Takaisin Tulosta

Eteisvärinän hoitolinjan valinta: sykkeen- vai rytminhallinta?

Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 6.10.2025
Pekka Raatikainen

Keskeistä

Taulukko 1. Eteisvärinäpotilaalle tehtävät tutkimukset. Päätös hoitolinjan valinnasta voidaan useissa tapauksissa tehdä perustutkimusten perusteella avoterveydenhuollossa. Lisätutkimuksista hoitolinjan valinnan kannalta tärkein on sydämen kaikututkimus.
Perustutkimukset
Muokattu lähteestä: Käypä hoito -suositus Eteisvärinä, 2025
1. Anamneesi ja kliininen tutkimus
  • Sydänsairaudet ja muut eteisvärinälle altistavat tekijät
  • Tukosvaaratekijät (CHA2DS2VA-pisteet «CHA2DS2VA-pisteytys ja HAS-BLED- indeksi»1)
  • Oireiden vaikeusaste (EHRA-luokitus)
  • Eteisvärinän tyyppi (kohtauksittainen, jatkuva, pysyvä)
  • Karkea arvio kognitiivisesta toimintakyvystä (tarvittaessa muistitesti)
  • Lääkitys ja muut hoidot
  • Rytmihäiriön alku- ja loppumistapa, esiintymistaajuus ja kesto
  • Huolellinen kliininen kardiovaskulaarinen tutkimus
2. EKG
  • Rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
  • Muiden sydänsairauksien diagnostiikka (vasemman kammion hypertrofia, haarakatkos, infarktiarpi, delta-aalto)
  • Lääkevaikutuksen arviointi
3. Laboratoriotutkimukset
4. Sydämen kaikututkimus
  • Lähes kaikille eteisvärinäpotilaille kertaalleen rakenteellisten sydänsairauksien sulkemiseksi pois (erityisen tärkeä suunniteltaessa varsinaisen rytmihäiriölääkityksen aloittamista tai katetriablaatiohoitoa)
  • Harkinnan mukaan tutkimuksesta voidaan kuitenkin luopua iäkkäillä potilailla, joilla ei ole viitteitä sydänsairauksista, jos hoitolinjaksi valitaan sykkeenhallinta.
Lisätutkimukset
1. Muut kuvantamistutkimukset
  • Sydän-keuhkoröntgenkuva epäiltäessä muita sydän- tai keuhkosairauksia
  • Sydämen TT- tai magneettikuva erikoislääkärin harkinnan mukaan
2. EKG-pitkäaikaisrekisteröinti tai tapahtuma-EKG
  • Rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
3. Kliininen rasituskoe
  • Rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
  • Sepelvaltimotaudin (iskemian) poissulku suunniteltaessa flekainidin aloittamista
4. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus (TEE)
  • Suunniteltaessa varhaista (TEE-ohjattua) rytminsiirtoa
  • Ennen eteisvärinän katetriablaatiota
5. Elektrofysiologinen tutkimus
  • Rytmihäiriön diagnostiikka (leveäkompleksisen takykardian mekanismin selvittäminen, laukaisevan rytmihäiriön tunnistaminen)
  • Suunniteltaessa katetriablaatiohoitoa (laukaiseva rytmihäiriö, fokaalinen eteisvärinä tai eteis-kammiosolmukkeen katkaisu)

Hoitovaihtoehdot evd

  • Rytminhallinta käsittää eteisvärinän rytminsiirron ja rytmihäiriön uusiutumista estävän lääke- ja muun hoidon (ks. «Eteisvärinän estohoito»1). Varsinaisen rytmihäiriölääkityksen ja invasiivisen hoidon suunnittelu ja aloitus kuuluu erikoislääkärille, mutta potilaiden seuranta voidaan yleensä järjestää avoterveydenhuollossa.
  • Sykkeenhallinta tarkoittaa hoitolinjaa, jossa rytminsiirroista ja eteisvärinän estohoidosta luovutaan ja tyydytään eteisvärinään (ks. «Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä»2).
    • Päätös sykkeenhallintaan siirtymisestä voidaan tehdä myös perusterveydenhuollossa alla esitettyjä periaatteita noudattaen.
    • Sykkeenhallinta edellyttää potilaiden huolellista seuraa, sillä liian nopea kammiotaajuus altistaa sydämen vajaatoiminnalle (takykardiamyopatia).
  • Antikoagulaatiohoito on huomioitava sekä rytmin- että sykkeenhallinnan aikana, sillä sen on osoitettu parantavan eteisvärinäpotilaiden ennustetta (ks. «Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä»3). Päävastuu antikoagulaatiohoidon toteutuksesta on perusterveydenhuollossa.
  • Yksi merkittävimmistä eteisvärinän hoitolinjan valintaan vaikuttavista tekijöistä on rytmihäiriön aiheuttama subjektiivinen haitta. Oireiden vaikeuden arvioinnissa suositellaan käytettäväksi European Heart Rhythm Associationin kehittämää EHRA-luokitusta (taulukko «Eteisvärinän aiheuttamien oireiden EHRA-luokitus»2).
Taulukko 2. Eteisvärinän aiheuttamien oireiden EHRA-luokitus
EHRA-luokkaKriteerit
Lähteet: Käypä hoito -suositus Eteisvärinä 2025 ja Kirchhof P, Auricchio A, Bax J ym. Outcome parameters for trials in atrial fibrillation: recommendations from a consensus conference organized by the German Atrial Fibrillation Competence NETwork and the European Heart Rhythm Association. Europace 2007;9(11):1006-23. «PMID: 17897925»PubMed.
EHRA 1Ei oireita
EHRA 2Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään
EHRA 3Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu
EHRA 4Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa

Sykkeenhallintaa puoltavia tekijöitä evd

  • Iäkkäillä (> 65-vuotiailla) lieväoireisilla potilailla (EHRA 1–2) voidaan rytminsiirrosta luopua ja keskittyä antikoagulaatiohoitoon ja sykkeenhallintaan, varsinkin jos potilaalla on jokin eteisvärinälle altistava sairaus, kuten sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, verenpainetauti tai diabetes.
    • Näiden potilaiden ennuste on yhtä hyvä ja elämänlaatu keskimäärin samaa luokkaa molemmilla hoitolinjoilla.
  • Muita sykkeenhallintaa puoltavia tekijöitä
    • Oireet ovat hallittavissa kammiotaajuutta hidastavilla lääkkeillä.
    • Eteisvärinä uusiutuu nopeasti rytminsiirron jälkeen (< 1–2 kk:n kuluessa) estolääkityksestä huolimatta.
    • Sydämen kaikututkimuksessa todetaan kookas vasen eteinen (poikkimitta > 5 cm).
    • Eteisvärinän yhtäjaksoinen kesto > 6–12 kk
    • Potilaan vähäinen fyysinen aktiivisuus

Rytminhallintaa puoltavia tekijöitä

  • Ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen ilmaannuttua sinusrytmin palauttamista kannattaa yrittää lähes poikkeuksetta.
    • Oireettomilla potilailla voidaan harkinnan mukaan sinusrytmin palauttamisesta luopua jo diagnoosivaiheessa.
  • Rytminhallinta on alla esitetyissä tilanteissa ensisijainen vaihtoehto potilaan perussairauksista riippumatta.
    • Vaikeita oireita (EHRA 3–4) tai hemodynaamisia ongelmia maksimaalisesta kammiotaajuutta hidastavasta lääkityksestä huolimatta
    • Hyvä vaste rytmihäiriön estolääkitykseen tai potilas soveltuu katetriablaatiohoitoon
    • Normaalin kokoinen vasen eteinen
    • Rytmihäiriön kesto < 6 kk
    • Nuori, fyysisesti aktiivinen potilas

Kirjallisuutta

  1. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 7.7.2025). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50036»1
  2. Van Gelder IC, Rienstra M, Bunting KV, ym. 2024 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS). Eur Heart J 2024;45(36):3314-3414 «PMID: 39210723»PubMed