Takaisin Tulosta

Urheilijan sydän

Lääkärin käsikirja
18.6.2025 • Viimeisin muutos 18.6.2025
Hannu Parikka

Keskeistä

  • Pitkään kestävä kovatehoinen urheilu voi hieman suurentaa kammioiden kokoa ja paksuntaa niiden seinämiä.
  • EKG:ssä voidaan nähdä sinusbradykardiaa, kammioheilahduksen koon kasvua, varhaista repolarisaatiota ja T-aallon muutoksia.
  • Urheilun aiheuttamat muutokset ovat aina oireettomia ja täydellisen urheilutauon aikana palautuvia.
  • Sydänsairauteen viittaavat oireet ovat jatkotutkimusten aihe.

Määritelmä

  • Urheilijan sydämellä tarkoitetaan pitkään jatkuneen kovatehoisen liikunnan aiheuttamia sopeutumismuutoksia sydämen rakenteessa ja sähköisessä toiminnassa.
    • Muutokset syntyvät sydämen lisääntyneen painetyön, volyymikuormituksen ja vagaalisen tonuksen kohoamisen seurauksena.
    • Muutokset ovat adaptiivisia ja siten ajan myötä palautuvia, kun kova fyysinen rasitus loppuu.
    • Muutosten ilmeneminen riippuu urheilulajista sekä yksilöllisistä tekijöistä, kuten henkilön iästä, koosta, sukupuolesta, etnisestä taustasta ja urheilu-uran kestosta.

Poikkeavuudet rakenteessa

  • Kammioiden koon kasvu, kestävyysurheilijoilla enemmän kuin voimaurheilijoilla
  • Kammioiden seinämien paksuuntuminen, voimaurheilijoilla hieman korostuneempaa kuin kestävyysurheilijoilla
  • Vasemman kammion massan suureneminen
  • Sydämen kaikututkimuksissa tavataan miehillä harvoin, naisilla tuskin koskaan huomattavan poikkeavia löydöksiä.
  • Sekä rakenne- että sähköiset muutokset ovat korostuneita mustaihoisilla urheilijoilla.

Poikkeavuudet EKG:ssä ja rytmissä

Erotusdiagnostiikka

  • Muutokset voivat ilman oireitakin herättää epäilyn sydänsairaudesta.
  • Tärkeimmän erotusdiagnostisen ongelman aiheuttaa hypertrofinen kardiomyopatia «Hypertrofinen kardiomyopatia»3 (kuvat «Urheilijoiden sydänperäiset äkkikuolemat (15/2013)»2 «Aikuisurheilijan EKG-muutokset (4/2021)»1), jonka poissulku edellyttää sydämen kaikututkimusta, sydämen magneettikuvausta sekä joskus invasiivisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa.
  • Myös muut kardiomyopatiat (kuva «»3), myokardiitti, iskeeminen sydänsairaus ja ASD tulee pitää mielessä.
  • Diagnoosin tekoa helpottaa, jos EKG-muutoksia voidaan verrata oireettomana aikana tai ennen rankkaa urheilua tehtyyn EKG-rekisteröintiin.
  • Morfologiset muutokset palautuvat, jos urheilu keskeytetään täydellisesti 2–3 kk:n ajaksi.
  • Runsas kammiolisälyöntisyys (esim. > 100 kammiolisälyöntiä/vrk tai lyhytkestoisia kammiolisälyöntisarjoja) tulee aina tutkia erikoissairaanhoidossa; kyseessä voi olla alkavan sydänsairauden ilmentymä.
  • Urheilun aiheuttamat adaptaatiomuutokset ovat aina oireettomia. Jos urheilijalle ilmaantuu sydänsairauteen viittaavia oireita, tarkat tutkimukset ovat tarpeen, herkästi erikoissairaanhoidossa (sydämen kaikututkimus «Sydämen kaikututkimus avohoidossa»4, rasitus-EKG «Kliininen rasituskoe»5, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti «EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti»6, sydämen magneettikuvaus, invasiiviset tutkimukset tarvittaessa).

Merkitys

  • Nuoruusiän urheilua seuranneen vuosien kestoisen urheilemattomuuden aikana löytyneet sydämen morfologiset ja rytmimuutokset tulee aina tulkita sydänsairauden tai idiopaattisen rytmihäiriön merkiksi, ja jatkotutkimukset ovat tarpeen.
  • Urheilu ei aiheuta sydänsairautta eikä urheilulle spesifisiä rytmihäiriöitä.
  • Urheillessa ilmenneet, hyvin harvinaiset sydänperäiset äkkikuolemat (1–2/100 000 urheilijaa) ovat aina olleet seurausta tunnistamattomasta sydänlihassairaudesta (yleisimmin hypertrofinen kardiomyopatia), tiedossa olleen lievän sydänvian komplisoitumisesta tai akuutista sydäntapahtumasta (iskemia erityisesti > 35-vuotiailla, myokardiitti).
  • Euroopan kardiologisen seuran asiantuntijaneuvosto ja Kansainvälisen olympiakomitean lääketieteellinen komitea suosittelevat ohjattuun kilpaurheilutoimintaan osallistuvien aktiiviurheilijoiden sydänsairauden seulontaa äkkikuolemien estämiseksi alkaen 12–14-vuotiaista ja ulottuen alle 35-vuotiaisiin asti.
    • Perusteellinen anamneesi, sukuhistoria (erityisesti äkkikuolemat suvussa), kliininen tutkimus ja EKG-rekisteröinti
    • Terveydentilan myöhempi säännöllinen seuranta 2 v:n välein tai löydösten ohjaamana
    • Lisäkoulutuksen saaneiden lääkäreiden toimesta
  • Lievä, oireeton ja ennusteeltaan hyvänlaatuinen sydänsairaus ei välttämättä estä huippu-urheilua, mutta useissa sydänsairauksissa (rakenteellinen tai sähköinen; mm. merkittävät läppäviat, kardiomyopatiat, iskeeminen sydänsairaus, myokardiitti, Marfanin oireyhtymä, pitkä QT -oireyhtymä) joudutaan suosittelemaan kilpaurheilun kieltämistä. Nämä päätökset tulee tehdä kardiologisen asiantuntemuksen perusteella.

Kirjallisuutta

  1. Parikka H, Lehto M. Urheilijan terveystarkastus ja mahdollisen sydänsairauden tutkiminen. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 1211–1213. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01511»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Nikus K, Parikka H. Urheilijansydämen peruspiirteet ja mekanismit. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 1214–1215. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01512»2 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Nikus K, Parikka H. Urheilijansydämen kliinisiä löydöksiä. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 1215–1217. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01513»3 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  4. Nikus K, Parikka H. Urheilijansydämen erotusdiagnostiikka. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 1217–1220. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01514»4 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  5. Nikus K, Parikka H. Aikuisurheilijan EKG-muutokset. Duodecim 2021;137(4):411–419 «Aikuisurheilijan EKG-muutokset (4/2021)»1
  6. Parikka H, Nikus K. EKG-poikkeavuudet urheilijoilla. Teoksessa: Mäkijärvi M, Nikus K, Raatikainen P, Parikka H (toim.). EKG. Kustannus Oy Duodecim 2019. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ekg00107»5 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  7. Drezner JA, Sharma S, Baggish A, ym. International criteria for electrocardiographic interpretation in athletes: Consensus statement. Br J Sports Med 2017;51(9):704-731 «PMID: 28258178»PubMed
  8. Corrado D, Pelliccia A, Bjørnstad HH ym. Cardiovascular pre-participation screening of young competitive athletes for prevention of sudden death: proposal for a common European protocol. Consensus Statement of the Study Group of Sport Cardiology of the Working Group of Cardiac Rehabilitation and Exercise Physiology and the Working Group of Myocardial and Pericardial Diseases of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2005;26(5):516-24. «PMID: 15689345»PubMed