Tulosta

Keuhkoahtaumatauti

Käyvän hoidon tiivistelmät
6.6.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Keuhkoahtaumatauti»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Chronic obstructive pulmonary disease (COPD)»2

Käypä hoito -suosituksen käännös englanniksi «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bcpt.12366/full»1

Mitä uutta päivityksessä?

  • Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa todettuun ahtaumaan (FEV1/FVC < 0,7).
  • Kliininen vaikeusaste ei perustu pelkästään spirometriassa todetun obstruktion asteeseen (FEV1) vaan myös oireisiin (CAT-kysely tai mMRC) ja pahenemisvaiheiden esiintymiseen.
  • Hoito valitaan fenotyypin mukaan. Obstruktion aste, oireet, pahenemisvaiheiden riski ja samanaikainen astma vaikuttavat hoidon valintaan.
  • Jatkuvia oireita hoidetaan ensisijaisesti inhaloitavalla pitkävaikutteisella avaavalla β2agonistilla tai antikolinergilla tai näiden yhdistelmällä. Inhaloitavaa glukokortikoidia käytetään näiden lisäksi kun pahenemisvaiheiden riski on suuri tai hoidetaan samanaikaista astmaa.
  • Vaikeassa hyperkapnisessa pahenemisvaiheessa noninvasiivinen ventilaatiohoito (NIV) on tehokasta.

Keskeinen sisältö

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa parannetaan kysymällä tupakoivilta heidän oireistaan ja tekemällä spirometriatutkimuksia. Tärkeimmät hoidot ovat tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja lääkehoito, jolla vähennetään oireita ja estetään pahenemisvaiheita.

Vaaratekijät

Tärkeimmän vaaratekijän eli tupakoinnin lisäksi voimakas altistuminen pölyille, höyryille ja huuruille työssä suurentaa tupakoimattomien ja erityisesti tupakoivien sairastumisriskiä.

Diagnostiikka

Altistuminen vaaratekijöille, oireet ja spirometria

Altistuminen vaaratekijöille, keuhkoahtaumatautiin sopivat oireet ja uloshengityksen sekuntikapasiteetin suhde nopeaan vitaalikapasiteettiin (FEV1/FVC < 0,7) bronkodilataation jälkeisessä spirometriatutkimuksessa ovat diagnostiikan kulmakivet.

Kokonaisvaltainen arvio

Keuhkoahtaumataudin kliininen vaikeusaste arvioidaan obstruktion vaikeusasteen (FEV1-arvo), oireiden ja pahenemisvaiheiden avulla. CAT-testiä (COPD Assessment Test) tai mMRC (modified Medical Research Council) -testiä käytetään oireiden kartoituksessa. Lisäksi 6 minuutin kävelytestillä (6MWT) voidaan selvittää rasituksen sietoa. Liitännäissairaudet, kuten sepelvaltimotauti, diabetes, masennus ja osteoporoosi, sekä ravitsemustila selvitetään.

Kokonaisvaltainen hoito

Tavoitteena on lievittää oireita, parantaa elämänlaatua, hidastaa taudin etenemistä, estää pahenemisvaiheita ja pienentää kuolleisuutta.

Tupakoinnin lopettaminen, ravitsemus ja rokotukset

Tupakoinnin lopettaminen hidastaa taudin etenemistä, vähentää pahenemisvaiheita ja pienentää kuolleisuutta. BMI < 21 tai 10 %:n laihtuminen puolen vuoden aikana sopii aliravitsemustilaan. Aliravittujen keuhkoahtaumatautipotilaiden paino ilmeisesti nousee kalori- ja proteiinipitoisten ja useimmiten myös hivenaineita ja vitamiineja sisältävien lisäravinteiden avulla. Niiden käyttöä voidaan harkita, ellei ravitsemusta muutoin saada korjatuksi «Aliravittujen keuhkoahtaumatautipotilaiden paino ilmeisesti nousee kalori- ja proteiinipitoisten ja useimmiten myös hivenaineita ja vitamiineja sisältävien lisäravinteiden avulla, ja niiden käyttöä voi harkita, ellei ravitsemusta muutoin saada korjatuksi»B. Influenssarokote vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita «Influenssarokote vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita.»A. Pneumokokkirokote ilmeisesti vähentää pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita keuhkoahtaumatautipotilailla «Pneumokokkirokote ilmeisesti vähentää pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita keuhkoahtaumatautipotilailla.»B.

Liikunnallinen kuntoutus

Tavoitteena on, että hengästymisestään huolimatta potilas noudattaa pysyvästi liikunnallista elämäntapaa. Liikunnallinen kuntoutus parantaa keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä ja vähentää oireita ja pahenemisvaiheita «Keuhkoahtaumatautipotilaan kuntoutuksen tulee perustua tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun ja tähdätä pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan. Liikunnallinen kuntoutus parantaa keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä ja vähentää oireita sekä pahenemisvaiheita.»A. Harjoittelun tulee sisältää lihaskuntoa parantavia harjoituksia ja kestävyysharjoittelua.

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito fenotyyppien mukaan

Ks. kuva keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä fenotyypin ja hoidon määräytyminen «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä fenotyypin ja hoidon määräytyminen»1

Kotihappihoito ja noninvasiivinen ventilaatio

Kotihappihoitoa harkitaan, jos potilas on tupakoimaton ja hänen valtimoveren happiosapaineensa on < 7,3 kPa kahdessa 3 viikon välein keuhkoahtaumataudin stabliilissa vaiheessa otetussa näytteessä. Noninvasiivista ventilaatiota (NIV) kotona voidaan harkita, jos potilaalla on pysyvä hyperkapnia, hyperkapnia happihoidon aikana tai toistuvasti NIV-hoitoa vaativia pahenemisvaiheita.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe

Pahenemisvaiheessa hengenahdistus, yskä ja yskösten märkäisyys lisääntyvät. Hoitona käytetään hengitettävien keuhkoputkia avaavien lääkkeiden annostelun lisäämistä ja glukokortikoidi-tablettikuuria ja mikrobilääkekuuria. Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa happikyllästeisyyttä seuraten hallitusti nenäviiksien avulla toteutettu hapen anto tavoitteeseen 88–92 % ilmeisesti vähentää komplikaatioita ja pienentää kuolleisuutta suurivirtauksiseen happihoitoon nähden «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa happikyllästeisyyttä seuraten hallitusti nenäviiksien avulla toteutettu hapen anto tavoitteeseen 88–92 % ilmeisesti vähentää komplikaatioita ja pienentää kuolleisuutta suurivirtauksiseen happihoitoon verrattuna.»B. Jos hiilidioksidia kertyy, päivystyspoliklinikassa voidaan aloittaa noninvasiivinen ventilaatio (NIV). Varhain standardihoidon ohella ensilinjan interventiona aloitettu NIV helpottaa hengenahdistusta, korjaa akuuttiin tilanteeseen liittyvää respiraattorista asidoosia (suurentaa pH:ta ja pienentää PaCO2:ta), vähentää intubaation tarvetta, pienentää hoidon epäonnistumisen riskiä, lyhentää sairaalahoidon pituutta ja pienentää kuolleisuutta «Varhain standardihoidon ohella ensilinjan interventiona aloitettu NIV helpottaa hengenahdistusta, korjaa akuuttiin tilanteeseen liittyvää respiraattorista asidoosia (nostaa pH:ta ja vähentää PaCO2:tta), vähentää intubaation tarvetta, pienentää hoidon epäonnistumisen riskiä, lyhentää sairaalahoidon pituutta ja pienentää kuolleisuutta.»A.

Palliatiivinen hoito

Kun keuhkoahtaumatauti on edennyt pitkälle, keskustellaan ennusteesta, hoidon rajoista ja potilaan toiveista. Hoito on oirekeskeistä. Opioidi ilmeisesti lievittää hengenahdistusta vaikeassa keuhkoahtaumataudissa silloin, kun muut hoidot eivät tuo riittävää apua «Opioidi ilmeisesti lievittää hengenahdistusta vaikeassa keuhkoahtaumataudissa, kun muut hoidot eivät tuo riittävää apua.»B. Happi ei lievitä hengenahdistusta paremmin kuin ilmavirta, jos potilaalla ei esiinny hypoksemiaa.

Hoidon porrastus

Diagnostiikka ja hoito toteutetaan perusterveydenhoidossa. Työikäisten terveydenhuolto on avainasemassa varhaisdiagnostiikassa ja työkyvyn arvioinnissa. Hengityslaitehoitoarvio, vaativa työkykyarvio, työperäisen sairauden epäily ja ongelmallinen erotusdiagnostiikka kuuluvat erikoissairaanhoidon tehtäviin.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Terttu Harju (pj.)

Hannu Kankaanranta

Milla Katajisto

Maritta Kilpeläinen

Lauri Lehtimäki

Juho Lehto

Witold Mazur

Tuula Meinander

Timo Peisa

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keuhkoahtaumatauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko