KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2017-01-27   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Geriatria, Kuntoutus, Neurologia, Psykogeriatria, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä
Sisällys Piilota sisällys
PDF Tulosta

Muistisairaudet

Käypä hoito
27.1.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

  • Suosituksen tulostettava versio (PDF) «»1

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Tämän suosituksen alkuperäinen versio on julkaistu vuonna 2006 nimellä Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Päivityksen yhteydessä vuonna 2010 suosituksen aihepiiri laajennettiin kattamaan myös muita yleisimpiä muistisairauksia ja nyt laajemmin myös lääkkeetöntä hoitoa.
  • Muistisairauksia, Alzheimerin tauti (AT) mukaan luettuna, voidaan todennäköisesti ehkäistä vaikuttamalla tunnettuihin vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen.
  • Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt, ja 100 000 lievän ja 93 000 vähintään keskivaikean dementian oireista kärsivää.
  • Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen.
  • Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
  • Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus (AVH: isojen suonten tauti, pienten suonten tauti ja tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä alueella olevat infarktit), AT + AVH, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).
  • Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää.
  • Selvityksen kulmakivinä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
    • Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin.
    • Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
  • Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.
    • AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä tai memantiini). Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esim. vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
    • Aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa muistisairauslääkkeistä voi olla hyötyä kognition (tiedonkäsittelyn) muttei omatoimisuuden osalta. VCI tai vaskulaarinen dementia (VD) ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
    • AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, voivat hyötyä muistisairauslääkityksestä. Erityisesti galantamiinin teho on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä. Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole tehty vastaavia laajoja lumekontrolloituja kaksoissokkotutkimuksia.
    • PT-muistisairauden oireiden ensisijainen hoito on AKE-lääke. Tämän ryhmän lääkkeistä vain rivastigmiinilla se on virallinen käyttöaihe.
    • AKE-lääkkeistä on hyötyä myös LKT:n oireiden hoidossa, mutta se ei ole niiden virallinen käyttöaihe.
  • Käytösoireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
    • Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia.
    • Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
    • Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten niiden lääkehoito psyykenlääkkeillä on tilapäistä.
  • Lääkitystä tarvitaan masennusoireiden sekä vaikeiden levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta monien vaikeiden käytösoireiden hoidossa siitä ei ole hyötyä.
    • Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöiden määrää ja kuolleisuutta dementiapotilailla, minkä takia niiden käyttö tulee rajata vain vaikeampiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin.
  • Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta arviosta, jolloin samalla otetaan kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • edistää yleisimpien muistisairauksien ehkäisyä sekä vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä
    • tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien taudinmääritystä, lääkehoitoa sekä kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu
    • lääkäreille ja muille terveydenhuollon, sosiaalityön ja apteekkialan ammattiryhmille sekä alan opiskelijoille
    • sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille
    • soveltuvin osin (potilasohjeet ja suosituksen potilasversio) muistipotilaille ja heidän läheisilleen.

Aiheen rajaus

  • Suositus käsittelee yleisimpien etenevien muistisairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa.
  • Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä, joiden laajempi arviointi ja käsittely on jätetty tämän suosituksen ulkopuolelle. Ne kuitenkin tuodaan suosituksessa esille, sillä työryhmä haluaa korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.

Määritelmiä

Termi Lyhenne tai lyhyt selostus
Kognitiiviset oireet Tiedonkäsittelyn jonkin osa-alueen heikentyminen
Muistioire Työ-, tapahtuma- tai asiamuistin heikkous
Lievä kognitiivinen heikentyminen MCI (mild cognitive impairment), tiedonkäsittelyoire ilman merkittävää toimintakyvyn heikentymistä
Muistisairaus Etenevä ja usein dementiaan johtava aivosairaus
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Aivoverenkiertosairauden aiheuttama tiedonkäsittelyn oireisto, aivoverenkiertosairauden muistisairaus
Omatoimisuus Kyky selviytyä päivittäisistä toimista
Dementia Laaja-alainen tiedonkäsittelyn heikentymä, mikä johtaa toimintakyvyn heikentymiseen
Käytösoire BPSD (behavioral and psychological symptoms of dementia), muistisairauden aiheuttama haitallinen muutos käytöksessä tai tunne-elämässä
Yleisvaikutelma Ammattilaisen kokonaisvaltainen kliininen arvio (ja huomio muutoksesta)
Muistipoliklinikka Moniammatillinen terveydenhuollon työryhmä, joka on perehtynyt muistisairauksiin
Muistikoordinaattori Terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilö, joka ohjaa muistisairaan hoidon kokonaisuutta ja tukee sairastunutta ja tämän perhettä
Muistihoitaja Hoitaja, joka on perehtynyt etenevien muistisairauksien hoitoon ja toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä ja hoidossa

Muistioireiden ja muistisairauksien esiintyvyys

Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Taulukko 2. Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Lähteet «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 »18, «Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo contro»21, «Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheimer's disease and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD002854 »22, «Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80 »23, «Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66 »24, «Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6 »25, «Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 »26, «Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92 »27, «Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004514 »28, «McGuinness B, Craig D, Bullock R ym. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD003160 »29, «Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12 »30, «Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69 »31.
Vaaraa lisäävät Vaaraa pienentävät
Ikä Hyvä koulutus
Sukuhistoria Henkinen aktiivisuus
Geneettiset tekijät, joista tärkein apolipoproteiini E:n alleeli e4 Sosiaalinen aktiivisuus
Matala koulutustaso Säännöllinen liikunta
Vähäinen henkinen aktiivisuus
Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen Omega-3-rasvahappojen (kalan) saanti
Masentuneisuus Antioksidantit
Vähäinen fyysinen aktiivisuus Hormonikorvaushoito naisilla
Runsas alkoholinkäyttö Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet
Tupakointi Kohonneen verenpaineen lääkehoito
Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio
Aivovammat
Aivoverenkiertosairaudet
Veren suuri kolesterolipitoisuus keski-iässä
Korkea verenpaine keski-iässä
Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes
Lihavuus ja ylipaino
Taulukko 3. Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 »18.
Muuttuja (riskitekijä) Pisteet
Ikä (v) < 47 0
47–53 3
> 53 4
Koulutusaika (v) ≥ 10 0
7–9 2
0–6 3
Sukupuoli Nainen 0
Mies 1
Systolinen eli yläverenpaine (mmHg) ≤ 140 0
≥ 140 2
Painoindeksi (kg/m2) ≤ 30 0
≥ 30 2
Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l) ≤ 6,5 0
≥ 6,5 2
Liikunta Aktiivinen 0
Ei-aktiivinen 1
Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana?
Yhteispisteet Muistisairauden riski (%) 95 %:n luottamusväli
0–5 1,0 0,0–2,2
6–7 1,9 0,2–3,5
8–9 4,2 1,9–6,4
10–11 7,4 4,1–10,6
12–15 16,4 0,7–23,1
Taulukko 4. Keskeisiä satunnaistettuja preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen vanhuusiän (sporadiseen) muistisairauteen. Tiedot on koottu laajasta katsauksesta, jossa arvioitiin 47 loppuun saatettua ja 72 meneillään olevaa kliinistä tutkimusta «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of sporadic Alzheimer's disease: lessons learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 2015;14:926-44 »19.
Lääkkeelliset interventiot Tutkimusten määrä Keskeiset johtopäätökset Kommentti
Alzheimerin taudin lääkehoidot 6 päätettyä tutkimusta ja 1 meneillään oleva tutkimus Käytössä olevilla AT lääkkeillä ei ehkäisevää vaikutusta Meneillään suuri tutkimus antiamyloidilääkkeellä (solanetsumabi) henkilöillä, jotka kognitiivisesti normaaleja, mutta joilla merkkejä amyloidin kertymisestä
Verenpainetaudin hoito 3 päätettyä tutkimusta potilailla, joilla on verenpainetauti mutta kognitiivisesti normaaleja tai korkeintaan lievästi heikentyneitä. 1 tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilailla. 1 suuri tutkimus meneillään. Tulokset lupaavia jopa dementian estymisen kannalta, eivät kuitenkaan lopullisia Hoitoajat varsin lyhyitä ja tapausmäärät pieniä. Suuri ja pitkäkestoinen tutkimus (SPRINT-MIND) meneillään.
Hormonikorvaushoito 2 päätettyä tutkimusta ja 1 meneillään oleva tutkimus Ei vaikutusta, mahdollisesti jopa haittaa, jos aloitettu yli 65 vuoden iässä Sitä, onko hoidosta hyötyä heti kuukautisten loppumisen jälkeen aloitettuna, testataan KEEPS-Cog-tutkimuksessa.
Tulehduskipulääkkeet, asetyylisalisyylihappo (ASA) 3 päätettyä tutkimusta ja 1 meneillään oleva tutkimus Ei vaikutusta, mahdollisesti jopa haittaa iäkkäillä potilailla, joilla jo merkkejä kognition heikentymisestä Suuri tutkimus ASA:lla meneillään (ASPREE)
Gingko biloba 2 päätettyä tutkimusta Pitkäkestoisella (5–6 vuotta) hoidolla ei dementiaa ehkäisevää vaikutusta
Diabeteksen lääkehoito 1 päättynyt ja 1 meneillään oleva tutkimus Tehostetulla diabeteksen hoidolla ei vaikutusta kognitioon
Statiinit 3 meneillään olevaa Aiemmissa suurissa statiinitutkimuksissa ei vaikutusta karkeisiin kognitiomittareihin (MMSE (Mini-Mental State Examination) yms.)
Vitamiinit ja ravintolisät
Homokysteiinipitoisuutta pienentävät B-vitamiinit 5 päättynyttä tutkimusta Ei vaikutusta kognitioon eri potilasryhmissä Tutkimuksissa mukana myös potilaita, joilla on lievä B-vitamiinivajaus tai lievää kognitiivista heikentymistä
Antioksidantit 1 päättynyt (E-vitamiini) ja 1 meneillään oleva tutkimus (E-vitamiini ja seleeni) Ei Alzheimerin tautia estävää vaikutusta
Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot 3 päättynyttä (DHA, DHA, EPA) ja 8 meneillään olevaa tutkimusta (osa monitekijäisiä tutkimuksia) Vaikutukset kognitioon ristiriitaisia
Flavonoidit 1 päättynyt tutkimus Lupaavia tuloksia, mutta tutkimuksen kesto vain 8 viikkoa
D-vitamiini 8 meneillään olevaa tutkimusta
Muut ravitsemusinterventiot 1 päättynyt ja 3 meneillään olevaa tutkimusta (osa monitekijäisiä) Ei näyttöä kognitiivisista vaikutuksista; meneillään olevissa ravitsemuksen osuuden arviointi vaikeaa
Kognitiivinen harjoittelu 8 päättynyttä tutkimusta, 1 meneillään oleva Osassa tutkimuksia saatu vaikutusta kognition osa-alueisiin tai toimintakykyyn
Fyysinen aktiivisuus 8 päätettyä tutkimusta, useita meneillään olevia, osa monitekijäisiä Lupaavia tuloksia, mutta näyttö Alzheimerin taudin estymisestä puuttuu Aktiivisuuden laadun (aerobinen, lihasvoimaharjoittelu, yhdistelmä) vaikutus epäselvä
Monitekijäiset interventiot
(Yleensä fyysinen harjoittelu, kognitiivinen harjoittelu, ravitsemusinterventio, riskitekijöiden vähentäminen)
4 päätettyä ja 18 meneillään olevaa Tähän asti suurimmassa ja pisimmässä tutkimuksessa (FINGER, n = 1 200) kognitio korjaantui enemmän hoitoryhmässä kuin kontrolliryhmässä 2 vuoden aikana. Seuranta jatkuu muistisairauksien kehittymisen osalta. Suuria ja pitkäkestoisia tutkimuksia meneillään. Koska vanhuusiän muistisairaudet ovat useimmiten monitekijäisiä, tämän tyyppisistä tutkimuksista on odotettavissa myös suurinta hyötyä.

Muistioireiden syyt

Taulukko 5. Muistioireiden tavallisia syitä
Ohimenevät Pysyvät jälkitilat Etenevät
Aivoverenkiertosairaus Aivovamma Alzheimerin tauti
Lievä aivovamma Aivoverenkiertosairaus Aivoverenkiertosairaus
Epileptinen kohtaus Tulehdukselliset aivosairaudet Lewyn kappale -tauti
Lääkkeet B1-vitamiinin puutos Parkinsonin taudin muistisairaus ja muut ekstrapyramidaalisairauksiin liittyvät dementiat (mm. monisysteemiatrofia, etenevä supranukleaarinen halvaus, kortikobasaalinen degeneraatio)
Päihteet Leikkaus ja sädehoito Otsa-ohimolohkorappeumat
Eräät psykiatriset häiriöt Alkoholiin liittyvä aivovaurio Prionitaudit
Sekavuus Harvinaiset perinnölliset dementiat
Eräät tulehdukselliset aivosairaudet (MS-tauti)
Taulukko 6. Muistioireiden parannettavissa olevia syitä
Psykiatriset häiriöt Masennus
Ahdistuneisuus
Uupumisoireyhtymä
Aineenvaihdunnan häiriöt Hypo- ja hypertyreoosi
Hypo- ja hyperparatyreoosi
Lisämunuaisen toimintahäiriöt
Maksan ja munuaisten vajaatoiminta
Hyponatremia
Hypoglykemia
Puutostilat B12-vitamiini (kobalamiini)
Nikotiinihappo (niasiini)
Foolihappo
B1-vitamiini (tiamiini)
Keskushermostoinfektiot Lues
Tuberkuloosi
Borrelioosi
HIV-infektio
Herpes
Kallonsisäiset syyt Hyvänlaatuinen aivokasvain
Subduraalihematooma
Normaalipaineinen hydrokefalia
Aivojen hypoksia ja iskemia Krooninen keuhkosairaus
Uniapnea
Hypotensio
Hypoperfuusio
Vaikea anemia
Polysytemia
Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt Antikolinergit
Sedatiivit
Orgaaniset liuotteet
Alkoholi ja muut päihteet
Eräät metallit
Taulukko 7. Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet
Lääkeryhmä Lääke
1) Vaikutus keskushermostossa voi olla vähäisempää kuin muilla ryhmän lääkkeillä muutamien tehtyjen tutkimusten perusteella.
Virtsatieantikolinergit pakkoinkontinenssin hoitoon Oksibutiniini
Trospium
Fesoterodiini
Tolterodiini1)
Darifenasiini1)
Solifenasiini1)
Vanhat Parkinsonin taudin lääkkeet Biperidiini
Amantadiini
Perinteiset psykoosilääkkeet Klooripromatsiini
Levomepromatsiini
Perfenatsiini
Proklooriperatsiini
Flufenatsiini
Perisiatsiini
Tsuklopentiksoli
Klooriprotikseeni
Flupentiksoli
Trisykliset masennuslääkkeet Doksepiini
Amitriptyliini
Nortriptyliini
Klomipramiini
Trimipramiini
Muita antikolinergisiä lääkkeitä Orfenadiini
Hydroksitsiini
Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa käytettävät lääkkeet tiotropium ja ipratropium ovat puhtaita antikolinergejä, mutta keuhkoahtaumataudin aiheuttama hypoksemia on aivojen kannalta todennäköisesti vaarallisempaa kuin näiden lääkkeiden antikolinergisyys!
Taulukko 8. Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä
Sopimaton lääkitys ja yhteisvaikutukset
Päihteet
Infektiot
Aliravitsemus, kuivuma
Sydämen ja keuhkojen toimintahäiriö
Aineenvaihdunnan häiriö
Puutostilat
Uni-valverytmin häiriö
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriö
Agitaatio, paranoia, deluusiot, hallusinaatiot (usein itse taudin oireita)
Liialliset tai liian vähäiset ympäristövirikkeet
Vaikea sosiaalinen tilanne, sosiaalinen eristyminen

Diagnostiikka ja oireiden arviointi

Taulukko 9. Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet
Muistisairaus Diagnostiset kriteerit Kirjallisuusviite Potilasohje
Alzheimerin tauti Vuonna 2007 päivitetyt «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»14 «Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46 »36 Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»17
Vaskulaarinen dementia NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993 «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»12 «Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60 »37 Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»18
Aivojen pienten suonten tauti Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»13 Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»18
Lewyn kappale -tauti Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005 «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»19 «McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72 »38 Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»20
Parkinsonin taudin muistisairaus Todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007 «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»21 «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 »13 Potilasohje Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»22
Otsa-ohimolohkorappeumat Uudet kriteerit vuodelta 2011 «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15 «Rascovsky K, Hodges JR, Knopman D ym. Sensitivity of revised diagnostic criteria for the behavioural variant of frontotemporal dementia. Brain 2011;134:2456-77 »39, «Gorno-Tempini ML, Hillis AE, Weintraub S ym. Classification of primary progressive aphasia and its variants. Neurology 2011;76:1006-14 »40 Otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat) «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»23

Perusselvitykset

Taulukko 10. Oireet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa viittaavat Alzheimerin tautia harvinaisempaan dementian syyhyn. Lähde «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»41
Muisti suhteellisen hyvin säilynyt, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Käyttäytymismuutokset, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Asymmetriset taudinkuvat, kuten vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymisessä
Vapina–rigiditeetti–hypokinesia kuten Parkinsonin taudissa ja Lewyn kappale -taudeissa
Dysfasia
Apraksia
Tasapainovaikeus, ataksia
Taulukko 11. Tärkeimpien muistisairauksien varhaislöydökset. Lähde «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»41
Muistisairaus Tärkeimmät varhaislöydökset
Alzheimerin tauti
  • Episodisen muistin (tapahtumamuistin) heikkeneminen
  • Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Toiminnanohjauksen heikkeneminen
  • Paikallisia neurologisia löydöksiä
Lewyn kappale -tauti
  • Tarkkaavuuden ja vireyden säätelyn sekä toiminnanohjauksen häiriö
  • Näönvaraisen hahmottamisen häiriö
  • Näköharhat
  • Parkinson-oireet
Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Käytösoireet
  • Toiminnanohjauksen heikkeneminen
  • Kielelliset ongelmat
  • Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Normaalipaineinen hydrokefalia
  • Otsalohkoperäiset oireet
  • Kävelyn apraksia
  • Virtsanpidätysvaikeus
Taulukko 12. Neurologinen löydös diagnostisena vihjeenä muistisairauden varhaisvaiheessa. Lähde «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»41
Neurologinen löydös Muistisairaus
Episodisen muistin (tapahtumamuistin) heikkous dominoi
  • Alzheimerin tauti
Toiminnanohjaus heikentynyt
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Parkinsonin taudin muistisairaus
  • Lewyn kappale -tauti
  • Huntingtonin tauti
  • Hakolan tauti
Äkillisesti alkanut mieleenpainamiskyvyn täydellinen puute
  • Wernicke–Korsakovin amnestinen oireyhtymä
Kielelliset toiminnot heikentyneet
  • Otsa-ohimolohkorappeuma (etenevä sujumaton afasia, primaarinen etenevä afasia)
Näönvaraiset toiminnot heikentyneet
  • Lewyn kappale -tauti
  • Alzheimerin taudin posteriorinen variantti
Käytösoireet
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
Toispuoliset löydökset
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
Spastisuus, vilkastuneet jänneheijasteet
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
  • Monisysteemiatrofia
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
Hypokinesia, rigiditeetti
  • Parkinsonin taudin muistisairaus
  • Lewyn kappale -tauti
  • Etenevä supranukleaarinen halvaus
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
  • Monisysteemiatrofia
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
Myoklonia
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
  • Alzheimerin taudin varhain alkavat periytyvät muodot
Pakkoliikkeet
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
  • Huntingtonin tauti
Kävelyvaikeus
  • Normaalipaineinen hydrokefalia
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
Amyotrofia, lihasten surkastuminen
  • Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin liittyvä muistisairaus
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
Tasapainovaikeus, kaatuilu
  • Lewyn kappale -tauti
  • Monisysteemiatrofia
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Normaalipaineinen hydrokefalia
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Etenevä supranukleaarinen halvaus
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
Primitiiviheijasteet
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
Varhainen virtsanpidätysvaikeus
  • Normaalipaineinen hydrokefalia

Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi

Lisätutkimukset

  • Perusselvitysten lisäksi saatetaan tarvita erityisosaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, psykogeriatri tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
  • Erikoislääkärin konsultaation aiheita kuvataan taulukossa « Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita»13.
  • Laajaa neuropsykologista tutkimusta voidaan tapauskohtaisesti harkita seuraavissa potilasryhmissä ja tilanteissa «Muistipotilaan neuropsykologinen tutkimus»25:
    • työikäiset
    • lieväoireiset
    • korkeasti koulutetut ja harjaantuneet
    • muistisairauden ja psykiatristen sairauksien kuten depression erottaminen
    • muiden neuropsykologisten erityishäiriöiden ja muistisairauden erottaminen
    • ongelmalliset erotusdiagnostiset tilanteet
    • työkyvyn arviointi
    • ongelmalliset oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinnit
    • taudinkuvan epätyypilliset piirteet.
  • Muita lisätutkimuksia ovat
    • selkäydinnesteen merkkiaineet «Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H ym. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phospho-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairme»55
    • geneettiset tutkimukset (esim. CADASIL-taudin epäilyssä)
    • aivojen toiminnalliset kuvantamistutkimukset (ensisijassa PET ja harkitusti SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»32)
      • Aivojen dopamiinitoiminnan tutkiminen PET:llä tai SPET:llä dopamiinitransportterimerkkiaineita käyttäen auttavat LKT:n ja AT:n erotusdiagnostiikassa. Tyvitumakkeissa dopamiinitransportterimerkkiaineiden sitoutuminen on vähentynyt LKT:ssä mutta on yleensä normaalia AT:ssä.
      • AT:ssä hypometaboliaa esiintyy tavallisimmin molemmin puolin parietaalisesti tai temporoparietaalisesti.
      • FTD:ssä hypometabolia painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen etuosiin. Tämä hypometabolian erilainen alueellinen jakautuminen verrattuna AT:hen auttaa näiden sairauksien erotusdiagnostiikassa.
      • LKT:ssä hypometaboliaa esiintyy ohimo- ja päälakilohkojen alueella ja joskus myös otsalohkoissa. Hypometaboliaa havaitaan usein myös takaraivolohkon alueella, joka on AT:ssä yleensä säilynyt.
      • PET-tutkimuksella on myös mahdollista kuvantaa beeta-amyloidin kertymistä aivoihin, mitä voidaan käyttää tukemaan Alzheimerin taudin varhaista diagnoosia. Myös tau-proteiinin kuvantaminen on tällä menetelmällä mahdollista, mutta se ei ole vielä kliinisen diagnostiikan tutkimus.
    • aivobiopsia ja aivojen histopatologinen tutkimus (esim. suntin laiton yhteydessä).
Taulukko 13. Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita
Lievä oireisto, joka viittaa alkavaan muistisairauteen
Muistisairauksien erotusdiagnostiikka varhaisvaiheessa
Muistioireen syy jää epäselväksi
Arvio työkyvystä
Tarvittaessa arvio ajokyvystä
Tarvittaessa arvio oikeustoimikelpoisuudesta
Vaikeahoitoiset käytösoireet
Ongelmatilanne tai lääkärin toteama konsultaation tarve

Muistisairauksien tyypilliset kliiniset kuvat

Alzheimerin tauti

  • AT on yleisin yksittäinen etenevä muistisairaus.
    • Kaikista etenevää muistisairautta potevista noin 70 %:lla on AT.
    • AT:n esiintyvyys lisääntyy iän myötä.
  • AT on tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, johon liittyy aivoalueiden, niiden välisten yhteyksien ja neurokemiallisten järjestelmien selektiivinen vaurioituminen.
  • Muistin ja muun tiedonkäsittelyn muutoksia lukuun ottamatta muut neurologiset oireet ja löydökset ovat harvinaisia taudin varhaisvaiheessa.
  • AT:n diagnoosi ei ole poissulkudiagnoosi, vaan se perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja tautia tukeviin kliinisiin muutoksiin (kuva «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»2 ). Tavallisimmassa eli sisemmän ohimolohkon muutoksin alkavassa AT:ssa
  • AT voidaan diagnosoida jo ennen laaja-alaista arkiselviytymiseen vaikuttavaa tiedonkäsittelyn heikentymää eli dementiaa tyypillisen oirekuvan ja biologisten merkkitekijöiden perusteella.
  • AT alkaa tyypillisesti muistioireella. Muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin heikentynyt tiedonkäsittelyn (kognition) osa-alue.
    • Muistipainotteinen (amnestinen) on AT:n yleisin tyyppi. Sen osuus kaikista tapauksista on noin 85 %.
    • Varianttimuotojen varhaisena oireena voi olla hahmottamisen (posteriorinen kortikaalinen atrofia), kielellisten toimintojen tai toiminnanohjauksen heikentyminen ennen selvempää muistioiretta.
  • Omatoimisuuden heikentyminen on kiinteästi yhteydessä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen.
  • Käytösoireet vaihtelevat taudin eri vaiheissa.
  • Poikkeamat taudin tyypillisestä kulusta viittaavat taudinkulkua muunteleviin liitännäissairauksiin (kuten aivoverenkiertosairaus tai aivovamma) tai ympäristötekijöihin, jotka tulee tunnistaa ja hoitaa.
  • Lisätietoaineistossa esitetään AT:n vuonna 2007 päivitetyt diagnostiset kriteerit «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»14. Ks. vuokaavio «Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta»2 AT:n diagnostisista kriteereistä.
  • Potilasohje AT:stä on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»17.
  • Normaaliin ikääntymiseen liittyy beeta-amyloidin kertymistä aivoihin, joka voidaan todeta selkäydinnestenäytteellä tai PET-kuvantamisella. Ikään liittyvä "amyloidoosi" tulee erottaa alkavasta Alzheimerin taudista. Diagnoosia ei voi tehdä pelkästään biologisten merkkiaineiden perusteella, vaan tulokset tulee aina suhteuttaa potilaan kliiniseen tilaan. Seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että varhaisen Alzheimerin taudin eteneminen dementian tasoiseen vaiheeseen tapahtuu hitaammin niillä, joilla on diagnoosivaiheessa havaittu vain beeta-amylodin pitoisuuden poikkeavuus, kuin niillä, joilla myös tau- tai fosfo-tau-proteiinin pitoisuus on poikkeava «Vos SJ, Verhey F, Frölich L ym. Prevalence and prognosis of Alzheimer's disease at the mild cognitive impairment stage. Brain 2015;138:1327-38 »58.

Alzheimerin taudin kulku

Taulukko 14. Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva
Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Somaattiset oireet
Lievä tauti (MMSE 18–26, GDS/FAST 3–4, CDR 0,5–1)
Oppimisen heikkeneminen Keskustelun seuraamisen vaikeutuminen Apatia Laihtuminen
Unohtamisen lisääntyminen Lukemisen vähentyminen Vetäytyminen
Toiminnanohjauksen hidastuminen Monimutkaisista harrastuksista vetäytyminen Lisääntynyt ärtyvyys
Päättelykyvyn heikkeneminen Talouden suunnittelun vaikeutuminen Ahdistuneisuus
Keskittymiskyvyn heikkeneminen Ongelmat rahankäytössä ja asioinnissa Masennus
Sanojen löytämisen vaikeutuminen Ongelmat lääkityksestä huolehtimisessa Harhaluuloisuus
Laskemiskyvyn heikkeneminen Työkyvyn heikkeneminen
Ajokyvyn heikkeneminen
Muistitukien käyttö
Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Somaattiset oireet
Keskivaikea tauti (MMSE 10–22, GDS 4–6, CDR 1–2)
Lähimuistin heikkous Välineelliset toiminnat (IADL) eivät onnistu Harhaluuloisuus Laihtuminen
Puheen tuottamisen vaikeudet Ruoanlaitto ei onnistu Hallusinaatiot
Hahmotusvaikeudet Asianmukaisen pukeutumisen vaikeudet Levottomuus
Orientaation häiriöt Tavaroiden kadottaminen Vaeltelu
Heikentynyt sairaudentunto Eksyminen Uni-valverytmin häiriöt
Kätevyyden ongelmat Muistuttelun tarve perustoiminnoissa (ADL) Masennus
Visuospatiaaliset vaikeudet Pinnalliset sosiaaliset taidot säilyneet
Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Somaattiset oireet
Vaikea tauti (MMSE 0–12, GDS/FAST 6–7, CDR 2–3)
Rajoittunut puheentuotto Perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua Levottomuus ja aggressiivisuus Apraktinen, töpöttävä kävely
Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet Inkontinenssi Poikkeava motorinen käytös ja karkailu Primaariheijasteet
Keskittymiskyvyttömyys Uni-valverytmin häiriöt Ekstrapyramidaalioireet
Vaikea apraksia Masennus tai apatia Sekundaarinen hauraus-raihnausoireyhtymä

Aivoverenkiertosairauden muistisairaus

  • Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus (vascular cognitive impairment, VCI) käsittää tiedonkäsittelyn yhdellä tai useammalla osa-alueella ilmenevat rajalliset oireet ja toisaalta oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, vaikeaan muistisairauteen johtavat tilat (vanha termi: vaskulaariset dementiat) «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»34
  • Aivoverenkiertosairauteen liittyy suuri tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen ja muistisairauden riski.
  • Aivohalvauksen jälkeen muistin ja muun tiedonkäsittelyn oireet ovat yleisiä. Esimerkiksi 55–85-vuotiailla tiedonkäsittelyn jonkin osa-alueen heikentyminen on todettu 83 %:lla kaikista ja 71 %:lla kliinisesti hyvin toipuneista potilaista (modified Rankin scale 0–1).
  • Aivohalvauksen jälkeen yleisiä ovat muistin, havaintotoimintojen ja toiminnanohjauksen heikentymiset.
  • Laajempialainen tiedonkäsittelyn heikentymä, dementia, esiintyy 25 %:lla aivohalvauksen jälkeen.
  • Hiljaisiin aivoinfarkteihin (silent brain infarcts) ja valkean aivoaineen muutoksiin (white matter hyperintensities) liittyy suurentunut muistisairauden riski.
  • Etenevistä muistisairauksista aivoverenkiertosairaus on syynä 15–20 %:ssa tapauksista, ja näistä pienten suonten taudin osuus on noin 70 %.
  • Suomessa on noin 250 000 oireista pienten suonten tautia sairastavaa.
  • Tavanmukaisiin sydän- ja aivoverenkiertosairauksien vaaratekijöihin (korkea verenpaine, veren suuri kolesterolipitoisuus, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi) keski-iässä liittyy vanhemmalla iällä suurentunut muistisairauden riski. Myös matalan koulutustason on todettu suurentavan muistisairauden riskiä.
  • Aivojen pienten suonten taudin laaja-alaisiin muutoksiin (WMLs Fazekas 3) liittyy suurentunut huonojen tulemien (tiedonkäsittelyn heikentyminen, dementia, depressio, kävelyvaikeus, kaatumiset, virtsaoireet, aivohalvaus, laitoshoito, kuolema) riski.

Aivojen pienten suonten tauti

  • Tyypillinen varhainen oire on toiminnanohjauksen heikentyminen ja tiedonkäsittelyn hidastuminen.
  • Muistioire on usein vähemmän korosteinen kuin AT:ssa.
  • Käytösoireina esiintyy masennusta, persoonallisuuden muutoksia ja psykomotorista hidastumista.
    • Varhaisia kliinisiä löydöksiä ovat lievät ylemmän motoneuronin vaurion merkit (laskeutuminen peruskokeessa, toispuolisesti kiihtyneet heijasteet, koordinaatiovaikeus), kävelyn muutos (apraktis-ataktinen, lyhytaskelinen, töpöttävä käynti), tasapainon heikentyminen ja kaatumiset, virtsaamisoireet (virtsaamisen tihentyminen ja pidätyskyvyn vaikeus), niin sanotut pseudobulbaarioireet, kuten lievä puheen motoriikan (dysartria) ja lievä nielemisvaikeus (dysfagia), ja niin sanotut ekstrapyramidaalioireet (hidasliikkeisyys eli hypokinesia, lihasjäykkyys eli rigiditeetti).
  • Paikalliset neurologiset löydökset ovat vähäisiä, ja ne rajoittuvat esimerkiksi tasapainon ja kävelyn heikentymiseen.
  • Oireiden alku on vaihteleva. Potilaista on usein kliininen taustatieto vain ohimenevistä aivoverenkierron häiriöistä (transient ischemic attack, TIA), hetkellisestä kävelyvaikeudesta tai sekavuudesta ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa paikallista neurologista oiretta tai löydöstä.
  • Vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi, ja oireet etenevät suurella osalla potilaista tasaisesti ilman portaittaisia pahenemisvaiheita. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella. Päivien välillä on eroa, ja potilailla on monesti pitkiäkin, kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.
  • Aivojen magneettikuvauksessa todetaan joko laaja-alainen valkean aineen muutos tai lakunaari-infarkteja syvässä harmaassa ja valkeassa aineessa. Lisäksi voidaan nähdä mikroverenvuotoja, laajentuneita perivaskulaaritiloja ja aivoatrofiaa.

Suurten suonten tauti

  • Tiedonkäsittelyn oireet vaihtelevat tapauksittain. Usein todetaan toiminnanohjauksen ja muistin oireita ja muun muassa kielellisiä ja näönvaraisen hahmottamisen oireita sekä huomiotta jäämisiä (neglect).
  • Kliinisinä löydöksinä voidaan todeta infarktien sijainnin mukaan näkökenttäpuutos, suupielen roikkuminen, toispuolihalvaus tai kävelyn muutos (hemipleginen tai apraktis-ataktinen).
  • Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä). Oireet pahenevat portaittain (toipuminen pahenemisvaiheen jälkeen), ja ne vaihtelevat. Kun vaaratekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita.
  • Kuvantamisessa todetaan tyypillisesti suurten suonten taudeille tai sydänperäisille embolioille ominaisia kortikaalisia ja kortikosubkortikaalisia infarkteja. Potilaalla voi olla myös aivoverenvuotoja.
  • Muita tutkimuslöydöksiä:
    • Nykyisin käytettävissä olevissa laboratoriotutkimuksissa ei ole tyypillisiä löydöksiä.
    • Selkäydinnesteessä ei ole mitään vain VCI:lle tyypillistä merkkiä.
    • Aivojen toiminnallisissa kuvauksissa (SPECT, PET) havaitaan usein läiskittäisiä muutoksia.
    • Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus -tapauksissa todetaan selkäydinnesteen vähentynyt beeta-amyloidipeptidi 42, Alzheimerin taudin biologinen merkki.

Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus

  • AT:lla ja aivoverenkiertosairaudella on monia samoja riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, veren suurentunut kolesterolipitoisuus, sokeritauti ja valtimosairaudet.
  • AT ja aivoverenkiertosairaus ovat tärkeä etenevän muistisairauden alatyyppi erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä: yli 80-vuotiaista se on kyseessä vähintään puolella. Tulevaisuudessa se on hyvinkin yleisin yksittäinen muistisairauden syyryhmä.
  • Tapausten kliininen tunnistaminen on haasteellista, koska potilailla on aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä sekä aivoverenkiertosairauden aiheuttamia muutoksia aivokuvassa.
  • Samanaikaisen AT:n toteamista tukevat muun muassa tapahtumamuistin varhaiseen heikentymiseen painottuva oireyhtymä sisemmän ohimolohkon kudoskato aivokuvassa ja aivo-selkäydinnesteen beeta-amyloidi 42 (Ab42) -peptidin pitoisuuden pienentyminen.
  • AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, hyötyvät AT:n muistilääkkeestä.
  • Yleisen VD:n laajasti käytetyt kliiniset diagnostiset kriteerit ovat NINDS-AIREN-kriteerit «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»12. Pienten suonten taudille on myös omat kriteerinsä, joita käsitellään lisätietoaineistossa «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»34.
  • Potilasohje Aivoverenkiertosairauden muistisairaus on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»18.

Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet

Lewyn kappale -tauti

  • Solunsisäisiä Lewyn kappaleita nähdään tyypillisesti Parkinsonin taudissa mustatumakkeessa (substantia nigra), tyvitumakkeissa ja vaihtelevassa määrin myös aivokuoressa. Lewyn kappale -taudissa (LKT) niitä esiintyy runsaasti erityisesti limbisen järjestelmän rakenteissa (mm. amygdala) ja aivokuoressa.
  • Puolella potilaista on aivoissa myös AT-muutoksia.
  • Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti, ja sen ydinpiirteet ovat (vähintään kahden kriteerin on täytyttävä)
    • tarkkaavuuden, vireyden ja tiedonkäsittelytoimintojen vaihtelu
    • toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat
    • ekstrapyramidaalioireet eli Parkinson-tyyppiset oireet (jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina).
  • LKT:hen viittaavia piirteitä ovat REM-unen aikaiset käytösoireet ja herkkyys psykoosilääkkeille.
  • Muistimuutokset eivät ole alkuvaiheessa tyypillisiä. Alkuvaiheen etenevä tapahtumamuistin heikentyminen yhdessä LKT-piirteiden kanssa viittaa samanaikaisen AT:n olemassaoloon eli AT + LKT -tapaukseen.
  • Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kävelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. On hyvä muistaa, että vaikka edellä kuvatusta oireyhtymästä käytetään termiä Lewyn kappale -tauti, muun muassa Parkinsonin tauti on myös Lewyn kappale -patologiaan liittyvä tauti.
  • LKT:n kliinisen diagnoosin kriteereitä on käsitelty lisätietoaineistossa «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»19.
  • Potilasohje Lewyn kappale -taudista on tulostettavissa lisätietoaineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»20.

Parkinsonin taudin muistisairaus

Otsa-ohimolohkorappeumat

Otsalohkodementia

  • Otsalohkodementia alkaa yleensä 45–65 vuoden iässä, ja se on yleisempi miehillä. Noin kolmanneksella on positiivinen sukuhistoria.
  • Otsalohkodementia käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumista ja nämä arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista.
  • Kliinisiä ominaispiirteitä ovat
    • hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
    • oireiden alkaminen usein käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksella (estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, apatia)
    • toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus)
    • sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen sekä sympatia- ja empatiakyvyn heikentyminen
    • stereotyyppinen toistava käyttäytyminen
    • päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
    • puheen tuoton vaikeutuminen
    • sairaudentunnon heikentyminen
    • muistin ja spatiaalisten taitojen säilyminen alkuvaiheessa
    • niin sanottujen primitiiviheijasteiden tuleminen esille.
  • Aivojen MK:ssa etuotsalohkon tai ohimolohkon etuosan atrofia tai jota vastaavan alueen verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan heikentyminen toiminnallisissa aivokuvauksissa (PET ja SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»32).
  • Laboratoriokokeissa ei ole tyypillisiä muutoksia.
  • EEG on yleensä normaali.
  • Diagnostiset kriteerit käsitellään lisätietoaineistossa «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.

Primaariset etenevät afasiat

  • Primaariset etenevät afasiat alkavat yleensä nuorehkolla iällä (50–70 vuoden iässä, noin 75 % alle 65 vuoden iässä), paitsi logopeninen afasia, jota pidetään AT:n varianttina ja jonka alkamisikä on myöhäisempi.
  • Keskeisiä piirteitä ovat hiipivä alku ja hidas eteneminen.
  • Kielelliset vaikeudet ovat keskeisiä sairauden alkaessa ja oireiden edetessä. Tapahtumamuistin vaikeudet ja persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset eivät ole tyypillisiä.
  • Diagnostisista kriteereistä ks. «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.

Etenevä sujumaton afasia

  • Etenevä sujumaton afasia alkaa nuoremmalla iällä kuin AT. Noin puolet tapauksista alkaa alle 65 vuoden iässä.
  • Kliinisiä ominaispiirteitä ovat
    • hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
    • työläs puheentuotto, fonologiset ja kielioppivirheet, lyhyet lauseet ja yksinkertainen lauserakenne
    • mahdolliset luku- ja kirjoittamisvaikeudet
    • yksinkertaisen puheen ymmärtämisen sujuminen arkikeskustelussa
    • muiden tiedonkäsittelyn alueiden säilyminen alkuvaiheessa.
  • Aivojen MK:ssa atrofiaa on yleensä vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa (Sylviuksen uurteen ympärillä).
  • Etenevän sujumattoman afasian diagnostisista kriteereistä ks. lisätietoaineisto «Otsa- ja ohimolohkorappeutumien diagnostiset kriteerit»15.

Semanttinen dementia

  • Semanttisesta dementiasta kärsivillä potilailla puhe etenee sujuvasti, mutta sen sisältö on tyhjää ja potilailla on vaikeuksia asioiden nimeämisessä ja puheen ymmärtämisessä.
    • Sanelusta kirjoittaminen, puheen toistaminen ja lukeminen säilyvät, mutta sisällön ymmärtäminen katoaa ja kielellisten ilmausten merkitys häviää.
    • Visuaalisessa havainnoinnissa ja kasvojen ja esineiden tunnistamisessa on vaikeuksia.
    • Aivojen MK:ssa ilmenee ohimolohkon etuosien rappeumaa, joka painottuu vasemmalle.

Logopeninen etenevä afasia

  • Neuropatologisesti tämän ryhmän potilailla on todettu sekä AT:n että otsa-ohimolohkorappeumille tyypillinen patologia.
    • Potilailla on vaikeuksia sekä spontaanissa puheessa että nimeämisessä, eivätkä he kykene toistamaan lauseita.
    • Yksittäisten sanojen ymmärtäminen ja kasvojen ja esineiden tunnistamiskyky on säilynyt, eikä kielioppivirheitä esiinny.
    • Kuvantamistutkimuksissa ilmenee atrofiaa vasemman Sylviuksen uurteen seudussa tai parietaalikuoren alueella.

Muistisairauksien lääkehoito

Hoidon aloitus

  • Kun AT-, PT-muistisairaus-, LKT-, AT + AVH-, AT + LKT- tai AT + PT-muistisairaus -diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista.
    • Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE-hoito sovi (esim. vasta-aiheen vuoksi), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla.
    • Keskivaikean tai vaikean AT:n hoitoon suositellaan AKE:n estäjiä ja memantiinia.
    • PT-muistisairauden ja LKT-oireiden ensisijainen lääkitys on AKE:n estäjä. Rivastigmiini on ainoa muistisairauslääke, jonka virallisena käyttöaiheena on myös Parkinsonin taudin dementian hoito.
    • LKT ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe, joten peruskorvattavuus on mahdollinen vain potilailla, joilla on AT + LKT.
    • Aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa (VCI) donepetsiili ja galantamiini kohentavat kognitiota ja myös rivastigmiini ja memantiini saattavat kohentaa sitä, mutta muistisairauslääkkeet eivät vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa VCI:ta sairastavilla. VCI tai VD ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe.
    • Galantamiinin teho AT-potilailla, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus (AT + AVH), on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä.
  • Ennen lääkehoidon aloitusta huomioidaan muut tiedonkäsittelyä heikentävät tekijät, kuten sopimaton lääkitys (taulukko «Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet »7), yleinen terveydentila ja toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt sekä mahdolliset hoidon vasta-aiheet (taulukko «Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita»15).
  • Lääkehoidon tehon arviointi perustuu oireiden ja toimintakyvyn muutoksiin hoidon aikana, joten aloitusvaiheessa selvitetään tiedonkäsittely (CERAD tai MMSE) «Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut»24, omatoimisuus (esim. ADCS/ADL, bADL, IADL) «Muistipotilaan yleisvaikutelman arviointi»35, käytösoireet ja tilan vaikeusaste (CDR ja GDS/FAST) «Muistisairauslääkkeiden käyttö»36, «Muistisairauden käytösoireiden hoito»37.
  • Potilaalle ja hänen läheiselleen selostetaan, millaista hoitovastetta odotetaan:
    • lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen
    • keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien sujuvuuden paraneminen
    • vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
Taulukko 15. Muistisairauslääkityksen vasta-aiheita
Asetyylikoliiniesteraasin estäjät Memantiini
Ehdottomat vasta-aiheet
  • Todettu yliherkkyys valmisteelle
  • Sairas sinus -oireyhtymä, ellei potilaalla ole tahdistinta
  • Tuore mahahaava tai suolistoleikkaus (alle 6 kk sitten tapahtunut)
  • Todettu yliherkkyys valmisteelle
Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava
  • Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti
  • Munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta
  • Tuore sydäninfarkti (alle 3 kk sitten tapahtunut)
  • Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen (mm. antikolinergit) kanssa
  • Munuaisten vaikea vajaatoiminta (jos eGFR on alle 30ml/min, 10 mg:n vuorokausiannosta ei tule ylittää)
  • Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen (esim. amantadiini, ketamiini tai dekstrometorfaani) kanssa

Lääkehoidon korvattavuus

  • Muistisairauslääkkeiden peruskorvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
    • Potilaalla on merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava AT, tai hänellä on idiopaattiseen Parkinsonin tautiin liittyvä lievä tai kohtalaisen vaikea dementia.
    • Hoidon on aloittanut (tai tarpeen on kirjallisesti arvioinut) neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkäri tai kehitysvammaiselle kehitysvammalääketieteeseen perehtynyt lääkäri.
      • B-lausuntoon merkitään diagnostisten tutkimusten tulokset ja diagnoosin perusteet, CERAD- tai MMSE-testin tulos, omatoimisuuden kuvaus ja taudin omatoimisuudelle aiheuttama haitta sekä tilan vaikeusaste (CDR, GDS/FAST).
      • B-lausunto kannattaa laatia heti diagnoosin varmistuttua, vaikkei sillä hetkellä aloitettavan lääkehoidon peruskorvattavuus sitä vaatisikaan.
  • Lisätietoja muistisairauslääkkeiden käytöstä on lisätietoaineistossa «Muistisairauslääkkeiden käyttö»36.

Hoidon käytännön toteutus ja seuranta

Lääkehoitovasteen arviointi

Muistisairauslääkkeen käytön lopetus

  • Lääkkeen käytön lopetusta harkitaan, jos
    • lääkehoidon valvonta ei onnistu
    • potilaalla ilmenee vaikeita haittavaikutuksia tai
    • vaikeassa muistisairaudessa lääkityksellä ei enää ole saavutettavissa hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta.
  • Epäselvissä tilanteissa voidaan kokeilla enintään 3 viikon lääkitystaukoa, koska tilan mahdollinen heikkeneminen tulee jo tässä ajassa esiin.
  • Pitkäaikaishoitoon joutuminen sinänsä ei ole peruste muistisairauslääkkeen käytön lopetukselle.
  • Osalla potilaista muistisairauslääkityksen äkillinen lopettaminen voi johtaa oireiden nopeaan pahenemiseen ja vaikeiden käytösoireiden ilmaantumiseen.
    • Tällöin lääkehoito aloitetaan uudelleen.

Muistisairauslääkkeet

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät

Taulukko 16. Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit.
Haittavaikutus Donepetsiili Rivastigmiini 9,5 mg/vrk (laastari)1 Galantamiini 16–24 mg
1Vertailututkimuksessa «Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheimer's disease and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD002854 »22 (rivastigmiini 9,5 mg vs. 13,3 mg) isompi annos aiheutti jonkin verran enemmän haittavaikutuksia, lähinnä pahoinvointia, oksentelua ja heitehuimausta.
5 mg 10 mg
Pahoinvointi = lume 13 (10–20) = lume 5,5 (5–6)
Oksentelu = lume 15 (10–24) = lume 10 (9–13)
Ripuli 25 (16–59) 12 (9–17) = lume 50 (27–486)
Ruokahaluttomuus = lume 19 (13–32) = lume 21 (15–35)
Heitehuimaus = lume 36 (20–164) = lume 18 (12–37)
Päänsärky = lume = lume = lume 20 (12–69)
Unettomuus 29 (15–265) 17 (11–34) = lume = lume
Lihaskouristukset 28 (15–199) 18 (11–49) ei tietoa ei tietoa

Donepetsiili

Galantamiini

Rivastigmiini

Antiglutamaattilääkitys

Memantiini

Alzheimerin taudin lääkehoito

  • AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä tai memantiinia.
    • AKE:n estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä varhaisen ja lievän AT:n hoidossa, mutta jos AKE:n estäjä ei sovi (esim. vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa memantiinilla.
    • AKE:n estäjiä tai memantiinia voidaan käyttää keskivaikean tai vaikean AT:n lääkehoidossa.
    • Keskivaikeassa tai pitkälle edenneessä AT:ssä memantiinin lisäämisestä AKE:n estäjän oheen saattaa olla hyötyä.

Rivastigmiini

Yhteiskäyttö

Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän lääkehoito

Parkinsonin taudin muistisairauden ja Lewyn kappale -taudin lääkehoito

Otsa-ohimolohkorappeumat

  • AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää otsa-ohimolohkorappeuman hoidossa.

Muut muistisairauksissa tutkitut lääkevalmisteet ja ravintolisät

Käytösoireiden hoito

Taulukko 17. Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä
Kipu
Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio
Turhautuminen
Infektio
Epäasianmukainen lääkitys
Päihteiden haittavaikutukset
Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypo- tai hyperglykemia
Epileptinen kohtaus
Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt
Kasvaimet
Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto
Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma
Taulukko 18. Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia
Omaisten tuki ja ohjaus
Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.)
Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys)
Hoitavien henkilöiden kommunikaatiotaitojen parantaminen
Hoitojärjestelyt ja hoitotoimenpiteiden selvitys muistisairaiden tarpeisiin vastaamiseksi
Musiikkiterapia
Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia)
Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys, aistiaktivaatio)
Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat)
Liikunta
Muut luovat toiminnat, kuten musiikki, kuvataide, tanssi ja kädentaitojen harjoittaminen

Käytösoireiden lääkehoito

  • Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
  • Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti masennusoireiden ja vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua.
    • Oireita, joihin psykoosilääkkeet eivät auta, ovat muun muassa kuljeskelu, tavaroiden keräily ja kätkeminen, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, huutelu, esineiden syöminen, hyperseksuaalisuus ja itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen).
    • Vastetta voi arvioida luotettavammin noin kuukauden kuluttua psyykelääkkeen käytön aloittamisesta.
  • Lääkehoidon toteuttamisessa voidaan soveltaa tässä suosituksessa esitettyä vuokaaviota (kuva «Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus»1 ).
  • Psyykenlääkkeiden osalta pyritään vain yhden valmisteen käyttöön.
    • Useiden vaikutukseltaan samankaltaisten lääkkeiden yhteiskäyttöä tulee välttää.
  • Lääkehoidon toteutuksessa tulee huomioida niiden käyttöön liittyvät mahdolliset haittaoireet «Muistisairauksien ja käytösoireiden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutuksia ja hoidossa huomioitavaa»38.

Bentsodiatsepiinit

Masennuslääkkeet

Psykoosilääkkeet

Muut lääkkeet

Muistipotilaan hoidon kokonaisuus

Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon

Taulukko 19. Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»33
Muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä.
Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain.
Muistioireen syy tulee selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.
Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää muistipoliklinikkaan.
Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää potilaalle ja hänen läheiselleen.
Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen.
Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa.
Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaativat osaamista.
Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa.
Ravitsemustilan arviointi kuuluu muistipotilaan tilan seurantaan.
Edunvalvontavaltuutus, hoitotahdon laadinta ja ajoterveyden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa.
Muistisairauksia esiintyy myös työikäisillä, ja niiden diagnostiikka ja hoito vaativat erityisosaamista.
Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista.
Myös yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat muistipotilaiden tarvitsemia palveluja.

Muistipoliklinikka ja muistitiimi

  • Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita.
    • Potilaan ja omaisten pitää voida ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen muistipoliklinikkaan, jossa on muistisairauksien hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearvioon.
    • Muistipoliklinikan vastuualue on noin 20–30 000 henkeä.
    • Muistipotilaan tueksi rakennetun muistitiimin kokoonpano muuttuu sairauden edetessä ja hoivan ja palvelujen tarpeen muuttuessa.
    • Muistihoitaja on muistipoliklinikan lääkärin työpari.
    • Muistitiimi tarvitsee potilaan asuinalueella toimivan muistikoordinaattorin.
    • Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä saattaa myös lykätä pitkäaikaishoidon alkamista «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C.
    • Myös muistikoordinaattorin työparina on lääkäri.
    • Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden ja ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa.
    • Vaikuttavien hoitointerventioiden yhteinen piirre on muistikoordinaattorin säännölliseen seurantaan ja ohjaukseen perustuva hoitokokonaisuus «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C.
    • Ks. video muistikoordinaattorin roolista (kesto 3:54) «Muistikoordinaattorin rooli (video)»2

Muistisairauden taudinmääritys (diagnoosi)

  • Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
  • Diagnoosin kertominen yleiskielen sanoin tekee tilanteen paremmin ymmärrettäväksi potilaalle ja hänen läheisilleen. Ensitieto on osa taudinmäärityksen jälkeistä hoitoa, samoin lääkityksen aloittaminen muistisairauteen ja mahdollisiin käytösoireisiin, muiden sairauksien hoito, ehkäisevät toimet ja tarvittavat lausunnot (lääkkeiden korvattavuus, etuisuudet, ajoterveys, edunvalvonta ym.).

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Taulukko 20. Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö
Kokonaistilanteen säännöllinen seuranta ja arviointi 6–12 kuukauden välein
Lääkehoidon tarkistus
Oheissairauksien hoito
Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito
Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut
Käytösoireiden hoito
Ajoterveyden ja -turvallisuuden arvio
Liikunnallisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen arvio
Muistiapuvälinearvio
Ravitsemustilan arvio
Sosiaalietuuksien päivitys
Edunvalvontavaltuutus, edunvalvonta
Hoitotahto
Ohjaus ja neuvonta
Omaisten kuuleminen ja tukeminen
Seuraavasta seurantakäynnistä sopiminen
Yhteystiedot (esim. muistikoordinaattori tai muistipoliklinikka)
Taulukko 21. Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä
Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet
  • Ensitietokurssit, sopeutumisvalmennus
  • Jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta (muistihoitaja, muistikoordinaattori, palveluohjaaja, muistiyhdistykset)
  • Fysio- tai toimintaterapia, kotikuntoutus, liikunnalliset ryhmät
  • Apuvälineet, kodin muutostyöt
  • Sosiaalisesti osallistava toiminta (muistikerhot, päivätoiminta, vertaisryhmät)
  • Muistiapuvälineet (kalenterit, muistuttava dosetti, ohjauskyltit)
Asianmukainen lääketieteellinen hoito
  • Muistisairauden hoito (kohdennettu lääkehoito, käytösoireiden hoito)
  • Tilaa pahentavien tekijöiden (ravitsemusongelmat, päihteet, epäsopiva lääkitys) havaitseminen ja poistaminen
  • Muiden sairauksien hoito ja kuntoutus
Oikea-aikaiset tukitoimet
  • Kotihoito ja kotisairaanhoito
  • Kunnalliset ja yksityiset tukipalvelut (ateriapalvelu, pesupalvelu, kauppapalvelu, siivouspalvelu, ystäväpalvelu)
  • Kuljetuspalvelut
  • Lyhytaikainen tai jaksoittainen hoito
Turvallisuutta lisäävät ratkaisut
  • Hälytysapuvälineet (turvapuhelin, paikantava ranneke, ovihälytin, palohälytin)
  • Taloudellinen turvallisuus (suoralaskutus, markkinointikiellot, edunvalvonta)
  • Kodin turvallisuus (turvaliesi, vedenkeitin, virrankatkaisijat, LED-kynttilät, kulkureitit)
Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet
  • Lääkkeiden korvattavuus
  • Eläkettä saavan hoitotuki
  • Omaishoidon tuki
Omaisten oikeudet ja tukeminen
  • Vertaistuki
  • Vapaapäivät

Ajoterveys

  • Yksilöllisen hoitosuunnitelman tärkeä osa muistisairauden varhaisvaiheessa on myös ajoterveyden säännöllinen arviointi «Muistisairaan ajokyvyn arviointi»43.
  • Ajoterveysohjeiden mukaan (www «http://www.trafi.fi/tieliikenne/ajoterveysohjeet_laakarille»7) muistisairaus on aina este ryhmän 2 (raskaat kuljetusneuvot, ammattiliikenne) ajoluvalle. Ryhmän 1 (henkilöautot) ajoterveysvaatimukset voivat kuitenkin vielä täyttyä, jos muistisairaus on lievä (CDR 0,5–1).
  • Lievä dementia (CDR 1) edellyttää yleensä lääkärin säännöllistä 6–12 kuukauden välein tekemää arviota.
  • Ajoterveyden arvioinnissa käytetään kognitiivisia testejä (kellotaulu, MMSE, CERAD, MoCa (Montreal Cognitive Assesment), TMT (Trail Making Test) A), toimintakyvyn arviointia (IADL, ADL), neuropsykologista tutkimusta, potilaan ja hänen omaisensa haastattelua sekä tarvittaessa terveysperusteista ajokyvyn arviointia
  • Muistipotilas voidaan määrätä myös ajokokeeseen lisäselvityksen saamiseksi.
  • Ks. video ajoterveyden arvioinnista (kesto 5:06) «Ajoterveyden arviointi (video)»3

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja hoitotahto

Muistipotilaan pitkäaikaishoito

Elämän loppuvaiheen hyvä hoito

Ohjeita muistipotilaille ja heidän läheisilleen

Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ehkäisy «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»7
Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta? «Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?»16
Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»17
Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»18
Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»22
Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»20
Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeuma «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»23
Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset) «Ohje potilaille ja läheisille: Muistipotilaiden käytösoireet (masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, harha-ajatukset)»41
Lisätietoa potilaille löytyy myös Internet-osoitteista www.muistiliitto.fi «http://www.muistiliitto.fi»8, www.parkinson.fi «http://www.parkinson.fi/»14 ja www.stroke.fi «http://www.stroke.fi»15.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Muistisairaudet-suosituksen historiatiedot «Muistisairaudet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»45

Puheenjohtaja:

Juha Rinne, professori, neurologian dosentti ja erikoislääkäri; TYKS, PET-keskus ja neurotoimialue, Turku

Kokoava kirjoittaja:

Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki

Jäsenet:

Timo Erkinjuntti, neurologian professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Helsingin yliopiston neurotieteen osasto ja HYKS:n neurologian klinikka

Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, psykiatria

Minna Löppönen, LT, geriatrian ylilääkäri, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri; Kaarinan kaupunki, terveyspalvelut

Minna Raivio, LT, dosentti, geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, Dr. Geri Oy / Terveystalo Oy

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen yksikkö

Ritva Vanninen, professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neuroradiologian oppiaine ja KYS, radiologia

Risto Vataja, LL (väit.), linjajohtaja, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri; HUS, psykiatria

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Käypä hoito -vastuutoimittaja

Asiantuntijat:

Sirpa Hartikainen, geriatrisen lääkehoidon professori; Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos

Marja Hietanen, PsT, dosentti, johtava neuropsykologi; HYKS Neuropsykologia, Pää- ja kaulakeskus

Tuomo Hänninen, FT, neuropsykologian dosentti, psykologi; KYS Neurokeskus

Miia Kivipelto, professori, neurologian erikoislääkäri; Karolinska Institutet

Susanna Melkas, LT, neurologian erikoislääkäri; HUS Lohjan sairaala

Mikael Ojala, LKT, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri; Merimieseläkekassa

Kaisu Pitkälä, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon professori, yleislääketieteen, geriatrian ja sisätautien erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto; HUS, Perusterveydenhuollon yksikkö

Päivi Voutilainen, TtT, dosentti, johtaja; Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Sidonnaisuudet

Timo Erkinjuntti: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Hannu Koponen: Asiantuntijapalkkio (Lundbeck, Servier, Takeda), Luentopalkkio (Lundbeck, Medivir, Professio, Pfizer, AstraZeneca, Mediuutiset), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Minna Löppönen: Asiantuntijapalkkio (Novartis), Luentopalkkio (Duodecim seura, Helsingin kaupunki, OrionPharma, Suomen Geriatrit), Osakeomistus (Ocuspecto oy)

Minna Raivio: Luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Lääkärin Käsikirja, Duodecim)

Juha Rinne: Apuraha (Sigrid Juseliuksen säätiö, VSSHP:n ERVA-rahoitus, Yrjö Jahnssonin säätiö), Asiantuntijapalkkio (BioTie Oy, Boehringer-Ingelheim, Clinical Research Services Turku (CRST) Oy, IONIS Ltd), Johtokunnan tms jäsenyys (Suomen Parkinson-liiton liittohallitus), Luentopalkkio (MAP Medical Oy, Nutricia Oy, Orion Pharma Oy), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Teva Finland Oy),Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Ari Rosenvall: Johtokunnan tms jäsenyys (Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsen -2015, Suomen Alzheimer-tutkimusseuran hallituksen jäsen ja tieteellinen sihteeri), Luentopalkkio (Nutricia, Orion), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim)

Timo Strandberg: Sydänliiton Sydänmerkkiryhmän jäsen. IMI rahoitus liikunta- ja ravitsemusprojektiin (SPRINTT). Erilaista yhteistyötä valtimosairauslääkkeitä valmistavien yritysten kanssa.

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Ritva Vanninen: Apuraha (Suomen Radiologiyhdistys, Suomen Syöpäjärjestöt, Valtion tutkimusrahoitus), Asiantuntijapalkkio (Ammatinharjoittaja Suomen Terveystalo, Karolinska Institutet), Luentopalkkio (Genzyme)

Risto Vataja: Työsuhde (Vakuutusoikeus, asiantuntijajäsen, vakituinen työsuhde), Luentopalkkio (Lundbeck, Orion, Professio, Ratiopharm)

Kirjallisuusviite

Muistisairaudet (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»16

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Koivisto K, Reinikainen KJ, Hänninen T ym. Prevalence of age-associated memory impairment in a randomly selected population from eastern Finland. Neurology 1995;45:741-7 «PMID: 7723964»PubMed
  2. Lobo A, Launer LJ, Fratiglioni L ym. Prevalence of dementia and major subtypes in Europe: A collaborative study of population-based cohorts. Neurologic Diseases in the Elderly Research Group. Neurology 2000;54:S4-9 «PMID: 10854354»PubMed
  3. Gardner RC, Valcour V, Yaffe K. Dementia in the oldest old: a multi-factorial and growing public health issue. Alzheimers Res Ther 2013;5:27 «PMID: 23809176»PubMed
  4. Muistisairaudet. Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H (toim.) Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2015:35-42
  5. Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006
  6. Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. Quality and productivity in institutional care for elderly residents - benchmarking with the RAI. 1st ed. Helsinki: National Research and Development Centre for Wellfare and Health (STAKES); 2005
  7. Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P ym. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58 «PMID: 2358819»PubMed
  8. Neuropathology Group. Medical Research Council Cognitive Function and Aging Study. Pathological correlates of late-onset dementia in a multicentre, community-based population in England and Wales. Neuropathology Group of the Medical Research Council Cognitive Function and Ageing Study (MRC CFAS). Lancet 2001;357:169-75 «PMID: 11213093»PubMed
  9. Mölsä PK, Marttila RJ, Rinne UK. Epidemiology of dementia in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;65:541-52 «PMID: 7113661»PubMed
  10. Sulkava R, Wikström J, Aromaa A ym. Prevalence of severe dementia in Finland. Neurology 1985;35:1025-9 «PMID: 4010941»PubMed
  11. Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T ym. Prevalence of dementia in the city of Helsinki. Acta Neurol Scand 1993;87:106-10 «PMID: 8442392»PubMed
  12. Muistihäiriöt ja dementia. Alhainen K, Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. Kustannus Oy Duodecim. 3. uudistettu painos 2010
  13. Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 «PMID: 17542011»PubMed
  14. Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63 «PMID: 16041803»PubMed
  15. Jellinger KA, Attems J. Challenges of multimorbidity of the aging brain: a critical update. J Neural Transm (Vienna) 2015;122:505-21 «PMID: 25091618»PubMed
  16. Jellinger KA, Attems J. Prevalence of dementia disorders in the oldest-old: an autopsy study. Acta Neuropathol 2010;119:421-33 «PMID: 20204386»PubMed
  17. Ioannidis P, Konstantinopoulou E, Maiovis P ym. The frontotemporal dementias in a tertiary referral center: classification and demographic characteristics in a series of 232 cases. J Neurol Sci 2012;318:171-3 «PMID: 22541253»PubMed
  18. Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 «PMID: 16914401»PubMed
  19. Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of sporadic Alzheimer's disease: lessons learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 2015;14:926-44 «PMID: 26213339»PubMed
  20. Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances in the prevention of Alzheimer's disease and dementia. J Intern Med 2014;275:229-50 «PMID: 24605807»PubMed
  21. Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 2008;7:683-9 «PMID: 18614402»PubMed
  22. Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheimer's disease and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD002854 «PMID: 18646084»PubMed
  23. Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80 «PMID: 16227450»PubMed
  24. Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66 «PMID: 18779228»PubMed
  25. Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6 «PMID: 19474131»PubMed
  26. Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 «PMID: 18570697»PubMed
  27. Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92 «PMID: 19474137»PubMed
  28. Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004514 «PMID: 18843658»PubMed
  29. McGuinness B, Craig D, Bullock R ym. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD003160 «PMID: 19370582»PubMed
  30. Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12 «PMID: 18487267»PubMed
  31. Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69 «PMID: 15279021»PubMed
  32. Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Drugs with anticholinergic properties, cognitive decline, and dementia in an elderly general population: the 3-city study. Arch Intern Med 2009;169:1317-24 «PMID: 19636034»PubMed
  33. Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22
  34. Sorbi S, Hort J, Erkinjuntti T ym. EFNS-ENS Guidelines on the diagnosis and management of disorders associated with dementia. Eur J Neurol 2012;19:1159-79 «PMID: 22891773»PubMed
  35. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia. Suom Lääkäril 1996;29:2949-57
  36. Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46 «PMID: 17616482»PubMed
  37. Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60 «PMID: 8094895»PubMed
  38. McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72 «PMID: 16237129»PubMed
  39. Rascovsky K, Hodges JR, Knopman D ym. Sensitivity of revised diagnostic criteria for the behavioural variant of frontotemporal dementia. Brain 2011;134:2456-77 «PMID: 21810890»PubMed
  40. Gorno-Tempini ML, Hillis AE, Weintraub S ym. Classification of primary progressive aphasia and its variants. Neurology 2011;76:1006-14 «PMID: 21325651»PubMed
  41. Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53
  42. Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-35
  43. Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T. Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa. Suom Lääkäril 2006;61:2961-6
  44. Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta. Suom Lääkäril 2007;44:4097-102
  45. Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967-75 «http://www.gernet.fi/ohjeet/CERAD.html»17
  46. Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2002;57:4575-82
  47. Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neuropsykologinen tutkimus dementiaa ennakoivan kognitiivisen heikentymisen arvioinnissa. Psykologia 2003;38:216-29
  48. Sotaniemi M, PirttiläT, Remes A ym. CERAD-tehtäväsarja iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden tutkimusmenetelmänä. Psykologia 2005;40:156-63
  49. Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suom Lääkäril 2007;62:1235-41
  50. Mäntylä R, Erkinjuntti T, Raininko R ym. Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa. Duodecim 2000;116:1059-69 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91523»18
  51. Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2000;116:1049-58 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91522»19
  52. Wahlund LO, Barkhof F, Fazekas F ym. A new rating scale for age-related white matter changes applicable to MRI and CT. Stroke 2001;32:1318-22 «PMID: 11387493»PubMed
  53. Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24:51-62 «PMID: 15459510»PubMed
  54. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Muistihäiriö- ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi. Suom Lääkäril 2000:21:2299-304
  55. Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H ym. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phospho-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Acta Neurol Scand Suppl 2003;179:47-51 «PMID: 12603251»PubMed
  56. Hampel H, Teipel SJ, Fuchsberger T ym. Value of CSF beta-amyloid1-42 and tau as predictors of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Mol Psychiatry 2004;9:705-10 «PMID: 14699432»PubMed
  57. Riemenschneider M, Lautenschlager N, Wagenpfeil S ym. Cerebrospinal fluid tau and beta-amyloid 42 proteins identify Alzheimer disease in subjects with mild cognitive impairment. Arch Neurol 2002;59:1729-34 «PMID: 12433260»PubMed
  58. Vos SJ, Verhey F, Frölich L ym. Prevalence and prognosis of Alzheimer's disease at the mild cognitive impairment stage. Brain 2015;138:1327-38 «PMID: 25693589»PubMed
  59. Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkinsonin taudin dementia. Suom Lääkäril 2008;63:843-7
  60. Matsunaga S, Kishi T, Iwata N (a). Combination therapy with cholinesterase inhibitors and memantine for Alzheimer's disease: A systematic review and meta-analyses. Int J Neuropsychopharmacol 2015; 1-11
  61. Doody RS, Geldmacher DS, Gordon B ym. Open-label, multicenter, phase 3 extension study of the safety and efficacy of donepezil in patients with Alzheimer disease. Arch Neurol 2001;58:427-33 «PMID: 11255446»PubMed
  62. Ryu SH, Katona C, Rive B ym. Persistence of and changes in neuropsychiatric symptoms in Alzheimer disease over 6 months: the LASER-AD study. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:976-83 «PMID: 16286441»PubMed
  63. Ylikoski R, Jokinen H, Andersen P ym. Comparison of the Alzheimer's Disease Assessment Scale Cognitive Subscale and the Vascular Dementia Assessment Scale in differentiating elderly individuals with different degrees of white matter changes. The LADIS Study. Dement Geriatr Cogn Disord 2007;24:73-81 «PMID: 17565216»PubMed
  64. Quinn J, Moore M, Benson DF ym. A videotaped CIBIC for dementia patients: validity and reliability in a simulated clinical trial. Neurology 2002;58:433-7 «PMID: 11839844»PubMed
  65. Lanctôt KL, Herrmann N, Yau KK ym. Efficacy and safety of cholinesterase inhibitors in Alzheimer's disease: a meta-analysis. CMAJ 2003;169:557-64 «PMID: 12975222»PubMed
  66. Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two national drug formularies (Vidal, British National Formulary). Drug Saf 2007;30:1063-71 «PMID: 17973542»PubMed
  67. Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6
  68. Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month double-blind, randomized, placebo-controlled study of a transdermal patch in Alzheimer's disease--rivastigmine patch versus capsule. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:456-67 «PMID: 17380489»PubMed
  69. Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;119:1959-66
  70. Keränen T. Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa. Suom Lääkäril 2005;15:1683-4
  71. Peters O, Lorenz D, Fesche A ym. A combination of galantamine and memantine modifies cognitive function in subjects with amnestic MCI. J Nutr Health Aging 2012;16:544-8 «PMID: 22659994»PubMed
  72. Tricco AC, Soobiah C, Berliner S ym. Efficacy and safety of cognitive enhancers for patients with mild cognitive impairment: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2013;185:1393-401 «PMID: 24043661»PubMed
  73. Lopez OL, Becker JT, Wahed AS ym. Long-term effects of the concomitant use of memantine with cholinesterase inhibition in Alzheimer disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:600-7 «PMID: 19204022»PubMed
  74. Rolinski M, Fox C, Maidment I ym. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies, Parkinson's disease dementia and cognitive impairment in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD006504 «PMID: 22419314»PubMed
  75. Li MM, Yu JT, Wang HF ym. Efficacy of vitamins B supplementation on mild cognitive impairment and Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. Curr Alzheimer Res 2014;11:844-52 «PMID: 25274113»PubMed
  76. Solai LK, Mulsant BH, Pollock BG. Selective serotonin reuptake inhibitors for late-life depression: a comparative review. Drugs Aging 2001;18:355-68 «PMID: 11392444»PubMed
  77. Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294:1934-43 «PMID: 16234500»PubMed
  78. Raivio MM, Laurila JV, Strandberg TE ym. Psychotropic medication and stroke outcome. Am J Psychiatry 2005;162:1027; author reply 1027-8 «PMID: 15863825»PubMed
  79. Wang PS, Schneeweiss S, Avorn J ym. Risk of death in elderly users of conventional vs. atypical antipsychotic medications. N Engl J Med 2005;353:2335-41 «PMID: 16319382»PubMed
  80. Juva K, Erkinjuntti T, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja edunvalvonta. Suom Lääkäril 2005;60:4645-9
  81. Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E ym. Effects of Self-Management Groups for People with Dementia and Their Spouses--Randomized Controlled Trial. J Am Geriatr Soc 2016;64:752-60 «PMID: 27060101»PubMed
  82. Pirttilä T, Juva K, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja oikeudellinen toimintakyky. Suom Lääkäril 2005;60:4517-21
  83. Saarenheimo M. Exploring the borderlines of family caregiving in Finland. Kirjassa: Family Caregiving for Older Disabled People: Relational and Institutional Issues. Paoletti (toim.) New York: Nova Science Publishers, 2007
  84. Antikainen R, Konttila T, Virolainen J, Strandberg T. Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito. Suomen Lääkäril 2013;68:909-915
  85. Aaltonen M, Raitanen J, Forma L ym. Burdensome transitions at the end of life among long-term care residents with dementia. J Am Med Dir Assoc 2014;15:643-8 «PMID: 24913211»PubMed
  86. Vanttaja K, Seinelä L, Valvanne J. Elämän loppuvaiheen sairaalasiirrot ja hoidon suunnittelu tehostetussa palveluasumisessa Tampereella 2011.Gerontologia 2015; 2: 61-74
  87. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. Konsensuslausuma: Vanhuuskuolema. Duodecim 2014; 130:115-123
  88. Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:613-8 «PMID: 19520613»PubMed
  89. Aarsland D, Laake K, Larsen JP ym. Donepezil for cognitive impairment in Parkinson's disease: a randomised controlled study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:708-12 «PMID: 12023410»PubMed
  90. Agid Y, Dubois B, Anand R, Gharabawi G. Efficacy and tolerability of rivastigmine in patients with dementia of the Alzheimer type. Curr Ther Res Clin Exp 1998;59:837-45
  91. Aguilar M, Roman G, Black S ym. Efficacy and safety of donepezil in vascular dementia: results from the largest double-blind trial in vascular dementia. Proceedings of the 10th International Conference on Alzheimer's Disease and Related Disoirders, Madrid, Spain July 15-20 2006; P4-429
  92. Auchus AP, Brashear HR, Salloway S ym. Galantamine treatment of vascular dementia: a randomized trial. Neurology 2007;69:448-58 «PMID: 17664404»PubMed
  93. Auchus AP, Brashear HR, Salloway S, ym. Results of a trial of galantamine in subjects with vascular dementia confirmed by central MRI reading. Proceedings of the 56th Annual Meeting of the American Academy of Neurology (AAN), San Francisco, CA, USA April 24 - MAy 1 2004; LBS009
  94. Bains J, Birks JS, Dening TR. The efficacy of antidepressants in the treatment of depression in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003944 «PMID: 12519625»PubMed
  95. Bakchine S, Loft H. Memantine treatment in patients with mild to moderate Alzheimer's disease: results of a randomised, double-blind, placebo-controlled 6-month study. J Alzheimers Dis 2007;11:471-9 «PMID: 17656827»PubMed
  96. Ballard C, Hanney ML, Theodoulou M ym. The dementia antipsychotic withdrawal trial (DART-AD): long-term follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2009;8:151-7 «PMID: 19138567»PubMed
  97. Ballard C, Margallo-Lana M, Juszczak E ym. Quetiapine and rivastigmine and cognitive decline in Alzheimer's disease: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 2005;330:874 «PMID: 15722369»PubMed
  98. Ballard C, Sauter M, Scheltens P ym. Efficacy, safety and tolerability of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia: the VantagE study. Curr Med Res Opin 2008;24:2561-74 «PMID: 18674411»PubMed
  99. Banerjee S, Hellier J, Dewey M ym. Sertraline or mirtazapine for depression in dementia (HTA-SADD): a randomised, multicentre, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2011;378:403-11 «PMID: 21764118»PubMed
  100. Barak Y, Plopski I, Tadger S ym. Escitalopram versus risperidone for the treatment of behavioral and psychotic symptoms associated with Alzheimer's disease: a randomized double-blind pilot study. Int Psychogeriatr 2011;23:1515-9 «PMID: 21492498»PubMed
  101. Bergh S, Selbæk G, Engedal K. Discontinuation of antidepressants in people with dementia and neuropsychiatric symptoms (DESEP study): double blind, randomised, parallel group, placebo controlled trial. BMJ 2012;344:e1566 «PMID: 22408266»PubMed
  102. Birks J, Grimley Evans J. Ginkgo biloba for cognitive impairment and dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003120 «PMID: 19160216»PubMed
  103. Birks J, Harvey RJ. Donepezil for dementia due to Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD001190 «PMID: 16437430»PubMed
  104. Birks J, McGuinness B, Craig D. Rivastigmine for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD004744 «PMID: 23728651»PubMed
  105. Birks J. Cholinesterase inhibitors for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD005593 «PMID: 16437532»PubMed
  106. Birks JS, Chong LY, Grimley Evans J. Rivastigmine for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;9:CD001191 «PMID: 26393402»PubMed
  107. Black S, Román GC, Geldmacher DS ym. Efficacy and tolerability of donepezil in vascular dementia: positive results of a 24-week, multicenter, international, randomized, placebo-controlled clinical trial. Stroke 2003;34:2323-30 «PMID: 12970516»PubMed
  108. Black SE, Doody R, Li H ym. Donepezil preserves cognition and global function in patients with severe Alzheimer disease. Neurology 2007;69:459-69 «PMID: 17664405»PubMed
  109. Bond M, Rogers G, Peters J ym. The effectiveness and cost-effectiveness of donepezil, galantamine, rivastigmine and memantine for the treatment of Alzheimer's disease (review of Technology Appraisal No. 111): a systematic review and economic model. Health Technol Assess 2012;16:1-470 «PMID: 22541366»PubMed
  110. Brodaty H, Ames D, Snowdon J ym. A randomized placebo-controlled trial of risperidone for the treatment of aggression, agitation, and psychosis of dementia. J Clin Psychiatry 2003;64:134-43 «PMID: 12633121»PubMed
  111. Brodaty H, Arasaratnam C. Meta-analysis of nonpharmacological interventions for neuropsychiatric symptoms of dementia. Am J Psychiatry 2012;169:946-53 «PMID: 22952073»PubMed
  112. Burns A, Bernabei R, Bullock R ym. Safety and efficacy of galantamine (Reminyl) in severe Alzheimer's disease (the SERAD study): a randomised, placebo-controlled, double-blind trial. Lancet Neurol 2009;8:39-47 «PMID: 19042161»PubMed
  113. Chan WC, Lam LC, Choy CN ym. A double-blind randomised comparison of risperidone and haloperidol in the treatment of behavioural and psychological symptoms in Chinese dementia patients. Int J Geriatr Psychiatry 2001;16:1156-62 «PMID: 11748775»PubMed
  114. Corey-Bloom J, Anand R, Veach J. A randomised trial evaluating the efficacy and safety of ENA 713 (rivastigmine tartrate), a new acetylcholinesterase inhibitor, in patients with mild to moderately severe Alzheimer’s disease. Int J Geriatr Psychopharmacol 1998;1:55-65
  115. Craig D, Birks J. Galantamine for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004746 «PMID: 16437493»PubMed
  116. Crichton GE, Bryan J, Murphy KJ. Dietary antioxidants, cognitive function and dementia--a systematic review. Plant Foods Hum Nutr 2013;68:279-92 «PMID: 23881465»PubMed
  117. Cumbo E, Ligori LD. Differential effects of current specific treatments on behavioral and psychological symptoms in patients with Alzheimer's disease: a 12-month, randomized, open-label trial. J Alzheimers Dis 2014;39:477-85 «PMID: 24164733»PubMed
  118. De Deyn PP, Rabheru K, Rasmussen A ym. A randomized trial of risperidone, placebo, and haloperidol for behavioral symptoms of dementia. Neurology 1999;53:946-55 «PMID: 10496251»PubMed
  119. Declercq T, Petrovic M, Azermai M ym. Withdrawal versus continuation of chronic antipsychotic drugs for behavioural and psychological symptoms in older people with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD007726 «PMID: 23543555»PubMed
  120. DeKosky ST, Williamson JD, Fitzpatrick AL ym. Ginkgo biloba for prevention of dementia: a randomized controlled trial. JAMA 2008;300:2253-62 «PMID: 19017911»PubMed
  121. Devanand DP, Mintzer J, Schultz SK ym. Relapse risk after discontinuation of risperidone in Alzheimer's disease. N Engl J Med 2012;367:1497-507 «PMID: 23075176»PubMed
  122. Devanand DP, Pelton GH, Cunqueiro K ym. A 6-month, randomized, double-blind, placebo-controlled pilot discontinuation trial following response to haloperidol treatment of psychosis and agitation in Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:937-43 «PMID: 21845596»PubMed
  123. Doody RS, Ferris SH, Salloway S ym. Donepezil treatment of patients with MCI: a 48-week randomized, placebo-controlled trial. Neurology 2009;72:1555-61 «PMID: 19176895»PubMed
  124. Dubois B, Tolosa E, Katzenschlager R ym. Donepezil in Parkinson's disease dementia: a randomized, double-blind efficacy and safety study. Mov Disord 2012;27:1230-8 «PMID: 22915447»PubMed
  125. Dubois B, Tolosa E, Kulisevsky J ym. Efficacy and safety of donepezil in the treatment of Parkinson's disease patients with dementia. Alzheimer's and Parkinson's Disease Congress, Salzburg
  126. Dysken MW, Sano M, Asthana S ym. Effect of vitamin E and memantine on functional decline in Alzheimer disease: the TEAM-AD VA cooperative randomized trial. JAMA 2014;311:33-44 «PMID: 24381967»PubMed
  127. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled intervention study. J Am Geriatr Soc 2009;57:2200-8 «PMID: 20121986»PubMed
  128. Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18 «PMID: 15590953»PubMed
  129. Emre M, Tsolaki M, Bonuccelli U ym. Memantine for patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2010;9:969-77 «PMID: 20729148»PubMed
  130. Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantamine treatment in Alzheimer's disease with cerebrovascular disease: responder analyses from a randomized, controlled trial (GAL-INT-6). J Psychopharmacol 2008;22:761-8 «PMID: 18308781»PubMed
  131. Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59:23-30 «PMID: 10961414»PubMed
  132. Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of galantamine in probable vascular dementia and Alzheimer's disease combined with cerebrovascular disease: a randomised trial. Lancet 2002;359:1283-90 «PMID: 11965273»PubMed
  133. Ernst E, Pittler M. Ginkgo biloba for dementia. A systematic review of double-blind, placebo-controlled trials. Clin Drug Invest 1999;17:301-8
  134. European Medicines Agency. CHMP assessment report on conventional antipsychotics. EMEA/CHMP/590557/2008. Internet-linkki: http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/opiniongen/Conventional_ %20Antipsychotics_Article5.3-Appendix1-CHMPAR.pdf
  135. Farina N, Isaac MG, Clark AR ym. Vitamin E for Alzheimer's dementia and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD002854 «PMID: 23152215»PubMed
  136. Feldman H, Gauthier S, Hecker J ym. A 24-week, randomized, double-blind study of donepezil in moderate to severe Alzheimer's disease. Neurology 2001;57:613-20 «PMID: 11524468»PubMed
  137. Feldman HH, Doody RS, Kivipelto M ym. Randomized controlled trial of atorvastatin in mild to moderate Alzheimer disease: LEADe. Neurology 2010;74:956-64 «PMID: 20200346»PubMed
  138. Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia or cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001011 «PMID: 11405971»PubMed
  139. Forbes D, Forbes SC, Blake CM ym. Exercise programs for people with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD006489 «PMID: 25874613»PubMed
  140. Forette F, Anand R, Gharabawi G. A phase II study in patients with Alzheimer's disease to assess the preliminary efficacy and maximum tolerated dose of rivastigmine (Exelon). Eur J Neurol 1999;6:423-9 «PMID: 10362894»PubMed
  141. Freund-Levi Y, Jedenius E, Tysen-Bäckström AC ym. Galantamine versus risperidone treatment of neuropsychiatric symptoms in patients with probable dementia: an open randomized trial. Am J Geriatr Psychiatry 2014;22:341-8 «PMID: 24035407»PubMed
  142. Galasko DR, Peskind E, Clark CM ym. Antioxidants for Alzheimer disease: a randomized clinical trial with cerebrospinal fluid biomarker measures. Arch Neurol 2012;69:836-41 «PMID: 22431837»PubMed
  143. Gauthier S, Loft H, Cummings J. Improvement in behavioural symptoms in patients with moderate to severe Alzheimer's disease by memantine: a pooled data analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:537-45 «PMID: 18058838»PubMed
  144. Gauthier S, Lopez OL, Waldemar G ym. Effects of donepezil on activities of daily living: integrated analysis of patient data from studies in mild, moderate and severe Alzheimer's disease. Int Psychogeriatr 2010;22:973-83 «PMID: 20534179»PubMed
  145. Gauthier S, Schlaefke S. Efficacy and tolerability of Ginkgo biloba extract EGb 761® in dementia: a systematic review and meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Clin Interv Aging 2014;9:2065-77 «PMID: 25506211»PubMed
  146. Gray SL, Dublin S, Yu O ym. Benzodiazepine use and risk of incident dementia or cognitive decline: prospective population based study. BMJ 2016;352:i90 «PMID: 26837813»PubMed
  147. Hager K, Baseman AS, Nye JS ym. Effects of galantamine in a 2-year, randomized, placebo-controlled study in Alzheimer's disease. Neuropsychiatr Dis Treat 2014;10:391-401 «PMID: 24591834»PubMed
  148. Hashiguchi M, Ohta Y, Shimizu M ym. Meta-analysis of the efficacy and safety of Ginkgo biloba extract for the treatment of dementia. J Pharm Health Care Sci 2015;1:14 «PMID: 26819725»PubMed
  149. Homma A, Imai Y, Tago H ym. Donepezil treatment of patients with severe Alzheimer's disease in a Japanese population: results from a 24-week, double-blind, placebo-controlled, randomized trial. Dement Geriatr Cogn Disord 2008;25:399-407 «PMID: 18391486»PubMed
  150. Howard R, McShane R, Lindesay J ym. Donepezil and memantine for moderate-to-severe Alzheimer's disease. N Engl J Med 2012;366:893-903 «PMID: 22397651»PubMed
  151. Imfeld P, Bodmer M, Jick SS ym. Benzodiazepine Use and Risk of Developing Alzheimer's Disease or Vascular Dementia: A Case-Control Analysis. Drug Saf 2015;38:909-19 «PMID: 26123874»PubMed
  152. Jones RW, Soininen H, Hager K ym. A multinational, randomised, 12-week study comparing the effects of donepezil and galantamine in patients with mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:58-67 «PMID: 14716700»PubMed
  153. Katz IR, Jeste DV, Mintzer JE ym. Comparison of risperidone and placebo for psychosis and behavioral disturbances associated with dementia: a randomized, double-blind trial. Risperidone Study Group. J Clin Psychiatry 1999;60:107-15 «PMID: 10084637»PubMed
  154. Kavanagh S, Van Baelen B, Schäuble B. Long-term effects of galantamine on cognitive function in Alzheimer's disease: a large-scale international retrospective study. J Alzheimers Dis 2011;27:521-30 «PMID: 21891871»PubMed
  155. Kavirajan H, Schneider LS. Efficacy and adverse effects of cholinesterase inhibitors and memantine in vascular dementia: a meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:782-92 «PMID: 17689146»PubMed
  156. Knopman DS, DeKosky ST, Cummings JL ym. Practice parameter: diagnosis of dementia (an evidence-based review). Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2001;56:1143-53 «PMID: 11342678»PubMed
  157. Le Bars PL, Katz MM, Berman N ym. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Ginkgo biloba for dementia. North American EGb Study Group. JAMA 1997;278:1327-32 «PMID: 9343463»PubMed
  158. Leroi I, Brandt J, Reich SG ym. Randomized placebo-controlled trial of donepezil in cognitive impairment in Parkinson's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:1-8 «PMID: 14716693»PubMed
  159. Lethaby A, Hogervorst E, Richards M ym. Hormone replacement therapy for cognitive function in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003122 «PMID: 18254016»PubMed
  160. Livingston G, Kelly L, Lewis-Holmes E ym. Non-pharmacological interventions for agitation in dementia: systematic review of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2014;205:436-42 «PMID: 25452601»PubMed
  161. Lloret A, Badía MC, Mora NJ ym. Vitamin E paradox in Alzheimer's disease: it does not prevent loss of cognition and may even be detrimental. J Alzheimers Dis 2009;17:143-9 «PMID: 19494439»PubMed
  162. Lonergan E, Luxenberg J, Colford J. Haloperidol for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD002852 «PMID: 12076456»PubMed
  163. Lonergan E, Luxenberg J. Valproate preparations for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003945 «PMID: 19588348»PubMed
  164. Lopez-Pousa S. Pilot, multicenter, randomized, doubleblind, controlled, parallel efficacy and safety study of rivastigmine vs placebo in the treatment of cognitive and non-cognitive symptoms in patients with moderate-tosevere Alzheimer’s disease. IFPMA Register 2005
  165. Loveman E, Green C, Kirby J ym. The clinical and cost-effectiveness of donepezil, rivastigmine, galantamin and memantine for Alzheimer’s disease. «http://www.hta.ac.uk/execsumm/summ1001.htm»20
  166. Lyketsos CG, DelCampo L, Steinberg M ym. Treating depression in Alzheimer disease: efficacy and safety of sertraline therapy, and the benefits of depression reduction: the DIADS. Arch Gen Psychiatry 2003;60:737-46 «PMID: 12860778»PubMed
  167. Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004747 «PMID: 16437494»PubMed
  168. Malouf R, Birks J. Donepezil for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004395 «PMID: 14974068»PubMed
  169. Matsunaga S, Kishi T, Iwata N. Combination therapy with cholinesterase inhibitors and memantine for Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. Int J Neuropsychopharmacol 2014;18: «PMID: 25548104»PubMed
  170. Matsunaga S, Kishi T, Iwata N. Memantine monotherapy for Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0123289 «PMID: 25860130»PubMed
  171. Mattsson N, Lönneborg A, Boccardi M ym. Clinical validity of cerebrospinal fluid Aβ42, tau, and phospho-tau as biomarkers for Alzheimer's disease in the context of a structured 5-phase development framework. Neurobiol Aging, 2016, painossa
  172. Maust DT, Kim HM, Seyfried LS ym. Antipsychotics, other psychotropics, and the risk of death in patients with dementia: number needed to harm. JAMA Psychiatry 2015;72:438-45 «PMID: 25786075»PubMed
  173. McKeith I, Del Ser T, Spano P ym. Efficacy of rivastigmine in dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled international study. Lancet 2000;356:2031-6 «PMID: 11145488»PubMed
  174. McShane R, Areosa Sastre A, Minakaran N. Memantine for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003154 «PMID: 16625572»PubMed
  175. Mohs RC, Doody RS, Morris JC ym. A 1-year, placebo-controlled preservation of function survival study of donepezil in AD patients. Neurology 2001;57:481-8 «PMID: 11502917»PubMed
  176. Mori E, Ikeda M, Kosaka K ym. Donepezil for dementia with Lewy bodies: a randomized, placebo-controlled trial. Ann Neurol 2012;72:41-52 «PMID: 22829268»PubMed
  177. Mowla A, Pani A. Comparison of topiramate and risperidone for the treatment of behavioral disturbances of patients with Alzheimer disease: a double-blind, randomized clinical trial. J Clin Psychopharmacol 2010;30:40-3 «PMID: 20075646»PubMed
  178. Nakamura Y, Imai Y, Shigeta M ym. A 24-week, randomized, double-blind, placebo-controlled study to evaluate the efficacy, safety and tolerability of the rivastigmine patch in Japanese patients with Alzheimer's disease. Dement Geriatr Cogn Dis Extra 2011;1:163-79 «PMID: 22163242»PubMed
  179. Nelson JC, Devanand DP. A systematic review and meta-analysis of placebo-controlled antidepressant studies in people with depression and dementia. J Am Geriatr Soc 2011;59:577-85 «PMID: 21453380»PubMed
  180. Novartis. A 24-week prospective, randomized, multicenter, double-blind, placebo-controlled, paralell-grup, comparison of the efficacy, tolerability and safety of 3-12 mg/day of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia. 2006
  181. Nyth AL, Gottfries CG. The clinical efficacy of citalopram in treatment of emotional disturbances in dementia disorders. A Nordic multicentre study. Br J Psychiatry 1990;157:894-901 «PMID: 1705151»PubMed
  182. O'Brien J, Jackson JW, Grodstein F ym. Postmenopausal hormone therapy is not associated with risk of all-cause dementia and Alzheimer's disease. Epidemiol Rev 2014;36:83-103
  183. Oken BS, Storzbach DM, Kaye JA. The efficacy of Ginkgo biloba on cognitive function in Alzheimer disease. Arch Neurol 1998;55:1409-15 «PMID: 9823823»PubMed
  184. Olsson B, Lautner R, Andreasson U ym. CSF and blood biomarkers for the diagnosis of Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2016;15:673-84 «PMID: 27068280»PubMed
  185. Orgeta V, Qazi A, Spector A ym. Psychological treatments for depression and anxiety in dementia and mild cognitive impairment: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2015;207:293-8 «PMID: 26429684»PubMed
  186. Orgogozo JM, Rigaud AS, Stöffler A ym. Efficacy and safety of memantine in patients with mild to moderate vascular dementia: a randomized, placebo-controlled trial (MMM 300). Stroke 2002;33:1834-9 «PMID: 12105362»PubMed
  187. Ott BR, Daiello LA, Dahabreh IJ ym. Do statins impair cognition? A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Gen Intern Med 2015;30:348-58 «PMID: 25575908»PubMed
  188. Peskind ER, Potkin SG, Pomara N ym. Memantine treatment in mild to moderate Alzheimer disease: a 24-week randomized, controlled trial. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:704-15 «PMID: 16861375»PubMed
  189. Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E and donepezil for the treatment of mild cognitive impairment. N Engl J Med 2005;352:2379-88 «PMID: 15829527»PubMed
  190. Pollock BG, Mulsant BH, Rosen J ym. Comparison of citalopram, perphenazine, and placebo for the acute treatment of psychosis and behavioral disturbances in hospitalized, demented patients. Am J Psychiatry 2002;159:460-5 «PMID: 11870012»PubMed
  191. Porsteinsson AP, Drye LT, Pollock BG ym. Effect of citalopram on agitation in Alzheimer disease: the CitAD randomized clinical trial. JAMA 2014;311:682-91 «PMID: 24549548»PubMed
  192. Porsteinsson AP, Grossberg GT, Mintzer J ym. Memantine treatment in patients with mild to moderate Alzheimer's disease already receiving a cholinesterase inhibitor: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Curr Alzheimer Res 2008;5:83-9 «PMID: 18288936»PubMed
  193. Prvulovic D, Hampel H, Pantel J. Galantamine for Alzheimer's disease. Expert Opin Drug Metab Toxicol 2010;6:345-54 «PMID: 20113148»PubMed
  194. Ravina B, Putt M, Siderowf A ym. Donepezil for dementia in Parkinson's disease: a randomised, double blind, placebo controlled, crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:934-9 «PMID: 15965198»PubMed
  195. Reisberg B, Doody R, Stöffler A ym. Memantine in moderate-to-severe Alzheimer's disease. N Engl J Med 2003;348:1333-41 «PMID: 12672860»PubMed
  196. Rogers SL, Farlow MR, Doody RS ym. A 24-week, double-blind, placebo-controlled trial of donepezil in patients with Alzheimer's disease. Donepezil Study Group. Neurology 1998;50:136-45 «PMID: 9443470»PubMed
  197. Román GC, Erkinjuntti T, Wallin A ym. Subcortical ischaemic vascular dementia. Lancet Neurol 2002;1:426-36 «PMID: 12849365»PubMed
  198. Rosenberg PB, Drye LT, Martin BK ym. Sertraline for the treatment of depression in Alzheimer disease. Am J Geriatr Psychiatry 2010;18:136-45 «PMID: 20087081»PubMed
  199. Russ TC, Morling JR. Cholinesterase inhibitors for mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD009132 «PMID: 22972133»PubMed
  200. Ruths S, Straand J, Nygaard HA ym. Effect of antipsychotic withdrawal on behavior and sleep/wake activity in nursing home residents with dementia: a randomized, placebo-controlled, double-blinded study. The Bergen District Nursing Home Study. J Am Geriatr Soc 2004;52:1737-43 «PMID: 15450054»PubMed
  201. Rösler M, Anand R, Cicin-Sain A ym. Efficacy and safety of rivastigmine in patients with Alzheimer's disease: international randomised controlled trial. BMJ 1999;318:633-8 «PMID: 10066203»PubMed
  202. Salloway S, Ferris S, Kluger A ym. Efficacy of donepezil in mild cognitive impairment: a randomized placebo-controlled trial. Neurology 2004;63:651-7 «PMID: 15326237»PubMed
  203. Sano M, Ernesto C, Klauber MR ym. Rationale and design of a multicenter study of selegiline and alpha-tocopherol in the treatment of Alzheimer disease using novel clinical outcomes. Alzheimer's Disease Cooperative Study. Alzheimer Dis Assoc Disord 1996;10:132-40 «PMID: 8876776»PubMed
  204. Savva GM, Stephan BC, Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Epidemiological studies of the effect of stroke on incident dementia: a systematic review. Stroke 2010;41:e41-6 «PMID: 19910553»PubMed
  205. Scheltens P, Fox N, Barkhof F ym. Structural magnetic resonance imaging in the practical assessment of dementia: beyond exclusion. Lancet Neurol 2002;1:13-21 «PMID: 12849541»PubMed
  206. Scheltens P, Kamphuis PJ, Verhey FR ym. Efficacy of a medical food in mild Alzheimer's disease: A randomized, controlled trial. Alzheimers Dement 2010;6:1-10.e1 «PMID: 20129316»PubMed
  207. Scheltens P, Twisk JW, Blesa R ym. Efficacy of Souvenaid in mild Alzheimer's disease: results from a randomized, controlled trial. J Alzheimers Dis 2012;31:225-36 «PMID: 22766770»PubMed
  208. Schneider LS, Dagerman K, Insel PS. Efficacy and adverse effects of atypical antipsychotics for dementia: meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:191-210 «PMID: 16505124»PubMed
  209. Schneider LS, Dagerman KS, Higgins JP ym. Lack of evidence for the efficacy of memantine in mild Alzheimer disease. Arch Neurol 2011;68:991-8 «PMID: 21482915»PubMed
  210. Schneider LS, DeKosky ST, Farlow MR ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of two doses of Ginkgo biloba extract in dementia of the Alzheimer's type. Curr Alzheimer Res 2005;2:541-51 «PMID: 16375657»PubMed
  211. Seitz DP, Adunuri N, Gill SS ym. Antidepressants for agitation and psychosis in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008191 «PMID: 21328305»PubMed
  212. Shah RC, Kamphuis PJ, Leurgans S ym. The S-Connect study: results from a randomized, controlled trial of Souvenaid in mild-to-moderate Alzheimer's disease. Alzheimers Res Ther 2013;5:59 «PMID: 24280255»PubMed
  213. Shao H, Breitner JC, Whitmer RA ym. Hormone therapy and Alzheimer disease dementia: new findings from the Cache County Study. Neurology 2012;79:1846-52 «PMID: 23100399»PubMed
  214. Shash D, Kurth T, Bertrand M ym. Benzodiazepine, psychotropic medication, and dementia: A population-based cohort study. Alzheimers Dement 2016;12:604-13 «PMID: 26602630»PubMed
  215. Siddique H, Hynan LS, Weiner MF. Effect of a serotonin reuptake inhibitor on irritability, apathy, and psychotic symptoms in patients with Alzheimer's disease. J Clin Psychiatry 2009;70:915-8 «PMID: 19422762»PubMed
  216. Strandberg T, Strandberg A. [Statin therapy and cognition]. Duodecim 2013;129:713-8 «PMID: 23720940»PubMed
  217. Ströhle A, Schmidt DK, Schultz F ym. Drug and Exercise Treatment of Alzheimer Disease and Mild Cognitive Impairment: A Systematic Review and Meta-Analysis of Effects on Cognition in Randomized Controlled Trials. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:1234-49 «PMID: 26601726»PubMed
  218. Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD002854 «PMID: 11034775»PubMed
  219. Tam-Tham H, Cepoiu-Martin M, Ronksley PE ym. Dementia case management and risk of long-term care placement: a systematic review and meta-analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28:889-902 «PMID: 23188735»PubMed
  220. Tan CC, Yu JT, Wang HF ym. Efficacy and safety of donepezil, galantamine, rivastigmine, and memantine for the treatment of Alzheimer's disease: a systematic review and meta-analysis. J Alzheimers Dis 2014;41:615-31 «PMID: 24662102»PubMed
  221. Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of atypical antipsychotic drug treatment for dementia: a systematic review and meta-analysis. Alzheimers Res Ther 2015;7:20 «PMID: 25897331»PubMed
  222. Tariot PN, Farlow MR, Grossberg GT ym. Memantine treatment in patients with moderate to severe Alzheimer disease already receiving donepezil: a randomized controlled trial. JAMA 2004;291:317-24 «PMID: 14734594»PubMed
  223. Tariot PN, Schneider LS, Cummings J ym. Chronic divalproex sodium to attenuate agitation and clinical progression of Alzheimer disease. Arch Gen Psychiatry 2011;68:853-61 «PMID: 21810649»PubMed
  224. Teranishi M, Kurita M, Nishino S ym. Efficacy and tolerability of risperidone, yokukansan, and fluvoxamine for the treatment of behavioral and psychological symptoms of dementia: a blinded, randomized trial. J Clin Psychopharmacol 2013;33:600-7 «PMID: 23948783»PubMed
  225. U.S. Food and Drug Administration > Home > Drugs > Drug Safety and Availability > Postmarket Drug Safety Information for Patients and Providers. Internet-linkki: «http://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/PostmarketDrugSafetyInformationforPatientsandProviders/default.htm»21
  226. Ueda T, Suzukamo Y, Sato M ym. Effects of music therapy on behavioral and psychological symptoms of dementia: a systematic review and meta-analysis. Ageing Res Rev 2013;12:628-41 «PMID: 23511664»PubMed
  227. Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A ym. Clinical efficacy of piracetam in cognitive impairment: a meta-analysis. Dement Geriatr Cogn Disord 2002;13:217-24 «PMID: 12006732»PubMed
  228. Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Recommendations for the diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia: EFNS guideline. Eur J Neurol 2007;14:e1-26 «PMID: 17222085»PubMed
  229. Waldemar G, Gauthier S, Jones R ym. Effect of donepezil on emergence of apathy in mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:150-7 «PMID: 20597141»PubMed
  230. van Dyck CH, Tariot PN, Meyers B ym. A 24-week randomized, controlled trial of memantine in patients with moderate-to-severe Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2007;21:136-43 «PMID: 17545739»PubMed
  231. Wattjes MP, Henneman WJ, van der Flier WM ym. Diagnostic imaging of patients in a memory clinic: comparison of MR imaging and 64-detector row CT. Radiology 2009;253:174-83 «PMID: 19635835»PubMed
  232. Weintraub D, Drye LT, Porsteinsson AP ym. Time to Response to Citalopram Treatment for Agitation in Alzheimer Disease. Am J Geriatr Psychiatry 2015;23:1127-33 «PMID: 26238225»PubMed
  233. Vellas B, Coley N, Ousset PJ ym. Long-term use of standardised Ginkgo biloba extract for the prevention of Alzheimer's disease (GuidAge): a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2012;11:851-9 «PMID: 22959217»PubMed
  234. Wesnes KA, McKeith I, Edgar C ym. Benefits of rivastigmine on attention in dementia associated with Parkinson disease. Neurology 2005;65:1654-6 «PMID: 16301500»PubMed
  235. Wilcock G, Howe I, Coles H ym. A long-term comparison of galantamine and donepezil in the treatment of Alzheimer's disease. Drugs Aging 2003;20:777-89 «PMID: 12875613»PubMed
  236. Wilcock G, Möbius HJ, Stöffler A ym. A double-blind, placebo-controlled multicentre study of memantine in mild to moderate vascular dementia (MMM500). Int Clin Psychopharmacol 2002;17:297-305 «PMID: 12409683»PubMed
  237. Wild R, Pettit T, Burns A. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003672 «PMID: 12917981»PubMed
  238. Wilkinson D, Doody R, Helme R ym. Donepezil in vascular dementia: a randomized, placebo-controlled study. Neurology 2003;61:479-86 «PMID: 12939421»PubMed
  239. Winblad B, Engedal K, Soininen H ym. A 1-year, randomized, placebo-controlled study of donepezil in patients with mild to moderate AD. Neurology 2001;57:489-95 «PMID: 11502918»PubMed
  240. Winblad B, Gauthier S, Scinto L ym. Safety and efficacy of galantamine in subjects with mild cognitive impairment. Neurology 2008;70:2024-35 «PMID: 18322263»PubMed
  241. Winblad B, Grossberg G, Frölich L ym. IDEAL: a 6-month, double-blind, placebo-controlled study of the first skin patch for Alzheimer disease. Neurology 2007;69:S14-22 «PMID: 17646619»PubMed
  242. Winblad B, Kilander L, Eriksson S ym. Donepezil in patients with severe Alzheimer's disease: double-blind, parallel-group, placebo-controlled study. Lancet 2006;367:1057-65 «PMID: 16581404»PubMed
  243. Zhong G, Wang Y, Zhang Y ym. Association between Benzodiazepine Use and Dementia: A Meta-Analysis. PLoS One 2015;10:e0127836 «PMID: 26016483»PubMed