refluksitaudin erotusdiagnostiikka
- Barrettin ruokatorven diagnostiikka ja seuranta.
- Ulkustautia käsitellään kohdassa Helikobakteeri-infektion diagnostiikka ja hoito.
- Tulehduskipulääkeulkuksen osalta viitataan Käypä hoito -suositukseen Tulehduskipulääkkeet «Ö-poistettu Tulehduskipulääkkeet»6, «Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suom»2.
- Hoitosuositus käsittelee sappikivitautia ja kroonista pankreatiittia vain erotusdiagnostisesti.
Tavoitteet
- Suosituksen tarkoituksena on auttaa lääkäreitä ja muita terveydenhuollossa toimivia tutkimaan ja hoitamaan potilaita, joilla on pitkäaikaisia tai toistuvia ylävatsavaivoja.
- Suositus käsittelee dyspepsiaa, helikobakteeri-infektiota ja refluksitautia (Gastroesophageal Reflux Disease, GERD).
- Lasten ylävatsavaivat käsitellään aikuisten suosituksen yhteydessä, mutta diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät eroavaisuudet käsitellään erikseen.
Kohderyhmät
- Suosituksen kohderyhminä ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.
- Potilasversion kohderyhmänä ovat toistuvista ylävatsavaivoista kärsivät ylävatsavaivaiset potilaat.
Määritelmät
- Dyspepsiassa potilaalla esiintyy vähintään yksi seuraavista oireista:
- haittaava ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne
- varhainen kylläisyys
- ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai -polttelu.
- Kyseessä ovat oireet, jotka toistuvat tai ovat pitkäaikaisia.
- Dyspeptisten oireiden taustalla on orgaaninen dyspepsia (jolloin oireiden taustalla on elimellinen syy) tai toiminnallinen dyspepsia.
- Toiminnallinen dyspepsia on oireisto, jonka oletetaan olevan lähtöisin ruoansulatuskanavan yläosan alueelta ja jonka oireita ei selitä mikään orgaaninen, systeeminen tai metabolinen sairaus (ks. sähköinen tausta-aineisto «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1).
- Refluksitaudissa (GERD) mahalaukusta ruokatorveen nouseva mahansisältö aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita (useimmiten närästystä ja mahan sisällön käänteisvirtausta) tai ruokatorven limakalvomuutoksia.
- Refluksitauti on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä oireisten ja oireettomien vaiheiden vuorottelu:
- Erosiivisessa refluksitaudissa (Erosive Reflux Disease, ERD) tähystyksessä todetaan distaalisessa ruokatorvessa limakalvorikkoumia tai haavaumia.
- Ei-erosiivisessa refluksitaudissa (Non-erosive Reflux Disease, NERD) on refluksioireita, mutta tähystyksessä ei näy silmämääräisiä löydöksiä.
- Närästys tarkoittaa rintalastan takaista epämiellyttävää tuntemusta tai kipua, joka on luonteeltaan polttavaa (ks. sähköinen tausta-aineisto «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1).
- Refluksitauti on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä oireisten ja oireettomien vaiheiden vuorottelu:
- Mahan sisällön käänteisvirtaus (regurgitaatio) tarkoittaa ilman ponnistelua tapahtuvaa mahan sisällön takaisinvirtausta mahalaukusta ruokatorveen, kurkkuun ja suuhun. Mahan sisällön käänteisvirtaukseen ei liity pahoinvointia tai oksentelua.
- Muut määritelmät ja keskeiset ylävatsavaivoihin liittyvät ICD-10-koodit on käsitelty sähköisissä tausta-aineistoissa «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1 ja «Ylävatsavaivaisella potilaalla yleisesti käytettäviä ICD10-diagnoosikoodeja»2.
Esiintyvyys
- Länsimaissa dyspepsian esiintyvyys on aikuisilla noin 14–26 % «Agréus L, Svärdsudd K, Nyrén O ym. Irritable bowel syndrome and dyspepsia in the general population: overlap and lack of stability over time. Gastroenterology 1995;109:671-80 »3, «Talley NJ, Zinsmeister AR, Schleck CD ym. Dyspepsia and dyspepsia subgroups: a population-based study. Gastroenterology 1992;102:1259-68 »4, «Choung RS, Locke GR, Schleck CD ym. Do distinct dyspepsia subgroups exist in the community? A population-based study. Am J Gastroenterol 2007;102:1983-9 »5.
- Länsimaissa refluksitaudin esiintyvyys on 10–20 % ja ilmaantuvuus 5/1 000/vuosi «Dent J, El-Serag HB, Wallander MA ym. Epidemiology of gastro-oesophageal reflux disease: a systematic review. Gut 2005;54:710-7 »6.
- Ruotsalaisessa väestötutkimuksessa «Ronkainen J, Aro P, Storskrubb T ym. High prevalence of gastroesophageal reflux symptoms and esophagitis with or without symptoms in the general adult Swedish population: a Kalixanda study report. Sca»7 erosiivisen refluksitaudin (ERD) esiintyvyys oli 16 %. Heistä kolmanneksella ei ollut refluksitaudin oireita.
- Dyspepsia ja refluksitauti voivat esiintyä samanaikaisesti.
- Kehittyneissä maissa helikobakteeri-infektio on käynyt nuorissa ikäluokissa harvinaiseksi «Kehittyneissä maissa helikobakteeri-infektio lienee käynyt harvinaiseksi nuorissa ikäluokissa.»C.
- Henkilöillä, jotka olivat 1990-luvun lopulla 45-vuotiaita, helikobakteeri-infektion esiintyvyys on suomalaisen tutkimuksen «Kosunen TU, Aromaa A, Knekt P ym. Helicobacter antibodies in 1973 and 1994 in the adult population of Vammala, Finland. Epidemiol Infect 1997;119:29-34 »8 mukaan 12 %. Nuoremmilla esiintyvyys on alle 10 % (kuva «Helikobakteeri-vasta-ainelöydökset»1 ).
- Esiintyvyys Itä-Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa on suurempaa kuin Suomessa, joten myös potilaan synnyinmaa on huomioitava.
- Lapsilla toistuvien vatsakipujen ja dyspepsian esiintyvyys on 5–25 % «Hyams JS, Burke G, Davis PM ym. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: a community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6 »9.
- Helikobakteeri-infektion esiintyvyys 3–12-vuotiailla lapsilla on suomalaisen tutkimuksen mukaan 4,6–5,7 %. Noin kaksi kolmasosaa infektioista on hankittu alle seitsemän vuoden iässä «Ashorn M, Mäki M, Hällström M ym. Helicobacter pylori infection in Finnish children and adolescents. A serologic cross-sectional and follow-up study. Scand J Gastroenterol 1995;30:876-9 »10, «Rehnberg-Laiho L, Rautelin H, Valle M ym. Persisting Helicobacter antibodies in Finnish children and adolescents between two and twenty years of age. Pediatr Infect Dis J 1998;17:796-9 »11.
Etiologia
- Suomalaisen tutkimuksen «Heikkinen M, Pikkarainen P, Takala J ym. Etiology of dyspepsia: four hundred unselected consecutive patients in general practice. Scand J Gastroenterol 1995;30:519-23 »12 mukaan ylävatsavaivojen taustalla on useimmiten toiminnallinen dyspepsia (noin puolet), refluksitauti (noin kolmasosa) tai ulkustauti (noin 15 %) «Dyspepsiaoireen taustalla lienee tavallisimmin toiminnallinen dyspepsia, refluksitauti tai ulkustauti.»C.
- Dyspepsiaoire liittyy usein ylipainoon, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön «Zagari RM, Law GR, Fuccio L ym. Epidemiology of functional dyspepsia and subgroups in the Italian general population: an endoscopic study. Gastroenterology 2010;138:1302-11 »13, «Wiklund I, Butler-Wheelhouse P. Psychosocial factors and their role in symptomatic gastroesophageal reflux disease and functional dyspepsia. Scand J Gastroenterol Suppl 1996;220:94-100 »14.
- Eräät lääkeaineet, kuten tulehdus- ja kipulääkkeet ja bisfosfonaatit, aiheuttavat ylävatsaoireita (lisätietoa sähköisessä tausta-aineistossa «Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia»3). Ks. myös Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet «Ö-poistettu Tulehduskipulääkkeet»6, «Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suom»2 ja tämän suosituksen taulukko «Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia»1.
- Diabeetikoilla tulee muistaa myös gastropareesin mahdollisuus «Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia»3.
- Eosinofiilinen esofagiitti (EE) on väestötasolla harvinainen mutta mahdollinen ylävatsaoireiden taustasyy «Sealock RJ, Rendon G, El-Serag HB. Systematic review: the epidemiology of eosinophilic oesophagitis in adults. Aliment Pharmacol Ther 2010;32:712-9 »15.
- Lapsilla ja nuorilla aikuisilla lisääntyvä, dyspepsian kaltaisia tai dysfagiaa aiheuttavia oireita aiheuttava tekijä on myös eosinofiilinen esofagiitti (EE), joka liittyy atopiataipumukseen. Myös gastroenteriitin jälkeen lapsilla voi esiintyä dyspepsiaoireita «Saps M, Pensabene L, Di Martino L ym. Post-infectious functional gastrointestinal disorders in children. J Pediatr 2008;152:812-6, 816.e1 »16.
Toiminnallinen dyspepsia Hypoteeseja motorisista, sensorisista tai psykogeenisistä syistä |
---|
1 Helikobakteeri-infektion, johon ei liity havaittavaa somaattista syytä (esim. ulkus), katsotaan kuuluvan toiminnalliseen dyspepsiaan |
Orgaaninen dyspepsia |
Maha- tai pohjukaissuolihaava 1) |
Refluksitauti |
Maha-suolikanavan yläosan kasvaimet |
Sappi- ja haimaperäiset syyt |
Spesifiset ohutsuolen yläosan tulehdukselliset tilat (Crohnin tauti, infektiot) |
Keliakia |
Muut esofagiitit kuin refluksi (eosinofiilinen, mikrobien aiheuttama) |
Akalasia ja muut maha-suolikanavan yläosan motiliteettihäiriöt |
Tilat, jotka aiheuttavat dyspepsian kaltaisia oireita |
Ärtyvän suolen oireyhtymä |
Krooninen munuaissairaus |
Iskeeminen sydänsairaus tai muu iskeeminen tila |
Psykiatriset häiriöt (mm. ahdistuneisuushäiriöt, somatoformiset häiriöt) |
Aineenvaihduntasairaudet (esim. diabetes, porfyria, kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaudet, kortisoliaineenvaihduntahäiriöt) |
Yläkehon tuki- ja liikuntaelinvaivat |
Keuhkokuume |
Pitkittynyt gastroenteriitti tai infektion jälkeinen motiliteettihäiriö (etenkin lapsilla) |
Tiettyjen lääkeaineiden käyttö (ks. sähköinen tausta-aineisto Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia «Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia»3) |
Dyspepsia
- Toiminnallisen dyspepsian etiologia on tuntematon, mutta sen syiksi on esitetty muun muassa viskeraalista yliherkkyyttä, viivästynyttä mahan tyhjenemistä ja häiriintynyttä mahan fundusosan adaptaatiota.
- Toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla esiintyy usein myös ärtyvän suolen oireyhtymään viittaavia oireita, fibromyalgia- ja niveloireita ja sydämen palpitaatiotaipumusta.
- Toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla saattaa olla enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin verrokkiväestöllä «Toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla potilailla saattaa olla enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin verrokkiväestöllä.»C. Masennuksen hoidon osalta ks. myös Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypahoito.fi»17. Lisäksi toiminnallinen dyspepsiaoire on liitetty stressitiloihin, kuten työttömyyteen ja avioeroon «Zagari RM, Law GR, Fuccio L ym. Epidemiology of functional dyspepsia and subgroups in the Italian general population: an endoscopic study. Gastroenterology 2010;138:1302-11 »13.
- Orgaanisen dyspepsian etiologisia tekijöitä kuvataan taulukossa «Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia»1.
- Mahan motorisen hermotuksen poikkeavaa toimintaa on todettu lapsipotilaista jopa 77 %:lla «Friesen CA, Lin Z, Garola R ym. Chronic gastritis is not associated with gastric dysrhythmia or delayed solid emptying in children with dyspepsia. Dig Dis Sci 2005;50:1012-8 »18. Viskeraalisen yliherkkyyden lisäksi lapsella ahdistuneisuus ja stressaantuneisuus voivat aiheuttaa ylämahan turvottelua ja kipua «Tack J, Caenepeel P, Corsetti M ym. Role of tension receptors in dyspeptic patients with hypersensitivity to gastric distention. Gastroenterology 2004;127:1058-66 »19, «Stanghellini V, Tosetti C, Paternico A ym. Risk indicators of delayed gastric emptying of solids in patients with functional dyspepsia. Gastroenterology 1996;110:1036-42 »20, «Jones MP, Maganti K. Symptoms, gastric function, and psychosocial factors in functional dyspepsia. J Clin Gastroenterol 2004;38:866-72 »21.
- Lisätietoa toiminnallisen ja orgaanisen dyspepsian etiologiasta on sähköisissä tausta-aineistoissa «Gastropareesi ja sen hoito»4 ja «Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia»3.
Refluksitauti
- Tärkein refluksitaudin etiologinen tekijä on ruokatorven alasulkijan tilapäinen höltyminen, joka aiheuttaa 90 % tapauksista. Vaikeaa refluksitautia sairastavista suurimmalla osalla on myös hiatushernia, joka lisää erityisesti nielemiseen liittyviä refluksijaksoja «Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Gastrorenterologia ja hepatologia. Höckerstedt K, Färkkilä M, Kivilaakso E, Pikkarainen P (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä, 2007»22.
- Muita etiologisia tekijöitä ovat vähentynyt syljen eritys, tupakointi, raskaus, skleroderma, Sjögrenin oireyhtymä ja diabeettinen gastropareesi «Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Gastrorenterologia ja hepatologia. Höckerstedt K, Färkkilä M, Kivilaakso E, Pikkarainen P (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä, 2007»22.
- Ylipaino on refluksitaudin riskitekijä «Ylipainoisuus lienee refluksitaudin riskitekijä.»C.
- Dyspepsiapotilaalla voi olla samanaikainen refluksitauti.
- Erotusdiagnostisesti dyspepsiapotilailla patologinen gastroesofageaalinen refluksi tai refluksitaudin oireet ovat tavallisia «Dyspepsiapotilailla patologinen gastroesofageaalinen refluksi tai refluksitaudin oireet ovat tavallisia.»C.
Oireet
- Dyspepsian pääoireet ovat
- ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne
- varhainen kylläisyys
- ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai
- polttelun tunne.
- Lisäksi usein esiintyy ylävatsaturvotusta, pahoinvointia (ks. sähköinen tausta-aineisto «Pahoinvointi»5) ja närästystä.
- Refluksitaudin pääoire on närästys (ks. sähköinen tausta-aineisto «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1) ja mahan sisällön käänteisvirtaus.
- Muita refluksitautiin liittyviä oireita voivat olla
- nielemisvaikeus tai -kipu
- rintakipu
- ruokatorven ulkopuoliset manifestaatiot (ks. sähköinen tausta-aineisto «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1).
- Muita refluksitautiin liittyviä oireita voivat olla
- Ylävatsavaivaisen potilaan hälyttävät oireet ja löydökset luetellaan taulukossa «Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)»2.
Dyspepsiaoireiden ilmaantuminen ensimmäisen kerran 50–55-vuotiaana tai vanhempana |
Nielemisvaikeus tai kipu |
Tahaton laihtuminen (yli 3 kg puolessa vuodessa tai lapsilla yli 10 %:n painonlasku) |
Toistuva oksentelu tai pahoinvointi |
Anemia tai verenvuoto, kuten verioksennus tai veriuloste |
Palpoitava resistenssi ylävatsalla tai kaulan imusolmukesuurentuma |
Vatsasta selkään säteilevä tai jatkuva vatsakipu |
Ylävatsavaivojen diagnostiikka
- Ylävatsavaivaisen potilaan diagnostiikka ja hoidon pääpiirteet kuvataan kaavioissa erikseen aikuisten «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50093/Ylavatsaoireisen_tutkimus.html»2 ja lasten «Ylävatsavaivaisen lapsen tutkiminen»2 osalta.
- Toiminnallisen dyspepsian diagnostiikkaan työryhmä suosittelee käytettäväksi Rooma III -kriteereitä ilman aikarajausta «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»1.
- Oireilevan potilaan tutkimukset käynnistetään tapauskohtaisesti hoitavan lääkärin tekemän arvion perusteella.
- Noninvasiivinen diagnostiikka on riittävä sulkemaan pois elimelliset sairaudet lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla, joiden oireina ovat ns. toiminnalliset vatsakivut ja dyspepsia «Ammoury RF, Pfefferkorn Mdel R, Croffie JM. Functional gastrointestinal disorders: past and present. World J Pediatr 2009;5:103-12 »23, «Huertas-Ceballos A, Logan S, Bennett C ym. Pharmacological interventions for recurrent abdominal pain (RAP) and irritable bowel syndrome (IBS) in childhood. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD00301»24
(Cochrane «»1).
Anamneesi ja kliininen tutkiminen
- Anamneesissa selvitetään,
- mitkä ovat potilaan keskeisimmät oireet (ks. kohta Määritelmät «»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Ylävatsavaivaisen potilaan anamneesissa huomioitavaa»6).
- onko kyseessä aiemmin tutkimaton oire
- onko potilaalla hälyttäviä oireita: laihtumista, verioksentelua tai veriulosteita, toistuvaa oksentelua, ruoan kiinni juuttumisen tunnetta niellessä, nielemiskipua, selkään säteilevää ylävatsakipua tai anemiaa; ks. myös taulukko «Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)»2.
- Lapsilla kiinnitetään erityistä huomiota yli 10 %:n laihtumiseen suhteellisesta painosta.
- mitä vatsatutkimuksia ja toimenpiteitä potilaalle on aiemmin tehty ja mitä mahdollisia löydöksiä niistä on saatu.
- Kliinisessä tutkimuksessa keskeisiä ovat (sekä aikuisilla että lapsilla)
- yleisen terveydentilan selvittäminen (paino, pituus ja BMI)
- huolellinen yleisstatuksen selvittäminen
- vatsan tarkastelu ja palpointi peräsuolen tunnustelua unohtamatta ja suolen sisällön värin ja koostumuksen tarkastelu.
- Tukirankaperäiset syyt ovat harvinaisia ylävatsakivun aiheuttajia, mutta ne on syytä pitää mielessä. Esimerkiksi selkärangan tarkempi tutkiminen saattaa olla aiheellista.
- Jos kohdeväestön helikobakteerin esiintyvyys on alle 20 %, suositellaan dyspepsian ensisijaiseksi hoitostrategiaksi empiiristä happosalpaajahoitoa eikä helikobakteeritestausta «World Gastroenterology Organisation. World Gastroenterology Organisation Global Guideline: Helicobacter pylori in developing countries. J Clin Gastroenterol 2011;45:383-8 »25.
- Rutiinimainen helikobakteerin "test and treat"strategia ("tutki ja hoida") ei ole kustannustehokas, koska helikobakteerin esiintyvyys on alle 10–20 % «Ladabaum U, Chey WD, Scheiman JM ym. Reappraisal of non-invasive management strategies for uninvestigated dyspepsia: a cost-minimization analysis. Aliment Pharmacol Ther 2002;16:1491-501 »26, «Spiegel BM, Vakil NB, Ofman JJ. Dyspepsia management in primary care: a decision analysis of competing strategies. Gastroenterology 2002;122:1270-85 »27. Tämä on sovellettavissa suomalaisiin lapsiin ja nuoriin aikuisiin «Suomen Syöpärekisteri, tilastot, http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/»28, «Rautelin H, Kosunen TU. Helicobacter pylori infection in Finland. Ann Med 2004;36:82-8 »29, (kuva «Helikobakteeri-vasta-ainelöydökset»1 ).
- Helikobakteeriseulonta ei ole tarpeellinen dyspepsiaoireisilla lapsilla «Salomaa-Räsänen A, Kosunen TU, Aromaa ARJ, Knekt P, Sarna S, Rautelin H. A "Screen-and-Treat" Approach for Helicobacter pylori Infection: A Population-Based Study in Vammala, Finland»30, «Ford AC, Axon AT. Epidemiology of Helicobacter pylori infection and public health implications. Helicobacter 2010;15(Suppl 1):1-6 »31.
Laboratoriotutkimukset
- Laboratoriotutkimukset kohdennetaan oirekuvan, statuslöydösten, iän ja diagnoosiepäilyn (tulehduksellinen etiologia, vuoto, mahdollinen imeytymishäiriö tai malignin taudin epäily) perusteella.
- Perustutkimuksia ovat
- lasko (B-La) tai C-reaktiivinen proteiini (S-CRP)
- perusverenkuva (B-PVK).
- Keliakiaa epäiltäessä tutkitaan
- kudostransglutaminaasi, IgA-vasta-aineet (S-tTGAbA) ja immunoglobuliini A (S-IgA) (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia «Keliakia»5, «Keliakia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypaho»1).
- Laktoosi-intoleranssia epäiltäessä tehdään ruokavaliokokeilu, laktoosikoe (Pt-Lakt-R1) tai laktoosimalabsorptioon liittyvä DNA-tutkimus (B-Lakt-D).
- Perustutkimuksia ovat
- Ulosteen piilevän veren testaaminen oireisilla potilailla ei ole järkevää, koska negatiivinen testi ei sulje vuotoa pois. Luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan ole «Ulosteen piilevän veren testaaminen ylävatsaoireisilla potilailla ei ole järkevää, koska negatiivinen testi ei sulje vuotoa pois, mutta luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei ole.»D.
- Vuotoepäilyissä suositellaan jo alkuvaiheessa oirekuvan edellyttämää endoskopiatutkimusta (gastro- tai kolonoskopia).
- Seerumin pepsinogeeni- ja gastriinimäärityksiä dyspepsian diagnostiikan yhteydessä ei suositella «Seerumin biomarkkerien herkkyys löytää refluksioireisten potilaiden mahan limakalvon keskivaikea tai vaikea atrofia lienee vaatimaton, mutta luotettava tutkimusnäyttö tästä puuttuu.»D, «Biomarkkerit ja atrofinen gastriitti»7.
- Seerumin biomarkkereista ei näytä olevan apua myöskään dyspepsiapotilaan lääkehoidon valinnassa «Seerumin biomarkkereilla ei liene merkitystä dyspepsiapotilaan lääkehoidon suunnittelussa.»C.
- Lapsilla suositellaan tutkittavaksi laskon (B-La) ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP):n lisäksi perusverenkuva ja leukosyyttien erittely (TVK) ja maksa- ja haimaentsyymit (ALAT, ASAT, AFOS, GT ja U-AMYL). Lisäksi suositellaan keliakian ja laktoosi-intoleranssin sulkemista pois.
- Jos lapsen vatsavaivoihin liittyy painonnousun vähyys (tai painonlasku), F-kalprotektiini voidaan tutkia kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden sulkemiseksi pois.
- Helikobakteerin ja refluksitaudin diagnostiikasta on lisätietoa näiden sairauksien kohdalla (ks. suosituksen kohdat Helikobakteerin diagnostiikka
«http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50093#s14_1»3ja Refluksitaudin diagnostiikka«http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50093#s15_1»4).
Gastroskopian asema dyspepsian diagnostiikassa ja hälyttävät oireet
- Refluksi- ja dyspepsiaoireiden takia tehdyistä gastroskopioista kolmasosa ja alle 50-vuotiaille tehdyistä jopa 85 % on normaalilöydöksiä «Voutilainen M, Sipponen P, Mecklin JP ym. Gastroesophageal reflux disease: prevalence, clinical, endoscopic and histopathological findings in 1,128 consecutive patients referred for endoscopy due to d»32 (ks. video suosituksen sähköisestä versiosta «Perusgastroskopia (video)»8).
- Merkittäviä hoitoon vaikuttavia löydöksiä, kuten kasvain, ulkustauti tai striktuura, todetaan 11–23 %:lla dyspepsian takia tähystetyistä «Wallace MB, Durkalski VL, Vaughan J ym. Age and alarm symptoms do not predict endoscopic findings among patients with dyspepsia: a multicentre database study. Gut 2001;49:29-34 »33, «Voutilainen M, Mäntynen T, Mauranen K ym. Is it possible to reduce endoscopy workload using age, alarm symptoms and H. pylori as predictors of peptic ulcer and oesophagogastric cancers? Dig Liver Dis »34, «Vakil N, Talley N, van Zanten SV ym. Cost of detecting malignant lesions by endoscopy in 2741 primary care dyspeptic patients without alarm symptoms. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:756-61 »35.
- Gastroskopia on aiheellinen ilman hälyttäviä oireita (taulukko «Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)»2) vasta silloin, jos dyspepsiaoireet jatkuvat helikobakteerin häädöstä tai oireenmukaisesta hoidosta huolimatta «Komplisoitumatonta dyspepsiaa alle 55-vuotiailla voidaan hoitaa ensisijaisesti tekemättä gastroskopiaa.»A. Ks. kaaviot Ylävatsavaivaisen tutkiminen, aikuiset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50093/Ylavatsaoireisen_tutkimus.html»2 ja lapset «Ylävatsavaivaisen lapsen tutkiminen»2 .
- Gastroskopiaa on syytä harkita jo aikaisemmin, jos potilaalla esiintyy syövän tai ulkustaudin riskitekijöitä «Ulkuksen ja mahasyövän riskitekijät»9, «Heikkinen M (b), Pikkarainen P, Eskelinen M ym. GPs' ability to diagnose dyspepsia based only on physical examination and patient history. Scand J Prim Health Care 2000;18:99-104 »36, «Moayyedi P, Talley NJ, Fennerty MB ym. Can the clinical history distinguish between organic and functional dyspepsia? JAMA 2006;295:1566-76 »37. Tulehduskipulääkkeen ulkusriskistä on selvitys vuonna 2009 päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa Tulehduskipulääkkeet «Ö-poistettu Tulehduskipulääkkeet»6, «Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suom»2.
- Mahasyövän esiintyvyys on pienentynyt jyrkästi Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana «Breslin NP, Thomson AB, Bailey RJ ym. Gastric cancer and other endoscopic diagnoses in patients with benign dyspepsia. Gut 2000;46:93-7 »38.
- Mahasyöpäriski on alle 55-vuotiailla harvinainen erityisesti silloin, jos hälyttäviä oireita (taulukko «Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)»2) ei ole «Mahasyöpä alle 55-vuotiaiden komplisoitumattoman dyspepsian aiheuttajana ilman hälyttäviä oireita lienee harvinainen.»C.
- Varhaisen mahasyövän löytyminen dyspepsiaoireen perusteella tehdyssä gastroskopiassa on sattuma «Gillen D, McColl KE. Does concern about missing malignancy justify endoscopy in uncomplicated dyspepsia in patients aged less than 55? Am J Gastroenterol 1999;94:75-9 »39.
- Aikaisempi normaali gastroskopialöydös ja normaali mahalaukun ja ohutsuolen koepalojen histologinen löydös ovat arvokas tieto, joka tulisi hyödyntää potilasneuvonnassa, jotta voidaan välttää turhia uusintaskopioita «Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of earlier gastroscopy in predicting findings on repeat gastroscopy in a population with a low H. pylori prevalence. Scand J Gastroenterol 2008;43:1044-9 »40.
- Yleisesti ottaen varhainen gastroskopia dyspepsiaoireen takia ei ole kustannustehokasta «Gastroskopian kustannustehokkuus dyspepsiapotilaan hoidossa»10.
Hälyttävät oireet
- Hälyttäviä oireita pidetään yleensä vakavan sairauden merkkinä ja aiheena kiireelliseen gastroskopiaan. Ks. taulukko «Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)»2.
- Useimmilla mahasyöpää sairastavista on yksi tai useampia hälyttäviä oireita «Useimmilla mahasyöpää sairastavilla lienee yksi tai useampi hälyttävä oire.»C. Gastroskopiassa todettava mahasyöpä on tällöin useimmiten levinnyt «Gillen D, McColl KE. Does concern about missing malignancy justify endoscopy in uncomplicated dyspepsia in patients aged less than 55? Am J Gastroenterol 1999;94:75-9 »39, «Bowrey DJ, Griffin SM, Wayman J ym. Use of alarm symptoms to select dyspeptics for endoscopy causes patients with curable esophagogastric cancer to be overlooked. Surg Endosc 2006;20:1725-8 »41.
- Hälyttävä oire ennustaa vain tyydyttävästi merkittäviä löydöksiä gastroskopiassa «Hälyttävä oire ennustaa vain tyydyttävästi merkittäviä löydöksiä gastroskopiassa.»A.
- Hoitosuosituksissa äskettäin ilmaantuneita dyspepsiaoireita pidetään yleensä gastroskopian aiheena yli 45–50-vuotiailla «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Talley NJ, American Gastroenterological Association. American Gastroenterological Association medical position statement: evaluation of dyspepsia. Gastroenterology 2005;129:1753-5 »43, «Ikenberry SO, Harrison ME, Lichtenstein D ym. The role of endoscopy in dyspepsia. Gastrointest Endosc 2007;66:1071-5 »44, «Veldhuyzen van Zanten SJ, Bradette M, Chiba N ym. Evidence-based recommendations for short- and long-term management of uninvestigated dyspepsia in primary care: an update of the Canadian Dyspepsia Wo»45.
- Useissa suosituksissa ikäraja on kuitenkin nostettu 55 vuoteen «Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Dyspepsia. A national clinical guideline. March 2003, http://www.sign.ac.uk/pdf/sign68.pdf»46, «Talley NJ, Vakil N, Practice Parameters Committee of the American College of Gastroenterology. Guidelines for the management of dyspepsia. Am J Gastroenterol 2005;100:2324-37 »47, «Mason JM, Delaney B, Moayyedi P ym. Managing dyspepsia without alarm signs in primary care: new national guidance for England and Wales. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:1135-43 »48, «Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta. Ylävatsaoireet (dyspepsia). Duodecim 2011;127:143-5»49 (Duodecim «Ylävatsaoireet (dyspepsia) (2/2011)»8).
- Mahasyöpädiagnoosi saattaa viivästyä, jos dyspepsiapotilaan gastroskopiaindikaation ikäraja nostetaan 55 vuoteen «Mahasyöpädiagnoosi saattaa viivästyä, jos dyspepsiapotilaan gastroskopiaindikaation ikäraja nostetaan 45 vuodesta 55 vuoteen.»C.
Kuvantaminen
- Dyspepsian primaaridiagnostiikassa radiologisista tutkimuksista on harvoin hyötyä (ks. suosituksen kohta Etiologia «»3).
- Vain vatsan kaikututkimuksen antamaa hyötyä on selvitelty dyspepsian ensitutkimuksena.
- Ylävatsan kaikututkimusta suositellaan dyspepsian ensitutkimukseksi, jos epäillään oireista sappikivitautia «Ylävatsan kaikututkimuksesta on dyspepsian ensitutkimuksena hyötyä lähinnä vain epäiltäessä oireista sappikivitautia.»C.
- Kroonista pankreatiittia tai haiman kasvaimia epäiltäessä ylävatsan tietokonekuvaus tai magneettikuvaus ovat ylävatsan kaikututkimusta tarkempia, mutta ne eivät kuulu dyspepsian ensilinjan tutkimuksiin.
Toiminnallisen dyspepsian erotusdiagnostiikka
- Erotusdiagnostiikassa on hyvä huomioida myös ei-ruoansulatuskanavaperäiset syyt.
- Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia luetellaan taulukossa «Merkittävimpiä aikuisten dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia»1.
Ulkustauti
- Ulkustauti diagnosoidaan gastroskopialla.
- Ulkustaudin tärkeimmät syyt ovat helikobakteeri-infektio ja lääkkeiden käyttö.
- Ks. suosituksen kohta Helikobakteeri, diagnostiikka ja hoito «»4.
- Lapsilla ulkustauti on helikobakteeri-infektion yhteydessä harvinainen «Hyams JS, Burke G, Davis PM ym. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: a community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6 »9.
- Tulehduskipulääkeulkuksen ehkäisystä ja hoidosta ks. Käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeet «Ö-poistettu Tulehduskipulääkkeet»6, «Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suom»2.
Sappikivitauti ja krooninen pankreatiitti
- Oireiden perusteella sappikivitauti jaetaan oireettomaan, kipuoireita aiheuttavaan ja komplisoituneeseen tautiin. Suurin osa sappikivistä pysyy oireettomina «Eipasch E ym. The EAES clinical practice guidelines on laparoscopic antireflux surgery for gastroesophageal reflux disease (1997). Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fing»50.
- Kuten muullakin väestöllä, dyspepsiaa esiintyy myös henkilöillä, joilla on sappikivet. Dyspepsia ei kuitenkaan ole sappikivien oire «Sappipotilaiden dyspepsia ei useimmiten johtune sappikivistä.»C.
- Potilailla, joilla on sappikivet, dyspepsia pääoireena altistaa huonolle leikkaustulokselle «Sappikivipotilaan leikkausaiheeksi ei riittäne dyspepsia.»C.
- Vain spesifisiä oireita (sappikoliikki) aiheuttavat sappikivet tulee leikata (ks. sähköinen tausta-aineisto «Sappikivien leikkausindikaatiot»11).
- Kroonista pankreatiittia sairastaville on tehty usein jo gastroskopia hälyttävien oireiden, kuten jatkuvien kipujen ja laihtumisen, takia.
- Kroonista pankreatiittia tulee epäillä etenkin tupakoivilla ja alkoholin suurkuluttajilla «Peräaho M, Nordback I. Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito. Suom Lääkäril 2006;61:435-9»51 (SLL «Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito (5/2006)»9).
Toiminnallisen dyspepsian hoito ja ennuste
- Kun toiminnallisen dyspepsian diagnoosi on tehty, hoidon kulmakivenä on vakuuttaa potilas oireen vaarattomuudesta. Mahdollisella valitulla lääkeaineella ei oireen vaarattomuuden vuoksi tule olla vakavien haittavaikutusten riskejä. Ks. kaaviot Ylävatsavaivaisen tutkiminen, aikuiset «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50093/Ylavatsaoireisen_tutkimus.html»2 ja lapset «Ylävatsavaivaisen lapsen tutkiminen»2 .
- Lumeteho toiminnallisen dyspepsian hoidossa on jopa 30–60 % «Koskenpato J, Farkkilä M, Sipponen P. Helicobacter pylori eradication and standardized 3-month omeprazole therapy in functional dyspepsia. Am J Gastroenterol 2001;96:2866-72 »52, «Veldhuyzen van Zanten SJ, Cleary C, Talley NJ ym. Drug treatment of functional dyspepsia: a systematic analysis of trial methodology with recommendations for design of future trials. Am J Gastroentero»53.
- Tutkimusnäyttö ruokavaliosta dyspepsian hoidossa on ristiriitaista, joten ruokavaliosuosituksia ei voida antaa «Lacy BE, Talley NJ, Locke GR 3rd ym. Review article: current treatment options and management of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2012;36:3-15 »54.
- Jos lääkehoito katsotaan tarpeelliseksi, suositellaan ensisijaisesti PPI-lääkehoitoa.
- PPI-lääkkeet lievittävät toiminnallisen dyspepsian oireita «PPI-valmisteet, H2-salpaajat ja prokineetit näyttävät lievittävän dyspepsiaoireita.»C, «Bolling-Sternevald E, Lauritsen K, Aalykke C ym. Effect of profound acid suppression in functional dyspepsia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Scand J Gastroenterol 2002;37:1395-4»55, «Kinoshita Y, Hashimoto T, Kawamura A ym. Effects of famotidine, mosapride and tandospirone for treatment of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2005;21(Suppl 2):37-41 »56.
- Toiminnallinen dyspepsia on vaaraton tila, joten lääkehoito on oirelähtöistä, lääke otetaan vain tarvittaessa ja jatkuvassa käytössä käytetään pienintä tehokasta annosta.
- Jos tutkittuun toiminnalliseen dyspepsiaan ei saada hoitovastetta kuukauden kuluessa, tilanne arvioidaan uudelleen.
- Jos vaste saadaan, hoito voidaan lopettaa ja myöhemmin tarvittaessa aloittaa uudelleen.
- PPI-lääkehoidon vaihtoehtoja ovat H2-salpaajat «PPI-valmisteet, H2-salpaajat ja prokineetit näyttävät lievittävän dyspepsiaoireita.»C ja psykoterapia «Tutkimusnäyttöä psykoterapioiden vaikuttavuudesta dyspepsian hoidossa on niukasti.»C, «Calvert EL, Houghton LA, Cooper P ym. Long-term improvement in functional dyspepsia using hypnotherapy. Gastroenterology 2002;123:1778-85 »57, «Hamilton J, Guthrie E, Creed F ym. A randomized controlled trial of psychotherapy in patients with chronic functional dyspepsia. Gastroenterology 2000;119:661-9 »58.
- Lapsilla erityisluvalla saatavaa sisapridia voidaan harkita mutta sen käytössä on huomioitava sydämen rytmihäiriöriski «Moayyedi P, Shelly S, Deeks JJ ym. WITHDRAWN: Pharmacological interventions for non-ulcer dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD001960 »59 (Cochrane «»2).
- Muista hoitovaihtoehdoista ei ole näyttöä.
- SNRI-masennuslääke venlafaksiinilla ei liene tehoa dyspepsiaoireiden hoidossa «Venlafaksiinilla ei ilmeisesti ole tehoa dyspepsiaoireiden hoidossa.»C. Muiden masennuslääkkeiden osalta ei ole tutkimusnäyttöä.
- Lisätietoa toiminnallisen dyspepsian hoidosta on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa toiminnallisen dyspepsian hoidosta»12.
- Luontaisvalmisteita, joita on tutkittu yksittäisissä tutkimuksissa toiminnallisen dyspepsian hoidossa, käsitellään sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa luontaisvalmisteista ylävatsavaivoissa»13.
- Toiminnallisessa dyspepsiassa oireet ovat pitkäkestoisia, mutta orgaanisten ylävatsan sairauksien riski on pieni «El-Serag HB, Talley NJ. Systemic review: the prevalence and clinical course of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:643-54 »60, «Heikkinen M, Färkkilä M. Long-term outcome of functional dyspepsia: effect of Helicobacter pylori infection. A 6- to 7-year follow-up study. Scand J Gastroenterol 2002;37:905-10 »61, «Lindell GH, Celebioglu F, Graffner HO. Non-ulcer dyspepsia in the long-term perspective. Eur J Gastroenterol Hepatol 1995;7:829-33 »62.
- Toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennuste on hyvä «Toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennuste maligniteetin ja ulkustaudin kehittymisen suhteen lienee hyvä.»C.
- Nopea PPI-lääkkeen lopetus voi provosoida oireita myös aiemmin terveillä «Reimer C, Søndergaard B, Hilsted L ym. Proton-pump inhibitor therapy induces acid-related symptoms in healthy volunteers after withdrawal of therapy. Gastroenterology 2009;137:80-7, 87.e1 »63.
Helikobakteeri
- Helikobakteeri-infektion hoito helpottaa osalla potilaista toiminnallisen dyspepsian oireita «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Moayyedi P, Soo S, Deeks J ym. Systematic review and economic evaluation of Helicobacter pylori eradication treatment for non-ulcer dyspepsia. Dyspepsia Review Group. BMJ 2000;321:659-64 »64.
- Koska helikobakteerin hoito pienentää ulkustautiin, atrofiseen gastriittiin ja mahasyöpään sairastumisen riskiä «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Bornschein J, Rokkas T, Selgrad M ym. Helicobacter pylori and clinical aspects of gastric cancer. Helicobacter 2009;14(Suppl 1):41-5 »65, se on ylävatsavaivapotilailla yleensä aiheellista (ks. sähköinen tausta-aineisto «Helikobakteerin hoidon indikaatiot»14).
Diagnostiikka
- Helikobakteeri-infektio voidaan todeta noninvasiivisella testillä «Helikobakteerin tutkiminen aikuisilla»15 tai gastroskopialla.
- Suositeltavia noninvasiivisia testejä sekä primaaridiagnostiikassa että hoitotuloksen selvittämisessä ovat 13C-ureahengitystesti ja ulosteen antigeenimääritys «Jos endoskopiaa ei tehdä, suositeltavia non-invasiivisia testejä sekä primaaridiagnostiikassa että hoitotuloksen selvittämisessä ovat 13C-ureahengitystesti ja ulosteen antigeenimääritys.»A.
- Helikobakteerin IgG-vasta-ainetesti on myös herkkä testi, mutta sen ongelmana on, että infektion parantumisen jälkeen vasta-aineet jäävät positiiviseksi kuukausien tai jopa vuosien ajaksi «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Veijola L, Oksanen A, Linnala A ym. Persisting chronic gastritis and elevated Helicobacter pylori antibodies after successful eradication therapy. Helicobacter 2007;12:605-8 »66. Serologisen tutkimuksen tekeminen on suositeltavaa, jos primaaritestaus on antanut väärän negatiivisen tuloksen.
- Gastroskopian yhteydessä parhaat menetelmät ovat histologia ja ureaasitesti «De Francesco V, Margiotta M, Zullo A ym. Clarithromycin-resistant genotypes and eradication of Helicobacter pylori. Ann Intern Med 2006;144:94-100 »67, «Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 »68, «Lerang F, Moum B, Mowinckel P ym. Accuracy of seven different tests for the diagnosis of Helicobacter pylori infection and the impact of H2-receptor antagonists on test results. Scand J Gastroenterol »69, «Cutler AF, Havstad S, Ma CK ym. Accuracy of invasive and noninvasive tests to diagnose Helicobacter pylori infection. Gastroenterology 1995;109:136-41 »70.
- Jos histologisessa tutkimuksessa todetaan aktiivinen gastriitti, kudosnäytteen negatiiviseen helikobakteerilöydökseen ei pidä luottaa, vaan helikobakteerin läsnäolo tulee todeta tai sulkea pois muilla menetelmillä «Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 »68, «Cutler AF, Havstad S, Ma CK ym. Accuracy of invasive and noninvasive tests to diagnose Helicobacter pylori infection. Gastroenterology 1995;109:136-41 »70.
- Väärä negatiivinen tulos johtuu yleensä haponestolääkityksestä tai antibioottihoidosta «Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 »68.
- Happosalpaajahoito tulee lopettaa 2 viikkoa ja antibioottihoito 4 viikkoa ennen helikobakteeritestausta.
- Helikobakteerin diagnostiikassa uloste- ja hengitystestit soveltuvat käytettäväksi myös lapsilla (aikuisten osalta ks. sähköinen tausta-aineisto «Helikobakteerin tutkiminen aikuisilla»15).
Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito
- Helikobakteeri on in vitro herkkä useille antibiooteille.
- Käytäntö on osoittanut, että hoitoon tarvitaan yhden tai useamman antibiootin ja lisäksi mahahapon eritystä vähentävän lääkkeen eli happopumpun salpaajan yhdistelmä «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42.
- Hyväksyttävän helikobakteerin häätöhoidon tulee parantaa infektio yli 80 %:lla «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42.
- Antibiooteista parhaiksi ovat osoittautuneet amoksisilliini, tetrasykliini, metronidatsoli, klaritromysiini ja levofloksasiini «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatment in the era of increasing antibiotic resistance. Gut 2010;59:1143-53 »71.
- Hoidon valinnassa on syytä ottaa huomioon kansalliset tutkimustulokset ja antibioottiresistenssi «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatment in the era of increasing antibiotic resistance. Gut 2010;59:1143-53 »71.
- Suomessa helikobakteerit ovat metronidatsolille resistenttejä noin 40 %:lla, klaritromysiinille resistenttejä noin 8 %:lla ja levofloksasiinille resistenttejä noin 7 %:lla «Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. Primary Helicobacter pylori resistance to metronidazole and clarithromycin in the Finnish population. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:1009-17 »72, «Kostamo P, Veijola L, Oksanen A ym. Recent trends in primary antimicrobial resistance of Helicobacter pylori in Finland. Int J Antimicrob Agents 2011;37:22-5 »73. Metronidatsolin in vitro -lääkeresisitenssi ei suoraan kerro in vivo -vastetta «Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 »68.
- Naissukupuoli ja aikaisempi metronidatsolin käyttö lisäävät metronidatsoliresistenssin todennäköisyyttä. Makrolidien ja fluorokinolonien käyttö puolestaan lisännee helikobakteerin resistenssiä klaritromysiinille ja levofloksasiinille «Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatment in the era of increasing antibiotic resistance. Gut 2010;59:1143-53 »71, «Assem M, El Azab G, Rasheed MA ym. Efficacy and safety of Levofloxacin, Clarithromycin and Esomeprazol as first line triple therapy for Helicobacter pylori eradication in Middle East. Prospective, ran»74, «Perez Aldana L, Kato M, Nakagawa S ym. The relationship between consumption of antimicrobial agents and the prevalence of primary Helicobacter pylori resistance. Helicobacter 2002;7:306-9 »75.
- Hoitomyöntyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.
- Tupakointi ja kahvin juonti voivat heikentää hoitotulosta «Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First-line eradication therapy for Helicobacter pylori in primary health care based on antibiotic resistance: results of three eradication regimens. Alimen»76.
- Taulukossa «Suositus aikuisten helikobakteeri-infektion hoidosta»3 esitetään hoitosuositus, jolla pyritään tehokkaaseen primaarihoitoon.
- Jos hoito epäonnistuu, valitaan uusi lääkeyhdistelmä.
- Lääkkeiden ohjeen mukaista käyttöä on syytä korostaa.
- Happopumpun salpaajan, klaritromysiinin ja amoksisilliinin yhdistelmän käyttäminen viikon ajan on tehokasta helikobakteeri-infektion hoidossa «Kolmoishoito happopumpun salpaaja, klaritromysiini ja amoksisilliini tai metronidatsoli on tehokas helikobakteerin häätöhoito.»A, ja se on ensisijainen vaihtoehto.
- Eradikaatiotulos on Suomessa yli 80 % «Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First-line eradication therapy for Helicobacter pylori in primary health care based on antibiotic resistance: results of three eradication regimens. Alimen»76.
- Amoksisilliinin sijaan penisilliiniallergisille suositellaan ensisijaisessa hoidossa metronidatsolia «Kolmoishoito happopumpun salpaaja, klaritromysiini ja amoksisilliini tai metronidatsoli on tehokas helikobakteerin häätöhoito.»A.
- Happopumpun salpaajan, amoksisilliinin (tai klaritromysiinin) ja levofloksasiinin yhdistelmä on suositeltava helikobakteeri-infektion hoidossa «Happopumpun salpaajan, levofloksasiinin ja amoksisilliinin tai klaritromysiinin yhdistelmä on tehokas helikobakteerin häätöhoito.»A, jos ensisijainen hoito epäonnistuu. Uusintahoidossa penisilliiniallergisille suositellaan tetrasykliiniä.
- Häätöhoidon tulos on syytä varmistaa13C-ureahengitystestillä tai ulosteen antigeenimäärityksellä, kun hoidon loppumisesta on kulunut vähintään 4 viikkoa «Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 »42, «Veijola L, Myllyluoma E, Korpela R ym. Stool antigen tests in the diagnosis of Helicobacter pylori infection before and after eradication therapy. World J Gastroenterol 2005;11:7340-4 »77.
- Kahden epäonnistuneen hoitoyrityksen jälkeen on suositeltavaa tehdä mahabiopsioista helikobakteeriviljely ja antibioottiherkkyysmääritys. Hoito valitaan näiden mukaisesti «Aikuisten helikobakteeri-infektion hoito»16. Ongelmatapauksissa on syytä konsultoida gastroenterologia.
- Helikobakteerin aiheuttamaa komplisoitumatonta pohjukaissuolihaavaa sairastavilla helikobakteerin viikon mittainen häätöhoito on riittävä hoito «Helikobakteerin aiheuttamaa komplisoitumatonta pohjukaissuolihaavaa sairastavilla helikobakteerin häätöhoito yhden viikon ajan on riittävä hoito.»A.
- Jos potilas käyttää tulehduskipulääkkeitä tai hänellä on komplisoitunut ulkustauti, hoitoa kannattaa jatkaa happopumpun salpaajalla endoskopiakontrolliin asti.
- Mahahaavaa sairastavilla PPI-hoitoa on syytä jatkaa, kunnes haavan paraneminen on varmistettu.
- Mahahaavan paranemista on syytä seurata endoskooppisesti ja histologisesti, koska ulkus voi olla pahanlaatuinen kasvain.
Primaarihoito | Uusintahoito yhden epäonnistuneen hoidon jälkeen |
---|---|
1) omepratsoli 20 mg, esomepratsoli 20 mg, lansopratsoli 30 mg, pantopratsoli 40 mg tai rabepratsoli 20 mg 2) Epäselvässä tilanteessa testataan penisilliiniyliherkkyys. | |
Happopumpun salpaaja, normaali annos1 + klaritromysiini 500 mg + amoksisilliini 1 g, kaikki × 2/vrk viikon ajan | Happopumpun salpaaja, normaali annos1 x 2 + amoksisilliini 1 g x 2 + levofloksasiini 500 mg x 1/vrk, kaikki 10 vuorokauden ajan |
Penisilliiniyliherkille2: happopumpun salpaaja, normaali annos1 x 2 + klaritromysiini 250 mg x 2 + metronidatsoli 400 mg x 3/vrk, viikon ajan | Penisilliiniyliherkillä2 amoksisilliinin voi korvata tetrasykliinillä 500 mg x 4/vrk. |
Refluksitauti
Diagnostiikka
- Refluksitauti voidaan diagnosoida ensivaiheessa anamneesin perusteella, ellei todeta hälyttäviä oireita (ks. taulukko «Hälyttävät oireet aikuisilla ja lapsilla (soveltuvin osin)»2) tai samanaikaisia dyspepsiaoireita.
- Refluksitaudin diagnostiikassa käytetään 1 viikon mittaista lääkitystä (PPI-annos 2 x normaali hoitoannos (ks. taulukko «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4). Refluksitaudissa oireiden tulisi vähentyä 75 %. Negatiivinen testitulos ei varmuudella sulje pois refluksitautia «Aanen MC, Weusten BL, Numans ME ym. Diagnostic value of the proton pump inhibitor test for gastro-oesophageal reflux disease in primary care. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1377-84 »78, «de Leone A, Tonini M, Dominici P ym. The proton pump inhibitor test for gastroesophageal reflux disease: optimal cut-off value and duration. Dig Liver Dis 2010;42:785-90 »79.
- Jos refluksitaudissa tarvitaan toistuvaa tai jatkuvaa lääkitystä, on suositeltavaa tehdä kertaalleen gastroskopia.
- Ruokatorven tähystyksellä luokitellaan refluksitauti (erosiivinen vai ei-erosiivinen), määritellään erosiivisen refluksitaudin vaikeusaste ja todetaan mahdolliset refluksitaudin komplikaatiot: Barrettin ruokatorvi, ruokatorviulkus tai -striktuura.
- Puolella tai jopa kahdella kolmasosalla refluksitautia sairastavista ei todeta ruokatorvessa eroosioita, eli heillä on ei-erosiivinen refluksitauti.
- Ruokatorvibiopsiassa todetun histologisen esofagiitin diagnostinen arvo on vähäinen. Biopsioista on kuitenkin hyötyä eosinofiilisen esofagiitin erotusdiagnostiikassa ja hoidossa «Sealock RJ, Rendon G, El-Serag HB. Systematic review: the epidemiology of eosinophilic oesophagitis in adults. Aliment Pharmacol Ther 2010;32:712-9 »15, «Furuta GT, Liacouras CA, Collins MH ym. Eosinophilic esophagitis in children and adults: a systematic review and consensus recommendations for diagnosis and treatment. Gastroenterology 2007;133:1342-6»80.
- Ruokatorven pitkäaikainen (24 tunnin) pH-mittaus ja manometria ovat erikoissairaanhoidon tutkimuksia, joita tarvitaan joskus refluksitaudin erotusdiagnostiikassa (akalasia ja ruokatorven runko-osan motoriset häiriöt). pH-mittaus ja manometria tehdään usein myös ennen refluksitaudin leikkauspäätöstä.
Dyspepsia tai lievä esofagiitti | Vaikean esofagiitin alkuhoito tai helikobakteerin häätö | Esofagiitin estohoito | Lasten annos | |
---|---|---|---|---|
Esomepratsoli | 20–40 mg x 1 | 40 mg x 1 (20 mg x 2) | 20 mg x 1 | 0,5–1 mg/kg x 1/vrk, enintään 40 mg/vrk |
Lansopratsoli | 30 mg x 1 | 30 mg x 1–2 | 15 mg x 1 | 15 mg x 1/vrk, tehostetussa hoidossa 15 mg x 2/vrk |
Omepratsoli | 20–40 mg x 1 | 40 mg x 1 (20 mg x 2) | 10–20 mg x 1 | 1 mg/kg x 1 vrk, tehostetussa hoidossa x 2/vrk (sic!), enintään 40 mg/vrk |
Pantopratsoli | 40 mg x 1 | 40 mg x 1–2 | 40 mg x 1 | |
Rabepratsoli | 20 mg x 1 | 20 mg x 1–2 | 10 mg x 1 |
Hoito
- Lääkkeettömän hoidon periaatteet kuvataan taulukossa «Refluksitaudin lääkkeetön hoito»5.
Sängyn pääpuolen kohottaminen (yölliset oireet) |
Laihduttaminen, jos BMI ≥ 25,0 |
Vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen |
Ilta-aterioiden välttäminen (yölliset oireet) |
Pienten aterioiden syöminen (aterianjälkeiset oireet) |
Ärsyttävien ruokien välttäminen (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi, sipuli, voimakkaat mausteet, rasvainen tai käristetty ruoka, suklaa, minttu) |
Tupakoinnin lopettaminen |
Alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen |
Refluksille altistavien lääkkeiden (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet) välttäminen |
Lääkehoito
- Potilailla, joille ei ole tehty tähystystä, hoitoa jatketaan 4–8 viikkoa, jos hoitovaste on saavutettu empiirisessä hoitokokeilussa (ks. taulukko «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4).
- Tähystetyllä potilaalla lääkkeen valinnan ja lääkityksen keston määrää erosiivisen esofagiitin vaikeusaste, joka määritellään Los Angeles -luokituksen avulla (kuvasarja «»2).
- Lääkehoidon periaatteet ovat samat potilailla, joilla
- tähystyslöydös on normaali tai
- tähystyksessä todetaan lievä erosiivinen esofagiitti (LA-luokitus A–B).
- Ensisijainen lääkevalinta on protonipumpun estäjä (PPI). Ks. taulukko «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4.
- H2-salpaajaa voidaan käyttää lyhyinä kuureina tai tarvittaessa, mutta sille kehittyy nopeasti takyfylaksia eli lääkkeen vaikutus heikkenee toistuvassa käytössä nopeasti «Gillen D, McColl KE. Problems related to acid rebound and tachyphylaxis. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:487-95 »81.
- Vaikeassa esofagiitissa (LA-luokitus C–D) ensisijainen lääke on protonipumpun estäjä (PPI), jota otetaan 30–60 minuuttia ennen aamiaista 8–12 viikon ajan «PPI-lääkkeet ovat ilmeisesti H2-salpaajia tehokkaampia refluksiesofagiitin hoidossa.»B.
- Eri protonipumpun estäjillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja, kun käytetään riittävää annosta «Wang WH, Huang JQ, Zheng GF ym. Head-to-head comparison of H2-receptor antagonists and proton pump inhibitors in the treatment of erosive esophagitis: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2005;11:40»82. Vaihtoehdot esitetään taulukossa «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4.
- 8–12 viikon hoidon jälkeen PPI-annosta titrataan pienemmäksi. Tavoitteena on, että refluksitaudin oireita esiintyy korkeintaan kahdesti viikossa.
- Satunnaisia oireita voidaan hoitaa antasidilla tai alginaatilla «Voutilainen M. Närästys eli rinnanaluspolte (refluksitauti). Duodecim 2010;126:507-14 »83.
- Kahdesti päivässä annostelua (PPI puoli tuntia ennen aamiaista ja päivällistä) käytetään, jos oireet eivät lievity kerran päivässä otettavalla annoksella.
- Vaikean (asteen C–D) refluksiesofagiitin paraneminen on syytä varmistaa seurantatähystyksellä.
- Vaikeaa erosiivista esofagiittia sairastavat tarvitsevat pysyvän PPI-hoidon (annos yleensä sama kuin alkuvaiheen oireettomuuteen tarvittu annos) tai operatiivisen hoidon (fundoplikaatio).
- Omepratsolia suositellaan ensisijaiseksi refluksitaudin lääkkeeksi raskauden aikana, koska sen käytöstä on pisin kokemus. Muillakaan PPI-valmisteilla tai H2-reseptorisalpaajilla ei ole raportoitu suurentunutta teratogeenisten vaikutusten riskiä «Nava-Ocampo AA, Velázquez-Armenta EY, Han JY ym. Use of proton pump inhibitors during pregnancy and breastfeeding. Can Fam Physician 2006;52:853-4 »84, «Garbis H, Elefant E, Diav-Citrin O ym. Pregnancy outcome after exposure to ranitidine and other H2-blockers. A collaborative study of the European Network of Teratology Information Services. Reprod To»85.
- Nykytiedon mukaan protonipumpun estäjien käyttöön raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ei liity lisääntynyttä sikiön epämuodostumariskiä eikä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Eniten tutkimustietoa on omepratsolin käytöstä raskauden aikana «Gill SK, O'Brien L, Einarson TR ym. The safety of proton pump inhibitors (PPIs) in pregnancy: a meta-analysis. Am J Gastroenterol 2009;104:1541-5; quiz 1540, 1546 »86.
Refluksiesofagiitin uusiutumisen esto
- 60–80 %:lla potilaista oireet uusiutuvat vuoden kuluessa lääkehoidon lopetuksesta «Kahrilas PJ, Shaheen NJ, Vaezi MF ym. American Gastroenterological Association Institute technical review on the management of gastroesophageal reflux disease. Gastroenterology 2008;135:1392-413, 1413»87.
- Refluksitauti on ainakin osalla potilaista krooninen sairaus. Erosiivinen esofagiitti suurentaa kroonisen oireilun todennäköisyyttä «Kuster E, Ros E, Toledo-Pimentel V ym. Predictive factors of the long term outcome in gastro-oesophageal reflux disease: six year follow up of 107 patients. Gut 1994;35:8-14 »88.
- Ei-endoskooppisessa esofagiitissa lääkityksenä on protonipumpun estäjä kerran päivässä tai tarvittaessa.
- Lievässä esofagiitissa lääkityksenä on protonipumpun estäjä kerran päivässä hoitoannoksella tai hoitoannoksen puolikkaalla (ks. taulukko «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4).
- Lääkitys lopetetaan, kun potilas on oireeton.
- Vaikeassa esofagiitissa käytetään aina estohoitoa.
- Pitkäaikaisessa estohoidossa protonipumpun estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja turvallisiksi «Nissinen M. Protonipumpun estäjät lääkemarkkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. Duodecim 2011;127:785-92»89.
Refluksitaudin kirurginen hoito
- Refluksitaudin leikkauspäätökseen vaikuttavat pääasiassa oireet ja lääkityksen vaikutus niihin. Päätös perustuu seuraaviin seikkoihin:
- Lääkehoito on jostain syystä epäonnistunut. Mahdollisia epäonnistumisen syitä ovat kieltäytyminen lääkityksestä, elämänlaadun heikkeneminen lääkityksestä huolimatta (esim. vaikea regurgitaatio), jatkuva lääkityksen tarve ja lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset.
- Esofagiitti jatkuu tai uusiutuu optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta.
- Taudin komplikaatiot, kuten ahtaumat, haavaumat, ekstraesofageaaliset manifestaatiot (äänen käheys, astma, kiillevauriot, toistuvat keuhkoputkitulehdukset) ja Barrettin ruokatorvi, huomioidaan leikkauspäätöksessä.
- Antirefluksileikkauksella tai lääkityksellä ei voida poistaa Barrettin ruokatorvea «Eipasch E ym. The EAES clinical practice guidelines on laparoscopic antireflux surgery for gastroesophageal reflux disease (1997). Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fing»50, «Fuchs KH, Eipasch E. Gastroesophageal reflux disease – update 2006. Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;125-42»90, «Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for Barrett's oesophagus. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD004060 »91 (Cochrane «»3). Dysplasian kehittyminen saattaa vähentyä leikkauksella «Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for Barrett's oesophagus. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD004060 »91, joskin ruokatorven syöpä voi kehittyä myös leikatuilla «Kauttu TM, Rantanen TK, Sihvo EI ym. Esophageal adenocarcinoma arising after antireflux surgery: a population-based analysis. Eur J Cardiothorac Surg 2011;40:1450-4; discussion 1454 »92.
- Antirefluksileikkausten tarkka vaikutusmekanismi on epäselvä, mutta sen on arvioitu perustuvan muun muassa
- palleatyrän korjaukseen
- ruokatorven vatsaontelossa olevan osan pituuden palauttamiseen
- ruokatorven mekaaniseen puristukseen ja intraluminaalisen paineen nousuun alasulkijan kohdalla
- sulkijan relaksaation vähenemiseen
- ohimenevien alemman sulkijan relaksaatioiden vähenemiseen.
- Refluksitaudin hoitoon on kehitetty useita erilaisia leikkaustekniikoita. Yleisin niistä on tähystyskirurgisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatio (ks. leikkausvideo suosituksen sähköisestä versiosta «Fundoplikaatiovideo»17).
- Leikkauksessa palleatyrä suljetaan (hiatoplastia) ja mahalaukun fundusosa irrotellaan kiinnikkeistään, käännetään ruokatorven alaosan taitse ja kiinnitetään noin 2 cm korkeaksi mansetiksi ruokatorven ympärille (fundoplikaatio).
- Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa Toupet’n fundoplikaatio, jossa fundus kierretään vain osittain ruokatorven ympärille, ja rintaontelon kautta tehtävä korjaus.
- Kirurgisen hoidon lyhyt- ja pitkäaikaistulokset ovat hyvät ja leikkauskuolleisuus vähäinen «Salminen P, Hurme S, Ovaska J. Fifteen-year outcome of laparoscopic and open Nissen fundoplication: a randomized clinical trial. Ann Thorac Surg 2012;93:228-33 »93, «Galmiche JP, Hatlebakk J, Attwood S ym. Laparoscopic antireflux surgery vs esomeprazole treatment for chronic GERD: the LOTUS randomized clinical trial. JAMA 2011;305:1969-77 »94.
- Tavallisimmat komplikaatiot ovat dysfagia, erilaiset ilmavaivat, turvottelu ja ripuli.
- Närästys ja regurgitaatio paranevat tai vähenevät noin 90 %:lla leikatuista. Tulokset ovat närästyksen ja regurgitaation osalta paremmat kuin happosalpaajalääkityksellä, mutta ilmavaivoja on enemmän kuin lääkkeillä hoidetuilla.
- 5–15 vuoden seurannassa tulokset ovat edelleen hyvät, joskin 10–40 % aloittaa happosalpaajalääkityksen uudestaan erilaisten vatsaoireiden vuoksi, vaikka objektiivinen näyttö lääkityksen tarpeesta usein puuttuu.
Lasten dyspepsian, refluksitaudin ja helikobakteeri-infektion hoidon erityispiirteitä
- Lasten toiminnallisen dyspepsian lääkehoidosta on vähän tutkimusnäyttöä, ja siihen liittyy huomattava lumevaikutus (20–60 %) «Ammoury RF, Pfefferkorn Mdel R, Croffie JM. Functional gastrointestinal disorders: past and present. World J Pediatr 2009;5:103-12 »23. Ensisijaisena hoitona käytettävien protonipumpun estäjien annossuositukset lapsille luetellaan taulukossa «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4.
- Famotidiinin «Ammoury RF, Pfefferkorn Mdel R, Croffie JM. Functional gastrointestinal disorders: past and present. World J Pediatr 2009;5:103-12 »23 ja amitriptyliinin «Saps M, Youssef N, Miranda A ym. Multicenter, randomized, placebo-controlled trial of amitriptyline in children with functional gastrointestinal disorders. Gastroenterology 2009;137:1261-9 »95 teho ei eroa lumeesta.
- Mahan tyhjenemistä nopeuttavia lääkeaineita (ns. prokineettejä) on käytetty hoidossa jonkin verran.
- Tulehduskipulääkkeiden käyttöä suositellaan välttämään.
- Rasvaisten ruokien välttäminen voi myös nopeuttaa mahan tyhjenemistä.
- Lactobacillus GG:n käyttö ei vähentänyt maha-suolikanavan oireilua dyspepsiaoireisilla lapsipotilailla «Gawronska A, Dziechciarz P, Horvath A ym. A randomized double-blind placebo-controlled trial of Lactobacillus GG for abdominal pain disorders in children. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:177-84 »96. Erytromysiinillä ei ole todettu suotuisaa vaikutusta aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa «Arts J, Caenepeel P, Verbeke K ym. Influence of erythromycin on gastric emptying and meal related symptoms in functional dyspepsia with delayed gastric emptying. Gut 2005;54:455-60 »97.
- Refluksitaudin osalta happopumpun salpaajat ovat tehokkaita niin imeväisten kuin vanhempienkin lasten GERD:n ja dyspepsian oireiden hoidossa «Tsou VM, Baker R, Book L ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 20 and 40 mg of pantoprazole for symptom relief in adolescents (12 to 16 years of age) with gastroesophageal reflux d»98, «Winter H, Kum-Nji P, Mahomedy SH ym. Efficacy and safety of pantoprazole delayed-release granules for oral suspension in a placebo-controlled treatment-withdrawal study in infants 1-11 months old with»99, «Lee JH, Kim MJ, Lee JS ym. The effects of three alternative treatment strategies after 8 weeks of proton pump inhibitor therapy for GERD in children. Arch Dis Child 2011;96:9-13 »100, «Tolia V, Bishop PR, Tsou VM ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 10, 20 and 40 mg pantoprazole in children (5-11 years) with symptomatic gastroesophageal reflux disease. J Pediatr»101, «Kato S, Ebina K, Fujii K ym. Effect of omeprazole in the treatment of refractory acid-related diseases in childhood: endoscopic healing and twenty-four-hour intragastric acidity. J Pediatr 1996;128:41»102, «See MC, Birnbaum AH, Schechter CB ym. Double-blind, placebo-controlled trial of famotidine in children with abdominal pain and dyspepsia: global and quantitative assessment. Dig Dis Sci 2001;46:985-92»103, «Gunasekaran T, Tolia V, Colletti RB ym. Effects of esomeprazole treatment for gastroesophageal reflux disease on quality of life in 12- to 17-year-old adolescents: an international health outcomes stu»104, «Tolia V, Gilger MA, Barker PN ym. Healing of erosive esophagitis and improvement of symptoms of gastroesophageal reflux disease after esomeprazole treatment in children 12 to 36 months old. J Pediatr »105. Ks. taulukko «Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)»4. Pantopratsolia on tutkittu eniten lapsilla, ja se on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi GERD:n hoidossa sekä imeväisillä että isommilla lapsilla «Tsou VM, Baker R, Book L ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 20 and 40 mg of pantoprazole for symptom relief in adolescents (12 to 16 years of age) with gastroesophageal reflux d»98, «Tolia V, Bishop PR, Tsou VM ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 10, 20 and 40 mg pantoprazole in children (5-11 years) with symptomatic gastroesophageal reflux disease. J Pediatr»101.
- Pantopratsoli lienee turvallinen ja tehokas GERD:n hoidossa sekä imeväisillä että isommilla lapsilla «Pantopratsoli lienee turvallinen ja tehokas GERD-hoidossa sekä imeväisillä että isommilla lapsilla.»C, «Ward RM, Kearns GL, Tammara B ym. A multicenter, randomized, open-label, pharmacokinetics and safety study of pantoprazole tablets in children and adolescents aged 6 through 16 years with gastroesopha»106.
- Esomepratsoli lienee hyvin siedetty ja turvallinen endoskooppisesti todennetun GERD:n hoidossa lapsilla «Esomepratsoli lienee hyvin siedetty ja turvallinen endoskooppisesti todennetun GERD:n hoidossa lapsilla.»C. Myös H2-salpaajia voidaan käyttää GERD:n hoidossa, joskin PPI:t ovat tehokkaampia «See MC, Birnbaum AH, Schechter CB ym. Double-blind, placebo-controlled trial of famotidine in children with abdominal pain and dyspepsia: global and quantitative assessment. Dig Dis Sci 2001;46:985-92»103.
- Sisapridista ei ole hyötyä GERD:n hoidossa lapsilla «Maclennan S, Augood C, Cash-Gibson L ym. Cisapride treatment for gastro-oesophageal reflux in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;(4):CD002300 »107 (Cochrane «»4).
- Lapsilla helikobakteeri-infektion ensisijainen lääkehoito kestää 7–14 vuorokauden ajan «Drumm B, Koletzko S, Oderda G. Helicobacter pylori infection in children: a consensus statement. European Paediatric Task Force on Helicobacter pylori. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30:207-13 »108.
- Ensisijaisena hoitona käytetään joko PPI:n, amoksisilliinin ja metronidatsolin tai kahden edellisen ja klaritromysiinin yhdistelmää.
- Jos viljely on otettu, toimitaan herkkyysmääritysten mukaisesti.
- 14 vuorokauden pituisella kolmoishoidolla on joissain tutkimuksissa päästy parempaan hoitotulokseen kuin viikon hoidolla «Gatta L, Vakil N, Leandro G ym. Sequential therapy or triple therapy for Helicobacter pylori infection: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials in adults and children. Am J»109.
- Taulukossa «Lasten helikobakteeri-infektion lääkehoitoannokset»6 esitellään lasten helikobakteeri-infektion lääkehoitoannokset.
- Länsimaissa amoksisilliinin rinnalla suositaan metronidatsolia, kun taas Etelä- ja Itä-Euroopassa resistenssitilanteen vuoksi edellisiin yhdistetään klaritromysiini.
- Helikobakteerin häätö onnistuu noin 66 %:lla lapsipotilaista «Oderda G, Shcherbakov P, Bontems P ym. Results from the pediatric European register for treatment of Helicobacter pylori (PERTH). Helicobacter 2007;12:150-6 »110. Hoidon epäonnistuessa suositellaan gastroskopiaa ja bakteeriviljelyä mahdollisen antibioottiresistenssin havaitsemiseksi «Friesen CA, Lin Z, Garola R ym. Chronic gastritis is not associated with gastric dysrhythmia or delayed solid emptying in children with dyspepsia. Dig Dis Sci 2005;50:1012-8 »18.
- Ensisijaisena hoitona käytetään joko PPI:n, amoksisilliinin ja metronidatsolin tai kahden edellisen ja klaritromysiinin yhdistelmää.
- Eosinofiiliseen esofagiittiin liittyy usein ruoka-aineallergioita. Hoitona käytetään sekä happopumpun salpaajia että nieltäviä steroideja «Furuta GT, Liacouras CA, Collins MH ym. Eosinophilic esophagitis in children and adults: a systematic review and consensus recommendations for diagnosis and treatment. Gastroenterology 2007;133:1342-6»80.
- Eosinofiilisen esofagiitin hoidossa steroideilla (paikallisesti tai systeemisesti) on oleellinen merkitys.
- Myös nieltävästä montelukastista on jonkin verran hyötyä eosinofiilisen esofagiittin hoidossa «Friesen CA, Sandridge L, Andre L ym. Mucosal eosinophilia and response to H1/H2 antagonist and cromolyn therapy in pediatric dyspepsia. Clin Pediatr (Phila) 2006;45:143-7 »111.
Lääke | Annos | Hoitoaika (vrk) |
---|---|---|
omepratsoli | 0,5–1 mg/kg (enintään 20 mg) x 2/vrk | 7–14 |
lansopratsoli | 0,75 mg/kg (enintään 30 mg) x 2/vrk | 7–14 |
pantopratsoli | 1,2 mg/kg (enintään 40 mg) / vrk | 10 |
amoksisilliini | 25 mg/kg (enintään 1 g) x 2/vrk | 10 |
metronidatsoli | 10 mg/kg x 2/vrk | 10 |
klaritromysiini | 7,5 mg/kg x 2/vrk < 50 kg 500 mg x 2 > 50 kg | 10 |
kolloidaalinen vismuttisubsitraatti | 8 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen | 14 |
Seuranta
- Toiminnallinen dyspepsia ei vaadi rutiininomaista seurantaa.
- Jos ylävatsavaivainen potilas on saman oireen vuoksi tähystetty lähivuosina ja häneltä otettu histologia on ollut normaali, gastroskopiaa ei yleensä tarvitse uusia «Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of earlier gastroscopy in predicting findings on repeat gastroscopy in a population with a low H. pylori prevalence. Scand J Gastroenterol 2008;43:1044-9 »40.
- Helikobakteerin häätöhoidon jälkeen ei tarvita seurantaa, jos hoidon päätyttyä sen onnistuminen on asianmukaisesti varmistettu ja tulos on ollut negatiivinen.
- Orgaanisen dyspepsian seuranta saattaa olla aiheellista joissakin tapauksissa (ventrikkeliulkus, krooninen pankreatiitti, spesifiset suolistotulehdukset ja komplisoitunut refluksitauti).
- Lasten toiminnallinen dyspepsia ei vaadi seurantaa, kun perusetiologiset selvitykset on tehty.
- Jos kyseessä on tavanomainen antirefluksileikkaus, postoperatiivisen seurannan lisäksi ei tarvita muuta seurantaa.
- Dysplasiatapauksien seuranta suunnitellaan yksilöllisesti.
Hoidon porrastus
- Ylävatsavaivat tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
- Osa orgaanisista dyspepsioista, komplisoitunut refluksitauti ja vaikeahoitoinen helikobakteeri-infektio vaativat erikoissairaanhoitoa tai sen kannanottoa.
- Erikoissairaanhoidon antamien ohjeiden mukainen seuranta voidaan useimmiten kuitenkin järjestää perusterveydenhuollossa.
- Alueelliset hoidonporrastusohjeet täydentävät suositusta.
- Lasten dyspepsia tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Jos tarvitaan tähystystutkimusta esimerkiksi keliakian sulkemiseksi pois, se tehdään erikoissairaanhoidossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito -suosituksen historiatiedot «Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»18
Puheenjohtaja:
Krister Höckerstedt, professori
Jäsenet:
Merja Ashorn, dosentti, ylilääkäri, lastentautien erikoislääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala
Markku Heikkinen, gastroenterologian dosentti, ylilääkäri; KYS
Anna-Liisa Karvonen, dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri; TaY
Jari Koskenpato, LT, erikoislääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri; HYKS:n gastroenterologian klinikka ja Lääkärikeskus Aava/GastroLääkärit Oy
Tanja Laukkala, LT, psykiatrian ylilääkäri; Sotilaslääketieteen keskus; Käypä hoito -toimittaja
Seppo Niemelä, dosentti, osastonylilääkäri; OYS:n medisiininen tulosalue, gastroenterologian osasto
Martin Rasmussen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi
Tom Scheinin, kirurgian professori, ylilääkäri; HYKS:n kirurginen sairaala
Raija Sipilä, LT; Käypä hoito -toimituspäällikkö; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Markku Voutilainen, dosentti, johtajaylilääkäri; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Sidonnaisuudet
Merja Ashorn: Toimii lääkealan yrityksen Remicade-työryhmän pediatrijäsenenä. Saanut tehtävästä palkkion (MSD).
Markku Heikkinen: Toimii advisory boardin jäsenenä lääkealan yrityksissä (Abbott, MSD). Osallistunut kongressiin lääkealan yritysten rahoittamana (Abbott, Tillots, Ferring).
Krister Höckerstedt: Ollut ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Novartis Oy, Astellas Oy).
Anna-Liisa Karvonen: Ei sidonnaisuuksia.
Jari Koskenpato: Omistaa pienen määrän lääkealan yrityksen osakkeita (Orion Oy). Luennoinut lääke- ja laitealan yritysten tilaisuuksissa (Olympus Oy, Algol Oy). Saanut henkilökohtaista- ja tutkimusryhmäapurahaa lääke- ja laitealan yrityksiltä (Verman Oy, BioHit Oy). Toiminut konsulttina tai koulutustilaisuuden suunnittelijana lääke- ja laitealan yrityksille (Leiras Oy, Pfizer Oy, Verman Oy, BioHit Oy, Olympys Oy, Johnson & Johnson). Toimii vastaavana lääkärinä (Lääkärikeskus Gastrolääkärit Oy:ssä). Osallistunut ulkomaan kongressimatkalle lääkealan yritysten rahoittamana (B. Braun Oy, Olympus Oy).
Tanja Laukkala: Ei sidonnaisuuksia.
Seppo Niemelä: Ei sidonnaisuuksia.
Martin Rasmussen: Toiminut suunnittelijana ja luennoitsijana lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, MSD Finland, Pfizer). Toiminut kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (AstraZeneca, MSD Finland, Pfizer, SaboraPharma, Servier). Antanut asiantuntija-apua lääkealan yritykselle (MSD Finland). Osallistunut ulkomaan kongressimatkoille lääkealan yritysten rahoittamana (Amgen, Servier).
Tom Scheinin: Osallistunut terveydenhuollon yrityksen koulutuksen suunnitteluun (BBraun Medical Oy). Ollut ulkomaan kongressimatkalla terveydenhuollon tai lääkealan yritysten rahoittamana (BBraun Medical Oy, Endomed Oy, Johnson & Johnson Finland, Leiras, Olympus Finland Oy). Toimii Bariatric Center Helsingin hallituksen jäsenenä.
Raija Sipilä: Ei sidonnaisuuksia.
Markku Voutilainen: Ei sidonnaisuuksia.
Kirjallisuusviite
Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Keliakia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypahoito.fi
- Tulehduskipulääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009. www.kaypahoito.fi
- Agréus L, Svärdsudd K, Nyrén O ym. Irritable bowel syndrome and dyspepsia in the general population: overlap and lack of stability over time. Gastroenterology 1995;109:671-80 «PMID: 7657095»PubMed
- Talley NJ, Zinsmeister AR, Schleck CD ym. Dyspepsia and dyspepsia subgroups: a population-based study. Gastroenterology 1992;102:1259-68 «PMID: 1551533»PubMed
- Choung RS, Locke GR, Schleck CD ym. Do distinct dyspepsia subgroups exist in the community? A population-based study. Am J Gastroenterol 2007;102:1983-9 «PMID: 17581264»PubMed
- Dent J, El-Serag HB, Wallander MA ym. Epidemiology of gastro-oesophageal reflux disease: a systematic review. Gut 2005;54:710-7 «PMID: 15831922»PubMed
- Ronkainen J, Aro P, Storskrubb T ym. High prevalence of gastroesophageal reflux symptoms and esophagitis with or without symptoms in the general adult Swedish population: a Kalixanda study report. Scand J Gastroenterol 2005;40:275-85 «PMID: 15932168»PubMed
- Kosunen TU, Aromaa A, Knekt P ym. Helicobacter antibodies in 1973 and 1994 in the adult population of Vammala, Finland. Epidemiol Infect 1997;119:29-34 «PMID: 9287940»PubMed
- Hyams JS, Burke G, Davis PM ym. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: a community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6 «PMID: 8765619»PubMed
- Ashorn M, Mäki M, Hällström M ym. Helicobacter pylori infection in Finnish children and adolescents. A serologic cross-sectional and follow-up study. Scand J Gastroenterol 1995;30:876-9 «PMID: 8578186»PubMed
- Rehnberg-Laiho L, Rautelin H, Valle M ym. Persisting Helicobacter antibodies in Finnish children and adolescents between two and twenty years of age. Pediatr Infect Dis J 1998;17:796-9 «PMID: 9779764»PubMed
- Heikkinen M, Pikkarainen P, Takala J ym. Etiology of dyspepsia: four hundred unselected consecutive patients in general practice. Scand J Gastroenterol 1995;30:519-23 «PMID: 7569757»PubMed
- Zagari RM, Law GR, Fuccio L ym. Epidemiology of functional dyspepsia and subgroups in the Italian general population: an endoscopic study. Gastroenterology 2010;138:1302-11 «PMID: 20074574»PubMed
- Wiklund I, Butler-Wheelhouse P. Psychosocial factors and their role in symptomatic gastroesophageal reflux disease and functional dyspepsia. Scand J Gastroenterol Suppl 1996;220:94-100 «PMID: 8898445»PubMed
- Sealock RJ, Rendon G, El-Serag HB. Systematic review: the epidemiology of eosinophilic oesophagitis in adults. Aliment Pharmacol Ther 2010;32:712-9 «PMID: 20662785»PubMed
- Saps M, Pensabene L, Di Martino L ym. Post-infectious functional gastrointestinal disorders in children. J Pediatr 2008;152:812-6, 816.e1 «PMID: 18492522»PubMed
- Depressio (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010. www.kaypahoito.fi
- Friesen CA, Lin Z, Garola R ym. Chronic gastritis is not associated with gastric dysrhythmia or delayed solid emptying in children with dyspepsia. Dig Dis Sci 2005;50:1012-8 «PMID: 15986846»PubMed
- Tack J, Caenepeel P, Corsetti M ym. Role of tension receptors in dyspeptic patients with hypersensitivity to gastric distention. Gastroenterology 2004;127:1058-66 «PMID: 15480984»PubMed
- Stanghellini V, Tosetti C, Paternico A ym. Risk indicators of delayed gastric emptying of solids in patients with functional dyspepsia. Gastroenterology 1996;110:1036-42 «PMID: 8612991»PubMed
- Jones MP, Maganti K. Symptoms, gastric function, and psychosocial factors in functional dyspepsia. J Clin Gastroenterol 2004;38:866-72 «PMID: 15492602»PubMed
- Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Gastrorenterologia ja hepatologia. Höckerstedt K, Färkkilä M, Kivilaakso E, Pikkarainen P (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä, 2007
- Ammoury RF, Pfefferkorn Mdel R, Croffie JM. Functional gastrointestinal disorders: past and present. World J Pediatr 2009;5:103-12 «PMID: 19718531»PubMed
- Huertas-Ceballos A, Logan S, Bennett C ym. Pharmacological interventions for recurrent abdominal pain (RAP) and irritable bowel syndrome (IBS) in childhood. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD003017 «PMID: 18254013»PubMed
- World Gastroenterology Organisation. World Gastroenterology Organisation Global Guideline: Helicobacter pylori in developing countries. J Clin Gastroenterol 2011;45:383-8 «PMID: 21415768»PubMed
- Ladabaum U, Chey WD, Scheiman JM ym. Reappraisal of non-invasive management strategies for uninvestigated dyspepsia: a cost-minimization analysis. Aliment Pharmacol Ther 2002;16:1491-501 «PMID: 12182749»PubMed
- Spiegel BM, Vakil NB, Ofman JJ. Dyspepsia management in primary care: a decision analysis of competing strategies. Gastroenterology 2002;122:1270-85 «PMID: 11984514»PubMed
- Suomen Syöpärekisteri, tilastot, http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/
- Rautelin H, Kosunen TU. Helicobacter pylori infection in Finland. Ann Med 2004;36:82-8 «PMID: 15119828»PubMed
- Salomaa-Räsänen A, Kosunen TU, Aromaa ARJ, Knekt P, Sarna S, Rautelin H. A "Screen-and-Treat" Approach for Helicobacter pylori Infection: A Population-Based Study in Vammala, Finland
- Ford AC, Axon AT. Epidemiology of Helicobacter pylori infection and public health implications. Helicobacter 2010;15(Suppl 1):1-6 «PMID: 21054646»PubMed
- Voutilainen M, Sipponen P, Mecklin JP ym. Gastroesophageal reflux disease: prevalence, clinical, endoscopic and histopathological findings in 1,128 consecutive patients referred for endoscopy due to dyspeptic and reflux symptoms. Digestion 2000;61:6-13 «PMID: 10671769»PubMed
- Wallace MB, Durkalski VL, Vaughan J ym. Age and alarm symptoms do not predict endoscopic findings among patients with dyspepsia: a multicentre database study. Gut 2001;49:29-34 «PMID: 11413107»PubMed
- Voutilainen M, Mäntynen T, Mauranen K ym. Is it possible to reduce endoscopy workload using age, alarm symptoms and H. pylori as predictors of peptic ulcer and oesophagogastric cancers? Dig Liver Dis 2005;37:526-32 «PMID: 15975541»PubMed
- Vakil N, Talley N, van Zanten SV ym. Cost of detecting malignant lesions by endoscopy in 2741 primary care dyspeptic patients without alarm symptoms. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:756-61 «PMID: 19364542»PubMed
- Heikkinen M (b), Pikkarainen P, Eskelinen M ym. GPs' ability to diagnose dyspepsia based only on physical examination and patient history. Scand J Prim Health Care 2000;18:99-104 «PMID: 10944064»PubMed
- Moayyedi P, Talley NJ, Fennerty MB ym. Can the clinical history distinguish between organic and functional dyspepsia? JAMA 2006;295:1566-76 «PMID: 16595759»PubMed
- Breslin NP, Thomson AB, Bailey RJ ym. Gastric cancer and other endoscopic diagnoses in patients with benign dyspepsia. Gut 2000;46:93-7 «PMID: 10601062»PubMed
- Gillen D, McColl KE. Does concern about missing malignancy justify endoscopy in uncomplicated dyspepsia in patients aged less than 55? Am J Gastroenterol 1999;94:75-9 «PMID: 9934734»PubMed
- Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of earlier gastroscopy in predicting findings on repeat gastroscopy in a population with a low H. pylori prevalence. Scand J Gastroenterol 2008;43:1044-9 «PMID: 18609178»PubMed
- Bowrey DJ, Griffin SM, Wayman J ym. Use of alarm symptoms to select dyspeptics for endoscopy causes patients with curable esophagogastric cancer to be overlooked. Surg Endosc 2006;20:1725-8 «PMID: 17024539»PubMed
- Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 «PMID: 17170018»PubMed
- Talley NJ, American Gastroenterological Association. American Gastroenterological Association medical position statement: evaluation of dyspepsia. Gastroenterology 2005;129:1753-5 «PMID: 16285970»PubMed
- Ikenberry SO, Harrison ME, Lichtenstein D ym. The role of endoscopy in dyspepsia. Gastrointest Endosc 2007;66:1071-5 «PMID: 18028927»PubMed
- Veldhuyzen van Zanten SJ, Bradette M, Chiba N ym. Evidence-based recommendations for short- and long-term management of uninvestigated dyspepsia in primary care: an update of the Canadian Dyspepsia Working Group (CanDys) clinical management tool. Can J Gastroenterol 2005;19:285-303 «PMID: 15915244»PubMed
- Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Dyspepsia. A national clinical guideline. March 2003, http://www.sign.ac.uk/pdf/sign68.pdf
- Talley NJ, Vakil N, Practice Parameters Committee of the American College of Gastroenterology. Guidelines for the management of dyspepsia. Am J Gastroenterol 2005;100:2324-37 «PMID: 16181387»PubMed
- Mason JM, Delaney B, Moayyedi P ym. Managing dyspepsia without alarm signs in primary care: new national guidance for England and Wales. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:1135-43 «PMID: 15854176»PubMed
- Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta. Ylävatsaoireet (dyspepsia). Duodecim 2011;127:143-5
- Eipasch E ym. The EAES clinical practice guidelines on laparoscopic antireflux surgery for gastroesophageal reflux disease (1997). Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;97-124
- Peräaho M, Nordback I. Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito. Suom Lääkäril 2006;61:435-9
- Koskenpato J, Farkkilä M, Sipponen P. Helicobacter pylori eradication and standardized 3-month omeprazole therapy in functional dyspepsia. Am J Gastroenterol 2001;96:2866-72 «PMID: 11693319»PubMed
- Veldhuyzen van Zanten SJ, Cleary C, Talley NJ ym. Drug treatment of functional dyspepsia: a systematic analysis of trial methodology with recommendations for design of future trials. Am J Gastroenterol 1996;91:660-73 «PMID: 8677926»PubMed
- Lacy BE, Talley NJ, Locke GR 3rd ym. Review article: current treatment options and management of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2012;36:3-15 «PMID: 22591037»PubMed
- Bolling-Sternevald E, Lauritsen K, Aalykke C ym. Effect of profound acid suppression in functional dyspepsia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Scand J Gastroenterol 2002;37:1395-402 «PMID: 12523588»PubMed
- Kinoshita Y, Hashimoto T, Kawamura A ym. Effects of famotidine, mosapride and tandospirone for treatment of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2005;21(Suppl 2):37-41 «PMID: 15943845»PubMed
- Calvert EL, Houghton LA, Cooper P ym. Long-term improvement in functional dyspepsia using hypnotherapy. Gastroenterology 2002;123:1778-85 «PMID: 12454833»PubMed
- Hamilton J, Guthrie E, Creed F ym. A randomized controlled trial of psychotherapy in patients with chronic functional dyspepsia. Gastroenterology 2000;119:661-9 «PMID: 10982759»PubMed
- Moayyedi P, Shelly S, Deeks JJ ym. WITHDRAWN: Pharmacological interventions for non-ulcer dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD001960 «PMID: 21328253»PubMed
- El-Serag HB, Talley NJ. Systemic review: the prevalence and clinical course of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:643-54 «PMID: 15023166»PubMed
- Heikkinen M, Färkkilä M. Long-term outcome of functional dyspepsia: effect of Helicobacter pylori infection. A 6- to 7-year follow-up study. Scand J Gastroenterol 2002;37:905-10 «PMID: 12229964»PubMed
- Lindell GH, Celebioglu F, Graffner HO. Non-ulcer dyspepsia in the long-term perspective. Eur J Gastroenterol Hepatol 1995;7:829-33 «PMID: 8574713»PubMed
- Reimer C, Søndergaard B, Hilsted L ym. Proton-pump inhibitor therapy induces acid-related symptoms in healthy volunteers after withdrawal of therapy. Gastroenterology 2009;137:80-7, 87.e1 «PMID: 19362552»PubMed
- Moayyedi P, Soo S, Deeks J ym. Systematic review and economic evaluation of Helicobacter pylori eradication treatment for non-ulcer dyspepsia. Dyspepsia Review Group. BMJ 2000;321:659-64 «PMID: 10987767»PubMed
- Bornschein J, Rokkas T, Selgrad M ym. Helicobacter pylori and clinical aspects of gastric cancer. Helicobacter 2009;14(Suppl 1):41-5 «PMID: 19712167»PubMed
- Veijola L, Oksanen A, Linnala A ym. Persisting chronic gastritis and elevated Helicobacter pylori antibodies after successful eradication therapy. Helicobacter 2007;12:605-8 «PMID: 18001400»PubMed
- De Francesco V, Margiotta M, Zullo A ym. Clarithromycin-resistant genotypes and eradication of Helicobacter pylori. Ann Intern Med 2006;144:94-100 «PMID: 16418408»PubMed
- Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 «PMID: 17428887»PubMed
- Lerang F, Moum B, Mowinckel P ym. Accuracy of seven different tests for the diagnosis of Helicobacter pylori infection and the impact of H2-receptor antagonists on test results. Scand J Gastroenterol 1998;33:364-9 «PMID: 9605257»PubMed
- Cutler AF, Havstad S, Ma CK ym. Accuracy of invasive and noninvasive tests to diagnose Helicobacter pylori infection. Gastroenterology 1995;109:136-41 «PMID: 7540995»PubMed
- Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatment in the era of increasing antibiotic resistance. Gut 2010;59:1143-53 «PMID: 20525969»PubMed
- Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. Primary Helicobacter pylori resistance to metronidazole and clarithromycin in the Finnish population. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:1009-17 «PMID: 15113368»PubMed
- Kostamo P, Veijola L, Oksanen A ym. Recent trends in primary antimicrobial resistance of Helicobacter pylori in Finland. Int J Antimicrob Agents 2011;37:22-5 «PMID: 21084175»PubMed
- Assem M, El Azab G, Rasheed MA ym. Efficacy and safety of Levofloxacin, Clarithromycin and Esomeprazol as first line triple therapy for Helicobacter pylori eradication in Middle East. Prospective, randomized, blind, comparative, multicenter study. Eur J Intern Med 2010;21:310-4 «PMID: 20603042»PubMed
- Perez Aldana L, Kato M, Nakagawa S ym. The relationship between consumption of antimicrobial agents and the prevalence of primary Helicobacter pylori resistance. Helicobacter 2002;7:306-9 «PMID: 12390210»PubMed
- Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First-line eradication therapy for Helicobacter pylori in primary health care based on antibiotic resistance: results of three eradication regimens. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:773-82 «PMID: 15771764»PubMed
- Veijola L, Myllyluoma E, Korpela R ym. Stool antigen tests in the diagnosis of Helicobacter pylori infection before and after eradication therapy. World J Gastroenterol 2005;11:7340-4 «PMID: 16437639»PubMed
- Aanen MC, Weusten BL, Numans ME ym. Diagnostic value of the proton pump inhibitor test for gastro-oesophageal reflux disease in primary care. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1377-84 «PMID: 17059519»PubMed
- de Leone A, Tonini M, Dominici P ym. The proton pump inhibitor test for gastroesophageal reflux disease: optimal cut-off value and duration. Dig Liver Dis 2010;42:785-90 «PMID: 20452300»PubMed
- Furuta GT, Liacouras CA, Collins MH ym. Eosinophilic esophagitis in children and adults: a systematic review and consensus recommendations for diagnosis and treatment. Gastroenterology 2007;133:1342-63 «PMID: 17919504»PubMed
- Gillen D, McColl KE. Problems related to acid rebound and tachyphylaxis. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:487-95 «PMID: 11403541»PubMed
- Wang WH, Huang JQ, Zheng GF ym. Head-to-head comparison of H2-receptor antagonists and proton pump inhibitors in the treatment of erosive esophagitis: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2005;11:4067-77 «PMID: 15996033»PubMed
- Voutilainen M. Närästys eli rinnanaluspolte (refluksitauti). Duodecim 2010;126:507-14 «PMID: 20597303»PubMed
- Nava-Ocampo AA, Velázquez-Armenta EY, Han JY ym. Use of proton pump inhibitors during pregnancy and breastfeeding. Can Fam Physician 2006;52:853-4 «PMID: 16893146»PubMed
- Garbis H, Elefant E, Diav-Citrin O ym. Pregnancy outcome after exposure to ranitidine and other H2-blockers. A collaborative study of the European Network of Teratology Information Services. Reprod Toxicol 2005;19:453-8 «PMID: 15749258»PubMed
- Gill SK, O'Brien L, Einarson TR ym. The safety of proton pump inhibitors (PPIs) in pregnancy: a meta-analysis. Am J Gastroenterol 2009;104:1541-5; quiz 1540, 1546 «PMID: 19491869»PubMed
- Kahrilas PJ, Shaheen NJ, Vaezi MF ym. American Gastroenterological Association Institute technical review on the management of gastroesophageal reflux disease. Gastroenterology 2008;135:1392-413, 1413.e1-5 «PMID: 18801365»PubMed
- Kuster E, Ros E, Toledo-Pimentel V ym. Predictive factors of the long term outcome in gastro-oesophageal reflux disease: six year follow up of 107 patients. Gut 1994;35:8-14 «PMID: 8307456»PubMed
- Nissinen M. Protonipumpun estäjät lääkemarkkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. Duodecim 2011;127:785-92
- Fuchs KH, Eipasch E. Gastroesophageal reflux disease – update 2006. Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;125-42
- Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for Barrett's oesophagus. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD004060 «PMID: 20091557»PubMed
- Kauttu TM, Rantanen TK, Sihvo EI ym. Esophageal adenocarcinoma arising after antireflux surgery: a population-based analysis. Eur J Cardiothorac Surg 2011;40:1450-4; discussion 1454 «PMID: 21546258»PubMed
- Salminen P, Hurme S, Ovaska J. Fifteen-year outcome of laparoscopic and open Nissen fundoplication: a randomized clinical trial. Ann Thorac Surg 2012;93:228-33 «PMID: 22098922»PubMed
- Galmiche JP, Hatlebakk J, Attwood S ym. Laparoscopic antireflux surgery vs esomeprazole treatment for chronic GERD: the LOTUS randomized clinical trial. JAMA 2011;305:1969-77 «PMID: 21586712»PubMed
- Saps M, Youssef N, Miranda A ym. Multicenter, randomized, placebo-controlled trial of amitriptyline in children with functional gastrointestinal disorders. Gastroenterology 2009;137:1261-9 «PMID: 19596010»PubMed
- Gawronska A, Dziechciarz P, Horvath A ym. A randomized double-blind placebo-controlled trial of Lactobacillus GG for abdominal pain disorders in children. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:177-84 «PMID: 17229242»PubMed
- Arts J, Caenepeel P, Verbeke K ym. Influence of erythromycin on gastric emptying and meal related symptoms in functional dyspepsia with delayed gastric emptying. Gut 2005;54:455-60 «PMID: 15753526»PubMed
- Tsou VM, Baker R, Book L ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 20 and 40 mg of pantoprazole for symptom relief in adolescents (12 to 16 years of age) with gastroesophageal reflux disease (GERD). Clin Pediatr (Phila) 2006;45:741-9 «PMID: 16968960»PubMed
- Winter H, Kum-Nji P, Mahomedy SH ym. Efficacy and safety of pantoprazole delayed-release granules for oral suspension in a placebo-controlled treatment-withdrawal study in infants 1-11 months old with symptomatic GERD. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;50:609-18 «PMID: 20400912»PubMed
- Lee JH, Kim MJ, Lee JS ym. The effects of three alternative treatment strategies after 8 weeks of proton pump inhibitor therapy for GERD in children. Arch Dis Child 2011;96:9-13 «PMID: 20870626»PubMed
- Tolia V, Bishop PR, Tsou VM ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 10, 20 and 40 mg pantoprazole in children (5-11 years) with symptomatic gastroesophageal reflux disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42:384-91 «PMID: 16641576»PubMed
- Kato S, Ebina K, Fujii K ym. Effect of omeprazole in the treatment of refractory acid-related diseases in childhood: endoscopic healing and twenty-four-hour intragastric acidity. J Pediatr 1996;128:415-21 «PMID: 8774516»PubMed
- See MC, Birnbaum AH, Schechter CB ym. Double-blind, placebo-controlled trial of famotidine in children with abdominal pain and dyspepsia: global and quantitative assessment. Dig Dis Sci 2001;46:985-92 «PMID: 11341669»PubMed
- Gunasekaran T, Tolia V, Colletti RB ym. Effects of esomeprazole treatment for gastroesophageal reflux disease on quality of life in 12- to 17-year-old adolescents: an international health outcomes study. BMC Gastroenterol 2009;9:84 «PMID: 19922626»PubMed
- Tolia V, Gilger MA, Barker PN ym. Healing of erosive esophagitis and improvement of symptoms of gastroesophageal reflux disease after esomeprazole treatment in children 12 to 36 months old. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;51:593-8 «PMID: 20706150»PubMed
- Ward RM, Kearns GL, Tammara B ym. A multicenter, randomized, open-label, pharmacokinetics and safety study of pantoprazole tablets in children and adolescents aged 6 through 16 years with gastroesophageal reflux disease. J Clin Pharmacol 2011;51:876-87 «PMID: 20852004»PubMed
- Maclennan S, Augood C, Cash-Gibson L ym. Cisapride treatment for gastro-oesophageal reflux in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;(4):CD002300 «PMID: 20393933»PubMed
- Drumm B, Koletzko S, Oderda G. Helicobacter pylori infection in children: a consensus statement. European Paediatric Task Force on Helicobacter pylori. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000;30:207-13 «PMID: 10697142»PubMed
- Gatta L, Vakil N, Leandro G ym. Sequential therapy or triple therapy for Helicobacter pylori infection: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials in adults and children. Am J Gastroenterol 2009;104:3069-79; quiz 1080 «PMID: 19844205»PubMed
- Oderda G, Shcherbakov P, Bontems P ym. Results from the pediatric European register for treatment of Helicobacter pylori (PERTH). Helicobacter 2007;12:150-6 «PMID: 17309752»PubMed
- Friesen CA, Sandridge L, Andre L ym. Mucosal eosinophilia and response to H1/H2 antagonist and cromolyn therapy in pediatric dyspepsia. Clin Pediatr (Phila) 2006;45:143-7 «PMID: 16528434»PubMed
- Arendt R. Gallstone dyspepsia--a myth? Fortschr Med 1993;111:119-21 «PMID: 8509003»PubMed
- Arents NL, Thijs JC, van Zwet AA ym. Approach to treatment of dyspepsia in primary care: a randomized trial comparing "test-and-treat" with prompt endoscopy. Arch Intern Med 2003;163:1606-12 «PMID: 12860586»PubMed
- Arkkila PE, Seppälä K, Kosunen TU ym. Helicobacter pylori eradication as the sole treatment for gastric and duodenal ulcers. Eur J Gastroenterol Hepatol 2005;17:93-101 «PMID: 15647648»PubMed
- Aro P, Talley NJ, Ronkainen J ym. Anxiety is associated with uninvestigated and functional dyspepsia (Rome III criteria) in a Swedish population-based study. Gastroenterology 2009;137:94-100 «PMID: 19328797»PubMed
- Bates T, Ebbs SR, Harrison M ym. Influence of cholecystectomy on symptoms. Br J Surg 1991;78:964-7 «PMID: 1913118»PubMed
- Berhane T, Vetrhus M, Hausken T ym. Pain attacks in non-complicated and complicated gallstone disease have a characteristic pattern and are accompanied by dyspepsia in most patients: the results of a prospective study. Scand J Gastroenterol 2006;41:93-101 «PMID: 16373282»PubMed
- Breckan RK, Paulssen EJ, Asfeldt AM ym. The impact of body mass index and Helicobacter pylori infection on gastro-oesophageal reflux symptoms: a population-based study in Northern Norway. Scand J Gastroenterol 2009;44:1060-6 «PMID: 19593688»PubMed
- Christie J, Shepherd NA, Codling BW ym. Gastric cancer below the age of 55: implications for screening patients with uncomplicated dyspepsia. Gut 1997;41:513-7 «PMID: 9391251»PubMed
- Fletcher J, Derakhshan MH, Jones GR ym. BMI is superior to symptoms in predicting response to proton pump inhibitor: randomised trial in patients with upper gastrointestinal symptoms and normal endoscopy. Gut 2011;60:442-8 «PMID: 21159892»PubMed
- Ford AC, Delaney BC, Forman D ym. Eradication therapy for peptic ulcer disease in Helicobacter pylori positive patients. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD003840 «PMID: 16625592»PubMed
- Ford AC, Marwaha A, Lim A ym. What is the prevalence of clinically significant endoscopic findings in subjects with dyspepsia? Systematic review and meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2010;8:830-7, 837.e1-2 «PMID: 20541625»PubMed
- Gilger MA, Tolia V, Vandenplas Y ym. Safety and tolerability of esomeprazole in children with gastroesophageal reflux disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;46:524-33 «PMID: 18493207»PubMed
- Gisbert JP, Pajares JM. Stool antigen test for the diagnosis of Helicobacter pylori infection: a systematic review. Helicobacter 2004;9:347-68 «PMID: 15270750»PubMed
- Gisbert JP (b), Pajares JM. Systematic review and meta-analysis: is 1-week proton pump inhibitor-based triple therapy sufficient to heal peptic ulcer? Aliment Pharmacol Ther 2005;21:795-804 «PMID: 15801914»PubMed
- Harvey RF, Spence RW, Lane JA ym. Relationship between the birth cohort pattern of Helicobacter pylori infection and the epidemiology of duodenal ulcer. QJM 2002;95:519-25 «PMID: 12145391»PubMed
- Heikkinen MT, Pikkarainen PH, Takala JK ym. Diagnostic methods in dyspepsia: the usefulness of upper abdominal ultrasound and gastroscopy. Scand J Prim Health Care 1997;15:82-6 «PMID: 9232708»PubMed
- Higuchi K, Fujiwara Y, Tominaga K ym. Is eradication sufficient to heal gastric ulcers in patients infected with Helicobacter pylori? A randomized, controlled, prospective study. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:111-7 «PMID: 12492739»PubMed
- Huang J, Hunt RH. The importance of clarithromycin dose in the management of Helicobacter pylori infection: a meta-analysis of triple therapies with a proton pump inhibitor, clarithromycin and amoxycillin or metronidazole. Aliment Pharmacol Ther 1999;13:719-29 «PMID: 10383500»PubMed
- Irvani S, Hashemi MR, Moghadam KG ym. Accuracy of serum pepsinogens I and II, gastrin-17 and anti-helicobacter pylori antibodies in histological diagnoses of atrophic gastritis. Minerva Gastroenterol Dietol 2010;56:13-7 «PMID: 20190719»PubMed
- Kraag N, Thijs C, Knipschild P. Dyspepsia--how noisy are gallstones? A meta-analysis of epidemiologic studies of biliary pain, dyspeptic symptoms, and food intolerance. Scand J Gastroenterol 1995;30:411-21 «PMID: 7638565»PubMed
- Lassen AT, Hallas J, Schaffalitzky de Muckadell OB. Helicobacter pylori test and eradicate versus prompt endoscopy for management of dyspeptic patients: 6.7 year follow up of a randomised trial. Gut 2004;53:1758-63 «PMID: 15542510»PubMed
- Leung WK, Wu MS, Kakugawa Y ym. Screening for gastric cancer in Asia: current evidence and practice. Lancet Oncol 2008;9:279-87 «PMID: 18308253»PubMed
- Lorusso D, Porcelli P, Pezzolla F ym. Persistent dyspepsia after laparoscopic cholecystectomy. The influence of psychological factors. Scand J Gastroenterol 2003;38:653-8 «PMID: 12825875»PubMed
- McColl KE, Murray LS, Gillen D ym. Randomised trial of endoscopy with testing for Helicobacter pylori compared with non-invasive H pylori testing alone in the management of dyspepsia. BMJ 2002;324:999-1002 «PMID: 11976239»PubMed
- Mertens MC, Roukema JA, Scholtes VP ym. Risk assessment in cholelithiasis: is cholecystectomy always to be preferred? J Gastrointest Surg 2010;14:1271-9 «PMID: 20502977»PubMed
- Nam SY, Choi IJ, Ryu KH ym. Abdominal visceral adipose tissue volume is associated with increased risk of erosive esophagitis in men and women. Gastroenterology 2010;139:1902-1911.e2 «PMID: 20727886»PubMed
- Neumann H, Monkemuller K, Kandulski A ym. Dyspepsia and IBS symptoms in patients with NERD, ERD and Barrett's esophagus. Dig Dis 2008;26:243-7 «PMID: 18463443»PubMed
- Pajala M, Heikkinen M, Hintikka J. A prospective 1-year follow-up study in patients with functional or organic dyspepsia: changes in gastrointestinal symptoms, mental distress and fear of serious illness. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1241-6 «PMID: 17014583»PubMed
- Pajala M (b), Heikkinen M, Hintikka J. Mental distress in patients with functional or organic dyspepsia: a comparative study with a sample of the general population. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:277-81 «PMID: 15691302»PubMed
- Peitz U, Wex T, Vieth M ym. Correlation of serum pepsinogens and gastrin-17 with atrophic gastritis in gastroesophageal reflux patients: a matched-pairs study. J Gastroenterol Hepatol 2011;26:82-9 «PMID: 21175799»PubMed
- Rasmussen M, Kronborg O. Upper gastrointestinal cancer in a population-based screening program with fecal occult blood test for colorectal cancer. Scand J Gastroenterol 2002;37:95-8 «PMID: 11843044»PubMed
- Ros E, Zambon D. Postcholecystectomy symptoms. A prospective study of gall stone patients before and two years after surgery. Gut 1987;28:1500-4 «PMID: 3428678»PubMed
- Saad RJ, Schoenfeld P, Kim HM ym. Levofloxacin-based triple therapy versus bismuth-based quadruple therapy for persistent Helicobacter pylori infection: a meta-analysis. Am J Gastroenterol 2006;101:488-96 «PMID: 16542284»PubMed
- Savarino E, Pohl D, Zentilin P ym. Functional heartburn has more in common with functional dyspepsia than with non-erosive reflux disease. Gut 2009;58:1185-91 «PMID: 19460766»PubMed
- Schmidt N, Peitz U, Lippert H ym. Missing gastric cancer in dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:813-20 «PMID: 15801916»PubMed
- Soo S, Moayyedi P, Deeks JJ ym. WITHDRAWN: Psychological interventions for non-ulcer dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD002301 «PMID: 21328255»PubMed
- Vaira D, Holton J, Menegatti M ym. Review article:invasive and non-invasive tests for Helicobacter pylori infection. Aliment Pharmacol Ther 2000;14(Suppl 3):13-22 «PMID: 11050483»PubMed
- Vaira D, Malfertheiner P, Mégraud F ym. Diagnosis of Helicobacter pylori infection with a new non-invasive antigen-based assay. HpSA European study group. Lancet 1999;354:30-3 «PMID: 10406362»PubMed
- Vakil N, Moayyedi P, Fennerty MB ym. Limited value of alarm features in the diagnosis of upper gastrointestinal malignancy: systematic review and meta-analysis. Gastroenterology 2006;131:390-401; quiz 659-60 «PMID: 16890592»PubMed
- van Kerkhoven LA, Laheij RJ, Aparicio N ym. Effect of the antidepressant venlafaxine in functional dyspepsia: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Clin Gastroenterol Hepatol 2008;6:746-52; quiz 718 «PMID: 18424191»PubMed
- van Marrewijk CJ, van Oijen MG, Paloheimo LI ym. Influence of gastric mucosal status on success of stepwise acid suppressive therapy for dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2009;30:82-9 «PMID: 19309389»PubMed
- Wenzhen Y, Yumin L, Quanlin G ym. Is antimicrobial susceptibility testing necessary before first-line treatment for Helicobacter pylori infection? Meta-analysis of randomized controlled trials. Intern Med 2010;49:1103-9 «PMID: 20558925»PubMed
- Xiao YL, Peng S, Tao J ym. Prevalence and symptom pattern of pathologic esophageal acid reflux in patients with functional dyspepsia based on the Rome III criteria. Am J Gastroenterol 2010;105:2626-31 «PMID: 20823838»PubMed
- Dyspepsia ja sappikivet
- Dyspepsia leikkausindikaationa
- Dyspepsiapotilaan laboratoriotutkimukset
- Esomepratsoli endoskooppisesti todennetun GERD:n hoidossa lapsilla
- Gastroskopia dyspepsian hoidossa
- Helikobakteeri-infektion hoito, kun primaari hoito epäonnistuu
- Helikobakteerin diagnoosi
- Helikobakteerin ensisijainen hoito
- Helikobakteerin esiintyminen riippuu syntymävuodesta
- Hälyttävät oireet gastroskopian aiheena
- Hälyttävät oireet ja mahasyöpä
- Kuvantaminen dyspepsian ensitutkimuksena
- Löydökset dyspepsiaoireen taustalla
- Nuorten dyspepsiapotilaiden mahasyöpäriski
- PPI-lääkkeet ja H2-salpaajat refluksiesofagiitin hoidossa
- Pantopratsoli GERD-hoidossa imeväisillä ja isommilla lapsilla
- Psykoterapioiden vaikuttavuus dyspepsian hoidossa
- Refluksioireiden ja dyspepsian erotusdiagnostiikka
- Seerumin biomarkkerien käyttö ylävatsavaivaisen potilaan lääkehoidon suunnittelussa
- Serologiset testit atrofisen gastriitin diagnostiikassa
- Toiminnallinen dyspepsia ja psyykkinen kuormittuneisuus
- Toiminnallisen dyspepsian hoito PPI-lääkkeillä, H2-salpaajilla ja prokineeteillä
- Toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennuste
- Tähystysindikaation ikärajan muutoksen vaikutus mahasyövän löytymiseen
- Ulkushoito potilailla, joilla on helikobakteeri-infektio
- Venlafaksiini toiminnallisen dyspepsian hoidossa
- Ylipaino ja refluksitauti
- Aikuisten helikobakteeri-infektion hoito
- Biomarkkerit ja atrofinen gastriitti
- Fundoplikaatiovideo
- Gastropareesi ja sen hoito
- Gastroskopian kustannustehokkuus dyspepsiapotilaan hoidossa
- Helikobakteerin hoidon indikaatiot
- Helikobakteerin tutkiminen aikuisilla
- Lisätietoa luontaisvalmisteista ylävatsavaivoissa
- Lisätietoa toiminnallisen dyspepsian hoidosta
- Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia
- Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit
- Pahoinvointi
- Perusgastroskopia (video)
- Sappikivien leikkausindikaatiot
- Ulkuksen ja mahasyövän riskitekijät
- Ylävatsavaivaisella potilaalla yleisesti käytettäviä ICD10-diagnoosikoodeja
- Ylävatsavaivaisen potilaan anamneesissa huomioitavaa
- Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot