Taittoviat

Keskeistä

• Silmä on lyhyt suhteessa linssisysteemiin.
• Tilaa voi kompensoida akkommodaatiolla, eli näkö voi tarkentua sekä kauas että lähelle silmän linssiä mukauttavien lihasten avulla.
• Syntymähetkellä lapset ovat hyperooppeja.
  • Lapsen akkommodaatiokapasiteetti on lähes 20 D.
  • 7 v:n ikään mennessä silmämuna kasvaa yleensä täyteen 23–24 mm:n mittaansa.
  • Hyperooppi lapsi voi alkaa karsastaa sisäänpäin (esotropia), varsinkin jos kyseessä on anisometropia eli toinen silmä on toista kaukotaittoisempi.
    • Akkommodaatioon liittyvä konvergenssi vetää silmän sisäänkarsastukseen.
• Vaikea hyperopia on myopiaa harvinaisempi, mutta ikävä, koska potilas ei näe kunnolla kauas eikä lähelle.
• Lievän hyperopian potilas pystyy kompensoimaan akkommodoimalla (ns. latentti hyperopia), mutta jos hyperopia on suuriasteinen tai kun akkommodaatiokapasiteetti iän mukana vähenee, potilas saa astenooppisia vaivoja aluksi lähityössä, jossa akkommodaation tarve on suurin, ja lopulta myös kauas katsellessaan.
• Lapsilla hyperopian aiheuttamat oireet voivat korostua pitkään jatkuneen lähikatselun myötä (lukeminen, yhtäjaksoinen mobiililaitteen käyttö).
• Tilat, joihin liittyy makulaturvotus, kuten esim. diabeettinen makulopatia, silmänpohjan ikärappeuma tai seroosi sentraalinen retinopatia, ikään kuin lyhentävät silmää aiheuttaen hyperopiaa.

Oireet

• Särkyä otsalla ja/tai silmien ympärillä
• Päänsärkyä
• Silmien kirvelyä ja hiekan tunnetta, silmät väsyvät (astenopia)
• Mahdollisesti silmien punoitustakin
• Alentunut näöntarkkuus lähelle ja hyperooppisen taittovirheen ollessa suuri myös kauas katsoessa

Erotusdiagnoosi

• Kuivasilmäisyys (Schirmerin testi ja kostutustipat) «Kuivasilmäisyys»2
• Piilokarsastus ja konvergenssi-insuffisienssi

Hoito

• Kuperat (plus-)lasit, jotka konvergoivat valonsäteitä ja kompensoivat silmän linssisysteemin puuttuvan taittovoiman, jolloin kuva muodostuu verkkokalvolle. Tuolloin potilas näkee silmän levossa ollessa kauas.
  • Nuori henkilö pystyy aluksi samoilla laseilla tekemään myös lähitöitä ongelmitta.
  • Iän myötä tarvitaan ns. kaksiteholasit tai moniteholasit (rajalliset tai rajattomat eli progressiiviset), jotka sekä korjaavat kaukonäön että kompensoivat heikentyneen akkommodaatioreservin lähelle.
    • Kaksiteholaseja käytetään myös akkomodatiiviseen sisäänkarsastukseen.

Keskeistä

Oireet

• Henkilö ei näe kunnolla kauas.
  • Lapsi katsoo televisiota muita lähempää.
  • Koululainen ei näe taululla varsinkaan vaalealla värillä kirjoitettuja tekstejä. Tilanne pahenee, jos hän joutuu pituutensa takia istumaan luokan perällä.
  • Opiskelijan vaikea nähdä luennolla pientä tekstiä.
• Kun myoopin lasit käyvät heikoiksi, sama vaiva toistuu.
• Vaiva korostuu hämärässä.
  • Autoa ajavia häiritsee vaikeutunut näkeminen pimeässä erityisesti syksyllä ja talvella tai se, että kirkkaallakaan säällä ei näe tienviittoja ajoissa.

Erotusdiagnoosi

• Keratokonus «Keratokonus (sarveiskalvon kartiorappeuma)»3
• Harmaakaihiin liittyvä linssin tuman pyöristyminen voi aiheuttaa myopiaa «Kaihi (katarakta)»4.
  • Kataraktassa ikänäköinen henkilö saattaa jälleen nähdä lukea ilman lähilaseja.
• Äkillinen linssin turpoaminen hyperglykemiassa tai myyräkuumeessa voi aiheuttaa ohimenevän myopian.
• Akkommodaatiospasmi
  • Pitkäkestoinen lähityöskentely voi saada aikaan sädelihaksen krampin, jolloin silmän linssin muoto muuttuu tilapäisesti miinustaittoiseksi.
  • Kauas katsominen on epäselvää. Näöntarkkuus voi vaihdella. Mustuaiset voivat olla pienentyneet.
  • Silmälääkärin tutkimuksessa akkommodaatiospasmi saadaan esiin syklorefraktiolla, jossa sädelihas rentoutetaan sykloplegisillä tipoilla.

Hoito

• Koverat (miinus)lasit tai piilolinssit, joilla hajotetaan (divergoidaan) valonsäteitä niin, että silmän oman linssisysteemin konvergoiva taitto tekee kuvan tarkaksi verkkokalvolle.
• Sarveiskalvokirurgia on tullut suosituksi. Siinä sarveiskalvon taittovoimaa heikennetään jännitystä vähentävillä viilloilla (nykyään harvemmin) tai sen pintaa loivennetaan kylmävaloeksimeerilaserilla tai vastaavilla tekniikoilla.
• Sarveiskalvokirurgian riskinä on sarveiskalvon pinnan pysyvä vaurio – näköä haittaava arvesta johtuva himmeys (haze), joka tulee pienelle osalle potilaista. Siksi se ei ole ensisijainen hoito likitaittoisuuteen, joka voidaan täysin riskittömästi hoitaa silmälasein.

Oireet

• Potilas voi kokea kuvan liikehtivän, ja tekstiä on vaikea nähdä selvänä samalla kertaa: osa kirjaimista on selvillä yhdellä kertaa, osa toisella, ei koko kuva samalla kertaa. Lisäksi etenkin lukiessa voi esiintyä myös monokulaarisia varjokuvia.
• Voi aiheuttaa päänsärkyä sekä silmän rasittumista.

Hoito

• Hajataittoisuus korjataan ns. sylinterilinsseillä, joiden taittovoima on linssin dioptriavoiman suuruinen 90°:n kulmassa akseliin nähden; akselinsa suunnassa niillä ei ole taittovoimaa.
• Epäsäännöllinen astigmatia, jossa on useampia kuin kaksi pääakselin suuntaa, voidaan korjata vain kovilla piilolaseilla (keratokonus) tai tarvittaessa sarveiskalvoon kohdistuvilla toimenpiteillä (esim. penetroiva keratoplastia).

Hoito

• Pluskorjauksen tarve kaukolasein on n. 1 D 45 v:n iässä, 2.5 D 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
• Näkövammaisilla käytetään voimakkaampaa korjausta lähityöskentelyn helpottamiseksi. Korjaustarve määräytyy yksinkertaisesta kaavasta 1/näöntarkkuus (esim. jos kaukonäön tarkkuus on 0.2, on korjaustarve + 5 D).