Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A A

Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito

Keskeinen sanoma
Tavoitteet
Kohderyhmät
Aiheen rajaus
Määritelmiä
Muistioireiden esiintyvyys
Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet
Muistioireiden syyt
Diagnostiikka ja oireiden arviointi
- Perusselvitykset
- Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi
- Lisätutkimukset
Muistisairauksien tyypilliset kliiniset kuvat
Alzheimerin tauti
- Alzheimerin taudin kulku
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä
Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet
- Lewyn kappale -tauti
- Parkinsonin taudin muistisairaus
Otsa-ohimolohkorappeumat
- Frontotemporaalinen dementia
- Etenevä sujumaton afasia
- Semanttinen dementia
Muistisairauksien lääkehoito
- Hoidon aloitus
- Lääkehoidon korvattavuus
- Hoidon käytännön toteutus ja seuranta
- Lääkehoitovasteen arviointi
- Muistisairauslääkkeen käytön lopetus
Muistisairauslääkkeet
- Asetyylikoliiniesteraasin estäjät
- Donepetsiili
- Galantamiini
- Rivastigmiini
- Antiglutamaattilääkitys
Alzheimerin taudin lääkehoito
- Donepetsiili
- Galantamiini
- Rivastigmiini
- Memantiini
- Yhteiskäyttö
Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän lääkehoito
Alzheimerin taudin ja samanaikaisen aivoverenkiertosairauden lääkehoito
Parkinsonin taudin muistisairauden ja Lewyn kappale -taudin lääkehoito
- Otsa-ohimolohkorappeumat
Muut muistisairauksissa tutkitut valmisteet
Käytösoireiden hoito
- Käytösoireiden lääkehoito
Muistipotilaan hoidon kokonaisuus
- Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon
- Muistipoliklinikka ja muistitiimi
- Muistisairauden diagnoosi
- Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
- Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti
- Muistipotilaan pitkäaikaishoito
Ohjeet potilaille ja läheisille
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä
- Sidonnaisuudet
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito

Käypä hoito

13.8.2010

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf, linkki tulossa myöhemmin)

Käypä hoito -tiivistelmä suomeksi «Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito»1 ja englanniksi «The Diagnosis and Medical Treatment of Memory Disorders»2

Potilasversio suomeksi «Muistisairaudet»3

Muistioireiden perusselvitys -kaavio «»1

Keskeinen sanoma

Tämä suositus on julkaistu vuonna 2006 nimellä Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Päivityksen yhteydessä suosituksen aihepiiri laajennettiin kattamaan myös muita yleisimpiä muistisairauksia.
Muistisairauksia, Alzheimerin tauti (AT) mukaan luettuna, voidaan todennäköisesti ehkäistä vaikuttamalla tunnettuihin vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen. Yksinkertaistaen sanottuna, huolehtimalla sydämen terveydestä huolehditaan myös aivojen terveydestä. Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyyttä voidaan arvioida keski-iässä riskimittarin avulla.
Muistisairaudet on kansantauti. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Suomessa on jopa 120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta oli lievästi heikentynyt, ja 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementian oireista kärsivää.
Suomessa ilmaantuu vuosittain noin 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta.
Työikäisistä on etenevä muistisairaus noin 7 000–10 000:lla.
Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT, aivoverenkiertosairaudet (AVH: isojen suonten tauti, pienten suonten tauti ja kognitiivisesti kriittiset infarktit), AT + AVH, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia (FTD), etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia).
AT on etenevien muistioireiden ja dementian syynä ainakin 70 %:lla. Aivoverenkiertosairauteen liittyvä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) on syynä 15–20 %:lla (AT + AVH 10 %:lla). AT ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus (AT + AVH) on merkittävä muistisairauden muoto vanhemmissa ikäryhmissä ja saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alatyyppi. Lewyn kappale -sairauksien (PTD, LKT ja AT + LKT) osuus on 10–15 %.
Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää.
Selvityksen kulmakivinä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
- Aivojen magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen kuvantamismenetelmä.
Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta.
- Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin.
- Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6–12 kuukauden välein.
Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä. Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa.
- AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä tai memantiini). Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
- Vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä muistisairauslääkkeistä voi olla hyötyä kognition muttei omatoimisuuden osalta. VCI tai VD ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
- AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, voivat hyötyä muistisairauslääkityksestä. Erityisesti galantamiinin teho on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä. Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole vastaavaa näyttöä laajoista lumekontrolloiduista kaksoissokkotutkimuksista.
- PT-muistisairauden oireiden ensisijainen hoito on AKE-lääke. Tämän ryhmän lääkkeistä vain rivastigmiinilla se on virallinen käyttöaihe.
- Myös LKT:n oireiden hoidossa AKE-lääkkeistä on hyötyä, mutta se ei ole virallinen käyttöaihe.
Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen.
Potilasta ja hoitovastetta tulee seurata säännöllisesti 6–12 kuukauden välein.
- Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen, keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen ja vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
Hoito muistisairauslääkkeillä lopetetaan, jos
- lääkehoidon valvonta ei onnistu
- ilmenee vaikeita haittavaikutuksia, jotka eivät korjaannu lääkkeen vaihdolla,
- tila heikkenee nopeasti kaikkia lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä käytettäessä tai
- lääkkeillä ei katsota saavutettavan hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta vaikeassa dementiassa.
Käytösoireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
- Käytösoireiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää muiden sairauksien ja laukaisevien tekijöiden osuus.
- Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia.
- Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
- Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten lääkehoito on tilapäistä. Psyykelääkityksen tarve tulee arvioida 3–6 kuukauden välein. Vastetta voidaan arvioida luotettavammin noin kuukauden kuluttua psyykelääkityksen aloittamisesta.
Lääkitystä tarvitaan masennusoireiden sekä vaikeiden levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta monien vaikeiden käytösoireiden hoidossa siitä ei ole hyötyä.
- Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat ensisijaisia masennuksen hoidossa.
- Alzheimerin taudin dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe.
- Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.
- Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöiden määrää ja kuolleisuutta dementiapotilailla, minkä takia niiden käyttö tulee rajata vain vaikeampiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin.
Lääkitys on osa muistisairauden kokonaisvaltaista hoitoa. Sen onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä.
- Hoidon kokonaisuus, jonka perustana on muistikoordinaattorin säännöllinen seuranta ja ohjaus, parantaa hoidon laatua.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on
- edistää yleisimpien muistisairauksien ehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä
- tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien diagnostiikkaa ja lääkehoitoa osana kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu
- lääkäreille ja muille terveydenhuollon, sosiaalityön ja apteekkialan ammattiryhmille,
- sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille sekä
- soveltuvin osin (potilasohjeet ja suosituksen potilasversio) muistipotilaille ja heidän läheisilleen.

Aiheen rajaus

Tämä suositus käsittelee yleisimpien etenevien muistisairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa.
Suositusta varten ei ole tehty näytönasteen arviointia lääkkeettömistä hoidoista ja kuntoutuksesta.
Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä, joiden laajempi arviointi ja käsittely on jätetty tämän suosituksen ulkopuolelle. Ne on kuitenkin tuotu esille suosituksessa, sillä työryhmä haluaa korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.

Määritelmiä

Kognitiivisilla (tiedonkäsittelyn) oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ilmenevät tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymisenä tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, abstraktissa ajattelussa, orientaatiossa, kielellisissä toiminnoissa, muistitoiminnoissa taikka visuospatiaalisissa tai visuokonstruktiivisissa toiminnoissa.
Muistioire viittaa episodisen muistin (tapahtumamuistin) ja semanttisen muistin (asiamuistin) toiminnassa esiintyviin vaikeuksiin. Nämä voivat johtua otsa- tai ohimolohkon toiminnan muutoksista, jotka aiheuttavat mieleen painamisen, muistissa säilyttämisen tai mieleen palauttamisen hankaluutta. Muistioiretta arvioitaessa huomioidaan myös tarkkaavuus, työmuisti ja toiminnanohjaus.
Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on oiretermi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä on subjektiivinen muistioire tai oire muulla tiedonkäsittelyn osa-alueella ja objektiivisesti on todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikkeneminen aikaisemmasta suoritustasosta, mutta jokapäiväisistä toimista selviytyminen ei ole vaikeutunut merkittävästi eivätkä minkään muistisairauden diagnostiset kriteerit täyty. MCI ei ole varsinainen diagnoosi vaan oirekokonaisuus, jolla on useita erillisiä syitä.
Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen heikentymiseen. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (AT), aivoverenkiertosairaudet AVH (isojen suonten tauti, pienten suonten tauti, kognitiivisesti kriittiset infarktit), Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT) ja Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia (FTD), etenevä sujumaton afasia, semanttinen dementia).
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (vascular cognitive impairment, VCI) on AVH:n aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä. Tähän sisältyvät rajatummat kognitiiviset oireet yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osa-alueella ja oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, dementia-asteiseen oirekuvaan johtavat AVH:hon liittyvät tapaukset (vaskulaariset dementiat, VD). VCI-ryhmään on usein liitetty myös Alzheimer-potilaat, joilla on kliinisesti merkittävä AVH (AT + AVH).
- VCI on kliinisesti heterogeeninen oireyhtymä, joka liittyy monentyyppisiin vaskulaarisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin ja jolla on toisistaan poikkeavia syitä ja kliinisiä taudinkuvia.
- Kyse on oireyhtymästä, ei erillisestä sairaudesta.
- VCI:n keskeisiä alatyyppejä ovat pienten suonten tauti (subkortikaalinen tauti), suurten suonten tauti (kortikaalinen, moni-infarktitauti) ja kognitiivisesti kriittisellä alueella olevan infarktin (kognitiivisesti kriittinen infarkti) aiheuttamat tilat.
Omatoimisuudella tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisistä toimista (activities in daily living, ADL).
- Omatoimisuus edellyttää perustoimintojen (esimerkiksi henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen = ADL) sekä monimutkaisten tai instrumentaalisten toimintojen (esimerkiksi talouden suunnittelu ja rahan käyttö, kodinkoneiden käyttö, työkyky, harrastukset = IADL) sujumista vaikeuksitta sekä kommunikaatiokykyä.
Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa. Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementiassa kognition heikentyminen johtuu elimellisestä syystä. Dementia on kliinisen oireyhtymän diagnoosi, jonka potilaan tunteva lääkäri tekee riittävien tutkimusten perusteella. Dementian syy voi olla etenevä sairaus (esim. AT), pysyvä jälkitila (esim. aivovamma) tai hoidolla parannettava sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta). Dementiaan johtavia muistisairauksia (esim. AT) kutsutaan nykyään eteneviksi muistisairauksiksi.
Käytösoireilla tarkoitetaan muistisairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne-elämässä (behavioral and psychological symptoms of dementia, BPSD). Näitä oireita ovat muun muassa aggressio, ahdistuneisuus, apatia, depressio, harha-aistimukset, harhaluulot, itsensä vahingoittaminen, kuljeskelu, poikkeava motorinen käytös ja karkailu, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, tavaroiden keräily ja kätkeminen ja ärtyneisyys.
Yleisvaikutelma tarkoittaa ammattihenkilön tekemään haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen perustuvaa kokonaisvaltaista arviota henkilön oireista ja niissä tapahtuneista muutoksista ja viittaa Alzheimer-lääketutkimuksissa käytettyyn vastemuuttujaan "clinician's interview-based impression of change" (CIBIC) tai vastaavaan.
Suosituksessa käytetyt lyhenteet on selitetty tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa «Muistisairauksia käsittelevässä suosituksessa käytettyjä lyhenteitä»1.
Muistipoliklinikalla tarkoitetaan muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä moniammatillista terveydenhuollon työryhmää «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa, ohjannassa ja seurannassa «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
Muistikoordinaattorilla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattihenkilöä, jonka vastuulla on muistipotilaan hoidon koordinointi sekä ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa. Koordinaattorin työparina on lääkäri «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.

Muistioireiden esiintyvyys

Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta «Koivisto K, Reinikainen KJ, Hänninen T ym. Prevalence of age-associated memory impairment in a randomly selected population from eastern Finland. Neurology 1995:45:741-7; PMID: 7723964»2.
Vuonna 2004 Suomessa oli määritelmän mukaan vaihdellen arviolta 60 000–120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta oli lievästi heikentynyt «Hänninen T, Hallikainen M, Tuomainen S, Vanhanen M, Soininen H. Prevalence of mild cognitive impairment: a population-based study in elderly subjects. Acta Neurol Scand 2002;106:148-54; PMID: 12174174»3, ja 35 000 kärsi lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta «Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006»4.
Työikäisten ryhmässä eteneviä muistisairauksia on noin 7 000–10 000:lla «Hänninen T, Hallikainen M, Tuomainen S, Vanhanen M, Soininen H. Prevalence of mild cognitive impairment: a population-based study in elderly subjects. Acta Neurol Scand 2002;106:148-54; PMID: 12174174»3, «Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006»4.
Suomessa ilmaantuu vuosittain uusia dementiatasoisia muistisairaustapauksia vähintään 13 000 «Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006»4.
On arvioitu, että yhden terveyskeskuslääkärin vastuuväestössä (2 200 henkilöä) muistisairautta potee keskimäärin 20 henkilöä ja uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain viisi «Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006»4.
Suurimmalla osalla pysyvässä pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementia «Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. Quality and productivity in institutional care for elderly residents - benchmarking with the RAI. 1st ed. Helsinki: National Research and Development Centre for»6.
AT on etenevien muistioireiden ja dementian syynä ainakin 70 %:lla «Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P, Gabriel E. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58; PMID: 2358819»7, «Neuropathology Group. Medical Research Council Cognitive Function and Aging Study. Pathological correlates of late-onset dementia in a multicentre, community-based population in England and Wales. Neu»8.
Aivoverenkiertosairauteen liittyvä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä on 15–20 %:lla (AT + AVH 10 %). Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa esiintymisluvut ovat samansuuntaisia «Mölsä PK, Marttila RJ, Rinne UK. Epidemiology of dementia in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;65:541-52; PMID: 7113661»9, «Sulkava R, Wikström J, Aromaa A ym. Prevalence of severe dementia in Finland. Neurology 1985:35:1025-9; PMID: 4010941»10, «Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T, Valvanne J, Tilvis R. Prevalence of dementia in the city of Helsinki. Acta Neurol Scand 1993;87:106-10; PMID: 8442392»11, «Muistihäiriöt ja dementia. Alhainen K, Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. Kustannus Oy Duodecim. 3. uudistettu painos 2010»12.
Muita keskeisiä syitä ovat Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet ja otsa-ohimolohkorappeumat. Lewyn kappale -sairauksien osuus (PT-muistisairaus, LKT ja AT + LKT) on noin 10–15 %. Arvioidaan, että PT-muistisairauden osuus kaikista dementioista on noin 3-4 % «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; PMID: 17542011»13, «Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63; PMID: 16041803»14.
- Frontotemporaalinen dementia käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumista.
- Arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista johtuu otsa-ohimolohkorappeumista.

Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Ikä on kognitiivisen heikentymisen, muistioireiden ja dementian tärkein vaaratekijä.
Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien (tai suojaavien) tekijöiden kanssa lopulta määräävät kliinisten oireiden synnyn.
Tavallisia muistioireisiin yhdistyviä vaaratekijöitä on esitetty taulukossa «Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärk»1.
- Näistä keskeisiä ovat valtimotautien yleiset vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.
Epidemiologisten havaintojen perusteella on kehitetty riskimittari, joilla voidaan arvioida keski-ikäisen henkilön tulevaa muistisairausriskiä «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T, Winblad B, Soininen H, Tuomilehto J. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. »15, ks. taulukko « Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde . »2, potilasohje riskimittarista «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»2, (kuva «Muistisairauden kokonaisriski ratkaisee»1
).
- Havaittuihin vaaratekijöihin pitää puuttua ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla. Tämä on huomion arvoista jo koulu- ja työterveyshuollossa.
Kuvatut tekijät liittyvät kliinisen taudin ilmaantumisen riskiin epidemiologisissa tutkimuksissa. Syy-yhteyden osoittaminen vaatisi kuitenkin hoitotutkimusta, jossa vaaratekijän vähentämisellä tai poistamisella saadaan aikaan AT-tapausten väheneminen ja samanaikainen AT:lle tyypillisten aivomuutosten väheneminen.
Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskeviin tutkimuksiin ja niiden tulkintaan sisältyy useita ongelmia ja virhelähteitä, joita on kuvattu tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa «Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskevien tutkimusten ongelmia ja virhelähteitä»3. Pyrittäessä muistisairauksien tehokkaaseen ehkäisyyn ei voida tukeutua pelkästään kliinisten hoitotutkimusten tuloksiin – etenkin, jos ne kohdistuvat lyhytaikaisesti vain yhteen vaaratekijään (ks. taulukko « Keskeisiä satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joissa on tähdätty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin Alzheimerin taudin tai ylipäänsä dementian ehkäisyä ajatellen. »3).
Terveellisten elintapojen noudattamisen ja aivojen terveydestä huolehtimisen läpi elämän voidaan ajatella olevan myös parasta muistisairauksien ja dementian ehkäisyä.
Kohonneen verenpaineen lääkehoidosta on hyötyä myös kognitiivisen toimintakyvyn kannalta pääosin iäkkäillä tehtyjen tutkimusten pohjalta arvioituna «Peters R, Beckett N, Forette F ym; HYVET investigators. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-»16, «Statiinihoidosta ei ole haittaa kognitiivisen toiminnan kannalta.»C.
Lumekontrolloitua näyttöä ei ole dyslipidemian hoidon hyödyllisyydestä kognitiivisten toimintojen säilymisen kannalta «Statiinihoidosta ei ole haittaa kognitiivisen toiminnan kannalta.»C tai esimerkiksi omega-3 -rasvahappojen käytöstä.
Estrogeenikorvaushoito ei liene tehokas kognition heikkenemisen estossa, mikäli se aloitetaan yli 65 vuoden iässä «Estrogeenikorvaushoito ei liene tehokas kognition heikkenemisen estossa postmenopausaalisilla naisilla.»C, «Estrogeenikorvaushoito ei liene tehokasta dementiaa sairastavien naisten kognition hoidossa.»C.
Toistaiseksi ei näyttöä ole riskitekijöiden hoidon vaikutuksesta jo puhjenneen muistisairauden etenemiseen (sekundaaripreventio).
Ks. myös Potilasohje muistisairauksien riskimittarista ja ehkäisystä «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»2.

Taulukko 1. Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Lähteet «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T, Winblad B, Soininen H, Tuomilehto J. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. »15, «Peters R, Beckett N, Forette F ym; HYVET investigators. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-»16, «Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer`s disease. Cochrane Database Syst Rev 2008;(3):CD002854»66, «Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80; PMID: 16227450»67, «Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66; PMID: 18779228»68, «Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6; PMID: 19474131»69, «Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11; PMID: 18570697»70, «Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92; PMID: 19474137»71, «Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4):CD004514»72, «McGuinness B, Craig D, Bullock R, Passmore P. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD003160»73, «Peters R, Peters J, Warner J, Beckett N, Bulpitt C. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12; PMID: 18487267»74, «Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69; PMID: 15279021»75.
Vaaraa lisäävät	Vaaraa pienentävät
Ikä	Hyvä koulutus
Sukuhistoria	Henkinen aktiivisuus
Geneettiset tekijät, joista tärkein apolipoproteiini E:n alleeli e4	Sosiaalinen aktiivisuus
Matala koulutustaso	Aerobinen liikunta
Vähäinen henkinen aktiivisuus	Kohtuullinen alkoholinkäyttö
Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen	Omega-3 -rasvahappojen (kalan) saanti
Masentuneisuus	Antioksidantit
Vähäinen fyysinen aktiivisuus	Hormonikorvaushoito naisilla
Runsas alkoholinkäyttö	Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet
Tupakointi	Kohonneen verenpaineen lääkehoito
Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio
Aivovammat
Aivoverenkiertosairaudet
Suuri kolesteroliarvo keski-iässä
Korkea verenpaine keski-iässä
Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes

Taulukko 2. Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T, Winblad B, Soininen H, Tuomilehto J. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. »15.
Muuttuja (riskitekijä)		Pisteet
Ikä (v)	< 47	0
	47–53	3
	> 53	4
Koulutusaika (v)	≥ 10	0
	7–9	2
	0–6	3
Sukupuoli	Nainen	0
Sukupuoli	Mies	1
Systolinen eli yläverenpaine (mmHg)	≤ 140	0
Systolinen eli yläverenpaine (mmHg)	≥ 140	2
Painoindeksi (kg/m²)	≤ 30	0
Painoindeksi (kg/m²)	≥ 30	2
Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l)	≤ 6.5	0
Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l)	≥ 6.5	2
Liikunta	Aktiivinen	0
Liikunta	Ei-aktiivinen	1
Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana?
Yhteispisteet	Muistisairauden riski (%)	95 %:n luottamusväli
0–5	1.0	0.0–2.2
6–7	1.9	0.2–3.5
8–9	4.2	1.9–6.4
10–11	7.4	4.1–10.6
12–15	16.4	0.7–23.1

Taulukko 3. Keskeisiä satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joissa on tähdätty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin Alzheimerin taudin tai ylipäänsä dementian ehkäisyä ajatellen.
Hoito	Vaikutus kognitioon
Homokysteiinipitoisuutta pienentävä vitamiinihoito (B₆, B₁₂, folaatti)	Yleensä ei vaikutusta paitsi yhdessä folaattitutkimuksessa «Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4):CD004514»72
Antioksidantit (E-vitamiini)	Ei vaikutusta
Monivitamiinivalmisteet	Ei vaikutusta tai heikko vaikutus, jos puutostila
Kognitioharjoitukset	Jonkin verran pitkäkestoista vaikutusta siihen kognition osa-alueeseen, jota harjoitettu
Fyysinen aktiivisuus	Ei vaikutusta (aerobisella harjoituksella edullista vaikutusta toiminnanohjaukseen yhdessä tutkimuksessa) «Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52; PMID: 20223924»81
Hormonikorvaushoito	Ei näyttöä tai lisäävät riskiä vanhemmilla (yli 64-vuotiailla) naisilla
Asetyylisalisyylihappo tai muut tulehduskipulääkkeet	Ei näyttöä
Asetyylisalisyylihappo tai muut tulehduskipulääkkeet	Haittavaikutukset voivat olla merkittäviä
Gingko biloba- eli neidonhiuspuu-uute	Ei näyttöä
Kohonneen verenpaineen lääkehoito	Yksittäisissä tutkimuksissa vaikutukset vaihtelevia, uusimman meta-analyysin mukaan edullinen vaikutus «Peters R, Beckett N, Forette F ym; HYVET investigators. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-»16
Statiinit	Satunnaistetuissa enintään viiden vuoden tutkimuksissa «Muangpaisan W, Brayne C; Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Systematic review of statins for the prevention of vascular dementia or dementia. Geriatr Gerontol Int 2010;10:1»82 ei vaikutusta kognitioon. Statiineilla osoitetun iskeemisten aivoverenkierron häiriöiden eston voidaan olettaa vaikuttavan pitkällä aikavälillä edullisesti myös kognitioon, mutta tästä ei ole käytettävissä tutkimuksia

Muistioireiden syyt

Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laaja-alaiseen yhteistoimintaan.
Muistioireiden mekanismeja ovat
- paikallinen vaurio kognition kannalta kriittisellä aivoalueella
- aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen häiriöt.
Muistioireiden yleisiä syyryhmiä ovat ohimenevät syyt, pysyvät jälkitilat ja etenevät sairaudet (taulukko «Muistioireiden tavallisia syitä. »4) sekä hoidolla parannettavissa olevat syyt (taulukko «Muistioireiden parannettavissa olevia syitä.»5) riippumatta siitä, mikä on muistihäiriön mekanismi.
Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet lisäävät kognitiivisia ongelmia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen (taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet.»7) «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4, «Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Drugs with anticholinergic properties, cognitive decline, and dementia in an elderly general population: the 3-city study. Arch Intern Med 2009;169:1317»17.
Perussyyn ohella muistipotilaalla on usein muita suorituskykyä heikentäviä tekijöitä, jotka edellyttävät hoitoa (taulukko «Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä. »6).
- Alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin tulee huomioida muistioireita selvitettäessä «Alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus»5.

Taulukko 4. Muistioireiden tavallisia syitä.
Ohimenevät	Pysyvät jälkitilat	Etenevät
Aivoverenkiertosairaus	Aivovamma	Alzheimerin tauti
Lievä aivovamma	Aivoverenkiertosairaus	Aivoverenkiertosairaus
Epileptinen kohtaus	Aivotulehdus (meningiitti, enkefaliitti)	Lewyn kappale -tauti
Lääkkeet	B₁-vitamiinin puutos	Parkinsonin tauti ja muut ekstrapyramidaaliset dementiat
Päihteet	Leikkaus ja sädehoito	Otsa-ohimolohkon rappeumat
Psykiatriset häiriöt	Alkoholin aiheuttama aivovaurio (esimerkiksi Wernicke–Korsakovin oireyhtymä)	Prionitaudit
Sekavuus		Harvinaiset perinnölliset dementiat

Taulukko 5. Muistioireiden parannettavissa olevia syitä.
Psykiatriset häiriöt	Masennus Ahdistuneisuus Uupumisoireyhtymä
Aineenvaihdunnan häiriöt	Hypo- ja hypertyreoosi Hypo- ja hyperparatyreoosi Lisämunuaisen toimintahäiriöt Maksan ja munuaisten vajaatoiminta Hyponatremia Hypoglykemia
Puutostilat	B₁₂-vitamiini (kobalamiini) Nikotiinihappo (niasiini) Foolihappo B₁-vitamiini (tiamiini)
Keskushermostoinfektiot	Lues Tuberkuloosi Borrelioosi HIV-infektio Herpes
Kallonsisäiset syyt	Hyvänlaatuinen aivokasvain Subduraalihematooma Normaalipaineinen hydrokefalia
Aivojen hypoksia ja iskemia	Krooninen keuhkosairaus Uniapnea Hypotensio Hypoperfuusio Vaikea anemia Polysytemia
Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt	Antikolinergit Sedatiivit Orgaaniset liuotteet Alkoholi ja muut päihteet Eräät metallit

Taulukko 6. Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä.
Sopimaton lääkitys ja interaktiot
Päihteet
Infektiot
Aliravitsemus, kuivuma
Sydämen ja keuhkojen toimintahäiriö
Aineenvaihdunnan häiriö
Puutostilat
Uni-valverytmin häiriö
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriö
Agitaatio, paranoia, deluusiot, hallusinaatiot (usein itse taudin oireita)
Liialliset tai liian vähäiset ympäristövirikkeet
Vaikea sosiaalinen tilanne, sosiaalinen eristyminen

Taulukko 7. Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet.
Lääkeryhmä	Lääke
¹⁾ Vaikutus keskushermostossa voi olla vähäisempää kuin muilla ryhmän lääkkeillä muutamien tehtyjen tutkimusten perusteella.
Virtsatieantikolinergit pakkoinkontinessin hoitoon	oksibutiniini trospium fesoterodiini tolterodiini¹⁾ darifenasiini¹⁾ solifenasiini¹⁾
Vanhat Parkinsonin taudin lääkkeet	biperidiini amantadiini
Perinteiset psykoosilääkkeet	klorpromatsiini levomepromatsiini peratsiini proklorperatsiini flufenatsiini perisiatsiini tsuklopentiksoli klorprotikseeni flupentiksoli
Trisykliset masennuslääkkeet	doksepiini amitriptyliini nortriptyliini klomipramiini
Muita antikolinergisiä lääkkeitä	orfenadiini hydroksitsiini
COPD:n hoidossa käytettävät lääkkeet tiotropium ja ipratropium ovat puhtaita antikolinergejä, mutta COPD:n aiheuttama hypoksemia on aivojen kannalta todennäköisesti vaarallisempaa kuin näiden lääkkeiden antikolinergisyys!

Diagnostiikka ja oireiden arviointi

Muistioireiden syy tulee selvittää (ks. Euroopan neurologiyhdistyksen suositus «http://www.efns.org/fileadmin/user_upload/guidline_papers/EFNS_guideline_2007_management_of_disorders_associated_with_dementia.pdf ja American Academy of Neurology http://www.aan.com/practice/guideline/index.cfm»1 ja American Academy of Neurology «http://www.aan.com/practice/guideline/index.cfm»2) «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1, «Waldemar G, Dubois B, Emre M, Scheltens P, Tariska P, Rossor M. Diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia. The role of neurologists in Europe. Europe»18, «Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia. Suom Lääkäril 1996;29:2949-57»19.
Tutkimukset jakautuvat
- perusselvityksiin ja
- lisätutkimuksiin (Muistioireiden perusselvitys -vuokaavio «»1).
Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta.
- Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueelliseen muistipoliklinikkaan «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
- Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata säännöllisesti 6-12 kuukauden välein.
Diagnostiikkaa, oireiden arviointia ja potilaan seurantaa on kuvattu tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa «Muistisairauden diagnostiikka, oireiden arviointi ja sairauden seuranta»6.
Lisätietoa diagnostisista kriteereistä taulukossa «Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet.»8 ja sähköisissä tausta-aineistoissa «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»7, «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»8, «Alzheimerin NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984»9, «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»10 ja «Kliinisen diagnoosin kriteerit: frontotemporaalinen degeneraatio, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen afasia ja assosiatiivinen agnosia (semanttinen dementia)»11.
Potilasohje "Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?" on sähköisessä tausta-aineistossa «Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?»12.

Perusselvitykset

Perusselvitysten tavoitteet ovat
- löytää spesifistä hoitoa edellyttävät tilat, joista tärkein on masennus (taulukko «Muistioireiden parannettavissa olevia syitä.»5)
- tunnistaa oirekuvaltaan tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20 (taulukot «Oireet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa viittaavat Alzheimerin tautia harvinaisempaan dementian syyhyn. Lähde: .»9, «Tärkeimpien muistisairauksien varhaislöydökset. Lähde: .»10 ja « Neurologinen löydös diagnostisena vihjeenä muistisairauden varhaisvaiheessa. Lähde: . »11)
- tunnistaa erikoisosaamista edellyttävät tilanteet.
Huolellinen anamneesi ja läheisen haastattelu ovat diagnostiikan kulmakiviä «Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-35»21.
Selvitettäviä asioita ovat
- potilaan peruskapasiteetti ja saavutettu henkinen suorituskyky (koulumenestys, koulutustaso, mahdolliset erityisvaikeudet, kuten lukihäiriö, työhistoria)
- yleinen terveydentila
- aivojen toimintaa heikentävät tekijät (taulukko «Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärk»1)
- lääkitys
- päihteidenkäyttö.
Arvio muistioireista «Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-35»21, «Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T. Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa. Suom Lääkäril 2006;61:2961-6»22, «Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta. Suom Lääkäril 2007;44:4097-102»23
- ensioireet (tiedonkäsittelyn oireet ja mahdolliset käytösoireet)
- oireiston kehittyminen ja etenemistapa.
- Ks. myös seuraavat tausta-aineistot:
  - Muistikysely potilaalle suomeksi «»2 ja ruotsiksi «»3,
  - Muistikysely läheiselle suomeksi «»4 ja ruotsiksi «»5.
Kliininen tutkimus
- suppea kliininen neurologinen tutkimus: kävely ja liikuntakyky, puolioireet, Parkinson-tyyppiset oireet, puhe, silmänliikkeiden häiriöt, apraksia
- yleistila ja verenkiertoelimistön tila.
Muistin ja tiedonkäsittelyn (kognition) arviointi; ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Muistipotilaan kognitiivisen suorituskyvyn arviointi»13
- potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen
- useimmiten kognitiivinen tehtäväsarja CERAD (Internet-linkki «http://cerad.mc.duke.edu/»3, suomalainen CERAD-sivusto «http://www.cerad.fi»4) «Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967-75. http://www.gernet.fi/ohjeet/C»24, «Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2002;57:4575-82»25, «Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neuropsykologinen tutkimus dementiaa ennakoivan kognitiivisen heikentymisen arvioinnissa. Psykologia 2003;38:216-29»26, «Sotaniemi M, PirttiläT, Remes A ym. CERAD-tehtäväsarja iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden tutkimusmenetelmänä. Psykologia 2005;40:156-63»27, «Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suom Lääkäril 2007;62:1235-41»28.
  - CERAD-tutkimuksen yhteenvetosivu on esitetty sähköisessä taustamateriaalissa «»6.
  - ks. lisäksi sähköinen tausta-aineisto «Muistipotilaan kognitiivisen suorituskyvyn arviointi»13
- neuropsykologinen tutkimus työkykyä arvioitaessa
- edenneissä tapauksissa ja seurannassa Mini-Mental State Examination
  - ks. sähköinen tausta-aineisto: MMSE suomeksi «»7 ja ruotsiksi 8.
Käytösoireiden arviointi
- tutkittavan haastattelu: mieliala ja ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, levottomuus tai muu poikkeava käyttäytyminen, persoonallisuuden muutos.
Tarvittaessa
- yleismittarit (neuropsychiatric inventory, NPI «»9),
- tai oirekohtaiset, esimerkiksi depressiomittarit, seulontaan
  - GDS (geriatrinen depressioasteikko «»10) tai
- hoitovasteen arviointiin haastattelun tukena
  - Cornellin masennusasteikko «»11
- levottomuuden ja ahdistusoireiden arviointiin
  - Cohen–Mansfieldin levottomuusasteikko «»12.
Laboratoriotutkimukset
- verenkuva, glukoosi, natrium, kalium, kalsium, kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet ja B₁₂-vitamiini
- harkinnanvaraisesti lipidit, lasko
- EKG, erityisesti kun harkitaan AKE:n estäjä -lääkityksen aloitusta.
Aivojen kuvantaminen
- Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä «Mäntylä R, Erkinjuntti T, Raininko R ym. Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa. Duodecim 2000;116:1059-69»29, «Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2000;116:1049-58»30.
  - MK on herkempi ja tarkempi kuin tietokonetomografia (TT) osoittamaan muistisairauksille tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, eikä siihen liity säderasitusta «Magneettikuvaus on ilmeisesti tietokonetomografiaa tarkempi muistisairauden diagnostiikassa.»C.
- Muistipotilaan MK-ohjelmaan tulisi sisältää vähintään aksiaalisuunnan T2-painotteiset ja FLAIR-sekvenssit sekä kolmiulotteinen T1-painotteisen sekvenssi (esimerkiksi sagittaalikuvat ja koronaalisuunnan reformaatit kohtisuoraan hippokampuksen pitkää akselia vasten; huom. 1 mm:n leikkeet), josta arvioidaan atrofiamuutosten aste. Kortikaalisen atrofian, temporomesiaalisen atrofian ja aivoverenkiertosairauden muutosten arviointi esitetään sähköisessä tausta-aineistossa: mallilausunto muistipotilaan neuroradiologisesta MK-tutkimuksesta «Mallilausunto muistipotilaan pään MK-tutkimuksesta»14, Scheltensin luokitus ja Fazekasin MK-luokitus.
  - Tarvittaessa käytetään lisäsekvenssejä, kuten T2*, SWI, diffuusio ja varjoainetehoste.
  - Sähköisessä tausta-aineistossa on kuvattu muistipotilaan rakenteellisen magneettikuvan tulkintaperiaatteet sekä muistipotilaan MK:n mallilausunto «Mallilausunto muistipotilaan pään MK-tutkimuksesta»14. Erikoissekvenssejä, kuten toiminnallinen MK, MK-perfuusio, diffuusiotensorikuvaus ja magneettispektroskopia, on tutkimuskäytössä.
- TT tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (tahdistin, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esim. traumaepäily).
  - Pään 64-rivinen monileike-TT saattaa tarjota MK-tutkimukseen verrattavissa olevaa tietoa aivojen rakenteesta muistipotilailla, joille MK ei ole mahdollinen tai sitä ei ole saatavilla «Muistipotilaan pään 64-rivinen monileike-TT saattaa vastata tarkkuudeltaan MK-tutkimusta muistipotilailla, joille magneettikuvaus ei ole mahdollinen.»C.
  - TT-tutkimuksen säderasitus on noin 1.3–1.6 mSv, eli se vastaa noin 4–5 kuukauden luonnon taustasäteilyannosta tai 43–53:a thoraxkuvausta, joissa otetaan PA- ja sivukuva.
- TT:llä (tavanomainen) pystytään sulkemaan pois keskeiset hoidettavat syyt, kuten kovakalvonalainen verenvuoto, normaalipaineinen hydrokefalia ja kasvaimet, sekä osoittamaan vaskulaarisia muutoksia, kuten kortikaaliset ja lakunaariset infarktijäljet ja valkean aineen kohtalaiset tai vaikeat harventumat.
- Muistipotilaan TT on suositeltavaa tehdä monileikelaitteella ja muistiohjelmaa käyttäen, jolloin reformaattikuvista voidaan lisäksi suhteellisen luotettavasti arvioida kortikaalista ja temporomesiaalista atrofiaa sekä asteeltaan merkittäviä valkean aineen vaskulaarimuutoksia «Muistipotilaan pään 64-rivinen monileike-TT saattaa vastata tarkkuudeltaan MK-tutkimusta muistipotilailla, joille magneettikuvaus ei ole mahdollinen.»C.
- Vaskulaarimuutosten arviointi esitetään sähköisessä tausta-aineistossa «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»8, «Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2000;116:1049-58»30, «Wahlund LO, Barkhof F, Fazekas F ym. A new rating scale for age-related white matter changes applicable to MRI and CT. Stroke 2001;32:1318-22; PMID: 11387493»31, «Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability. The LADIS study: rationale, design, and methodology. Neuroepidemiology 2005;24»32.

Taulukko 8. Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet.
Muistisairaus	Diagnostiset kriteerit	Kirjallisuusviite	Potilasohje
Alzheimerin tauti	Vuonna 2007 päivitetyt «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»10	«Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46»76	Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»15
Alzheimerin tauti	NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984 «Alzheimerin NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984»9	«McKhann G, Drachman D, Folstein M, Katzman R, Price D, Stadlan EM. Clinical diagnosis of Alzheimer's disease: report of the NINCDS-ADRDA Work Group under the auspices of Department of Health and Human»77
Vaskulaarinen dementia	NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993 «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»7	«Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60; PMID: 8094895»78	Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16
Subkortikaalinen vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä	Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»8		Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16
Lewyn kappale -tauti	Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005 «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»17	«McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72; PMID: 16237129»79	Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»18
Parkinsonin taudin muistisairaus	Todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007 «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»19	«Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; PMID: 17542011»13	Potilasohje Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»20
Otsa-ohimolohkorappeumat	Konsensuskriteerit 1998 «Kliinisen diagnoosin kriteerit: frontotemporaalinen degeneraatio, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen afasia ja assosiatiivinen agnosia (semanttinen dementia)»11	«Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P, Gabriel E. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58; PMID: 2358819»7	Otsa-ohimolohkorappeumat (fronto-temporaali-dementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia) «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»21

Taulukko 9. Oireet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa viittaavat Alzheimerin tautia harvinaisempaan dementian syyhyn. Lähde: «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20.
Muisti suhteellisen hyvin säilynyt, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Käyttäytymismuutokset, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Asymmetriset taudinkuvat, kuten vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymisessä
Vapina – rigiditeetti – hypokinesia, kuten Parkinsonin taudissa ja Lewyn kappale -taudeissa
Dysfasia
Apraksia
Tasapainovaikeus, ataksia

Taulukko 10. Tärkeimpien muistisairauksien varhaislöydökset. Lähde: «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20.
Muistisairaus	Tärkeimmät varhaislöydökset
Alzheimerin tauti	Episodisen muistin heikkeneminen Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen	Toiminnanohjauksen heikkeneminen Paikallisia neurologisia löydöksiä
Lewyn kappale -tauti	Tarkkaavuuden ja vireyden säätelyn sekä toiminnanohjauksen häiriö Näönvaraisen hahmottamisen häiriö Näköharhat Parkinson-oireet
Otsa-ohimolohkorappeuma	Käytösoireet Toiminnanohjauksen heikkeneminen Kielelliset ongelmat Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Normaalipaineinen hydrokefalia	Otsalohkoperäiset oireet Kävelyn apraksia Virtsanpidätysvaikeus

Taulukko 11. Neurologinen löydös diagnostisena vihjeenä muistisairauden varhaisvaiheessa. Lähde: «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20.
Neurologinen löydös	Muistisairaus
Episodisen muistin heikkous dominoi	Alzheimerin tauti
Toiminnanohjaus heikentynyt	Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Otsa-ohimolohkorappeuma Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Huntingtonin tauti Hakolan tauti
Äkillisesti alkanut mieleenpainamiskyvyn täydellinen puute	Wernicke–Korsakovin amnestinen oireyhtymä
Kielelliset toiminnot heikentyneet	Otsa-ohimolohkorappeuma (etenevä sujumaton afasia, semanttinen dementia)
Näönvaraiset toiminnot heikentyneet	Lewyn kappale -tauti
Käytösoireet	Otsa-ohimolohkorappeuma
Toispuoliset löydökset	Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Kortikobasaalinen degeneraatio
Spastisuus, vilkastuneet jänneheijasteet	Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Kortikobasaalinen degeneraatio Monisysteemiatrofia Creutzfeldt–Jakobin tauti
Hypokinesia, rigiditeetti	Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale -tauti Etenevä supranukleaarinen halvaus Kortikobasaalinen degeneraatio Monisysteemiatrofia Otsa-ohimolohkorappeuma
Myoklonia	Creutzfeldt–Jakobin tauti Alzheimerin taudin varhain alkavat periytyvät muodot
Pakkoliikkeet	Creutzfeldt–Jakobin tauti Kortikobasaalinen degeneraatio Huntingtonin tauti
Kävelyvaikeus	Normaalipaineinen hydrokefalia Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
Amyotrofia, lihasten surkastuminen	Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin liittyvä muistisairaus Otsa-ohimolohkorappeuma Creutzfeldt–Jakobin tauti
Tasapainovaikeus, kaatuilu	Lewyn kappale -tauti Monisysteemiatrofia Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Normaalipaineinen hydrokefalia Otsa-ohimolohkorappeuma Etenevä supranukleaarinen halvaus Creutzfeldt–Jakobin tauti
Primitiiviheijasteet	Otsa-ohimolohkorappeuma
Varhainen virtsanpidätysvaikeus	Normaalipaineinen hydrokefalia

Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi

Etenevän muistisairauden vaikeusastetta on arvioitu totunnaisesti jaolla lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muistisairauteen.
Tarkempi ja käyttökelpoisempi yleisarvio voidaan tehdä
- CDR-asteikoilla (Clinical Dementia Rating) «Ohjeita CDR-luokitukseen»22 ja
- GDS/FAST-asteikolla (Global Deterioration Scale / Functional Assessment and Staging)
  - ks. CDR-luokitus ja GDS/FAST suomeksi «»13 ja ruotsiksi «»14.
Omatoimisuutta voidaan arvioida erilaisilla yksinkertaisilla asteikoilla (omatoimisuuden arvio, ADL, IADL).
Muistisairauden eri vaiheisiin sopivana on suositeltu laajempaa ADCS-ADL-asteikkoa «Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Muistihäiriö- ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi. Suom Lääkäril 2000:21:2299-304»33:
- ks. sähköiset tausta-aineistot «ADCS-ADL-haastattelu»23 ja «Muistipotilaan kognitiivisen suorituskyvyn arviointi»13 sekä
- ADCS-ADL-haastattelu suomeksi «»15 ja ruotsiksi «»16.
Toimintaterapia-arviointi (esimerkiksi Assesment of Motor and Process Skills, AMPS).

Lisätutkimukset

Tilanteen mukaan saatetaan tarvita erityistason osaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, psykogeriatri tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
Erikoislääkärin konsultaation aiheita on kuvattu taulukossa «Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita.»12.
Laajaa neuropsykologista tutkimusta voidaan harkita seuraavissa potilasryhmissä ja tilanteissa:
- työikäiset
- lieväoireiset
- korkeasti koulutetut ja harjaantuneet
- muistisairauden ja psykiatristen sairauksien kuten depression erottaminen
- muiden neuropsykologisten erityishäiriöiden ja muistisairauden erottaminen
- työkyvyn arviointi
- ongelmalliset oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinnit
- taudinkuvan epätyypilliset piirteet.
Muut lisätutkimukset
- selkäydinnesteen merkkiaineet «Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H, Davidsson P, Blennow K. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phosphor-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with m»34
- geneettiset tutkimukset (esimerkiksi CADASIL)
- aivobiopsia ja aivojen histopatologinen tutkimus
- aivojen toiminnalliset kuvantamistutkimukset (ensisijassa PET ja harkitusti SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»24)
  - Aivojen dopaminitoiminnan tutkiminen PET:llä tai SPET:llä käyttäen dopamiinitransportterimerkkiaineita auttavat LKT:n ja AT:n erotusdiagnostiikassa. Tyvitumakkeissa dopamiinitransportterimerkkiaineiden sitoutuminen on vähentynyt LKT:ssä mutta on yleensä normaalia AT:ssä.
  - AT:ssä hypometaboliaa esiintyy tavallisimmin molemmin puolin parietaalisesti tai temporoparietaalisesti.
  - FTD:ssä hypometabolia painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen etuosiin. Tämä hypometabolian erilainen alueellinen jakautuminen verrattuna AT:hen auttaa näiden sairauksien erotusdiagnostiikassa.
  - LKT:ssä hypometaboliaa esiintyy ohimo- ja päälakilohkojen alueella ja joskus myös otsalohkoissa. Hypometaboliaa havaitaan usein myös takaraivolohkon alueella, joka on AT:ssä yleensä säilynyt.

Taulukko 12. Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita.
Lievä oireisto, joka viittaa alkavaan muistisairauteen
Muistisairauksien erotusdiagnostiikka varhaisvaiheessa
Muistioireen syy jää epäselväksi
Arvio työkyvystä
Tarvittaessa arvio ajokyvystä
Tarvittaessa arvio oikeustoimikelpoisuudesta
Vaikeahoitoiset käytösoireet
Ongelmatilanne tai lääkärin toteama konsultaation tarve

Muistisairauksien tyypilliset kliiniset kuvat

Diagnoosi perustuu kullekin taudille laadittuihin kliinisiin kriteereihin.
Lisätietoa diagnostisista kriteereistä on seuraavissa sähköisissä tausta-aineistoissa:
- Alzheimerin taudin vuonna 2007 päivitetyt diagnostiset kriteerit «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»10
  - Alzheimerin taudin NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984 «Alzheimerin NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984»9
- vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»7
- subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»8
- PT-muistisairauden kriteerit «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»19
- Lewyn kappale -taudin diagnostiset kriteerit «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»17
- frontotemporaalisen dementian kliinisen diagnoosin kriteerit «Frontotemporaalisen dementian kliinisen diagnoosin kriteerit»25
- etenevän sujumattoman afasian ja semanttisen dementian diagnostiset kriteerit «Kliinisen diagnoosin kriteerit: frontotemporaalinen degeneraatio, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen afasia ja assosiatiivinen agnosia (semanttinen dementia)»11
- ks. myös taulukko «Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet.»8 ja (kuva «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»2
  ).
Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa.
- Iän myötä 30–50 %:lla AT-potilaista todetaan myös merkittävä aivoverenkiertosairaus ja lieviä vaskulaarimuutoksia jopa 70 %:lla «Hampel H, Teipel SJ, Fuchsberger T ym. Value of CSF beta-amyloid1-42 and tau as predictors of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Mol Psychiatry 2004;9:705-10»35.
- AT-potilailla saattaa esiintyä myös LKT:n oireita. Yli puolella LKT-diagnoosin saaneista todetaan myös samanaikainen AT «Riemenschneider M, Lautenschlager N, Wagenpfeil S, Diehl J, Drzezga A, Kurz A. Cerebrospinal fluid Tau and beta-amyloid 42 proteins identify Alzheimer disease in subjects with mild cognitive impairmen»36.
- Dementoituneista Parkinson-potilaista 30–70 %:lla on neuropatologisissa tutkimuksissa havaittu huomattava Alzheimer-patologia «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; PMID: 17542011»13, «Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63; PMID: 16041803»14. Jos Parkinson-potilaalla esiintyy merkittävä etenevä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikentyminen, se viittaa samanaikaiseen AT:hen.

Alzheimerin tauti

AT on yleisin etenevä muistisairaus.
- Kaikista etenevää muistisairautta potevista noin 70 %:lla on AT.
- AT:n esiintyvyys lisääntyy iän myötä.
AT on tyypillisin vaihein etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista.
Muistin ja tiedonkäsittelyn muutoksia lukuun ottamatta muut neurologiset oireet ja löydökset ovat harvinaisia taudin varhaisvaiheessa.
AT:n diagnoosi ei ole poissulkudiagnoosi, vaan se perustuu tyypilliseen oirekuvaan sekä tautia tukeviin kliinisiin muutoksiin (kuva «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»2
):
- esitiedoista käy ilmi tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen, uuden muistiaineksen mieleen painamisen ja erityisesti mieleen palauttamisen vaikeudet sekä etenevä tuoreen unohtaminen
- tapahtuma- eli episodisen muistin heikentyminen neuropsykologisissa testeissä tai CERAD-tehtäväsarjassa
- sisemmän ohimolohkon atrofia MK:ssa
- biologiset merkkitekijät selkäydinnesteessä «Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H, Davidsson P, Blennow K. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phosphor-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with m»34:
  - Beeta-amyloidipeptidi 42:n väheneminen sekä fosfo-tau- ja tau-proteiinin pitoisuuksien kasvu «Selkäydinnesteen merkkitekijöiden poikkeavuus (A-beta42 yhdessä taun tai fosfo-taun kanssa) ilmeisesti tukee Alzheimerin taudin diagnoosia.»B.
- AT:lle tyypilliset PET-muutokset.
AT voidaan diagnosoida jo ennen laaja-alaista arkiselviytymiseen vaikuttavaa kognitiivista heikentymää eli dementiaa tyypillisen oirekuvan perusteella.
AT alkaa tyypillisesti muistioireella. Muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn (kognition) osa-alue.
- Muistipainotteinen (amnestinen) on AT:n yleisin tyyppi, joka edustaa noin 85 %:a tapauksista.
- Varianttimuotojen varhaisena oireena voi olla visuospatiaalisen toiminnan (posteriorinen kortikaalinen atrofia), kielellisten toimintojen tai toiminnanohjauksen heikentyminen ennen selvempää muistioiretta.
Omatoimisuuden heikentyminen on kiinteästi yhteydessä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen.
Käytösoireet vaihtelevat taudin eri vaiheissa.
Poikkeamat taudin tyypillisestä kulusta viittaavat taudinkulkua muunteleviin liitännäissairauksiin (kuten vaskulaarisiin sairauksiin tai aivovammoihin) tai ympäristötekijöihin, jotka tulee tunnistaa ja hoitaa.
Sähköisessä tausta-aineistossa on esitetty AT:n vuonna 2007 päivitetyt diagnostiset kriteerit «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»10 ja vanhemmat NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984 «Alzheimerin NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984»9. Ks. vuokaavio «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»2
AT:n diagnostisista kriteereistä.
Potilasohje AT:stä on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»15.

Alzheimerin taudin kulku

AT on tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, johon liittyy aivoalueiden ja neurokemiallisten järjestelmien selektiivinen vaurioituminen.
- Taudin varhaisimmat oireet ovat uuden muistiaineksen mieleen painamisen ja erityisesti mieleen palauttamisen vaikeudet (episodisen muistin heikentyminen).
- Taudinkuvaa hallitsee kognitiivisen toiminnan lisääntyvä heikentyminen.
- Muistitoiminnot ovat kaikissa vaiheissa vaikeimmin vaurioitunut kognitiivisen toiminnan osa-alue.
- Taudin edetessä käytösoireiden esiintyvyys lisääntyy, käytösoireet vaikeutuvat ja omatoimisuus heikkenee.
Kliininen oirekuva voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin (kuva «Alzheimerin taudin (AT) tyypillinen kulku ja taudin eri vaiheet»3
):
- oireeton eli prekliininen vaihe
- varhainen AT
- lievä AT (taulukko «Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva. »13)
- keskivaikea AT (taulukko «Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva. »13)
- vaikea AT (taulukko «Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva. »13).
Oireiden arvioinnissa käytettyjen mittareiden pistemäärät antavat viitteitä taudin vaikeusasteesta, mutta tarkkoja raja-arvoja eri vaiheiden välillä ei ole.
AT:n neuropatologisten vaiheiden ja niihin liittyvien tyypillisten oirekuvien tunteminen on tärkeää, koska se antaa taustaa odotuksille taudin etenemisestä ja auttaa tunnistamaan tilaa pahentavia oheissairauksia, jotka saattavat aiheuttaa odottamattomia poikkeamia taudin luonnollisessa kulussa.
AT jaetaan kuuteen eri vaiheeseen:
- I–II = transentorinaalinen vaihe
- III–IV = limbinen vaihe ja
- V–VI = neokortikaalinen vaihe (kuva «Neurofibrillimuutosten kehittyminen Alzheimerin taudissa»4
  ).
- Kuhunkin neuropatologiseen vaiheeseen liittyy tyyppioireita, jotka johtuvat aivopatologian paikantumisesta kyseisessä vaiheessa (kuva «Alzheimerin taudin eteneminen»5
  ).
Lisätietoa AT:n kulusta on sähköinen tausta-aineistossa «Alzheimerin taudin kulku»26.

Taulukko 13. Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva.
Kognitiiviset oireet	Toimintakyvyn muutokset	Käytösoireet	Somaattiset oireet
Lievä tauti (MMSE 18–26, GDS/FAST 3–4, CDR 0.5–1)
Oppimisen heikkeneminen	Keskustelun seuraamisen vaikeutuminen	Apatia	Laihtuminen
Unohtamisen lisääntyminen	Lukemisen vähentyminen	Vetäytyminen
Toiminnanohjauksen hidastuminen	Monimutkaisista harrastuksista vetäytyminen	Lisääntynyt ärtyvyys
Päättelykyvyn heikkeneminen	Talouden suunnittelun vaikeutuminen	Ahdistuneisuus
Keskittymiskyvyn heikkeneminen	Ongelmia rahankäytössä ja asioinnissa	Masennus
Sanojen löytämisen vaikeutuminen	Ongelmia lääkityksestä huolehtimisessa	Harhaluuloisuus
Laskemiskyvyn heikkeneminen	Työkyvyn heikkeneminen
	Ajokyvyn heikkeneminen
	Muistitukien käyttö
Kognitiiviset oireet	Toimintakyvyn muutokset	Käytösoireet	Somaattiset oireet
Keskivaikea tauti (MMSE 10 – 22, GDS 4 – 6, CDR 1 – 2)
Lähimuistin heikkous	Välineelliset toiminnat (IADL) eivät onnistu	Harhaluuloisuus	Laihtuminen
Puheen tuottamisen vaikeudet	Ruoanlaitto ei onnistu	Hallusinaatiot
Hahmotusvaikeudet	Asianmukaisessa pukeutumisessa vaikeuksia	Levottomuus
Orientaation häiriöt	Tavaroiden kadottaminen	Vaeltelu
Heikentynyt sairaudentunto	Eksyminen	Uni-valverytmin häiriöt
Kätevyyden ongelmat	Muistuttelun tarve perustoiminnoissa (ADL)	Masennus
Visuospatiaaliset vaikeudet		Pinnalliset sosiaaliset taidot säilyneet
Kognitiiviset oireet	Toimintakyvyn muutokset	Käytösoireet	Somaattiset oireet
Vaikea tauti (MMSE 0–12, GDS/FAST 6–7, CDR 2–3)
Rajoittunut puheentuotto	Perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua	Levottomuus ja aggressiivisuus	Apraktinen, töpöttävä kävely
Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet	Inkontinenssi	Poikkeava motorinen käytös ja karkailu	Primaariheijasteet
Keskittymiskyvyttömyys		Uni-valverytmin häiriöt	Ekstrapyramidaalioireet
Vaikea apraksia		Masennus tai apatia	Sekundaarinen hauraus-raihnausoireyhtymä

Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä

VCI on aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä «Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transam 2000;59:23-30; PMID: 10961414»37.
Siihen sisältyvät rajallisemmat kognitiiviset oireet yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osa-alueella sekä oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, dementia-asteiseen oirekuvaan johtavat, aivoverenkiertosairauteen liittyvät tapaukset (vaskulaariset dementiat, VD). VCI:stä ja VD:stä enemmän sähköisessä tausta-aineistossa «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»27.
- VCI on kliinisesti heterogeeninen oireyhtymä, joka liittyy monentyyppisiin vaskulaarisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin. Sillä on toisistaan poikkeavia syitä ja kliinisiä taudinkuvia.
- Kyse on oireyhtymästä, ei erillisestä sairaudesta.
- VCI:n keskeisiä alatyyppejä ovat pienten suonten tauti (subkortikaalinen tauti), suurten suonten tauti (kortikaalinen, moni-infarktitauti) ja kognitiivisesti kriittisellä alueella olevan infarktin (kognitiivisesti kriittinen infarkti) aiheuttamat tilat (kuva «Vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään liittyvän aivoverenkiertosairauden päätyypit ja niitä kuvaavat aivojen magneettikuvalöydökset»6
  ).
Pienten suonten subkortikaalinen tauti (subcortical ischemic vascular disease, SIVD) on VCI:n yleisin yksittäinen muoto ja VD:n aiheuttaja. Sen etiologia ja taudinkuva ovat homogeeniset.
- Sen syynä on aivojen pienten, läpäisevien verisuonten ahtautuminen. Aivomuutoksia ovat valkean aineen laaja-alainen iskeeminen vaurio sekä lakuunainfarktit.
- Vauriot koskettavat prefrontaalista subkortikaalista ratayhteyttä, ja ns. subkortikaalinen oireyhtymä on ensisijainen kognitiivinen oirekuva. Sen keskeisenä piirteenä on toiminnanohjauksen häiriö.
Yleisen VD:n laajasti käytetyt kliiniset diagnostiset kriteerit ovat NINDS-AIREN-kriteerit «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»7. Pienten suonten taudille on myös omat kriteerit, joita on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»27.
Aivojen MK on keskeinen diagnostinen väline. MK:ssa havaittavia muutoksia ovat valkean aineen iskeeminen muutos, lakuunainfarktit, kortiko-subkortikaaliset infarktit ja atrofia.
Aivoverenkiertosairauteen liittyy huomattava älyllisen toimintakyvyn heikkenemisen ja dementian riski. Aivoverenkiertosairaudet ja niiden riskitekijät vaikuttavat myös AT:n kliinisten oireiden varhaisempaan ilmaantumiseen.
AT ja aivoverenkiertosairaus (AT + AVH) on etenevän muistisairauden alatyyppinä jäänyt vähälle huomiolle. Se on merkittävä vanhemmissa ikäryhmissä ja saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alatyyppi. Näiden tapausten kliininen tunnistaminen on haasteellista, koska potilailla on aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä ja aivokuvassa iskeemisiä muutoksia (kuva «Aivoverenkiertosairauden ja Alzheimerin taudin (AT + AVH) välisiä yhteyksiä»7
).
- Samanaikaisen AT:n toteamista tukevat muun muassa episodisen muistin varhainen heikentyminen ja sisemmän ohimolohkon atrofia MK:ssa
- selkäydinnesteen amyloidipeptidi 42:n vähenemä sekä fosfo-tau- ja tau-proteiinin pitoisuuksien kasvu.
Potilasohje Aivoverenkiertosairauden muistisairaus on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16.

Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet

Lewyn kappale -tauti

Solunsisäisiä Lewyn kappaleita nähdään tyypillisesti Parkinsonin taudissa mustatumakkeessa (substantia nigra), tyvitumakkeissa ja myös vaihtelevassa määrin aivokuoressa. LKT:ssä niitä esiintyy runsaasti erityisesti limbisen järjestelmän rakenteissa (muun muassa amygdala) ja aivokuoressa.
Puolella potilaista on aivoissa myös AT-muutoksia.
LKT alkaa hitaasti ja on hieman yleisempi miehillä.
Ydinpiirteet (vähintään kahden kriteerin täytyttävä):
- tarkkaavuuden, vireyden ja kognitiivisten toimintojen vaihtelu
- toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat
- ekstrapyramidaalioireet eli Parkinson-tyyppiset oireet (jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina).
LKT:hen viittaavia piirteitä ovat REM-unen aikaiset käytösoireet ja herkkyys psykoosilääkkeille.
Muistimuutokset eivät ole alkuvaiheessa tyypillisiä. Alkuvaiheen etenevä tapahtumamuistin heikentyminen yhdessä LKT-piirteiden kanssa viittaa samanaikaisen AT:n olemassaoloon eli AT + LKT -tapaukseen.
Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kävelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. On hyvä muistaa, että vaikka edellä kuvatusta oireyhtymästä käytetään termiä Lewyn kappale -tauti, muun muassa Parkinsonin tauti on myös Lewyn kappaleiden esiintymiseen liittyvä tauti.
LKT:n kliinisen diagnoosin kriteereitä on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»17.
Potilasohje Lewyn kappale -taudista on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»18.

Parkinsonin taudin muistisairaus

Parkinsonin taudissa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys on 4-6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä. Kognitiivisia oireita esiintyy 60–70 %:lla Parkinson-potilaista.
Parkinson-potilaan kognitiivisten oireiden taustalla voi olla myös esimerkiksi depressio tai AT, jotka tulee huomioida diagnostiikassa ja hoidossa.
Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000 PT-muistisairautta potevaa.
PT-muistisairaudelle altistavat korkea ikä, vaikea ja hidasliikkeinen parkinsonismi, tasapainon epävarmuus, kävelyvaikeus ja varhain ilmenevät muistioireet.
Parkinsonin taudin dementian kriteerit «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»19:
- Diagnoosi edellyttää Parkinsonin taudin diagnoosia ja aikaisintaan vuosi sen jälkeen kehittyvää dementiaa «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»19, «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; PMID: 17542011»13, «Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkinsonin taudin dementia. Suom Lääkäril 2008;63:843-7»38.
- Tiedonkäsittelyn oireet: tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, visuospatiaalisten ja muistitoimintojen heikentyminen ja hidastuminen.
- Käytösoireet: aloitekyvyn heikentyminen, persoonallisuuden muutos, näköharhat, harhaluulot, liiallinen päiväsaikainen väsymys.
Syynä ovat aivojen kuorikerroksen Lewyn kappaleet, samanaikaiset Alzheimer-muutokset, eri välittäjäainejärjestelmien vauriot tai näiden prosessien yhdistelmä. Kognitiiviset oireet ja näköharhat korreloivat kolinergisen järjestelmän heikentymiseen.
Dementoituneista Parkinson-potilaista 30–70 %:lla on neuropatologisissa tutkimuksissa havaittu huomattava Alzheimer-patologia «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; PMID: 17542011»13. Jos Parkinson-potilaalla esiintyy merkittävä, etenevä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikentyminen, se viittaa samanaikaiseen AT:hen (AT + PT tai AT + PT-muistisairaus).
Potilasohje Parkinsonin taudin muistisairaudesta on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»20.

Otsa-ohimolohkorappeumat

Otsa-ohimolohkorappeumissa aivoatrofia painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen etuosiin, mutta sairauden alkuvaiheessa atrofia voi vielä puuttua eli MK saattaa olla normaali.
Otsa-ohimolohkorappeumaan liittyy kolme tyypillistä oirekuvaa:
- Frontotemporaalinen dementia (FTD)
- Etenevä sujumaton afasia
- Semanttinen dementia.
Potilasohje Otsa-ohimolohkorappeumat on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»21.

Frontotemporaalinen dementia

FTD alkaa yleensä 45–65 vuoden iässä, ja se on yleisempi miehillä. Noin puolella on positiivinen sukuhistoria.
Tämä käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumista ja nämä arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista.
Kliinisiä ominaispiirteitä:
- hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
- alkaa yleensä käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksella (estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, apatia)
- toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus)
- sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen
- päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät
- puheen tuotto vaikeutuu
- sairaudentunto heikentyy
- muisti on alkuvaiheessa säilynyt, samoin spatiaaliset taidot
- ns. primitiiviheijasteet tulevat esille.
Aivojen MK:ssa etuotsalohkon atrofia, jota vastaava verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan heikentyminen toiminnallisissa aivokuvauksissa (PET ja SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»24).
Ei tyypillisiä muutoksia laboratoriokokeissa.
EEG on yleensä normaali.
FTD:n diagnostiset kriteerit on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Frontotemporaalisen dementian kliinisen diagnoosin kriteerit»25.

Etenevä sujumaton afasia

Alkaa nuoremmalla iällä kuin AT, noin puolet tapauksista alle 65 vuoden iässä. Yleisempi naisilla.
Kliinisiä ominaispiirteitä:
- hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
- työläs puheentuotto, fonologisia ja kieliopillisia virheitä, lyhyet lauseet, yksinkertainen lauserakenne
- sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia)
- luku- ja kirjoittamisvaikeuksia voi esiintyä
- puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa normaalia
- muut tiedonkäsittelyn alueet alkuvaiheessa säilyneet.
Aivojen MK:ssa atrofiaa yleensä vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa.
Etenevän sujumattoman afasian diagnostisista kriteereistä, ks. sähköinen tausta-aineisto «Kliinisen diagnoosin kriteerit: frontotemporaalinen degeneraatio, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen afasia ja assosiatiivinen agnosia (semanttinen dementia)»11.

Semanttinen dementia

Alkaa yleensä 50–70 vuoden iässä, noin 75 % alle 65 vuoden iässä. Se on yleisempi miehillä.
Kliinisiä ominaispiirteitä:
- hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
- kielellisten ilmausten merkityksen häviäminen
- nimeämis- ja ymmärtämishäiriö
- sujuva, vaivaton, sisällöllisesti tyhjä puheentuotto
- toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen suhteellisen hyvin säilyneet
- heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia)
- tapahtumamuisti suhteellisen hyvin säilynyt.
Aivojen MK:ssa atrofiaa ohimolohkon keskimmäisen ja alimman aivopoimun alueella.

Muistisairauksien lääkehoito

Hoidon aloitus

Kun AT-, PT-muistisairaus- tai LKT-diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista.
- Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE-hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla.
- Keskivaikean tai vaikean AT:n hoitoon suositellaan AKE:n estäjiä ja memantiinia.
- PT-muistisairauden ja LKT-oireiden ensisijainen lääkitys on AKE:n estäjä -lääkitys: rivastigmiini on ainoa muistisairauslääke, jonka virallisena käyttöaiheena on myös Parkinsonin taudin dementian hoito.
- LKT ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe, joten peruskorvattavuus on mahdollinen vain potilailla, joilla on AT + LKT.
- Donepetsiili ja galantamiini kohentavat kognitiota ja myös rivastigmiini ja memantiini saattavat kohentaa sitä, mutta muistisairauslääkkeet eivät vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista kognitiivista heikentymää sairastavilla potilailla. VCI tai VD ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe.
- Galantamiinin teho AT-potilailla, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus (AT + AVH), on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä.
Ennen lääkehoidon aloitusta huomioidaan muut kognitiota heikentävät tekijät, kuten sopimaton lääkitys (taulukko «Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä. »6), yleinen terveydentila ja toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt sekä mahdolliset hoidon vasta-aiheet (taulukko «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15).
Lääkehoidon tehon arviointi perustuu oireiden ja toimintakyvyn muutoksiin hoidon aikana, joten aloitusvaiheessa kartoitetaan kognitio (CERAD tai MMSE), omatoimisuus (esimerkiksi ADCS/ADL, IADL), käytösoireet ja tilan vaikeusaste (CDR ja/tai GDS/FAST).
Potilaalle ja läheiselle selostetaan realistisesti, millaista hoitovastetta odotetaan:
- lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen,
- keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien parempi sujuvuus
- vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.

Lääkehoidon korvattavuus

Muistisairauslääkkeiden peruskorvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
- Potilaalla on merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava AT.
- Potilaalla on idiopaattiseen Parkinsonin tautiin liittyvä lievä tai kohtalaisen vaikea dementia.
- Hoidon on aloittanut (tai tarpeen on kirjallisesti arvioinut) neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkäri tai kehitysvammaiselle kehitysvammalääketieteeseen perehtynyt lääkäri.
  - B-lausuntoon merkitään diagnostisten tutkimusten tulokset ja diagnoosin perusteet, CERAD- tai MMSE-testin tulos, omatoimisuuden kuvaus ja taudin omatoimisuudelle aiheuttama haitta sekä tilan vaikeusaste (CDR, GDS/FAST).
Lisätietoja muistisairauslääkkeiden käytöstä on sähköisessä tausta-aineistossa «Muistisairauslääkkeiden käyttö»28.

Hoidon käytännön toteutus ja seuranta

Lääkevaste ja sen kesto ovat yksilöllisiä ja erilaisia sen mukaan, millainen taudin vaikeusaste on hoidon aloitusvaiheessa.
Tavallisin vaste muistisairauksien
- lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen
- keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien parempi sujuvuus ja
- vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus tarkistetaan 2–3 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta.
- Hoitovastetta ei AT:ssä tällöin voida vielä arvioida.
- PT-muistisairaudessa positiivinen vaste (esim. harhojen väheneminen) voidaan todeta jo aiemminkin.
Puolen vuoden hoidon jälkeen arvioidaan lääkityksen siedettävyys ja teho sekä erityisesti tilan mahdollinen vakiintuminen.
- Ellei lääkkeestä näytä olevan hyötyä tai siedettävyys on huono, lääke tulee vaihtaa toiseen.
- Jos lääkityksen teho alkaa hiipua, voidaan kokeilla AKE:n estäjän ja memantiinin yhdistelmää «Tariot PN, Farlow MR, Grossberg GT ym. Memantine treatment in patients with moderate to severe Alzheimer's disease already receiving donepezil: a randomized controlled trial. JAMA 2004;291:317-24; PMI»39, «Dantoine T, Auriacombe S, Sarazin M ym. Rivastigmine monotherapy and combination therapy with memantine in patients with moderately severe Alzheimer's disease who failed to benefit from previous choli»40, «Wenk GL, Quack G, Moebius HJ, Danysz W. No interaction of memantine with acetylcholinesterase inhibitors approved for clinical use. Life Sci 2000;66:1079-83; PMID: 10737358»41, «Yao C, Raoufinia A, Gold M ym. Steady-state pharmacokinetics of galantamine are not affected by addition of memantine in healthy subjects. J Clin Pharmacol 2005;45:519-28; PMID: 15831775»42.
Myöhemmin vastetta arvioidaan 6–12 kuukauden välein, ellei erityisiä ongelmia ilmaannu.
- Seurantaa on tihennettävä, jos hoidossa on ongelmia (haittavaikutukset, nopeasti etenevä kognition ja omatoimisuuden heikkeneminen tai vaikeutuvat käytösoireet).
Lääkettä vaihdetaan, jos potilaan tila heikkenee nopeasti hoidosta huolimatta. Vaihdon yhteydessä lääkityksessä ei tarvitse pitää taukoa.
Lääkehoidossa ei tule pitää yli kuuden viikon pituisia taukoja, koska vaste saattaa heikentyä pysyvästi pitkän tauon jälkeen «Doody RS, Geldmacher DS, Gordon B ym. Open-label, multicenter, phase 3 extension study of the safety and efficacy of donepezil in patients with Alzheimer disease. Arch Neurol 2001:58:427-33; PMID: 112»43.
Muistikoordinaattorin tai -hoitajan säännöllinen seuranta on lääkehoidon toteutuksessa tärkeä «Muistipotilaan hoidon koordinointi ilmeisesti parantaa muistisairaiden hoidon laatua.»B, «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.

Lääkehoitovasteen arviointi

Lääkehoidon tehon arviointi perustuu kognition, omatoimisuuden ja käytösoireiden selvittämiseen.
Keskeistä on potilaan ja läheisen haastattelu, jolla selvitetään tilan muutokset.
- Kognition arviointi
  - Lievää AT:tä potevan MMSE-testissä saama tulos huononee vuosittain ilman lääkehoitoa 1–3 pistettä ja keskivaikeassa AT:ssä 3–6 pistettä «Muistipotilaan kognitiivisen suorituskyvyn arviointi»13.
  - PT-muistisairaudessa hoitovaste tulee esille vireystilan ja keskittymisen kohenemisena.
  - AT:n, VCI:n ja PT-muistisairauden lievässä vaiheessa voidaan kognitiivisen hoitovasteen arvioinnissa käyttää myös neuropsykologisia testejä (CERAD, MMSE suomeksi «»7 ja ruotsiksi «»8, Trail Making A & B «»17 ja kielellisen sujuvuuden testejä (CERAD:n kategoria ja foneeminen sujuvuus).
- Omatoimisuus; ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Toimintakyvyn arviointi»4.
  - Lievää muistisairautta potevan omatoimisuus on kohtalainen, ja positiivinen hoitovaste tulee esille aktiivisuuden lisääntymisenä ja tilan vakaantumisena, eli omatoimisuus ei merkittävästi heikkene eikä uusia hankalia oireita ilmaannu.
  - Keskivaikeassa muistisairaudessa omatoimisuus on jo huomattavasti heikentynyt hoidon aloitusvaiheessa. Siksi hoidon vaikutukset havaitaan esimerkiksi vireydessä, keskittymiskyvyssä, orientaatiossa ja toimintojen – esimerkiksi pukeutumisen tai puheen – sujuvuudessa.
- Käytösoireet
  - Käytösoireita arvioidaan potilaan ja omaisen haastattelulla ja tarvittaessa NPI-haastattelulla «»9 tai esimerkiksi CMAI-asteikolla «»12.
  - Käytösoireet saattavat vähentyä ja niiden hoito helpottuu erityisesti taudin keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa «Ryu SH, Katona C, Rive B, Livingston G. Persistence of changes in neuropsychiatric symptoms in Alzheimer disease over 6 months: the Laser-AD study. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:976-83; PMID: 162864»44.
  - PT-muistisairaudessa AKE:n estäjät voivat vähentää hallusinaatioita, harhoja ja sekavuutta.
Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymisen tutkimuksissa on sovellettu AT:n tutkimuksissa käytettyjä vasteen arvioinnin menetelmiä. Kuitenkin Alzheimer-tutkimuksista omaksuttujen päätetapahtumien arviointiasteikkojen pätevyyttä ja kliinistä merkitystä VD-tutkimuksissa on kritisoitu:
- On esitetty, että esimerkiksi VADAS-cog, jossa on painotettu toiminnanohjauksen arviointia, olisi ADAS-cog-asteikkoa soveliaampi «Ylikoski R, Jokinen H, Andersen P ym. Comparison of the Alzheimer's Disease Assessment Scale Cognitive Subscale and the Vascular Dementia Assessement Scale in differentiating elderly individuals with »45.
- AT:n kliinisen etenemisen mukaan ohjeistettu CIBIC-plus-arviointiasteikko on epäherkkä tilan kohenemiselle suhteessa lumeryhmään «Quinn J, Moore M, Benson DF ym. A videotaped CIBIC for dementia patients: validity and reliability in a simulated clinical trial. Neurology 2002;58:433-7; PMID: 11839844»46.
- Alzheimer-tutkimuksissa hoitoryhmien ero perustuu useimmiten lumeryhmän nopeampaan heikkenemiseen.
- VD:n tutkimuksissa lumeryhmä on vakaa ja tilastollinen merkitsevyys perustuu aktiiviryhmän kognition selvään kohentumiseen.

Muistisairauslääkkeen käytön lopetus

Lääkkeen käytön lopetusta harkitaan, jos
- lääkehoidon valvonta ei onnistu
- potilaalla ilmenee vaikeita haittavaikutuksia tai
- vaikeassa dementiassa lääkityksellä ei enää ole saavutettavissa hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta.
Epäselvissä tilanteissa voidaan kokeilla enintään kolmen viikon lääkitystaukoa vasteen arvioimiseksi.
Pitkäaikaishoitoon joutuminen sinänsä ei ole peruste muistisairauslääkkeen käytön lopetukselle.
Osalla potilaista muistisairauslääkityksen äkillinen lopettaminen voi johtaa oireiden nopeaan pahenemiseen ja vaikeiden käytösoireiden ilmaantumiseen.
- Tällöin lääkehoito aloitetaan uudelleen.

Muistisairauslääkkeet

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät

Käytössä on kolme AKE:n estäjää, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili «Donepetsiili»29, galantamiini «Galantamiini»30 ja rivastigmiini «Rivastigmiini»31.
- Niillä ei todennäköisesti ole merkittäviä kliinisiä tehoeroja AT:n pitkäkestoisessa hoidossa «Donepetsiilillä ja galantamiinilla ei todennäköisesti ole merkittäviä kliinisiä eroja Alzheimerin taudin pitkäkestoisessa hoidossa.»C, «Rivastigmiinin ja donepetsiilin välillä ei todennäköisesti ole merkittävää kliinistä eroa Alzheimerin taudin pitkäkestoisessa hoidossa.»C.
- AKE:n estäjien virallinen käyttöaihe on nykyisin lievä tai keskivaikea AT ja rivastigmiinin myös lievän ja kohtalaisen vaikean dementian oireenmukainen hoito idiopaattista Parkinsonin tautia sairastavilla.
- VCI tai VD ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
- AKE:n estäjiä ei tulisi käyttää epäselvissä muistioireissa tai lievässä kognitiivisessa heikentymisessä.
- NNT-lukujen perusteella joka seitsemännen keskivaikeaa AT:tä potevan tila vakautuu tai tulee paremmaksi ja joka kahdennellatoista yleisvaikutelma paranee AKE:n estäjien vaikutuksesta «Lanctot KL, Herrmann N, Yau KK ym. Efficacy and safety of cholinesterase inhibitors in Alzheimer's disease: a meta-analysis. CMAJ 2003;169:557-64; PMID: 12975222»47.
- Tavallisimmat haittavaikutukset ovat kolinergisia (taulukko « Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit. »14).
- AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15 ja interaktiot sähköiseen tausta-aineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.

Taulukko 14. Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit.
Haittavaikutus	Donepetsiili		Rivastigmiini 9.5 mg/vrk (laastari)	Galantamiini 16–24 mg
	5 mg	10 mg
Pahoinvointi	= lume	13 (10–20)	= lume	5.5 (5–6)
Oksentelu	= lume	15 (10–24)	= lume	10 (9–13)
Ripuli	25 (16–59)	12 (9–17)	= lume	50 (27–486)
Ruokahaluttomuus	= lume	19 (13–32)	= lume	21 (15–35)
Heitehuimaus	= lume	36 (20–164)	= lume	18 (12–37)
Päänsärky	= lume	= lume	= lume	20 (12–69)
Unettomuus	29 (15–265)	17 (11–34)	= lume	= lume
Lihaskouristukset	28 (15–199)	18 (11–49)	ei tietoa	ei tietoa

Taulukko 15. Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.
Asetyylikoliiniesteraasin estäjät	Memantiini
Ehdottomat vasta-aiheet
Todettu yliherkkyys valmisteelle Sairas sinus -oireyhtymä, ellei potilaalla ole tahdistinta Tuore mahahaava tai suolistoleikkaus (alle 6 kk)	Todettu yliherkkyys valmisteelle
Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava
Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti Munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta Tuore sydäninfarkti (alle 3 kk) Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa (mm. antikolinergit)	Munuaisten vaikea vajaatoiminta Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa (mm. antikolinergit)

Donepetsiili

Donepetsiili on ei-kilpaileva, reversiibeli AKE:n estäjä, jonka aloitusannos on 5 mg kerran vuorokaudessa.
Annosta voidaan suurentaa kuukauden kuluttua määrään 10 mg kerran vuorokaudessa.
Iäkkäillä annosta kannattaa lisätä hitaammin haittavaikutusten välttämiseksi.
Lääkeannos kannattaa ottaa aamulla tai aamupäivällä, jolloin muun muassa yöunen häiriytymisen vaara on pienempi.
Donepetsiili on hyvin siedetty «Donepetsiili on kohtalaisen hyvin siedetty Alzheimerin tautia sairastavilla.»A, mutta interaktiot on otettava huomioon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»32.
- Merkittävä bradykardia tai AV-johtumishäiriö on mahdollinen, jos potilaalla on käytössä muita bradykardiaa aiheuttavia lääkkeitä: digoksiini, beeta-adrenerginen salpaaja, kalsiumin salpaaja «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H, Montrastruc JL. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two natio»48.
Donepetsiilia ei tule käyttää yhdessä antikolinergien kanssa «Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6»49, «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.
CYP:n estäjät, erityisesti amiodaroni, paroksetiini ja fluoksetiini, saattavat suurentaa donepetsiilipitoisuutta «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H, Montrastruc JL. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two natio»48.
AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15 ja interaktiot sähköiseen tausta-aineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.

Galantamiini

Galantamiini on ei-kompetitiivinen, reversiibeli AKE:n estäjä, jolla on myös nikotiinireseptoria moduloiva vaikutus. Sen aloitusannos on 8 mg kerran vuorokaudessa.
- Kerran vuorokaudessa otettava pitkävaikutteinen valmiste (ER) on yhtä tehokas kuin kaksi kertaa vuorokaudessa otettava lyhytvaikutteinen valmiste «Robinson DM, Plosker GL. Galantamine extended release. CNS Drugs 2006;20:673-81; PMID: 16863272»50.
Annosta suurennetaan kuukauden kuluttua määrään 16 mg kerran vuorokaudessa, joka on pienin tehokas annos, ja edelleen kuukauden kuluttua määrään 24 mg kerran vuorokaudessa.
- Iäkkäillä annosta kannattaa lisätä hitaammin haittavaikutusten välttämiseksi.
- Galantamiini on hyvin siedetty «Galantamiini on kohtalaisen hyvin siedetty Alzheimerin tautia sairastavilla.»A, mutta interaktiot on otettava huomioon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»32.
  - Merkittävä bradykardia tai AV-johtumishäiriö on mahdollinen, jos potilaalla on käytössä muita bradykardiaa aiheuttavia lääkkeitä: digoksiini, beeta-adrenerginen salpaaja, kalsiumin salpaaja «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H, Montrastruc JL. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two natio»48.
Galantamiinia ei tule käyttää yhdessä antikolinergien kanssa «Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6»49, «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.
AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15 ja interaktiot sähköiseen tausta-aineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.

Rivastigmiini

Rivastigmiini on pitkäkestoinen asetyyli- ja butyryylikoliiniesteraasin estäjä.
Kapseleita käytettäessä aloitusannos on 1.5 mg kahdesti vuorokaudessa. Annosta suurennetaan kuukauden välein määriin 3 mg, 4.5 mg ja 6 mg kahdesti vuorokaudessa. Pienin tehokas annos on 3 mg kahdesti vuorokaudessa.
Laastarihoito aloitetaan annoksella 4.6 mg/vrk, ja annosta suurennetaan kuukauden kuluttua 9.5 mg:aan vuorokaudessa «Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month double-blind, randomized, placebo-controlled study of a transdermal patch in Alzheimer's disease – rivastigmine patch versus capsule. Int J Ge»51.
Laastarihoidolla voidaan välttää monia oraaliseen käyttöön liittyviä haittatapahtumia «Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month double-blind, randomized, placebo-controlled study of a transdermal patch in Alzheimer's disease – rivastigmine patch versus capsule. Int J Ge»51, mutta se aiheuttaa osalle potilaista iho-oireita.
Iäkkäillä potilailla annosta kannattaa lisätä hitaammin haittavaikutusten välttämiseksi.
Rivastigmiini on hyvin siedetty «Rivastigmiini on kohtalaisen hyvin siedetty lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa.»A, mutta interaktiot on otettava huomioon «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»32.
- Merkittävä bradykardia tai AV-johtumishäiriö on mahdollinen, jos potilaalla on käytössä muita bradykardiaa aiheuttavia lääkkeitä: digoksiini, beeta-adrenerginen salpaaja, kalsiumin salpaaja «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H, Montrastruc JL. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two natio»48.
Rivastigmiinia ei tule käyttää yhdessä antikolinergien kanssa «Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6»49, «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.
Interaktioita saattaa esiintyä vähemmän kuin muilla AKE:n estäjillä «Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H, Montrastruc JL. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two natio»48.
AKE:n estäjien tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15 ja interaktiot sähköiseen tausta-aineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.

Antiglutamaattilääkitys

Memantiini

Memantiini on glutamaatin NMDA-reseptorin ei-kilpaileva antagonisti, ja se vähentää liiallista glutamaattivaikutusta «Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;119:1959-8»52, «Keränen T. Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa. Suom Lääkäril 2005;15:1683-4»53, «Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;20:1959-66»54, «Memantiini»33.
Memantiinin käyttöaihe on kohtalainen tai vaikea AT.
Sen aloitusannos on 5 mg kerran vuorokaudessa.
Annosta suurennetaan viikon välein (5 mg viikossa), ja kuukauden kuluessa saavutetaan ylläpitoannos 20 mg x 1.
Memantiini on hyvin siedetty «Memantiini on hyvin siedetty Alzheimerin tautia, vaskulaarista dementiaa ja sekamuotoista dementiaa sairastavilla.»A, mutta interaktiot muiden lääkkeiden kanssa otettava huomioon (ks. sähköinen tausta-aineisto «Muistisairauslääkkeiden interaktiot»32).
Memantiinin tavallisimmat vasta-aiheet on koottu taulukkoon «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15 ja interaktiot sähköiseen tausta-aineistoon «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4.

Alzheimerin taudin lääkehoito

AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä tai memantiinia.
- AKE:n estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä varhaisen ja lievän AT:n hoidossa, mutta ellei AKE:n estäjä sovi (esim. vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa memantiinilla.
- AKE:n estäjiä tai memantiinia voidaan käyttää keskivaikean tai vaikean AT:n lääkehoidossa.
- Pitkälle edenneessä AT:ssä AKE:n estäjään liitetään usein memantiini.

Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän lääkehoito

VCI:n oireenmukaiset lääketutkimukset ovat kohdistuneet VD-potilasryhmään, jonka diagnostisina kriteereinä on käytetty NINDS-AIREN-ohjeistoa. Ryhmässä on niin suurten kuin pienten suonten tautia sairastavia ja henkilöitä, joilla on kognitiivisesti kriittisen alueen infarkti.
VCI:n hoidossa tutkittuja lääkeaineita ovat AKE:n estäjät (donepetsiili, galantamini, rivastigmiini) ja memantiini.
- Donepetsiili kohentaa kognitiota mutta ei vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Donepetsiili kohentaa kognitiota, mutta ei vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»A, «Kommentteja vaskulaarisen dementian kliinisistä lääketutkimuksista»34.
- Galantamiini kohentaa kognitiota mutta ei vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Galantamiini ilmeisesti kohentaa kognitiota eikä ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»B.
- Rivastigmiini saattaa kohentaa kognitiota mutta ei ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa kognitiota mutta ei ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa (MMSE 10¿24) vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»B.
- Memantiini saattaa kohentaa kognitiota mutta ei vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa VD:ssä «Memantiini ilmeisesti kohentaa kognitiota, mutta ei ilmeisesti vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista dementiaa sairastavilla potilailla.»B.
VCI tai VD ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
Muistipotilaan vaskulaaristen vaaratekijöiden hoito on tärkeätä.

Alzheimerin taudin ja samanaikaisen aivoverenkiertosairauden lääkehoito

Galantamiini
- näyttäisi kohentavan sekä kognitiota «Galantamiini ilmeisesti kohentaa kognitiota potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»B että yleisvaikutelmaa «Galantamiini ilmeisesti kohentaa yleisvaikutelmaa potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»B ja
- näyttää vaikuttavan edullisesti myös omatoimisuuteen «Galantamiini ilmeisesti kohentaa omatoimisuutta potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»B sekä käytösoireisiin «Galantamiini saattaa vähentää käytösoireita potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»C.
Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole vastaavaa näyttöä laajoista lumekontrolloiduista kaksoissokkotutkimuksista.

Parkinsonin taudin muistisairauden ja Lewyn kappale -taudin lääkehoito

Donepetsiilin tehosta PT-muistisairauden tai LKT:n hoidossa on vain viitteellistä näyttöä avoimien tai pienien lumekontrolloitujen tutkimusten pohjalta «Wild R, Pettit T, Burns A. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD003672»57.
Rivastigmiini
- ilmeisesti kohentaa kognitiota «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa kognitiota Parkinsonin taudin dementiassa.»B, tarkkaavuutta «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa tarkkaavuutta Parkinsonin taudin dementiassa.»B sekä yleisvaikutelmaa «Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa yleisvaikutelmaa Parkinsonin taudin dementiassa.»B ja
- näyttää vähentävän käytösoireita «Rivastigmiini ilmeisesti vähentää käytösoireita Parkinsonin taudin dementiassa.»B PT-muistisairaudessa.
Rivastigmiini saattaa lievittää käytösoireita LKT:n hoidossa «Rivastigmiinista saattaa olla hyötyä Lewyn kappale -taudin hoidossa käytösoireiden vähenemisenä.»C; ks. myös «AKE-lääkkeistä (asetyylikoliiniesteraasin estäjät) voi olla hyötyä Lewyn kappale -dementian hoidossa.»C ja «Rivastigmiinista saattaa olla hyötyä Lewyn kappale -taudin hoidossa kognition ja tarkkaavuuden paranemisena.»C.
Galantamiinin tehosta PT-muistisairauden tai LKT:n hoidossa on vain viitteellistä näyttöä avoimien tai pienten lumekontrolloitujen tutkimusten pohjalta «Wild R, Pettit T, Burns A. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD003672»57.
Memantiinin tehosta PT-muistisairauden tai LKT:n hoidossa on vain viitteellistä näyttöä pienten lumekontrolloitujen tutkimusten pohjalta «Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:61»58, «Memantiinin hyödyllisyydestä Lewyn kappale -taudin tai Parkinsonin taudin dementian hoidossa ei ole näyttöä.»D.

Otsa-ohimolohkorappeumat

AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää otsa-ohimolohkorappeuman hoidossa.

Muut muistisairauksissa tutkitut valmisteet

Gingko biloba- «Molekyylikuvaus gingko bilobasta»35 eli neidonhiuspuu-uutteen «Gingko biloban tehosta Alzheimerin taudin tai muistioireiden ehkäisyssä tai hoidossa ei ole näyttöä.»B, dihydroergotoksiinin «Hydergiinin tehosta Alzheimerin taudin tai muistihäiriöiden hoidossa ei ole näyttöä.»D tai pirasetaamin «Pirasetaamin tehosta Alzheimerin taudin tai muiden muistisairauksien hoidossa ei ole näyttöä.»D tehosta AT:n tai muistioireiden hoidossa ei ole näyttöä.
E-vitamiinin tehosta ei ole näyttöä AT:n ehkäisyssä tai hoidossa «E-vitamiini saattaa hidastaa Alzheimerin taudin oireiden etenemistä ja laitoshoitoon siirtymistä.»C eikä MCI-potilailla «E-vitamiini ei näytä hidastavan Alzheimerin taudin ilmaantumista MCI-potilailla.»B, «E-vitamiinilla saattaa olla lievä, mutta ohimenevä kognitiota kohentava vaikutus kielellisessä sujuvuudessa ja toiminnanohjauksessa MCI-potilailla.»C.
Muut muistihäiriöissä ja AT:ssä tutkitut valmisteet; ks. sähköinen tausta-aineisto «Muut muistihäiriöissä ja Alzheimerin taudissa tutkitut valmisteet»36.

Käytösoireiden hoito

Käytösoireita esiintyy jossakin vaiheessa 90 %:lla eri muistisairauksissa.
Ne heikentävät elämänlaatua, lisäävät palvelujen tarvetta ja ovat tärkein pitkäaikaishoidon alkamisen syy.
Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa potilaan seurantaa.
Näiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden osuus (taulukko «Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä.»16).
Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen omatoimisuuttaan tai sosiaalista vuorovaikutusta.
Hoito on aiheellista myös silloin, kun oireet aiheuttavat vaaratilanteita potilaalle itselleen tai muille.
Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa (taulukko «Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia.»17).
Osa dementiaan liittyvistä käytösoireista häviää itsestään «Ryu SH, Katona C, Rive B, Livingston G. Persistence of changes in neuropsychiatric symptoms in Alzheimer disease over 6 months: the Laser-AD study. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:976-83; PMID: 162864»44, joten masennus- ja psykoosilääkehoidon tarvetta on arvioitava säännöllisesti 3–6 kuukauden välein.
Käytösoireiden hoidosta, ks. sähköinen tausta-aineisto «Muistisairauden käytösoireiden hoito»37.
Potilasohje Muistisairaan käytösoireet on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)»38.

Taulukko 16. Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä.
Kipu
Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio
Turhautuminen
Infektio
Epäasianmukainen lääkitys
Päihteiden haittavaikutukset
Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypo- tai hyperglykemia
Epileptinen kohtaus
Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt
Kasvaimet
Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto
Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma

Taulukko 17. Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia.
Omaisten tuki ja ohjaus
Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.)
Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys)
Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia)
Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys)
Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat)
Liikunta
Luovat terapiat, muun muassa musiikki, musiikkiterapia, kuvataide, tanssi, käden taidot
Virkistystoiminta
Kuntouttava päivätoiminta

Käytösoireiden lääkehoito

Käytösoireiden ensisijainen hoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti masennusoireiden sekä vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua.
- Oireita, joihin psykoosilääkkeet eivät auta, ovat muun muassa kuljeskelu, tavaroiden keräily ja kätkeminen, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, huutelu, esineiden syöminen, hyperseksuaalisuus ja itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen).
- Vastetta voi arvioida luotettavammin noin kuukauden kuluttua psyykelääkkeen käytön aloittamisesta.
Lääkehoidon toteuttamisessa voidaan soveltaa tässä suosituksessa esitettyä vuokaaviota (kuva «Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus»8
).
Psyykenlääkkeiden osalta pyritään vain yhden valmisteen käyttöön.
- Useiden samankaltaisen vaikutuksen omaavien lääkkeiden yhteiskäyttöä tulee välttää.

Bentsodiatsepiinit

Kliinisen kokemuksen mukaan pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa.
Hyödyt ja haitat tulee arvioida ja huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa.

Masennuslääkkeet

Sertraliini saattaa olla tehokas ja turvallinen dementiapotilaan masennuksen hoidossa «Sertraliini saattaa olla tehokas dementiapotilaan masennuksen hoidossa.»C.
Trisyklisistä depressiolääkkeistä ei liene hyötyä dementiaan liittyvässä masennuksessa «Trisyklisistä masennuslääkkeistä ei liene hyötyä dementiaan liittyvän masennuksen hoidossa.»C.
Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet lisäävät kognitiivisia ongelmia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen «Alzheimerin tautia sairastavien lääkehoito, ongelmalliset lääkevalmisteet»4, «Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Drugs with anticholinergic properties, cognitive decline, and dementia in an elderly general population: the 3-city study. Arch Intern Med 2009;169:1317»17.
Sitalopraami saattaa olla tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa «Sitalopraami saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa laitospotilailla.»C.
Sertraliinilla ja sitalopraamilla vaikuttaisi olevan vähemmän kliinisesti merkittäviä interaktioita kuin muilla serotoniinin takaisinoton estäjillä «Solai LK, Mulsant BH, Pollock BG. Selective serotonin reuptake inhibitors for late-life depression: a comparative review. Drugs Aging 2001;18:355-68; PMID: 11392444»59.

Psykoosilääkkeet

Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöitä ja kuolleisuutta «Psykoosilääkkeiden käyttöön ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski.»B, «Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294:1934-43; PMID: 16234500»60, «Raivio MM, Laurila JV, Strandberg TE, Tilvis RS, Pitkälä KH. Psychotropic medication and stroke outcome. Am J Psychiatry 2005;162:1027-8; PMID: 15863825»61, «Wang PS, Schneeweiss S, Avorn J ym. Risk of death in elderly users of conventional vs atypical antipsychotic medications. N Engl J Med 2005;535:2335-41; PMID: 16319382»62 dementiapotilailla. Tämän takia niitä voidaan käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Tarvetta tulee arvioida säännöllisesti. Yli kolme kuukautta jatkuneen neuroleptilääkityksen lopettaminen ei heikentäne potilaiden toimintakykyä tai kognitiota eikä lisää käytösoireita mutta saattaa vähentää kuolleisuutta pitkäaikaisseurannassa «Yli 3 kuukautta jatkuneen neuroleptilääkityksen lopettaminen ei heikentäne potilaiden toimintakykyä tai kognitiota eikä lisää käytösoireita, mutta saattaa vähentää kuolleisuutta pitkäaikaisseurannassa.»C.
Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe.
- Risperidoni on tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa «Risperidoni on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa laitospotilailla.»A.
Osa lääkeyrityksistä ei suosittele valmisteensa (aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni) käyttöä dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa.
- Olantsapiini saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa «Olantsapiinin teho dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa on epäselvä.»C.
- Aripipratsoli saattaa vähentää AT-potilaiden dementiaan liittyviä psykoosioireita «Aripipratsoli lienee tehokas Alzheimerin tautia sairastavien hoivakotipotilaiden psykoosin hoidossa.»C.
Ketiapiini ei ilmeisesti tehoa vaikeaa AT:tä sairastavien laitospotilaiden levottomuuteen «Ketiapiini ei liene tehokas Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden levottomuuden ja psykoottisuuden hoidossa.»C.
- Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa «Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa.»A.
- Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla sen sijaan ei ole vaikutusta «Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla ei ole vaikutusta.»A.
Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.

Muut lääkkeet

Natriumvalproaatin tehosta laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuteen ei ole näyttöä «Natriumvalproaatin tehosta laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuden hoidossa ei ole näyttöä.»D.
Lisätietoa käytösoireiden lääkehoidosta ja annostuksista löytyy sähköisestä tausta-aineistosta «Muistisairauteen liittyvien käytösoireiden lääkehoito»39.

Muistipotilaan hoidon kokonaisuus

Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon

Aivojen terveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä.
Muistipotilaiden suuresta kasvavasta määrästä ja hoidon tarpeesta aiheutuu merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste.
- Avohoidon muistipotilaat tarvitsevat paljon terveyden- ja sosiaalihuollon räätälöityjä palveluita.
- Muistisairauden loppuvaiheen ympärivuorokautinen hoito vaatii paljon erityisosaamista ja resursseja.
- Muistipotilaan ja omaisten kannalta on oleellista, että erilaiset palvelut selviytymisen tukemiseksi järjestyvät saumattomasti sairauden edetessä: oikeat palvelut, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan niin kotona kuin pitkäaikaishoidossakin.
Muistipotilaan hoito pitää toteuttaa lähipalveluina siten, että lähtökohtana ovat potilaan tarpeet «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
- Työikäisten muistipotilaiden diagnostiikka tulee keskittää neurologian muistipoliklinikkaan.
- Muistipotilaan toimiva hoitoketju turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta (kuva «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»9
  ).
- Yhteistyössä toteutettu hoito säästää sekä potilaan että hoitavien yksiköiden kuormitusta ja kustannuksia hoidon laatua vaarantamatta.
Muistipotilaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa. Hoito sisältää potilaan
- elämäntavan ja taustan vaalimisen,
- arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja
- autonomian turvaamisen.
Muistipotilaan hoitoketjun kannalta keskeiset asiat on koottu taulukkoon «Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt .»18.
- Muistipotilaan hoitoketjun eri osia on esitetty kuvassa «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»9
  .

Taulukko 18. Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
Muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä
Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain
Muistioireen syy tulee selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisesti
Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää muistipoliklinikkaan
Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää potilaalle ja läheiselle
Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma
Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen
Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa
Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaativat osaamista
Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa
Edunvalvonta, hoitotahtoasiakirjan laadinta ja ajo-oikeuden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa
Muistisairauksia esiintyy myös työikäisillä, ja niiden diagnostiikka ja hoito vaativat erityisosaamista
Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista
Yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat myös muistipotilaiden tarvitsemia palveluja

Muistipoliklinikka ja muistitiimi

Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita.
- Potilaan ja omaisten pitää voida ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen muistipoliklinikkaan, jossa on muistisairauksien hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearvioon.
- Muistipoliklinikan vastuualue on noin 20–30 000 henkilöä.
- Muistipotilaan tueksi rakennetun muistitiimin kokoonpano muuttuu sairauden edetessä ja hoivan ja palvelujen tarpeen muuttuessa.
- Muistihoitaja on muistipoliklinikan lääkärin työpari.
- Muistitiimi tarvitsee jokaiseen terveyskeskukseen nimetyn muistikoordinaattorin.
- Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi.
- Myös muistikoordinaattorin työparina on lääkäri.
- Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden sekä ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa.
- Vaikuttavien hoitointerventioiden yhteinen piirre on muistikoordinaattorin säännölliseen seurantaan ja ohjaukseen perustuva hoitokokonaisuus «Muistipotilaan hoidon koordinointi ilmeisesti parantaa muistisairaiden hoidon laatua.»B.

Muistisairauden diagnoosi

Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
Diagnoosin kertominen yleiskielen sanoin eli selkokielellä tekee tilanteen paremmin ymmärrettäväksi potilaalle ja hänen läheisilleen. Ensitieto on osa diagnostiikan jälkeistä hoitoa, samoin lääkityksen aloittaminen muistisairauteen ja mahdollisiin käytösoireisiin, muiden sairauksien hoito, ehkäisevät toimet ja tarvittavat lausunnot (lääkkeiden korvattavuus, etuisuudet, ajoterveys, edunvalvonta ym.).

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Jokaiselle muistipotilaalle laaditaan oma yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma (taulukko «Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö.»19), jota tarkistetaan säännöllisesti 6–12 kuukauden välein sairauden edetessä.
Muutosten ennakointi ja riskien hallinta auttavat selviytymään uusissa tilanteissa taudin edetessä. Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää mahdollisten poikkeamien havaitseminen taudinkuvassa, varautuminen kriisitilanteisiin, tukiverkoston järjestäminen perheelle ja potilaan oman tahdon kuuleminen.
Mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista voidaan tukea monin eri keinoin (taulukko «Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä.»20). Näitä ovat
- kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet,
- asianmukainen lääketieteellinen hoito,
- oikea-aikaiset tukitoimet (esimerkiksi kotiapu, kotisairaanhoito, turvapuhelin, ateriapalvelu, kodin turvalaitteet ja apuvälineet)
- etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet,
- omaisten oikeuksista tiedottaminen ja perheiden tukeminen sekä
- turvallisuutta lisäävät ratkaisut
- muistiapuvälineiden käyttö.
Moniulotteiset interventiot (perheiden kanssa työskentelevät muistikoordinaattorit, perheiden neuvonta- ja tukipalvelut, omaishoitajien voinnin parantaminen) saattavat siirtää muistipotilaan pitkäaikaishoidon alkamista «Muistipotilaan hoidon koordinointi ilmeisesti parantaa muistisairaiden hoidon laatua.»B.
- Hoidon onnistumisen edellytyksenä on saumaton yksilöllinen hoitoketju (kuva «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»9
  ), joka mahdollistaa suunnitelmallisen seurannan sekä potilaan ja hänen omaistensa selviytymistä tukevien toimenpiteiden toteuttamisen oikeaan aikaan.
Yksilölliset kuntoutustoimet toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti yhdessä lääkärin, muistihoitajan, muistikoordinaattorin ja muiden erityistyöntekijöiden kuten sosiaalityöntekijän, fysio-, toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapeutin kanssa.

Taulukko 19. Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö.
Kokonaistilanteen säännöllinen seuranta ja arviointi 6–12 kuukauden välein
Lääkehoidon tarkistus
Oheissairauksien hoito
Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito
Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut
Käytösoireiden hoito
Ajoterveyden ja -turvallisuuden arvio
Liikunnallisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen arvio
Muistiapuvälinearvio
Ravitsemustilan arvio
Sosiaalietuuksien päivitys
Edunvalvonta
Hoitotahto
Ohjaus ja neuvonta
Omaisten kuuleminen ja tukeminen
Seuraavasta seurantakäynnistä sopiminen
Yhteystiedot (esimerkiksi muistikoordinaattorille tai muistipoliklinikalle)

Taulukko 20. Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä.
Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet
Varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta
Sopeutumisvalmennus
Fysio- tai toimintaterapia
Omatoimisuutta ja osallistumista tukevat terapiat
Merkityksellinen tekeminen, esimerkiksi päivätoiminta
Asianmukainen lääketieteellinen hoito
Kohdennettu lääkehoito
Käytösoireiden hoito
Muiden sairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijöiden (esimerkiksi ravitsemusongelmat, päihteet ja epäasianmukainen lääkitys) havaitseminen ja poistaminen
Oikea-aikaiset tukitoimet
Kotipalvelut
Kuljetuspalvelut
Lyhytaikainen tai jaksoittainen pitkäaikaishoito
Muut kunnalliset tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin ym.)
Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet
Lääkkeiden korvattavuus
Eläkettä saavan hoitotuki
Omaishoidon tuki
Omaisten oikeudet ja tukeminen
Vertaistuki
Lomaoikeus
Turvallisuutta lisäävät ratkaisut
Edunvalvonnan tarpeen arviointi
Ympäristömuutokset

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti kannattaa tehdä ajoissa, vielä oikeustoimikelpoisena. Näistä asioista huolehtiminen helpottaa lähiomaisia erityisesti taloudellisten asioiden hoitamisessa silloin, kun potilas itse ei siihen enää kykene. Tarkempaa tietoa valtuutuksesta ja lomakemalleja saa Muistiliiton Internet-sivuilta «http://www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_muistisairaudet/edunvalvonta/»5.
- Edunvalvontalausunnon sisällöstä ja muodosta ks. sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus Lääkärinlausunto holhousasioissa 1999;51 (Internet-linkit «http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/suosituksia_ja_ohjeita»6 ja «http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys26.htm»7), «Juva K, Erkinjuntti T, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja edunvalvonta. Suom Lääkäril 2005;60:4645-9»63, «Pirttilä T, Juva K, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja oikeudellinen toimintakyky. Suom Lääkäril 2005;60:4517-21»64.
Hoitotahtoasiakirjan laatiminen riittävän ajoissa – jo sairauden lievässä vaiheessa – helpottaa läheisten taakkaa heidän pohtiessaan hoidon ratkaisuja.
- Tämä mahdollistaa potilaan tahdon toteutumisen monissa hoitoon liittyvissä yksityiskohtaisissakin asioissa ja tukee siten hänen arvokkuutensa säilymistä myös sairauden edettyä vaikeaan vaiheeseen ja elämän loppuvaiheessa.
- Kun muistisairauden edetessä ollaan tilanteessa, jossa potilas ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan luotettavasti, voidaan pitäytyä hoitotahtoon.
- Muistiliitosta on saatavissa hoitotahtolomake (Internet «http://www.muistiliitto.fi/document.php?DOC_ID=68&SEC=bf9ab7ee87837b34b905501aa0ac4836&SID=1#hoitotahto.pdf»8)
- Suomen muistiasiantuntijat ry on laatinut lomakkeen ns. elämänlaatutestamenttia varten (Internet «http://www.muistiasiantuntijat.fi/modules/doku/files/3/DEMelaatutestamentti.pdf»9).

Muistipotilaan pitkäaikaishoito

Kun muistisairaus on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa, erityisosaaminen on tarpeen muisti- ja muidenkin sairauksien hoidossa.
- Läheisten huomiointi ympärivuorokautisessa hoidossa on oleellista. He voivat välittää henkilökunnalle tietoa siitä, miten potilaan yksilöllisyys voitaisiin parhaiten huomioida (ks. taulukko «Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt .»18).
Elämän loppuvaiheen hyvä hoito:
- Tavallisimmat muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa.
- Sairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa, vaikka omaishoito kotona on sitä ennen saattanut kestää useita vuosia.
- Omaishoitajana toimiminen on useimmiten emotionaalisesti ja fyysisesti raskasta työtä. Dementiaa sairastavan siirtyminen pitkäaikaishoitoon on läheisille yksi hitaan luopumisen vaihe, joka ei aina ole heille helppo «Saarenheimo M. Exploring the borderlines of family caregiving in Finland. Kirjassa: Family Caregiving for Older Disabled People: Relational and Institutional Issues. Paoletti (toim.) New York: Nova Sc»65.
Muistipotilaan kohtaamisissa tulee säilyttää hänen omanarvontuntonsa ja kunnioittaa hänen autonomiaansa huolimatta sairauden vaiheesta.
- Loukkaamattomuus, kunnioitus sekä potilaan ja hänen läheistensä kuuleminen ja elämänhistorian huomioiminen ovat onnistuneen hoidon kulmakivet.
- Kaiken hoidon ja tuen ensisijaisena tavoitteena tulee olla hyvä elämänlaatu sairauden vaikeudesta huolimatta.
- Potilasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, ja hänellä on oikeus osallistua hoitoaan ja hoitopaikkaansa koskevaan päätöksentekoon hänen kognitiivinen toimintakykynsä mukaan.
- Omaishoitajien asemaa tulee vahvistaa ja heidän tukipalvelujaan kehittää.
- Vanhuksella on oikeus hyvään, oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan hänen hoitotahtoaan kunnioittaen (Internet «http://www.etene.org/dokumentit/Etene_vanhuusraportti_fin%20verkko.pdf»10).
Muistipotilaan saattohoidossa itsemääräämisoikeuden kunnioitus, inhimillisyys ja hyvä yhteistyö läheisten kanssa on tärkeää, jotta hyvä kuolema mahdollistuisi.
- Hoidon jatkuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin, kun hoitopaikkojen vaihdot ovat välttämättömiä elämän loppuvaiheessa.
- Tavoitteena voidaan pitää hyvää, inhimillistä hoitoa tutussa yksikössä elämän loppuun saakka.
- Ks. Käypä hoito -suositus Kuolevan potilaan oireiden hoito «Kuolevan potilaan oireiden hoito»5 ja Saattohoitotyöryhmän raportti «http://www.etene.org/dokumentit/saattohoito.pdf»11.

Ohjeet potilaille ja läheisille

Ohjeita muistipotilaille ja heidän läheisilleen löytyy sähköisistä tausta-aineistoista:
- Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»2
- Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta? «Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?»12
- Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»15
- Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16
- Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»20
- Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»18
- Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia) «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»21
- Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset) «Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)»38
- Lisätietoa potilaille löytyy myös Internet-osoitteista www.muistiliitto.fi «http://www.muistiliitto.fi»12, www.parkinson.fi «http://www.parkinson.fi/»13 ja www.stroke.fi «http://www.stroke.fi»14.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito -suosituksen historiatiedot «Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»40

Puheenjohtaja:

12.10.2009 alkaen Jaana Suhonen, neurologian dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Jokilaakson sairaala, Jämsän kaupunki

12.10.2009 saakka Tuula Pirttilä, professori, neurologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neurologian oppiaine ja KYS, neurologia

Kokoava kirjoittaja:

Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki

Jäsenet:

Timo Erkinjuntti, neurologian professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, neurotieteen osasto ja HYKS:n neurologian klinikka

Hannu Koponen, professori; Itä-Suomen yliopisto, psykiatrian oppiaine ja KYS, psykiatria

Markku Makkonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Hankasalmen terveyskeskus

Marja Puurunen, LKT, kardiologian erikoislääkäri; Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, (Käypä hoito -toimittaja)

Juha Rinne, professori, neurologian dosentti ja erikoislääkäri; TYKS, PET-keskus, Turku

Minna Raivio, LT, geriatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Terveystalo Lahti ja Kansaneläkelaitoksen terveysosasto

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, geriatria ja OYS:n yleislääketieteen yksikkö

Ritva Vanninen, professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neuroradiologian oppiaine ja KYS, radiologia

Risto Vataja, LL (väit.), osastonylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Kellokosken sairaala

Ulkopuoliset asiantuntijat:

Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, vanhempi tutkija; Vanhustyön keskusliitto ry, Helsinki

Sirpa Hartikainen, geriatrisen lääkehoidon professori; Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos

Kaisu Pitkälä, yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori; HUS, yleislääketieteen yksikkö ja Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto

Päivi Voutilainen, dosentti, TtT, neuvotteleva virkamies; Sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Sidonnaisuudet

Timo Erkinjuntti: Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa akateemisissa koulutuksissa ulkomailla (Janssen Cilag Thailand, Janssen Cilag Spain, Shire Pharmaceuticals UK). Työnantajan määräämänä ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Novartis, GSK, Janssen Cilag). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Johnson-Johnson Data Safety Monitoring Board, Pfizer inc. Worldwide Commercial Development International Advisory Board, Servier Perform Dementia Adjudication Committee, Shering Clinical Advisory Board, Brains Gate ISS Advisory Board). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (Memory Research and Treatment Centres/GSK).

Hannu Koponen: Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, GSK, Lundbeck, Pfizer). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoittamana (AstraZeneca, Pfizer). Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa (AstraZeneca, Eli Lilly Finland, GSK, Janssen-Cilag, Pfizer, Servier). Osallistunut lääkealan yritysten rahoittamiin kliinisiin lääketutkimuksiin (AstraZeneca, Lundbeck, Wyeth).

Markku Makkonen: Ei sidonnaisuuksia.

Tuula Pirttilä: Pohjois-Savon muistiyhdistyksen hallituksen jäsen.

Marja Puurunen: Ks. http://www.kaypahoito.fi/ > Yhteystiedot > Toimitus > Lisätiedot

Minna Raivio: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (Novartis, Pfizer, Janssen-Cilaq, Leiras). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoituksella (Novartis, Lundbeck). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (Janssen-Cilag, Pfizer) ja toiminut tutkimuksesta vastaavana henkilönä (Janssen-Cilag). Suomen Muistiasiantuntijoiden hallituksen jäsen.

Juha Rinne: Toiminut lääkealan yritysten neuvottelukunnan jäsenenä (Boehringer-Ingelheim, H. Lundbeck). Osallistunut lääkealan yritysten koulutustilaisuuksien suunnitteluun ja toiminut niissä luennoitsijana (Boehringer-Ingelheim, H. Lundbeck, Novartis, Orion Pharma). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (GE Healthcare).

Ari Rosenvall: Kouluttajana lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa tilaisuuksissa (Pfizer, Novartis). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoituksella (MSD, Novartis, Lundbeck, Pfizer). Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsen ja lääkäriasiantuntija.

Timo Strandberg: Luennoinut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten koulutuksissa. Osallistunut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun. Ulkomaan kongressimatka lääkealan yritysten kustantamana (MSD, Mundipharma). Toiminut eri yritysten asiantuntijana.

Jaana Suhonen: Luennoinut lääkealan yrityksen koulutuksissa ja/tai osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (Boehringer Ingelheim, Lundbeck, Novartis, Sanofi-Aventis, UCB). Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten rahoittamana (Biogen Idec, GlaxosmithKline, Lundbeck, Merck, Novartis, Sanofi-Aventis). Toiminut lääkealan asiantuntijana ja lääkealan tieteellisessä neuvottelukunnassa (Boehringer Ingelheim, Lundbeck, Sanofi-Aventis, UCB). Toiminut asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Muistiliitto ry:n hallituksen jäsen).

Ritva Vanninen: Ei sidonnaisuuksia.

Risto Vataja: Luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä ja/ tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (Eli Lilly Finland, Janssen-Cilag, Novartis, Pfizer, Wyeth). Osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin lääkealan yrityksen kustantamana (Eli Lilly Finland, Janssen-Cilag, Novartis, Pfizer,Wyeth).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22
Koivisto K, Reinikainen KJ, Hänninen T ym. Prevalence of age-associated memory impairment in a randomly selected population from eastern Finland. Neurology 1995:45:741-7; PMID: 7723964
Hänninen T, Hallikainen M, Tuomainen S, Vanhanen M, Soininen H. Prevalence of mild cognitive impairment: a population-based study in elderly subjects. Acta Neurol Scand 2002;106:148-54; PMID: 12174174
Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006
Kauppinen S, Nikiforov O, Viramo P ym. Dementia Suomessa 1995. STAKES 6/1999
Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. Quality and productivity in institutional care for elderly residents - benchmarking with the RAI. 1st ed. Helsinki: National Research and Development Centre for Wellfare and Health (STAKES); 2005
Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P, Gabriel E. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58; PMID: 2358819
Neuropathology Group. Medical Research Council Cognitive Function and Aging Study. Pathological correlates of late-onset dementia in a multicentre, community-based population in England and Wales. Neuropathology Group of the Medical Research Council Cognitive Function and Ageing Study (MRC CFAS). Lancet 2001;357:169-75; PMID: 11213093
Mölsä PK, Marttila RJ, Rinne UK. Epidemiology of dementia in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;65:541-52; PMID: 7113661
Sulkava R, Wikström J, Aromaa A ym. Prevalence of severe dementia in Finland. Neurology 1985:35:1025-9; PMID: 4010941
Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T, Valvanne J, Tilvis R. Prevalence of dementia in the city of Helsinki. Acta Neurol Scand 1993;87:106-10; PMID: 8442392
Muistihäiriöt ja dementia. Alhainen K, Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. Kustannus Oy Duodecim. 3. uudistettu painos 2010
Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; PMID: 17542011
Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63; PMID: 16041803
Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T, Winblad B, Soininen H, Tuomilehto J. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41; PMID: 16914401
Peters R, Beckett N, Forette F ym; HYVET investigators. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 2008:7;683-9; PMID: 18614402
Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Drugs with anticholinergic properties, cognitive decline, and dementia in an elderly general population: the 3-city study. Arch Intern Med 2009;169:1317-24; PMID: 19636034
Waldemar G, Dubois B, Emre M, Scheltens P, Tariska P, Rossor M. Diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia. The role of neurologists in Europe. European Federation of Neurological Societies. Eur J Neurol 2000;7:133-44; PMID: 10809933
Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia. Suom Lääkäril 1996;29:2949-57
Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53
Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-35
Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T. Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa. Suom Lääkäril 2006;61:2961-6
Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta. Suom Lääkäril 2007;44:4097-102
Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967-75. http://www.gernet.fi/ohjeet/CERAD.html
Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2002;57:4575-82
Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neuropsykologinen tutkimus dementiaa ennakoivan kognitiivisen heikentymisen arvioinnissa. Psykologia 2003;38:216-29
Sotaniemi M, PirttiläT, Remes A ym. CERAD-tehtäväsarja iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden tutkimusmenetelmänä. Psykologia 2005;40:156-63
Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suom Lääkäril 2007;62:1235-41
Mäntylä R, Erkinjuntti T, Raininko R ym. Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa. Duodecim 2000;116:1059-69
Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2000;116:1049-58
Wahlund LO, Barkhof F, Fazekas F ym. A new rating scale for age-related white matter changes applicable to MRI and CT. Stroke 2001;32:1318-22; PMID: 11387493
Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability. The LADIS study: rationale, design, and methodology. Neuroepidemiology 2005;24:51-62; PMID: 15459510
Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Muistihäiriö- ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi. Suom Lääkäril 2000:21:2299-304
Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H, Davidsson P, Blennow K. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phosphor-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Acta Neurol Scand Suppl 2003;179:47-51;
Hampel H, Teipel SJ, Fuchsberger T ym. Value of CSF beta-amyloid1-42 and tau as predictors of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Mol Psychiatry 2004;9:705-10
Riemenschneider M, Lautenschlager N, Wagenpfeil S, Diehl J, Drzezga A, Kurz A. Cerebrospinal fluid Tau and beta-amyloid 42 proteins identify Alzheimer disease in subjects with mild cognitive impairment. Arch Neurol 2002;59:1729-34; PMID: 12433260
Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transam 2000;59:23-30; PMID: 10961414
Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkinsonin taudin dementia. Suom Lääkäril 2008;63:843-7
Tariot PN, Farlow MR, Grossberg GT ym. Memantine treatment in patients with moderate to severe Alzheimer's disease already receiving donepezil: a randomized controlled trial. JAMA 2004;291:317-24; PMID: 14734594
Dantoine T, Auriacombe S, Sarazin M ym. Rivastigmine monotherapy and combination therapy with memantine in patients with moderately severe Alzheimer's disease who failed to benefit from previous cholinesterase inhibitor treatment. Int J Clin Pract 2006;60:110-8; PMID: 16409439
Wenk GL, Quack G, Moebius HJ, Danysz W. No interaction of memantine with acetylcholinesterase inhibitors approved for clinical use. Life Sci 2000;66:1079-83; PMID: 10737358
Yao C, Raoufinia A, Gold M ym. Steady-state pharmacokinetics of galantamine are not affected by addition of memantine in healthy subjects. J Clin Pharmacol 2005;45:519-28; PMID: 15831775
Doody RS, Geldmacher DS, Gordon B ym. Open-label, multicenter, phase 3 extension study of the safety and efficacy of donepezil in patients with Alzheimer disease. Arch Neurol 2001:58:427-33; PMID: 11255446
Ryu SH, Katona C, Rive B, Livingston G. Persistence of changes in neuropsychiatric symptoms in Alzheimer disease over 6 months: the Laser-AD study. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:976-83; PMID: 16286441
Ylikoski R, Jokinen H, Andersen P ym. Comparison of the Alzheimer's Disease Assessment Scale Cognitive Subscale and the Vascular Dementia Assessement Scale in differentiating elderly individuals with different degrees of white matter changes. The LADIS study. Dement Geriatr Cogn Disord 2007;24:73-81; PMID: 17565216
Quinn J, Moore M, Benson DF ym. A videotaped CIBIC for dementia patients: validity and reliability in a simulated clinical trial. Neurology 2002;58:433-7; PMID: 11839844
Lanctot KL, Herrmann N, Yau KK ym. Efficacy and safety of cholinesterase inhibitors in Alzheimer's disease: a meta-analysis. CMAJ 2003;169:557-64; PMID: 12975222
Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H, Montrastruc JL. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two national drug formularies (Vidal, British National Formulary). Drug Saf 2007;30:1063-71; PMID: 17973542
Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6
Robinson DM, Plosker GL. Galantamine extended release. CNS Drugs 2006;20:673-81; PMID: 16863272
Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month double-blind, randomized, placebo-controlled study of a transdermal patch in Alzheimer's disease – rivastigmine patch versus capsule. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:456-67; PMID: 17380489
Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;119:1959-8
Keränen T. Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa. Suom Lääkäril 2005;15:1683-4
Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;20:1959-66
Lopez OL, Becker JT, Wahed AS ym. Long-term effects of the concomitant use of memantine with cholinesterase inhibition in Alzheimer disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:600-7; PMID: 19204022
Porsteinsson AP, Grossberg GT, Mintzer J, Olin JT; Memantine MEM-MD-12 Study Group. Memantine treatment in patients with mild to moderate Alzheimer's disease already receiving a cholinesterase inhibitor: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Curr Alzheimer Res 2008;5:83-9; PMID: 18288936
Wild R, Pettit T, Burns A. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD003672
Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:613-8; PMID: 19520613
Solai LK, Mulsant BH, Pollock BG. Selective serotonin reuptake inhibitors for late-life depression: a comparative review. Drugs Aging 2001;18:355-68; PMID: 11392444
Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294:1934-43; PMID: 16234500
Raivio MM, Laurila JV, Strandberg TE, Tilvis RS, Pitkälä KH. Psychotropic medication and stroke outcome. Am J Psychiatry 2005;162:1027-8; PMID: 15863825
Wang PS, Schneeweiss S, Avorn J ym. Risk of death in elderly users of conventional vs atypical antipsychotic medications. N Engl J Med 2005;535:2335-41; PMID: 16319382
Juva K, Erkinjuntti T, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja edunvalvonta. Suom Lääkäril 2005;60:4645-9
Pirttilä T, Juva K, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja oikeudellinen toimintakyky. Suom Lääkäril 2005;60:4517-21
Saarenheimo M. Exploring the borderlines of family caregiving in Finland. Kirjassa: Family Caregiving for Older Disabled People: Relational and Institutional Issues. Paoletti (toim.) New York: Nova Science Publishers, 2007
Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer`s disease. Cochrane Database Syst Rev 2008;(3):CD002854
Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80; PMID: 16227450
Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66; PMID: 18779228
Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6; PMID: 19474131
Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11; PMID: 18570697
Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92; PMID: 19474137
Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4):CD004514
McGuinness B, Craig D, Bullock R, Passmore P. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD003160
Peters R, Peters J, Warner J, Beckett N, Bulpitt C. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12; PMID: 18487267
Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69; PMID: 15279021
Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46
McKhann G, Drachman D, Folstein M, Katzman R, Price D, Stadlan EM. Clinical diagnosis of Alzheimer's disease: report of the NINCDS-ADRDA Work Group under the auspices of Department of Health and Human Services Task Force on Alzheimer's Disease. Neurology 1984:34:939-44; PMID: 6610841
Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60; PMID: 8094895
McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72; PMID: 16237129
Neary D, Snowden JS, Gustafson L ym. Frontotemporal lobar degeneration: a consensus on clinical diagnostic criteria. Neurology 1998;51:1546-54; PMID: 9855500
Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52; PMID: 20223924
Muangpaisan W, Brayne C; Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Systematic review of statins for the prevention of vascular dementia or dementia. Geriatr Gerontol Int 2010;10:199-208; PMID: 20100290
Agid Y, Dubois B, Anand R, Gharabawi G. Efficacy and tolerability of rivastigmine in patients with dementia of the Alzheimer type. Curr Ther Res Clin Exp 1998;59:837-45
Aguilar M, Roman G, Black S ym. Efficacy and safety of donepezil in vascular dementia: results from the largest double-blind trial in vascular dementia. Proceedings of the 10th International Conference on Alzheimer's Disease and Related Disoirders, Madrid, Spain July 15-20 2006; P4-429
Auchus AP, Brashear HR, Salloway S ym. Galantamine treatment of vascular dementia: a randomized trial. Neurology 2007;69:448-58
Auchus AP, Brashear HR, Salloway S, ym. Results of a trial of galantamine in subjects with vascular dementia confirmed by central MRI reading. Proceedings of the 56th Annual Meeting of the American Academy of Neurology (AAN), San Francisco, CA, USA April 24 - MAy 1 2004; LBS009
Bains J, Birks JS, Dening TR. The efficacy of antidepressants in the treatment of depression in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;(4):CD003944
Ballard C, Hanney ML, Theodoulou M ym. The dementia antipsychotic withdrawal trial (DART-AD): long-term follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2009;8:151-7
Ballard C, Lana MM, Theodoulou M ym. A randomised, blinded, placebo-controlled trial in dementia patients continuing or stopping neuroleptics (The DART-AD Trial). PLoS Med 2008;5:e76
Ballard C, Margallo-Lana M, Juszczak E ym. Quetiapine and rivastigmine and cognitive decline in Alzheimer's disease: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 2005;330:874
Ballard C, Sauter M, Scheltens P ym. Efficacy, safety and tolerability of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia: the VantagE study. Curr Med Res Opin 2008;24:2561-74
Birks J, Grimley Evans J, Iakovidou V, Tsolaki M. Rivastigmine for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD001191
Birks J. Cholinesterase inhibitors for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD005593
Black S, Román GC, Geldmacher DS ym. Efficacy and tolerability of donepezil in vascular dementia: positive results of a 24-week, multicenter, international, randomized, placebo-controlled clinical trial. Stroke 2003;34:2323-30
Black SE, Doody R, Li H ym. Donepezil preserves cognition and global function in patients with severe Alzheimer disease. Neurology 2007;69:459-69
Brodaty H, Ames D, Snowdon J ym. A randomized placebo-controlled trial of risperidone for the treatment of aggression, agitation, and psychosis of dementia. J Clin Psychiatry 2003;64:134-43
Bullock R, Touchon J, Bergman H ym. Rivastigmine and donepezil treatment in moderate to moderately-severe Alzheimer's disease over a 2-year period. Curr Med Res Opin 2005;21:1317-27
Burns A, Bernabei R, Bullock R ym. Safety and efficacy of galantamine (Reminyl) in severe Alzheimer's disease (the SERAD study): a randomized, placebo-controlled, double-blind trial. Lancet Neurol 2009:8:39-47
Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effectiviness of collaborative care for older adults with Alzheimer disease in primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2148-57
Corey-Bloom J, Anand R, Veach J. A randomised trial evaluating the efficacy and safety of ENA 713 (rivastigmine tartrate), a new acetylcholinesterase inhibitor, in patients with mild to moderately severe Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychopharmacol 1998;1:55-65
Craig D, Birks J. Galantamine for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD004746
De Deyn PP, Carrasco MM, Deberdt W ym. Olanzapine versus placebo in the treatment of psychosis with or without associated behavioral disturbances in patients with Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:115-26
De Deyn PP, Rabheru K, Rasmussen A ym. A randomized trial of risperidone, placebo, and haloperidol for behavioral symptoms of dementia. Neurology 1999;53:946-55
DeKosky ST, Williamson JD, Fitzpatrick AL ym. Ginkgo biloba for prevention of dementia: a randomized controlled trial. JAMA 2008;300:2253-62, Erratum in: JAMA 2008;300:2730
Doody RS, Ferris SH, Salloway S ym. Donepezil treatment of patients with MCI: a 48-week randomized, placebo-controlled trial. Neurology 2009;72:1555-61
Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M, Kivelä SL, Sivenius J, Sulkava R. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7
Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18
Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantamine treatment in Alzheimer's disease with cerebrovascular disease: responder analyses from a randomized, controlled trial (GAL-INT-6). J Psychopharmacol 2008;22:761-8
Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S, Bullock R, Lilienfeld S, Damaraju CV. Efficacy of galantamine in probable vascular dementia and Alzheimer's disease combined with cerebrovascular disease: a randomised trial. Lancet 2002;359:1283-90
Ernst E, Pittler M. Ginkgo biloba for dementia. A systematic review of double-blind, placebo-controlled trials. Clin Drug Invest 1999:17:301-8
European Medicines Agency. CHMP assessment report on conventional antipsychotics. EMEA/CHMP/590557/2008. Internet-linkki: http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/opiniongen/Conventional_%20Antipsychotics_Article5.3-Appendix1-CHMPAR.pdf
Feldman HH, Doody RS, Kivipelto M ym. Randomized, controlled trial of atorvastatin in mild to moderate Alzheimer disease: LEADe. Neurology 2010;74:956-64; PMID: 20200346
Feldman HH, Ferris S, Winblad B ym. Effect of rivastigmine on delay to diagnosis of Alzheimer's disease from mild cognitive impairment: the InDDEx study. Lancet Neurol 2007;6:501-12
Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia or cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD001011
Forette F, Anand R, Gharabawi G. A phase II study in patients with Alzheimer's disease to assess the preliminary efficacy and maximum tolerated dose of rivastigmine (Exelon). Eur J Neurol 1999;6:423-9
Forette F, Seux ML, Staessen JA ym. Prevention of dementia in a randomised double-blind placebo-controlled Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) trial. Lancet 1998;352:1347-51
Forette F, Seux ML, Staessen JA ym. The prevention of dementia with antihypertensive treatment: new evidence from the Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) study. Arch Intern Med 2002;162:2046-52
Fuschillo C, La Pia S, Campana F, Pinto A, De Simone L. Cognitive deficits in Alzheimer's disease: treatment with acetylcholinesterase inhibitor agents. Arch Gerontol Geriatr Suppl 2001;7:151-8
Gauthier S, Loft H, Cummings J. Improvement in behavioural symptoms in patients with moderate to severe Alzheimer's disease by memantine: a pooled data analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:537-45
Hansson O, Zetterberg H, Buchhave P, Londos E, Blennow K, Minthon L. Association between CSF biomarkers and incipient Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment: a follow-up study. Lancet Neurol 2006;5:228-34
Herukka SK, Hallikainen M, Soininen H, Pirttilä T. CSF Abeta42 and tau or phosphorylated tau and prediction of progressive mild cognitive impairment. Neurology 2005;64:1294-7
Herukka SK, Helisalmi S, Hallikainen M, Tervo S, Soininen H, Pirttilä T. CSF Abeta42, tau and phosphorylated tau, APOE epsilon4 allele and MCI type in progressive MCI. Neurobiol Aging 2007;28:507-14
Hogervorst E, Yaffe K, Rihards M, Huppert F. Hormone replacement therapy to maintain cognitive function in women with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;(1):CD003799
Homma A, Imai Y, Tago H ym. Donepezil treatment of patients with severe Alzheimer's disease in a Japanese population: results from a 24-week, double-blind, placebo-controlled, randomized trial. Dement Geriatr Cogn Disord 2008;25:399-407
Jones RW, Soininen H, Hager K ym. A multinational, randomised, 12-week study comparing the effects of donepezil and galantamine in patients with mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:58-67
Katz IR, Jeste DV, Mintzer JE ym. Comparison of risperidone and placebo for psychosis and behavioral disturbances associated with dementia: a randomized, double-blind trial. Risperidone Study Group. J Clin Psychiatry 1999;60:107-15
Kavirajan H, Schneider LS. Efficacy and adverse effects of cholinesterase inhibiors and memantine in vascular dementia: a meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:782-92
Knopman DS, DeKosky ST, Cummings JL ym. Practice parameter: diagnosis of dementia (an evidence-based review). Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2001;56:1143-53
Le Bars PL, Katz MM, Berman N, Itil TM, Freedman AM, Schatzberg AF. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Gingko biloba for dementia. North American EGb Study Group. JAMA 1997;278:1327-32
Lethaby A, Hogervorst E, Richads M, Yesufu A, Yaffe K. Hormone replacement therapy for cognitive function in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD003122
Li NC, Lee A, Whitmer RA ym. Use of angiotensin receptor blockers and risk of dementia in a predominantly male population: prospective cohort analysis. BMJ 2010;340:b5465
Lithell H, Hansson L, Skoog I ym. The Study on Cognition and Prognosis in the Elderly (SCOPE): principal results of a randomized double-blind intervention trial. J Hypertens 2003;21:875-86
Lonergan E, Luxenberg J, Colford J. Haloperidol for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD002852
Loveman E, Green C, Kirby J ym. The clinical and cost-effectiveness of donepezil, rivastigmine, galantamin and memantine for Alzheimer's disease. http://www.hta.ac.uk/execsumm/summ1001.htm
Lyketsos CG, DelCampo L, Steinberg M ym. Treating depression in Alzheimer's disease: efficacy and safety of sertraline therapy, and the benefits of depression reduction: the DIADS. Arch Gen Psychiatry 2003;60:737-46
Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD004747
Malouf R, Birks J. Donepezil for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD004395
Mattsson N, Zetterberg H, Hansson O ym. CSF biomarkers and incipient Alzheimer disease in patients with mild cognitive impairment. JAMA 2009;302:385-93
McKeith I, Del Ser T, Spano P ym. Efficacy of rivastigmine in dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled international study. Lancet 2000;356:2031-6
McShane R, Areosa Sastre A, Minakaran N. Memantine for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD003154
Mintzer JE, Tune LE, Breder CD ym. Aripiprazole for the treatment of psychoses in institutionalized patients with Alzheimer dementia: a multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled assessment of three fixed doses. Am J Geriatr Psychiatry 2007;15:918-31
Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E, Steinberg G, Levin B. A family intervention to delay nursing home placement of patients with Alzheimer disease. A randomized controlled trial. JAMA 1996;276:1725-31
Mittelman MS, Haley WE, Clay OJ, Roth DL. Improving caregiver well-being delays nursing home placement of patients with Alzheimer disease. Neurology 2006;67:1592-9
Mohs RC, Doody RS, Morris JC ym. A 1-year, placebo-controlled preservation of function survival study of donepezil in AD patients. Neurology 2001;57:481-8
Novartis. A 24-week prospective, randomized, multicenter, double-blind, placebo-controlled, paralell-grup, comparison of the efficacy, tolerability and safety of 3-12 mg/day of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia. 2006
Nyth AL, Gottfries CG. The clinical efficacy of citalopram in treatment of emotional disturbances in dementia disorders. A Nordic multicentre study. Br J Psychiatry 1990;157:894-901
Oken BS, Storzbach DM, Kaye JA. The efficacy of Gingko biloba on cognitive function in Alzheimer disease. Arch Neurol 1998;55:1409-15
Orgogozo JM, Rigaud AS, Stöffler A, Möbius HJ, Forette F. Efficacy and safety of memantine in patients with mild to moderate vascular dementia: a randomized, placebo-controlled trial (MMM 300). Stroke 2002;33:1834-9
Paleacu D, Barak Y, Mirecky I, Mazeh D. Quetiapine treatment for behavioural and psychological symptoms of dementia in Alzheimer's disease patients: a 6-week, double-blind, placebo-controlled study. In J Geriatr Psychiatry 2008;23:393-400
Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E and Donepezil for the Treatment of Mild Cognitive Impairment. N Engl J Med 2005;352:2379-88
Pollock BG, Mulsant BH, Rosen J ym. Comparison of citalopram, perphenazine, and placebo for the acute treatment of psychosis and behavioral disturbances in hospitalized, demented patients. Am J Psychiatry 2002;159:460-5
PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure- lowering with perindopril and indapamide therapy on dementia and cognitive decline in patients with cerebrovascular disease. Arch Intern Med 2003;163:1069-75
Reisberg B, Doody R, Stöffler A ym. Memantine in moderate-to-severe Alzheimer's disease. N Engl J Med 2003;348:1333-41
Rogers SL, Farlow MR, Doody RS, Mohs R, Friedhoff LT. A 24-week, double-blind, placebo-controlled trial of donepezil in patients with Alzheimer's disease. Donepezil Study Group. Neurology 1998;50:136-45
Román GC, Erkinjuntti T, Wallin A, Pantoni L, Chui HC. Subcortical ischaemic vascular dementia. Lancet Neurol 2002;1:426-36
Rösler M, Anand R, Cicin-Sain A ym. Efficacy and safety of rivastigmine in patients with Alzheimer's disease: international randomised controlled trial. BMJ 1999;318:633-8
Salloway S, Ferris S, Kluger A ym. Efficacy of donepezil in mild cognitive impairment: a randomized placebo-controlled trial. Neurology 2004;63:651-7
Savva GM, Stephan BC; Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Epidemiological studies of the effect of stroke on incident dementia: a systematic review. Stroke 2010;41:e41-6
Scheltens P, Fox N, Barkhof F, De Carli C. Structural magnetic resonance imaging in the practical assessment of dementia: beyond exclusion. Lancet Neurol 2002;1:13-21
Schneider LS, Dagerman K, Insel PS. Efficacy and adverse effects of atypical antipsychotics for dementia: meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:191-210
Schneider LS, DeKosky ST, Farlow MR, Tariot PN, Hoerr R, Kieser M. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of two doses of Gingko biloba extract in dementia of the Alzheimer`s type. Curr Alzheimer Res 2005;2:541-51
SHEP Cooperative Research Group. Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension: Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). JAMA 1991;265:3255-64
Skoog I, Lithell H, Hansson L ym. Effect of baseline cognitive function and antihypertensive treatment on cognitive and cardiovascular outcomes: Study on COgnition and Prognosis in the Elderly (SCOPE). Am J Hypertens 2005;18:1052-9
Street JS, Clark WS, Gannon KS ym. Olanzapine treatment of psychotic and behavioral symptoms in patients with Alzheimer disease in nursing care facilities: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. The HGEU Study Group. Arch Gen Psychiatry 2000;57:968-76
Tariot PN, Schneider L, Katz IR ym. Quetiapine treatment of psychosis associated with dementia: a double-blind, randomized, placebo-controlled clinical trial. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:767-76
Trompet S, van Vliet P, de Craen AJ ym. Pravastatin and cognitive function in the elderly. Results of the PROSPER study. J Neurol 2010;257:85-90
U.S. Food and Drug Administration > Home > Drugs > Drug Safety and Availability > Postmarket Drug Safety Information for Patients and Providers. Internet-linkki: http://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/PostmarketDrugSafetyInformationforPatientsandProviders/default.htm
Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A, Ferris SH, Kurz A, Winblad B. Clinical efficacy of piracetam in cognitive impairment: a meta-analysis. Dement Geriatr Cogn Disord 2002;13:217-24
Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Recommendations for the diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia: EFNS guideline. Eur J Neurol 2007;14:e1-26
Wattjes MP, Henneman WJ, van der Flier WM ym. Diagnostic imaging of patients in a memory clinic: comparison of MR imaging and 64-detector row CT. Radiology 2009;253:174-83
Wesnes KA, McKeith I, Edgar C, Emre M, Lane R. Benefits of rivastigmine on attention in dementia associated with Parkinson disease. Neurology 2005;65:1654-6
Vickrey BG, Mittman BS, Connor KI ym. The effect of a disease management intervention on quality and outcomes of dementia care: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2006;145:713-26
Wilcock G, Howe I, Coles H ym. A long-term comparison of galantamine and donepezil in the treatment of Alzheimer's disease. Drugs Aging 2003;20:777-89
Wilcock G, Möbius HJ, Stöffler A; MMM 500 group. A double-blind, placebo-controlled multicentre study of memantine in mild to moderate vascular dementia (MMM500). Int Clin Psychopharmacol 2002;17:297-305
Wilkinson D, Doody R, Helme R ym. Donepezil in vascular dementia: a randomized, placebo-controlled study. Neurology 2003;61:479-86
Wilkinson DG, Passmore AP, Bullock R ym. A multinational, randomised, 12-week, comparative study of donepezil and rivastigmine in patients with mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Clin Pract 2002;56:441-6
Winblad B, Engedal K, Soininen H ym. A 1-year, randomized, placebo-controlled study of donepezil in patients with mild to moderate AD. Neurology 2001;57:489-95
Winblad B, Gauthier S, Scinto L ym. Safety and efficacy of galantamine in subjects with mild cognitive impairment. Neurology 2008;70:2024-35
Winblad B, Kilander L, Eriksson S ym. Donepezil in patients with severe Alzheimer's disease: double-blind, parallel-group, placebo-controlled study. Lancet 2006;367:1057-65
Zhong KX, Tariot PN, Minzer J, Minkwitz MC, Devine NA. Quetiapine to treat agitation in dementia: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Curr Alzheimer Res 2007;4:81-93
Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto 2006
Birks J, Harvey RJ. Donepezil for dementia due to Alzheimer’s disease. The Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD001190
Feldman H, Gauthier S, Hecker J, Vellas B, Subbiah P, Whalen E. A 24-week, randomized, double-blind study of donepezil in moderate to severe Alzheimer's disease. Neurology 2001;57:613-20
Birks J, Grimley EV, Van Dongen M. Gingko biloba for cognitive impairment and dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;(1):CD003120
Olin J, Schneider L, Novit A, Luczak S. Hydergine for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2001;(2):CD000359
Lonergan E, Luxenberg J. Valproate preparations for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD003945

www.kaypahoito.fi

Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito

Keskeinen sanoma

Tavoitteet

Kohderyhmät

Aiheen rajaus

Määritelmiä

Muistioireiden esiintyvyys

Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Muistioireiden syyt

Diagnostiikka ja oireiden arviointi

Perusselvitykset

Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi

Lisätutkimukset

Muistisairauksien tyypilliset kliiniset kuvat

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin kulku

Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä

Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet

Lewyn kappale -tauti

Parkinsonin taudin muistisairaus

Otsa-ohimolohkorappeumat

Frontotemporaalinen dementia

Etenevä sujumaton afasia

Semanttinen dementia

Muistisairauksien lääkehoito

Hoidon aloitus

Lääkehoidon korvattavuus

Hoidon käytännön toteutus ja seuranta

Lääkehoitovasteen arviointi

Muistisairauslääkkeen käytön lopetus

Muistisairauslääkkeet

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät

Donepetsiili

Galantamiini

Rivastigmiini

Antiglutamaattilääkitys

Memantiini

Alzheimerin taudin lääkehoito

Donepetsiili

Galantamiini

Rivastigmiini

Memantiini

Yhteiskäyttö

Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän lääkehoito

Alzheimerin taudin ja samanaikaisen aivoverenkiertosairauden lääkehoito

Parkinsonin taudin muistisairauden ja Lewyn kappale -taudin lääkehoito

Otsa-ohimolohkorappeumat

Muut muistisairauksissa tutkitut valmisteet

Käytösoireiden hoito

Käytösoireiden lääkehoito

Bentsodiatsepiinit

Masennuslääkkeet

Psykoosilääkkeet

Muut lääkkeet

Muistipotilaan hoidon kokonaisuus

Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon

Muistipoliklinikka ja muistitiimi

Muistisairauden diagnoosi

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti

Muistipotilaan pitkäaikaishoito

Ohjeet potilaille ja läheisille

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta