Takaisin Tulosta

Kohdunkaulasyöpä

Lääkärin käsikirja
24.10.2025 • Viimeisin muutos 24.10.2025
Karoliina Aro

Keskeistä

  • Muista gynekologisista syövistä poiketen ilmaantuvuus on suurinta 30–45-vuotiailla naisilla.
  • Alkuvaiheessa kohdunkaulasyöpä on usein täysin oireeton eikä poikkeavia statuslöydöksiä ole. Tällöin se löytyy irtosolunäytteen ja HPV-testin poikkeavien löydösten perusteella erikoissairaanhoidossa tehdyissä jatkotutkimuksissa.
    • Useimmiten näissä tilanteissa todetaan kuitenkin korkeintaan syövän esiastemuutos, jonka seurannalla tai paikallisella hoidolla estetään eteneminen syöväksi.
  • Kohdunkaulasyövän oireena voi olla ylimääräistä veristä vuotoa, yhdyntäverenvuotoa tai poikkeavan runsas limainen vuoto.
  • Kipuoireet lantion alueella viittaavat edenneeseen syöpään, jolloin yleensä on jo poikkeavia statuslöydöksiä.
  • Gynekologinen tutkimus (ulkosynnytinalueen inspektio, spekulatutkimus, bimanuelli palpaatio, vatsan ja nivusten palpaatio) tehdään aina.
  • Makroskooppisessa kohdunkaulan kasvainepäilyssä voi ottaa irtosolunäytteen, mutta kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon tulee tehdä suoraan ennen näytevastauksen valmistumista.
  • Jos epäillään syöpää, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon.
    • Lähetteessä kuvataan potilaan toimintakyky, perussairaudet ja niiden hoitotasapaino, aiemmat leikkaukset, oireet ja statuslöydökset sekä mahdollisesti tehtyjen jatkotutkimusten (koepalat, kuvantamistutkimukset) löydökset.

Epidemiologia ja etiologia

  • Pitkittynyt ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektio «Papilloomavirusinfektio»1 on tärkein etiologinen tekijä (98 %). HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat n. 70 % kohdunkaulan syövistä.
  • HPV-infektion primaaripreventioon tähtäävä HPV-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan «Rokotukset»2.
  • Ilmaantuvuus on suurinta 30–45-vuotiailla naisilla.
  • Vuosittain Suomessa todetaan n. 200 uutta tapausta.
  • Maailmalla kohdunkaulan syöpä on edelleen yleisin gynekologinen syöpä ja naisten neljänneksi yleisin syöpä.
  • Ikäryhmäperusteinen joukkoseulonta (nykyään useimmiten herkemmällä HPV-testillä, aiemmin irtosolunäytteellä) ja todettujen esiastemuutosten (high-grade squamous intraepithelial lesion; HSIL/CIN 2–3) hoito vähentävät invasiivisia syöpiä «Papa- ja endometriumnäyte»3.
  • Suomessa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on yksi maailman pienimmistä erityisesti tehokkaan joukkoseulonnan ja jatkotoimenpiteiden ansiosta.
    • HPV-rokotteet tulevat vähentämään tapauksia entisestään, kun rokotekattavuus on riittävä.
  • Syövistä 60–75 % on levyepiteelikarsinoomia, 25–40 % lieriöepiteelilähtöisiä eli adenokarsinoomia.
  • Pieni osa adenokarsinoomista on HPV:stä riippumattomia.
    • Näissä syövissä kaikki tavanomaiset diagnostiset menetelmät (irtosolunäyte, kolposkopia ja koepalat) ovat useissa tapauksissa epäherkkiä.
  • Syövän pääasiallinen riskitekijä on pitkittynyt HPV-infektio.
  • Muita riskitekijöitä ovat tupakointi ja immunosuppressio (esim. HIV-infektio, osa immunosuppressiivisista lääkityksistä).

Oireet ja diagnoosi

  • Oireettomilta syöpä voidaan löytää irtosolunäytteen ja HPV-testin perusteella.
    • Useimmiten kyseessä on kuitenkin paikallisella poistolla hoidettavissa oleva esiastemuutos eikä syöpätasoinen löydös.
  • Pienet paikalliset syövät (levinneisyysaste IA) ovat mikroskooppisia löydöksiä kudosnäytteessä usein ilman oireita tai makroskooppisia kliinisiä löydöksiä.
  • Oireena voi olla ylimääräistä veristä vuotoa, yhdyntäverenvuotoa tai poikkeavan runsas limainen vuoto.
  • Levyepiteelisyöpä voi näkyä emättimeen työntyvänä herkästi vuotavana kasvaimena tai kohdunsuun haavaumana.
  • Kohdunkaulakanavaan painottuvat adenokarsinoomat löytyvät huonommin irtosolukokeella eivätkä välttämättä näy inspektoiden. Kohdunkaulan tynnyrimäistä laajenemista voi esiintyä.
  • Makroskooppisessa tuumoriepäilyssä voi ottaa irtosolunäytteen, mutta kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon tulee tehdä suoraan ennen näytevastauksen valmistumista.
  • Erikoissairaanhoidossa levinneisyys selvitetään koepalojen ja/tai sähkösilmukkapreparaatin sekä tarvittaessa radiologisten tutkimusten (lantion magneettikuvaus, vartalon tietokonetomografia [TT] tai positroniemissiotomografia [PET-TT]) perusteella.
  • Levinneisyysluokitus perustuu kliinisiin ja kuvantamislöydöksiin.

Hoito

  • Hoito määräytyy levinneisyyden mukaan.
  • Paikallisen pinnallisen syövän (invaasiosyvyys < 5 mm) hoitona on tavallinen kohdunpoisto. Fertiili-ikäisillä munasarjojen poisto ei yleensä ole tarpeen.
    • Kohdunkaulan amputaatio tai pelkkä sähkösilmukkahoito voidaan tehdä valikoiduissa tapauksissa HPV-riippuvaisissa tyypillisissä histologioissa, jos hedelmällisyys halutaan säilyttää.
    • Vartijaimusolmuketutkimus ja/tai lantion imusolmukkeiden poisto tehdään joissain tilanteissa (lymfovaskulaaritilan invaasio, LVI).
  • Kohdunkaulaan rajoittunut syöpä (levinneisyysaste IB1–IB2; > 5 mm:n invaasiosyvyys ja/tai < 4 cm:n kokoinen kasvain) hoidetaan useimmiten radikaalilla kohdunpoistolla (Wertheimin leikkaus; kohdunpoisto sisältää kohdunvieruskudoksen sekä vaginan yläosan poiston) sekä lantion imusolmukkeiden poistolla.
    • Vartijaimusolmuketutkimus tehdään toimenpiteen alussa, ja imusolmukkeet lähetetään jääleiketutkimukseen.
    • Jos vartijaimusolmukkeissa todetaan metastasointi, kohdunpoistoa ei tehdä vaan edetään kemosädehoitoon. Leikkauksessa voidaan tehdä lantion ja para-aortaalitilan lymfadenektomia.
  • Fertiliteetin säästämiseen tähtäävä hoito (ei kohdun runko-osan poistoa) on joskus hyvin tarkoin harkituissa tapauksissa mahdollinen.
  • Kookkaat paikalliset ja laajemmin paikallisesti levinneet (kohdunvieruskudos, vagina, lantion ja para-aortaalitilan alaosan imusolmukkeet – levinneisyysasteet IB3–IIIC2) kasvaimet hoidetaan parantamistavoitteisesti solunsalpaajaherkisteisellä sädehoidolla (kemosädehoito), johon usein liitetään sisäinen sädehoito (brakyhoito).
    • Tietyissä tilanteissa hoitoon voidaan liittää myös immuno-onkologinen hoito (checkpoint-inhibiittori).
    • Kemosädehoito johtaa käytännössä aina munasarjatoiminnan loppumiseen eli menopaussiin.
  • Jos kaukoleviäminen paikallisten imusolmukealueiden ulkopuolelle todetaan jo diagnoosivaiheessa, aloitetaan jarruttava solunsalpaajahoito, johon tietyissä tilanteissa voidaan liittää immuno-onkologinen hoito (checkpoint-inhibiittori).

Seuranta

  • Erikoissairaanhoidossa 2–5 v:n ajan
  • Jos operatiivisesti hoidetuilla HPV-positiivisuus säilyy, seuranta jatkuu edelleen erikoissairaanhoidossa.
  • Jos fertiliteetti on hoidoissa säästetty, voidaan myöhemmin harkita hysterektomiaa.
  • Erikoissairaanhoidon seurannan päätyttyä suositellaan joukkoseulontoihin osallistumista.
  • Syövän uusiutumiseen viittaavia oireita ovat esim. verinen emätinvuoto, virtsaamisongelmat, suolen toimintahäiriöt, yskä, imusolmukesuurentumat tai uusi alaraajaturvotus.
  • Taudin uusiutumista epäiltäessä tehdään huolellinen status ja sen jälkeen jatkoselvitykset erikoissairaanhoidossa.
  • Jos syöpä on ollut levyepiteelialkuinen, potilas voi käyttää hormonikorvaushoitoon sekä systeemistä että paikallista estrogeenihoitoa «Vaihdevuosioireet ja hormonihoito»4.
    • Jos kohdun runko-osa on tallella, käytetään estrogeenin ja progestiinin yhdistelmää.
  • Adenokarsinoomissa systeeminen hormonikorvaushoito voi olla vasta-aiheinen, ellei erikoissairaanhoidosta ole toisin ohjeistettu.

Ennuste

  • 5 v:n kuluttua on elossa
    • 90 % potilaista, joilla syöpä on rajoittunut kohtuun (I aste)
    • 65–70 % potilaista, joilla syöpä on levinnyt paikallisiin imusolmukkeisiin
    • 20–30 % potilaista, joilla syöpä on levinnyt laajemmalle.

Kirjallisuutta

  1. Suomen Gynekologisen Onkologian Erikoislääkärit (FIN-GOG). Gynekologisten syöpien Kelpo hoito -suositus, 2024 (viitattu 06.10.2025). Saatavilla internetissä: «https://gynekologiyhdistys.fi/pienryhmat/onkologia/fingog-kelpohoito/»1.
  2. Cibula D, Raspollini MR, Planchamp F, ym. ESGO/ESTRO/ESP Guidelines for the management of patients with cervical cancer - Update 2023. Int J Gynecol Cancer 2023;33(5):649-666 «PMID: 37127326»PubMed
  3. Lei J, Ploner A, Elfström KM, ym. HPV Vaccination and the Risk of Invasive Cervical Cancer. N Engl J Med 2020;383(14):1340-1348 «PMID: 32997908»PubMed