Hampaan juurihoito

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
18.5.2022

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Juurihoidon tarvetta on noin 25 %:lla suomalaisista hampaallisista aikuisista. Usein oireettomien hampaiden juurihoidon tarve todetaan sattumalöydöksenä.
  • Juurihoidon tarvetta arvioitaessa yhdistetään potilaan kertomiin esitietoihin huolellinen kliininen tutkimus ja tarvittavat röntgenkuvat.
  • Yleisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries).
  • Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä karieksen hallinnan (ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1) avulla ja tekemällä syviin kariesvaurioihin vaurion osittainen tai vaiheittainen poisto.
  • Vitaaliin hampaaseen voidaan myös harkita välitöntä kattamista, osittaista pulpotomiaa tai pulpotomiaa (koko kruunupulpan poistoa).
  • Juurihoitopäätöksen tekoon vaikuttavat yksittäisen hampaan ennusteen lisäksi suun kokonaistilanne, potilaan omahoito ja hoitoon sitoutuminen sekä potilaan yleisterveys.
  • Juurihoidettujen hampaiden pitkäaikaisennuste (survival rate) on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien. Ensisijaisesti tuleekin aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista.
  • Aseptinen ja potilasturvallinen juurihoito edellyttää kofferdamsuojausta.
  • Juurihoito voidaan tehdä joko yhdellä tai 2–3 hoitokäynnillä. Ellei vastetta hoitoon saada, on diagnoosia tarkennettava, tehtyä hoitoa arvioitava tai hoitosuunnitelma tarkistettava.
  • Työskentelypituuden määrittäminen, juurikanavajärjestelmän huolellinen desinfiointi ja tiivis juurentäyte ovat onnistuneen hoidon edellytyksiä.
  • Juurihoidetun hampaan ennusteeseen vaikuttaa juurihoidon laadun lisäksi merkittävästi myös hampaan restauraation laatu.
  • Etenkin tilanteissa, joissa hammaskudosta puuttuu kolmelta tai useammalta hampaan pinnalta, on hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttamiseksi suositeltavaa tehdä overlay-tyyppinen restauraatio tai kruunuttaa hammas.

Tiivistelmä ja potilasversio

Taulukko 1. Hampaan juurihoito -suosituksen lisämateriaali
Lisämateriaali Linkki
Hoitopäätöskaavio hoitokaavio «hoi50110d.pdf»1, «Hampaan juurihoito, hoitopäätöskaavio»1
Vitaalin pulpan hoito – menetelmän valinta hoitokaavio «hoi50110e.pdf»2, «Vitaalin pulpan hoito - menetelmän valinta»2
Juurihoidon uusinnan indikaatiot hoitokaavio «hoi50110f.pdf»3
Termistöä, Hampaan juurihoito -suositus lisätietoa «Termistöä, Hampaan juurihoito -suositus»5
Syvän karieksen hoidossa käytettävät materiaalit lisätietoa «Syvän karieksen hoidossa käytettävät materiaalit»6
Kofferdamin laitto video «Kofferdamin laitto (video)»1
Kofferdam alamolaari video «Kofferdam alamolaari (video)»3
Kavumavaus video «Kavumavaus (video)»2
Kylmäsprayn käyttö kuvasarja «Kylmäsprayn käyttö»3
Apikaaliröntgenkuva kuvasarja «Apikaaliröntgenkuva»4
Fistulografia kuvasarja «Fistulografia»5
Endo-paroleesio kuvasarja «Endo-paroleesio»6
Vaiheittainen karieksen ekskavointi kuvasarja «Vaiheittainen karieksen ekskavointi»7
Välitön kattaminen kuvasarja «Välitön kattaminen»8
Syvän karieksen ekskavointi video «Syvän ja keskisyvän kariesvaurion preparointi (video)»4
Hampaan vertikaalifraktuura kuvasarja «Hampaan vertikaalifraktuura»9
Hampaan restaurointi juurihoitoa varten kuvasarja «Hampaan restaurointi juurihoitoa varten»10
Neulamitan määritys röntgenkuvalla ja apeksimittarilla kuvasarja «Neulamitan määritys röntgenkuvalla ja apeksimittarilla»11
Huuhteluaineen vaikutusetäisyys kuvasarja «Huuhteluaineen vaikutusetäisyys»12
Steriili hammasväliharja kanavassa kuvasarja «Steriili hammasväliharja kanavassa»13
Natriumhypokloriitin (3-prosenttinen NaOCl) aiheuttama limakalvovaurio kuvasarja «Natriumhypokloriitin (3-prosenttinen NaOCl) aiheuttama limakalvovaurio»14
Regeneratiivinen juuren hoito kehittyvissä hampaissa kuvasarja «Regeneratiivinen juuren hoito kehittyvissä hampaissa»15
Preparointineulojen suora sisäänsovitussuunta kuvasarja «Preparointineulojen suora sisäänsovitussuunta»16
Preparointineulan suora sisäänsovitussuunta kuvasarja «Preparointineulan suora sisäänsovitussuunta»17
Pulpotomia kuvasarja «Pulpotomia»18
Osittainen kruunupulpan poisto (partiaalipulpotomia) kuvasarja «Osittainen kruunupulpan poisto (partiaalipulpotomia)»19
Oraalisen glukokortikoidin käyttö juurihoidossa lisätietoa «Oraalisen glukokortikoidin käyttö juurihoidossa»7
MTA-tulppaus eli MAP lisätietoa «MTA-tulppaus eli MAP»8
Hampaan hoidettavuus suhteessa viereisiin hampaisiin sekä suun- ja yleisterveyteen, Dental Practicality Index (DPI) lisätietoa «Hampaan hoidettavuus suhteessa viereisiin hampaisiin sekä suun- ja yleisterveyteen, Dental Practicality Index (DPI)»9
RET, regeneratiivinen juurenhoito lisätietoa «RET, regeneratiivinen juurenhoito»10
Juurihoidon vaativuuden arviointilomake lomake «hoi50110c.pdf»4
Kuva 1.

Hoitopäätöskaavio

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 2.

Vitaalin pulpan hoito - menetelmän valinta

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 3.

Kylmätestiä ja EPT:tä suositellaan käytettäväksi pulpan tilan arvioinnissa ja hoitopäätöksen tekemisessä. Kylmätestaus tehdään kylmäspraylla.

© Merja Laine

Kuva 4.

Ennen juurihoidon aloitusta hampaasta tulee olla käytettävissä tuore ja tarkka periapikaalikuva, jonka tulkinta tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Kuvassa tulee näkyä kruunu ja juuret kokonaan sekä 2–3 mm periapikaalialuetta.

© Leo Tjäderhane

Kuva 5.

Ennen juurihoidon aloittamista hampaasta tulee olla käytettävissä periapikaalikuva. Jos alueella on fisteli, tulee ottaa fistulografiaröntgenkuva riittävän suurella (esim. ISO 25-30) guttaperkkanastalla. Jos hampaasta on äskettäin otettu periapikaalikuva, arvioidaan uuden kuvauksen tarve.

© Leo Tjäderhane

Kuva 6.

Hammasperäinen kipu voi olla kiinnitys- ja pehmytkudoksiin liittyvää kipua, jonka aiheuttaa esimerkiksi endo-paroleesio.

© Leo Tjäderhane

Kuva 7.

Vaiheittainen ja osittainen karieskudoksen poisto.

© V. Anttonen, P. Haataja, J. Leinonen

Kuva 8.

Välitön kattaminen.

© V. Anttonen, P. Haataja, J. Leinonen

Kuva 9.

Juurihoidon vasta-aiheisiin (eli aiheisiin hampaan poistolle) kuuluu muun muassa hampaassa oleva vertikaalinen juurifraktuura.

© Anja Kotiranta

Kuva 10.

Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin käyttö. Jotta kofferdam saadaan asetelluksi tiiviisti ja sen laittaminen on helppoa, on hampaassa oltava 4 seinämää. Jos seinämiä on menetetty karieksen tai lohkeaman takia, hammas tulee kunnostaa esimerkiksi muovipaikka-aineella niin, että juurihoito on mahdollista tehdä aseptisesti.

© Päivi Siukonsaar

Kuva 11.

Röntgenkuva on kaksiulotteinen projektio kolmiulotteisesta todellisuudesta, eikä se paljasta kuvaussuunnassa olevaa apikaalista kanavan käyryyttä. Tällaisessa kanavassa neulakuvassa jopa apeksista vajaa neula voi todellisuudessa olla jo runsaasti yli apeksin. Jos taas projektio ei ole paralleelinen, kuvaan tulee vertikaalista vääristymää. Pelkän röntgenkuvan perusteella ei siis voi tarkasti määritellä apikaalisen kurouman sijaintia.

A. Kaavakuva hampaan juuren apikaalialueen anatomisesta variaatiosta. Anatominen apikaaliaukko sijaitsee eri paikassa kuin röntgenologinen apeksi, ja se voi sijaita millä tahansa hampaan sivupinnalla.

B. Röntgenkuvassa neula näyttää olevan alle apeksin, vaikka se onkin anatomisessa apeksissa. Apeksimittari kuitenkin ilmoittaa, että apeksi (apikaalinen kurouma) on saavutettu.

C. Röntgenkuvassa neula näyttää olevan apeksissa, vaikka se onkin todellisuudessa jo yli anatomisen apeksin. Apeksimittari ilmoittaa, että instrumentin kärki on apeksin ulkopuolella.

D. Röntgenkuvassa neula näyttää olevan vähän yli apeksin, vaikka se onkin jo 3−4 mm yli.

Muokattu artikkelista Juusela R, Tjäderhane L. Hoitoresistentti apikaaliparodontiitti I. Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Suomen Hammaslääkärilehti 2004;10-11:584-91

Kuva 12.

Juurikanavahuuhtelussa NaOCl:n vaikutus ulottuu vain noin 2−3 mm huuhteluneulan kärkeä syvemmälle kanavassa. Hyvän huuhteluvaikutuksen varmistamiseksi myös kanavan apikaalisimmassa osassa neulan kärjen tulisi ulottua 2−3 mm päähän preparointipituudesta. Suositeltava neulan paksuus on 27−30 gaugea. Preparoinnin kartiokulman laajentaminen (tässä tapauksessa 2 %:sta 6 %:iin) helpottaa neulan vientiä riittävään syvyyteen. Sivulta aukeavan neulan ja kevyen huuhtelupaineen käytöllä pienennetään sen riskiä, että NaOCl tunkeutuu apeksin ulkopuolelle. Lisäksi neulan kärjen tulee päästä vapaasti liikkumaan kanavassa, jotta NaOCl-takaisinvirtaus suuntautuisi koronaalisesti kohti pulpaonteloa.

© Leo Tjäderhane

Kuva 13.

Pienimmän koon hammasväliharja yläkulmahampaan laajassa juurikanavassa. Kevyellä voimalla ja hitaasti käytettynä hammasväliharja tehostaa NaOCl:n puhdistustehoa laajoissa kanavissa esimerkiksi apeksifikaatiohampaissa mutta joskus myös esimerkiksi yläposkihampaiden palatinaalisissa ja alaposkihampaiden laajoissa distaalikanavissa. Harjaussyvyys kannattaa pitää vähintään 2−3 mm preparointipituutta lyhyempänä, jotta vältetään NaOCl:n tunkeutuminen apeksin ulkopuolelle.

© Leo Tjäderhane

Kuva 14.

Kaikki hoidossa käytetyt materiaalit ja liuosten pitoisuudet tulee merkitä potilasasiakirjoihin kauppanimillä tai geneerisillä nimillä – myös mahdolliset komplikaatiot, kuten esimerkiksi NaOCl:n aiheuttama limakalvovaurio.

© Päivi Siukonsaari

Kuva 15.

Kuvasarja esittää avojuurisen hampaan regeneratiivisen juuren hoidon toteutuksen, jonka tavoitteena on, että juurikanava jatkaa kehittymistään eli juurikanavan seinämät paksunevat, juuri kasvaa pituutta ja juuren kärki sulkeutuu eikä juuren kärjen ympärillä ole nähtävissä tulehdusmuutoksia.

A) Terve, kehittyvä, avojuurinen hammas

B) Pulpa voi tulehtua sen paljastuttua esim. trauman seurauksena

C), D) Juurikanava puhdistetaan kemomekaanisesti kofferdamsuojassa. Tavoitteena on saada eliminoitua bakteerit juurikanavasta seinämiä ohentamatta, esimerkiksi steriiliä hammasväliharjaa käyttäen «Steriili hammasväliharja kanavassa»13

E) Puhdistuksen jälkeen kanavaan laitetaan noin 2 viikoksi Ca(OH)2-lääkitys, jonka päälle laitetaan tiivis väliaikainen täyte.

F) Väliaikaisen täytteen ja Ca(OH)2:n poiston ja NaOCl- sekä EDTA-huuhtelun ja kanavan kuivaamisen jälkeen viedään #20:n neula yli apeksin, jotta saadaan aikaan verenvuoto kanavaan.

G) Odotetaan noin 20 minuuttia verenvuodon tyrehtymistä.

H) Hyytymän päälle asetetaan kalsiumsilikaatti, esimerkiksi MTA, ja sen päälle lasi-ionomeeri ja lopullinen täyte.

I) Onnistunut regeneratiivinen juuren hoito. Kuvassa näkyvät juuren kehityksen jatkuminen ja kärjen sulkeutuminen.

Kuva on muokattu Conde M, Chisini L, Sarkis-OnofreR, Schuch H, Nör J, Demarco F. A scoping review of root canal revascularization: relevant aspects for clinical success and tissue formation Int Endod J 2017;50:860-74 artikkelissa olevan kuvasarjan pohjalta.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 16.

A. D.27:n perusavaus, instrumentti distaalikanavassa. Sekä MB- että DB-kanavan suuaukot (nuolet) ovat vielä sekundaaridentiinin peittämiä.

B. Kuva A sivulta päin katsottuna. Instrumentin suunta poikkeaa selvästi hampaan aksiaalisuunnasta (musta katkoviiva).

C. Perusavauksen korjauksen jälkeen instrumentin suunta noudattaa juuren ja hampaan aksiaalisuuntaa (musta katkoviiva).

D. Neulakuva d.27:stä. Kaikissa kanavissa instrumentin suunta on optimaalinen. Erityisesti MB-kanavassa hyvä aksiaalinen suuntaus auttaa vähentämään juuren käyryyden aiheuttamien preparointiongelmien ja komplikaatioiden vaaraa.

© Leo Tjäderhane

Kuva 17.

A) Mesiaali- ja distaalikanavien suuaukot ovat vielä osin sekundaaridentiinin peittämiä, ja neula taipuu jo mennessään kanavan suuaukosta sisään. Kavumavausta laajennetaan vielä katkoviivalla merkittyjen osien verran.

B) Kun neula pääsee kavunaukosta sisään suoraan, se saavuttaa paremmin käyrässäkin kanavassa apikaalialueen.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 18.

A) Pulpan katto poistetaan kokonaan kofferdamsuojassa.

Kruunupulpa poistetaan kanavien suita myöten steriilillä ekskavaattorilla ja ruusuporalla keittosuola- tai vesijäähdytyksessä.

Kavum huuhdellaan NaOCl:llä, minkä jälkeen kavumiin painetaan NaOCl:llä kostutettu vanupallo. Vuodon pitäisi tyrehtyä 5 minuutissa. Kavum kuivataan steriilillä vanupallolla.

B) ja C) Kavumin pohjalle applikoidaan vähintään 2 mm:n kerros MTA:ta. Sen kovetuttua päälle laitetaan lasi-ionomeeri väliaikaiseksi täytteeksi.

D) Kun MTA:n sijasta käytetään bioaggregaattia, koko kaviteetin voi täyttää sillä ja se toimii väliaikaisena täytteenä.

Lopullinen täyte tehdään seuraavassa istunnossa.

Kliininen ja röntgenseurantatutkimus tehdään 6–12 kuukauden kuluttua.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 19.

A) Partiaalipulpotomiassa poistetaan perforaatiokohdan paljastunut (kommentti: pulpa ei ole aina ehtinyt infektoitua) pulpakudos steriilillä timanttiporalla keittosuola- tai vesijäähdytyksessä noin 2 mm:n syvyyteen.

B) Verenvuotoa tyrehdytetään NaOCl-liuokseen kostutetulla vanupallolla 5 minuutin ajan.

C) ja D) Pulpaperforaatiokohtaan laitetaan vähintään 2 mm:n paksuinen kerros MTA:ta.

MTA:n kovetuttua sen päälle laitetaan lasi-ionomeeri väliaikaiseksi täytteeksi.

Kun MTA:n sijasta käytetään bioaggregaattia, koko kaviteetin voi täyttää sillä ja se toimii väliaikaisena täytteenä.

Lopullinen täyte tehdään seuraavassa istunnossa.

Kliininen ja röntgenseurantatutkimus tehdään 6–12 kuukauden kuluttua.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Aiheen rajaus

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on kiinnittää huomiota erityisesti pulpan ja periapikaalialueen sairauksien diagnostiikkaan ja hoitopäätökseen, kuvata laadukkaita ja toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuollolle sekä lisätä tietoisuutta sellaisista hampaan sairauksista, jotka voivat johtaa juurihoidon tarpeeseen.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat hammaslääkärit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä väestö.

Määritelmät

  • Hoidon ensisijaisena tavoitteena on estää juurikanavasysteemin infektoituminen tai eliminoida olemassa oleva infektio. Hampaan ydinontelo puhdistetaan pulpakudoksesta ja mikrobeista ja kanava(t) laajennetaan ja täytetään tiiviisti juurentäyteaineella. Juurihoidon jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan.
  • Suositukseen liittyvistä alan termeistä ks. «Termistöä, Hampaan juurihoito -suositus»5.

Esiintyvyys

Altistavat tekijät

  • Yleisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries). Lähelle hammaspulpaa edenneen kariesvaurion mikrobit voivat aiheuttaa pulpan palautumattoman (irreversiibelin) tulehduksen tai pulpakuolion (nekroosin), jolloin hammas on juurihoidettava.
  • Karieksen hallinnan keinojen osalta ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»1, «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»1.
  • Hammas voidaan joutua juurihoitamaan hiushalkeamien, kulumisen tai saumavuodon aiheuttaman pulpavaurion, trauman tai trauman myöhäiskomplikaatioiden vuoksi.
  • Korjaavan hoidon toimenpiteet ja materiaalit voivat myötävaikuttaa hammaspulpan tulehduksen syntymiseen etenkin syvissä kariesvaurioissa. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan voida kliinisesti erottaa mikrobien aiheuttamista pulpavaurioista.
  • Myös laaja restauraatio voi vaatia juurihoidon, jos hampaan kruunuosassa ei ole riittävästi kovakudosta jäljellä täytteen kiinnittämiseksi.

Diagnostiikka

  • Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa juurihoidon tarve ja ohjata hoitolinjan valinnassa.
  • Hammaspulpan kliinistä tilaa on vaikea arvioida, koska pulpa ei yleensä ole paljaana. Arviointi perustuu potilaan kertomiin asioihin, tarkkaan anamneesiin sekä huolelliseen kliiniseen ja röntgenologiseen tutkimukseen.
  • Hampaan lisäksi tutkitaan kiinnityskudokset ja muu hampaiston ja suun tilanne.
    • Alue palpoidaan suun ulko- ja sisäpuolelta, minkä lisäksi tutkitaan purenta, hampaiden liikkuvuudet, ientaskut, pehmytkudokset, koputus- ja palpaatioarkuudet sekä mahdolliset hampaan (hius)halkeamat ja värinmuutokset.
  • Hammas ja sen kiinnityskudokset tutkitaan myös röntgenologisesti ennen hoitopäätöksen tekoa. Ks. kohta Röntgenologiset tutkimukset «A1»2.

Tutkimukset, joiden avulla pyritään selvittämään hammaspulpan tila

Hampaan oireilu

  • Esitiedoissa ja kliinisessä tutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota aiempaan hammashoitoon.
    • Juurihoitoa vaativassa oireilevassa hampaassa on usein ollut oireita aiemminkin, tai siihen on voinut kohdistua trauma. Siinä voi myös olla syvä kariesvaurio tai laaja restauraatio, tai se voi olla voimakkaasti kulunut.
  • Potilaan oireiden ja kliinisten löydösten ja pulpan histologisen kuvan välinen yhteys ei ole selvä «S...»14, «Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation b...»15, «Lin LM, Ricucci D, Saoud TM ym. Vital pulp therapy...»16. Terveen pulpan ja palautuvan (reversiibelin) pulpiitin kliiniset diagnoosit ja histologiset löydökset korreloivat hyvin «Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation b...»15, mutta palautumattoman pulpiitin osalta tilanne on epäselvempi.
  • Tutkimuksissa kliinisten diagnoosien ja histologisten kriteereiden välillä on ollut eroja, eikä esimerkiksi palautumattoman pulpiitin histologisen kuvan kriteereitä ole toistaiseksi määritelty.
    • Terveen hampaan tai palautuvan pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
    • Palautumattoman pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
      • Kipu on yleensä spontaania ja usein jatkuvaa ja kovaa.
      • Potilaalla on saattanut olla toistuvia kipujaksoja.
      • Kipu on saattanut herättää öisin.
      • Kipu on provosoitavissa lämpötilan muutoksilla, asentomuutoksilla tai pureskelulla.
      • Pulpan vaste lämpötilan muutoksiin on voimakkaasti korostunut, eikä kipu lakkaa ärsykkeen poistamisen jälkeen.
      • Lievää koputusarkuutta saattaa ilmetä.
      • Potilas kuvaa kipua muun muassa teräväksi ja tykyttäväksi.
      • Potilaan voi olla vaikea paikallistaa kipua.
      • Myös heijastekipua voi esiintyä (ylä- tai alaleuka, korva, ohimon ja silmän alue, niska).
      • Röntgenkuvissa ei ole havaittavissa poikkeavaa, tai parodontaalirako voi olla apikaalisesti lievästi laajentunut.
      • Potilas on usein käyttänyt kipulääkkeitä oireiden lievittämiseksi.
  • Kroonisen apikaaliparodontiitin oireet ovat usein vähäisiä (esim. puru- tai koputusarkuutta), ja röntgenologinen muutos apikaalialueella voi olla ainoa löydös.

Pulpan herkkyystestit

Röntgenologiset tutkimukset

Taulukko 2. Yleisimmät hammaspulpan ja hampaan juuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet
Kliininen diagnoosi
(ICD-10-luokitus)
Tyypillisimmät oireet ja löydökset Hoito
Pulpan diagnoosi
Palautuva (reversiibeli) pulpiitti (alkava pulpatulehdus, hyperemia)
(K04.00)
  • terävä, lyhytkestoinen kipu
  • kylmän aiheuttama kipu, joka lakkaa 20–30 sekunnin kuluessa ärsytyksen päätyttyä
  • voi olla myös oireeton
pulpan hoito (pulpa pyritään säilyttämään vitaalina), ks. VPT-kaavio «hoi50110e.pdf»2
Palautumaton (irreversiibeli) pulpiitti
(K04.0)
alkuvaiheessa
  • voimakas, sykkivä, jomottava kipu
  • spontaani kipu, joka on vaikeasti paikallistettavissa
  • kylmän aiheuttaman kivun säilyminen, vaikka ärsyke poistuu
  • asentomuutosten mahdollisesti aiheuttama kipu
  • voi olla myös oireeton
alkuvaiheessa pulpotomia tai juurihoito
myöhemmässä vaiheessa juurihoito
myöhemmässä vaiheessa
  • kivun mahdollinen pahentuminen kuumasta ja lievittyminen kylmästä
  • mahdollinen puru- ja koputusarkuus
  • tylppä kipu, joka voi säteillä laajoille alueille kasvojen ja leuan alueella
  • mahdollinen heijastuskipu
  • yleensä röntgenkuvassa ei poikkeavaa
  • voi olla myös oireeton
Pulpakuolio (nekroosi)
(K04.1)
  • ei vastetta lämpötilan vaihteluun eikä kylmätestiin tai EPT:hen
  • hammas saattanut tummua
  • usein oireeton, sattumalöydös
juurihoito
Periapikaalinen diagnoosi
Pulpasta lähtöisin oleva akuutti periapikaalinen parodontiitti
(K04.4)
primaarinen
  • alkuvaiheessa hammas mahdollisesti hyvin puru- ja kosketusherkkä tai tämä vaihe menee lähes oireettomana ohi ennen tilanteen kroonistumista
  • röntgenkuvassa harvoin havaittavissa muutoksia
juurihoito
sekundaarinen
  • jyskyttävä hammaskipu
  • asentomuutosten mahdollisesti aiheuttama kipu
  • mahdollinen turvotus, palpaatio- ja koputusarkuus ja toisinaan kuume
  • oireet aiheuttava hammas yleensä paikallistettavissa
Pitkäaikainen apikaalinen parodontiitti
(K04.5)
  • ei vastetta lämpötilan vaihteluun eikä kylmätestiin tai EPT:hen
  • yleensä oireeton tai oireet vähäiset
  • vähän tai ei lainkaan oireita koputettaessa
  • havaitaan usein röntgenkuvassa sattumalöydöksenä
  • röntgenkuvassa usein hampaan juurenkärjen alueella radiolusentti muutos, harvemmin radio-opaakki
juurihoito
Periapikaalinen absessi ilman avannetta
(K04.7)
  • yleensä limakalvon alueelle juuren kärjen seutuville rajoittunut märkäpesäke
  • voi esiintyä myös ekstraoraalisesti (suun ulkopuolella) etenkin nenänpielen seudulla (yläkulmahampaat), leukakulman alla (alaposkihampaat) tai alahuulen alueella (alaetuhampaat)
juurihoito
Periapikaalinen absessi ja avanne (fisteli)
(K04.6)
  • yleensä limakalvon alueelle juuren kärjen seutuville rajoittunut märkäpesäke, jossa avanne pienimmän vastuksen suuntaan
  • voi esiintyä myös ekstraoraalisesti etenkin alaleuan kärjen tuntumassa
juurihoito

Erotusdiagnostiikka

  • Erotusdiagnostisesti on tärkeää tuntea normaalianatomia, ettei esimerkiksi mentalisaukon tai foramen incisivumin kuvautumista apikaalialueelle tulkita virheellisesti apikaaliparodontiitiksi.
  • Elleivät oireet ja paikalliset kliiniset ja röntgenologiset löydökset täsmää, tulee pitää mielessä muut kuin pulpasairauksista johtuvat hammasperäiset ja ei-hammasperäiset kiputilat.
  • Hammasperäinen kipu voi olla
    • hampaasta johtuvaa kipua, jonka syynä on esimerkiksi
      • hypersensitiivinen dentiini
      • karies
      • fraktuura
    • kiinnityskudoksiin ja pehmytkudoksiin liittyvää kipua, jonka syynä on esimerkiksi
      • akuutti ientulehdus
      • parodontaaliabsessi
      • perikoroniitti
      • endo-paroleesio (kuva «Endo-paroleesio»6)
      • trauman aiheuttama kipu parodontaaliligamentin vaurioituessa.
  • Ei-hammasperäisiä hammaskipua muistuttavia kipuja ovat esimerkiksi
  • Heijastekipua voi esiintyä hampaiston alueella viereisiin hampaisiin tai vastaleukaan. Kipu voi myös heijastua poski- ja otsaonteloon, leukakulmaan, mentalis- ja temporaalialueelle, hampaan kiinnityskudoksiin, puremalihaksiin ja korvan alueelle.
  • Lisäksi on syytä pitää mielessä, että röntgenologinen muutos vitaalin hampaan periapikaalialueella saattaa johtua esimerkiksi periapikaalisesta sementtidysplasiasta, ei-hammasperäisestä kystasta tai kasvaimesta.

Juurihoidon tarvetta ehkäisevät toimet

Täydellinen, vaiheittainen ja osittainen karieskudoksen poisto

Välitön kattaminen

Osittainen pulpotomia (partiaalipulpotomia) ja (kruunu)pulpotomia

  • Osittaisen ja kruunupulpotomian tavoite on säilyttää hampaan jäljelle jäävä, infektoitumaton pulpakudos vitaalina ja siten välttää juurihoito.
  • Osittaista (partiaali-) tai täydellistä kruunupulpan poistoa (pulpotomiaa) voidaan käyttää pysyvien poskihampaiden hoitomuotona, kun hampaassa on syvä kariesvaurio ja palautuva pulpiitti «Both partial- and full coronal pulpotomy can be used in the treatment of deep carious lesions in permanent teeth with reversible pulpitis.»C. Ks. kaavio «hoi50110e.pdf»2.
    • Materiaalina suositellaan käytettävän kalsiumsilikaatteja (MTA tai bioaggregaatti).
    • On tärkeää, että hampaan täyte on tiivis ja hampaan tilaa seurataan.
  • Osittainen pulpotomia tai pulpotomia voi erityisesti lapsilla ja nuorilla olla aiheellinen pysyvien hampaiden hoitomuotona, kun kariesperforaation alla osa kruunupulpasta on tulehtunut niin, ettei verenvuotoa saada tyrehtymään 5 minuutissa eikä välitön kattaminen ole siten aiheellista.
  • Pulpotomiaa voidaan harkita myös tilanteissa, jolloin hammas halutaan säilyttää, mutta se on hankalasti juurihoidettavissa ja pulpotomian indikaatiot täyttyvät.
  • Osittaisella pulpotomialla pyritään estämään rajoittuneen pulpatulehduksen leviäminen koko pulpan alueelle. Toimenpiteen onnistumisen edellytyksenä on, että poistettavan pulpan alue on pieni (< 5 mm) «Chailertvanitkul P, Paphangkorakit J, Sooksantisak...»36 ja että osittaisen pulpan poiston jälkeen verenvuoto on vähäistä ja se tyrehtyy noin 5 minuutissa.
  • Osittaisessa pulpotomiassa poistetaan perforaatiokohdasta tulehtunutta pulpakudosta noin 1–4 mm:n syvyydeltä steriilillä timanttiporalla keittosuola- tai vesijäähdytyksessä. Tämän jälkeen alue desinfioidaan NaOCl:lla ja katetaan kuten välittömän kattamisen yhteydessä. Ks. kuvasarja «Osittainen kruunupulpan poisto (partiaalipulpotomia)»19.
  • Pulpotomiassa koko kruunupulpa poistetaan. Ks. kuvasarja «Pulpotomia»18.
  • Pulpotomia on teknisesti juurihoitoa helpompi, vie vähemmän aikaa ja on edullisempi. Vuoden seurannassa onnistumisprosentti on > 90 «Both partial- and full coronal pulpotomy can be used in the treatment of deep carious lesions in permanent teeth with reversible pulpitis.»C ja vielä neljän vuoden seurannassakin 90 «Taha NA, Al-Khatib H. 4-Year Follow-up of Full Pul...»37.
  • On mahdollista, että pulpotomia onnistuu myös, kun pulpa on osittain palautumattomasti tulehtunut, mutta pulpakuolio ja apikaaliparodontiitti ovat pulpotomian vasta-aiheita.

Hoito

Hoitopäätös ja ennusteen arviointi

Ennuste

Hoitokäyntien suunnittelu (juurihoidon toteutus yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä)

Aseptiikka ja potilasturvallisuus

Hoidon toteutus

Kehittyvien hampaiden juurihoito

  • Kehittyvän hampaan juurihoidon aiheena on juurikanavan infektoituminen karieksen, trauman tai poikkeavan anatomian vuoksi. Tällöin pulpotomia tai osittainen pulpotomia eivät ole enää aiheellisia.
  • Tavoitteena kehittyvien pysyvien hampaiden juurihoidossa on, että juuren kärki sulkeutuu (apeksifikaatio) ja parhaassa tapauksessa juuren kehitys jatkuu loppuun saakka (apeksogenesis).
  • Kehittyvän hampaan juurikanavan mekaaninen preparointi on tehtävä käsi-instrumenteilla varovasti ohentamatta juurikanavan seinämiä. Preparointi ulotetaan röntgentutkimuksen perusteella lähelle kehittyvän juuren kärkeä. Koneellisia juurikanavan preparointimenetelmiä ei tule käyttää.
  • Kanavan huuhteluun käytetään NaOCl:a, jolloin on vältettävä liuoksen joutumista periapikaalitilaan, koska se nekrotisoi kudosta.
  • Steriili hammasväliharja sopii hyvin tehostamaan kanavan puhdistusta (kuva «Steriili hammasväliharja kanavassa»13). Harjaa käytetään NaOCl:lla täytetyssä kanavassa hitaasti ja kevyellä paineella, jotta NaOCl pääsee virtaamaan vapaasti kanavassa.

Apeksifikaatio

Apeksogenesis

Taulukko 3. Yleisimmät hampaan juurihoidossa käytettävät huuhteluaineet ja lääkkeet
Huuhtelu- tai lääkeaine ja pitoisuus Vaikutus Käyttöaihe Suositus Huomioitavaa
NaOCl
(natriumhypokloriitti),
2–6-prosenttinen
  • Tappaa mikrobeja myös biofilmissä
  • Liukastaa kanavaa
  • Liuottaa orgaanista materiaalia
  • Ei liuota epäorgaanista materiaalia
  • Juurikanavan desinfiointi
  • Pulpakudoksen ja mikrobien liuotus
  • Olennainen osa kemiallista preparointia
  • Varottava vaikutusta hampaan ulkopuolisissa kudoksissa: huuhtelu vain juurikanavan sisällä
  • Huuhtelujärjestys: NaOCl, jonka jälkeen EDTA
EDTA-liuos,
15–17-prosenttinen
(suositellaan käytettäväksi geelin sijaan)
  • Liuottaa epäorgaanista materiaalia
  • Ei tapa mikrobeja
  • Ei liuota orgaanista materiaalia
  • Smear layerin poisto ja dentiinitubulusten avaus preparoinnin jälkeen ja ennen täyttöä
  • Olennainen osa kemiallista preparointia
  • Ca(OH)2:n poisto kanavasta
  • Vaikutusaika 1–2 minuuttia
  • Dentiiniä rapauttava vaikutus
  • Huuhtelujärjestys: NaOCl, jonka jälkeen EDTA
Klooriheksidiini,
2-prosenttinen
  • Tappaa mikrobeja (erityisesti enterobakteereja ja sieniä)
  • Ei liuota epä-orgaanista tai orgaanista materiaalia
  • Tarttuu kudoksiin: pitkäaikaisvaikutus mikrobeja vastaan
  • Lisäaineena desinfiointiin
  • Voidaan käyttää loppuhuuhteluun EDTA:n jälkeen
  • Erityisesti uusintajuurihoidoissa
  • Reagoi NaOCl:n ja EDTA:n kanssa muodostaen sakkaa
  • Kanavat hyvä kuivata ennen klooriheksidiinihuuhtelua
Steriili keittosuolaliuos,
0,9-prosenttinen
  • Kudosta ärsyttämätön
  • Ei tapa mikrobeja
  • Ei liuota kudosta, epäorgaanista tai orgaanista materiaalia
  • Kirurginen juurihoito
  • Bakteerinäytteet
  • Yli-instrumentointi
  • Ei ensisijainen huuhteluaine
  • Valmisteen säilyvyys rajallinen, kontaminoituu nopeasti
Ca(OH)2
(kalsiumhydroksidi)
  • Tappaa bakteereita
  • Liuottaa orgaanista materiaalia
  • Ei liuota epäorgaanista materiaalia
  • Muodostaa mekaanisen esteen mikrobien ravinnonsaannille juurikanavassa
  • Ensisijainen juurikanavalääke hoitokertojen välillä
  • Käytetään resorptioiden hoidossa
  • Synergistinen vaikutus NaOCl:n kanssa
  • 1 vk–3 kk
  • Pitkäaikaisessa käytössä heikentää dentiinin kestävyyttä
  • Ei välttämättä tehoa kaikkiin mikrobeihin

Dokumentaatio

  • Suomalaisten tutkimusten mukaan juurihoitotoimenpiteiden dokumentaatio ei yllä suositusten tasolle «Helminen SE, Vehkalahti M, Kerosuo E ym. Quality e...»11, «Leinonen S, Vehkalahti MM. Compliance with Key Pra...»67.
  • Hampaaseen liittyvät esitiedot, kaikkien otettujen röntgenkuvien lausunnot ja alkudiagnoosi kirjataan potilasasiakirjoihin. Mahdollinen diagnoosin muutos hoidon aikana tulee myös kirjata.
  • Myös hoitopäätös ja sen perustelut kirjataan asetuksen edellyttämällä tavalla. Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298»13.
  • Hoitosuunnitelma ja sen mahdolliset muutokset hoidon kuluessa kirjataan.
  • Ennen juurihoidon aloitusta kirjataan ylös hoidon ennuste, kustannusarvio ja mahdolliset muut hoitovaihtoehdot sekä potilaan suostumus.
  • Kaikki hoidossa käytetyt materiaalit ja liuosten pitoisuudet tulee merkitä potilasasiakirjoihin kauppanimillä tai geneerisillä nimillä «European Society of Endodontology. Quality guideli...»21. Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298»13:
    • puudutusaineen käyttö
    • ennen hoitoa käytetyt lääkkeet (antibioottiprofylaksia, esilääke, särkylääke)
    • kofferdamsuojauksen käyttö
    • mahdolliset hoidon aikana tehdyt lisälöydökset (esim. halkeamat) avauksen jälkeen
    • kanavien työskentelymitat ja mittauspisteet
    • mittojen määritystapa (apeksimittarin käyttö (toistuvasti ja luotettavasti), neularöntgenkuvaus)
    • avaus- ja laajennustekniikka ja käytetty neulajärjestelmä
    • apikaalisen preparoinnin laajuus hoitokerralla (kartiokulma ja neulan koko)
    • käytetyt huuhteluaineet käytetyssä järjestyksessä (konsentraatio)
    • mahdollinen kanavalääkitys
    • väliaikaiset paikkamateriaalit
    • määrätyt särkylääkkeet ja antibiootit
    • juurentäyttömateriaalit ja -tekniikka
    • hoidon aikana otetut röntgenkuvat ja niiden lausunnot
    • mahdolliset komplikaatiot (kuva «Natriumhypokloriitin (3-prosenttinen NaOCl) aiheuttama limakalvovaurio»14).
  • Tarkat merkinnät ovat tarpeen muun muassa siksi, että toinen hammaslääkäri saattaa jatkaa juurihoitoa aloituskerran jälkeen. Hoitokokonaisuuteen saatetaan joutua palaamaan myöhemmin esimerkiksi uusintajuurihoidon tarpeen takia tai hoitovahinkotapauksissa.
  • Lisäksi kirjataan jatkohoitosuunnitelma: seuraavan käynnin ajankohta (juurentäyttö, paikkaus) ja suositus tulevasta restauraatiosta sekä suunnitelma hoidon seurannasta. Ks. kohta Seuranta «A4»5.

Juurihoidetun hampaan restaurointi

  • Olennaisena osana juurihoitoa on myös adekvaatti restauraatio, jolloin tulee huomioida korjaavan hoidon vaatimukset tai kruunutustarve jo ennen hoidon aloittamista.
  • Korjaavan hoidon tavoitteena tulee olla jäljellä olevan hammaskudoksen suojaaminen sekä purentafunktion ja estetiikan palauttaminen.
  • Potilaan mielipide ja taloudellinen tilanne vaikuttavat kliinisten ja muiden tekijöiden ohella myös siihen, miten juurihoidettu hammas restauroidaan «Dawson VS, Fransson H, Wolf E. Coronal restoration...»68.

Restauraation vaikutus juurihoidetun hampaan infektion paranemiseen tai hampaan infektoitumiseen uudelleen

Restauraation vaikutus juurihoidetun hampaan kestävyyteen

Juurikanava-ankkuroinnin käyttö juurihoidetuissa hampaissa

Seuranta

Juurihoidon kustannus-hyötysuhde

Potilasnäkökulma

Hoidon porrastus

  • Hoitopaikkaa ja hoidon suorittajaa valittaessa otetaan huomioon
    • juurihoidon vaikeusaste «hoi50110c.pdf»4
    • hoitavan hammaslääkärin osaaminen
    • potilaan yleisterveys
    • potilaan toivomukset.
  • Vaativien juurihoitojen (ks. Juurihoidon vaativuuden arviointi -lomake «hoi50110c.pdf»4) osalta voidaan tarvittaessa konsultoida
    • erikoishammaslääkäriä
    • erikoissairaanhoitoa (tarkempia tietoja esim. www.terveysportti.fi → Hammaslääketiede → Suusairauksien hoitoketjut).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Hampaan juurihoito -suosituksen historiatiedot «Hampaan juurihoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»11

Puheenjohtaja:

Leo Tjäderhane, dosentti, EHL (kariologia ja endodontia), kariologian ja endodontian professori, tutkimusjohtaja; Helsingin yliopisto, HUS; tutkimusjohtaja, Oulun yliopisto

Jäsenet:

Marja Pöllänen, dosentti, EHL (parodontologia), Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vuokko Anttonen, dosentti, EHL (kariologia, endodontia, pedodontia), kariologian, endodontian ja pedodontian professori emerita; Oulun yliopiston suunterveyden tutkimusyksikkö

Anja Kotiranta, HLT, EHL; Helsingin yliopisto

Merja Laine, dosentti, EHL (kariologia), yliopistonlehtori; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos

Olli-Pekka Lappalainen, LT, EHL (suu- ja leukakirurgia), yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto ja HUS

Erika Laukkanen, HLT, EHL, lääketieteellinen päällikkö; Oral Hammaslääkärit Oyj

Nina Mandelin, EHL (kariologia ja endodontia), yksityishammaslääkäri; Kuusamo ja Tampere

Kirsi Mikkola, EHL (kariologia ja endodontia), yksityishammaslääkäri; Sauvo

Päivi Siukosaari, HLT, EHL (kariologia ja endodontia); yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto

Liisa Suominen, dosentti, EHL (terveydenhuolto), THM, suun terveydenhuollon professori; Itä-Suomen yliopisto, ylihammaslääkäri; KYS

Asiantuntijat:

Kaija Hiltunen, HLT, EHL (protetiikka ja purennankuntoutus), yliopistolehtori; Helsingin yliopisto

Kristiina Oikarinen-Juusola, EHL, kliininen hammashoito (endodontia ja kariologia), yliopisto-opettaja; Oulun yliopisto ja OYS

Reetta Pesonen, HLL

Tarja Tanner, HLT

Kiitokset videoiden tekijöille: HLL Kimmo Kero, HLL Arvo Kortesuo ja Evahl Laura Ruohola (Kavumavaus-video), Antti Salmi (Kofferdamin laitto -video), EHL Nina Mandelin ja Tomi Mandelin (Kofferdam alamolaari -video) sekä HLT, EHL Ulla Palotie (Syvän kariesvaurion preparointi ja Keskisyvän kariesvaurion preparointi -videot)

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 18.5.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Vuokko Anttonen: Sivutoimet: Vastuuhenkilö kariologian alaan kuuluvissa suun sairauksissa, Oulun yliopistollinen sairaala, eläkkeellä 3.2020 lähtien. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Apollonia (HL-päivät); jotkin kunnat/kuntayhtymät (luennot). Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Colgate Professional sponsoroi ACFF:n kokoukseen osallistumista 2020 sekä SOME-kampanjan toteutusta. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Apollonian hallitus; Apollonian asiantuntijalautakunta; Karieksen hallinnan Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja; Apollonian Lasten hammashoidon jaosto; EAPD Clinical Affairs Committee (CAC); ACFF (Alliance for Cavity Free Future) Nordic Chapterin Suomen edustaja ja toiminnan vastuuhenkilö Suomessa, ei palkkiota. Toimintana Suomessa on eri toimijoiden yhteinen Koko Suomi harjaa -kampanja. Colgate Professional on mahdollistanut kampanjan toteutusta.

Anja Kotiranta: Sivutoimet: Kliininen opettaja; HUS. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Colgate-Palmolive, Apollonia, Helsingin kaupunki.

Merja Laine: Sivutoimet: Yksityishammaslääkäri 3–5 t/vk.

Olli-Pekka Lappalainen: Sivutoimet: Kliininen opettaja; HUS. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Straumann Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM Palveluvalikoimaneuvosto (Elintapa ja omahoito -jaosto, Suun terveydenhuollon jaosto, jäsen); Duodecim (Lääketieteen koulutuksen tutkimuksen työryhmä, jäsen); Lääketieteen koulutuksen yhdistys, puheenjohtaja.

Erika Laukkanen: Sivutoimet: Erikoishammaslääkäri, Vallilan hammaslääkärikeskus; Erikoishammaslääkäri, Oral Hammaslääkärit. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Terveystalo. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Helsingin Seudun Hammaslääkäriyhdistys ry. Muut sidonnaisuudet: Oral Hammaslääkärit Oyj.

Nina Mandelin: Muut sidonnaisuudet: Omistaa Plusterveys Oy:n osakkeita.

Kirsi Mikkola: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Marja Pöllänen: Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM, Palveluvalikoimaneuvoston jäsen; Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Päivi Siukosaari: Sivutoimet: Erikoishammaslääkäri; HUS, Erikoishammaslääkäri; Oral. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Apollonia, Colgate, Astellas, QA-dental, Plandent. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Puheenjohtaja Kariologian ja endodontian jaosto, Apollonia; Puheenjohtaja Suugeriatrian erityispätevyys toimikunta, Hammaslääkäriliitto; Jäsen Koulutuspoliittinen toimikunta, Hammaslääkäriliitto.

Liisa Suominen: Sivutoimet: Ylihammaslääkäri; KYS, suu- ja leukasairaudet, vuodesta 2012 alkaen, THL; vieraileva tutkija 2012–2023. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Itä-Suomen yliopisto, Hammaslääketieteen yksikkö, johtaja 2014–2025; Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian hallitus, puheenjohtaja 2019–2020; Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, hallituksen jäsen 2021–2023; Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan asiantuntija ja hammaslääketieteen jaoksen jäsen, Kansaneläkelaitos 2019–2022; Suomen Hammaslääkäriliitto, terveyspoliittinen valiokunta 2021–2022; STM, Hammaslääketeiteen erikoisalojen ja erikoistumiskoulutuksen uudistamisen selvitystyöryhmä 2021–2022; THL, Suun terveydenhuollon kehittämisverkoston ohjausryhmä 2021–2022; THL, TerveSuomi-tutkimuksen suun terveyden alaryhmä, puheenjohtaja.

Leo Tjäderhane: Sivutoimet: Ylihammaslääkäri; HUS, tutkimusjohtaja; Oulun yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Käypä hoito -työryhmän jäsen (Antibiootit akuuttien hammasperäisten tulehdusten hoidossa); Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian hallituksen puheenjohtaja.

Kirjallisuusviite

Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»15

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 8.12.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 8.12.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A (toim.). Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf?sequence1&isAllowed»16
  4. Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Longitudinal study of periapical and endodontic status in a Danish population. Int Endod J 2006;39:100-7 «PMID: 16454789»PubMed
  5. Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Risk factors for developing apical periodontitis in a general population. Int Endod J 2007;40:290-9 «PMID: 17284267»PubMed
  6. Kirkevang LL, Vaeth M, Wenzel A. Ten-year follow-up of root filled teeth: a radiographic study of a Danish population. Int Endod J 2014;47:980-8 «PMID: 24392750»PubMed
  7. Hugoson A, Koch G, Göthberg C ym. Oral health of individuals aged 3-80 years in Jönköping, Sweden during 30 years (1973-2003). II. Review of clinical and radiographic findings. Swed Dent J 2005;29:139-55 «PMID: 16463570»PubMed
  8. Haikola B. Oral health among Finns aged 60 years and older. Edentulousness, fixed prostheses, dental infections detected from radiographs and their associating factors. Acta Universitatis Ouluensis 2014;D1264
  9. Frisk F, Hakeberg M. A 24-year follow-up of root filled teeth and periapical health amongst middle aged and elderly women in Göteborg, Sweden. Int Endod J 2005;38:246-54 «PMID: 15810975»PubMed
  10. Huumonen S, Suominen AL, Vehkalahti MM. Prevalence of apical periodontitis in root filled teeth: findings from a nationwide survey in Finland. Int Endod J 2017;50:229-236 «PMID: 26919266»PubMed
  11. Helminen SE, Vehkalahti M, Kerosuo E ym. Quality evaluation of process of root canal treatments performed on young adults in Finnish public oral health service. J Dent 2000;28:227-32 «PMID: 10722895»PubMed
  12. Huumonen S, Vehkalahti MM, Nordblad A. Radiographic assessments on prevalence and technical quality of endodontically-treated teeth in the Finnish population, aged 30 years and older. Acta Odontol Scand 2012;70:234-40 «PMID: 22364221»PubMed
  13. Koskinen S, Lundqvist AM, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012. «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence»17
  14. Seltzer S, Bender IB, Ziontz M. The dynamics of pulp inflammation: correlations between diagnostic data and actual histologic findings in the pulp. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1963;16:846-71 contd «PMID: 13987830»PubMed
  15. Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation between clinical and histologic pulp diagnoses. J Endod 2014;40:1932-9 «PMID: 25312886»PubMed
  16. Lin LM, Ricucci D, Saoud TM ym. Vital pulp therapy of mature permanent teeth with irreversible pulpitis from the perspective of pulp biology. Aust Endod J 2020;46:154-166 «PMID: 31865629»PubMed
  17. Endodontic Diagnosis. American Association of Endodostists (AAE) 2013. «https://www.aae.org/specialty/wp-content/uploads/sites/2/2017/07/endodonticdiagnosisfall2013.pdf»18
  18. Wolters WJ, Duncan HF, Tomson PL ym. Minimally invasive endodontics: a new diagnostic system for assessing pulpitis and subsequent treatment needs. Int Endod J 2017;50:825-829 «PMID: 28776717»PubMed
  19. Mejàre IA, Axelsson S, Davidson T ym. Diagnosis of the condition of the dental pulp: a systematic review. Int Endod J 2012;45:597-613 «PMID: 22329525»PubMed
  20. Mainkar A, Kim SG. Diagnostic Accuracy of 5 Dental Pulp Tests: A Systematic Review and Meta-analysis. J Endod 2018;44:694-702 «PMID: 29571914»PubMed
  21. European Society of Endodontology. Quality guidelines for endodontic treatment: consensus report of the European Society of Endodontology. «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2591.2006.01180.x/epdf»5
  22. STUK. Hammasröntgenkuvausta ei pidä välttää raskauden vuoksi. Tiedote 21.9.2015. «https://www.stuk.fi/-/hammasrontgenkuvausta-ei-pida-valttaa-raskauden-vuoksi»6
  23. A report prepared by the SEDENTEXCT project. Radiation No 172. Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology. «http://www.sedentexct.eu/files/radiation_protection_172.pdf»7
  24. STUK. STUK opastaa KKTT-laitteen käyttöön. «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124962/stuk-opastaa-kktt-laitteen-kaytto-10-2011.pdf?sequence»19
  25. Patel S, Brown J, Semper M ym. European Society of Endodontology position statement: Use of cone beam computed tomography in Endodontics: European Society of Endodontology (ESE) developed by. Int Endod J 2019;52:1675-1678 «PMID: 31301231»PubMed
  26. STUK. Hampaiston ja leukojen kartiokeilatietokonetomografiakuvaus. «https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73098/Hampaiston%20ja%20leukojen%20kartiokeilatietokonetomografiakuvaus»20
  27. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 8.12.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  28. Maltz M, Garcia R, Jardim JJ ym. Randomized trial of partial vs. stepwise caries removal: 3-year follow-up. J Dent Res 2012;91:1026-31 «PMID: 22983407»PubMed
  29. Nair PN, Duncan HF, Pitt Ford TR ym. Histological, ultrastructural and quantitative investigations on the response of healthy human pulps to experimental capping with Mineral Trioxide Aggregate: a randomized controlled trial. 2008. Int Endod J 2009;42:422-44 «PMID: 19356180»PubMed
  30. Li Z, Cao L, Fan M ym. Direct Pulp Capping with Calcium Hydroxide or Mineral Trioxide Aggregate: A Meta-analysis. J Endod 2015;41:1412-7 PMID: 25990198
  31. Willershausen B, Willershausen I, Ross A ym. Retrospective study on direct pulp capping with calcium hydroxide. Quintessence Int 2011;42:165-71 «PMID: 21359251»PubMed
  32. Dammaschke T, Leidinger J, Schäfer E. Long-term evaluation of direct pulp capping--treatment outcomes over an average period of 6.1 years. Clin Oral Investig 2010;14:559-67 «PMID: 19685086»PubMed
  33. Al-Hiyasat AS, Barrieshi-Nusair KM, Al-Omari MA. The radiographic outcomes of direct pulp-capping procedures performed by dental students: a retrospective study. J Am Dent Assoc 2006;137:1699-705 «PMID: 17138715»PubMed
  34. Silva GA, Lanza LD, Lopes-Júnior N ym. Direct pulp capping with a dentin bonding system in human teeth: a clinical and histological evaluation. Oper Dent 2006;31:297-307 «PMID: 16802637»PubMed
  35. Silva GA, Gava E, Lanza LD ym. Subclinical failures of direct pulp capping of human teeth by using a dentin bonding system. J Endod 2013;39:182-9 «PMID: 23321228»PubMed
  36. Chailertvanitkul P, Paphangkorakit J, Sooksantisakoonchai N ym. Randomized control trial comparing calcium hydroxide and mineral trioxide aggregate for partial pulpotomies in cariously exposed pulps of permanent molars. Int Endod J 2014;47:835-42 «PMID: 24299006»PubMed
  37. Taha NA, Al-Khatib H. 4-Year Follow-up of Full Pulpotomy in Symptomatic Mature Permanent Teeth with Carious Pulp Exposure Using a Stainproof Calcium Silicate-based Material. J Endod 2022;48:87-95 «PMID: 34563506»PubMed
  38. Bhuva B, Giovarruscio M, Rahim N ym. The restoration of root filled teeth: a review of the clinical literature. Int Endod J 2021;54:509-535 «PMID: 33128279»PubMed
  39. European Society of Endodontology developed by:., Mannocci F, Bhuva B ym. European Society of Endodontology position statement: The restoration of root filled teeth. Int Endod J 2021;54:1974-1981 «PMID: 34378217»PubMed
  40. Dawood A, Patel S. The Dental Practicality Index - assessing the restorability of teeth. Br Dent J 2017;222:755-8
  41. Essam O, Boyle EL, Whitworth JM ym. The Endodontic Complexity Assessment Tool (E-CAT): A digital form for assessing root canal treatment case difficulty. Int Endod J 2021;54:1189-1199 «PMID: 33682086»PubMed
  42. Setzer FC, Kim S. Comparison of long-term survival of implants and endodontically treated teeth. J Dent Res 2014;93:19-26 «PMID: 24065635»PubMed
  43. Laukkanen E. Outcome of root canal treatment according to tooth-, patient-, and operator-related factors. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. 2020. «http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6815-3»21
  44. Arya S, Duhan J, Tewari S ym. Healing of Apical Periodontitis after Nonsurgical Treatment in Patients with Type 2 Diabetes. J Endod 2017;43:1623-1627 «PMID: 28803674»PubMed
  45. Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Impact of systemic diseases and tooth-based factors on outcome of root canal treatment. Int Endod J 2019;52:1417-1426 «PMID: 31074887»PubMed
  46. Segura-Egea JJ, Martín-González J, Cabanillas-Balsera D ym. Association between diabetes and the prevalence of radiolucent periapical lesions in root-filled teeth: systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig 2016;20:1133-41 «PMID: 27055847»PubMed
  47. Nagendrababu V, Segura-Egea JJ, Fouad AF ym. Association between diabetes and the outcome of root canal treatment in adults: an umbrella review. Int Endod J 2020;53:455-466 «PMID: 31721243»PubMed
  48. Rudranaik S, Nayak M, Babshet M. Periapical healing outcome following single visit endodontic treatment in patients with type 2 diabetes mellitus. J Clin Exp Dent 2016;8:e498-e504 «PMID: 27957260»PubMed
  49. Iqbal MK, Kim S. A review of factors influencing treatment planning decisions of single-tooth implants versus preserving natural teeth with nonsurgical endodontic therapy. J Endod 2008;34:519-29 «PMID: 18436028»PubMed
  50. Doyle SL, Hodges JS, Pesun IJ ym. Retrospective cross sectional comparison of initial nonsurgical endodontic treatment and single-tooth implants. J Endod 2006;32:822-7 «PMID: 16934623»PubMed
  51. Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature -- Part 2. Influence of clinical factors. Int Endod J 2008;41:6-31 «PMID: 17931388»PubMed
  52. Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth: a Cochrane systematic review. J Endod 2008;34:1041-7 «PMID: 18718362»PubMed
  53. Paredes-Vieyra J, Enriquez FJ. Success rate of single- versus two-visit root canal treatment of teeth with apical periodontitis: a randomized controlled trial. J Endod 2012;38:1164-9 «PMID: 22892729»PubMed
  54. Vela KC, Walton RE, Trope M ym. Patient preferences regarding 1-visit versus 2-visit root canal therapy. J Endod 2012;38:1322-5 «PMID: 22980170»PubMed
  55. Gesi A, Hakeberg M, Warfvinge J ym. Incidence of periapical lesions and clinical symptoms after pulpectomy--a clinical and radiographic evaluation of 1- versus 2-session treatment. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2006;101:379-88 «PMID: 16504873»PubMed
  56. Abbott PV. Assessing restored teeth with pulp and periapical diseases for the presence of cracks, caries and marginal breakdown. Aust Dent J 2004;49:33-9; quiz 45 «PMID: 15104132»PubMed
  57. Martins JN, Marques D, Mata A ym. Clinical efficacy of electronic apex locators: systematic review. J Endod 2014;40:759-77 «PMID: 24862702»PubMed
  58. Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study of the factors affecting outcomes of nonsurgical root canal treatment: part 1: periapical health. Int Endod J 2011;44:583-609 «PMID: 21366626»PubMed
  59. Del Fabbro M, Afrashtehfar KI, Corbella S ym. In Vivo and In Vitro Effectiveness of Rotary Nickel-Titanium vs Manual Stainless Steel Instruments for Root Canal Therapy: Systematic Review and Meta-analysis. J Evid Based Dent Pract 2018;18:59-69 «PMID: 29478682»PubMed
  60. Diniz-de-Figueiredo FE, Lima LF, Oliveira LS ym. The impact of two root canal treatment protocols on the oral health-related quality of life: a randomized controlled pragmatic clinical trial. Int Endod J 2020;53:1327-1338 «PMID: 32619274»PubMed
  61. Bartols A, Reutter CA, Robra BP ym. Reciproc vs. hand instrumentation in dental practice: a study in routine care. PeerJ 2016;4:e2182 «PMID: 27375972»PubMed
  62. Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the effect of 0.5 percent sodium hypochlorite in endodontic therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1983;55:307-12 «PMID: 6572884»PubMed
  63. Bystrom A, Sundqvist G. The antibacterial action of sodium hypochlorite and EDTA in 60 cases of endodontic therapy. Int Endod J 1985;18:35-40 «PMID: 3922900»PubMed
  64. Lin JC, Lu JX, Zeng Q ym. Comparison of mineral trioxide aggregate and calcium hydroxide for apexification of immature permanent teeth: A systematic review and meta-analysis. J Formos Med Assoc 2016;115:523-30 «PMID: 26911724»PubMed
  65. Bonte E, Beslot A, Boukpessi T ym. MTA versus Ca(OH)2 in apexification of non-vital immature permanent teeth: a randomized clinical trial comparison. Clin Oral Investig 2015;19:1381-8 «PMID: 25467231»PubMed
  66. Duggal M, Tong HJ, Al-Ansary M ym. Interventions for the endodontic management of non-vital traumatised immature permanent anterior teeth in children and adolescents: a systematic review of the evidence and guidelines of the European Academy of Paediatric Dentistry. Eur Arch Paediatr Dent 2017;18:139-151 «PMID: 28508244»PubMed
  67. Leinonen S, Vehkalahti MM. Compliance with Key Practices of Root Canal Treatment Varies by the Reward System Applied in Public Dental Services. J Endod 2021;47:1592-1597 «PMID: 34343591»PubMed
  68. Dawson VS, Fransson H, Wolf E. Coronal restoration of the root filled tooth - a qualitative analysis of the dentists' decision-making process. Int Endod J 2021;54:490-500 «PMID: 33159810»PubMed
  69. Ray HA, Trope M. Periapical status of endodontically treated teeth in relation to the technical quality of the root filling and the coronal restoration. Int Endod J 1995;28:12-8 «PMID: 7642323»PubMed
  70. Tickle M, Milsom K, Qualtrough A ym. The failure rate of NHS funded molar endodontic treatment delivered in general dental practice. Br Dent J 2008;204:E8; discussion 254-5 «PMID: 18297051»PubMed
  71. Gillen BM, Looney SW, Gu LS ym. Impact of the quality of coronal restoration versus the quality of root canal fillings on success of root canal treatment: a systematic review and meta-analysis. J Endod 2011;37:895-902 «PMID: 21689541»PubMed
  72. Frisk F, Hugosson A, Kvist T. Is apical periodontitis in root filled teeth associated with the type of restoration? Acta Odontol Scand 2015;73:169-75 «PMID: 25598235»PubMed
  73. Pratt I, Aminoshariae A, Montagnese TA ym. Eight-Year Retrospective Study of the Critical Time Lapse between Root Canal Completion and Crown Placement: Its Influence on the Survival of Endodontically Treated Teeth. J Endod 2016;42:1598-1603 «PMID: 27625148»PubMed
  74. Sadaf D. Survival Rates of Endodontically Treated Teeth After Placement of Definitive Coronal Restoration: 8-Year Retrospective Study. Ther Clin Risk Manag 2020;16:125-131 «PMID: 32110030»PubMed
  75. Stavropoulou AF, Koidis PT. A systematic review of single crowns on endodontically treated teeth. J Dent 2007;35:761-7 «PMID: 17822823»PubMed
  76. Reeh ES, Messer HH, Douglas WH. Reduction in tooth stiffness as a result of endodontic and restorative procedures. J Endod 1989;15:512-6 «PMID: 2639947»PubMed
  77. Fokkinga WA, Kreulen CM, Bronkhorst EM ym. Up to 17-year controlled clinical study on post-and-cores and covering crowns. J Dent 2007;35:778-86 «PMID: 17716800»PubMed
  78. Dietschi D, Duc O, Krejci I ym. Biomechanical considerations for the restoration of endodontically treated teeth: a systematic review of the literature, Part II (Evaluation of fatigue behavior, interfaces, and in vivo studies). Quintessence Int 2008;39:117-29 «PMID: 18560650»PubMed
  79. Bhuva B, Giovarruscio M, Rahim N ym. The restoration of root filled teeth: a review of the clinical literature. Int Endod J 2021;54:509-535 «PMID: 33128279»PubMed
  80. European Society of Endodontology developed by:., Mannocci F, Bhuva B ym. European Society of Endodontology position statement: The restoration of root filled teeth. Int Endod J 2021;54:1974-1981 «PMID: 34378217»PubMed
  81. Ploumaki A, Bilkhair A, Tuna T ym. Success rates of prosthetic restorations on endodontically treated teeth; a systematic review after 6 years. J Oral Rehabil 2013;40:618-30 «PMID: 23663088»PubMed
  82. Fransson H, Bjørndal L, Frisk F ym. Factors Associated with Extraction following Root Canal Filling in Adults. J Dent Res 2021;100:608-614 «PMID: 33402028»PubMed
  83. Aurélio IL, Fraga S, Rippe MP ym. Are posts necessary for the restoration of root filled teeth with limited tissue loss? A structured review of laboratory and clinical studies. Int Endod J 2016;49:827-835 «PMID: 26331486»PubMed
  84. Zhu Z, Dong XY, He S ym. Effect of Post Placement on the Restoration of Endodontically Treated Teeth: A Systematic Review. Int J Prosthodont 2015;28:475-83 «PMID: 26340006»PubMed
  85. Ferrari M, Cagidiaco MC, Grandini S ym. Post placement affects survival of endodontically treated premolars. J Dent Res 2007;86:729-34 «PMID: 17652200»PubMed
  86. Ferrari M, Vichi A, Fadda GM ym. A randomized controlled trial of endodontically treated and restored premolars. J Dent Res 2012;91:72S-78S «PMID: 22699672»PubMed
  87. Fokkinga WA, Kreulen CM, Vallittu PK ym. A structured analysis of in vitro failure loads and failure modes of fiber, metal, and ceramic post-and-core systems. Int J Prosthodont 2004;17:476-82 «PMID: 15382786»PubMed
  88. Creugers NH, Mentink AG, Fokkinga WA ym. 5-year follow-up of a prospective clinical study on various types of core restorations. Int J Prosthodont 2005;18:34-9 «PMID: 15754890»PubMed
  89. Guldener KA, Lanzrein CL, Siegrist Guldener BE ym. Long-term Clinical Outcomes of Endodontically Treated Teeth Restored with or without Fiber Post-retained Single-unit Restorations. J Endod 2017;43:188-193 «PMID: 27939825»PubMed
  90. Tang W, Wu Y, Smales RJ. Identifying and reducing risks for potential fractures in endodontically treated teeth. J Endod 2010;36:609-17 «PMID: 20307732»PubMed
  91. Figueiredo FE, Martins-Filho PR, Faria-E-Silva AL. Do metal post-retained restorations result in more root fractures than fiber post-retained restorations? A systematic review and meta-analysis. J Endod 2015;41:309-16 «PMID: 25459568»PubMed
  92. Martins MD, Junqueira RB, de Carvalho RF ym. Is a fiber post better than a metal post for the restoration of endodontically treated teeth? A systematic review and meta-analysis. J Dent 2021;112:103750 «PMID: 34274439»PubMed
  93. Yang A, Lamichhane A, Xu C. Remaining coronal dentin and risk of fiber-reinforced composite post-core restoration failure: a meta-analysis. Int J Prosthodont 2015;28:258-64 «PMID: 25965640»PubMed
  94. Zhou L, Wang Q. Comparison of fracture resistance between cast posts and fiber posts: a meta-analysis of literature. J Endod 2013;39:11-5 «PMID: 23228250»PubMed
  95. Orstavik D. Time-course and risk analyses of the development and healing of chronic apical periodontitis in man. Int Endod J 1996;29:150-5 «PMID: 9206419»PubMed
  96. Huumonen S, Ørstavik D. Radiographic follow-up of periapical status after endodontic treatment of teeth with and without apical periodontitis. Clin Oral Investig 2013;17:2099-104 «PMID: 23385425»PubMed
  97. Tsesis I, Goldberger T, Taschieri S ym. The dynamics of periapical lesions in endodontically treated teeth that are left without intervention: a longitudinal study. J Endod 2013;39:1510-5 «PMID: 24238438»PubMed
  98. Bystrom A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of periapical lesions of pulpless teeth after endodontic treatment with controlled asepsis. Endod Dent Traumatol 1987;3:58-63 «PMID: 3472880»PubMed
  99. Fristad I, Molven O, Halse A. Nonsurgically retreated root filled teeth--radiographic findings after 20-27 years. Int Endod J 2004;37:12-8 «PMID: 14718052»PubMed
  100. Torabinejad M, Anderson P, Bader J ym. Outcomes of root canal treatment and restoration, implant-supported single crowns, fixed partial dentures, and extraction without replacement: a systematic review. J Prosthet Dent 2007;98:285-311 «PMID: 17936128»PubMed
  101. Morris MF, Kirkpatrick TC, Rutledge RE ym. Comparison of nonsurgical root canal treatment and single-tooth implants. J Endod 2009;35:1325-30 «PMID: 19801224»PubMed
  102. Pennington MW, Vernazza CR, Shackley P ym. Evaluation of the cost-effectiveness of root canal treatment using conventional approaches versus replacement with an implant. Int Endod J 2009;42:874-83 «PMID: 19751289»PubMed
  103. Re D, Ceci C, Cerutti F ym. Natural tooth preservation versus extraction and implant placement: patient preferences and analysis of the willingness to pay. Br Dent J 2017;222:467-471 «PMID: 28337015»PubMed
  104. Vernazza CR, Steele JG, Whitworth JM ym. Factors affecting direction and strength of patient preferences for treatment of molar teeth with nonvital pulps. Int Endod J 2015;48:1137-46 «PMID: 25400281»PubMed
  105. Hamedy R, Shakiba B, Fayazi S ym. Patient-centered endodontic outcomes: a narrative review. Iran Endod J 2013;8:197-204 «PMID: 24171029»PubMed
  106. Chandraweera L, Goh K, Lai-Tong J ym. A survey of patients' perceptions about, and their experiences of, root canal treatment. Aust Endod J 2019;45:225-232 «PMID: 30341798»PubMed
  107. Jonsson Sjögren J, Kvist T, Eliasson A ym. The frequency and characteristics of pain and discomfort associated with root filled teeth: a practice-based study. Int Endod J 2019;52:1264-1273 «PMID: 30980723»PubMed
  108. Montero J, Lorenzo B, Barrios R ym. Patient-centered Outcomes of Root Canal Treatment: A Cohort Follow-up Study. J Endod 2015;41:1456-61 «PMID: 26211565»PubMed
  109. Keenan AV. Only a small percentage of patients experience persistent pain for more than 6 months after root canal therapy. J Evid Based Dent Pract 2010;10:235-6 «PMID: 21093808»PubMed
  110. Brignardello-Petersen R. There seems to be a low proportion of persistent pain 3 years after root canal treatment in patients who experience pain 6 months after treatment. J Am Dent Assoc 2020;151:e97
  111. Vena DA, Collie D, Wu H ym. Prevalence of persistent pain 3 to 5 years post primary root canal therapy and its impact on oral health-related quality of life: PEARL Network findings. J Endod 2014;40:1917-21 «PMID: 25220076»PubMed
  112. Daline IH, Nixdorf DR, Law AS ym. 3-year Outcome of Patients with Persistent Pain after Root Canal Treatment: The National Dental Practice-Based Research Network. J Endod 2020;46:619-626.e2 «PMID: 32171563»PubMed
  113. Law AS, Nixdorf DR, Aguirre AM ym. Predicting severe pain after root canal therapy in the National Dental PBRN. J Dent Res 2015;94:37S-43S «PMID: 25355775»PubMed
  114. Klasser GD, Kugelmann AM, Villines D ym. The prevalence of persistent pain after nonsurgical root canal treatment. Quintessence Int 2011;42:259-69 «PMID: 21465014»PubMed
  115. Neelakantan P, Liu P, Dummer PMH ym. Oral health-related quality of life (OHRQoL) before and after endodontic treatment: a systematic review. Clin Oral Investig 2020;24:25-36 «PMID: 31712982»PubMed
  116. Leong DJX, Yap AU. Quality of life of patients with endodontically treated teeth: A systematic review. Aust Endod J 2020;46:130-139 «PMID: 31432613»PubMed
  117. Diniz-de-Figueiredo FE, Lima LF, Oliveira LS ym. The impact of two root canal treatment protocols on the oral health-related quality of life: a randomized controlled pragmatic clinical trial. Int Endod J 2020;53:1327-1338 «PMID: 32619274»PubMed
  118. Wigsten E, Kvist T, Jonasson P ym. Comparing Quality of Life of Patients Undergoing Root Canal Treatment or Tooth Extraction. J Endod 2020;46:19-28.e1 «PMID: 31843125»PubMed
  119. Liu P, McGrath C, Cheung G. What are the key endodontic factors associated with oral health-related quality of life? Int Endod J 2014;47:238-45 «PMID: 23800195»PubMed
  120. Torabinejad M, Salha W, Lozada JL ym. Degree of patient pain, complications, and satisfaction after root canal treatment or a single implant: a preliminary prospective investigation. J Endod 2014;40:1940-5 «PMID: 25305235»PubMed
  121. Gatten DL, Riedy CA, Hong SK, Johnson JD, Cohenca N. Quality of life of endodontically treated versus implant treated patients: a University-based qualitative research study. Journal of Endodontics 2020;37:903-9 
  122. Alqaderi H, Lee CT, Borzangy S ym. Coronal pulpotomy for cariously exposed permanent posterior teeth with closed apices: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2016;44:1-7 «PMID: 26687672»PubMed
  123. Bjørndal L, Fransson H, Bruun G ym. Randomized Clinical Trials on Deep Carious Lesions: 5-Year Follow-up. J Dent Res 2017;96:747-753 «PMID: 28410008»PubMed
  124. Bjørndal L, Reit C, Bruun G ym. Treatment of deep caries lesions in adults: randomized clinical trials comparing stepwise vs. direct complete excavation, and direct pulp capping vs. partial pulpotomy. Eur J Oral Sci 2010;118:290-7 «PMID: 20572864»PubMed
  125. Bystrom A, Claesson R, Sundqvist G. The antibacterial effect of camphorated paramonochlorophenol, camphorated phenol and calcium hydroxide in the treatment of infected root canals. Endod Dent Traumatol 1985;1:170-5 «PMID: 3865763»PubMed
  126. Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the efficacy of mechanical root canal instrumentation in endodontic therapy. Scand J Dent Res 1981;89:321-8 «PMID: 6947391»PubMed
  127. Chagas Carvalho Alves N, Raiane Mamede Veloso S, de Andrade Silva S ym. Influence of occlusal reduction on pain after endodontic treatment: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 2021;11:14019 «PMID: 34234168»PubMed
  128. Chala S, Abouqal R, Rida S. Apexification of immature teeth with calcium hydroxide or mineral trioxide aggregate: systematic review and meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2011;112:e36-42 «PMID: 21778090»PubMed
  129. Chambrone L, Chambrone D, Lima LA ym. Predictors of tooth loss during long-term periodontal maintenance: a systematic review of observational studies. J Clin Periodontol 2010;37:675-84 «PMID: 20528960»PubMed
  130. Chen E, Abbott PV. Evaluation of accuracy, reliability, and repeatability of five dental pulp tests. J Endod 2011;37:1619-23 «PMID: 22099893»PubMed
  131. Chen Y, Chen X, Zhang Y ym. Materials for pulpotomy in immature permanent teeth: a systematic review and meta-analysis. BMC Oral Health 2019;19:227 «PMID: 31647004»PubMed
  132. Chu CH, Lo EC, Cheung GS. Outcome of root canal treatment using Thermafil and cold lateral condensation filling techniques. Int Endod J 2005;38:179-85 «PMID: 15743421»PubMed
  133. Cushley S, Duncan HF, Lappin MJ ym. Efficacy of direct pulp capping for management of cariously exposed pulps in permanent teeth: a systematic review and meta-analysis. Int Endod J 2021;54:556-571 «PMID: 33222178»PubMed
  134. Cushley S, Duncan HF, Lappin MJ ym. Pulpotomy for mature carious teeth with symptoms of irreversible pulpitis: A systematic review. J Dent 2019;88:103158 «PMID: 31229496»PubMed
  135. Dammaschke T, Nykiel K, Sagheri D ym. Influence of coronal restorations on the fracture resistance of root canal-treated premolar and molar teeth: a retrospective study. Aust Endod J 2013;39:48-56 «PMID: 23890259»PubMed
  136. Dannewitz B, Zeidler A, Hüsing J ym. Loss of molars in periodontally treated patients: results 10 years and more after active periodontal therapy. J Clin Periodontol 2016;43:53-62 «PMID: 26660235»PubMed
  137. Dawson VS, Petersson K, Wolf E ym. Periapical Status of Root-filled Teeth Restored with Composite, Amalgam, or Full Crown Restorations: A Cross-sectional Study of a Swedish Adult Population. J Endod 2016;42:1326-33 «PMID: 27452294»PubMed
  138. Dommisch H, Walter C, Dannewitz B ym. Resective surgery for the treatment of furcation involvement: A systematic review. J Clin Periodontol 2020;47 Suppl 22:375-391 «PMID: 31912534»PubMed
  139. Elmsmari F, Ruiz XF, Miró Q ym. Outcome of Partial Pulpotomy in Cariously Exposed Posterior Permanent Teeth: A Systematic Review and Meta-analysis. J Endod 2019;45:1296-1306.e3 «PMID: 31515048»PubMed
  140. Fedorowicz Z, Carter B, de Souza RF ym. Single crowns versus conventional fillings for the restoration of root filled teeth. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD009109 «PMID: 22592736»PubMed
  141. Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth: a Cochrane systematic review. J Endod 2008;34:1041-7 «PMID: 18718362»PubMed
  142. Basrani B, Santos JM, Tjäderhane L ym. Substantive antimicrobial activity in chlorhexidine-treated human root dentin. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;94:240-5 «PMID: 12221393»PubMed
  143. Graetz C, Dörfer CE, Kahl M ym. Retention of questionable and hopeless teeth in compliant patients treated for aggressive periodontitis. J Clin Periodontol 2011;38:707-14 «PMID: 21627675»PubMed
  144. Hirschfeld L, Wasserman B. A long-term survey of tooth loss in 600 treated periodontal patients. J Periodontol 1978;49:225-37 «PMID: 277674»PubMed
  145. Hoefler V, Nagaoka H, Miller CS. Long-term survival and vitality outcomes of permanent teeth following deep caries treatment with step-wise and partial-caries-removal: A Systematic Review. J Dent 2016;54:25-32 «PMID: 27664467»PubMed
  146. Huumonen S, Lenander-Lumikari M, Sigurdsson A ym. Healing of apical periodontitis after endodontic treatment: a comparison between a silicone-based and a zinc oxide-eugenol-based sealer. Int Endod J 2003;36:296-301 «PMID: 12702125»PubMed
  147. Huynh-Ba G, Kuonen P, Hofer D ym. The effect of periodontal therapy on the survival rate and incidence of complications of multirooted teeth with furcation involvement after an observation period of at least 5 years: a systematic review. J Clin Periodontol 2009;36:164-76 «PMID: 19207893»PubMed
  148. Jakovljevic A, Nikolic N, Jacimovic J ym. Prevalence of Apical Periodontitis and Conventional Nonsurgical Root Canal Treatment in General Adult Population: An Updated Systematic Review and Meta-analysis of Cross-sectional Studies Published between 2012 and 2020. J Endod 2020;46:1371-1386.e8 «PMID: 32673634»PubMed
  149. Jespersen JJ, Hellstein J, Williamson A ym. Evaluation of dental pulp sensibility tests in a clinical setting. J Endod 2014;40:351-4 «PMID: 24565651»PubMed
  150. Khalighinejad N, Aminoshariae A, Kulild JC ym. The Influence of Periodontal Status on Endodontically Treated Teeth: 9-year Survival Analysis. J Endod 2017;43:1781-1785 «PMID: 28822565»PubMed
  151. Kojima K, Inamoto K, Nagamatsu K ym. Success rate of endodontic treatment of teeth with vital and nonvital pulps. A meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97:95-9 «PMID: 14716263»PubMed
  152. Larocca de Geus J, Nogueira da Costa JK, Wambier LM ym. Different anesthetics on the efficacy of inferior alveolar nerve block in patients with irreversible pulpitis: A network systematic review and meta-analysis. J Am Dent Assoc 2020;151:87-97.e4 «PMID: 31813471»PubMed
  153. Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Impact of type of tooth on outcome of non-surgical root canal treatment. Clin Oral Investig 2019;23:4011-4018 «PMID: 30710194»PubMed
  154. Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Radiographic outcome of root canal treatment in general dental practice: tooth type and quality of root filling as prognostic factors. Acta Odontol Scand 2021;79:37-42 «PMID: 32529874»PubMed
  155. Li Y, Sui B, Dahl C ym. Pulpotomy for carious pulp exposures in permanent teeth: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2019;84:1-8 «PMID: 30981748»PubMed
  156. Lin PY, Huang SH, Chang HJ ym. The effect of rubber dam usage on the survival rate of teeth receiving initial root canal treatment: a nationwide population-based study. J Endod 2014;40:1733-7 «PMID: 25175849»PubMed
  157. Lindhe J, Nyman S. Long-term maintenance of patients treated for advanced periodontal disease. J Clin Periodontol 1984;11:504-14 «PMID: 6384275»PubMed
  158. Lindhe J, Nyman S. The effect of plaque control and surgical pocket elimination on the establishment and maintenance of periodontal health. A longitudinal study of periodontal therapy in cases of advanced disease. J Clin Periodontol 1975;2:67-79 «PMID: 1055729»PubMed
  159. Maltz M, Jardim JJ, Mestrinho HD ym. Partial removal of carious dentine: a multicenter randomized controlled trial and 18-month follow-up results. Caries Res 2013;47:103-9 «PMID: 23207420»PubMed
  160. Maltz M, Koppe B, Jardim JJ ym. Partial caries removal in deep caries lesions: a 5-year multicenter randomized controlled trial. Clin Oral Investig 2018;22:1337-1343 «PMID: 28988345»PubMed
  161. Manfredi M, Figini L, Gagliani M ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth. Cochrane Database Syst Rev 2016;12:CD005296 «PMID: 27905673»PubMed
  162. Mannocci F, Bertelli E, Sherriff M ym. Three-year clinical comparison of survival of endodontically treated teeth restored with either full cast coverage or with direct composite restoration. J Prosthet Dent 2002;88:297-301 «PMID: 12426500»PubMed
  163. Marshall-Day CD, Stephens RG, Qingley LF Jr. Periodontal disease: prevalence and incidence. J Periodontol 1955;26:185
  164. Nath R, Daneshmand A, Sizemore D ym. Efficacy of corticosteroids for postoperative endodontic pain: A systematic review and meta-analysis. J Dent Anesth Pain Med 2018;18:205-221 «PMID: 30186968»PubMed
  165. Ng YL, Mann V, Gulabivala K. Tooth survival following non-surgical root canal treatment: a systematic review of the literature. Int Endod J 2010;43:171-89 «PMID: 20158529»PubMed
  166. Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature - part 1. Effects of study characteristics on probability of success. Int Endod J 2007;40:921-39 «PMID: 17931389»PubMed
  167. Nibali L, Sun C, Akcali A ym. A retrospective study on periodontal disease progression in private practice. J Clin Periodontol 2017;44:290-297 «PMID: 27883212»PubMed
  168. Ong TK, Lim GS, Singh M ym. Quantitative Assessment of Root Development after Regenerative Endodontic Therapy: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Endod 2020;46:1856-1866.e2 «PMID: 32827507»PubMed
  169. Orstavik D, Kerekes K, Eriksen HM. The periapical index: a scoring system for radiographic assessment of apical periodontitis. Endod Dent Traumatol 1986;2:20-34 «PMID: 3457698»PubMed
  170. Orstavik D. Reliability of the periapical index scoring system. Scand J Dent Res 1988;96:108-11 «PMID: 3162597»PubMed
  171. Park SY, Shin SY, Yang SM ym. Factors influencing the outcome of root-resection therapy in molars: a 10-year retrospective study. J Periodontol 2009;80:32-40 «PMID: 19228087»PubMed
  172. Peng C, Yang Y, Zhao Y ym. Long-term treatment outcomes in immature permanent teeth by revascularisation using MTA and GIC as canal-sealing materials: a retrospective study. Int J Paediatr Dent 2017;27:454-462 «PMID: 28043087»PubMed
  173. Peng L, Ye L, Tan H ym. Outcome of root canal obturation by warm gutta-percha versus cold lateral condensation: a meta-analysis. J Endod 2007;33:106-9 «PMID: 17258624»PubMed
  174. R R, Aravind A, Kumar V ym. Influence of occlusal and proximal caries on the outcome of full pulpotomy in permanent mandibular molar teeth with partial irreversible pulpitis: A prospective study. Int Endod J 2021;54:1699-1707 «PMID: 34101859»PubMed
  175. Ray HA, Trope M. Periapical status of endodontically treated teeth in relation to the technical quality of the root filling and the coronal restoration. Int Endod J 1995;28:12-8 «PMID: 7642323»PubMed
  176. Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factors associated with the longevity of multi-rooted teeth. Long-term outcomes after active and supportive periodontal therapy. J Clin Periodontol 2014;41:701-7 «PMID: 24766602»PubMed
  177. Schaeffer MA, White RR, Walton RE. Determining the optimal obturation length: a meta-analysis of literature. J Endod 2005;31:271-4 «PMID: 15793382»PubMed
  178. Schwendicke F, Walsh T, Lamont T ym. Interventions for treating cavitated or dentine carious lesions. Cochrane Database Syst Rev 2021;7:CD013039 «PMID: 34280957»PubMed
  179. Setzer FC, Shou H, Kulwattanaporn P ym. Outcome of Crown and Root Resection: A Systematic Review and Meta-analysis of the Literature. J Endod 2019;45:6-19 «PMID: 30527594»PubMed
  180. Shu X, Mai QQ, Blatz M ym. Direct and Indirect Restorations for Endodontically Treated Teeth: A Systematic Review and Meta-analysis, IAAD 2017 Consensus Conference Paper. J Adhes Dent 2018;20:183-194 «PMID: 29984369»PubMed
  181. Suksaphar W, Banomyong D, Jirathanyanatt T ym. Survival rates against fracture of endodontically treated posterior teeth restored with full-coverage crowns or resin composite restorations: a systematic review. Restor Dent Endod 2017;42:157-167 «PMID: 28808632»PubMed
  182. Tan SY, Yu VSH, Lim KC ym. Long-term Pulpal and Restorative Outcomes of Pulpotomy in Mature Permanent Teeth. J Endod 2020;46:383-390 «PMID: 31902641»PubMed
  183. Thampibul P, Jantarat J, Arayasantiparb R. Post-treatment apical periodontitis related to the technical quality of root fillings and restorations in Thai population. Aust Endod J 2019;45:163-170 «PMID: 30105888»PubMed
  184. Torabinejad M, Nosrat A, Verma P ym. Regenerative Endodontic Treatment or Mineral Trioxide Aggregate Apical Plug in Teeth with Necrotic Pulps and Open Apices: A Systematic Review and Meta-analysis. J Endod 2017;43:1806-1820 «PMID: 28822564»PubMed
  185. Villa-Chávez CE, Patiño-Marín N, Loyola-Rodríguez JP ym. Predictive values of thermal and electrical dental pulp tests: a clinical study. J Endod 2013;39:965-9 «PMID: 23880259»PubMed
  186. Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical efficacy of treatment procedures in endodontic infection control and one year follow-up of periapical healing. J Endod 2005;31:863-6 «PMID: 16306819»PubMed
  187. Waltimo TM, Boiesen J, Eriksen HM ym. Clinical performance of 3 endodontic sealers. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;92:89-92 «PMID: 11458251»PubMed
  188. Whiting P, Rutjes AW, Reitsma JB ym. The development of QUADAS: a tool for the quality assessment of studies of diagnostic accuracy included in systematic reviews. BMC Med Res Methodol 2003;3:25 «PMID: 14606960»PubMed
  189. Zanini M, Hennequin M, Cousson PY. Which procedures and materials could be applied for full pulpotomy in permanent mature teeth? A systematic review. Acta Odontol Scand 2019;77:541-551 «PMID: 31146622»PubMed
  190. Ørstavik D, Pitt Ford T. Essential Endodontology – Prevention and Treatment of Apical Periodontitis. 2. painos. Blackwell Munksgaard, 2008, s. 436-7

A

Furkaatioleesioisen hampaan juurihoito

Juurihoidolla ja juuren tai juurten radektomialla voidaan poskihampaiden (II tai III asteen) furkaatioleesiot saada hoidettua ja hammas säilytettyä 60–90 %:ssa tapauksista 10 vuoden ajan, mikäli potilas ei tupakoi ja sitoutuu säännölliseen ylläpitohoitoon.

A

Korjaavan hoidon vaikutus periapikaalialueen terveyteen juurihoidetussa hampaassa

Adekvaatisti juurihoidettu hammas on periapikaalialueeltaan terve vähintään 1 vuoden seurannassa todennäköisimmin silloin, kun hampaan restauraatio on hyväkuntoinen.

A

Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys

Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys on 57–81 % silloin, kun hampaassa on apikaalinen parodontiitti, ja 80–90 % silloin, kun apikaalista muutosta ei ole.

B

Apikaalisen parodontiitin vuoksi juurihoidettujen hampaiden pitkän ajan ennuste

Apikaalisen parodontiitin vuoksi primaarijuurihoidettujen hampaiden pitkän ajan ennuste (vähintään kolme vuotta paranemisen jälkeen) on ilmeisesti hyvä ja hoidetut hampaat säilyvät vuosia oireettomina ja ilman periapikaalimuutoksia.

B

Hampaan herkkyystestit

Kylmä-, kuuma- tai elektroninen pulpan testaus (EPT) eivät ilmeisesti ole yksinään riittäviä arvioimaan pulpan tilaa.

B

Hampaan purennasta madaltamisen merkitys juurihoidon jälkeiseen kipuun

Hampaan madaltamisella purennasta ei ilmeisesti ole merkitystä juurihoidon jälkeiseen kipuun ensimmäisen 48 tunnin aikana.

B

Hampaan välittömän kattamisen pitkäaikaistulokset

Kun pysyvässä hampaassa on syvä kariesvaurio, mutta hammas on lähtötilanteessa oireeton tai siinä on korkeintaan reversiibelin pulpiitin oireita, välitön kattaminen onnistuu kalsiumhydroksidia käyttäen 56 %:ssa ja kalsiumsilikaatteja (MTA tai bioaggregaatti) käyttäen 84–86 %:ssa tapauksia 2–3 vuoden seurannassa.

B

Hoidetun parodontiittihampaiston ennuste

Hoidetun parodontiittipotilaan hampaista suuri osa (60–100 %) pystytään ilmeisesti säilyttämään ylläpitohoidolla jopa 15 vuoden seurannassa. Hampaan luukadon määrä hoidon alussa ja potilaan sitoutuminen ylläpitohoitoon vaikuttavat tulokseen.

B

Juurentäytteen ulottuvuuden merkitys juurihoidon onnistumiselle

Juuritäytteen ulottuminen 0–2 millimetriä radiologisesta apeksista ilmeisesti parantaa juurihoidon onnistumista.

B

Juurentäyttötekniikan merkitys juurihoidon onnistumisen kannalta

Lateraalikondensaatio- ja lämminguttaperkkatekniikka ovat ilmeisesti yhtä hyviä täyttömenetelmiä juurihoidon onnistumisen kannalta.

B

Juurentäytössä käytetyn tiivistysaineen merkitys juurihoidon onnistumisen kannalta

Juurentäytössä käytetyllä tiivistysainemateriaalilla ei näyttäisi olevan merkitystä apikaalisen parodontiitin paranemisen kannalta.

B

Juurihoidon hoitokäyntien suunnittelu

Juurihoidon hoitotuloksen kannalta ei ilmeisesti ole merkitystä, tehdäänkö juurihoito terveille aikuisille yhdellä vai useammalla hoitokäynnillä.

B

Kariesvaurion vaiheittaisen, osittaisen tai täydellisen puhdistuksen pitkäaikaistuloksia

Pysyvistä hampaista säilyy vitaalina ja oireettomana 5 vuoden seuranta-ajan 56–60 %, kun syvä kariesvaurio puhdistetaan vaiheittain, ja 80 %, jos se puhdistetaan osittain. Jos vaurio puhdistetaan täydellisesti, onnistumisprosentti on 46 %.

B

Kofferdam-suojaus juurihoidossa

Kofferdam-suojauksen käyttö juurihoidossa ilmeisesti parantaa ensimmäistä kertaa juurihoidettujen hampaiden elinajan odotetta.

B

Materiaali- ja restauraatiovalinnan vaikutus juurihoidetun hampaan selviytymiseen

Juurihoidetun hampaan kruunuttaminen ilmeisesti pidentää hampaan elinikää.

C

Apexification and apexogenesis by regenerative endodontic treatment (RET)

By using RET, permanent immature teeth may remain asymptomatic and root apex may close, but significant (> 20% of root length) root lengthening may not be achieved.

C

Juurikanavalääkkeen käyttö hoitokäyntien välillä

Ca(OH)2 juurikanavalääkkeenä hoitokäyntien välillä näyttää olevan parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi, koska bakteerit lisääntyvät nopeasti tyhjässä kanavassa.

C

Kehittyvän pysyvän hampaan apeksifikaatio

MTA (93–100 %) ja Ca(OH)2 (77–100 %) saattavat olla lähes yhtä tehokkaita kehittyvän pysyvän hampaan juuren hoidossa, kun tavoitteena on juuren kärjen sulkeutuminen.

C

Kortikosteroidit juurihoidon kivunhallinnassa

Kortikosteroidin käyttö saattaa vähentää toimenpiteen jälkeistä kipua juurihoidossa.

C

Pulpiittisen hampaan puudutus

Pulpiittisen alamolaarin puudutuksessa artikaiini saattaa olla tehokkain puudutusaine.

C

Pulpotomy and partial pulpotomy in the treatment of deep carious lesions in permanent teeth

Both partial- and full coronal pulpotomy can be used in the treatment of deep carious lesions in permanent teeth with reversible pulpitis.

Apikaaliröntgenkuva
Endo-paroleesio
Fistulografia
Hampaan juurihoito, hoitopäätöskaavio
Hampaan restaurointi juurihoitoa varten
Hampaan vertikaalifraktuura
Huuhteluaineen vaikutusetäisyys
Kylmäsprayn käyttö
Natriumhypokloriitin (3-prosenttinen NaOCl) aiheuttama limakalvovaurio
Neulamitan määritys röntgenkuvalla ja apeksimittarilla
Osittainen kruunupulpan poisto (partiaalipulpotomia)
Preparointineulan suora sisäänsovitussuunta
Preparointineulojen suora sisäänsovitussuunta
Pulpotomia
Regeneratiivinen juuren hoito kehittyvissä hampaissa
Steriili hammasväliharja kanavassa
Vaiheittainen karieksen ekskavointi
Vitaalin pulpan hoito - menetelmän valinta
Välitön kattaminen

Aiheeseen liittyviä suosituksia