Takaisin Tulosta

Diabeteksen munuaistauti

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä
28.10.2025

Käypä hoito -suositus «Diabeteksen munuaistauti»1

Taulukko 1. Kroonisen munuaistaudin vaiheet glomerulusten laskennallisen suodatusnopeuden (eGFR) perusteella.
Vaihe eGFR (ml/min/1,73 m2) ICD-10
* Krooninen munuaistauti, johon ei liity munuaispuhdistuman heikkenemistä, mutta jossa esiintyy albuminuriaa.
G1 Normaali tai suuri ≥ 90 N18.1*
G2 Lievästi pienentynyt 60–89 N18.2
G3a Lievästi–kohtalaisesti pienentynyt 45–59 N18.3
G3b Kohtalaisesti–vaikeasti pienentynyt 30–44 N18.3
G4 Vaikeasti pienentynyt 15–29 N18.4
G5 Loppuvaiheen munuaisvaurio < 15 N18.5
Taulukko 2. Albuminurian luokittelu.
Albuminurian luokittelu Kertanäyte U-AlbKre (mg/mmol) Vuorokausikeräys dU-Alb (mg/vrk)
A1 Normaali < 3 < 30
A2 Kohtalaisesti lisääntynyt albuminuria (entinen "mikroalbuminuria") 3–30 30–300
A3 Voimakkaasti lisääntynyt albuminuria (entinen "makroalbuminuria" tai "proteinuria") > 30 > 300
Kuva 1.

Munuaistaudin ennuste GFR- ja albuminurialuokkien perusteella. Vihreä kuvastaa pientä (jos ei ole muita merkkejä munuaistaudista), keltainen kohtalaisesti suurentunutta, oranssi suurta ja punainen erittäin suurta munuaistaudin etenemisen riskiä (kuva mukailtu lähteestä KDIGO 2024).

Riskitekijät

  • Diabeteksen munuaistaudin kehittymisen riskitekijöitä ovat huono glukoositasapaino, kohonnut verenpaine, tupakointi, obesiteetti, dyslipidemia ja perintötekijät.

Diagnostiikka ja seuranta

  • GFR:ää ja albuminuriaa tulee seuloa vuosittain tyypin 1 diabetesta sairastavilta, kun tauti on kestänyt yli 5 vuotta, ja tyypin 2 diabetesta sairastavilta heti taudin toteamisen jälkeen.
  • Seulontamenetelminä käytetään laskennallisen GFR:n (eGFR, estimated GFR) määritystä ja kertavirtsanäytteen albumiini- ja kreatiniinipitoisuuden suhdetta (U-AlbKre).
  • Kun munuaistauti on todettu, seurataan munuaisten toimintaa ja vastetta annettuun hoitoon määrittämällä eGFR ja U-AlbKre tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Diabeteksen munuaistaudin ehkäisy ja hoito

  • Diabeteksen munuaistaudin ehkäisyssä ja hoidossa tärkeitä ovat kohonneen verenpaineen hoito, hyvä glukoositasapaino ja tupakoimattomuus. Vaikka statiinihoito ei hidasta munuaistaudin etenemistä, on se tarpeen sydän- ja verisuonitautiriskin vähentämiseksi.
  • Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät, angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla myös natriumin- ja glukoosinkuljettajaproteiini 2:n (SGLT2) estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä diabeteksen munuaistaudin ehkäisyssä ja hoidossa.
  • Myös GLP-1-reseptoriagonistien, eritoten semaglutidin, ja finerenonin munuaissuojavaikutus on osoitettu tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä

Kaj Metsärinne (puheenjohtaja)

Tapio Hellman

Tuula Meinander (Käypä hoito -toimittaja)

Satu Mäkelä