Takaisin Tulosta

Allerginen alveoliitti

Lääkärin käsikirja
7.11.2022 • Viimeisin muutos 5.11.2022
Riitta Kaarteenaho

Keskeistä

  • Altistuminen ympäristön orgaanisille partikkeleille tai biologisille pölyille, esim. homesienten itiöille tai lintujen eritteille, voi olla toistuvan kuumeilun ja hengenahdistuksen syy allergista alveoliittia sairastavilla. On kuitenkin melko tavallista, että altistavaa tekijää ei pystytä selvittämään.
  • Allerginen alveoliitti jaetaan nykyisin fibroottiseen ja ei-fibroottiseen muotoon.

Etiologia

  • Allergisen alveoliitin aiheuttaa toistuva tai jatkuva altistuminen orgaanisille partikkeleille tai biologisille pölyille. Joissakin maissa sairautta kutsutaan yliherkkyyspneumoniitiksi (hypersensitivity pneumonitis). Aiheuttajia tunnetaan useita.
  • Suomessa taudin tavallisin muoto on aiemmin ollut maanviljelijän homepölykeuhko, jonka aiheuttaa homeisten heinien, pahnojen tai olkien käsittely. Nykyisin maanviljelijän homepölykeuhkon ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt.
  • Allergisen alveoliitin voi aiheuttaa myös altistuminen homeisille sahajauhoille, hakkeille tai sieniviljelmän kasvualustalle.
  • Häkkilintujen ulosteet voivat aiheuttaa allergisen alveoliitin, jota kutsutaan linnunpölykeuhkoksi. Se on monissa maissa nykyisin eräs yleisimpiä allergisen alveoliitin muotoja.
  • Uusia allergisen alveoliitin aiheuttajia voidaan todeta nykyisinkin.

Oireet

  • Äkillisessä allergisessa alveoliitissa oireet alkavat n. 4–8 tuntia altistumisesta.
    • Yleisimmät oireet ovat yskä, hengenahdistus ja kuume.
    • Myös lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja pahoinvointia voi ilmetä.
    • Taudin pitkittyessä voi esiintyä ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.
  • Maanviljelijän homepölykeuhkoon liittyvät oireet esiintyvät yleensä karjan sisäruokintakautena. Oireet ilmenevät yleensä työpäivän jälkeen illalla tai yöllä ja lievittyvät muutamassa vuorokaudessa. Altistumisen toistuessa kohtaukset uusiutuvat.
  • Oireena voi ilmetä kuumeiluvaiheita, keuhkoputkitulehdusoireita, sairauden tunnetta, ruokahaluttomuutta, painonlaskua ja rasitushengenahdistusta.
  • Pitkittyneen oireilun yhteydessä tarkka anamneesi saattaa johtaa taudinmäärityksessä oikeille jäljille.
  • Fibroottinen allerginen alveoliitti voi muistuttaa idiopaattista keuhkofibroosia «Idiopaattinen keuhkofibroosi»1, eikä altistavaa tekijää ole aina mahdollista löytää.

Löydökset

  • Keuhkoauskultaatiossa kuuluu usein hienojakoisia rahinoita sisäänhengityksessä.

Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset

  • Thoraxkuva voi olla normaali, tai siinä voi olla alalohkoihin painottuvaa pienitäpläistä kuviolisää tai laajempia infiltraatteja. Kroonisessa muodossa voi ilmetä keuhkofibroosiin viittaavia löydöksiä.
  • Keuhkojen ohutleike-TT:ssä (HRTT) tyypillisiä muutoksia ovat ilmansalpaus ja mattalasimuutokset erityisesti sentrilobulaarisena. Retikulaatiota on akuutissa ja subakuutissa ei-fibroottisessa vaiheessa harvoin, mutta yleisesti fibroottisessa muodossa. Fibroottisessa vaiheessa voi esiintyä myös hunajakennomuutosta ja keuhkoputkien vetäytymistä, jolloin löydös voi olla luokittelultaan ns. tavallinen interstitiaalinen pneumonia (UIP). Joskus HRTT-löydös voi muistuttaa ns. epäspesifistä interstitiaalista pneumoniaa (NSIP). Uusin kansainvälinen ohje suosittelee luokittelemaan HRTT-löydökset allergiselle alveoliitille tyypillisiksi, siihen sopiviksi tai sen suhteen määrittelemättömiksi.
  • Alkuvaiheessa lasko ja CRP voivat olla suurentuneita. Lisäksi saattaa olla leukosytoosia.
  • Seerumissa on usein allergeenispesifisiä IgG-vasta-aineita homesienten itiöille tai muille antigeeneille. Vasta-aineiden esiintyminen merkitsee altistusta, mutta ei välttämättä tautia.
  • Bronkoalveolaarihuuhtelunäytteessä (BAL) on lymfosytoosia ja T-lymfosyyttien CD4/CD8-suhde voi olla pienentynyt.

Keuhkofunktiotutkimukset

  • Happikyllästeisyys pulssioksimetrilla mitattuna voi olla pienentynyt.
  • Valtimoverinäytteessä hapen osapaine on usein pienentynyt.
  • Diffuusiokapasiteetti on tavallisesti pienentynyt.
  • Spirometriassa on usein restriktiivinen muutos.

Diagnoosi

  • Diagnoosi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen, altistustietoihin ja/tai seerumin IgG-määritykseen, HRTT-löydökseen ja BAL-tutkimuksen löydöksiin.
  • Keuhkokoepalan tutkimista suositellaan, jos diagnoosi jää epäselväksi, tai klinikan käytäntöjen mukaan tietyissä tilanteissa jo alkuvaiheessa, jolloin ei-fibroottisessa muodossa tavanomainen transbronkiaalinen biopsia voi olla riittävä.
    • Fibroottisessa muodossa keuhkokoepala suositellaan otettavaksi joko bronkoskopian kautta kryobiopsiana tai kirurgisessa tähystystoimenpiteessä ns. kirurgisena keuhkobiopsiana.
    • Löydökset tulisi käsitellä moniammatillisessa kokouksessa, johon osallistuu keuhkolääkäri, radiologi ja tarvittaessa patologi.
  • Tuoreissa epäilyissä on syytä ottaa kiireellisesti yhteyttä keuhkosairauksien yksikköön, jotta diagnostiset tutkimukset saadaan tehdyiksi viipymättä. Jos tutkimukset tehdään esim. vasta sairausloman jälkeen, voivat löydökset olla tuolloin normaalit.

Erotusdiagnoosi

Hoito

  • Allergeenialtistuksen lopettaminen ja uuden altistuksen välttäminen ovat tärkeimmät hoitomuodot.
  • Vaikeissa tapauksissa käytetään toipumisen nopeuttamiseksi glukokortikoidia, esim. prednisolonia aloitusannoksella 30–60 mg vrk:ssa annosta pienentäen. Lääkehoidon kesto on yleensä n. 2–4 viikkoa, eikä se vaikuta pitkäaikaisennusteeseen.
  • Uusiutumiseen johtava altistuminen estetään esim. raitisilmakypärän käyttämisellä.
  • Työperäiseen altistumiseen liittyvä tauti esim. maanviljelijöillä korvataan ammattitautina.
  • Fibroottisessa muodossa sovelletaan muiden keuhkofibroosien hoitomuotoja.
  • Nintedanibin on havaittu hidastavan nopean vitaalikapasiteetin laskua osalla potilaista, joilla oli etenevä keuhkofibroosi, kuten esim. fibroottinen allerginen alveoliitti. Nintedanibia voidaan käyttää fibroottisen allergisen alveoliitin hoidossa, mikäli etenevän keuhkofibroosin kriteerit täyttyvät.

Ennuste

  • Pitkäaikainen, hoitamaton tauti voi johtaa kroonistumiseen, kuten keuhkofibroosiin ja emfyseemaan.
  • Yleensä keuhkofunktio palautuu normaaliksi tai lähelle sitä, jos tauti todetaan ja hoidetaan ajoissa.

Kirjallisuutta

  1. Kaarteenaho R, Kilpeläinen M, Purokivi M, Myllärniemi M. Keuhkofibroosin lääkehoito laajenee [Pääkirjoitus]. Suom Lääkäril 2022;77:e32617. «https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/paakirjoitus-tiede/keuhkofibroosin-laakehoito-laajenee/»1
  2. Raghu G, Remy-Jardin M, Richeldi L ym. Idiopathic Pulmonary Fibrosis (an Update) and Progressive Pulmonary Fibrosis in Adults: An Official ATS/ERS/JRS/ALAT Clinical Practice Guideline. Am J Respir Crit Care Med 2022;205(9):e18-e47. «PMID: 35486072»PubMed
  3. Raghu G, Remy-Jardin M, Ryerson CJ ym. Diagnosis of Hypersensitivity Pneumonitis in Adults. An Official ATS/JRS/ALAT Clinical Practice Guideline. Am J Respir Crit Care Med 2020;202(3):e36-e69. «PMID: 32706311»PubMed
  4. Flaherty KR, Wells AU, Cottin V ym. Nintedanib in progressive fibrosing interstitial lung diseases. N Engl J Med 2019;381(18):1718-1727. «PMID: 31566307»PubMed
  5. Quirce S, Vandenplas O, Campo P ym. Occupational hypersensitivity pneumonitis: an EAACI position paper. Allergy 2016;71(6):765-79. «PMID: 26913451»PubMed