Takaisin Tulosta

Spastisuus

Lääkärin käsikirja
6.3.2025 • Viimeisin muutos 6.3.2025
Sari Atula

Keskeistä

  • Spastisuus on lihaksen jäykkyysoire, joka kuvastaa ylemmän motoneuronin vauriota pyramidi- eli liikeradan alueella.
  • Spastisuutta voidaan lievittää säännöllisen fysioterapian avulla ja venyttelyillä.
  • Spastisuus ei välttämättä vaadi lääkkeellistä hoitoa.
  • Lääkehoito on aiheellinen
    • kun lihasvoimat ovat vielä niin hyvät, että spastisuuden helpottuminen ei uhkaa kävelykykyä tai jopa parantaa sitä
    • pyörätuolipotilaalla helpottamaan siirtymisiä ja mahdollisia hoitotoimia
    • spastisuudesta johtuvissa kivuissa.

Etiologia

Oireet

  • Tyypillistä on jäykkyys, joka tulee esiin lihasta nopeasti venytettäessä. Tästä aiheutuu ensin voimakas vastus, joka laukeaa venytystä jatkettaessa.
  • Tämä ”linkkuveitsimäinen” jäykkyys eroaa ekstrapyramidaaliradan vaurion tasaisesta, ”lyijyputkimaisesta” jäykkyydestä.
  • Liikeradan vauriosta aiheutuu spastisuuden ohella tavallisesti mm.
    • lihasvoiman heikkoutta
    • kiihtyneet jänneheijasteet
    • positiivinen Babinskin merkki
    • ojennus- tai koukistuslihasten nykinöitä ja kramppeja.
  • Alaraajojen liikeratojen vauriot voivat aiheuttaa oireita myös virtsarakon ja suolen toiminnassa.
    • Detrusorlihaksen hyperrefleksiasta johtuva tihentynyt virtsaamistarve
    • Pidätyskyvyn heikkous

Tutkimukset

  • Yleensä aiheuttaja tiedetään, koska spastisuus kehittyy viiveellä liikeradan vaurion jälkeen.
  • Jos syytä ei tiedetä, tarvitaan neurologisia tutkimuksia, koska aiheuttajana on aina keskushermostoperäinen sairaus tai vamma.

Lääkehoito

  • Titsanidiini ja klonatsepaami tehoavat sekä aivojen että selkäytimen vauriossa.
  • Baklofeenin teho on parempi selkäytimen kuin aivojen vauriossa. Merkittävin haittavaikutus on väsymys. Suuret annokset aiheuttavat myös sekavuutta ja verenpaineen laskua.

Titsanidiini

  • Spastisuutta vähentävä annos on 2–4 mg × 3–4. Suurin päiväannos on 12 mg × 3. Annosta kannattaa nostaa vähitellen vasteen mukaan.
  • Usein tehokkaaseen annokseen pääsyä estävät haittavaikutukset.
    • Haittavaikutuksia ovat uneliaisuus, väsymys ja suun kuivuminen.
    • Verenpainetta alentavien lääkkeiden kanssa titsanidiini voi aiheuttaa verenpaineen laskua ja pulssin hidastumista.

Baklofeeni

  • Tavallisin alkuannos on 5 mg × 2–3.
  • Keskimääräinen päiväannos on 20–30 mg.
  • Enimmillään päiväannos voi olla 75 mg.
  • Liika-annos aiheuttaa lihasvelttoutta, jolloin potilaan lihasvoimat heikkenevät entisestään.
  • Vaikeimmissa tapauksissa baklofeenia voidaan annostella myös baklofeenipumpulla selkäydinkanavan likvoritilaan viedyn katetrin avulla.
    • Useimmilla baklofeenipumppupotilailla on selkäydinvaurio, mutta niitä asennetaan myös esim. MS-potilaille.
    • Ennen pumpun asennusta tehdään neurokirurgian vuodeosastolla testaus, jossa lääkettä injisoidaan lumbaalipunktion kautta 3 päivänä peräkkäin nousevin annoksin vastetta ja haittavaikutuksia seuraten.

Klonatsepaami

  • Spastisuuteen liittyy joskus alaraajojen ja vartalon lihasten nykinöitä ja kramppeja. Nämä ovat lyhytaikaisia, mutta kivuliaita. Niiden hoitoon käytetään klonatsepaamia 0.5–2.0 mg yöksi.

Kannabinoidit

  • Lääkekannabis on saanut myyntiluvan MS-taudin aiheuttaman spastisuuden hoitoon, mutta toistaiseksi sen käyttö on hyvin vähäistä ja tapahtuu lähinnä kivunhoidon erityisyksiköissä.

Botuliinitoksiini evd

  • Paikallinen, pistoksina annettava botuliinihoito on tehokasta, mutta vaikutus on ohimenevä ja hoitoa pitää jatkaa säännöllisesti, jos hoitovasteen halutaan säilyvän.
  • Potilaalle tulee kertoa jo hoidon alussa, että botuliinihoito helpottaa spastisuutta muttei paranna menetettyä raajan lihasvoimaa tai toimintaa.
  • Osa spastisuuden kokonaisvaltaista hoitoa, johon tulisi kuulua yllä mainittujen lääkehoitojen lisäksi samanaikaiset, ei-lääkkeelliset, kuntouttavat hoitomuodot. Spastisuuden vuoksi annettavan botuliinihoidon kesto määritetään jo hoidon alussa.
  • Hoitoa saavat antaa vain lääkärit, joilla on kokemusta hoidosta ja vaadittavan elektromyografia (EMG) -ohjauksen käytöstä.

Kuntouttava yleishoito

  • Spastisuutta voidaan lievittää säännöllisen fysioterapian avulla.
  • Säännöllinen venyttely on myös tehokasta.
  • Spastisuuden määrä vaihtelee eri asennoissa. Esim. makuulta ylös noustaessa ojentajalihasten spastisuus saattaa vaimentua.
  • Virtsarakon toimintaan on kiinnitettävä huomiota, sillä tuntemukset vatsanpohjassa saattavat laukaista kramppeja halvaantuneissa lihaksissa. Virtsarakon detrusorlihaksen hyperrefleksian hoitoon käytetään antikolinergisia lääkeaineita ja säännöllisiä botuliinitoksiinipistoksia.
  • Virtsatieinfektioiden ehkäisystä ja hoidosta on huolehdittava.

Kirjallisuutta

  1. Lee HP, Win T, Balakrishnan S. The impact of intrathecal baclofen on the ability to walk: A systematic review. Clin Rehabil 2023;37(4):462-477 «PMID: 36330654»PubMed
  2. Synnot A, Chau M, Pitt V, et al. Interventions for managing skeletal muscle spasticity following traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev. 2017 Nov 22;11(11):CD008929.
  3. Corbetta D, Sirtori V, Castellini G, ym. Constraint-induced movement therapy for upper extremities in people with stroke. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(10):CD004433 «PMID: 26446577»PubMed
  4. Baker JA, Pereira G. The efficacy of Botulinum Toxin A for limb spasticity on improving activity restriction and quality of life: a systematic review and meta-analysis using the GRADE approach. Clin Rehabil 2016;30(6):549-58 «PMID: 26150020»PubMed