Mahasyöpä
Lääkärin käsikirja
22.8.2024 • Viimeisin muutos 22.8.2024
Raija Ristamäki ja Arto Kokkola
Keskeistä
- Yleisimpiä oireita ovat ylävatsavaivat, anemia ja laihtuminen, mutta suuri osa varhaisvaiheen mahasyövistä on oireettomia.
- Gastroskopia on perustutkimus.
- Leikkaushoito yhdistettynä solunsalpaajahoitoon on parantanut ennustetta.
Esiintyvyys
- Mahasyöpä on viidenneksi yleisin syöpätauti maailmanlaajuisesti ja kolmanneksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja.
- Mahasyöpä oli 50 vuotta sitten yleisin syöpä Suomessa; sittemmin esiintyvyys on vähentynyt nopeasti. Kardian alueen syöpien osuus on lisääntynyt.
- Nykyisin mahasyöpä on Suomessa yleisyysjärjestyksessä miehillä 12. ja naisilla 15. sijalla. Vuonna 2021 todettiin 683 mahasyöpää.
Etiologia
- Ympäristötekijöiden arvellaan olevan keskeisessä roolissa mahasyövän synnyssä. Tärkein ympäristötekijä on Helicobacter pylori -infektio.
- Helikobakteeri-infektio aiheuttaa mahalaukun limakalvon tulehduksen, joka johtaa osalla potilaista krooniseen atrofiseen gastriittiin. Atrofinen limakalvo on alttiimpi syöpään johtaville muutoksille.
- Refluksitauti «Refluksitauti»1 ja Barrettin ruokatorvi ovat usein taustalla kardian alueen karsinoomissa.
- Tupakointi ja runsas suolan käyttö lisäävät mahasyövän riskiä.
- Tuoreiden vihanneksien ja hedelmien syönti vähentää mahasyövän riskiä.
- Perinnölliset tekijät (CDH1 mutaatio)
Histologia
- Yli 90 % on adenokarsinoomia.
- Intestinaalinen karsinooma
- Syntyy yleensä karsinogeenisen kaskadin kautta eli hitaasti esiasteiden kautta.
- Esiintyy iäkkäämmillä potilailla.
- Kasvaa tuumoreina.
- Leviää tyypillisesti imusolmukkeisiin ja veriteitse maksaan.
- HER-2-syöpägeenin ilmentymää ja monistumaa tavataan n. 20 %:lla (vaikuttaa levinneen taudin hoidon valintaan).
- Diffuusi karsinooma
- Selkeästi tunnistettavia esiasteita ei ole.
- Esiintyy nuoremmilla potilailla ja osalla suvuittain.
- Leviää infiltroiden.
- Leviää tyypillisesti imusolmukkeisiin ja peritoneaalitilaan.
- Harvinaisia kasvaintyyppejä ovat neuroendokriiniset karsinoomat «Harvinaiset endokriiniset kasvaimet»2, lymfoomat sekä GIST-kasvaimet «Gastrointestinal stromal tumor (GIST) (Orphanet)»3.
Oireet
- Suuri osa varhaisvaiheen mahasyövistä on oireettomia «»?.
- Hälyttävät oireet
- Kova jatkuva ylävatsakipu
- Laihtuminen > 3 kg 6 kk:ssa
- Nielemisvaikeus
- Selittämätön pahoinvointi ja oksentelu
- Verioksennus
- Meleena
- Myös varhainen täyttymisen tunne ruokaillessa on mahdollinen oire.
Löydökset
- Yleensä vain levinneessä kasvaimessa on statuslöydöksiä.
- Hälyttävät löydökset
- Anemia
- Resistenssi ylävatsalla
- Muita mahdollisia löydöksiä
- Munasarjakasvain (etäpesäke)
- Askites
- Palpoitava imusolmuke soliskuopassa
Diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset
- Gastroskopia ja biopsiat
- Vartalon TT (ja endoskooppinen kaikututkimus) levinneisyystutkimuksina
- Oireiden vuoksi tehdyssä ylävatsan kaikututkimuksessa voi paljastua esim. askites tai maksametastasointi.
- Spesifisiä laboratoriotutkimuksia ei ole. PVKT ja maksa-arvot (ALAT, AFOS) suositetaan tarkistettavaksi.
Hoito
Kuratiivinen leikkaushoito
- Distaaliset kasvaimet: > ⅔ resektio ; muut: totaali gastrektomia
- Leikkauksessa tulisi poistaa mahalaukkua ympäröivästä kudoksesta imusolmukkeita.
- Imusolmukkeita tulisi analysoida leikkauspreparaatista vähintään 15.
- Splenektomia tulisi tehdä vain, jos potilaalla on suurella todennäköisyydellä pernan hiluksessa imusolmukemetastaaseja.
- Eräissä varhaisvaiheen kasvaimissa riittää pienempi toimenpide, kuten esim. endoskooppinen mukoosaresektio.
- Splenektomian jälkeen pneumokokki-, meningokokki- ja hemofilusrokotukset
Onkologiset hoidot kuratiiviseen leikkaukseen yhdistettynä
- Perioperatiivinen solunsalpaajahoito
- Liitännäissolunsalpaajahoito
- Liitännäishoidon hyötyä ei ole osoitettu yksittäisissä länsimaisissa tutkimuksissa.
- Meta-analyyseissä sen on todettu vähentävän hieman kuoleman riskiä.
- Liitännäiskemosädehoito
- Leikkauksenjälkeistä kemosädehoitoa käytetään lähinnä potilailla, joiden tauti oli kasvanut leikkausmarginaaliin asti.
Palliatiivinen hoito evd
- Ks. «Palliatiivinen hoito»5
- Keskimääräinen elinaika on noin 1 vuosi (ks myöhemmin tekstissä) ja onkologinen hoito on tärkeämpi kuin leikkaushoito metastaattisessa taudissa.
- Solunsalpaajahoito parantaa elinajan ennustetta verrattaessa parhaaseen oireenmukaiseen hoitoon.
- Etäpesäkkeisessä taudissa solunsalpaajilla hoidettujen potilaiden elinaika on keskimäärin 12 kk.
- HER2-positiivisessa taudissa HER2-vasta-aineen trastutsumabin lisäys solunsalpaajahoitoon pidentää merkitsevästi elinaikaa.
- Tavallisimmat levinneen mahasyövän hoitoa vaativat komplikaatiot ovat GI-kanavan tukos tai verenvuoto.
- Tukoksessa
- Palliatiivinen resektio, jos mahdollista (parempi kuin ohitus tai stenttaus)
- Gastrojejunostomia
- Endoskooppinen stenttaus
- Verenvuodossa
- Resektio, jos mahdollista
- Etäpesäkkeisessä taudissa, josta ei pahoja oireita, on resektion merkitys epäselvä.
Ennuste
- N. 50 % mahasyövistä todetaan vasta levinneessä vaiheessa, ja siksi ennuste on huono.
- 5 v:n elossaololuku on yleisesti noin 30 % ja kuratiivisesti hoidetuilla 50 %
(kuva ennusteesta «Mahasyövän muuttuva ennuste ja hoito (20/2010)»6).
- Mahasyövän kokonaisennusteessa ei ole tapahtunut Suomessa merkittävää paranemista viime vuosina.
Seuranta
- Intensiivisen seurannan ei ole osoitettu parantavan potilaan ennustetta.
- Seurannassa pyritään
- havaitsemaan mahdolliset leikkauksesta johtuvat ravitsemusongelmat
- Paino, suolen toiminta, PVKT, nestetasapainoarvot, B12-vitamiini vuosittain
- Tarvittaessa ohjataan ravitsemusterapeutin tai erikoislääkärin konsultaatioon.
- toteamaan residiivit, jotka voivat olla hoidettavissa kuratiivisesti (harvoin).
- Endoskopia mahalaukun osapoiston jälkeen parin vuoden välein
- Kuvantamistutkimukset tai lähete erikoissairaanhoitoon oireiden perusteella, jos potilaalla on esim. syömisvaikeuksia, laihtumista tai vatsakipuja
- Korvaushoitojen tarve