Takaisin Tulosta

Papilloomavirusinfektio

Lääkärin käsikirja
14.9.2022 • Viimeisin muutos 29.6.2022
Pekka Nieminen

Keskeistä

Tartunta ja ilmentyminen

  • HPV tarttuu pääasiassa sukupuoliteitse.
  • Ihmisen papilloomaviruksia (HPV) on lähes yli 200 erilaista tyyppiä.
  • Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää (n. 1–8 kk, voi olla vuosia piilevä).
  • Infektio on yleisin 20–25 ikävuoden tienoilla, mutta 65-vuotiaistakin 3 % on HPV-positiivisia. Seulottavista 30–65-vuotiaista naisista n. 8 % on HPV-positiivisia.
  • HPV-infektion keskimääräinen kesto 13–23-vuotiailla naisilla on 8 kk. Jopa 90 % infektioista paranee 2–3 v:ssa. Irtosolunäytteessä todetuista HPV:een viittaavista muutoksista (ASC-US ja LSIL) keskimäärin 85–91 % paranee 36–54 kk:n seurannassa ilman hoitoa. Ks. tarkemmin lyhenteet «Papa- ja endometriumnäyte»1
  • Pitkittynyt HPV-infektio suurentaa esiastemuutosten ja syövän kehittymisen riskiä.
  • Infektio esiintyy tavallisimmin silmille näkymättöminä solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä papakokeen tai korkean riskin hrHPV-testin avulla «Papa- ja endometriumnäyte»1. Paljon harvemmin infektio voi ilmetä perinteisinä kukkakaalimaisina syylinä, kondyloomina. Useimmiten infektio tulee ja paranee täysin huomaamatta.
  • HPV-infektio on yleisempi immunosuppressoiduilla (HIV, lääkitys).

Oireet

  • HPV-infektio on lähes aina täysin oireeton.
  • Kondyloomat löytyvät usein sattumalta.
  • Harvoin voi esiintyä intensiivistä kutinaa ja haavaumia vulvan, esinahan ja peräaukon seudussa, yleensä sekundääri-infektion aiheuttamana.
  • Virtsaputken syylät voivat joskus aiheuttaa kirvelyä ja verivirtsaisuutta.
  • Osa oireista voi johtua samanaikaisista muista tulehduksista (hiiva, herpes, klamydia).

Diagnoosi

  • Yleensä HPV-infektio löytyy naisella hrHPV-testillä tai papakokeessa «Papa- ja endometriumnäyte»1. Toistuva lievä solumuutos (ASC-US 2–3 kertaa 12–24 kk:n aikana) tai vahvempi muutos (LSIL, ASC-H, HSIL tai AGC) edellyttävät potilaan lähettämistä kolposkopiaan mahdollisen esiastemuutoksen löytämiseksi.
  • Kondyloomat ovat yleensä helposti tunnistettavissa paljain silmin (kuvat «»1 «»2 «»3 ). Myös anus (kuvat «»4 «»5; proktoskooppi) ja virtsaputken alkuosa on syytä tutkia (esim. lasten nenäspekula).
  • Etikkahappopenslaus (3–5 %) nostaa litteät muutokset näkyviin vaaleina plakkeina sekä naisilla että miehillä, mutta löydös on epäspesifinen ja vaikea tulkita ilman kolposkooppia. Diagnoosi edellyttää histologista varmistusta tai viruksen DNA:n osoitusta. Jälkimmäistä ei suositella kliiniseen rutiiniin kuin tietyissä tilanteissa, koska suuri osa terveistä aikuisista on viruksen kantajia ilman, että kyseessä on sairaus.
  • HrHPV-testiä voidaan käyttää kohdunkaulan syövän joukkoseulonnassa, esiasteen hoidon seurannassa ja ASC-US-löydöksen triagessa «Human papillomavirus tests (HPV tests) are effective and more sensitive for finding cytological cervical lesions than conventional cytology but are less specific. However, a negative HPV test is more reassuring than a negative cytological test.»A 30 vuotta täyttäneillä.
  • Biopsia on suositeltava (otettava pääsääntöisesti kolposkopian yhteydessä)
    • kun potilaalla on toistuva, lievästi epänormaali tai vahvempi papakoelöydös (ASC-US tai vahvempi)
    • luomimaisista, erityisesti pigmentoituneista muutoksista
    • hoitoresistenteistä syylistä
    • kroonisesti oireilevista potilaista (intensiivinen kutina, haavaumat).

Erotusdiagnoosi

  • Epäspesifiset tulehdus- ja arpimuutokset voivat värjäytyä etikkahapon vaikutuksesta vaaleiksi.
  • Naisten ulkosynnyttimissä on usein normaaleja filamentteja, jotka eivät liity HPV-infektioon, mutta joskus tulkitaan kondyloomiksi.
  • 30–40 %:lla nuorista miehistä on corona glansissa papuloita (kuva «»6), jotka eivät liity HPV-infektioon.
  • Hiiva (kutina, fissuurat), herpes (aristava haava)
  • Monet ihotaudit (esim. valkojäkälä, punajäkälä, allerginen ekseema, psoriaasi); ks. «Hyvänlaatuiset gynekologiset muutokset ja kasvaimet»2

Kondyloomien hoito

  • Muista muut sukupuoliteitse tarttuvat tulehdukset!

Hoitovaihtoehdot evd

Muiden kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien HPV-infektioiden hoito

  • Hoito määräytyy kolposkopialöydöksen ja histologisen vastauksen mukaan.
  • Käypä hoito -suosituksen mukaan HPV-muutoksia (histologinen LSIL/CIN 1 ja lievemmät muutokset) ei hoideta, koska niillä on suuri spontaani paranemistaipumus.
  • Kohdunsuun esiastemuutoksia (histologinen HSIL/CIN 2/CIN 3) hoidetaan muutoksen laajuudesta ja vaikeusasteesta riippuen poistamalla muutos kolposkopiassa joko sähkösilmukalla (LOOP) tai laserilla (konisaatio) polikliinisesti. Veitsikonisaatiota ei pitäisi käyttää.
    • Nuorten (alle 31-vuotiaiden) histologinen HSIL, joka tarkistetusti vastaa aiempaa CIN 2 -muutosta ja on pinta-alaltaan korkeintaan 2/4, voidaan jättää hoitamatta. Näitä potilaita tulee seurata huolellisesti 6 kk:n välein korkeintaan 2 v:n ajan. Tässä potilasryhmässä CIN 2 -muutoksilla on 60 %:n todennäköisyys regressoitua.
  • Emättimen muutoksia voidaan laseroida (CO2) kolposkopian yhteydessä.
  • Vulvan, perineumin tai perianaalialueen esiastemuutoksia voi hoitaa myös hiilidioksidilaserilla kolposkoopin avulla.
  • Emättimen ja vulvan muutoksia voidaan joissakin tapauksissa hoitaa myös imikimodivoiteella.

Hoitotulokset

  • Esiasteen (CIN 2–3) hoidon jälkeen residiivejä on 3–8 %:lla.
  • Hoito ei vaikuta naisen hedelmällisyyteen, mutta saattaa lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä.
  • Tupakointi lisää esiasteen residiivin riskiä merkittävästi.
  • Residiivit ovat yleisiä kaikkien kondyloomahoitojen jälkeen.
  • Oireettomien miesten seulonta ja hoito ei vaikuta limakalvovaurion paranemiseen naisella.
  • Kondomin vaikutuksesta HPV:n tarttumiseen tai paranemisprosessiin on ristiriitaisia tuloksia.

Ennaltaehkäisy

HPV-rokote

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta

  • Hitaasti etenevien kohdunkaulan solumuutosten seulonnalla ja hoidolla voidaan tehokkaasti estää kohdunkaulan syöpämuutosten kehittyminen «Syövän seulonta väestössä»4. Suomen seulontatulokset ovat vaikuttavimpien joukossa maailmassa.
  • Organisoidulla perinteisellä väestöpohjaisella 5 v:n välein tapahtuvalla papakokeeseen perustuvalla seulonnalla voidaan ehkäistä yli 80 % kohdunkaulan syövistä ja niiden aiheuttamista kuolemista.
  • Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulontaohjelma kohdistuu 30–65-vuotiaisiin naisiin 5 v:n välein (valtioneuvoston asetus seulonnoista 2019). Yhä useammassa kunnassa seulotaan myös 25-vuotiaita.
  • Väestöpohjaisen seulonnan tehokkuuteen vaikuttavat
    • seulonnan hyvä peittävyys
    • hyvä osallistumisaktiivisuus
    • hyvä diagnostiikan ja kliinisen työn laatu.
  • Organisoitu seulonta on tehokkainta 35 v täyttäneillä ja vanhemmilla naisilla.
  • Muullakin kuin organisoidulla seulonnalla (spontaani tai opportunistinen seulonta) on myös syöpää ehkäisevää vaikutusta, joskin sen kustannusvaikuttavuus on heikompaa kuin seulontaohjelman.
  • HPV-testaus papakokeen sijaan tuottaa organisoidussa seulonnassa vielä parempia tuloksia kuin papakokeeseen perustuva seulonta. Suomessakin on useimmissa yliopistosairaalapiireissä siirrytty HPV-testin käyttöön seulonnassa papakokeen sijaan.
  • Oleellinen osa seulontaa ovat seulontalöydösten jatkotutkimukset ja löydettyjen esiasteiden hoito.
  • Esiasteiden hoidolla pystytään estämään arviolta 99 % kohdunkaulan syövistä.

Kirjallisuutta

  1. Lehtinen M, Nieminen P, Hiltunen-Back E, Paavonen J. Papilloomavirusinfektiot. Kirjassa: Sukupuolitaudit. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim 2003
  2. Papilloomavirustautien torjuntatyöryhmä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 28/2011. Helsinki 2011 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085434»2.
  3. Arbyn M, Ronco G, Anttila A ym. Evidence regarding human papillomavirus testing in secondary prevention of cervical cancer. Vaccine 2012;30 Suppl 5():F88-99. «PMID: 23199969»PubMed
  4. Leinonen MK, Nieminen P, Lönnberg S ym. Detection rates of precancerous and cancerous cervical lesions within one screening round of primary human papillomavirus DNA testing: prospective randomised trial in Finland. BMJ 2012;345():e7789. «PMID: 23197596»PubMed