Takaisin Tulosta

Lapsen pitkittynyt yskä

Lääkärin käsikirja
14.5.2025 • Viimeisin muutos 14.5.2025
Mika Mäkelä

Keskeistä

  • Pitkittyneellä yskällä tarkoitetaan yli 6–8 viikkoa kestävää yskää.
  • Yskän todennäköisimmät syyt ovat eri ikäisillä lapsilla erilaisia.
  • Astma on mahdollinen kaikenikäisillä lapsilla.

Etiologia

  • Imeväisikäisellä tavallisimmin
    • Infektiot (tavallisin syy; otiitti, bronkioliitti, bronkiitti)
    • Harvemmin astma
    • Joskus rakennepoikkeavuudet hengitysteissä (malasia, stenoosi, trakeo-esofageaalinen fisteli, verisuonirengas)
  • Leikki-ikäisellä tavallisimmin
    • Infektiot (infektion jälkeinen yskä, otiitti, sinuiitti, bronkiitti)
    • Astma
    • Vierasesine hengitysteissä
    • Pitkittynyt bakteriaalinen bronkiitti (harvinainen, lähinnä erikoissairaanhoidossa tehtävä diagnoosi)
  • Kouluikäisellä tavallisimmin
    • Astma
    • Infektiot (infektion jälkeinen yskä, mm. sinuiitti)
    • Psykogeeniset syyt
  • Yskää voivat aiheuttaa erilaiset hengitysilman ärsykkeet, kuten tupakansavu tai kylmä ilma.
  • Gastroesofageaalinen refluksi (GER) voi esiintyä eri ikäisillä.
  • Psykogeeniset syyt ja tic-oire voivat aiheuttaa yskää. Tapayskä on usein kuivaa ja kovaäänistä. Rykiminen voi olla oire kuivista limakalvoista eikä limanerityksestä.
  • ”Postnasal drip” eli kurkunpään ärsytys liittyneenä allergiseen nuhaan ja poskionteloiden limaärsytykseen on yleinen pitkittyvän yskän syy.
  • Pitkittynyt bakteriaalinen bronkiitti (vielä harvemmin muulloin kuin leikki-iässä, vain erikoissairaanhoidossa tehtävä diagnoosi)
  • Hyvin harvinaisia yskän syitä ovat kystinen fibroosi «Kystinen fibroosi (CF)»1, hengitysteiden värekarvapoikkeavuus, vagaalinen ärsytys sekä pallean, keuhkopussin tai sydänpussin ärsytystilat.

Diagnostisia vihjeitä

  • Keuhkoputkien hyperreaktiviteetti voi ilmaantua yskänä yöllä, aamuyöllä, rasituksessa tai kylmällä ilmalla. Yskäoireiseen astmaan liittyy kuitenkin pääsääntöisesti ajoittaista uloshengityksen hengitysvaikeutta ja hengenahdistusta.
  • GER-yskä ilmenee erityisesti yöaikaan, ja siihen voi liittyä röyhtäily- tai pulauttelutaipumus.
  • Vierasesine hengitysteissä aiheuttaa yleensä äkillisen yskäoireen, mutta yskäanamneesi voi olla viikkojen tai kuukausienkin pituinen. Diagnoosi vahvistuu radiologisesti vain, mikäli esine on röntgenpositiivinen, muutoin bronkoskopiassa.
  • Useiden hengitystieinfektioiden, mm. rinovirus-, korona-, parainfluenssa- ja RS-virusinfektioiden tai hinkuyskän, mykoplasman tai Chlamydia pneumoniae -infektion toipilasvaiheeseen saattaa liittyä viikkojen yskäoire merkkinä keuhkoputkien ärtyvyydestä. COVID-19-infektion jälkeen yskä ei ole tavallisempi oire kuin muissakaan hengitystieinfektioissa.

Diagnostiset tutkimukset

  • Täydellinen verenkuva (B-PVK+TKD tai TVK; tieto eosinofiilisten valkosolujen määrästä on tärkeä)
  • Mahdollisesti mikrobietiologiset tutkimukset, kuten pertussis-, mykoplasma- ja keuhkoklamydia-vasta-ainemääritykset (pariseeruminäytteet). Usein näistä saatava hyöty on kuitenkin vähäinen. Taudinkuvan perusteella akuutimmassa vaiheessa hinkuyskää tai mykoplasmaa epäiltäessä parempi tutkimus on PCR.
    • Myös tuberkuloosi tulee muistaa yskän aiheuttajana; tarvittaessa käytetään esim. verestä määritettäviä IGRA-testejä (TbIFNg).
  • Jos todetaan tuore infektio, voidaan astmatutkimuksia lykätä.
  • Harkitusti röntgenkuva
  • Allergiatutkimukset anamneesin perusteella
  • Jos on perusteltu astmaepäily (ks. «Lasten astman diagnostiikka ja hoito»3)
    • PEF-puhallusseuranta yli 12-vuotiaille (ohjaus!)
    • Spirometria kouluiästä alkaen, oskillometria leikki-ikäisille
  • Erikoissairaanhoidossa harkinnanvaraisesti
    • Keuhkofunktiotutkimukset, juoksurasituskoe (ks. «Lasten astman diagnostiikka ja hoito»3)
    • Bronko- ja esofagoskopia PAD-näyttein
      • Värekarvanäyte, jos epäillään värekarvapoikkeavuutta (primary ciliary dyskinesia, PCD)
    • Immunoglobuliinitasojen määritys, hikikoe
    • Uloshengityksen typpioksidimittaus (FeNO)
    • Leikki-ikäiselle oskillometria ja rasituskoe
  • Pikkulapsen astmaepäilyssä diagnoosi perustuu useimmiten kliiniseen arvioon, toistuviin obstruktio-oireisiin ja riskitekijöiden huomioimiseen.

Kirjallisuutta

  1. Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022. Saatavilla internetissä: «Astma»1
  2. Mukerji SS, Yenduri NJS, Chiou E, ym. A multi-disciplinary approach to chronic cough in children. Laryngoscope Investig Otolaryngol 2022;7(2):409-416 «PMID: 35434349»PubMed
  3. Kantar A, Chang AB, Shields MD ym. ERS statement on protracted bacterial bronchitis in children. Eur Respir J 2017;50(2):. «PMID: 28838975»PubMed
  4. Chang AB, Oppenheimer JJ, Weinberger M ym. Use of Management Pathways or Algorithms in Children With Chronic Cough: Systematic Reviews. Chest 2016;149(1):106-19. «PMID: 26356242»PubMed
  5. Kantar A. Update on Pediatric Cough. Lung 2016;194(1):9-14. «PMID: 26455825»PubMed
  6. McCallum GB, Bailey EJ, Morris PS ym. Clinical pathways for chronic cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2014;9():CD006595. «PMID: 25242448»PubMed