Takaisin Tulosta

Työterveysneuvottelu

Lääkärin käsikirja
12.10.2023 • Viimeisin muutos 12.10.2023
Juha Liira ja Jukkapekka Jousimaa

Muistio työterveysneuvottelusta «»1

Tavoite

  • Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijän työkykyä tai työhön paluuta sairauden tai oireiden alentaessa työkykyä tilapäisesti tai pitkäaikaisesti.
  • Neuvottelun tuloksena sovitaan työkykyä tukevista toimista työpaikalla (työn muokkaus «Työn muokkaus»1) ja kuntouttavista toimista (osasairauspäiväraha «Osasairauspäiväraha»2, työkokeilu «Työkokeilu»3), joiden avulla työntekijä voi jatkaa tai palata omaan tai muokattuun työhön.

Milloin

  • Kun työkyky on alentunut terveydellisistä syistä
  • Kun työtehtäviä on tarpeen muokata terveyssyistä
  • Kun työntekijä voi huonosti ja työtulos on alentunut
  • Kun sairauspoissaolot lisääntyvät
  • Kun sairauspoissaolo pitkittyy (viimeistään 60 päivän kohdalla)

Osallistujat

  • Osallistujia ovat esimies, työntekijä ja työterveyslääkäri. Mukana voivat olla myös työterveyshoitaja tai tarpeen mukaan työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti. Toisinaan mukana on työkykykoordinaattori tai henkilöstöhallinnon edustaja ja työntekijän tukihenkilö.
  • Työterveysneuvottelu voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäkokouksena etävastaanoton tapaan.

Aloite

  • Aloitteen neuvottelusta voi tehdä esimies, työterveyslääkäri tai -hoitaja tai työntekijä. Usein työterveysneuvottelu järjestetään, kun työntekijä on ollut 30 päivää poissa sairauden vuoksi vuoden aikana.
  • Yli 60 päivää kestävässä sairauspoissaolossa Kela edellyttää SVB-lausuntoa ennen kuin 90 sairauspoissaolopäivää on kertynyt. Tässä lausunnossa kuvataan työhön paluun mahdollisuuksia, ja työterveysneuvottelu on luonteva tapa selvittää työhön paluun edellytyksiä.
  • Työterveyshuollon on lisäksi tarvittaessa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja lääkärin on kirjoitettava uusi työterveyshuollon lausunto ennen 150 ja 230 sairauspäivärahapäivää. Päivärahapäivät voivat kertyä yhdestä tai useammasta jaksosta enintään kahden vuoden ajalta.

Vastuualueet

  • Esimies kuvaa työn sujumista ja pohtii työn muokkausmahdollisuuksia.
  • Työntekijä kuvaa toimintakyvyn rajoituksia ja kuormitusta työssä ja tuo esiin työn sujumista edistäviä seikkoja.
  • Lääkäri kuvaa työntekijän jäljellä olevaa ja työ- ja toimintakykyä sekä tarjolla olevia hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia. Lääkärin osaamisalueeseen kuuluvat myös työn muokkaus, osasairauspäiväraha ja työkokeilu työhön paluun tukivälineinä.

Valmistautuminen

  • Osapuolten on hyvä tutustua työpaikan toimintamalleihin työkyvyn tukemisessa. Työ- ja toimintakyvyn tukimahdollisuuksista on hyvä keskustella jo ennen neuvottelua osapuolten kesken, kuitenkin niin, että salassa pidettäviä terveystietoja ei käsitellä.

Neuvottelun kulku

  • Todetaan neuvottelun aihe ja neuvottelua koskeva vaitiolovelvollisuus.
  • Työntekijä kertoo työkyvystään ja sen tukitarpeesta.
  • Esimies kertoo työn sujumisesta ja muokkausmahdollisuuksista,
  • Lääkäri kuvaa jäljellä olevaa työkykyä ja kuntoutusmahdollisuuksia.
  • Yhteisesti sovitaan työhön paluun järjestelyistä ja tukitoimista, niiden toteutuksesta ja seurannasta.

Neuvottelun kirjaus

  • Neuvottelusta tehdään osallistujille muistio «»1, johon kirjataan neuvottelun osapuolet, neuvottelun syy, sovitut tukitoimet ja työkyvyn ja terveydentilan seuranta.

Ristiriitojen käsittely

  • Jos neuvottelu ei johda yhteiseen työkykyä tukevaan lopputulokseen, voidaan sopia lisäselvityksestä ja uudesta neuvottelusta tai todeta, että neuvottelussa ei päästä yhteiseen käsitykseen työkyvyn tukitoimista.

Kirjallisuutta

  1. Weiste E, Juvonen-Posti P, Koskela I, Ristimäki HL, Pesonen S, Keränen H ja Ruusuvuori J. Puhutaanko työhön paluusta vai sairaushistoriasta? - Lääkärin tapa avata keskustelu suuntaa työterveysneuvottelua. Suomen Lääkärilehti 2020;75(16):968-970 «Puhutaanko työhön paluusta vai sairaushistoriasta? - Lääkärin tapa avata keskustelu suuntaa työterveysneuvottelua (16/2020)»4.
  2. Juvonen-Posti J, Ristimäki, H-L, Pesonen S, Weiste E, Koskela I, Nyman H, Nukari E, Ruusuvuori J. Ratkaisuja työhönpaluuseen työterveysneuvottelussa. Työterveyslaitos 2019.
  3. Lappalainen L, Liira J, Lamminpää A ym. Work disability negotiations: supervisors' view of work disability and collaboration with occupational health services. Disabil Rehabil 2019;41(17):2015-2025. «PMID: 29587552»PubMed.
  4. Weiste E, Koskela I, Ristimäki HL. Millainen vuorovaikutus on ominaista työterveysneuvottelulle? Työterveyshoitaja 2019 (44) 32-34 «Millainen vuorovaikutus on ominaista työterveysneuvottelulle? (2/2019)»5.
  5. Honkonen N, Liira J, Lamminpää A ym. Work ability meetings-a survey of Finnish occupational physicians. Occup Med (Lond) 2018;68(8):551-554. «PMID: 30192976»PubMed
  6. Reho T, Atkins S, Talola, N, Ojajärvi U, Sumanen M, Viljamaa M, Uitti J. Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena – kuvaileva tutkimus. Suomen Lääkärilehti 2018 (36) 1948-1953 «Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena - kuvaileva tutkimus (36/2018)»6.
  7. Työterveysneuvottelut – pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle. Työturvallisuuskeskus 2018.
  8. Lohi S. Työterveysneuvottelu sujuvaksi – välineitä lääkärille, työntekijälle ja työnantajalle. Työterveyslääkäri 2015 (33) 59-61 «Työterveysneuvottelu sujuvaksi – välineitä lääkärille, työntekijälle ja työnantajalle (3/2015)»7.
  9. Liira H, Lidsle A, Vuorma S, Kotronen A, Liira J, Ilvesmäki-Saarinen L, Kotomäki U, Miettinen, Ervasti O. "Helppoja ja vaikeita tykyjä" – Työkykypalaverit osallistuneiden näkökulmasta. Työterveyslääkäri 2013 (31) 58-64 «Helppoja ja vaikeita tykyjä – Työkykypalaverit osallistuneiden näkökulmasta (2/2013)»8.
  10. Heikkinen J. Työterveysneuvottelu - yhteistyöllä vaikuttavaa työkyvyn hallintaa. Työterveyslääkäri 2011 (29) 88-90 «Työterveysneuvottelu - yhteistyöllä vaikuttavaa työkyvyn hallintaa (1/2011)»9.