Hampaan juurihoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2016-06-02   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Hammaslääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Hampaan juurihoito

Käypä hoito
2.6.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Juurihoidon tarvetta on noin 25 %:lla suomalaisista hampaallisista aikuisista. Usein oireettomien hampaiden juurihoidon tarve todetaan sattumalöydöksenä. Juurihoidon tarvetta diagnosoitaessa yhdistetään potilaan kertomiin esitietoihin kliininen tutkimus, pulpan herkkyysmittaukset ja periapikaaliröntgenkuvaus.
  • Tärkein syy juurihoidolle on hampaan karioituminen.
  • Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä karieksen hallinnan (ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»6) «Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014»11 avulla ja tekemällä syviin kariesvaurioihin vaurion osittainen tai vaiheittainen poisto.
  • Juurihoitopäätöksen tekoon vaikuttavat yksittäisen hampaan ennusteen lisäksi koko suun tilanne, omahoito ja potilaan yleisterveys.
  • Juurihoidettujen hampaiden ennuste (survival rate) on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien. Ensisijaisesti tuleekin aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista.
  • Juurihoito voidaan tehdä joko yhdellä tai 2–3 hoitokäynnillä. Ellei vastetta hoitoon saada, on diagnoosi tarkennettava, tehtyä hoitoa arvioitava tai hoitosuunnitelma tarkistettava.
  • Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin (suojakumi, jolla juurihoidettava hammas eristetään suuontelosta) käyttö.
  • Työskentelypituuden määrittäminen, huolellinen kanavajärjestelmän desinfiointi ja tiivis juurentäyte ovat onnistuneen hoidon edellytyksiä.
  • Juurihoidetun hampaan ennusteeseen vaikuttaa juurihoidon laadun lisäksi merkittävästi myös hampaan restauraation laatu.
  • Tilanteissa, jossa hammaskudosta puuttuu kolmelta tai useammalta hampaan pinnalta, on hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttamiseksi suositeltavaa tehdä onlay-tyyppinen paikka tai kruunuttaa hammas.

Aiheen rajaus

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on kiinnittää huomiota erityisesti pulpan ja periapikaalialueen diagnostiikkaan ja hoitopäätökseen, kuvata laadukkaita ja toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon sekä lisätä ihmisten tietoisuutta sellaisista hampaan sairauksista, jotka voivat johtaa juurihoidon tarpeeseen.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat hammaslääkärit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä väestö.

Määritelmät

  • Hoidon ensisijaisena tavoitteena on eliminoida infektio ja estää juurikanavasysteemin uudelleen infektoituminen. Hampaan ydinontelo puhdistetaan pulpakudoksesta ja mikrobeista ja kanava(t) laajennetaan ja täytetään tiiviisti juurentäyteaineella. Juurihoidon jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan.
  • Suositukseen liittyvä alan termistö, ks. «Suositukseen Hampaan juurihoito liittyvää alan termistöä»4.

Esiintyvyys

Altistavat tekijät

Diagnostiikka

  • Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa juurihoidon tarve ja ohjata hoitolinjan valinnassa.
  • Hammaspulpan kliinistä tilaa on vaikea arvioida, koska pulpa ei yleensä ole paljaana. Arviointi perustuu potilaan kertomaan, tarkkaan anamneesiin ja huolelliseen kliiniseen tutkimukseen.
  • Hampaan lisäksi tutkitaan kiinnityskudokset ja muu hampaiston ja suun tilanne.
    • Alue palpoidaan suun ulko- ja sisäpuolelta ja tarkastetaan purenta, hampaiden liikkuvuudet, ientaskut, pehmytkudokset, koputus- ja palpaatioarkuudet, mahdolliset hampaan (hius)halkeamat ja värinmuutokset.
  • Hammas ja sen kiinnityskudokset tutkitaan myös radiologisesti ennen hoitopäätöksen tekoa (ks. kohta Radiologiset tutkimukset «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50110#s9_3»3).

Tutkimukset, joiden avulla pyritään selvittämään hammaspulpan tila

Hampaan oireilu

  • Esitiedoissa ja kliinisessä tutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota aiempaan hammashoitoon.
    • Juurihoitoa vaativassa oireilevassa hampaassa on usein ollut oireita aiemminkin, tai siihen on voinut kohdistua trauma. Siinä voi myös olla syvä karies tai laaja restauraatio, tai se voi olla voimakkaasti kulunut.
  • Vitaalin pulpan kliinisen diagnoosin ja histologisten löydösten välillä näyttää olevan yhteys «SELTZER S, BENDER IB, ZIONTZ M. The dynamics of pulp inflammation: correlations between diagnostic data and actual histologic findings in the pulp. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1963;16:846-71 contd »12, «Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation between clinical and histologic pulp diagnoses. J Endod 2014;40:1932-9 »13.
  • Terveen pulpan ja reversiibelin pulpiitin löydökset ovat samanlaiset, mutta ne poikkeavat irreversiibelistä pulpiitista «Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation between clinical and histologic pulp diagnoses. J Endod 2014;40:1932-9 »13.
    • Terveen hampaan tai reversiibelin pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
      • Spontaania kipua ei ole.
      • Vaste kylmä- ja makeaärsytykseen on lievä.
      • Vaste pulpan herkkyystesteihin on normaalin rajoissa tai hieman korostunut.
      • Vaste hiipuu heti tai muutaman sekunnin sisällä siitä, kun ärsyke poistetaan.
      • Koputus- tai palpaatioarkuutta ei ole.
      • Röntgenkuvissa ei havaita poikkeavaa.
    • Irreversiibelin pulpiitin oireita ja kliinisiä merkkejä ovat seuraavat:
      • Kipu on spontaania ja usein jatkuvaa ja kovaa.
      • Potilaalla on saattanut olla toistuvia kipujaksoja.
      • Kipu on saattanut herättää öisin.
      • Kipu on provosoitavissa lämpötilan muutoksilla, asentomuutoksilla tai pureskelulla.
      • Pulpan vaste lämpötilan muutoksiin on voimakkaasti korostunut, eikä kipu lakkaa ärsykkeen poistamisen jälkeen.
      • Lievää koputusarkuutta saattaa ilmetä.
      • Potilas kuvaa kipua muun muassa teräväksi ja tykyttäväksi.
      • Potilaan voi olla vaikea paikallistaa kipua.
      • Myös heijastekipua voi esiintyä (ylä- tai alaleuka, korva, ohimon- ja silmänalue, niska).
      • Röntgenkuvissa ei ole havaittavissa poikkeavaa, tai parodontaalirako voi olla apikaalisesti lievästi laajentunut.
      • Potilas on usein käyttänyt kipulääkkeitä oireiden lievittämiseksi.
  • Kroonisen apikaaliparodontiitin oireet ovat usein vähäisiä (esim. puru- tai koputusarkuutta), ja radiologinen muutos apikaalialueella voi olla ainoa löydös.

Pulpan herkkyystestit

Radiologiset tutkimukset

Taulukko 1. Yleisimmät hammaspulpan ja hampaan juuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet
Kliininen diagnoosi
(ICD-10-luokitus)
Tyypillisimmät oireet ja löydökset Hoito
Pulpaalinen diagnoosi
Palautuva (reversiibeli) pulpiitti (alkava pulpatulehdus, hyperemia)
(K04.00)
  • terävä, lyhytkestoinen kipu
  • kylmän aiheuttama kipu, joka lakkaa ärsytyksen päätyttyä
  • voi olla myös oireeton
pulpanhoito (pulpa pyritään säilyttämään vitaalina)
Palautumaton (irreversiibeli) pulpiitti
(K04.0)
alkuvaiheessa
  • voimakas, sykkivä, jomottava kipu
  • spontaani kipu, joka vaikeasti paikallistettavissa
  • kylmän aiheuttaman kivun säilyminen, vaikka ärsyke poistuu
  • asentomuutosten mahdollisesti aiheuttama kipu
juurihoito
myöhemmässä vaiheessa
  • kivun mahdollinen pahentuminen kuumasta ja lievittyminen kylmästä
  • mahdollinen puru- ja koputusarkuus
  • tylppä kipu, joka voi säteillä laajoille alueille kasvojen ja leuan alueella
  • mahdollinen heijastuskipu
  • yleensä röntgenkuvassa ei poikkeavaa
  • voi olla myös oireeton
Pulpakuolio
(K04.1)
  • ei vastetta lämpö- tai sähköärsytykseen
  • hammas saattanut tummua
  • usein oireeton, sattumalöydös
juurihoito
Periapikaalinen diagnoosi
Pulpasta lähtöisin oleva akuutti periapikaalinen parodontiitti
(K04.4)
primaarinen
  • alkuvaiheessa hammas hyvin puru- ja kosketusherkkä
  • röntgenkuvassa harvoin havaittavissa muutoksia
juurihoito
sekundaarinen
  • jyskyttävä hammaskipu
  • asentomuutosten mahdollisesti aiheuttama kipu
  • mahdollinen turvotus, palpaatio- ja koputusarkuus ja toisinaan kuume
  • syyllinen hammas yleensä paikallistettavissa
Pitkäaikainen apikaalinen parodontiitti
(K04.5)
  • ei vastetta lämpö- tai sähköärsytykseen
  • yleensä oireeton tai oireet vähäiset
  • vähän tai ei lainkaan oireita koputettaessa
  • havaitaan usein röntgenkuvassa sattumalöydöksenä
  • röntgenkuvassa usein hampaan juurenkärjen alueella radiolusentti muutos, harvemmin radio-opaakki
juurihoito
Periapikaalinen absessi ilman avannetta
(K04.7)
  • yleensä limakalvon alueelle juuren kärjen alueelle rajoittunut märkäpesäke
  • voi esiintyä myös ekstraoraalisesti (suun ulkopuolella) etenkin nenänpielen seudulla (yläkulmahampaat), leukakulman alla (alaposkihampaat) tai alahuulen alueella (alaetuhampaat)
juurihoito
Periapikaalinen absessi ja avanne (fisteli)
(K04.6)
  • yleensä limakalvon alueelle juuren kärjen alueelle rajoittunut märkäpesäke, jossa avanne pienimmän vastuksen suuntaan
  • voi esiintyä myös ekstraoraalisesti etenkin alaleuan kärjen tuntumassa
juurihoito

Erotusdiagnostiikka

  • Erotusdiagnostisesti on tärkeää tuntea normaalianatomia, ettei esimerkiksi mentalisaukon tai foramen incisivumin kuvautumista apikaalialueelle tulkita virheellisesti apikaaliparodontiitiksi.
  • Elleivät oireet ja paikalliset kliiniset ja radiologiset löydökset täsmää, tulee pitää mielessä muut kuin pulpasairauksista johtuvat hammasperäiset ja ei-hammasperäiset kiputilat.
  • Hammasperäinen kipu voi olla
    • hampaasta johtuvaa kipua, esimerkiksi
      • hypersensitiivinen dentiini
      • karies
      • fraktuura
    • kiinnityskudoksiin ja pehmytkudoksiin liittyvää kipua, esimerkiksi
      • akuutti ientulehdus
      • parodontaaliabsessi
      • perikoroniitti
      • endo-paroleesio (kuva «Endo-paroleesio»4 )
      • trauman aiheuttama kipu parodontaaliligamentin vaurioituessa.
  • Ei-hammasperäisiä hammaskipua muistuttavia kipuja ovat esimerkiksi
  • Heijastekipua voi esiintyä hampaiston alueella. Kipu voi myös heijastua poski- ja otsaonteloon, leukakulmaan, mentalis- ja temporaalialueelle, hampaan kiinnityskudoksiin, puremalihaksiin ja korvan alueelle.
  • Lisäksi on syytä pitää mielessä, että radiologinen muutos vitaalin hampaan periapikaalialueella saattaa johtua esimerkiksi periapikaalisesta sementtidysplasiasta, ei-hammasperäisestä kystasta tai kasvaimesta.

Juurihoidon tarvetta ehkäisevät toimet

  • Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä tai vähentää karieksen hallinnalla. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta) «Karies (hallinta)»6, «Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014»11.
  • Jos syvä kariesleesio on jo muodostunut, oireettomissa leesioissa voidaan pyrkiä säilyttämään hampaan vitaliteetti poistamalla karioitunut dentiini kahdessa vaiheessa (vaiheittainen poisto) tai jättämällä vähäinen määrä karioitunutta kudosta pulpan puoleiselle seinämälle (osittainen poisto). Lisätietoa aiheesta, ks. «Syvän karieksen hoidossa käytettävät materiaalit»5.
  • Pulpaperforaatiossa myös välitöntä kattamista tai osittaista pulpotomiaa voidaan käyttää, etenkin nuorilla ja kehittyvissä hampaissa. Tällöin on tärkeää tehdä lopullinen paikka mahdollisimman pian.
  • Jos on riski pulpan paljastumisesta toimenpiteen aikana, toimenpidealue tulee eristää huolellisesti syljestä, mielellään kofferdamin avulla.
  • Riippumatta siitä, miten syvä kariesvaurio hoidetaan, hampaan vitaliteettia ja oireita on seurattava muiden hoitokäyntien yhteydessä. Hampaasta on syytä ottaa periapikaaliröntgenkuva viimeistään vuoden kuluttua siinäkin tapauksessa, että hammas on oireeton. Diagnoosi sekä valittu hoitomuoto ja löydökset alkutilanteessa ja seurantakerroilla kirjataan hoitokertomukseen.

Täydellinen, vaiheittainen ja osittainen karieskudoksen poisto

Välitön kattaminen

Osittainen pulpotomia (partiaalipulpotomia)

  • Osittainen pulpotomia on lapsilla ja nuorilla aiheellinen pysyvissä hampaissa, kun kariesperforaation alla osa pulpasta on tulehtunut niin, ettei verenvuotoa saada hallituksi eikä välitön kattaminen ole siten aiheellista.
  • Toimenpiteellä pyritään estämään rajoittuneen pulpatulehduksen leviäminen koko pulpan alueelle. Toimenpiteen onnistumisen edellytyksenä on, että poistettavan pulpan alue on pieni (< 5 mm) «Chailertvanitkul P, Paphangkorakit J, Sooksantisakoonchai N ym. Randomized control trial comparing calcium hydroxide and mineral trioxide aggregate for partial pulpotomies in cariously exposed pulps o»35 ja että osittaisen pulpan poiston jälkeen verenvuoto on vähäistä ja se saadaan hallintaan.
  • Osittaisessa pulpotomiassa poistetaan perforaatiokohdasta tulehtunutta pulpakudosta noin 1–1,5 mm:n syvyydeltä steriilillä turbiiniporan fissuuraterällä, jota jäähdytetään steriilillä vedellä tai steriilillä keittosuolaliuoksella. Tämän jälkeen alue desinfioidaan (esim. NaOCl:lla) ja katetaan kuten välittömän kattamisen yhteydessä.

Hoito

Hoitopäätös ja ennuste

Ennuste

Hoitokäyntien suunnittelu (juurihoidon toteutus yhdellä tai useammalla hoitokäynnillä)

Aseptiikka ja potilasturvallisuus

Hoidon toteutus

Kehittyvien hampaiden juurihoito

  • Kehittyvän hampaan juurihoidon aiheena on juurikanavan infektoituminen. Tällöin osittainen pulpotomia ei ole enää aiheellinen.
  • Tavoitteena kehittyvien pysyvien hampaiden juurihoidossa on, että juuren kärki sulkeutuu (apeksifikaatio) ja parhaassa tapauksessa juuren kehitys jatkuu loppuun saakka (apeksogenesis).
  • Kehittyvän hampaan juurikanavan mekaaninen preparointi on tehtävä käsi-instrumenteilla varovasti ohentamatta seinämiä. Preparointi ulotetaan röntgentutkimuksen perusteella lähelle kehittyvän juuren kärkeä. Koneellisia juurikanavan preparointimenetelmiä ei tule käyttää.
  • Kanavan huuhteluun käytetään NaOCl:a, jolloin on vältettävä liuoksen joutumista periapikaalitilaan, koska se nekrotisoi kudosta.
  • Steriili hammasväliharja sopii hyvin tehostamaan kanavan puhdistusta (kuva «Steriili hammasväliharja kanavassa»11 ) . Harjaa käytetään NaOCl:lla täytetyssä kanavassa hitaasti ja kevyellä paineella, jotta NaOCl pääsee virtaamaan vapaasti kanavassa.
  • Apeksifikaation aikaansaamiseksi voidaan käyttää MTA:ta tai Ca(OH)2:ta «MTA ja Ca(OH)2 saattavat olla yhtä tehokkaita kehittyvän pysyvän hampaan juuren hoidossa, jonka tavoitteena on juuren kärjen sulkeutuminen.»C.
  • Ca(OH)2:ta käytettäessä kanava "pakataan" Ca(OH)2:lla ja tehdään tiivis väliaikainen paikka. Kanavan suuaukko suljetaan väliaikaisella paikkamateriaalilla ja päälle laitetaan esimerkiksi lasi-ionomeeri tai resiinivahvisteinen lasi-ionomeeri. Tilannetta arvioidaan 3 kuukauden välein sekä kliinisesti että röntgenkuvan avulla.
    • Jos apeksi on radiologisesti sulkeutunut, kanava täytetään normaalisti.
    • Jos apeksi ei ole sulkeutunut ja Ca(OH)2 näkyy kanavassa, seurantaa jatketaan toiset 3 kuukautta.
    • Jos Ca(OH)2 on liuennut, kanava voidaan täyttää uudelleen Ca(OH)2:lla.
  • MTA:ta käytettäessä suljetaan desinfioitu kanava apikaalisesti 3–4 mm:n matkalta MTA-tulpalla. MTA:n asettuminen apikaalialueelle ja tiiviys varmistetaan röntgenkuvalla.
    • MTA:n päälle laitetaan täyttämiskerralla steriiliin veteen kostutettu vanupallo MTA:n kovettumisen varmistamiseksi. Juurikanava täytetään Ca(OH)2:lla ja koronaalinen avaus suljetaan tiiviisti väliaikaisella täytteellä.
    • Seuraavalla käyntikerralla kanava huuhdellaan NaOCl:lla ja EDTA:lla, varmistetaan MTA:n kovettuminen ja valmistetaan juuritäyte ja lopullinen restauraatio.
    • Vaihtoehtoisesti juurikanava voidaan täyttää samalla käyntikerralla, jos MTA-valmisteen käyttöohjeet sallivat sen.
  • MTA:n käytöstä on saatu lupaavia tuloksia, ja se saattaa osoittautua jopa Ca(OH)2:ta tehokkaammaksi apeksifikaation aikaansaamisessa. Sen hyötynä on myös vähäisempi hoitokäyntien määrä. MTA:n käyttöön näyttää myös liittyvän Ca(OH)2:n käyttöa pienempi juuren frakturoitumisriski kehittyvissä hampaissa «Bonte E, Beslot A, Boukpessi T ym. MTA versus Ca(OH)2 in apexification of non-vital immature permanent teeth: a randomized clinical trial comparison. Clin Oral Investig 2015;19:1381-8 »51.
Taulukko 2. Yleisimmät hampaan juurihoidossa käytettävät huuhteluaineet ja lääkkeet
Huuhtelu/ lääkeaine ja pitoisuus Vaikutus Käyttöaihe Suositus Huomioitavaa
NaOCl
(natriumhypokloriitti),
1–6-prosenttinen
  • Tappaa mikrobeja myös biofilmissä
  • Liuottaa orgaanista materiaalia
  • Ei liuota epäorgaanista materiaalia
  • Juurikanavan desinfiointi
  • Pulpakudoksen ja mikrobien liuotus
  • Olennainen osa kemiallista preparointia
  • Varottava vaikutusta hampaan ulkopuolisissa kudoksissa: huuhtelu vain juurikanavan sisällä
  • Huuhtelujärjestys: NaOCl, jonka jälkeen EDTA
EDTA-liuos,
15–17-prosenttinen
(suositellaan käytettäväksi geelin sijaan)
  • Liuottaa epäorgaanista materiaalia
  • Ei tapa mikrobeja
  • Ei liuota orgaanista materiaalia
  • Smear layerin poisto ja dentiinitubulusten avaus preparoinnin jälkeen ja ennen täyttöä
  • Olennainen osa kemiallista preparointia
  • Ca(OH)2:n poisto kanavasta
  • Vaikutusaika 1–2 minuuttia
  • Dentiiniä rapauttava vaikutus
  • Huuhtelujärjestys: NaOCl, jonka jälkeen EDTA
Klooriheksidiini,
0,5–2-prosenttinen
  • Tappaa mikrobeja (erityisesti enterobakteereja ja sieniä)
  • Ei liuota epä-orgaanista tai orgaanista materiaalia
  • Tarttuu kudoksiin: pitkäaikaisvaikutus mikrobeja vastaan
  • Lisäaineena desinfiointiin
  • Voidaan käyttää loppuhuuhteluun EDTA:n jälkeen
  • Erityisesti uusintajuurihoidoissa
  • Reagoi NaOCl:n ja EDTA:n kanssa muodostaen sakkaa
  • Kanavat hyvä kuivata ennen klooriheksidiinihuuhtelua
Steriili keittosuolaliuos,
0,9-prosenttinen
  • Kudosta ärsyttämätön
  • Ei tapa mikrobeja
  • Ei liuota kudosta, epäorgaanista tai orgaanista materiaalia
  • Kiruginen juurihoito
  • Bakteerinäytteet
  • Yli-instrumentointi
  • Ei ensisijainen huuhteluaine
  • Valmisteen säilyvyys rajallinen, kontaminoituu nopeasti
Ca(OH)2
(kalsiumhydroksidi)
  • Tappaa bakteereita
  • Liuottaa orgaanista materiaalia
  • Ei liuota epäorgaanista materiaalia
  • Muodostaa mekaanisen esteen mikrobien ravinnonsaannille juurikanavassa
  • Ensisijainen juurikanavalääke hoitokertojen välillä
  • Synergistinen vaikutus NaOCl:n kanssa
  • 1 vko–3 kk
  • Pitkäaikaisessa käytössä heikentää dentiinin kestävyyttä
  • Ei välttämättä tehoa kaikkiin mikrobeihin

Dokumentaatio

  • Hampaaseen liittyvät esitiedot, kaikkien otettujen röntgenkuvien lausunnot ja alkudiagnoosi kirjataan potilasasiakirjoihin. Mahdollinen diagnoosin muutos hoidon aikana tulee myös kirjata.
  • Myös hoitopäätös ja sen perustelut kirjataan asetuksen edellyttämällä tavalla. Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298»10.
  • Hoitosuunnitelma ja sen mahdolliset muutokset hoidon kuluessa kirjataan.
  • Ennen juurihoidon aloitusta kirjataan ylös hoidon ennuste, kustannusarvio ja mahdolliset muut hoitovaihtoehdot sekä potilaan suostumus.
  • Kaikki hoidossa käytetyt materiaalit ja liuosten pitoisuudet tulee merkitä potilasasiakirjoihin kauppanimillä tai geneerisillä nimillä «European Society of Endodontology. Quality guidelines for endodontic treatment: consensus report of the European Society of Endodontology. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2591.2006.0»15. Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298»10:
    • puudutusaineen käyttö
    • ennen hoitoa käytetyt lääkkeet (antibioottiprofylaksia, esilääke, särkylääke)
    • kofferdamsuojauksen käyttö
    • mahdolliset hoidon aikana tehdyt lisälöydökset (esim. halkeamat) avauksen jälkeen
    • kanavien työskentelymitat ja mittauspisteet
    • mittojen määritystapa (apeksimittarin käyttö (toistuvasti ja luotettavasti), neularöntgenkuvaus)
    • avaus- ja laajennustekniikka ja käytetty neulajärjestelmä
    • apikaalisen preparoinnin laajuus hoitokerralla (kartiokulma ja neulan koko)
    • käytetyt huuhteluaineet käytetyssä järjestyksessä (konsentraatio)
    • mahdollinen kanavalääkitys
    • väliaikaiset paikkamateriaalit
    • määrätyt särkylääkkeet ja antibiootit
    • juurentäyttömateriaalit ja -tekniikka
    • hoidon aikana otetut röntgenkuvat ja niiden lausunnot
    • mahdolliset komplikaatiot (kuva «Natriumhypokloriitin (3-prosenttinen NaOCl) aiheuttama limakalvovaurio»12 ) .
  • Tarkat merkinnät ovat tarpeen muun muassa siksi, että toinen hammaslääkäri saattaa jatkaa juurihoitoa aloituskerran jälkeen. Hoitokokonaisuuteen saatetaan joutua palaamaan myöhemmin esimerkiksi uusintajuurihoidon tarpeen takia tai hoitovahinkotapauksissa.
  • Lisäksi kirjataan jatkohoitosuunnitelma: seuraavan käynnin ajankohta (juurentäyttö, paikkaus) ja suositus tulevasta restauraatiosta sekä suunnitelma hoidon seurannasta. Ks. kohta Seuranta «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50110#s14»11.

Juurihoidetun hampaan restaurointi

  • Olennaisena osana juurihoitoa on myös adekvaatti restauraatio, jolloin tulee huomioida korjaavan hoidon vaatimukset tai kruunutustarve jo ennen hoidon aloittamista.
  • Korjaavan hoidon tavoitteena tulee olla jäljellä olevan hammaskudoksen suojaaminen sekä purentafunktion ja estetiikan palauttaminen.

Restauraation vaikutus juurihoidetun hampaan infektion paranemiseen tai hampaan infektoitumiseen uudelleen

Restauraation vaikutus juurihoidetun hampaan kestävyyteen

Juurikanava-ankkuroinnin käyttö juurihoidetuissa hampaissa

Seuranta

Juurihoidon kustannus-hyötysuhde

Hoidon porrastus

  • Hoitopaikkaa ja hoidon suorittajaa valittaessa otetaan huomioon
    • juurihoidon vaikeusaste
    • hoitavan hammaslääkärin osaaminen ja
    • potilaan toivomukset.
  • Vaativien juurihoitojen osalta voidaan tarvittaessa konsultoida
    • erikoishammaslääkäriä
    • erikoissairaanhoitoa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Hampaan juurihoito -suosituksen historiatiedot «Hampaan juurihoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6

Puheenjohtaja:

Leo Tjäderhane, dosentti, EHL (kariologia ja endodontia), kariologian ja endodontian professori; Helsingin yliopisto, HUS

Jäsenet:

Marja Pöllänen, HLT, EHL (parodontologia), Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vuokko Anttonen, dosentti, EHL (kariologia, endodontia, pedodontia), kariologian, endodontian ja pedodontian professori (ma); Oulun yliopiston suunterveyden tutkimusyksikkö ja OYS

Anja Kotiranta, HLT, EHL, kariologian ja endodontian yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki

Merja Laine, dosentti, EHL (kariologia), yliopistonlehtori; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos

Nina Mandelin, EHL (kariologia ja endodontia), yksityishammaslääkäri; Tampere

Kirsi Mikkola, EHL (kariologia ja endodontia), yksityishammaslääkäri; Sauvo

Tuija Palin-Palokas, dosentti, EHL (kariologia), MPH, ylihammaslääkäri; Kouvolan kaupunki

Eva Sirén, EHL (kariologia ja endodontia), vastaava lääketieteellinen johtaja; Oral Hammaslääkärit Oy

Päivi Siukosaari, HLT, EHL (kariologia ja endodontia); Helsingin kaupunki

Asiantuntijat:

Kristiina Oikarinen-Juusola, EHL, kliininen hammashoito (endodontia ja kariologia), yliopisto-opettaja; Oulun yliopisto ja OYS

Kaija Hiltunen, HLT, EHL (protetiikka ja purennankuntoutus), yliopistolehtori; Helsingin yliopisto

Kiitokset videoiden tekijöille: HLL Kimmo Kero, HLL Arvo Kortesuo ja Evahl Laura Ruohola (Kavumavaus-video), Antti Salmi (Kofferdamin laitto -video) sekä EHL Nina Mandelin ja Tomi Mandelin (Kofferdam alamolaari -video)

Sidonnaisuudet

Vuokko Anttonen: Ei sidonnaisuuksia

Anja Kotiranta: Luentopalkkio (Porvoon terveyspalvelut/hammashoito, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Turun yliopisto)

Merja Laine: Ei sidonnaisuuksia

Nina Mandelin: Luentopalkkio (KerrDental)

Kirsi Mikkola: Ei sidonnaisuuksia

Tuija Palin-Palokas: Ei sidonnaisuuksia

Marja Pöllänen: Ei sidonnaisuuksia

Eva Siren: Asiantuntijapalkkio (AVI, potilasvakuutusyhdistys, VALVIRA, Konsultoivat hammaslääkärit), johtokunnan tms. jäsenyys (ORAL hammaslääkärit), työsuhde (ORAL hammaslääkärit Plusterveys oy), luentopalkkio (Suomen hammaslääkäriseura Vantaan kaupunki, SybronEndo Kerr), osakeomistus (ORAL hammaslääkärit Plusterveys oy), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (SybronEndo/Kerr)

Päivi Siukosaari: Ei sidonnaisuuksia

Leo Tjäderhane: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Hampaan juurihoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu 27.5.2011). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  2. Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97. http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2004b16.pdf
  3. Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Longitudinal study of periapical and endodontic status in a Danish population. Int Endod J 2006;39:100-7 «PMID: 16454789»PubMed
  4. Kirkevang LL, Vaeth M, Hörsted-Bindslev P ym. Risk factors for developing apical periodontitis in a general population. Int Endod J 2007;40:290-9 «PMID: 17284267»PubMed
  5. Kirkevang LL, Vaeth M, Wenzel A. Ten-year follow-up of root filled teeth: a radiographic study of a Danish population. Int Endod J 2014;47:980-8 «PMID: 24392750»PubMed
  6. Hugoson A, Koch G, Göthberg C ym. Oral health of individuals aged 3-80 years in Jönköping, Sweden during 30 years (1973-2003). II. Review of clinical and radiographic findings. Swed Dent J 2005;29:139-55 «PMID: 16463570»PubMed
  7. Haikola B. Oral health among Finns aged 60 years and older. Edentulousness, fixed prostheses, dental infections detected from radiographs and their associating factors. Acta Universitatis Ouluensis 2014;D1264
  8. Frisk F, Hakeberg M. A 24-year follow-up of rootfilled teeth and periapical health amongst middle aged and elderly women in Göteborg, Sweden. Int Endod J 2005;38:246-54
  9. Helminen SE, Vehkalahti M, Kerosuo E ym. Quality evaluation of process of root canal treatments performed on young adults in Finnish public oral health service. J Dent 2000;28:227-32 «PMID: 10722895»PubMed
  10. Koskinen S, Lundqvist AM, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1
  11. Karies (hallinta) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 22.9.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  12. SELTZER S, BENDER IB, ZIONTZ M. The dynamics of pulp inflammation: correlations between diagnostic data and actual histologic findings in the pulp. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1963;16:846-71 contd «PMID: 13987830»PubMed
  13. Ricucci D, Loghin S, Siqueira JF Jr. Correlation between clinical and histologic pulp diagnoses. J Endod 2014;40:1932-9 «PMID: 25312886»PubMed
  14. Mejàre IA, Axelsson S, Davidson T ym. Diagnosis of the condition of the dental pulp: a systematic review. Int Endod J 2012;45:597-613 «PMID: 22329525»PubMed
  15. European Society of Endodontology. Quality guidelines for endodontic treatment: consensus report of the European Society of Endodontology. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2591.2006.01180.x/epdf
  16. STUK. Hammasröntgenkuvausta ei pidä välttää raskauden vuoksi. Tiedote 21.9.2015. https://www.stuk.fi/-/hammasrontgenkuvausta-ei-pida-valttaa-raskauden-vuoksi
  17. A report prepared by the SEDENTEXCT project. Radiation No 172. Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology. http://www.sedentexct.eu/files/radiation_protection_172.pdf
  18. STUK. STUK opastaa KKTT-laitteen käyttöön. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124962/stuk-opastaa-kktt-laitteen-kaytto-10-2011.pdf?sequence=1
  19. European Society of Endodontology, Patel S, Durack C ym. European Society of Endodontology position statement: the use of CBCT in endodontics. Int Endod J 2014;47:502-4 «PMID: 24815882»PubMed
  20. AAE and AAOMR Joint Position Statement. Use of Cone-Beam-Computed Tomography in Endodontics. http://www.aae.org/uploadedfiles/clinical_resources/guidelines_and_position_statements/conebeamstatement.pdf
  21. STUK. Hampaiston ja leukojen kartiokeilatietokonetomografiakuvaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73098/Hampaiston%20ja%20leukojen%20kartiokeilatietokonetomografiakuvaus
  22. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 25.11.2013). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  23. Hayashi M, Fujitani M, Yamaki C ym. Ways of enhancing pulp preservation by stepwise excavation--a systematic review. J Dent 2011;39:95-107 «PMID: 20971154»PubMed
  24. Ricketts DN, Kidd EA, Innes N ym. Complete or ultraconservative removal of decayed tissue in unfilled teeth. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD003808 «PMID: 16856019»PubMed
  25. Schwendicke F, Dörfer CE, Paris S. Incomplete caries removal: a systematic review and meta-analysis. J Dent Res 2013;92:306-14 «PMID: 23396521»PubMed
  26. Maltz M, Garcia R, Jardim JJ ym. Randomized trial of partial vs. stepwise caries removal: 3-year follow-up. J Dent Res 2012;91:1026-31 «PMID: 22983407»PubMed
  27. Maltz M, Jardim JJ, Mestrinho HD ym. Partial removal of carious dentine: a multicenter randomized controlled trial and 18-month follow-up results. Caries Res 2013;47:103-9 «PMID: 23207420»PubMed
  28. Willershausen B, Willershausen I, Ross A ym. Retrospective study on direct pulp capping with calcium hydroxide. Quintessence Int 2011;42:165-71 «PMID: 21359251»PubMed
  29. Dammaschke T, Leidinger J, Schäfer E. Long-term evaluation of direct pulp capping--treatment outcomes over an average period of 6.1 years. Clin Oral Investig 2010;14:559-67 «PMID: 19685086»PubMed
  30. Al-Hiyasat AS, Barrieshi-Nusair KM, Al-Omari MA. The radiographic outcomes of direct pulp-capping procedures performed by dental students: a retrospective study. J Am Dent Assoc 2006;137:1699-705 «PMID: 17138715»PubMed
  31. Nair PN, Duncan HF, Pitt Ford TR ym. Histological, ultrastructural and quantitative investigations on the response of healthy human pulps to experimental capping with Mineral Trioxide Aggregate: a randomized controlled trial. 2008. Int Endod J 2009;42:422-44 «PMID: 19356180»PubMed
  32. Li Z, Cao L, Fan M ym. Direct Pulp Capping with Calcium Hydroxide or Mineral Trioxide Aggregate: A Meta-analysis. J Endod 2015;41:1412-7 «PMID: 25990198»PubMed
  33. Silva GA, Lanza LD, Lopes-Júnior N ym. Direct pulp capping with a dentin bonding system in human teeth: a clinical and histological evaluation. Oper Dent 2006;31:297-307 «PMID: 16802637»PubMed
  34. Silva GA, Gava E, Lanza LD ym. Subclinical failures of direct pulp capping of human teeth by using a dentin bonding system. J Endod 2013;39:182-9 «PMID: 23321228»PubMed
  35. Chailertvanitkul P, Paphangkorakit J, Sooksantisakoonchai N ym. Randomized control trial comparing calcium hydroxide and mineral trioxide aggregate for partial pulpotomies in cariously exposed pulps of permanent molars. Int Endod J 2014;47:835-42 «PMID: 24299006»PubMed
  36. Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18(Suppl 3):15-9 «PMID: 17594366»PubMed
  37. Setzer FC, Kim S. Comparison of long-term survival of implants and endodontically treated teeth. J Dent Res 2014;93:19-26 «PMID: 24065635»PubMed
  38. Segura-Egea JJ, Jiménez-Pinzón A, Ríos-Santos JV ym. High prevalence of apical periodontitis amongst type 2 diabetic patients. Int Endod J 2005;38:564-9 «PMID: 16011776»PubMed
  39. López-López J, Jané-Salas E, Estrugo-Devesa A ym. Periapical and endodontic status of type 2 diabetic patients in Catalonia, Spain: a cross-sectional study. J Endod 2011;37:598-601 «PMID: 21496655»PubMed
  40. Iqbal MK, Kim S. A review of factors influencing treatment planning decisions of single-tooth implants versus preserving natural teeth with nonsurgical endodontic therapy. J Endod 2008;34:519-29 «PMID: 18436028»PubMed
  41. Doyle SL, Hodges JS, Pesun IJ ym. Retrospective cross sectional comparison of initial nonsurgical endodontic treatment and single-tooth implants. J Endod 2006;32:822-7 «PMID: 16934623»PubMed
  42. Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature -- Part 2. Influence of clinical factors. Int Endod J 2008;41:6-31 «PMID: 17931388»PubMed
  43. Figini L, Lodi G, Gorni F ym. Single versus multiple visits for endodontic treatment of permanent teeth: a Cochrane systematic review. J Endod 2008;34:1041-7 «PMID: 18718362»PubMed
  44. Paredes-Vieyra J, Enriquez FJ. Success rate of single- versus two-visit root canal treatment of teeth with apical periodontitis: a randomized controlled trial. J Endod 2012;38:1164-9 «PMID: 22892729»PubMed
  45. Gesi A, Hakeberg M, Warfvinge J ym. Incidence of periapical lesions and clinical symptoms after pulpectomy--a clinical and radiographic evaluation of 1- versus 2-session treatment. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2006;101:379-88 «PMID: 16504873»PubMed
  46. Abbott PV. Assessing restored teeth with pulp and periapical diseases for the presence of cracks, caries and marginal breakdown. Aust Dent J 2004;49:33-9; quiz 45 «PMID: 15104132»PubMed
  47. Martins JN, Marques D, Mata A ym. Clinical efficacy of electronic apex locators: systematic review. J Endod 2014;40:759-77 «PMID: 24862702»PubMed
  48. Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study of the factors affecting outcomes of nonsurgical root canal treatment: part 1: periapical health. Int Endod J 2011;44:583-609 «PMID: 21366626»PubMed
  49. Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the effect of 0.5 percent sodium hypochlorite in endodontic therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1983;55:307-12 «PMID: 6572884»PubMed
  50. Byström A, Sundqvist G. The antibacterial action of sodium hypochlorite and EDTA in 60 cases of endodontic therapy. Int Endod J 1985;18:35-40 «PMID: 3922900»PubMed
  51. Bonte E, Beslot A, Boukpessi T ym. MTA versus Ca(OH)2 in apexification of non-vital immature permanent teeth: a randomized clinical trial comparison. Clin Oral Investig 2015;19:1381-8 «PMID: 25467231»PubMed
  52. Ray HA, Trope M. Periapical status of endodontically treated teeth in relation to the technical quality of the root filling and the coronal restoration. Int Endod J 1995;28:12-8 «PMID: 7642323»PubMed
  53. Tickle M, Milsom K, Qualtrough A ym. The failure rate of NHS funded molar endodontic treatment delivered in general dental practice. Br Dent J 2008;204:E8; discussion 254-5 «PMID: 18297051»PubMed
  54. Gillen BM, Looney SW, Gu LS ym. Impact of the quality of coronal restoration versus the quality of root canal fillings on success of root canal treatment: a systematic review and meta-analysis. J Endod 2011;37:895-902 «PMID: 21689541»PubMed
  55. Frisk F, Hugosson A, Kvist T. Is apical periodontitis in root filled teeth associated with the type of restoration? Acta Odontol Scand 2015;73:169-75 «PMID: 25598235»PubMed
  56. Stavropoulou AF, Koidis PT. A systematic review of single crowns on endodontically treated teeth. J Dent 2007;35:761-7 «PMID: 17822823»PubMed
  57. Reeh ES, Messer HH, Douglas WH. Reduction in tooth stiffness as a result of endodontic and restorative procedures. J Endod 1989;15:512-6 «PMID: 2639947»PubMed
  58. Fokkinga WA, Kreulen CM, Bronkhorst EM ym. Up to 17-year controlled clinical study on post-and-cores and covering crowns. J Dent 2007;35:778-86 «PMID: 17716800»PubMed
  59. Dietschi D, Duc O, Krejci I ym. Biomechanical considerations for the restoration of endodontically treated teeth: a systematic review of the literature, Part II (Evaluation of fatigue behavior, interfaces, and in vivo studies). Quintessence Int 2008;39:117-29 «PMID: 18560650»PubMed
  60. Ploumaki A, Bilkhair A, Tuna T ym. Success rates of prosthetic restorations on endodontically treated teeth; a systematic review after 6 years. J Oral Rehabil 2013;40:618-30 «PMID: 23663088»PubMed
  61. Mannocci F, Bertelli E, Sherriff M ym. Three-year clinical comparison of survival of endodontically treated teeth restored with either full cast coverage or with direct composite restoration. J Prosthet Dent 2002;88:297-301 «PMID: 12426500»PubMed
  62. Aurélio IL, Fraga S, Rippe MP ym. Are posts necessary for the restoration of root filled teeth with limited tissue loss? A structured review of laboratory and clinical studies. Int Endod J 2015 Sep 1. doi: 10.1111/iej.12538 «PMID: 26331486»PubMed
  63. Zhu Z, Dong XY, He S ym. Effect of Post Placement on the Restoration of Endodontically Treated Teeth: A Systematic Review. Int J Prosthodont 2015;28:475-83 «PMID: 26340006»PubMed
  64. Ferrari M, Cagidiaco MC, Grandini S ym. Post placement affects survival of endodontically treated premolars. J Dent Res 2007;86:729-34 «PMID: 17652200»PubMed
  65. Ferrari M, Vichi A, Fadda GM ym. A randomized controlled trial of endodontically treated and restored premolars. J Dent Res 2012;91:72S-78S «PMID: 22699672»PubMed
  66. Fokkinga WA, Kreulen CM, Vallittu PK ym. A structured analysis of in vitro failure loads and failure modes of fiber, metal, and ceramic post-and-core systems. Int J Prosthodont 2004;17:476-82 «PMID: 15382786»PubMed
  67. Creugers NH, Mentink AG, Fokkinga WA ym. 5-year follow-up of a prospective clinical study on various types of core restorations. Int J Prosthodont 2005;18:34-9 «PMID: 15754890»PubMed
  68. Tang W, Wu Y, Smales RJ. Identifying and reducing risks for potential fractures in endodontically treated teeth. J Endod 2010;36:609-17 «PMID: 20307732»PubMed
  69. Figueiredo FE, Martins-Filho PR, Faria-E-Silva AL. Do metal post-retained restorations result in more root fractures than fiber post-retained restorations? A systematic review and meta-analysis. J Endod 2015;41:309-16 «PMID: 25459568»PubMed
  70. Yang A, Lamichhane A, Xu C. Remaining coronal dentin and risk of fiber-reinforced composite post-core restoration failure: a meta-analysis. Int J Prosthodont 2015;28:258-64 «PMID: 25965640»PubMed
  71. Zhou L, Wang Q. Comparison of fracture resistance between cast posts and fiber posts: a meta-analysis of literature. J Endod 2013;39:11-5 «PMID: 23228250»PubMed
  72. Orstavik D. Time-course and risk analyses of the development and healing of chronic apical periodontitis in man. Int Endod J 1996;29:150-5 «PMID: 9206419»PubMed
  73. Huumonen S, Ørstavik D. Radiographic follow-up of periapical status after endodontic treatment of teeth with and without apical periodontitis. Clin Oral Investig 2013;17:2099-104 «PMID: 23385425»PubMed
  74. Tsesis I, Goldberger T, Taschieri S ym. The dynamics of periapical lesions in endodontically treated teeth that are left without intervention: a longitudinal study. J Endod 2013;39:1510-5 «PMID: 24238438»PubMed
  75. Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of periapical lesions of pulpless teeth after endodontic treatment with controlled asepsis. Endod Dent Traumatol 1987;3:58-63 «PMID: 3472880»PubMed
  76. Fristad I, Molven O, Halse A. Nonsurgically retreated root filled teeth--radiographic findings after 20-27 years. Int Endod J 2004;37:12-8 «PMID: 14718052»PubMed
  77. Torabinejad M, Anderson P, Bader J ym. Outcomes of root canal treatment and restoration, implant-supported single crowns, fixed partial dentures, and extraction without replacement: a systematic review. J Prosthet Dent 2007;98:285-311 «PMID: 17936128»PubMed
  78. Morris MF, Kirkpatrick TC, Rutledge RE ym. Comparison of nonsurgical root canal treatment and single-tooth implants. J Endod 2009;35:1325-30 «PMID: 19801224»PubMed
  79. Bjørndal L, Reit C, Bruun G ym. Treatment of deep caries lesions in adults: randomized clinical trials comparing stepwise vs. direct complete excavation, and direct pulp capping vs. partial pulpotomy. Eur J Oral Sci 2010;118:290-7 «PMID: 20572864»PubMed
  80. Bogen G, Kim JS, Bakland LK. Direct pulp capping with mineral trioxide aggregate: an observational study. J Am Dent Assoc 2008;139:305-15; quiz 305-15 «PMID: 18310735»PubMed
  81. Byström A, Claesson R, Sundqvist G. The antibacterial effect of camphorated paramonochlorophenol, camphorated phenol and calcium hydroxide in the treatment of infected root canals. Endod Dent Traumatol 1985;1:170-5 «PMID: 3865763»PubMed
  82. Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation of the efficacy of mechanical root canal instrumentation in endodontic therapy. Scand J Dent Res 1981;89:321-8 «PMID: 6947391»PubMed
  83. Carnevale G, Pontoriero R, di Febo G. Long-term effects of root-resective therapy in furcation-involved molars. A 10-year longitudinal study. J Clin Periodontol 1998;25:209-14 «PMID: 9543191»PubMed
  84. Chala S, Abouqal R, Rida S. Apexification of immature teeth with calcium hydroxide or mineral trioxide aggregate: systematic review and meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2011;112:e36-42 «PMID: 21778090»PubMed
  85. Chambrone L, Chambrone D, Lima LA ym. Predictors of tooth loss during long-term periodontal maintenance: a systematic review of observational studies. J Clin Periodontol 2010;37:675-84 «PMID: 20528960»PubMed
  86. Chen E, Abbott PV. Evaluation of accuracy, reliability, and repeatability of five dental pulp tests. J Endod 2011;37:1619-23 «PMID: 22099893»PubMed
  87. Chu CH, Lo EC, Cheung GS. Outcome of root canal treatment using Thermafil and cold lateral condensation filling techniques. Int Endod J 2005;38:179-85 «PMID: 15743421»PubMed
  88. Dammaschke T, Nykiel K, Sagheri D ym. Influence of coronal restorations on the fracture resistance of root canal-treated premolar and molar teeth: a retrospective study. Aust Endod J 2013;39:48-56 «PMID: 23890259»PubMed
  89. Farsi N, Alamoudi N, Balto K ym. Clinical assessment of mineral trioxide aggregate (MTA) as direct pulp capping in young permanent teeth. J Clin Pediatr Dent 2006;31:72-6 «PMID: 17315797»PubMed
  90. Fedorowicz Z, Carter B, de Souza RF ym. Single crowns versus conventional fillings for the restoration of root filled teeth. Cochrane Database Syst Rev 2012;(5):CD009109 «PMID: 22592736»PubMed
  91. Friedman S. Prognosis of initial endodontic therapy. Endod Topic 2002;2:59-88
  92. Graetz C, Dörfer CE, Kahl M ym. Retention of questionable and hopeless teeth in compliant patients treated for aggressive periodontitis. J Clin Periodontol 2011;38:707-14 «PMID: 21627675»PubMed
  93. Gündüz K, Avsever H, Orhan K ym. Cross-sectional evaluation of the periapical status as related to quality of root canal fillings and coronal restorations in a rural adult male population of Turkey. BMC Oral Health 2011;11:20 «PMID: 21689415»PubMed
  94. Hirschfeld L, Wasserman B. A long-term survey of tooth loss in 600 treated periodontal patients. J Periodontol 1978;49:225-37 «PMID: 277674»PubMed
  95. Huumonen S, Lenander-Lumikari M, Sigurdsson A ym. Healing of apical periodontitis after endodontic treatment: a comparison between a silicone-based and a zinc oxide-eugenol-based sealer. Int Endod J 2003;36:296-301 «PMID: 12702125»PubMed
  96. Huynh-Ba G, Kuonen P, Hofer D ym. The effect of periodontal therapy on the survival rate and incidence of complications of multirooted teeth with furcation involvement after an observation period of at least 5 years: a systematic review. J Clin Periodontol 2009;36:164-76 «PMID: 19207893»PubMed
  97. Jespersen JJ, Hellstein J, Williamson A ym. Evaluation of dental pulp sensibility tests in a clinical setting. J Endod 2014;40:351-4 «PMID: 24565651»PubMed
  98. Kojima K, Inamoto K, Nagamatsu K ym. Success rate of endodontic treatment of teeth with vital and nonvital pulps. A meta-analysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97:95-9 «PMID: 14716263»PubMed
  99. Langer B, Stein SD, Wagenberg B. An evaluation of root resections. A ten-year study. J Periodontol 1981;52:719-22 «PMID: 6948102»PubMed
  100. Lin PY, Huang SH, Chang HJ ym. The effect of rubber dam usage on the survival rate of teeth receiving initial root canal treatment: a nationwide population-based study. J Endod 2014;40:1733-7 «PMID: 25175849»PubMed
  101. Lindhe J, Nyman S. Long-term maintenance of patients treated for advanced periodontal disease. J Clin Periodontol 1984;11:504-14 «PMID: 6384275»PubMed
  102. Lindhe J, Nyman S. The effect of plaque control and surgical pocket elimination on the establishment and maintenance of periodontal health. A longitudinal study of periodontal therapy in cases of advanced disease. J Clin Periodontol 1975;2:67-79 «PMID: 1055729»PubMed
  103. Marshall-Day CD, Stephens RG, Qingley LF Jr. Periodontal disease: prevalence and incidence. J Periodontol 1955;26:185
  104. Ng YL, Mann V, Gulabivala K. Tooth survival following non-surgical root canal treatment: a systematic review of the literature. Int Endod J 2010;43:171-89 «PMID: 20158529»PubMed
  105. Ng YL, Mann V, Rahbaran S, Lewsey J, Gulabivala K. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature - part 1. Effects of study characteristics on probability of success. Int Endod J 2007;40:921-39 «PMID: 17931389»PubMed
  106. Orstavik D, Kerekes K, Eriksen HM. The periapical index: a scoring system for radiographic assessment of apical periodontitis. Endod Dent Traumatol 1986;2:20-34 «PMID: 3457698»PubMed
  107. Orstavik D. Reliability of the periapical index scoring system. Scand J Dent Res 1988;96:108-11 «PMID: 3162597»PubMed
  108. Park SY, Shin SY, Yang SM ym. Factors influencing the outcome of root-resection therapy in molars: a 10-year retrospective study. J Periodontol 2009;80:32-40 «PMID: 19228087»PubMed
  109. Peng L, Ye L, Tan H ym. Outcome of root canal obturation by warm gutta-percha versus cold lateral condensation: a meta-analysis. J Endod 2007;33:106-9 «PMID: 17258624»PubMed
  110. Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factors associated with the longevity of multi-rooted teeth. Long-term outcomes after active and supportive periodontal therapy. J Clin Periodontol 2014;41:701-7 «PMID: 24766602»PubMed
  111. Schaeffer MA, White RR, Walton RE. Determining the optimal obturation length: a meta-analysis of literature. J Endod 2005;31:271-4 «PMID: 15793382»PubMed
  112. Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical efficacy of treatment procedures in endodontic infection control and one year follow-up of periapical healing. J Endod 2005;31:863-6 «PMID: 16306819»PubMed
  113. Waltimo TM, Boiesen J, Eriksen HM ym. Clinical performance of 3 endodontic sealers. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;92:89-92 «PMID: 11458251»PubMed
  114. Whiting P, Rutjes AW, Reitsma JB ym. The development of QUADAS: a tool for the quality assessment of studies of diagnostic accuracy included in systematic reviews. BMC Med Res Methodol 2003;3:25 «PMID: 14606960»PubMed
  115. Villa-Chávez CE, Patiño-Marín N, Loyola-Rodríguez JP ym. Predictive values of thermal and electrical dental pulp tests: a clinical study. J Endod 2013;39:965-9 «PMID: 23880259»PubMed
  116. Wong AW, Zhang C, Chu CH. A systematic review of nonsurgical single-visit versus multiple-visit endodontic treatment. Clin Cosmet Investig Dent 2014;6:45-56 «PMID: 24855389»PubMed
  117. Ørstavik D, Pitt Ford T. Essential Endodontology – Prevention and Treatment of Apical Periodontitis. 2. painos. Blackwell Munksgaard, 2008, s. 436-7
  118. Huumonen S, Vehkalahti MM, Nordblad. Radiographic assessments on prevalence and technical quality of endodontically-treated teeth in the Finnish population, aged 30 years and older. Acta Odontol Scand 2012;70:234-40; PMID: 22364221
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko