Vaihdevuodet
Käypä hoito -suositus «Vaihdevuodet»1
Potilasversio suomeksi pdf-muodossa «khp00143.pdf»1
Vaihdevuosioireet heikentävät yleisesti naisen elämänlaatua. Vaihdevuodet ovat naisilla edessä jossakin vaiheessa elämää – ennemmin tai myöhemmin. Ne ovat luonnollinen osa naisen elämänkaarta. Suuri osa naisista kokee vaihdevuosioireita. Niistä ei tarvitse kuitenkaan kärsiä kärsiä, koska niihin löytyy hyviä hoitokeinoja.
Yleistä
Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa ennen ja jälkeen menopaussin, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja ovulaatiot päättyvät. Ovulaatiolla tarkoitetaan munasolun irtoamista ja menopaussilla luonnollisia, oman hormonitoiminnan aikaan saamia kuukautisia.
Vaihdevuosi-ikään liittyy painonnousua ja kehonkoostumuksen muutoksia. Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys ja luukadon riski kasvaa, kun estrogeeni ei enää suojaa niiden kehittymiseltä, ja kolesteroliarvotkin tahtovat kohota. Aivohalvauksen ja diabeteksen riski kasvaa. Etenkin aiempi raskausdiabetes on merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä.
Suuri osa vaihdevuosi-ikäisistä naisista kokee vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilukohtauksia, unihäiriöitä, mielialan muutoksia, nivelkipuja ja limakalvojen kuivuutta. Nämä johtuvat estrogeenipitoisuuden pienenemisestä elimistössä.
Hoitamattomana oireet ovat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn ja ne voivat lisätä sairauspoissaoloriskiä ja aiheuttaa kustannuksia.
Onneksi oireita ei tarvitse murehtia eikä niistä kärsiä, kunhan niiden yhteys vaihdevuosiin vain havaitaan! Oireita voidaan hoitaa sekä koko kehoon vaikuttavalla hormonihoidolla että emättimen paikallishoidolla.
Tutkimukset
Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin, kuukautisten harvenemiseen tai loppumiseen sekä siihen, että kyseessä on vaihdevuosi-ikäinen (tyypillisesti 45–55-vuotias) nainen.
Gynekologisia tutkimuksia ei välttämättä edes tarvita, jollei naisella ole gynekologisia oireita, kuten vuotohäiriöitä tai alavatsakipuja. On kuitenkin tarpeen selvittää ja kartoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä rinta- ja gynekologisten syöpätautien riskit ennen hoidon aloitusta. Laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia ei pääsääntöisesti tarvita.
Hoidon voi yleensä aloittaa yleis- tai työterveyslääkäri.
Vaihdevuosioireet
Vaihdevuosiin liittyy useita erilaisia oireita:
- Kuumat aallot ja hikoilukohtaukset
- Unihäiriöt
- Mielialan ailahtelu, alakuloisuus
- Muistihäiriöt
- Painonnousu
- Nivel- ja lihaskivut
- Päänsärky
- Limakalvojen kuivuus
- Emättimen kutina ja polttelu
- Tihentynyt virtsaamistarve
- Seksuaalinen haluttomuus.
Osalla naisista nämä oireet ovat niin hankalia, että niitä on tarpeen hoitaa.
Hormonihoito
Alle 60-vuotiaille naisille, joilla on vaihdevuosioireita, ja joiden menopaussista on kulunut alle 10 vuotta, tarjotaan ensisijaisesti koko kehoon vaikuttavaa ns. systeemistä hormonihoitoa kuumien aaltojen ja unihäiriöiden hoitoon, jos hoidon aloitukselle ei ole esteitä.
Systeeminen hormonihoito voidaan annostella joko suun tai iho kautta.
Hoitoa ihon kautta suositellaan erityisesti silloin, jos verisuonitukos- tai sydän- tai verisuonitautien riski on suurentunut (esimerkkeinä tupakointi, ylipaino, diabetes).
Hoidossa käytetään pienintä mahdollista annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Annosta suurennetaan tarvittaessa, jotta oireet saadaan hallintaan. Maksimiannoksissa noudatetaan valmisteyhteenvedon ohjeita.
Jos naisen kohtu on tallella, hoitoon yhdistetään keltarauhashormoni (yhdistelmätabletti, -laastari tai hormonikierukka).
Hormonihoidolla ei ole yläikärajaa, vaan hoidon pituus määräytyy kunkin yksilön vaihdevuosioireiden mukaan. Potilas voi päättää itse, lopettaako hoidon kerralla tai asteittain.
Kenelle systeemistä hormonihoitoa ei voida aloittaa?
Jos vaihdevuosioireisella naisella on sydän- ja verisuonisairaus, sen erittäin suuri riski tai hän on sairastanut rintasyövän tai muun hormoniriippuvaisen gynekologisen syövän, syvän laskimotukoksen tai keuhkoveritulpan (keuhkoembolia), ei hormonihoitoa pääsääntöisesti aloiteta.
Näissäkin tilanteissa, mikäli oireet ovat erityisen hankalia, voidaan keskustella gynekologin kanssa ja puntaroide riski-hyötysuhdetta.
Muuta hormonihoidossa huomioitavaa
Systeeminen hormonihoito kannattaa annostella ihon kautta (geeli, laastari tai suihke) varsinkin silloin, jos vaihdevuosioireisella naisella on migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) tai suurentunut verisuonitukos- tai sydän- ja verisuonitautiriski tai henkilön ikääntyessä.
Hormonihoidon haitat ja terveysriskit
Tavallisimpia systeemiseen hormonihoitoon liittyviä haittavaikutuksia ovat rintojen arkuus ja vuotohäiriöt ensimmäisen puolen vuoden aikana hoidon aloituksesta.
Systeeminen hormonihoito ei merkittävästi vaikuta verenpaineeseen eikä siihen liity painonnousua – itse asiassa se voi jopa suojata kehon rasvoittumiselta.
Systeemiseen hormonihoitoon liittyy etenkin sen pitkittyessä lisääntynyt rintasyövän riski, joka kuitenkin riippuu naisen yksilöllisestä kokonaisriskistä. Muun muassa vähäiset synnytysten määrät, ylipaino, runsas alkoholinkäyttö, sukuhistoria, vähäinen liikunta, työn rasittavuus ja tupakointi lisäävät rintasyöpäriskiä.
Suun kautta otettavaan hormonihoitoon on liitetty myös suurentunut sappikivitaudin, aivoinfarktin ja laskimotukoksen riski, mutta näiden kokonaisriski kartoitetaan jo lääkityksen aloittamisvaiheessa, kun punnitaan hormonihoidon hyödyt ja riskit.
Hormonittomat lääkehoidot
Mikäli hormonihoitoa ei voida käyttää tai nainen ei sitä itse halua, voidaan oireita hoitaa tietyillä hormonittomilla lääkehoitovalmisteilla. Neurokiniinireseptorinsalpaajilla ja pieniannoksisilla masennuslääkkeillä (SSRI/SNRI) on jonkin verran tehoa muun muassa uniongelmiin ja kuumien aaltojen määrään.
Paikallishoito
Paikallishoidossa ensisijainen hoitomuoto on emättimeen annosteltava paikallisestrogeenivalmiste (puikko, voide, tabletti tai rengas).
Paikallinen estrogeenihoito lievittää tehokkaasti virtsa- ja sukupuolielimiin liittyviä (urogenitaali) oireita ja estää virtsatieinfektioita.
Paikallishoitoa suositellaan pysyväksi.
Myös rintasyöpäpotilas voi käyttää emättimen paikallisestrogeenia.
Elintavoilla on suuri vaikutus vaihdevuosi-ikäisen naisen terveyteen
Päihteettömyydellä, monipuolisella ravitsemuksella ja liikunnalla on kiistattomia terveyshyötyjä myös vaihdevuosi-iässä.
Vaihdevuosioireiden helpottamiseen ei suositella ravintolisiä, kuten kasviestrogeeneja tai tähkäkimikkiä. Myöskään yrttivalmisteita, soijatuotteita tai -uutteita tai erityisruokavalioita ei suositella.
Seuranta
Hormonihoitoa käyttäville naisille suositellaan seurantakontaktia vähintään 2 vuoden välien tai tarvittaessa oireiden mukaan. Seurannassa pyritään tunnistamaan mahdolliset hormonihoidon esteet, tarkistetaan mammografiaseulontoihin osallistuminen ja arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskejä.
Pelkkää paikallisestrogeenihoitoa käyttävät eivät tarvitse rutiiniluonteista seurantaa.
Potilaiden osallisuus
Suositusta varten tehtiin potilaskysely «Potilasnäkökulmia vaihdevuosioireiden hoitoon»1, jossa selvitettiin, mihin kysymyksiin potilaat toivovat suosituksen vastaavan.
Lisätietoa aiheesta
- Taulukko: Vaihdevuosiin liittyviä termejä ja määritelmiä «https://www.kaypahoito.fi/hoi50137?tab=suositus#T1»1
- Kuva: Naisen hormonitoiminnan muutokset eri elämänvaiheissa «Naisen hormonitoiminnan muutokset eri elämänvaiheissa»1
- Lisätietoartikkeli: Käytännön ohjeita vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon toteutukseen ja ongelmatilanteisiin «Käytännön ohjeita vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon toteutukseen ja ongelmatilanteisiin»2
- Kuva: Vaihdevuosioireiden lääkehoidon valinta «Vaihdevuosioireiden lääkehoidon valinta»2
- Taulukko: Suomessa käytössä olevat vaihdevuosien systeemiset hormonihoitovalmisteet vuonna 2025 «https://www.kaypahoito.fi/hoi50137?tab=suositus#T4»2
- Kuva: Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käyttö gynekologisen syövän sairastaneilla «Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käyttö gynekologisen syövän sairastaneilla»3
- Kuva: Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käyttö muun kuin gynekologisen syövän sairastaneilla «Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käyttö muun kuin gynekologisen syövän sairastaneilla»4
- Taulukko: Urogenitaalioireiden hormonaaliset paikallishoitovalmisteet limakalvoille «https://www.kaypahoito.fi/hoi50137#T7»3
- Video: Vaihdevuosioireiden hoidon tulee olla mahdollista kaikille oireista kärsiville naisille «Vaihdevuosioireiden hoidon tulee olla mahdollista kaikille oireista kärsiville naisille (video)»3
- Video: Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käytölle ei ole absoluuttista ylärajaa «Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käytölle ei ole absoluuttista ylärajaa (video)»4
- Video: Urogenitaalioireita hoidetaan paikallisestrogeenilla «Urogenitaalioireita hoidetaan paikallisestrogeenilla (video)»5
- Video: Systeemisellä hormonihoidolla on useita myönteisiä terveysvaikutuksia «Systeemisellä hormonihoidolla on useita myönteisiä terveysvaikutuksia (video)»6
- Video: Gynekologinen tutkimus ja verikokeet eivät ole välttämättömiä vaihdevuosien diagnostiikassa ja seurannassa «Gynekologinen tutkimus ja verikokeet eivät ole välttämättömiä vaihdevuosien diagnostiikassa ja seurannassa (video)»7
Kuva havainnollistaa munasarjatoiminnan vaihteluun liittyvät kuukautiskierron muutokset sekä oireet naisen eri elämänvaiheissa.
Mukailtu lähteestä: Pelkonen S, Holopainen E. Vuotohäiriöt fertiili-iän ääripäissä. Duodecim 2020;136(20):2303-11 «https://www.duodecimlehti.fi/duo15843»
Duodecim-lehden kuvan lähde: Harlow SD, Gass M, Hall JE ym. Executive summary of the stages of reproductive aging workshop + 10: addressing the unfinished agenda of staging reproductive aging. J Clin Endocrinol Metab 2012;97:1159-68
Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon estrogeenin annostelussa suositellaan ihon kautta annostelua, mikäli potilaalla on lisääntynyt tukostaipumus (esim. ylipaino, tupakointi, suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski), migreeni, tyroksiinihoito tai suurentuneet maksa-arvot (lievästi suurentuneet maksa-arvot, enintään 2 x viitearvo, eivät ole este hormonihoidon aloitukselle perusterveydenhuollossa).
Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käyttö gynekologisen syövän sairastaneilla
Lähteet:
Hickey M, Basu P, Sassarini J ym. Managing menopause after cancer. Lancet 2024;403:984-996 «PMID: 38458217»PubMed
FINGOG-työryhmä. Gynekologisten syöpien Kelpo hoito -suositus https://gynekologiyhdistys.fi/pienryhmat/onkologia/fingog-kelpohoito/
Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon käyttö muun kuin gynekologisen syövän sairastaneilla.
Lähde: Hickey M, Basu P, Sassarini J ym. Managing menopause after cancer. Lancet 2024;403:984-996 «PMID: 38458217»PubMed
Tekijät
Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen «Vaihdevuodet»1 pohjalta kirjoittanut potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.
Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, professori, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, ylilääkäri Marjo Tuppurainen, Pohjois-Savon hyvinvointialue, KYS Naistenkeskus ja Itä-Suomen yliopisto, työryhmän jäsen, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, koulutusapulaisylilääkäri Oili Junttila, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja työryhmän kokoava kirjoittaja, Käypä hoito -toimituspäällikkö, yleislääketieteen erikoislääkäri ja terveyskeskuslääkäri Ilona Mikkola, Lapin hyvinvointialue ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.