Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A A

ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön) hoito lapsilla ja nuorilla

Käypä hoito
4.11.2007
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito»1 ja englanniksi «Treatment for attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children and adolescents»2

Potilaalle suomeksi «ADHD lapsilla ja nuorilla»3 ja ruotsiksi «ADHD»4

Keskeinen sanoma

  • Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit/hyperactivity disorder, ADHD) on tavallinen toimintakykyä heikentävä häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
  • ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita psykiatrisia ja neurologisia häiriöitä.
  • ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.
  • ADHD:n diagnosointiin tarvitaan lapsen tai nuoren tutkimus, perhetilanteen ja muiden ympäristötekijöiden kartoitus sekä riittävästi tietoa toimintakyvystä eri tilanteissa.
  • ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Keskeisiä keinoja ovat lapseen tai nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet sekä tarvittaessa lääkehoito.
  • Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä, ADHD-diagnoosin saanutta lasta tai nuorta tulee tukea erilaisissa siirtymävaiheissa.
  • Hoito toteutetaan paikallisen hoitoketjun mukaisesti.

Aiheen rajaus

  • Hoitosuositus koskee lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) ADHD:n diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta.
  • Suosituksessa käsitellään myös hoitoa tavallisimpien samanaikaishäiriöiden yhteydessä.

Tavoitteet

  • Hoitosuosituksen tavoitteena on tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisuiden tueksi sekä yhtenäistää lasten ja nuorten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat ADHD-oireisia lapsia ja nuoria diagnosoivat, hoitavat ja kuntouttavat tahot erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, perheneuvoloissa ja yksityissektorilla.
  • Kohderyhmiä ovat lisäksi soveltuvin osin muut hoitoa ja kuntoutusta tarjoavat tahot, päiväkotien ja koulujen henkilökunta, sosiaaliviranomaiset sekä ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten perheet.

Määritelmät

  • ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka keskeiset oireet ovat keskittymisen vaikeudet sekä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
  • Hyperkineettinen häiriö (hyperkinetic disorder, HKD) on ICD-10-tautiluokituksen yleisnimike aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöille.
  • ADD (attention deficit disorder) on aiemmassa tautiluokituksessa (DSM-III) käytetty diagnoosinimike. Nykyisin sillä tarkoitetaan ADHD:n tarkkaamattomuuspainotteista alatyyppiä.
  • DAMP (deficits in attention, motor control and perception) on Pohjoismaissa – varsinkin Ruotsissa ja Norjassa – käytössä ollut nimitys. Se tarkoittaa ADHD:n ja kehityksellisen koordinaatiohäiriön yhdistelmää. Suomessa tämän termin käyttö on ollut vähäistä, ja suositellaankin, että molemmat häiriöt ilmaistaan omina diagnooseinaan.
  • MBD (minimal brain dysfunction) on aiemmin käytetty käsite, joka sisälsi ADHD-oireiden lisäksi oppimisen, hahmottamisen tai motoriikan vaikeuksia. Se ei enää ole käytössä.
  • Suosituksessa käytetyt tilastotieteelliset termit «Uhari M. Biostatistiikan taskutieto. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2002»1 on esitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Suosituksessa käytetyt tilastotieteelliset termit»1.

Diagnoosikriteerit

  • Suomessa käytössä olevan ICD-10-tautiluokituksen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (F90.0) diagnoosikriteerit ovat seuraavat:
    • Vähintään kuusi yhdeksästä tarkkaamattomuusoireesta sekä vähintään kolme viidestä yliaktiivisuus- ja kolme neljästä impulsiivisuusoireesta «Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kriteerit ICD 10:n mukaan»2 on kestänyt ainakin kuusi kuukautta.
    • Oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia.
    • Oireiden on tullut alkaa viimeistään seitsemän vuoden iässä ja aiheuttaa kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä.
    • Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, esimerkiksi tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa tai esimerkiksi vastaanotolla. Tietoa tarvitaan useammasta kuin yhdestä lähteestä. Opettajan kertomus lapsen käytöksestä on yleensä välttämätön lisä vanhempien kertomuksiin.
    • Oireet eivät sovi paremmin muuhun mielenterveyden häiriöön tai ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia: maaninen jakso, depressiivinen jakso, ahdistuneisuushäiriö tai laaja-alaiset kehityshäiriöt.
  • Kirjallisuudessa ja tutkimuskäytössä ADHD määritellään tavallisimmin DSM-IV:n (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) kriteerien mukaan «Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriön diagnostiset kriteerit DSM IV:n (Suomen psykiatriyhdistys 1997) mukaan»3. ICD-10:ssä ja DSM-IV:ssä esitetyt ADHD:n määritelmät eroavat toisistaan muun muassa diagnoosiin vaadittavien oireiden lukumäärän «ADHD:n diagnostiset kriteerit eri tautiluokituksien mukaan»4 ja alatyyppien osalta.
    • DSM-IV-luokituksessa ADHD jaotellaan kolmeen alaluokkaan: pääasiassa tarkkaamattomuustyyppi, pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi ja yhdistynyt tyyppi. ICD-10 ei erottele alatyyppejä.
    • ICD-10:n mukainen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90.0) vastaa lähinnä DSM-IV-luokituksen mukaista yhdistyneen tyypin ADHD:tä. Muiden alatyyppien osalta voidaan tarvittaessa käyttää seuraavia diagnoosinumeroita:
      • Pelkästään yliaktiivisuus- ja impulsiivisuuskriteerien täyttyessä käytetään diagnoosinumeroa F90.8 (muu määritetty hyperkineettinen häiriö).
      • Tarkkaamattomuuspainotteisessa häiriössä käytetään diagnoosinumeroa F98.8 (muu määritetty tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkava toiminto- ja tunnehäiriö).
      • Kun sekä käytöshäiriön että ADHD:n kriteerit täyttyvät, käytetään diagnoosia F90.1 (hyperkineettinen käytöshäiriö).
    • Jos käytetään muuta kuin ICD-10:n diagnoosikriteeristöä, tulee käytetyt kriteerit kirjata sairauskertomukseen.

Epidemiologia

Etiologia

Genetiikka

Raskaudenaikaiset ympäristötekijät ja synnynnäiset rakenteelliset tekijät

Psykososiaaliset riskitekijät

Diagnostiikka

Psykologiset tutkimukset

Muut tutkimukset

Kyselylomakkeet

Erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ja häiriöt

ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyvät häiriöt ja sairaudet

Kehitykselliset oireet ja häiriöt

Somaattisesti ilmenevät oireet ja häiriöt

Psyykkiset oireet ja häiriöt

Hoito

Hoidon yleiset periaatteet

Vanhempainohjaus ja perheterapia

Tukitoimet päivähoidossa ja koulussa

Psykososiaaliset hoidot

  • Psykososiaalisilla hoidoilla tarkoitetaan erilaisia lapseen ja perheeseen kohdistuvia lääkkeettömiä hoitoja. Niitä voidaan käyttää erikseen tai yhdistellen. Tavallisimpia niistä ovat
    • käyttäytymishoito (behavioral treatment)
    • vanhempainohjaus
    • kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia
    • neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus
    • sopeutumisvalmennuskurssit
    • "coaching" «ADHD-Coaching»50 ja vertaisryhmät.

Käyttäytymishoito

Yksilöpsykoterapia

Yhdistelmähoito

Neuropsykologinen kuntoutus

  • Neuropsykologisen kuntoutuksen «Neuropsykologinen kuntoutus»56 tavoitteet ja menetelmät valitaan yksilöllisesti. Keskeisinä menetelminä ovat kognitiivisen terapian «Lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa käytettyjä kognitiivisen terapian menetelmiä»53 ja käyttäytymishoitojen «Käyttäytymishoito»51 piirissä kehitetyt menetelmät.
    • Tavoitteena on tukea toiminnanohjauksen «Toiminnanohjauksen ongelmat»16 taitoja suoran harjoittelun, ympäristöön vaikuttamisen ja kompensoivien toimintojen harjoittelun avulla.
    • ADHD-oireisten lasten ja nuorten neuropsykologisen kuntoutuksen olennainen osa on lapsen lähiaikuisille annettu ohjaus.
  • Neuropsykologista kuntoutusta voidaan tarvita, jos koulun toteuttamat tukitoimet eivät riitä lievittämään ADHD:n ydinoireita tai samanaikaisista oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja.
  • Tutkimuksia neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ADHD:ssä ei ole.

Lääkehoito

  • Lääkekokeilu on aiheellinen, jos ADHD-oireista aiheutuu huomattavaa haittaa jollakin elämänalueella, esimerkiksi perheessä, koulussa tai kaveruussuhteissa.
  • Lääkehoidon voi aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. Perheen ja lapsen tai nuoren tulee saada riittävästi tietoa lääkityksestä ja sen tavoitteista.
  • Lääkkeen valinnassa tulee ottaa huomioon oireiden esiintyminen eri tilanteissa ja eri vuorokaudenaikoina sekä mahdolliset muut samanaikaiset ongelmat. Ennen lääkkeen määräämistä on tutustuttava voimassa oleviin lääkekohtaisiin ohjeisiin vasta-aiheista ja haittavaikutuksista.
  • Lääkehoitoa aloitettaessa sovitaan, mitä oireita ja toimintojen muutoksia seurataan. Tehoa ja haittavaikutuksia arvioidaan haastatteluin ja kyselylomakkein (esimerkki ADHD-oireiden seurantalistasta «Esimerkki ADHD-oireiden seurantalistasta»57 ja lääkehoidon seurantalomakkeesta «Esimerkki lääkehoidon seurantalistasta»46).
    • Lääkehoidon on oltava johdonmukaista, seurannan systemaattista ja erityisesti alussa riittävän tiivistä.
    • Laboratoriokokeita tarvitaan vain, jos esitiedot tai kliininen tutkimus antavat siihen aihetta.
    • Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella, jota suurennetaan esimerkiksi viikoittain vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seuraten. Tavoitteena on löytää annos, jolla saavutetaan riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia. 1 – 2 kuukauden pituisen annoksensäätövaiheen aikana pidetään yhteyttä hoitavaan tahoon viikoittain. Lääkityksen jatkamisesta päätetään vastaanottokäynnillä kolmen kuukauden kuluessa.
  • Lääkehoidon aikana tulee seurata mahdollisia haittavaikutuksia ja samanaikaisten sairauksien oireita säännöllisin kliinisin tutkimuksin ja haastatteluin.
  • Osalla ADHD-diagnoosin saaneista lapsista ja nuorista lääkehoidon tarve jatkuu aikuisuuteen saakka, osalla lääkehoito voidaan lopettaa oireiden lievittymisen ja uusien taitojen oppimisen myötä «Pliszka S; AACAP Work Group on Quality Issues. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Ps»245. Keskimäärin lääkehoito näyttää kestävän 4.4 vuotta «Biederman J, Wilens T, Mick E, Spencer T, Faraone SV. Pharmacotherapy of attention-deficit/hyperactivity disorder reduces risk for substance use disorder. Pediatrics 1999;104e20»195.
    • Tasapainoisessa tilanteessa voidaan haluttaessa pitää lääketauko, jonka aikana arvioidaan oireiden ja niiden aiheuttaman haitan määrää kotona, koulussa ja muissa tilanteissa (lomakkeiden ja kliinisen arvion perusteella). Taukoa ei kannata pitää lukuvuoden alussa. Stimulanttilääkettä käytettäessä arvioon riittää 1 – 2 viikkoa, atomoksetiinia käytettäessä tarvitaan pidempi, jopa kuukauden mittainen tauko.
    • Lääkehoito voidaan lopettaa, kun lääketauon aikana oireet eivät aiheuta merkittävää haittaa. Muita hoitomuotoja kannattaa yleensä jatkaa.
    • Lääkehoito tulee lopettaa myös, jos ilmenee selviä haittavaikutuksia, joita ei voida lääkemuutoksella hallita, tai herää epäily lääkityksen väärinkäytöstä.
  • Tiedot lääkkeiden annoksista on esitetty sähköisessä taustamateriaalissa «ADHD-lääkkeiden annostelutiedot»58 ja arviot hoidon tehosta (effect size) sähköisessä tausta-aineistossa «Hoidon tehoarviot»59.

Stimulantit

Atomoksetiini

Muut lääkkeet

Haittavaikutukset

Muut hoidot

Toimintaterapia

Ruokavalio- ja muut ravitsemushoidot

Hoito muiden samanaikaisten sairauksien yhteydessä

ADHD:n seurannaisvaikutukset ja ennuste

Suositus hoidon porrastuksesta

  • Hoitoketjumalli laaditaan paikallisesti ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit ja asiantuntijapalvelut «ADHD:n hoitoketjun luominen»73 sekä pitkäaikainen seurannan ja tuen tarve.
  • Perusterveydenhuollon tehtävänä on löytää hoitoa tai muita tukitoimenpiteitä tarvitsevat ADHD-oireiset lapset riittävän varhain.
  • ADHD-diagnoosi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, perheneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa paikallisesti sovitun työnjaon mukaan (hoitoketjut).
    • Diagnoosi perustuu lapsen tai nuoren ja hänen elämäntilanteensa laaja-alaiseen arvioon (ks. kohta Diagnostiikka sekä sähköiset tausta-aineistot «Diagnoosia varten tarvittavat esitiedot»12, «Diagnoosia varten tehtävä kliininen tutkimus»13, «Erotusdiagnostiset lisätutkimukset»14).
      • Ongelmien selvittämisessä, häiriön diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa on hyötyä moniammatillisesta työryhmästä. Työryhmässä tulee olla asiantuntemusta vanhemmuuden ja perheen tukemisesta, päivähoidossa ja koulussa toteutettavista tukitoimista, kuntoutuksesta, paikallisista resursseista ja sosiaaliturvasta.
      • Tarvittaessa tulee tehdä psykologiset tutkimukset mahdollisten oppimisvaikeuksien tai tunne-elämän vaikeuksien kartoittamiseksi.
  • Erikoissairaanhoitoon ohjataan ne lapset ja nuoret, joiden ongelmien tutkiminen ja hoito edellyttää erityissairaanhoidon osaamista, esimerkiksi jos:
    • vaikeuksia ei ole kyetty selvittämään ja hoitamaan perusterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi
    • lapsen tai nuoren arvioidaan tarvitsevan lääkehoitoa, eikä sitä ole mahdollista aloittaa perustasolla
    • tarvitaan usean erikoisalan yhteistyötä monimuotoisten ongelmien hoitamiseksi.
  • Erikoissairaanhoidon lähete ohjataan paikallisen hoitoketjun mukaisesti esimerkiksi
    • neuropsykiatriseen työryhmään, jos sellainen on käytettävissä
    • lastenneurologille
      • jos epäillään neurologista sairautta (esimerkiksi neurofibromatoosi, epilepsia) tai kehitysvammaisuutta
      • samanaikaisesti esiintyy laaja-alaisia oppimisen ongelmia.
    • lastenpsykiatrille
      • jos lapsen oirekuvaan liittyy merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita, käyttäytymisen ongelmia tai lapsen ja vanhemman välisiä vuorovaikutusongelmia.
    • nuorisopsykiatrille
      • jos nuoren oirekuvaan liittyy merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita tai ongelmat painottuvat käyttäytymisen häiriöihin.
  • Hoito, kuntoutus ja lääkehoidon seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tai perheneuvolassa lasta tai nuorta tutkineen työryhmän laatiman kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
    • Sekä diagnosoinnin että kuntoutuksen toteutumisessa tarvitaan toimiva konsultaatioyhteys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Irma Moilanen, lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri; Oulun yliopisto ja OYS, lasten- ja nuorisopsykiatrian dosentti; Tampereen yliopisto, vaativan erityistason perheterapeutti

Jäsenet:

Vesa Närhi, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi; Niilo Mäki Instituutti

Päivi Olsén, LT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; OYS

Leena Pihlakoski, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, ylemmän erityistason perheterapeutti, psykoterapian erityispätevyys; Lastenpsykiatrian klinikka, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, TYKS

Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian ylilääkäri, ylemmän erityistason psykoterapeutti (lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapia), lastenpsykoterapian erityispätevyys; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkeli

Annikki Savolainen, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen vastuualue; (Käypä hoito -toimittaja)

Liisa Virkkunen, lastentautien erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, kuntoutuspäällikkö; Tervaväylän koulu, Oulu

Arja Voutilainen, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, apulaisylilääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala, lastenneurologian vastuualue

Sidonnaisuudet

Irma Moilanen: Toiminut lääkealan yrityksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (Eli Lilly). Osallistunut ulkomaisiin kongressimatkoihin lääkealan yritysten rahoittamana (Eli Lilly, Janssen-Cilag). Toiminut lääkealan yrityksen koulutusta suunnittelevassa työryhmässä ja pitänyt luentoja (Eli Lilly). Lilly Säätiön apurahatoimikunnan jäsen 2007 – 2009.

Vesa Närhi: Ei sidonnaisuuksia.

Päivi Olsén: Toiminut luennoitsijana lääkealan yrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Eli Lilly Finland Oy). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yritysten tukemana (Eli Lilly Oy, UCB).

Leena Pihlakoski: Toiminut luennoitsijana eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Janssen-Cilag, Eli Lilly, Wyeth). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Janssen-Cilag, UCB). Toiminut lääkealan yrityksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (UCB Finland).

Anita Puustjärvi: Osallistunut kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yrityksen koulutustilaisuuksiin (Janssen-Cilag, Eli Lilly). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (UCB). Toiminut asiantuntijavastaajana potilasjärjestön kyselypalstalla ja luennoinut sopeutumisvalmennusleireillä (ADHD-liitto).

Annikki Savolainen: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»16 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Liisa Virkkunen: Toiminut ADHD-liitossa hallituksen jäsenenä, asiantuntijana ja kuntoutusvaliokunnan puheenjohtajana.

Arja Voutilainen: Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (Janssen-Cilag, Eli Lilly). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (UCB). Mukana tutkimusryhmässä, jonka projektia tukee Lilly-Säätiö.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. Uhari M. Biostatistiikan taskutieto. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2002
  2. Ford T, Goodman R, Meltzer H. The British Child and Adolescent Mental Health Survey 1999: the prevalence of DSM-IV disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:1203-11
  3. Baumgaertel A, Wolraich ML, Dietrich M. Comparison of diagnostic criteria for attention deficit disorders in a German elementary school sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34:629-38
  4. Skounti M, Philalithis A, Galanakis E. Variations in prevalence of attention deficit hyperactivity disorder worldwide. Eur J Pediatr 2007;166:117-23
  5. Taylor E, Dopfner M, Sergeant J ym. European clinical guidelines for hyperkinetic disorder – first upgrade. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 (Suppl 1):17-30
  6. Almqvist F, Puura K, Kumpulainen K ym. Psychiatric disorders in 8-9-year-old children based on diagnostic interview with the parents. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8(Suppl 4):17-28
  7. Almqvist F. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt. Kirjassa: Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T, Almqvist F, Piha J, Kumpulainen K (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2004:240-9
  8. Smalley S, McGough J, Moilanen I ym. Prevalence and psychiatric comorbidity of attention deficit hyperactivity disorder in an adolescent Finnish population. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007, painossa
  9. Breton JJ, Bergeron L, Valla JP ym. Quebec child mental health survey: prevalence of DSM-III-R mental health disorders. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:375-84
  10. Magnússon P, Smári J, Grétarsdóttir H, Prándardóttir H. Attention-Deficit/Hyperactivity symptoms in Icelandic schoolchildren: assessment with the Attention Deficit/Hyperactivity Rating Scale-IV. Scand J Psychol 1999;40:301-6
  11. Gomez M, Harvey J, Quick C, Scharer I, Harris G. DSM-IV AD/HD: confirmatory factor models, prevalence, and gender and age differences based on parent and teacher ratings of Australian primary school children. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:265-74
  12. Barkley RA. Attention-Deficit Hyperactivity Disorder: A Handbook for Diagnosis and Treatment. New York: The Guilford Press 1998
  13. Elia J, Ambrosini PJ, Rapoport JL. Treatment of attention-deficit-hyperactivity disorder. N Engl J Med 1999;340:780-8
  14. Biederman J. Attention-deficit/hyperactivity disorder: a selective overview. Biol Psychiatry 2005;57:1215-20
  15. Pineda DA, Lopera F, Palacio JD, Ramirez D, Henao GC. Prevalence estimations of attention-deficit/hyperactivity disorder: differential diagnoses and comorbidities in a Colombian sample. Int J Neurosci 2003;113:49-71
  16. Wolraich ML, Hannah JN, Baumgaertel A, Feurer ID. Examination of DSM-IV criteria for attention deficit/hyperactivity disorder in a county-wide sample. J Dev Behav Pediatr 1998;19:162-8
  17. Wolraich ML, Hannah JN, Pinnock TY, Baumgaertel A, Brown J. Comparison of diagnostic criteria for attention-deficit hyperactivity disorder in a county-wide sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:319-24
  18. Hudziak JJ, Heath AC, Madden PF ym. Latent class and factor analysis of DSM-IV ADHD: a twin study of female adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37:848-57
  19. Montiel-Nava C, Pena JA, Lopez M ym. Estimations of the prevalence of attention deficit hyperactivity disorder in Marabino children. Spanish. Rev Neurol 2002;35:1019-24
  20. Cohen P, Cohen J, Kasen S ym. An epidemiological study of disorders in late childhood and adolescence – I. Age- and gender-specific prevalence. J Child Psychol Psychiatry 1993;34:851-67
  21. Gomez-Beneyto M, Bonet A, Catala MA, Puche E, Vila V. Prevalence of mental disorders in Valencia, Spain. Acta Psychiatr Scand 1994;89:352-7
  22. Nolan EE, Gadow KD, Sprafkin J. Teacher reports of DSM-IV ADHD, ODD, and CD symptoms in schoolchildren. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:241-9
  23. Neuman RJ, Lobos E, Reich W ym. Prenatal smoking exposure and dopaminergic genotypes interact to cause a severe ADHD subtype. Biol Psychiatry 2007:61:1320-8
  24. Laucht M, Skowronek MH, Becker K ym. Interacting effects of the dopamine transporter gene and psychosocial adversity on attention-deficit/hyperactivity disorder symptoms among 15-year-olds from a high-risk community sample. Arch Gen Psychiatry 2007;64:585-90
  25. Hudziak JJ, Derks EM, Althoff RR, Rettew DC, Boomsma DI. The genetic and environmental contributions to Attention deficit hyperactivity disorder as measured by the Conners´ Rating Scales – Revised. Am J Psychiatry 2005;162:1614-20
  26. Wohl M, Purper-Ouakil D, Mouren MC, Ades J, Gorwood P. Meta-analysis of candidate genes in attention-deficit hyperactivity disorder. Encephale 2005;31:437-47 (in French)
  27. Loo SK, Fisher SE, Francks C ym. Genome-wide scan of reading ability in affected sibling pairs with attention-deficit/hyperactivity disorder: unique and shared genetic effects. Mol Psychiatry 2004;9:485-93
  28. Gillberg C. Clinical Child Neuropsychiatry. Cambridge University Press 1995
  29. Bhutta AT, Cleves MA, Casey PH ym. Cognitive and behavioral outcomes of school-aged children who were born pre-term: a meta-analysis. JAMA 2002;288:728-37
  30. Langley K, Rice F, van den Bree MB, Thapar A. Maternal smoking during pregnancy as an environmental risk factor for attention deficit hyperactivity disorder behaviour. A review. Minerva Pediatr 2005;57:359-71
  31. Kotimaa AJ, Moilanen I, Taanila A ym. Maternal smoking and hyperactivity in 8-year old children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:826-33
  32. Nigg JT, Breslau N. Prenatal smoking exposure, low birth weight, and disruptive behavior disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:362-9
  33. Linnet KM, Wisborg K, Obel C ym. Smoking during pregnancy and the risk for hyperkinetic disorder in offspring. Pediatrics 2005;116:462-7
  34. Knopik VS, Sparrow EP, Madden PA ym. Contributions of parental alcoholism, prenatal substance exposure, and genetic transmission to child ADHD risk: a female twin study. Psychol Med 2005;35:625-35
  35. Brookes KJ, Mill J, Guindalini C ym. A common haplotype of the dopamine transporter gene associated with attention-deficit/hyperactivity disorder and interacting with maternal use of alcohol during pregnancy. Arch Gen Psychiatry 2006;63:74-81
  36. Mick E, Biederman J, Prince F, Fischer MJ, Faraone SV. Impact of low birth weight on attention-deficit hyperactivity disorder. J Dev Behav Pediatr 2002;23:16-22
  37. Talge NM, Neal C, Glover V ym. Antenatal maternal stress and long-term effects on child neurodevelopment: how and why? J Child Psychol Psychiatry 2007;48:245-61
  38. Olson S. Developmental perspectives. Kirjassa: Hyperactivity and attention disorders of childhood. Sandberg S (toim.) 2. painos. United Kingdom: Cambridge. University Press 2002
  39. Sandberg S. Pychosocial contributions. Kirjassa: Hyperactivity and attention disorders of childhood. Sandberg S (toim.) 2. painos. United Kingdom: Cambridge. University Press 2002
  40. Taylor E. Developmental neuropsychopathology of attention deficit and impulsiveness. Dev Psychopathol 1999;11:607-28
  41. Johnston C, Mash EJ. Families of children with attention-deficit/hyperactivity disorder: review and recommendations for future research. Clin Child Fam Psychol Rev 2001;4:183-207
  42. Chronis AM, Lahey BB, Pelham WE Jr ym. Maternal depression and early positive parenting predict future conduct problems in young children with attention-deficit/hyperactivity disorder. Dev Psychopathol 2007;43:70-82
  43. Barkley RA. Attention-Deficit Hyperactivity Disorder: A Handbook for Diagnosis and Treatment.3. painos. New York: The Guilford Press 2006
  44. Biederman J, Milberger S, Faraone SV ym. Impact of adversity on functioning and comorbidity in children with attention-deficit hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34:1495-503
  45. Ostrander R, Herman KC. Potential cognitive, parenting, and developmental mediators of the relationship between ADHD and depression. J Consult Clin Psychol 2006;74:89-98
  46. Scottish Intercollegiate Guidelines Network: Attention deficit and hyperkinetic disorders in children and young people, 2001. http://www.sign.ac.uk/guidelines/fulltext/52/index.html
  47. New Zealand Guidelines for the Assessment and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder, 2001. http://www.moh.govt.nz/moh.nsf/0/4E1C3CDDF420BCAECC256A8E007F12D9
  48. Collett BR, Ohan JL, Myers KM. Ten-year review of rating scales. V: scales assessing attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:1015-37
  49. Zhang S, Faries DE, Vowles M, Michelson D. ADHD Rating Scale IV: psychometric properties from a multinational study as a clinician-administered instrument. Int J Methods Psychiatr Res 2005;14:186-201
  50. Hudziak JJ, Copeland W, Stanger C, Wadsworth M. Screening for DSM-IV externalizing disorders with the Child Behavior Checklist: a receiver-operating characteristic analysis. J Child Psychol Psychiatry 2004;45:1299-307
  51. Chen WJ, Faraone SV, Biederman J, Tsuang MT. Diagnostic accuracy of Child Behavior Checklist scales for attention-deficit hyperactivity disorder: a receiver-operating characteristic analysis. J Consult Clin Psychol 1994;62:1017-25
  52. Biederman J, Faraone SV, Doyle A ym. Convergence of the Child Behaviour Checklist with structured interview-based psychiatric diagnoses of ADHD children with and without comorbidity. J Child Psychol Psychiatry 1993;34:1241-51
  53. Ostrander R, Weinfurt KP, Yarnold PR, August GJ. Diagnosing attention deficit disorders with the Behavioral Assesment System for Children and the Child Behavior Checklist: test and construct validity analyses using optimal discriminant classification trees. J Consult Clin Psychol 1998;4:660-72
  54. Vaughn ML, Riccio CA, Hynd GW, Hall J. Diagnosing ADHD (predominantly inattentive and combined type subtypes): discriminant validity of the behavior assessment system for children and the achenbach parent and teacher rating scales. J Clin Child Psychol 1997;26:349-57
  55. Hurtig T, Taanila A, Ebeling H ym. Attention and behavioural problems of Finnish adolescents may be related to the family environment. Eur Child Adolesc Psychiatry 2005;14:471-8
  56. Gillberg C, Gillberg IC, Rasmussen P ym. Co-existing disorders in ADHD – impilications for diagnosis and intervention. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004:13(Suppl 1):I80-92
  57. Mangeot SD, Miller LJ, McIntosh DN ym. Sensory modulation dysfunction in children with attention-deficit-hyperactivity disorder. Dev Med Child Neurol 2001;43:399-406
  58. Miller LJ. Sensational Kids: hope and help for children with sensory processing disorder. Penguin books Ltd, Lontoo
  59. Biederman J, Newcorn J, Sprich S. Comorbidity of attention deficit hyperactivity disorder with conduct, depressive, anxiety, and other disorders. Am J Psychiatry 1991;148:564-77
  60. McGee R, Prior M, Williams S, Smart D, Sanson A. The long-term significance of teacher-rated hyperactivity and reading ability in childhood: findings from two longitudinal studies. J Child Psychol Psychiatry 2002;43:1004-17
  61. Kadesjo B, Gillberg C. The comorbidity of ADHD in the general population of Swedish school-age children. J Child Psychol Psychiatry 2001;42:487-92
  62. Riccio CA, Hynd GW. Developmental language disorders in children: Relationships with learning disability and attention deficit hyperactivity disorder. School Psychology Review 1993,22:696-709
  63. Law SF, Schachar RJ. Do typical clinical doses of methylphenidate cause tics in children treated for attention-deficit hyperactivity disorder? J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38:944-51
  64. Comings DE, Comings BG. A controlled study of Tourette syndrome. I. Attention-deficit disorder, learning disorders and school problems. Am J Hum Genet 1987;41:701-41
  65. Freeman RD, Fast DK, Burd L, Kerbeshian J, Robertson MM, Sandor P. An international perspective on Tourette syndrome: selected findings from 3,500 individuals in 22 countries. Dev Med Child Neurol 2000;42:436-47
  66. Kadesjo B, Gillberg C. Tourette's disorder: epidemiology and comorbidity in primary school children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:548-55
  67. Robertson MM. Attention deficit hyperactivity disorder, tics and Tourette's syndrome: the relationship and treatment implications. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:1-11
  68. Singer HS, Rosenberg LA. Development of behavioral and emotional problems in Tourette syndrome. Pediatr Neurol 1989;5:41-4
  69. Spencer T, Biederman J, Harding M ym. Disentangling the overlap between Tourette's disorder and ADHD. J Child Psychol Psychiatry 1998;39:1037-44
  70. Sukhodolsky DG, Scahill L, Zhang H ym. Disruptive behaviour in children with Tourette's syndrome: association with ADHD comorbidity, tic severity and functional impairment. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:98-105
  71. Santosh PJ, Mijovic A. Social impairment in Hyperkinetic Disorder - relationship to psychopathology and environmental stressors. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13:141-50
  72. McDermott S, Mani S, Krishnaswami S. A population-based analysis of specific behaviour problems associated with childhood seizures. J Epilepsy 1995;8:110-8
  73. Dunn DW, Austin JK, Harezlak J, Ambrosius WT. ADHD and epilepsy in childhood. Dev Med Child Neurol 2003;45:50-4
  74. Hesdorffer DC, Ludvigsson P, Olafsson E, Gudmundsson G, Kjartansson O, Hauser A. ADHD as a risk factor for incident unprovoked seizures and epilepsy in children. Arch Gen Psychiatry 2004;61:731-6; http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/reprint/61/7/731.pdf?ck=nck
  75. Weiss MD, Wasdell MB, Bomben MM, Rea KJ, Freeman RD. Sleep hygiene and melatonin treatment for children and adolescent with ADHD and initial insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:512-9
  76. Huang YS, Chen NH, Li HY, Wu YY, Chao CC, Guilleminault C. Sleep disorders in Taiwanese children with attention deficit/hyperactivity disorder. J Sleep Res 2004;13:269-77
  77. Hoban TF. Sleeplessness in children with neurodevelopmental disorders. CNS Drugs 2000; 14:11-22
  78. Chervin RD, Archbold KH, Dillon JE ym. Associations between symptoms of inattention, hyperactivity, restless legs and periodic leg movements. Sleep 2002;25:213-8
  79. Johnston BD, Wright JA. Attentional dysfunction in children with encopresis. J Dev Behav Pediatr 1993;14:381-5
  80. Corkum P, Tannock R, Moldofsky H. Sleep disturbances in children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37:637-46
  81. Lane WM, Robson M ym. Enuresis in children with attention-deficit hyperactivity disorder. South Med J 1997;90:503-5
  82. Jensen PS, Hinshaw SP, Kraemer HC ym. ADHD comorbidity findings from the MTA study: comparing comorbid subgroups. J. Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:2:147-58
  83. Steinhausen HC, Novik TS, Baldursson G ym. Co-existing psychiatric problems in ADHD in the ADORE cohort. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15(Suppl1):i25-9
  84. Wilens T, Biederman J, Spencer TJ. Attention deficit/hyperactivity disorder across the lifespan. Annu Rev Med 2002;53:113-31
  85. Mannuzza S, Klein RG, Bessler A, Malloy P, LaPadula M. Adult outcome of hyperactive boys. Educational achievement, occupational rank, and psychiatric status. Arch Gen Psychiatry 1993;50:565-76
  86. Pliszka SR. Psychiatric comorbidities in children with attention deficit hyperactivity disorder: implications for management. Paediatr Drugs 2003;5:741-50
  87. Coolidge FL, Thede LL, Young SE. Heritability and the comorbidity of attention deficit hyperactivity disorder with behavioral disorders and executive function deficits: a preliminary investigation. Dev Neuropsychol 2000;17:273-87
  88. Banaschewski T, Hollis C, Oosterlaan J ym. Towards an understanding of unique and shared pathways in the psychopathophysiology of ADHD. Dev Sci 2005;8:132-40
  89. Klassen AF, Miller A, Fine S. Health-related quality of life in children and adolescents who have a diagnosis of attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2004;114:e541-7
  90. Wilson JM, Marcotte AC. Psychosocial adjustment and educational outcome in adolescents with a childhood diagnosis of attention deficit disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:579-87
  91. Drabick DA, Gadow KD, Sprafkin J. Co-occurrence of conduct disorder and depression in a clinic-based sample of boys with ADHD. J Child Psychol Psychiatry 2006;47:766-74
  92. Angold A, Costello EJ Erkanli A. Comorbidity. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:57-87
  93. March JS, Swanson JM, Arnold LE ym. Anxiety as a predictor and outcome variable in the multimodal treatment study of children with ADHD (MTA). J Abnorm Child Psychology 2000;28:527-41
  94. Schatz DB, Rostain AL. ADHD with comorbid anxiety: a review of the current literature. J Attend Disord 2006;10:141-9
  95. Spencer T, Biederman J, Wilens T. Attention-deficit/hyperactivity disorder and comorbidity. Pediatr Clin North Am 1999;46:915-27
  96. Geller DA, Biederman J, Faraone S ym. Re-examining comorbidity of Obsessive Compulsive and Attention-Deficit Hyperactivity Disorder using an empirically derived taxonomy. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13:83-91
  97. Bradshaw JL, Sheppard DM. The neurodevelopmental frontostriatal disorders: evolutionary adaptiveness and anomalous lateralization. Brain Lang 2000;73:297-320
  98. Blackman GL, Ostrander R, Herman KC. Children with ADHD and depression: a multisource, multimethod assessment of clinical, social, and academic functioning. J Atten Disord 2005;8:195-207
  99. Volk HE, Neuman RJ, Todd RD. A systematic evaluation of ADHD and comorbid psychopathology in a population-based twin sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;8:768-75
  100. Diler RS, Daviss WB, Lopez A, Axelson D, Iyengar S, Birmaher B. Differentiating major depressive disorder in youths with attention deficit hyperactivity disorder. J Affect Disord 2007;102;124-30
  101. James A, Lai FH, Dahl C. Attention deficit hyperactivity disorder and suicide: a review of possible associations. Acta Psychiatr Scand 2004;110:408-15
  102. Ostrander R, Crystal DS, August G. Attention deficit-hyperactivity disorder, depression, and self- and other-assessments of social competence: a developmental study. J Abnorm Child Psychol 2006;34:773-87
  103. Sourander A. Combined psychopharmacological treatment among child and adolescent inpatients in Finland. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13:179-84
  104. Kowatch RA, Fristad M, Birmaher B ym. Treatment guidelines for children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:213-35
  105. Sachs GS, Baldassano CF, Truman CJ, Guille C. Comorbidity of attention deficit hyperactivity disorder with early- and late-onset bipolar disorder. Am J Psychiatry 2000;157:466-8
  106. Roberts N, Parker KC, Woogh C, Cripps L, Froese AP. Bipolar disorder in ADHD children grown up. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:678-9
  107. Ford JD, Racusin R, Ellis CG ym. Child maltreatment, other trauma exposure, and posttraumatic symptomatology among children with oppositional defiant and attention deficit hyperactivity disorders. Child Maltreat 2000;5:205-17
  108. Famularo R, Fenton T, Kinscherff R, Augustyn M. Psychiatric comorbidity in childhood post traumatic stress disorder. Child Abuse Negl 1996;20:953-61
  109. Adler LA, Kunz M, Chua HC, Rotrosen J, Resnick SG. Attention-deficit/hyperactivity disorder in adult patients with posttraumatic stress disorder (PTSD): is ADHD a vulnerability factor? J Atten Disord 2004;8:11-6
  110. Mulet B, Valero J, Gutiérrez-Zotes A ym. Sustained and selective attention deficits as vulnerability markers to psychosis. Eur Psychiatry 2007;22:171-6
  111. Heinimaa M, Salokangas RK, Ristkari T ym. PROD-screen – a screen for prodromal symptoms of psychosis. Int J Methods Psychiatr Res 2007;12:92-104
  112. Salokangas R, Heinimaa M, Suomela T ym. Psykoosialttiuden arvioinnin opas. Kustannus Oy Duodecim 2002
  113. Biederman J, Monuteaux MC, Mick E ym. Young adult outcome of attention deficit hyperactivity disorder: a controlled 10-year follow-up study. Psychol Med 2006;36:167-79
  114. Kessler RC, Adler L, Barkley R ym. The prevalence and correlates of adult ADHD in the United States: results from the National Comorbidity Survey Replication. Am J Psychiatry 2006;163:716-23
  115. Kalbag AS, Levin FR. Adult ADHD and substance abuse: diagnostic and treatment issues. Subst Use Misuse 2005;40:1955-81
  116. Wilens TE. Attention deficit hyperactivity disorder and substance use disorders. Am J Psychiatry 2006;163:2059-63
  117. Pelham WE Jr, Wheeler T, Chronis A. Empirically supported psychosocial treatments for attention deficit hyperactivity disorder. J Clin Child Psychol 1998;27:190-205
  118. The MTA Cooperating Group. A 14-month randomized clinical trial of treatment strategies for attention-deficit/hyperactivity disorder. Multimodal Treatment Study of Children with ADHD. Arch Gen Psychiatry 1999;56:1073-86
  119. Sonuga-Barke E, Daley D, Thompson M, Laver-Bradbury C, Weeks A. Parent-based therapies for preschool attention-deficit/hyperactivity disorder: A randomized, controlled trial with a community sample. J Am Acad Child Adol Psychiatry 2001;40:402-8
  120. Wells KC, Chi TC, Hinshaw SP ym. Treatment-related changes in objectively measured parenting behaviors in the multimodal treatment study of children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Consult Clin Psychol 2006;74:649-57
  121. Hechtman L, Abikoff H, Klein RG ym. Children with ADHD treated with long-term methylphenidate and multimodal psychosocial treatment: impact on parental practices. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:830-8
  122. Carlson SM. Developmentally sensitive measures of executive function in preschool children. Dev Neuropsychol 2005;28:595-616
  123. Loeber R, Farrington DP. Young children who commit crime: Epidemiology, developmental origins, risk factors, early interventions, and policy implications. Develop Psychopathol 2000;12:737-62
  124. DuPaul GJ, Eckert TL. The effects of school-based interventions for attention deficit hyperactivity disorder: A meta-analysis. Sch Psych Rev 1997;26:5-27
  125. Robinson TR, Smith SW, Miller MD, Brownell MT. Cognitive behaviour modification of hyperactivity-impulsivity and aggression: a meta-analysis of school-based studies. J Educ Psychology 1999;91:195-203
  126. The MTA Cooperative Group. National Institute of Mental Health Multimodal Treatment Study of ADHD follow-up: 24-month outcomes of treatment strategies for attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2004;113:754-61
  127. Moderators and mediators of treatment response for children with attention-deficit/hyperactivity disorder: the Multimodal Treatment Study of children with Attention-deficit/hyperactivity disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:1088-96
  128. Brown RT, Wynne ME, Medenis R. Methylphenidate and cognitive therapy: a comparison of treatment approaches with hyperactive boys. J Abnorm Child Psychol 1985;13:69-87
  129. Frolich J, Dopfner M, Berner W, Lehmkuhl G. Treatment effects of combined cognitive behavioural therapy with parent training in hyperkinetic syndrome. German. Prax Kinderpsychol Kinderpsychiatr 2002;51:476-93
  130. Fehlings DL, Roberts W, Humphries T, Dawe G. Attention deficit hyperactivity disorder: does cognitive behavioural therapy improve home behaviour? J Dev Behav Pediatr 1991;12:223-8
  131. Anastopoulos AD. Facilitating parental understanding and management of attention-deficit/hyperactivity disorder. Kirjassa: Cognitive Therapy with Children and Adolescents. Reinecke MA, Dattilio FM, Freeman A (toim.). New York, The Guilford Press, 1996:327-43
  132. Salomonsson B. Some psychoanalytic viewpoints on neuropsychiatric disorders in children. Int J Psychoanal 2004;85:117-35
  133. Wright JL. Psychoanalysis in conjunction with medication: a clinical research opportunity. J Am Psychoanal Assoc 2006;54:833-55
  134. Gilmore K. A psychoanalytic perspective on attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Psychoanal Assoc 2000;48:1259-93
  135. Hechtman L, Abikoff H, Klein RG ym. Academic achievement and emotional status of children with ADHD treated with long-term methylphenidate and multimodal psychosocial treatment. J Am Acad Chil Adolesc Psychiatry 2004;43:7:812-9
  136. Abikoff H, Hechtman L, Klein RG ym. Social functioning in children with ADHD treated with long-term methylphenidate and multimodal psychosocial treatment. J Am Acad Chil Adolesc Psychiatry 2004;43:7:820-9
  137. Savikko N, Pitkälä K. Hoitoon sitoutumisen merkitys ja haasteet. TABU 2006;5:4-7
  138. Charach A, Figueroa M, Chen S, Ickowicz A, Schachar R. Stimulant treatment over 5 years: effects on growth. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:415-21
  139. Connor DF, Fletcher KE, Swanson JM. A meta-analysis of clonidine for symptoms of attention-deficit hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38:1551-9
  140. Mosholder A. Psychiatric Adverse Events in Clinical Trials of Drugs for Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD): http://www.fda.gov/ohrms/dockets/ac/06/briefing/2006-4210b_10_01_Mosholder.pdf
  141. Gelperin K. Review of Postmarketing Safety Data. http://www.fda.gov/ohrms/dockets/ac/06/briefing/2006-4210b_11_01_AdverseEvents.pdf
  142. Ross RG. Psychotic and manic-like symptoms during stimulant treatment of attention deficit hyperactivity disorder. Am J Psychiatry 2006;163:1149-52
  143. Villalba L, Racoosin J. Follow up review of AERS search identifying cases of sudden death occurring with drugs used for the treatment of Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). http://www.fda.gov/ohrms/dockets/ac/06/briefing/2006-4210b_07_01_safetyreview.pdf
  144. Biederman J, Swanson JM, Wigal SB ym. A comparison of once-daily and divided doses of modafinil in children with attention-deficit/hyperactivity disorder: a randomized, double-blind, and placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2006;67:727-35
  145. Greenhill LL, Biederman J, Boellner SW ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of modafinil film-coated tablets in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:503-11
  146. Swanson JM, Greenhill LL, Lopez FA ym. Modafinil film-coated tablets in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: results of a randomized, double-blind, placebo-controlled, fixed-dose study followed by abrupt discontinuation. J Clin Psychiatry 2006;67:137-47
  147. Tourette´s Syndrome Study Group. Treatment of ADHD in children with tics: a randomized controlled trial. Neurology 2002;58:527-36
  148. Biederman J, Baldessarini RJ, Wright V, Knee D, Harmatz JS. A double-blind placebo controlled study of desipramine in the treatment of ADD: I. Efficacy. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1989;28:777-84
  149. Singer HS, Brown J, Quaskey S, Rosenberg LA, Mellits ED, Denckla MB. The treatment of attention-deficit hyperactivity disorder in Tourette´s syndrome: a double-blind placebo-controlled study with clonidine and desipramine. Pediatrics 1995;95:74-81
  150. Spencer T, Biederman J, Coffey B ym. A double-blind comparison of desipramine and placebo in children and adolescents with chronic tic disorder and comorbid attention-deficit/hyperactivity disorder. Arch Gen Psychiatry 2002;59:649-56
  151. Rojas NL, Chan E. Old and new controversies in the alternative treatment of attention-deficit hyperactivity disorder. Ment Retard Dev Disabil Res Rev 2005;11:116-30
  152. Canadian Paediatric Society (Position Statement (PP2002-03). The use of alternative therapies in treating children with attention deficit hyperactivity disorder. Paediatr Child Health 2002;4:710-8
  153. Monastra VJ, Lynn S, Linden M, Lubar JF, Gruzelier J, LaVaque TJ. Electroencephalographic biofeedback in the treatment of attention-deficit/hyperactive disorder. Appl Psychophysiol Biofeedback 2005;30:95-114
  154. Schaaf RC, Miller LJ. Occupational therapy using a sensory integrative approach for children with developmental disabilities. Mental Retard Dev Disabil Res Rev 2005;11:143-8
  155. Miller LJ, Coll JR, Schoen SA. A randomized controlled pilot study of the effectiveness of occupational therapy for children with sensory modulation disorder. Am J Occup Ther 2007;61:228-38
  156. Hallahan B, Garland MR. Essential fatty acids and their role in the treatment of impulsivity disoreders. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2004;71:211-6
  157. McCann D, Barret A, Cooper A ym. Food additives and hyperactive behaviour in 3-year-old and 8/9-year-old children in the community: a randomised, double-blinded, placebo-controlled trial. Lancet 2007 Sep 5
  158. Starobrat-Hermelin B, Kozielec T. The effects of magnesium physiological supplementation on hyperactivity in children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Positive response to magnesium oral loading test. Magnes Res 1997;10:149-56
  159. Konofal E ym. Iron deficiency in children with attention-deficit/hyperactivity disorder. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:1113-5
  160. Toren P, Eldar S, Sela BA ym. Zinc deficiency in attention-deficit hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 1996;40:1308-10
  161. Connor DF, Glatt SJ, Lopez ID, Jackson D, Melloni RH. Psychopharmacology and aggression. I: A meta-analysis of stimulant effects on overt/covert aggression-related behaviors in ADHD. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2002;41:253-61
  162. Brestan EV, Eyberg SM. Effective psychosocial treatments of conduct-disordered children and adolescents: 29 years, 82 studies, and 5,272 kids. J Clin Child Psychol 1998;27:180-9
  163. Connor DF, Glatt SJ, Lopez ID ym. Psychopharmacology and aggression. I: A meta-analysis of stimulant effects on overt/covert aggression-related behaviours in ADHD. J Am Acad Child Adolesc Pschiatry 2002;41:253-61
  164. Klein RG, Abikoff H, Klass E, Ganeles D, Seese L, Pollack S. Clinical efficacy of methylphenidate in conduct disorder with and without attention deficit hyperactivity disorder. Arch Gen Psychiatry 1997;54:1073-80
  165. Aman MG, Binder C, Turgay A. Risperidone effects in the presence/absence of psychostimulant medicine in children with ADHD, other disruptive behavior disorders, and subaverage IQ. J Child Adolesc Psychopharmcol 2004;14:243-54
  166. Günther T, Herpertz-Dahlman B, Jolles J, Konrad K. The influence of risperidone on attentional functions in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder and co-morbid disruptive behavior disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2006;16:725-35
  167. Armenteros JL, Lewis JE, Davalos M. Risperidone augmentation for treatment-resistant aggression in attention-deficit/hyperactivity disorder: a placebo-controlled pilot study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:558-65
  168. Correia Filho AG, Bodanese R, Silva TL, Alvares JP, Aman M, Rohde LA. Comparison of risperidone and methylphenidate for reducing ADHD symptoms in children and adolescents with moderate mental retardation. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:748-55
  169. Remschmidt H; Global ADHD Working Group. Global consensus on ADHD/HKD. Eur Child Adolesc Psychiatry 2005;14:127-37
  170. Delbello MP, Soutullo CA, Hendricks W ym. Prior stimulant treatment in adolescents with bipolar disorder: association with age at onset. Bipolar Disord 2001;3:53-7
  171. Scheffer RE, Kowatch RA, Carmody T, Rush AJ. Randomized, placebo-controlled trial of mixed amphetamine salts for symptoms of comorbid ADHD in pediatric bipolar disorder after mood stabilization with divalproex sodium. Am J Psychiatry 2005;162:58-64
  172. Hah M, Chang K. Atomoxetine for the treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents with bipolar disorders. J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15:996-1004
  173. Gadow KD, Sverd J, Sprafkin J, Nolan EE, Grossman S. Long-term methylphenidate therapy in children with comorbid attention-deficit hyperactivity disorder and chronic multiple tic disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:330-6
  174. Tossell JW, Greenstein DK, Davidson AL ym. Stimulant drug treatment in childhood-onset schizophrenia with comorbid ADHD: an open-label case series. J Child Adolesc Psychopharmacol 2004;14:448-54
  175. Lastensuojelulaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
  176. Rush CR, Higgins ST, Vansickel AR, Stoops WW, Lile JA, Glaser PE. Methylphenidate increases cigarette smoking. Psychopharmacology (Berl) 2005;181:781-9
  177. Spencer TJ, Biederman J, Mick E. Attention-deficit/hyperactivity disorder: diagnosis, lifespan, comorbidities, and neurobiology. J Pediatr Psychol 2007;32:631-42
  178. Seidman LJ, Biederman J, Weber W, Hatch M, Faraone SV. Neuropsychological function in adults with attention-deficit hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 1998;44:260-8
  179. Byrne JM, Bawden HN, Beattie T, DeWolfe NA. Risk for injury in preschoolers: relationship to attention deficit hyperactivity disorder. Child Neuropsychol 2003;9:142-51
  180. DiScala C, Lescohier I, Barthel M, Li G. Injuries to children with attention deficit hyperactivity disorder. Pediatrics 1998;102:1415-21
  181. Brehaut JC, Miller A, Raina P, McGrail KM. Childhood behavior disorders and injuries among children and youth: a population-based study. Pediatrics 2002;111:262-9
  182. Schwebel DC, Speltz ML, Jones K, Bardina P. Unintentional injury in preschool boys with and without early onset disruptive behavior. J Pediatric Psychol 2002;27:727-37
  183. Schwebel DC, Hodgens JB, Sterling S. How mothers parent their children with behavior disorders: implications for unintentional injury risk. J Safety Res 2006;37:167-73
  184. Lam LT. Attention deficit disorder and hospitalization owing to intra- and interpersonal violence among children and young adolescents. J Adolesc Health 2005;36:19-24
  185. Fischer M, Barkley RA, Smallish L, Fletcher K. Hyperactive children as young adults: driving abilities, safe driving behavior, and adverse driving outcomes. Accid Anal Prev 2007;39:94-105
  186. Shelton D, Pearson G. ADHD in juvenile offenders: treatment issues nurses need to know. J Psychosoc Nurs Ment Health Serv 2005;43:38-46
  187. Retz W, Retz-Junginger P, Hengesch G ym. Psychometric and psychopathological characterization of young male prison inmates with and without attention deficit/hyperactivity disorder. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2004;254:201-8
  188. Connor DF, Carlson GA, Chang KD ym. Juvenile maladaptive aggression: a review of prevention, treatment, and service configuration and proposed research agenda. J Clin Psychiatry 2006;67:808-20
  189. Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P, Ahonen T. Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa. Suom Lääkäril 2007;4:275-81; http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto4_1.pdf
  190. Abikoff H, Hechtman L, Klein RG ym. Symptomatic improvement in children with ADHD treated with long-term methylphenidate and multimodal psychosocial treatment. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:7:802-11
  191. Airaksinen EM, Michelsson K, Jokela V. The occurrence of inattention, hyperactivity, impulsivity and coexisting symptoms in a population study of 471 6-8 year old children based on the FTF (Five to Fifteen) questionnaire. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 (Suppl 3):23-30
  192. Akhondzadeh S, Mohammadi MR, Khademi M. Zinc sulfate as an adjunct to methylphenidate for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children: a double blind and randomized trial. BMC Psychiatry 2004;4:9
  193. Barkley RA, Shelton TL, Crosswait C ym. Multi-method psycho-educational intervention for preschool children with disruptive behavior: preliminary results at post-treatment. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:319-32
  194. Biederman J, Swanson JM, Wigal SB ym. Efficacy and safety of modafinil film-coated tablets in children and adolescents with attention-deficit /hyperactivity disorder: results of a randomized, double-blind, placebo-controlled, flexible-dose study. Pediatrics 2005;116:e777-84
  195. Biederman J, Wilens T, Mick E, Spencer T, Faraone SV. Pharmacotherapy of attention-deficit/hyperactivity disorder reduces risk for substance use disorder. Pediatrics 1999;104e20
  196. Bilici M, Yildirim F, Kandil S ym. Double-blind, placebo-controlled study of zinc sulfate in the treatment of attention deficit hyperactivity disorder. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2004;28:181-90
  197. Bjornstad G, Montgomery P. Family therapy for attention-deficit disorder or attention-deficit/hyperactivity in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD005042
  198. Bohlin G, Janols LO. Behavioural problems and psychiatric symptoms in 5-13 year-old Swedish children – a comparison of parent ratings on the FTF (Five to Fifteen) with the ratings on CBCL (Child Behavioral Checklist). Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 (Suppl 3):14-22
  199. Chronis AM, Chacko A, Fabiano GA, Wymbs BT, Pelham WE Jr. Enhancements to the behavioural parent training paradigm for families of children with ADHD: review and future directions. Clin Child Fam Psychol Rev 2004;7:1-27
  200. Conners CK, Casat CD, Gualtieri CT ym. Bupropion hydrochloride in attention deficit disorder with hyperactivity. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:1314-21
  201. Cuffe SP, Moore CG, McKeown RE. Prevalence and correlates of ADHD symptoms in the national health interview survey. J Atten Disord 2005;9:392-401
  202. Findling RL, Quinn D, Hatch SJ, Decory HH, McDowell M. Comparison of the clinical efficacy of twice-daily Ritalin and once-daily Equasym (trade mark) XL with placebo in children with Attention Deficit/Hyperactivity Disorder. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006; Published online: 21 June 2006
  203. Forbes GB. Clinical utility of the Test of Variables Of Attention (TOVA) in the diagnosis of attention deficit/hyperactivity disorder. J Clin Psychol 1998;54:461-76
  204. Frazier TW, Demaree HA, Youngstrom EA. Meta-analysis of intellectual and neuropsychological test performance n attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychology 2004;18:543-55
  205. Gilmore A, Milne R. Methylphenidate in children with hyperactivity: review and cost-utility analysis. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2001;10:85-94
  206. Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45
  207. Homack S, Riccio CA. A meta-analysis of the sensitivity and specificity of the Stroop Color and Word Test with children. Arch Clin Neuropscyhol 2004;19:725-43
  208. Horn WF, Ialongo NS, Pascoe JM ym. Additive effects of psychostimulants, parent training, and self-control therapy with ADHD children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1991;30:233-40
  209. Jadad AR, Boyle M, Cunningham C, Kim M, Schachar R. Treatment of attention- deficit/hyperactivity disorder. 1999. 1-341. Rockville, MD, USA: AHRQ. AHRQ evidence reports and summaries 11. AHRQ Publication No. 00-E005; http://www.ahrq.gov/clinic/tp/adhdtp.htm
  210. Kadesjo B, Janols LO, Korkman M ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 (Suppl 3):3-13
  211. Katusic SK, Barbaresi WJ, Colligan RC, Weaver AL, Leibson CL, Jacobsen SJ. Psychostimulant treatment and risk for substance abuse among young adults with a history of attention-deficit/hyperactivity disorder: a population-based, birth cohort study. J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15:764-76
  212. Kavale KA, Forness SR. Hyperactivity and diet treatment: a meta-analysis of the Feingold hypothesis. J Learn Disabil 1983;16:324-30
  213. Kelsey DK, Sumner CR, Casat CD ym. Once-daily atomoxetine treatment for children with attention-deficit/hyperactivity disorder, including an assessment of evening and morning behaviour: a double-blind, placebo-controlled trial. Pediatrics 2004;114:e1-8
  214. Klassen A, Miller A, Raina P, Lee SK, Olsen L. Attention-deficit hyperactivity disorder in children and youth: a quantitative systematic review of the efficacy of different management strategies. Can J Psychiatry 1999;44:1007-16
  215. Klingberg T, Fernell E, Olesen PJ ym. Computerized training of working memory in children with ADHD – a randomized, controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:177-86
  216. Korkman M, Jaakkola M, Ahlroth A, Pesonen AE, Turunen MM. Screening of developmental disorders in five-year-olds using the FTF (Five to Fifteen) questionnaire: a validation study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 (Suppl 3):31-8
  217. Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9:277-84
  218. Lord J, Paisley S. The clinical effectiveness and cost-effectiveness of methylphenidate for hyperactivity in childhood. London: NICE, July 2000; http://guidance.nice.org.uk/page.aspx?o=11655
  219. Matier-Sharma K, Perachio N, Newcorn JH ym. Differential diagnosis of ADHD: Are objective measures of attention, impulsivity, and activity level helpful? Child Neuropsychology 1995;1:118-27
  220. McGee RA, Clark SE, Symons DK. Does the Conners' Continuous Performance Test aid in Adhd diagnosis? J Abnorm Child Psychol 2000;28:415-24
  221. McGoey KE, Eckert TL, DuPaul GJ. Early intervention for preschool-age children with ADHD: a literature review. J Emotion Behav Disorders 2002;10:14-28
  222. Methylphenidate, dexamphetamine and atomoxetine for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children. Review No. 98. NICE 2006; http://guidance.nice.org.uk/page.aspx?o=247363
  223. Michelson D, Allen AJ, Busner J ym. Once-daily atomoxetine treatment for children and adolescents with attention deficit hyperactivity disorder: a randomized, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 2002;159:1896-1901
  224. Michelson D, Faries D, Wernicke J ym. Atomoxetine in the treatment of children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: a randomised, placebo-controlled, dose-response study. Pediatrics 2001;108:E83
  225. Rapport MD, Moffitt C. Attention deficit/hyperactivity disorder and methylphenidate. A review of height/weight, cardiovascular, and somatic complaint side effects. Clin Psychol Rev 2002;22:1107-31
  226. Romine CB, Lee D, Wolfe ME, Homack S, George C, Riccio CA. Wisconsin Card Sorting Test with children: a meta-analytic study of sensitivity and specificity. Arch Clin Neuropsychol 2004;19:1027-41
  227. Samuels JA, Franco K, Wan F, Sorof JM. Effect of stimulants on 24-h ambulatory blood pressure in children with ADHD: a double-blind, randomized, cross-over trial. Pediatr Nephrol 2006;21:92-5
  228. Scahill L, Chappell PB, Kim YS ym. A placebo-controlled study of guanfacine in the treatment of children with tic disorders and attention deficit hyperactivity disorder. Am J Psychiatry 2001;158:1067-74
  229. Schachar R, Jadad AR, Gauld M ym. Attention-deficit hyperactivity disorder: critical appraisal of extended treatment studies. Can J Psychiatry 2002;47:337-48
  230. Schachter HM, Pham B, King J, Langford S, Moher D. How efficacious and safe is short-acting methylphenidate for the treatment of attention-deficit disorder in children and adolescents? A meta-analysis. Can Med Assoc J 2001;165:1475-88
  231. Schatz AM, Ballantyne AO, Trauner DA. Sensitivity and specificity of a computerized test of attention in the diagnosis of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. Assessment 2001;8:357-65
  232. Schmidt MH, Mocks P, Lay B ym. Does oligoantigenic diet influence hyperactive/conduct-disordered children – a controlled trial. Eur Child Adolesc Psychiatry 1997;6:88-95
  233. Shelton TL, Barkley RA, Crosswait C ym. Multimethod psychoeducational intervention for preschool children with disruptive behavior: two year post-treatment follow-up. J Abnorm Child Psychol 2000;28:253-66
  234. Shukla VK, Otten N. Assessment of attention deficit/hyperactivity disorder therapy: a Canadian perspective. Ottawa: CCOHTA.1999http://www.cadth.ca/index.php/en/hta/reports-publications/search/publication/36
  235. Spencer T, Heiligenstein JH, Biederman J ym. Results from 2 proof-of-concept, placebo-controlled studies of atomoxetine in children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Clin Psychiatry 2002;63:1140-7
  236. Stowe CD, Gardner SF, Gist CC, Schulz EG, Wells TG. 24-Hour ambulatory blood pressure monitoring in male children receiving stimulant therapy. Ann Pharmacother 2002;36:1142-9
  237. Wilens TE, Faraone SV, Biederman J, Gunawardene S. Does stimulant therapy of attention-deficit/hyperactivity disorder beget later substance abuse? a meta-analytic review of the literature. Pediatrics 2003;111;1:179-85
  238. Voigt RG, Llorente AM, Jensen CL, Fraley JK, Berretta MC, Heird WC. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of docosahexaenoic acid supplementation in children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Pediatr 2001;139:189-96
  239. Wolreich ML, Wilson DB, White JW. The effect of sugar on behavior or cognition in children. A meta-analysis. JAMA 1995;274:1617-21
  240. Kratochvil C, Wilens TE, Greenhill LL ym. Effects of long-term atomoxetine treatment for young children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:919-27
  241. Klassen AF, Miller A, Fine S. Health-related quality of life in children and adolescents who have a diagnosis of attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2004;114:e541-7
  242. Riley AW, Coghill D, Forrest CB ym. Validity of the health-related quality of life assessment in the ADORE study: Parent Report Form of the CHIP-Child Edition. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15(Suppl 1):i63-71
  243. Prasad S, Harpin V, Poole L ym. A multi-centre, randomised, open-label study of atomoxetine compared with standard current therapy in UK children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Curr Med Res Opin 2007;23:379-94
  244. Faraone S, Biederman J, Mick E. The age-dependent decline of attention deficit hyperactivity disorder: a meta-analysis of follow-up studies. Psychol Med 2006;36:159-65
  245. Pliszka S; AACAP Work Group on Quality Issues. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:894-921
  246. Wilens TE, Adamson J, Sgambati S ym. Do individuals with ADHD self-medicate with cigarettes and substances of abuse? Results from a controlled family study of ADHD. Am J Addict 2007;16(Suppl 1):14-21
  247. Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: is blinding necessary? Control Clin Trials 1996;17:1-12
  248. Spencer TJ, Sallee FR, Gilbert DL ym. Atomoxetine Treatment of ADHD in Children With Comorbid Tourette Syndrome. J Atten Disord 2007;Oct 12