Takaisin Tulosta

Pitkittynyt välikorvaerite (liimakorva)

Lääkärin käsikirja
27.3.2024 • Viimeisin muutos 7.7.2023
Johanna Nokso-Koivisto ja Paula Tähtinen

Keskeistä

  • Äkillisen välikorvatulehduksen jälkeen välikorvassa voi normaalisti olla eritettä useiden viikkojen ajan.
  • Kyseessä on välikorvan pitkittynyt eritteisyys (ns. liimakorva), kun eritettä on välikorvassa yhtäjaksoisesti yli 3 kk:n ajan.
  • Eritteen takia tärykalvo liikkuu jäykästi. Pneumaattinen otoskopia tai tympanometria ovat diagnostiikassa välttämättömiä. Tärykalvon asento on normaalin kovera tai sisäänpäin vetäytynyt (kuva «»1).
  • Hoidon pääasiallinen indikaatio on kuulonalenema. Liimakorva ei aiheuta pysyvää haittaa perusterveen lapsen puheenkehitykselle.
  • Jos välikorvassa on eritettä yhtäjaksoisesti yli 3 kk:n ajan, lapsi lähetetään korvalääkärille arvioon. Hoitopäätös on aina yksilöllinen.

Riskitekijät ja syntymekanismit

  • Äkillisen välikorvatulehduksen ja liimakorvan riskitekijät ovat pitkälti samat «Lapsen välikorvatulehdus: riskitekijät ja syntymekanismit»1.
  • Ilmaantuvuus on suurimmillaan 1–2 v:n iässä.
    • Alle 2-vuotiaana ylähengitystieinfektioiden ja välikorvatulehdusten esiintyvyys on suurimmillaan.
    • Pienten lasten lyhyt ja horisontaalinen korvatorvi mahdollistaa eritteen pääsyn helpommin nenänielusta välikorvaan.
  • Kehittyy usein äkillisen välikorvatulehduksen seurauksena, kun välikorvaerite ei häviä tavanomaiseen tapaan seuraavien kuukausien aikana.
  • Liimakorva voi syntyä myös korvatorven toiminnallisten ja/tai rakenteellisten ongelmien seurauksena.
    • Esim. suurentunut kitarisa voi ahtauttaa korvatorven suuaukon tai suulakihalkio aiheuttaa korvatorvea ympäröivien lihasten toimintahäiriön «Huuli- ja suulakihalkiot»2.

Oireet ja diagnoosi

  • Kuulonalenema on tärkein oire. Lisäksi voi tuntua korvan lukkoisuutta.
  • Liimakorva ei aiheuta kipua tai infektio-oireita. Myös liimakorvan aikana lapsella voi olla äkillisen infektion oireita flunssaan liittyen. Tuolloin hoitopäätös tehdään tärykalvolöydöksen perusteella: äkillisessä välikorvatulehduksessa on löydöksenä pullottava tärykalvo (kuva «»2).
  • Liimakorvassa tärykalvon asento on normaalin kovera tai sisäänpäin vetäytynyt (kuva «»1).
  • Tärykalvon ulkonäössä on suurta vaihtelua: se voi olla läpikuultava ja kirkasheijasteinen tai harmaan samea. Pelkän tärykalvon ulkonäön perusteella diagnoosia ei voi tehdä.
  • Eritteen takia tärykalvo liikkuu jäykästi.
  • Pneumaattinen otoskopia tai tympanometria ovat diagnostiikassa välttämättömiä «Välikorvatulehduksen diagnostiikka: määritelmät ja tutkiminen»3.
  • Normaali tympanogrammi sulkee pois välikorvaeritteen ja liimakorvan. Poikkeava tympanogrammi ei kerro, onko kyseessä äkillinen välikorvatulehdus, sen eritteinen jälkitila tai liimakorva (kuva «»3). Ks. tympanometria «Tympanometria»4.

Hoito evd

  • Oireetonta eritteistä välikorvaa ei tule hoitaa mikrobilääkkeillä.
  • Glukokortikoideilla, antihistamiineilla, montelukastilla tai limakalvoja supistavilla valmisteilla ei ole merkittävää vaikutusta liimakorvan paranemiseen «Topical and oral steroids for otitis media with effusion (OME) in children»1.
    • Kuitenkin jos potilaan nenä on jatkuvasti tukkoinen ja nuhainen, nenää kannattaa hoitaa oireenmukaisesti esim. nenäglukokortikoidisuihkeella seuranta-ajan.
  • Jos välikorvassa on eritettä yhtäjaksoisesti yli 3 kk:n ajan, konsultoidaan korvalääkäriä hoidosta (kiireetön lähete).
  • Seuranta-aika voi olla pidempi (6 kk), jos
    • liimakorva on toispuolinen
    • tympanogrammi on alipaineinen, mutta kuitenkin huipukas (C-käyrä, välikorva ei ole kokonaan nesteen täyttämä); kuva (kuva «»3)
    • kesä on alkamassa (spontaani paraneminen on yleistä, kun infektioaltistus on vähäinen).
  • Kirurginen hoito
    • Hoitopäätös on aina yksilöllinen. Siihen vaikuttavat useat ennusteelliset tekijät, kuten lapsen ikä, puheenkehitys, perussairaudet, liimakorvan tois- tai molemminpuolisuus sekä vuodenaika.
    • Pitkittynyt välikorvaerite hoidetaan ensisijaisesti tärykalvoputkituksella ja tarvittaessa kitarisan poistolla.
  • Jos tärykalvoputkituksen sopimisesta on kulunut pitkä aika, tärykalvon tila kannattaa tarkistaa tympanometrillä avohoidossa esim. viikkoa ennen suunniteltua toimenpidettä ja konsultoida toimenpiteen suorituspaikkaa, jos liimakorva näyttää parantuneen.

Kirjallisuutta

  1. Rosenfeld RM, Shin JJ, Schwartz SR ym. Clinical Practice Guideline: Otitis Media with Effusion (Update). Otolaryngol Head Neck Surg 2016;154(1 Suppl):S1-S41. «PMID: 26832942»PubMed
  2. Helenius KK, Laine MK, Tähtinen PA ym. Tympanometry in discrimination of otoscopic diagnoses in young ambulatory children. Pediatr Infect Dis J 2012;31(10):1003-6. «PMID: 22592519»PubMed
  3. National Institute for Health and Clinical Excellence. NICE Guideline 60: Surgical management of otitis media with effusion in children. London: National Institute for Health and Clinical Excellence, February 2008 «https://www.nice.org.uk/guidance/CG60»1.
  4. Paradise JL, Feldman HM, Campbell TF ym. Tympanostomy tubes and developmental outcomes at 9 to 11 years of age. N Engl J Med 2007;356(3):248-61. «PMID: 17229952»PubMed
  5. Paradise JL, Campbell TF, Dollaghan CA ym. Developmental outcomes after early or delayed insertion of tympanostomy tubes. N Engl J Med 2005;353(6):576-86. «PMID: 16093466»PubMed
  6. Chonmaitree T, Saeed K, Uchida T ym. A randomized, placebo-controlled trial of the effect of antihistamine or corticosteroid treatment in acute otitis media. J Pediatr 2003;143(3):377-85. «PMID: 14517524»PubMed