Tänä päivänä uniterveyden edistämisen (promootio) ajatellaan olevan yksi keskeinen osa väestön terveyden edistämistä «Lim DC, Najafi A, Afifi L, ym. The need to promote...»1. Sekä uniterveyden promootio että unihäiriöiden ennaltaehkäisy (preventio) tapahtuvat sekä yksilö- että ympäristö- ja yhteisötasolla. Terveysongelmien, kuten unettomuuden, ennaltaehkäisy voidaan edelleen jakaa primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Koska unettomuuden syyt osin vaihtelevat muun muassa terveydentilan, iän ja työn mukaan, ennaltaehkäisyä on toteutettu kohdennetuilla interventioilla eri riskiryhmissä, kuten nuorilla «Chan NY, Li SX, Zhang J, ym. A Prevention Program ...»2, «Otsuka Y, Kaneita Y, Itani O ym. A school-based sl...»3, raskaana olevilla «Quin N, Tikotzky L, Astbury L, ym. Preventing post...»4 ja syöpää sairastavilla «Howell D, Oliver TK, Keller-Olaman S, ym. A Pan-Ca...»5. Tässä lisätietoaineistossa ennaltaehkäisyyn otetaan kantaa yleisellä tasolla, ja on huomioitava, että ennaltaehkäisyn keinot voivat kohderyhmästä riippuen osin poiketa.
Unettomuuden primaaripreventiolla pyritään torjumaan unettomuusoireiden tai -häiriön ilmenemistä niillä, joilla ei ole unettomuutta. Tutkimusten perusteella on saatu näyttöä siitä, että hyvään unen huoltoon ohjaaminen voi ennaltaehkäistä unettomuutta edellä mainituissa riskiryhmissä. Unen huoltoa on kuvattu lisätietoaineistossa «Unen huolto»1. Sen peruspilareita ovat:
Hyvän unen huollon lisäksi unettomuuden ennaltaehkäisyn osana annetaan kohderyhmän mukaisesti psykoedukaatiota muun muassa unen merkityksestä terveydelle sekä unen tarpeesta ja tyypillisistä unen haasteista ja niiden hallintakeinoista muun muassa eri ikäryhmissä tai työaikojen mukaan. Unen pituuteen ja laatuun vaikuttavien tekijöiden esiin tuominen perustelee unen huollossa annettuja ohjeita (ks. lisätietoainesto «Unen huolto»1).
Unettomuuden sekundaaripreventiolla pyritään estämään tilapäisten unettomuusoireiden tai lyhytaikaisen unettomuushäiriön pitkittyminen ja kehittyminen pitkäaikaiseksi unettomuushäiriöksi. Tutkimusten mukaan tilapäisistä unettomuusoireista ja lyhytkestoisesta unettomuushäiriöstä kärsivillä CBT-I (ks. lisätietoaineisto «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»2) on tehokas keino pitkäkestoisen unettomuushäiriön ennaltaehkäisemisessä (ks. näytönastekatsaus «Verrattuna odotuslistalla oleviin unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää lyhytkestoisesta (alle 3 kuukautta) unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita, ja vaikutus on vähintään kohtalainen. Tulokset säilyvät 1–3 kuukauden seurannassa.»B). Tilapäisistä tai lyhytkestoisista unettomuusoireista kärsivien CBT-I on usein toteutettu lyhyempikestoisena kuin mitä tyypillisesti on käytetty pitkäkestoisen unettomuushäiriön hoidossa. Myös unilääkkeitä voidaan käyttää lyhytaikaisesti tilapäisen tai lyhytkestoisen unettomuuden hoidossa.
Unettomuuden tertiääripreventiossa pyritään ennaltaehkäisemään pitkäkestoisen unettomuushäiriön eteneminen ja haittojen paheneminen. Tutkimusnäyttöön pohjautuen CBT-I on pitkäkestoisen unettomuushäiriön ensisijainen hoitokeino. Lisäksi tarpeen mukaan pitkäkestoisen unettomuushäiriön hoito suunnitellaan monipuolisesti ja -ammatillisesti.
Myös ympäristöön liittyvät sekä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat uneen «Lim DC, Najafi A, Afifi L, ym. The need to promote...»1. Tutkimusten mukaan matalassa sosiaaliekonomisessa asemassa olevilla ja yhteiskunnallisissa vähemmistöryhmissä on enemmän uneen liittyviä ongelmia. Tämän taustalla on globaalisti vaikuttamassa mm. sota ja muut kriisitilanteet, taloudellinen stressi ja muut psykososiaaliset stressitekijät, nälkä ja turvattomuuden kokemus. Myös ympäristötekijät, kuten valaistus, meteli ja ilmanlaatu sekä asuinympäristön turvallisuus, vaikuttavat uneen. Ajankohtaisesti ilmastonmuutokseen liittyvän lämpötilan nousun arvioidaan lyhentävän unen pituutta ja heikentävän sen laatua. Myös ilmastoahdistus lisää stressiä ja vaikuttaa unta heikentävästi. Lisäksi työn muutokset, kuten vuorotyön ja yötyön lisääntyminen, altistavat ja laukaisevat unen ongelmia (ks. lisätietoaineisto «Vuorotyön terveyshaitat ja vuorotyöunihäiriö»3). Edellä kuvattujen tekijöiden vaikutusta vahvistaa se, että useimmat niistä kasautuvat samoille ihmisryhmille. Ympäristöön ja yhteisöihin liittyvät tekijät on tärkeää huomioida unettomuuden ennaltaehkäisyssä sen kaikilla tasoilla.