Kohdunkaulasyöpä
Lääkärin käsikirja
24.10.2025 • Viimeisin muutos 24.10.2025
Keskeistä
- Muista gynekologisista syövistä poiketen ilmaantuvuus on suurinta 30–45-vuotiailla naisilla.
- Alkuvaiheessa kohdunkaulasyöpä on usein täysin oireeton eikä poikkeavia statuslöydöksiä ole. Tällöin se löytyy irtosolunäytteen ja HPV-testin poikkeavien löydösten perusteella erikoissairaanhoidossa tehdyissä jatkotutkimuksissa.
- Useimmiten näissä tilanteissa todetaan kuitenkin korkeintaan syövän esiastemuutos, jonka seurannalla tai paikallisella hoidolla estetään eteneminen syöväksi.
- Kohdunkaulasyövän oireena voi olla ylimääräistä veristä vuotoa, yhdyntäverenvuotoa tai poikkeavan runsas limainen vuoto.
- Kipuoireet lantion alueella viittaavat edenneeseen syöpään, jolloin yleensä on jo poikkeavia statuslöydöksiä.
- Gynekologinen tutkimus (ulkosynnytinalueen inspektio, spekulatutkimus, bimanuelli palpaatio, vatsan ja nivusten palpaatio) tehdään aina.
- Makroskooppisessa kohdunkaulan kasvainepäilyssä voi ottaa irtosolunäytteen, mutta kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon tulee tehdä suoraan ennen näytevastauksen valmistumista.
- Jos epäillään syöpää, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon.
- Lähetteessä kuvataan potilaan toimintakyky, perussairaudet ja niiden hoitotasapaino, aiemmat leikkaukset, oireet ja statuslöydökset sekä mahdollisesti tehtyjen jatkotutkimusten (koepalat, kuvantamistutkimukset) löydökset.
Epidemiologia ja etiologia
- Pitkittynyt ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektio «Papilloomavirusinfektio»1 on tärkein etiologinen tekijä (98 %). HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat n. 70 % kohdunkaulan syövistä.
- HPV-infektion primaaripreventioon tähtäävä HPV-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan «Rokotukset»2.
- Ilmaantuvuus on suurinta 30–45-vuotiailla naisilla.
- Vuosittain Suomessa todetaan n. 200 uutta tapausta.
- Maailmalla kohdunkaulan syöpä on edelleen yleisin gynekologinen syöpä ja naisten neljänneksi yleisin syöpä.
- Ikäryhmäperusteinen joukkoseulonta (nykyään useimmiten herkemmällä HPV-testillä, aiemmin irtosolunäytteellä) ja todettujen esiastemuutosten (high-grade squamous intraepithelial lesion; HSIL/CIN 2–3) hoito vähentävät invasiivisia syöpiä «Papa- ja endometriumnäyte»3.
- Suomessa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on yksi maailman pienimmistä erityisesti tehokkaan joukkoseulonnan ja jatkotoimenpiteiden ansiosta.
- HPV-rokotteet tulevat vähentämään tapauksia entisestään, kun rokotekattavuus on riittävä.
- Syövistä 60–75 % on levyepiteelikarsinoomia, 25–40 % lieriöepiteelilähtöisiä eli adenokarsinoomia.
- Pieni osa adenokarsinoomista on HPV:stä riippumattomia.
- Näissä syövissä kaikki tavanomaiset diagnostiset menetelmät (irtosolunäyte, kolposkopia ja koepalat) ovat useissa tapauksissa epäherkkiä.
- Syövän pääasiallinen riskitekijä on pitkittynyt HPV-infektio.
- Muita riskitekijöitä ovat tupakointi ja immunosuppressio (esim. HIV-infektio, osa immunosuppressiivisista lääkityksistä).
Oireet ja diagnoosi
- Oireettomilta syöpä voidaan löytää irtosolunäytteen ja HPV-testin perusteella.
- Useimmiten kyseessä on kuitenkin paikallisella poistolla hoidettavissa oleva esiastemuutos eikä syöpätasoinen löydös.
- Pienet paikalliset syövät (levinneisyysaste IA) ovat mikroskooppisia löydöksiä kudosnäytteessä usein ilman oireita tai makroskooppisia kliinisiä löydöksiä.
- Oireena voi olla ylimääräistä veristä vuotoa, yhdyntäverenvuotoa tai poikkeavan runsas limainen vuoto.
- Levyepiteelisyöpä voi näkyä emättimeen työntyvänä herkästi vuotavana kasvaimena tai kohdunsuun haavaumana.
- Kohdunkaulakanavaan painottuvat adenokarsinoomat löytyvät huonommin irtosolukokeella eivätkä välttämättä näy inspektoiden. Kohdunkaulan tynnyrimäistä laajenemista voi esiintyä.
- Makroskooppisessa tuumoriepäilyssä voi ottaa irtosolunäytteen, mutta kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon tulee tehdä suoraan ennen näytevastauksen valmistumista.
- Erikoissairaanhoidossa levinneisyys selvitetään koepalojen ja/tai sähkösilmukkapreparaatin sekä tarvittaessa radiologisten tutkimusten (lantion magneettikuvaus, vartalon tietokonetomografia [TT] tai positroniemissiotomografia [PET-TT]) perusteella.
- Levinneisyysluokitus perustuu kliinisiin ja kuvantamislöydöksiin.
Hoito
- Hoito määräytyy levinneisyyden mukaan.
- Paikallisen pinnallisen syövän (invaasiosyvyys < 5 mm) hoitona on tavallinen kohdunpoisto. Fertiili-ikäisillä munasarjojen poisto ei yleensä ole tarpeen.
- Kohdunkaulan amputaatio tai pelkkä sähkösilmukkahoito voidaan tehdä valikoiduissa tapauksissa HPV-riippuvaisissa tyypillisissä histologioissa, jos hedelmällisyys halutaan säilyttää.
- Vartijaimusolmuketutkimus ja/tai lantion imusolmukkeiden poisto tehdään joissain tilanteissa (lymfovaskulaaritilan invaasio, LVI).
- Kohdunkaulaan rajoittunut syöpä (levinneisyysaste IB1–IB2; > 5 mm:n invaasiosyvyys ja/tai < 4 cm:n kokoinen kasvain) hoidetaan useimmiten radikaalilla kohdunpoistolla (Wertheimin leikkaus; kohdunpoisto sisältää kohdunvieruskudoksen sekä vaginan yläosan poiston) sekä lantion imusolmukkeiden poistolla.
- Vartijaimusolmuketutkimus tehdään toimenpiteen alussa, ja imusolmukkeet lähetetään jääleiketutkimukseen.
- Jos vartijaimusolmukkeissa todetaan metastasointi, kohdunpoistoa ei tehdä vaan edetään kemosädehoitoon. Leikkauksessa voidaan tehdä lantion ja para-aortaalitilan lymfadenektomia.
- Fertiliteetin säästämiseen tähtäävä hoito (ei kohdun runko-osan poistoa) on joskus hyvin tarkoin harkituissa tapauksissa mahdollinen.
- Kookkaat paikalliset ja laajemmin paikallisesti levinneet (kohdunvieruskudos, vagina, lantion ja para-aortaalitilan alaosan imusolmukkeet – levinneisyysasteet IB3–IIIC2) kasvaimet hoidetaan parantamistavoitteisesti solunsalpaajaherkisteisellä sädehoidolla (kemosädehoito), johon usein liitetään sisäinen sädehoito (brakyhoito).
- Tietyissä tilanteissa hoitoon voidaan liittää myös immuno-onkologinen hoito (checkpoint-inhibiittori).
- Kemosädehoito johtaa käytännössä aina munasarjatoiminnan loppumiseen eli menopaussiin.
- Jos kaukoleviäminen paikallisten imusolmukealueiden ulkopuolelle todetaan jo diagnoosivaiheessa, aloitetaan jarruttava solunsalpaajahoito, johon tietyissä tilanteissa voidaan liittää immuno-onkologinen hoito (checkpoint-inhibiittori).
Seuranta
- Erikoissairaanhoidossa 2–5 v:n ajan
- Jos operatiivisesti hoidetuilla HPV-positiivisuus säilyy, seuranta jatkuu edelleen erikoissairaanhoidossa.
- Jos fertiliteetti on hoidoissa säästetty, voidaan myöhemmin harkita hysterektomiaa.
- Erikoissairaanhoidon seurannan päätyttyä suositellaan joukkoseulontoihin osallistumista.
- Syövän uusiutumiseen viittaavia oireita ovat esim. verinen emätinvuoto, virtsaamisongelmat, suolen toimintahäiriöt, yskä, imusolmukesuurentumat tai uusi alaraajaturvotus.
- Taudin uusiutumista epäiltäessä tehdään huolellinen status ja sen jälkeen jatkoselvitykset erikoissairaanhoidossa.
- Jos syöpä on ollut levyepiteelialkuinen, potilas voi käyttää hormonikorvaushoitoon sekä systeemistä että paikallista estrogeenihoitoa «Vaihdevuosioireet ja hormonihoito»4.
- Jos kohdun runko-osa on tallella, käytetään estrogeenin ja progestiinin yhdistelmää.
- Adenokarsinoomissa systeeminen hormonikorvaushoito voi olla vasta-aiheinen, ellei erikoissairaanhoidosta ole toisin ohjeistettu.
Ennuste
- 5 v:n kuluttua on elossa
- 90 % potilaista, joilla syöpä on rajoittunut kohtuun (I aste)
- 65–70 % potilaista, joilla syöpä on levinnyt paikallisiin imusolmukkeisiin
- 20–30 % potilaista, joilla syöpä on levinnyt laajemmalle.
Kirjallisuutta
- Suomen Gynekologisen Onkologian Erikoislääkärit (FIN-GOG). Gynekologisten syöpien Kelpo hoito -suositus, 2024 (viitattu 06.10.2025). Saatavilla internetissä: «https://gynekologiyhdistys.fi/pienryhmat/onkologia/fingog-kelpohoito/»1.
- Cibula D, Raspollini MR, Planchamp F, ym. ESGO/ESTRO/ESP Guidelines for the management of patients with cervical cancer - Update 2023. Int J Gynecol Cancer 2023;33(5):649-666 «PMID: 37127326»PubMed
- Lei J, Ploner A, Elfström KM, ym. HPV Vaccination and the Risk of Invasive Cervical Cancer. N Engl J Med 2020;383(14):1340-1348 «PMID: 32997908»PubMed