Takaisin Tulosta

Kawasakin tauti

Lääkärin käsikirja
20.1.2026 • Viimeisin muutos 20.1.2026
Heikki Tuikkala

Keskeistä

  • Akuutti lasten kuumetauti, joka voi hoitamattomana johtaa sepelvaltimoaneurysmiin
  • Mahdollisimman varhainen diagnoosi ja i.v.-immunoglobuliinihoito (IVIG), jolla voidaan ehkäistä sepelvaltimomuutosten kehittymistä
  • Tautia on syytä epäillä, jos pienellä lapsella on korkeakuumeinen, mikrobilääkehoitoon reagoimaton sairaus, vaikka kaikkia diagnoosiin tarvittavia oireita ei löytyisikään.

Patologia

  • Kawasakin tauti on lasten korkeakuumeinen vaskuliitti, joka johtaa hoitamattomana sepelvaltimolaajentumiin 20 %:lla potilaista.
  • Etiologia on tuntematon, mutta todennäköisesti kyseessä on infektion laukaisema reaktio.

Diagnoosi

  • Diagnoosi perustuu taudinkuvaan. Potilaalla on useamman päivän kuumeilu (≥ 38 °C) ja seuraavia oireita:
    1. Sidekalvojen verestys, ei vetistämistä eikä rähmimistä
    2. Suu- tai nieluoireet (yksi riittää): mansikkakieli, nielun ja suun limakalvon punoitus, huulien halkeilu
    3. Raajaoireet (yksi riittää): käsien ja jalkojen turvotus, kämmenten ja jalkapohjien punoitus, kämmenten ja jalkapohjien hilseily n. 2 viikon kuluttua taudin alusta
    4. Ihottuma, joka voi olla hyvin monimuotoinen, useimmiten kuitenkin lehahteleva punoitus tai urtikaria
    5. Kaulan imusolmukkeen suureneminen yli 1.5 cm:n kokoiseksi
  • Varhainen diagnoosi on tärkeä.
    • Diagnoosin voi asettaa jo 4. kuumepäivän kohdalla, kun kriteereistä täyttyy 4 tai enemmän. Kokenut kliinikko voi asettaa diagnoosin jo 3. kuumepäivän kohdalla.
    • Joskus diagnoosi joudutaan tekemään 2–3 tyyppioireen perusteella, jolloin puhutaan epätäydellisestä (incomplete) Kawasakin taudista.
  • On syytä epäillä tautia ja lähettää potilas tutkimuksiin, vaikka koko oireisto ei täyttyisikään.
  • CRP on yleensä suurentunut yli 30 mg:aan/l.
  • Alle puolivuotiailla saattaa osa kriteereistä puuttuakin, joten Kawasakin tautia on epäiltävä silloinkin, kun kysymyksessä on selittämätöntä kuumetautia sairastava vauva.
    • Kuuluvat suuren riskin potilasryhmään.
    • Näiden potilaiden varhaista tunnistamista painotetaan tuoreissa suosituksissa.
  • Kaikki oireet eivät välttämättä esiinny samanaikaisesti, vaan paljastuvat kysymällä vanhemmilta.
  • Lisäoireina on vajaalla puolella potilaista välikorvatulehdus, ripulia tai vatsakipuja, neljänneksellä aseptinen meningiitti, nivelkipuja tai artriitti.
  • Erotusdiagnostiikassa huomioidaan laaja kirjo bakteeri- ja virusinfektioita, kuten adenovirusinfektio, mononukleoosi «Mononukleoosi»1, tulirokko «Tulirokko»2 sekä MIS-C «Hyperinflammatorinen oireyhtymä (MIS-C) lapsilla liittyen COVID-19-infektioon»3.
  • Havainnollisia kuvia taudin kliinisistä ilmentymistä: ks. Lääkärilehden artikkeli «Pienen lapsen kuumeilu - voiko se olla Kawasakin tauti? (42/2018)»4 ja viite «Saguil A, Fargo M, Grogan S. Diagnosis and management of kawasaki disease. Am Fam Physician 2015;91(6):365-71. (luettavissa ilman käyttäjätunnusta)»5.

Tutkimukset

  • Laboratoriotulokset sopivat mihin tahansa bakteeritautiin.
    • Suuri CRP-pitoisuus ja korkea lasko
    • Verenkuvassa anemia ja leukosytoosi sekä taudin myöhemmässä vaiheessa selvä trombosytoosi
    • Usein steriili pyuria
    • ALAT usein suurentunut ja albumiini pieni.
  • Kuvantamistutkimuksista keskeisin on sydämen kaikukuvaus, jonka avulla pyritään havaitsemaan mahdolliset sepelvaltimokomplikaatiot. Nykyisten suositusten mukaan näiden arvioinnissa tulisi hyödyntää z-arvoja.

Komplikaatiot

  • N. viidennes hoitamattomista potilaista saa laajentumia tai aneurysmia sepelvaltimoihin. Nämä saattavat trombosoitua ja johtaa infarktiin ja äkkikuolemaan. Osa lievemmistä laajentumista paranee itsestään, osa jättää jälkeensä ahtaumia, tukoksia tai kiemuraisuutta.
  • Sepelvaltimolaajentumat voidaan todeta sydämen kaikututkimuksella, joka pyritään tekemään heti, kun epäillään Kawasakin tautia, sekä uudelleen n. 2 viikon ja kuukauden kuluttua taudin alusta syntyneiden muutosten toteamiseksi.

Hoito evd

  • Suonensisäinen immunoglobuliini (IVIG) suurena kerta-annoksena. Hoito ehkäisee tehokkaasti sepelvaltimolaajentumia ja kohentaa nopeasti kliinistä tilannetta.
  • Immunoglobuliinihoidon lisäksi voidaan käyttää glukokortikoideja ja hoidolle reagoimattomissa tapauksissa immunomodulatorisia hoitoja.
  • Suuren riskin potilaat saattavat hyötyä ensi vaiheen tehostetusta hoidosta, jossa aloitetaan IVIGin rinnalle glukokortikoidi/biologinen lääke.
  • Hoito on aloitettava mahdollisimman pian Kawasakin tautia epäiltäessä. Siksi on tärkeää saada Kawasakin tautia sairastavat lapset ajoissa sairaalahoitoon.
  • Elävien rokotteiden (esim. MPR-, vesirokko- ja rotavirusrokote) antoa tulisi siirtää vähintään 11 kk:n päähän immunoglobuliinihoidosta.

Seuranta ja ennuste

  • Suurin osa lapsista toipuu Kawasakin taudista täysin, eikä heille kehity sepelvaltimomuutoksia.
  • Sepelvaltimoaneurysmia kehittäneet potilaat tarvitsevat kardiologisen pitkäaikaisseurannan mm. suurentuneen trombosoitumisriskin vuoksi.
  • Jos sepelvaltimomuutoksia ei kehity, erikoissairaanhoidon seuranta päättyy vuoden kohdalla.
  • Nykytietämyksen mukaan nämä potilaat eivät tarvitse spesifistä seurantaa, mutta kaikille suositellaan terveellisiä elintapoja ja valtimotaudin riskitekijöiden välttämistä.

Kirjallisuutta

  1. Jone PN, Tremoulet A, Choueiter N, ym. Update on Diagnosis and Management of Kawasaki Disease: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2024;150(23):e481-e500 «PMID: 39534969»PubMed
  2. Brogan P, Burns JC, Cornish J ym. Lifetime cardiovascular management of patients with previous Kawasaki disease. Heart 2020;106(6):411-420. «PMID: 31843876»PubMed
  3. Tuikkala H, Salo E. Pienen lapsen kuumeilu – voiko se olla Kawasakin tauti? Suom Lääkäril 2018;73(42):2409–15 «Pienen lapsen kuumeilu - voiko se olla Kawasakin tauti? (42/2018)»4
  4. McCrindle BW, Rowley AH, Newburger JW ym. Diagnosis, Treatment, and Long-Term Management of Kawasaki Disease: A Scientific Statement for Health Professionals From the American Heart Association. Circulation 2017;135(17):e927-e999. «PMID: 28356445»PubMed
  5. Saguil A, Fargo M, Grogan S. Diagnosis and management of kawasaki disease. Am Fam Physician 2015;91(6):365-71. «PMID: 25822554»PubMed (luettavissa ilman käyttäjätunnusta)