Mahasyöpä

Keskeistä

• Yleisimpiä oireita ovat ylävatsavaivat, anemia ja laihtuminen, mutta suuri osa varhaisvaiheen mahasyövistä on oireettomia.
• Gastroskopia on perustutkimus.
• Leikkaushoito yhdistettynä solunsalpaajahoitoon on parantanut ennustetta.

Esiintyvyys

• Mahasyöpä on viidenneksi yleisin syöpätauti maailmanlaajuisesti ja kolmanneksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja.
• Mahasyöpä oli 50 vuotta sitten yleisin syöpä Suomessa; sittemmin esiintyvyys on vähentynyt nopeasti. Kardian alueen syöpien osuus on lisääntynyt.
• Nykyisin mahasyöpä on Suomessa yleisyysjärjestyksessä miehillä 12. ja naisilla 15. sijalla. Vuonna 2021 todettiin 683 mahasyöpää.

Etiologia

• Ympäristötekijöiden arvellaan olevan keskeisessä roolissa mahasyövän synnyssä. Tärkein ympäristötekijä on Helicobacter pylori -infektio.
• Helikobakteeri-infektio aiheuttaa mahalaukun limakalvon tulehduksen, joka johtaa osalla potilaista krooniseen atrofiseen gastriittiin. Atrofinen limakalvo on alttiimpi syöpään johtaville muutoksille.
• Refluksitauti «Refluksitauti»1 ja Barrettin ruokatorvi ovat usein taustalla kardian alueen karsinoomissa.
• Tupakointi ja runsas suolan käyttö lisäävät mahasyövän riskiä.
• Tuoreiden vihanneksien ja hedelmien syönti vähentää mahasyövän riskiä.
• Perinnölliset tekijät (CDH1 mutaatio)

Histologia

• Yli 90 % on adenokarsinoomia.
  • Intestinaalinen karsinooma
    • Syntyy yleensä karsinogeenisen kaskadin kautta eli hitaasti esiasteiden kautta.
    • Esiintyy iäkkäämmillä potilailla.
    • Kasvaa tuumoreina.
    • Leviää tyypillisesti imusolmukkeisiin ja veriteitse maksaan.
    • HER-2-syöpägeenin ilmentymää ja monistumaa tavataan n. 20 %:lla (vaikuttaa levinneen taudin hoidon valintaan).
  • Diffuusi karsinooma
    • Selkeästi tunnistettavia esiasteita ei ole.
    • Esiintyy nuoremmilla potilailla ja osalla suvuittain.
    • Leviää infiltroiden.
    • Leviää tyypillisesti imusolmukkeisiin ja peritoneaalitilaan.
• Harvinaisia kasvaintyyppejä ovat neuroendokriiniset karsinoomat «Harvinaiset endokriiniset kasvaimet»2, lymfoomat sekä GIST-kasvaimet «Gastrointestinal stromal tumor (GIST) (Orphanet)»3.

Oireet

• Suuri osa varhaisvaiheen mahasyövistä on oireettomia «»?.
• Hälyttävät oireet
  • Kova jatkuva ylävatsakipu
  • Laihtuminen > 3 kg 6 kk:ssa
  • Nielemisvaikeus
  • Selittämätön pahoinvointi ja oksentelu
  • Verioksennus
  • Meleena
• Myös varhainen täyttymisen tunne ruokaillessa on mahdollinen oire.

Löydökset

• Yleensä vain levinneessä kasvaimessa on statuslöydöksiä.
• Hälyttävät löydökset
  • Anemia
  • Resistenssi ylävatsalla
• Muita mahdollisia löydöksiä
  • Munasarjakasvain (etäpesäke)
  • Askites
  • Palpoitava imusolmuke soliskuopassa

Diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset

• Gastroskopia ja biopsiat
  • Aina, jos hälyttäviä oireita «Ylävatsaoireet (dyspepsia)»4, sekä yli 55-vuotialla, joilla uusi ylävatsaoire
• Vartalon TT (ja endoskooppinen kaikututkimus) levinneisyystutkimuksina
• Oireiden vuoksi tehdyssä ylävatsan kaikututkimuksessa voi paljastua esim. askites tai maksametastasointi.
• Spesifisiä laboratoriotutkimuksia ei ole. PVKT ja maksa-arvot (ALAT, AFOS) suositetaan tarkistettavaksi.

Hoito

Ennuste

• N. 50 % mahasyövistä todetaan vasta levinneessä vaiheessa, ja siksi ennuste on huono.
• 5 v:n elossaololuku on yleisesti noin 30 % ja kuratiivisesti hoidetuilla 50 % (kuva ennusteesta «Mahasyövän muuttuva ennuste ja hoito (20/2010)»6).
• Mahasyövän kokonaisennusteessa ei ole tapahtunut Suomessa merkittävää paranemista viime vuosina.

Seuranta

• Intensiivisen seurannan ei ole osoitettu parantavan potilaan ennustetta.
• Seurannassa pyritään
  • havaitsemaan mahdolliset leikkauksesta johtuvat ravitsemusongelmat
    • Paino, suolen toiminta, PVKT, nestetasapainoarvot, B₁₂-vitamiini vuosittain
    • Tarvittaessa ohjataan ravitsemusterapeutin tai erikoislääkärin konsultaatioon.
  • toteamaan residiivit, jotka voivat olla hoidettavissa kuratiivisesti (harvoin).
    • Endoskopia mahalaukun osapoiston jälkeen parin vuoden välein
    • Kuvantamistutkimukset tai lähete erikoissairaanhoitoon oireiden perusteella, jos potilaalla on esim. syömisvaikeuksia, laihtumista tai vatsakipuja
• Korvaushoitojen tarve
  • Raudanpuute on tavallisin mahaleikkauksen jälkeisen anemian syy. Se saadaan tavallisesti korjattua suun kautta otettavilla rautavalmisteilla.
  • B₁₂-vitamiinin puutteesta johtuva megaloplastinen anemia on myös yleinen. Koko mahalaukun poiston jälkeen B₁₂-vitamiinia annetaan tavallisesti 3 kk:n välein annettavilla injektioilla, mutta myös oraalista B₁₂-vitamiinisubstituutiota voidaan kokeilla.
  • Myös folaatin puutos on mahdollinen gastrektomian jälkeen.
  • Osteoporoosin riski on suurentunut gastrektomian jälkeen, minkä vuoksi kalkin ja D-vitamiinin lisäanto on suositeltavaa.
  • Hankalassa rasvaripulissa ja laihtumisessa voidaan kokeilla haimaentsyymivalmisteen käyttöä.