Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä
4.10.2022

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Jos toistuviin apneajaksoihin liittyy unen häiriintyminen ja päiväväsymys, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
  • Hoitamaton uniapneaoireyhtymä lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, sydän- ja verisuonitautien vaaraa, tapaturmavaaraa, terveydenhuoltopalveluiden tarvetta sekä ennenaikaista kuolleisuutta.
  • Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneapotilailla yleisiä. Hoitamaton uniapneaoireyhtymä näyttääkin lisäävän liikenneonnettomuuteen joutumisen vaaraa, kokeepa potilas olevansa väsynyt tai ei.
  • Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä tulisi todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin varsinkin nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä.
  • Hoidon tavoitteena ovat oireiden lievittyminen, työkyvyn säilyttäminen, elämänlaadun parantaminen, liitännäissairauksien ehkäisy ja lievittäminen sekä ennenaikaisen kuolleisuuden estäminen. CPAP-laitteen tai uniapneakiskon kokoöinen käyttö on tärkeää, koska erityisesti REM-unen aikaiset hengityskatkokset näyttäisivät olevan yhteydessä moniin liitännäissairauksiin.
  • Uniapneaoireyhtymää voidaan ehkäistä painonhallinnalla ja korjaamalla kasvuiässä uniapnean kannalta epäsuotuisan purennan ja leukasuhteiden kehittymistä oikomishoidolla.
  • Oireyhtymän diagnoosi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja unirekisteröintiin. Väsymyksen aiheuttajina tulee erityisesti ottaa huomioon myös masennus, muut unihäiriöt ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Uniapnean oire voi olla myös unettomuus väsymyksen rinnalla.
  • Liikapainoisen uniapneapotilaan hoitoon kuuluvat aina painonhallinta ja elämäntapaohjaus. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.
  • Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla.
  • Valikoiduilla potilailla uniapneaoireyhtymää voidaan hoitaa uniapneakiskolla, asentohoidolla tai kirurgisin toimenpitein.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa käsitellään aikuisten obstruktiivista uniapneaoireyhtymää (jäljempänä uniapnea) sen eri muodoissa. Sentraalista uniapneaa ei tässä suosituksessa käsitellä.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on parantaa uniapnean tunnistamista, hoitoa ja seurantaa sekä ennaltaehkäisyä.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat uniapneapotilaita tutkivat ja hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset.

Määritelmiä

  • Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana.
  • Apneoiden ja hypopneoiden keskimääräinen esiintyvyys tuntia kohden ilmaistaan apnea-hypopneaindeksinä (AHI).
  • Osittaisella unenaikaisella ylähengitystieahtaumalla tarkoitetaan pitkiä, yli minuutin kestäviä jaksoja, joissa sisäänhengitysvirtauksen rajoittuminen ei johda hengityskatkokseen tai välittömään havahtumiseen vaan hengitysyritykset, usein kovaääninen kuorsaus ja hiilidioksidipitoisuus lisääntyvät vähitellen.
  • Hengityskatkoksiin liittyy veren happikyllästeisyyden pieneneminen, ja ne päättyvät tavallisesti lyhyisiin tiedostamattomiin havahtumisiin unesta.
  • Kun uniapneaan liittyy oireita (taulukko «Oireiden esiintyvyys uniapneapotilailla. Luvut perustuvat pääosin potilaiden itse ilmoittamiin oireisiin....»1), puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
  • Suosituksessa käytettävät lyhenteet esitellään lisätietoaineistossa «Käypä hoito -suosituksessa Uniapnea käytettyjä termejä ja lyhenteitä»4.
Taulukko 1. Oireiden esiintyvyys uniapneapotilailla. Luvut perustuvat pääosin potilaiden itse ilmoittamiin oireisiin.
Oireet Osuus (%) uniapneapotilaista Kirjallisuusviitteet
Yöaikaiset Kuorsaus 70–95 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Unenaikaiset hengityskatkot 75 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Herääminen tukehtumisen tunteeseen 18–31 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Levoton yöuni 50 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Yöhikoilu 50 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys 28 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Närästys 54–76 «Zanation AM, Senior BA. The relationship between e...»2
Suun kuivuminen 74 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Kuolaaminen 36 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Unettomuus 28–59, naisilla yleisempi «Lavie P. Insomnia and sleep-disordered breathing. ...»3
Päiväaikaiset Päiväväsymys naisilla 23–42 «Young T, Palta M, Dempsey J ym. The occurrence of ...»4, «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
miehillä 15–30
Pakkonukahtelu naisilla 29 «Young T, Palta M, Dempsey J ym. The occurrence of ...»4
miehillä 23
Aamupäänsärky 18–29 «Loh NK, Dinner DS, Foldvary N ym. Do patients with...»5, «Neau JP, Paquereau J, Bailbe M ym. Relationship be...»6
Muistihäiriöt 66 «Engleman HM, Douglas NJ. Sleep. 4: Sleepiness, cog...»7, «Flemons WW, Reimer MA. Development of a disease-sp...»8
Keskittymisvaikeudet 78 «Engleman HM, Douglas NJ. Sleep. 4: Sleepiness, cog...»7, «Flemons WW, Reimer MA. Development of a disease-sp...»8
Mielialahäiriöt 7–70 «Saunamäki T, Jehkonen M. Depression and anxiety in...»9
Impotenssi, heikentynyt libido 30 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and...»1
Yskä 33 «Birring SS, Ing AJ, Chan K ym. Obstructive sleep a...»10, «Lee KK, Birring SS. Cough and sleep. Lung 2010;188...»11

Esiintyvyys ja ilmaantuvuus

Patofysiologia

Kuva 1.

Rajoittuneen ilmavirran arviointi ilmavirtakanavalta. © Sari-Leena Himanen

Uniapnealle altistavat tekijät

Liitännäissairaudet

Sydän- ja verisuonitaudit

Muut liitännäissairaudet

Diagnostiikka

Taulukko 2. Uniapnean kliinisen vaikeusasteen määräytyminen kansainvälisen luokituksen mukaan kolmesta osatekijästä (uniapneasta johtuva uneliaisuus, AHI ja valtimoveren happikyllästeisyys) vaikeimman perusteella «Sleep-related breathing disorders in adults: recom...»95, «Institute for Clinical Systems Improvement (ICSI)....»96.
Vaikeusaste Uneliaisuus Happikyllästeisyys (%) Apnea-hypopneaindeksi
Lievä Ilmenee vain paikallaan ollessa, ei välttämättä päivittäin, ja aiheuttaa vain vähäistä haittaa sosiaalisessa ja työelämässä SaO2 keskimäärin ≥ 90 ja minimi ≥ 85 5–15
Keskivaikea Päivittäistä, kun aktiivisuus vähäistä ja tilanne vaatii kohtalaista keskittymistä (esimerkiksi autolla ajo, kokoukseen osallistuminen, elokuvien katselu) SaO2 keskimäärin < 90 ja minimi ≥ 70 > 15–30
Vaikea Päivittäisissä tehtävissä, jotka vaativat aktiivisuutta tai selvää keskittymistä (esimerkiksi autolla ajo, keskustelu, syöminen, kävely).
Aiheuttaa huomattavaa haittaa sosiaalisessa elämässä ja työssä
SaO2 keskimäärin < 90 ja minimi < 70 > 30

Oireet

Kliininen tutkimus

  • Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota sydämen ja keuhkojen auskultaatiolöydöksiin, verenpaineeseen, painoindeksiin ja vyötärön ympärykseen. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»4. Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti uniapnealle altistaviin rakenteisiin:
    • nenän tukkoisuuteen (allerginen nuha, polyypit, väliseinän vinous, aikaisemmat traumat)
    • kielen ja risojen kokoon
    • pehmeän suulaen pituuteen ja velttouteen (kitakielekkeen venyttyminen, paksuuntuminen ja uurteisuus ovat usein kuorsauksen merkkejä)
    • kasvojen ja leukojen sekä niiden suhteiden poikkeavuuksiin (kuva «Kasvojen profiilit ja purentasuhde»2) ja purentavirheisiin (erityisesti alaleuan pienuus tai retrognatia, alakasvojen hyvin pieni tai suurentunut korkeus, suuret ylipurennat, avopurenta)
    • kaulan rakenteeseen (lyhyt ja paksu kaula).
  • Kognitiivisen suorituskyvyn ja psyykkisen tilanteen arviointi on keskeistä potilaan työ- ja toimintakyvyn kannalta.
  • Epäilyt muista altistavista sairauksista, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta, reumasta, akromegaliasta tai kyfoskolioosista, kirjataan.
  • Erikoissairaanhoidossa selvitetään tarvittaessa muun muassa seuraavia asioita:
    • Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolla nenän, suun, nielun ja kurkunpään tutkimuksilla selvitetään ylähengitysteiden mahdolliset ahtaumakohdat. Nielun ahtautta voi arvioida niin sanotulla Mallampati-luokituksella (kuva «Mallampati-luokitus»3). Nenän kautta tehtävä alanielun ja kurkunpään tähystys fiberoskoopin avulla voi antaa lisätietoa etenkin kielenkannan ja velton kurkunkannen (floppy epiglottis) aiheuttamista ahtaumista. Fiberoskopiatutkimus on mahdollista tehdä myös sedatoidulle potilaalle niin, että potilas on makuulla (drug induced sleep endoscopy, DISE).
    • Oikomishoidon erikoishammaslääkäri ja suu- ja leukakirurgi arvioivat tarvittaessa kallorakenteita, leukasuhteita ja purentaa.
    • Erityisesti suurentunut alakasvojen korkeus, kapea kovan suulaen ja nielun takaseinän välinen etäisyys sekä pieni ylähengitysteiden orofaryngeaalinen tilavuus liittynevät uniapneaan «Tietyt kasvojen ja ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet ilmeisesti liittyvät obstruktiiviseen uniapneaan aikuisilla.»B. Ylipainoisilla uniapneapotilailla pään ja leukojen alueen kefalometristen tasojen divergenssi, pään ekstensio ja mahdollisesti kookas kieli ja pehmeä suulaki liittyvät uniapneaan. Ks. lisätietoa fenotyypin yhteydestä hoitovasteeseen «Apneakiskohoidosta hyötyvien potilaiden fenotyypitys»30.
    • Kieliluun alhainen sijainti liittyy uniapneaan painoindeksistä riippumatta «Kieliluun alhainen sijainti ilmeisesti liittyy uniapneaan ainakin miehillä.»B.
    • Kliinisen tutkimuksen ja tähystysten lisäksi ylähengitysteiden ahtauttavia tekijöitä voidaan tutkia tarvittaessa kallolateraalikuvalla (2D), kolmiulotteisesti kartiokeilatomografialla (KKTT), tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella.
Kuva 2.

Kupera profiili (kuva A) kertoo leukojen välisestä epäsuhdasta, jossa joko maxilla (yläleuka) sijaitsee liian edessä tai mandibula (alaleuka) on pieni tai sijaitsee liian takana. Tällöin hampaiston purentasuhde on yleensä distaalinen. Kun ylä- ja alaleuka ovat toisiinsa nähden tasapainoiset, kasvojen profiili on suora (kuva B). Kovera profiili (kuva C) puolestaan liittyy pieneen tai takana sijaitsevaan maxillaan tai suureen tai liian edessä sijaitsevaan mandibulaan. Tällöin hampaiston purentasuhde on yleensä mesiaalinen.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 3.

Mallampati-luokituksen avulla kliinisessä tutkimuksessa voidaan arvioida nielun ilmatilaa. Luokan kasvaessa apneoiden todennäköisyys lisääntyy.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kliinisneurofysiologiset tutkimukset

  • Uniapnean diagnostiikkaan käytetään yleensä yöpolygrafiaa, joka voidaan suorittaa laboratoriossa tai kotirekisteröintinä. Erityistapauksissa, kun halutaan tietoa paitsi unenaikaisesta hengityksestä myös unen laadusta, tutkimuksena käytetään EEG:n sisältävää unipolygrafiaa.
  • Kansainvälisen standardin mukaan AHI-termiä käytetään silloin, kun hengitystapahtumien diagnostiikassa on käytetty unipolygrafiaa. Jos diagnostiikassa on käytetty yöpolygrafiaa, AHI-termin sijaan käytetään hengityskatkojen määrää kuvaavaa termiä respiratory event index, REI «Berry RB, Brooks R, Gamaldo CE, Harding SM, Lloyd ...»102.
  • Obstruktiivinen apnea määritetään osoittamalla vähintään 90 %:n suuruinen, vähintään 10 sekuntia kestävä ilmavirtauksen vähenemä «Berry RB, Budhiraja R, Gottlieb DJ ym. Rules for s...»103. Samanaikaisesti mitataan hengitysliikkeitä esimerkiksi rintakehän ja vatsan ympäri asetettavin venymäanturein. Todettu hengityskatkos on obstruktiivinen, jos hengitysliikkeet jatkuvat apnean aikana. Hengityskatkos on sentraalinen, ellei hengitysliikkeitä esiinny sen aikana.
  • Sekamuotoisessa hengityskatkoksessa todetaan yleensä aluksi sentraalinen hengityskatkos, jonka jälkeen hengitysyritykset alkavat ja katkos muuttuu obstruktiiviseksi. Sekamuotoiset hengityskatkokset ovat yleensä merkki ylähengitystieahtaumasta.
  • Nenähengityksen paineanturi näyttää olevan ilmavirtauksen herkin mittari «Nenähengityksen nenäpaineanturi näyttää olevan ilmavirtauksen herkin mittari.»C. Paineanturista laskettu AHI on suurempi ja luotettavampi kuin termistorista laskettu.
  • Hypopneassa 10 sekuntia kestävän hengitystapahtuman yhteydessä paineanturin ilmavirtasignaali pienenee vähintään 30 % ja siihen liittyy valtimoveren happikyllästeisyyden (SaO2) pieneneminen vähintään 3 %:n verran tai havahtuminen «Berry RB, Budhiraja R, Gottlieb DJ ym. Rules for s...»103.
  • Paineanturilla pystytään rekisteröimään myös kuorsausta, suuhengitystä ja pitkäkestoista ilmavirran rajoittumista toisin kuin termistorilla «Hernández L, Ballester E, Farré R ym. Performance ...»104.
  • Kun ylähengitysteiden kokoonpainuminen alkaa merkittävästi rajoittaa ilmavirtausta, nenäpaineanturin sisäänhengityksen aikainen ilmavirtaussignaali muuttuu normaalin pyöreästä tasanteeksi (kuva «Rajoittuneen ilmavirran arviointi ilmavirtakanavalta»1).
  • Käytännössä apneat ja hypopneat esiintyvät yleensä kevyessä tai vilkeunessa. Syvässä unessa ahtauma ilmenee usein pitkäkestoisena osittaisena ylähengitystieahtaumana, jolloin nenäpaineanturin signaali siis tasaantuu pidemmäksi ajaksi. Vastaavaa osittaista ahtaumaa ilmenee, jos CPAP-laitteen hoitopaine on riittämätön.
  • Myös ballistokardiografisilla menetelmillä voidaan saada käsitys osittaisesta ylähengitysteiden ahtaumasta «Rauhala E, Himanen SL, Saastamoinen A ym. Prolonge...»105.
  • Pelkällä koko yön kestävällä pulssioksimetrilla ei voida sulkea pois uniapneaa «Koko yön kestävällä pulssioksimetrirekisteröinnillä ei voida sulkea pois obstruktiivista uniapneaa.»C. Ks. myös Vältä viisaasti -suositus: Pulssioksimetrin käyttö uniapnean seulontadiagnostiikassa «Pulssioksimetrin käyttö uniapnean seulontadiagnostiikassa»31.
  • Kliinisessä diagnostiikassa hypopnean mittaamiseen suositellaan aina nenähengityksen painevaihtelun mittausta. Paineanturin käyttö mahdollistaa myös pitkäkestoisen osittaisen ahtauman havaitsemisen, jolloin ilmavirtausta ja ylähengitysteiden dynamiikkaa voidaan arvioida tarkemmin.
  • Laitteella, jossa on nenähengityksen paineanturi ja pulssioksimetri, saadaan keskivaikean uniapnean (AHI ≥ 15/h) toteamisessa hyvä yhtenevyys unipolygrafian kanssa (sensitiivisyys 85–94 % ja spesifisyys 91–94 %) «Ayappa I, Norman RG, Seelall V ym. Validation of a...»106. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan parantaa mittaamalla hengitysyritysten voimakkuutta hengitysvöillä.
  • Jos yöpolygrafiatutkimuksen löydös on lievä tai normaali, vaikka kliinisesti arvioituna potilaalla vaikuttaa olevan uniapnea, tutkimus pitää uusia yöpolygrafialla tai unipolygrafialla tai potilaalle pitää tehdä hoitokokeilu itsesäätyvällä CPAP-laitteella. Normaalin löydöksen saattaa selittää se, että potilas on nukkunut rekisteröintiyönä tavanomaista huonommin. Potilaalla saattaa myös esiintyä pitkäkestoista osittaista ahtaumaa, minkä vuoksi paineanturin ilmavirtasignaalin muoto pitää tuoda esiin lausunnossa. Pitkäkestoiseen osittaiseen ylähengitystieahtaumaan saattaa subjektiivisina oireina liittyä muun muassa lisääntynyttä päiväaikaista väsymystä, uupumusta ja heikentynyt elämänlaatu. Oireita voidaan lievittää CPAP-hoidolla «Anttalainen U, Tenhunen M, Rimpilä V ym. Prolonged...»107.

Neuropsykologinen tutkimus

  • Kognitiivinen toimintakyky on osalla uniapneapotilaista huonontunut, ja se on yhteydessä työkyvyn heikentymiseen ja lisääntyneeseen onnettomuusriskiin. Neuropsykologisia tutkimuksia tulee harkita etenkin silloin, kun potilaan työ vaatii hyvää tarkkuutta, muistia ja toiminnanohjausta. Kognitiivisia toimintoja arvioitaessa kliininen tutkimus ja anamneesi ovat ensisijaisia. Apuna voidaan käyttää myös kyselytestejä. Muutoksia esiintyy kognitiivisessa prosessointinopeudessa, tarkkaavuuden ylläpitämisessä, toiminnanohjauksessa, uuden oppimisessa ja muistissa, avaruudellisessa hahmottamisessa sekä psykomotorisessa suoriutumisessa. Uniapneapotilaiden kognitiivista toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa laajalla neuropsykologisella tutkimuksella osana työkyvyn arviointia ja erotusdiagnostiikkaa. Ks. lisätietoaineisto «Kognitiivisen toimintakyvyn muutokset ja uniapnea»32.

Erotusdiagnostiikka

Lähete erikoissairaanhoitoon ja kiireettömän hoidon kriteerit

  • Kiireettömän lähetteen edellytyksenä on vähintään kaksi seuraavassa lueteltavista oireista «www.terveysportti.fi > Kirjasto > Hoidon perusteet...»118 (www.terveysportti.fi > Kirjasto > Hoitoon pääsyn perusteet > Keuhkosairaudet ja > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/hpt?toc=800600»4):
    • päiväväsymys
    • poikkeava nukahtelu
    • pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus
    • hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana
    • aamupäänsärky (unenaikainen hiilidioksidin kertyminen)
    • toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen
    • uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö
    • epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.
  • Uniapnean tutkimukset on syytä käynnistää kiireellisinä
    • jos oireinen potilas työskentelee erityistä vireyttä vaativassa ammatissa (esim. ammattiautoilijat, veturinkuljettajat, lentäjät tai lennonjohdossa työskentelevät)
    • jos potilaalla on vaikea sydän- ja verisuonitauti
    • jos raskaana olevalla naisella epäillään uniapneaa
    • ennen anestesiassa tehtävää toimenpidettä.
  • Esimerkki uniapneapotilasta tutkittaessa huomioitavista asioista esitetään lisätietoaineistossa «Uniapneapotilasta perusterveydenhuollossa tutkittaessa huomioitavia asioita (keskeiset merkitty lihavoinnilla)»1.
  • Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako eroaa paikkakunnittain.
  • Yleisperiaatteet lähetteen ohjaamisessa eri erikoisaloille ovat seuraavat (tässä on otettu huomioon, että yöpolygrafia on tehty ennen lähettämistä):
    • Jos yöpolygrafian tulos ei selitä potilaan oireita, muiden sairauksien selvittely on aiheellista.
    • Jos potilas on vähäoireinen ja yöpolygrafiassa havaitaan lievä uniapnea tai osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma, perusterveydenhuollossa hänet ohjataan laihdutus- ja asentohoitoon.
    • Ellei näihin hoitoihin saada riittävää vastetta, potilas lähetetään korva-, nenä- ja kurkkutautien tai suu- ja leukasairauksien klinikkaan (painoindeksi alle 30–35 kg/m2) tai keuhkosairauksien klinikkaan (painoindeksi yli 30–35 kg/m2).
    • Jos yöpolygrafiassa havaitaan keskivaikea tai vaikea uniapnea tai potilas työskentelee erityistä vireyttä vaativassa ammatissa, hänet lähetetään ensisijaisesti keuhkosairauksien klinikkaan.

Hoitomuodot ja hoitovaste

Kuva 4.

Uniapnean hoitoalgoritmi.

Avaa tulostettava kaavio tästä linkistä «hoi50088g.pdf»1

Elintapahoidot

CPAP-hoito

CPAP-hoidon vaikutukset

CPAP-hoidon haittavaikutukset

Taulukko 3. CPAP-hoidon aiheuttamia haittoja ja hoidon onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Haitta Kirjallisuusviitteet
Aloitusvaiheessa Pitkäaikaisessa käytössä
Maskiongelmat Ilmavuoto (konjunktiviitti, epämukavuus, melu) «Rolfe I, Olson LG, Saunders NA. Long-term acceptan...»148, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149, «Stauffer JL, Fayter N, MacLurg BJ. Conjunctivitis ...»150 «Rolfe I, Olson LG, Saunders NA. Long-term acceptan...»148, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149, «Stauffer JL, Fayter N, MacLurg BJ. Conjunctivitis ...»150
Iho-ongelmat «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149 «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149
Ilmavuoto suusta, suun kuivuminen «Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG ym. Mouth leak ...»144, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149 «Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG ym. Mouth leak ...»144, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149
Herääminen yöllä «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Complianc...»151 «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Complianc...»151
Klaustrofobia «Kribbs NB, Pack AI, Kline LR ym. Objective measure...»152
Nenäongelmat Nuha tai nenän tukkoisuus «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal ...»140, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149, «Hoffstein V, Viner S, Mateika S ym. Treatment of o...»153 «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal ...»140, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149, «Hoffstein V, Viner S, Mateika S ym. Treatment of o...»153
Nenäverenvuoto, kipu nenässä «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal ...»140, «Strumpf DA, Harrop P, Dobbin J ym. Massive epistax...»154 «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal ...»140, «Strumpf DA, Harrop P, Dobbin J ym. Massive epistax...»154
Muut CPAP-laitteen korkea paine «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patien...»146, «Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison betwe...»155, «Krieger J. Long-term compliance with nasal continu...»156 «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patien...»146, «Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison betwe...»155, «Krieger J. Long-term compliance with nasal continu...»156
Ilman nieleminen, refluksi «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Complianc...»151 «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Complianc...»151
Motivaatio hoitoon «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patien...»146
Hoidon aiheuttama epämukavuus «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patien...»146
Yleinen sopeutumattomuus hoitoon «Krieger J. Long-term compliance with nasal continu...»156, «Waldhorn RE, Herrick TW, Nguyen MC ym. Long-term c...»157, «Rauscher H, Popp W, Wanke T ym. Acceptance of CPAP...»158
Ei vastetta hoitoon «Lojander J, Brander PE, Ammälä K. Nasopharyngeal s...»141, «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Complianc...»151, «Meslier N, Lebrun T, Grillier-Lanoir V ym. A Frenc...»159
Puolison häiriintyminen «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nas...»149
Laitteen ääni «Meslier N, Lebrun T, Grillier-Lanoir V ym. A Frenc...»159

Hoitoon sitoutuminen

Uniapneakisko

Kirurginen hoito

  • Ellei uniapnean konservatiivinen hoito (elintapahoidot, uniapneakisko tai CPAP) ole riittävä, potilas ei siedä hoitoa tai hänellä on merkittäviä uniapnealle altistavia nielun tai kasvojen alueen rakenteellisia tekijöitä, voidaan harkita ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgiaa. Leikkaus voidaan kohdistaa yhdelle tasolle (esim. nenä, nielu, pehmeä suulaki, kielen kanta) tai samanaikaisesti usealle eri tasolle (monitasokirurgia).
  • Tutkimusnäyttö leikkauksen vaikutuksista uniapnean hoidossa on puutteellista ja ristiriitaista.
  • Muita leikkaushoitoja kuin lihavuus- ja leukakirurgiaa voidaan käyttää ensisijaisesti normaalipainoisten tai lievästi ylipainoisten potilaiden (painoindeksi alle 30 kg/m2) uniapneassa.

Ylähengitysteiden alueen kirurgia

Leukakirurgia

  • Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon voidaan harkita myös leukaosteotomioita.
  • Vaikea purentavirhe on aihe leukaortopediseen hoitoon myös lievässä uniapneassa.
  • Ylä- tai alaleukaa erikseen tai molempia yhdessä voidaan siirtää kirurgisesti eteenpäin, jolloin nielun alueen ilmatila lisääntyy ja unenaikaiset hengityskatkokset saattavat vähentyä. Leukaosteotomioilla voidaan saada paras tulos silloin, kun nielun ahtaumakohta on kielen kannan tasolla alanielun alueella (Fujitan tyyppi III «Uniapnean leikkaushoidoista»46).
  • Pelkästään pehmeän suulaen alueen ahtaumiin leukaosteotomioiden vaikutus on vähäinen. Oikomiskirurgisessa hoidossa olevan potilaan mahdollinen uniapnea tulee diagnosoida ennen leikkausta.
  • Leukaosteotomiaan liittyy yleensä hampaiston oikomishoito kiintein kojein. Oikomiskirurginen hoito purennan ylläpitovaiheineen voi kestää oikomishoidon tarpeen ja laajuuden mukaan jopa useita vuosia. Se toteutetaan oikomishoidon erikoishammaslääkärin ja suu- ja leukakirurgin yhteistyönä. Oikomiskirurginen hoito voidaan joissakin tapauksissa toteuttaa myös ilman prekirurgista oikomishoitoa (Surgery First Approach, SFA). SFA-menetelmällä oikomiskirurgisen hoidon kestoa saadaan usein lyhennettyä merkittävästi. SFA sopii erityisesti potilaille, joilla on jo valmiiksi leveät ja suhteellisen tasaiset hammaskaaret.
  • Riittävän radikaalisti toteutettu ylä- ja alaleuan yhtäaikainen siirto eteenpäin saattaa olla obstruktiivisen uniapnean parantava hoito. Leikkauksesta voivat hyötyä etenkin ne konservatiivisessa hoidossa vasteetta jääneet potilaat, joilla on selkeitä uniapnealle altistavia kasvojen, suun ja nielun anatomisia poikkeavuuksia «Ylä- ja alaleukaa eteenpäin tuovat kirurgiset toimenpiteet ovat ilmeisesti tehokkaita obstruktiivisen uniapnean hoidossa.»B.

Lihavuuskirurgia

Hermostimulaattorihoito

Kielikojehoito

  • Kielikoje on mahdollinen hoitovaihtoehto aikuisille uniapneapotilaille, joille CPAP-hoito, uniapneakiskohoito tai kirurginen hoito eivät sovi. Kielikojeella voitaneen myös välttää uniapneakiskon mahdolliset leuan eteenpäin tuonnista johtuvat sivuvaikutukset, kuten purennan muutokset tai purentaelimen toimintahäiriöt. Kielikojeen pitkäaikaiskäytöstä, sen tehosta ja haittavaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa, jotta kojeen käyttöä voisi suositella, eikä sitä Suomessa käytetä «Kielikoje obstruktiivisen uniapnean hoitokeinona»47.

Ylähengitysteiden lihasten harjoitus

Lääkehoito

Ajoterveys ja työkyky

Ajoterveysvaatimukset

Työkyvyn arviointi

Anestesiaa edeltävä arviointi ja hoidon suunnittelu

Seuranta

CPAP-hoito

Muut hoitomuodot

  • Uniapneakiskojen käytön ja ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgisten hoitojen tulosta arvioivat hoitavat yksiköt tai erikoislääkärit (asiaan perehtyneet hammaslääkärit tai erikoishammaslääkärit, korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit).
  • Hoitovaste tulisi varmistaa objektiivisesti unirekisteröinnillä «Epstein LJ, Kristo D, Strollo PJ Jr ym. Clinical g...»120, ja tarvittaessa potilas tulee ohjata muuhun hoitoon, jos toivottua vastetta ei ole saavutettu.

Kuntoutus

  • CPAP-laite luokitellaan lääkinnälliseksi kuntoutusvälineeksi, ja potilas saa sen lainaussopimuksella käyttöönsä ilman kustannuksia.
  • Uniapneapotilaiden lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat samat toimenpiteet kuin muissakin pitkäaikaissairauksissa. Ks. lisätietoaineisto «Uniapneaa sairastavien kuntoutus»3.
  • Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä saatetaan tarvita, jos uniapneapotilas työskentelee poikkeuksellista vireyttä vaativassa ammatissa.
  • Uniapneapotilaiden kuntoutusohjelmien hyödystä ei ole käytettävissä tutkimustietoa.
  • Uniapneakiskon asiakasmaksujen näkökulmasta on oleellista, onko potilaalla kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävä keskivaikea tai vaikea uniapnea vai lievä ja vähäoireinen uniapnea «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4036-9»7. Lisäksi on arvioitava, voidaanko uniapneakisko luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä «https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/terveydenhuolto/suun-terveydenhuolto/uniapneakiskohoitojen-asiakasmaksukaytannoista-suun-terveydenhuollon»8.
  • Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon kriteerit täyttävä keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää poteva potilas voidaan apneakiskon soveltuvuuden arvion jälkeen ohjata perustasolle terveyskeskukseen uniapneakiskohoitoon, jos perustason resurssit ja hoitavan hammaslääkärin uniapneaan perehtyneisyys sen mahdollistavat.
  • Osalle vaikeaa tai keskivaikeaa uniapneaa potevista potilaista apneakisko voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena, jos luovutusperusteet täyttyvät. Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettava apneakisko on asiakkaalle maksuton, samoin apneakiskoon liittyvät kontrollikäynnit ja apneakiskon huolto ja korjaaminen (ks. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162395»9).

Kustannukset

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) -suosituksen historiatiedot «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»56

Puheenjohtaja:

Tarja Saaresranta, LT, professori, keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; TYKS Medisiininen toimialue, keuhkosairauksien vastuualue ja Turun yliopisto, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia

Kokoava kirjoittaja:

Ulla Anttalainen, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys; TYKS Medisiininen toimialue, keuhkosairauksien vastuualue ja Turun yliopisto, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia

Jäsenet:

Sari-Leena Himanen, LT, professori, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kuvantamiskeskus- ja Apteekkiliikelaitos, Kliinisen neurofysiologian vastuualue

Päivi Korhonen, LT, yleislääketieteen professori, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri; Turun yliopisto

Hanna-Riikka Kreivi, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka, Meilahden sairaala

Jukka Lojander, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys; HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien klinikka, Jorvin sairaala

Riitta Pahkala, HLT, dosentti, hampaiston oikomishoidon erikoishammaslääkäri, apulaisylihammaslääkäri; KYS, Aistinelinsairauksien osaamiskeskus, Suu- ja leukasairauksien klinikka

Markku Partinen, LKT, professori, neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, lääketieteellinen johtaja; Unen FOKUS, Terveystalo ja vastuututkija, unilääketiede, Clinicum, Helsingin yliopisto

Olli Polo, LT, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, erikoislääkäri; Bragée ME/CSF Center, Tukholma

Juha Seppä, LKT, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; kliinisen lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, Käypä hoito -toimittaja

Asiantuntijat:

Pirkko Brander, LKT, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri, linjajohtaja; HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien linja

Liisa Hiltunen, LT, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri; Oulun terveyskeskus

Tiia Saunamäki, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi; TAYS:n neuroalojen ja kuntoutuksen yksikkö

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 4.10.2022 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.

Ulla Anttalainen: Tutkimusrahoitus: Wello Oy. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: ResMed, Wello Oy, Hengitysliitto, Duodecim, Suomen Kätilöopisto. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: ResMed, Somnomed, Boehringer-Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ERS Task Force on CPAP treatment; ESRS Research Network Committee (RNC).

Sari-Leena Himanen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Duodecim Oy. Muut sidonnaisuudet: osakeomistus Neurotest Tampere OY.

Päivi Korhonen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Novo Nordisk Pharma Oy, Orion Oy.

Hanna-Riikka Kreivi: Sivutoimet: keuhkosairauksien erikoislääkäri Terveystalo. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Roche, Pfizer, Orion, Boehringer Ingelheim, Filha, Suomen Sisätautilääkärien yhdistys ry, Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistys ry.

Jukka Lojander: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Riitta Pahkala: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Duodecim, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Potilasvakuutuskeskus; Luentopalkkio: Apollonia, Professio.

Markku Partinen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Bioprojet, UCB-Pharma. Kliininen lääketutkimus (Idorsia, MSD, Jazz Pharma, ei palkkiota itselle). Asiantuntijapalkkio Jazz Pharmaceuticals, Orion-Pharma, Takeda. Luentopalkkio MSD, Orion.

Olli Polo: Kirjoittajan omistama yritys Unesta Oy jälleenmyy obstruktiivisen uniapnean asentohoitoon tarkoitettua apneavyötä. Kirjoittaja ei ole osallistunut uniapnean asentohoitoa koskevien Käypä hoito -suositusten laadintaan.

Tarja Saaresranta: Tutkimusrahoitus: Hengityssairauksien tutkimussäätiö, Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö, Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö, TYKS-säätiö, Tampereen tuberkuloosisäätiö, Tyks, VTR-rahoitus, EU Horizon 2020. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Suomen Lääkäriliitto, Hengitysliitto, Chiesi Pharma, ResMed Finland, Turunmaan Duodecim, Jazz Pharmaceuticals, Härmän kuntokeskus, Kajaanin AMK, Helsingin yliopisto. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Jazz Pharmaceuticals

Juha Seppä: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Arja Tuunainen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3. painos. W.B. Saunders 2000, s. 869-78
  2. Zanation AM, Senior BA. The relationship between extraesophageal reflux (EER) and obstructive sleep apnea (OSA). Sleep Med Rev 2005;9:453-8 «PMID: 16182575»PubMed
  3. Lavie P. Insomnia and sleep-disordered breathing. Sleep Med 2007;8 Suppl 4:S21-5 PubMed
  4. Young T, Palta M, Dempsey J ym. The occurrence of sleep-disordered breathing among middle-aged adults. N Engl J Med 1993;328:1230-5 «PMID: 8464434»PubMed
  5. Loh NK, Dinner DS, Foldvary N ym. Do patients with obstructive sleep apnea wake up with headaches? Arch Intern Med 1999;159:1765-8 «PMID: 10448780»PubMed
  6. Neau JP, Paquereau J, Bailbe M ym. Relationship between sleep apnoea syndrome, snoring and headaches. Cephalalgia 2002;22:333-9 «PMID: 12110108»PubMed
  7. Engleman HM, Douglas NJ. Sleep. 4: Sleepiness, cognitive function, and quality of life in obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 2004;59:618-22 «PMID: 15223874»PubMed
  8. Flemons WW, Reimer MA. Development of a disease-specific health-related quality of life questionnaire for sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:494-503 «PMID: 9700127»PubMed
  9. Saunamäki T, Jehkonen M. Depression and anxiety in obstructive sleep apnea syndrome: a review. Acta Neurol Scand 2007;116:277-88 «PMID: 17854419»PubMed
  10. Birring SS, Ing AJ, Chan K ym. Obstructive sleep apnoea: a cause of chronic cough. Cough 2007;3:7 «PMID: 17605822»PubMed
  11. Lee KK, Birring SS. Cough and sleep. Lung 2010;188 Suppl 1:S91-4 «PMID: 19823913»PubMed
  12. Telakivi T, Partinen M, Koskenvuo M ym. Periodic breathing and hypoxia in snorers and controls: validation of snoring history and association with blood pressure and obesity. Acta Neurol Scand 1987;76:69-75 «PMID: 3630648»PubMed
  13. Gislason T, Almqvist M, Eriksson G ym. Prevalence of sleep apnea syndrome among Swedish men--an epidemiological study. J Clin Epidemiol 1988;41:571-6 «PMID: 3385458»PubMed
  14. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 «PMID: 11254512»PubMed
  15. Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 «PMID: 12615621»PubMed
  16. Ip MS, Lam B, Tang LC ym. A community study of sleep-disordered breathing in middle-aged Chinese women in Hong Kong: prevalence and gender differences. Chest 2004;125:127-34 «PMID: 14718431»PubMed
  17. Partinen M, Hublin C. Epidemiology of sleep disorders. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 4. painos. Elsevier 2005, s. 626-47
  18. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Excessive daytime sleepiness in a general population sample: the role of sleep apnea, age, obesity, diabetes, and depression. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:4510-5 «PMID: 15941867»PubMed
  19. Peppard PE, Young T, Barnet JH ym. Increased prevalence of sleep-disordered breathing in adults. Am J Epidemiol 2013;177:1006-14 «PMID: 23589584»PubMed
  20. Polo-Kantola P, Rauhala E, Helenius H ym. Breathing during sleep in menopause: a randomized, controlled, crossover trial with estrogen therapy. Obstet Gynecol 2003;102:68-75 «PMID: 12850609»PubMed
  21. Frey WC, Pilcher J. Obstructive sleep-related breathing disorders in patients evaluated for bariatric surgery. Obes Surg 2003;13:676-83 «PMID: 14627460»PubMed
  22. Anttalainen U, Saaresranta T, Kalleinen N ym. CPAP adherence and partial upper airway obstruction during sleep. Sleep Breath 2007;11:171-6 «PMID: 17287956»PubMed
  23. Palomäki M, Saaresranta T, Anttalainen U ym. Multimorbidity and overall comorbidity of sleep apnoea: a Finnish nationwide study. ERJ Open Res 2022;8: «PMID: 35677395»PubMed
  24. Strausz S, Havulinna AS, Tuomi T ym. Obstructive sleep apnoea and the risk for coronary heart disease and type 2 diabetes: a longitudinal population-based study in Finland. BMJ Open 2018;8:e022752 «PMID: 30327404»PubMed
  25. Howard ME, Desai AV, Grunstein RR ym. Sleepiness, sleep-disordered breathing, and accident risk factors in commercial vehicle drivers. Am J Respir Crit Care Med 2004;170:1014-21 «PMID: 15317672»PubMed
  26. Pack AI, Maislin G, Staley B ym. Impaired performance in commercial drivers: role of sleep apnea and short sleep duration. Am J Respir Crit Care Med 2006;174:446-54 «PMID: 16690976»PubMed
  27. Talmage JB, Hudson TB, Hegmann KT ym. Consensus criteria for screening commercial drivers for obstructive sleep apnea: evidence of efficacy. J Occup Environ Med 2008;50:324-9 «PMID: 18332782»PubMed
  28. Young T, Evans L, Finn L ym. Estimation of the clinically diagnosed proportion of sleep apnea syndrome in middle-aged men and women. Sleep 1997;20:705-6 «PMID: 9406321»PubMed
  29. Shahar E, Redline S, Young T ym. Hormone replacement therapy and sleep-disordered breathing. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1186-92 «PMID: 12531779»PubMed
  30. Fletcher EC, DeBehnke RD, Lovoi MS ym. Undiagnosed sleep apnea in patients with essential hypertension. Ann Intern Med 1985;103:190-5 «PMID: 4014900»PubMed
  31. Williams AJ, Houston D, Finberg S ym. Sleep apnea syndrome and essential hypertension. Am J Cardiol 1985;55:1019-22 «PMID: 3984861»PubMed
  32. Gislason T, Benediktsdóttir B, Björnsson JK ym. Snoring, hypertension, and the sleep apnea syndrome. An epidemiologic survey of middle-aged women. Chest 1993;103:1147-51 «PMID: 8131455»PubMed
  33. Martikainen K, Partinen M, Urponen H ym. Natural evolution of snoring: a 5-year follow-up study. Acta Neurol Scand 1994;90:437-42 «PMID: 7892764»PubMed
  34. Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 «PMID: 9250236»PubMed
  35. Ip Mary SM, Tsang WT, Lam WK ym. Obstructive sleep apnea syndrome: an experience in Chinese adults in Hong Kong. Chin Med J (Engl) 1998;111:257-60 «PMID: 10374429»PubMed
  36. Ip M, Chung KF, Chan KN ym. Previously unrecognized obstructive sleep apnea in Chinese subjects with essential hypertension. Lung 1999;177:391-400 «PMID: 10541889»PubMed
  37. Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 «PMID: 10770144»PubMed
  38. Gottlieb DJ, Redline S, Nieto FJ ym. Association of usual sleep duration with hypertension: the Sleep Heart Health Study. Sleep 2006;29:1009-14 «PMID: 16944668»PubMed
  39. Bradley TD, Floras JS. Obstructive sleep apnoea and its cardiovascular consequences. Lancet 2009;373:82-93 «PMID: 19101028»PubMed
  40. Tishler PV, Larkin EK, Schluchter MD ym. Incidence of sleep-disordered breathing in an urban adult population: the relative importance of risk factors in the development of sleep-disordered breathing. JAMA 2003;289:2230-7 «PMID: 12734134»PubMed
  41. Marti S, Sampol G, Muñoz X ym. Mortality in severe sleep apnoea/hypopnoea syndrome patients: impact of treatment. Eur Respir J 2002;20:1511-8 «PMID: 12503712»PubMed
  42. He J, Kryger MH, Zorick FJ ym. Mortality and apnea index in obstructive sleep apnea. Experience in 385 male patients. Chest 1988;94:9-14 «PMID: 3289839»PubMed
  43. Lavie P, Lavie L, Herer P. All-cause mortality in males with sleep apnoea syndrome: declining mortality rates with age. Eur Respir J 2005;25:514-20 «PMID: 15738297»PubMed
  44. Lavie P, Herer P, Lavie L. Mortality risk factors in sleep apnoea: a matched case-control study. J Sleep Res 2007;16:128-34 «PMID: 17309772»PubMed
  45. Marin JM, Carrizo SJ, Vicente E ym. Long-term cardiovascular outcomes in men with obstructive sleep apnoea-hypopnoea with or without treatment with continuous positive airway pressure: an observational study. Lancet 2005;365:1046-53 «PMID: 15781100»PubMed
  46. Morrish E, Shneerson JM, Smith IE. Why does gender influence survival in obstructive sleep apnoea? Respir Med 2008;102:1231-6 «PMID: 18617382»PubMed
  47. Shamsuzzaman AS, Gersh BJ, Somers VK. Obstructive sleep apnea: implications for cardiac and vascular disease. JAMA 2003;290:1906-14 «PMID: 14532320»PubMed
  48. Ip MS, Tse HF, Lam B ym. Endothelial function in obstructive sleep apnea and response to treatment. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:348-53 «PMID: 14551167»PubMed
  49. Trzepizur W, Gagnadoux F, Abraham P ym. Microvascular endothelial function in obstructive sleep apnea: Impact of continuous positive airway pressure and mandibular advancement. Sleep Med 2009;10:746-52 «PMID: 19147401»PubMed
  50. Ryan S, Taylor CT, McNicholas WT. Selective activation of inflammatory pathways by intermittent hypoxia in obstructive sleep apnea syndrome. Circulation 2005;112:2660-7 «PMID: 16246965»PubMed
  51. Shamsuzzaman AS, Winnicki M, Lanfranchi P ym. Elevated C-reactive protein in patients with obstructive sleep apnea. Circulation 2002;105:2462-4 «PMID: 12034649»PubMed
  52. Minoguchi K, Tazaki T, Yokoe T ym. Elevated production of tumor necrosis factor-alpha by monocytes in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Chest 2004;126:1473-9 «PMID: 15539715»PubMed
  53. Narkiewicz K, Kato M, Phillips BG ym. Nocturnal continuous positive airway pressure decreases daytime sympathetic traffic in obstructive sleep apnea. Circulation 1999;100:2332-5 «PMID: 10587337»PubMed
  54. Marshall NS, Wong KK, Phillips CL ym. Is sleep apnea an independent risk factor for prevalent and incident diabetes in the Busselton Health Study? J Clin Sleep Med 2009;5:15-20 «PMID: 19317376»PubMed
  55. Newman AB, Nieto FJ, Guidry U ym. Relation of sleep-disordered breathing to cardiovascular disease risk factors: the Sleep Heart Health Study. Am J Epidemiol 2001;154:50-9 «PMID: 11434366»PubMed
  56. Martinez-Rivera C, Abad J, Fiz JA ym. Usefulness of truncal obesity indices as predictive factors for obstructive sleep apnea syndrome. Obesity (Silver Spring) 2008;16:113-8 «PMID: 18223622»PubMed
  57. Schwab J. Sex differences and sleep apnoea. Thorax 1999;54:284-5 PubMed
  58. Al Lawati NM, Patel SR, Ayas NT. Epidemiology, risk factors, and consequences of obstructive sleep apnea and short sleep duration. Prog Cardiovasc Dis 2009;51:285-93 «PMID: 19110130»PubMed
  59. Solow B, Kreiborg S. Soft-tissue stretching: a possible control factor in craniofacial morphogenesis. Scand J Dent Res 1977;85:505-7 «PMID: 271349»PubMed
  60. Linder-Aronson S. Respiratory function in relation to facial morphology and the dentition. Br J Orthod 1979;6:59-71 «PMID: 295672»PubMed
  61. Solow B, Siersbaek-Nielsen S, Greve E. Airway adequacy, head posture, and craniofacial morphology. Am J Orthod 1984;86:214-23 «PMID: 6591801»PubMed
  62. Guilleminault C, Pelayo R, Leger D ym. Recognition of sleep-disordered breathing in children. Pediatrics 1996;98:871-82 «PMID: 8909480»PubMed
  63. Shintani T, Asakura K, Kataura A. Evaluation of the role of adenotonsillar hypertrophy and facial morphology in children with obstructive sleep apnea. ORL J Otorhinolaryngol Relat Spec 1997;59:286-91 «PMID: 9279869»PubMed
  64. Kawashima S, Peltomäki T, Sakata H ym. Craniofacial morphology in preschool children with sleep-related breathing disorder and hypertrophy of tonsils. Acta Paediatr 2002;91:71-7 «PMID: 11883823»PubMed
  65. Zettergren-Wijk L, Forsberg CM, Linder-Aronson S. Changes in dentofacial morphology after adeno-/tonsillectomy in young children with obstructive sleep apnoea--a 5-year follow-up study. Eur J Orthod 2006;28:319-26 «PMID: 16648209»PubMed
  66. Saaresranta T, Polo O. Hormones and breathing. Chest 2002;122:2165-82 PubMed
  67. Bottini P, Tantucci C. Sleep apnea syndrome in endocrine diseases. Respiration 2003;70:320-7 «PMID: 12915757»PubMed
  68. Liu PY, Yee B, Wishart SM ym. The short-term effects of high-dose testosterone on sleep, breathing, and function in older men. J Clin Endocrinol Metab 2003;88:3605-13 «PMID: 12915643»PubMed
  69. Dexter DD, Dovre EJ. Obstructive sleep apnea due to endogenous testosterone production in a woman. Mayo Clin Proc 1998;73:246-8 «PMID: 9511783»PubMed
  70. Burschtin O, Wang J. Testosterone Deficiency and Sleep Apnea. Urol Clin North Am 2016;43:233-7 «PMID: 27132581»PubMed
  71. Shoda N, Seichi A, Takeshita K ym. Sleep apnea in rheumatoid arthritis patients with occipitocervical lesions: the prevalence and associated radiographic features. Eur Spine J 2009;18:905-10 «PMID: 19365641»PubMed
  72. Grunstein RR, Ho KY, Sullivan CE. Sleep apnea in acromegaly. Ann Intern Med 1991;115:527-32 «PMID: 1883121»PubMed
  73. Roehrs T, Roth T. Sleep, sleepiness, sleep disorders and alcohol use and abuse. Sleep Med Rev 2001;5:287-297 «PMID: 12530993»PubMed
  74. Peppard PE, Austin D, Brown RL. Association of alcohol consumption and sleep disordered breathing in men and women. J Clin Sleep Med 2007;3:265-70 «PMID: 17561593»PubMed
  75. Deleanu OC, Pocora D, Mihalcuta S ym. Influence of smoking on sleep and obstructive sleep apnea syndrome. Pneumologia 2016;65:28-35 «PMID: 27209838»PubMed
  76. Maasilta P, Bachour A, Teramo K ym. Sleep-related disordered breathing during pregnancy in obese women. Chest 2001;120:1448-54 «PMID: 11713118»PubMed
  77. Nikkola E, Ekblad U, Ekholm E ym. Sleep in multiple pregnancy: breathing patterns, oxygenation, and periodic leg movements. Am J Obstet Gynecol 1996;174:1622-5 «PMID: 9065141»PubMed
  78. Louis J, Auckley D, Miladinovic B ym. Perinatal outcomes associated with obstructive sleep apnea in obese pregnant women. Obstet Gynecol 2012;120:1085-92 «PMID: 23090526»PubMed
  79. Franklin KA, Holmgren PA, Jönsson F ym. Snoring, pregnancy-induced hypertension, and growth retardation of the fetus. Chest 2000;117:137-41 «PMID: 10631211»PubMed
  80. Facco FL, Kramer J, Ho KH ym. Sleep disturbances in pregnancy. Obstet Gynecol 2010;115:77-83 «PMID: 20027038»PubMed
  81. Facco FL, Parker CB, Reddy UM ym. Association Between Sleep-Disordered Breathing and Hypertensive Disorders of Pregnancy and Gestational Diabetes Mellitus. Obstet Gynecol 2017;129:31-41 «PMID: 27926645»PubMed
  82. Connolly G, Razak AR, Hayanga A ym. Inspiratory flow limitation during sleep in pre-eclampsia: comparison with normal pregnant and nonpregnant women. Eur Respir J 2001;18:672-6 «PMID: 11716173»PubMed
  83. Yinon D, Lowenstein L, Suraya S ym. Pre-eclampsia is associated with sleep-disordered breathing and endothelial dysfunction. Eur Respir J 2006;27:328-33 «PMID: 16452588»PubMed
  84. Vgontzas AN, Legro RS, Bixler EO ym. Polycystic ovary syndrome is associated with obstructive sleep apnea and daytime sleepiness: role of insulin resistance. J Clin Endocrinol Metab 2001;86:517-20 «PMID: 11158002»PubMed
  85. Fogel RB, Malhotra A, Pillar G ym. Increased prevalence of obstructive sleep apnea syndrome in obese women with polycystic ovary syndrome. J Clin Endocrinol Metab 2001;86:1175-80 «PMID: 11238505»PubMed
  86. Riha RL, Gislasson T, Diefenbach K. The phenotype and genotype of adult obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Eur Respir J 2009;33:646-55 «PMID: 19251800»PubMed
  87. Somers VK, White DP, Amin R ym. Sleep apnea and cardiovascular disease: an American Heart Association/american College Of Cardiology Foundation Scientific Statement from the American Heart Association Council for High Blood Pressure Research Professional Education Committee, Council on Clinical Cardiology, Stroke Council, and Council On Cardiovascular Nursing. In collaboration with the National Heart, Lung, and Blood Institute National Center on Sleep Disorders Research (National Institutes of Health). Circulation 2008;118:1080-111 «PMID: 18725495»PubMed
  88. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
  89. McNicholas WT. Chronic obstructive pulmonary disease and obstructive sleep apnoea-the overlap syndrome. J Thorac Dis 2016;8:236-42 «PMID: 26904264»PubMed
  90. Jen R, Li Y, Owens RL ym. Sleep in Chronic Obstructive Pulmonary Disease: Evidence Gaps and Challenges. Can Respir J 2016;2016:7947198 «PMID: 27445564»PubMed
  91. Khatri SB, Ioachimescu OC. The intersection of obstructive lung disease and sleep apnea. Cleve Clin J Med 2016;83:127-40 «PMID: 26871389»PubMed
  92. Chan K, Ing A, Birring SS. Cough in obstructive sleep apnoea. Pulm Pharmacol Ther 2015;35:129-31 «PMID: 26068465»PubMed
  93. Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA ym. Evidence-based recommendations for the assessment and management of sleep disorders in older persons. J Am Geriatr Soc 2009;57:761-89 «PMID: 19484833»PubMed
  94. Launois SH, Pépin JL, Lévy P. Sleep apnea in the elderly: a specific entity? Sleep Med Rev 2007;11:87-97 «PMID: 17276106»PubMed
  95. Sleep-related breathing disorders in adults: recommendations for syndrome definition and measurement techniques in clinical research. The Report of an American Academy of Sleep Medicine Task Force. Sleep 1999;22:667-89 «PMID: 10450601»PubMed
  96. Institute for Clinical Systems Improvement (ICSI). Diagnosis and treatment of obstructive sleep apnea. Bloomington (MN). March 2005
  97. National institute for Health and Clinical Excellence. Continuous positive airway pressure for the treatment of obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. NICE technology appraisal guidance 139. March 2008
  98. Van Dongen HP, Maislin G, Mullington JM ym. The cumulative cost of additional wakefulness: dose-response effects on neurobehavioral functions and sleep physiology from chronic sleep restriction and total sleep deprivation. Sleep 2003;26:117-26 «PMID: 12683469»PubMed
  99. Baldwin CM, Kapur VK, Holberg CJ ym. Associations between gender and measures of daytime somnolence in the Sleep Heart Health Study. Sleep 2004;27:305-11 «PMID: 15124727»PubMed
  100. Lin CM, Davidson TM, Ancoli-Israel S. Gender differences in obstructive sleep apnea and treatment implications. Sleep Med Rev 2008;12:481-96 «PMID: 18951050»PubMed
  101. Anttalainen U, Polo O, Vahlberg T ym. Women with partial upper airway obstruction are not less sleepy than those with obstructive sleep apnea. Sleep Breath 2013;17:873-6 «PMID: 22733532»PubMed
  102. Berry RB, Brooks R, Gamaldo CE, Harding SM, Lloyd RM, Marcus CL and Vaughn BV for the American Academy of Sleep Medicine. The AASM Manual for the scoring of sleep and associated events. Rules, terminology and technical specifications, Version 2.3. www.aasmnet.org. Darien, Illinois: American Academy of Sleep Medicine, 2016
  103. Berry RB, Budhiraja R, Gottlieb DJ ym. Rules for scoring respiratory events in sleep: update of the 2007 AASM Manual for the Scoring of Sleep and Associated Events. Deliberations of the Sleep Apnea Definitions Task Force of the American Academy of Sleep Medicine. J Clin Sleep Med 2012;8:597-619 «PMID: 23066376»PubMed
  104. Hernández L, Ballester E, Farré R ym. Performance of nasal prongs in sleep studies : spectrum of flow-related events. Chest 2001;119:442-50 «PMID: 11171721»PubMed
  105. Rauhala E, Himanen SL, Saastamoinen A ym. Prolonged spiking in the Emfit sensor in patients with sleep-disordered breathing is characterized by increase in transcutaneous carbon dioxide. Physiol Meas 2007;28:1163-73 «PMID: 17906385»PubMed
  106. Ayappa I, Norman RG, Seelall V ym. Validation of a self-applied unattended monitor for sleep disordered breathing. J Clin Sleep Med 2008;4:26-37 «PMID: 18350959»PubMed
  107. Anttalainen U, Tenhunen M, Rimpilä V ym. Prolonged partial upper airway obstruction during sleep - an underdiagnosed phenotype of sleep-disordered breathing. Eur Clin Respir J 2016;3:31806 «PMID: 27608271»PubMed
  108. Johns MW. A new method for measuring daytime sleepiness: the Epworth sleepiness scale. Sleep 1991;14:540-5 «PMID: 1798888»PubMed
  109. Goldberg DP, Gater R, Sartorius N ym. The validity of two versions of the GHQ in the WHO study of mental illness in general health care. Psychol Med 1997;27:191-7 «PMID: 9122299»PubMed
  110. Beck AT. Depression: Causes and Treatment. Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1972
  111. Salokangas RK, Stengård E, Poutanen O. DEPS - uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110:1141-8 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?duo40242
  112. Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB. The PHQ-9: validity of a brief depression severity measure. J Gen Intern Med 2001;16:606-13 «PMID: 11556941»PubMed
  113. Partinen M, Gislason T. Basic Nordic Sleep Questionnaire (BNSQ): a quantitated measure of subjective sleep complaints. J Sleep Res 1995;4:150-155 «PMID: 10607192»PubMed
  114. Partinen M, Huovinen M. Terve Uni. WSOY, Helsinki, 4. painos, 2009, s. 255
  115. Chung F, Abdullah HR, Liao P. STOP-Bang Questionnaire: A Practical Approach to Screen for Obstructive Sleep Apnea. Chest 2016;149:631-8 «PMID: 26378880»PubMed
  116. Chung F, Subramanyam R, Liao P ym. High STOP-Bang score indicates a high probability of obstructive sleep apnoea. Br J Anaesth 2012;108:768-75 «PMID: 22401881»PubMed
  117. Chung F, Yang Y, Brown R ym. Alternative scoring models of STOP-bang questionnaire improve specificity to detect undiagnosed obstructive sleep apnea. J Clin Sleep Med 2014;10:951-8 «PMID: 25142767»PubMed
  118. www.terveysportti.fi > Kirjasto > Hoidon perusteet > Keuhkosairaudet ja > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
  119. Carneiro-Barrera A, Díaz-Román A, Guillén-Riquelme A ym. Weight loss and lifestyle interventions for obstructive sleep apnoea in adults: Systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2019;20:750-762 «PMID: 30609450»PubMed
  120. Epstein LJ, Kristo D, Strollo PJ Jr ym. Clinical guideline for the evaluation, management and long-term care of obstructive sleep apnea in adults. J Clin Sleep Med 2009;5:263-76 «PMID: 19960649»PubMed
  121. Srijithesh PR, Aghoram R, Goel A ym. Positional therapy for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2019;5:CD010990 «PMID: 31041813»PubMed
  122. Jokic R, Klimaszewski A, Crossley M ym. Positional treatment vs continuous positive airway pressure in patients with positional obstructive sleep apnea syndrome. Chest 1999;115:771-81 «PMID: 10084491»PubMed
  123. Patruno V, Aiolfi S, Costantino G ym. Fixed and autoadjusting continuous positive airway pressure treatments are not similar in reducing cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep apnea. Chest 2007;131:1393-9 «PMID: 17494789»PubMed
  124. Patruno V, Tobaldini E, Bianchi AM ym. Acute effects of autoadjusting and fixed continuous positive airway pressure treatments on cardiorespiratory coupling in obese patients with obstructive sleep apnea. Eur J Intern Med 2014;25:164-8 «PMID: 24373628»PubMed
  125. Pépin JL, Tamisier R, Baguet JP ym. Fixed-pressure CPAP versus auto-adjusting CPAP: comparison of efficacy on blood pressure in obstructive sleep apnoea, a randomised clinical trial. Thorax 2016;71:726-33 «PMID: 27091542»PubMed
  126. Dongol EM, Williams AJ. Residual excessive sleepiness in patients with obstructive sleep apnea on treatment with continuous positive airway pressure. Curr Opin Pulm Med 2016;22:589-94 «PMID: 27583668»PubMed
  127. Kiely JL, Murphy M, McNicholas WT. Subjective efficacy of nasal CPAP therapy in obstructive sleep apnoea syndrome: a prospective controlled study. Eur Respir J 1999;13:1086-90 «PMID: 10414408»PubMed
  128. Rodenstein DO, D'Odemont JP, Pieters T ym. Diurnal and nocturnal diuresis and natriuresis in obstructive sleep apnea. Effects of nasal continuous positive airway pressure therapy. Am Rev Respir Dis 1992;145:1367-71 «PMID: 1596005»PubMed
  129. Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic peptide release during sleep in patients with obstructive sleep apnoea before and during treatment with nasal continuous positive airway pressure. Clin Sci (Lond) 1989;77:407-11 «PMID: 2530023»PubMed
  130. Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma brain natriuretic peptide in obstructive sleep apnea. Am J Cardiol 2004;94:529-32 «PMID: 15325948»PubMed
  131. Fitzgerald MP, Mulligan M, Parthasarathy S. Nocturic frequency is related to severity of obstructive sleep apnea, improves with continuous positive airways treatment. Am J Obstet Gynecol 2006;194:1399-403 «PMID: 16579944»PubMed
  132. Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous positive airway pressure reduces nocturia in patients with obstructive sleep apnea. Urology 2006;67:974-7 «PMID: 16635510»PubMed
  133. Ryan S, Taylor CT, McNicholas WT. Systemic inflammation: a key factor in the pathogenesis of cardiovascular complications in obstructive sleep apnoea syndrome? Thorax 2009;64:631-6 «PMID: 19561283»PubMed
  134. Lévy P, Pépin JL, Arnaud C ym. Intermittent hypoxia and sleep-disordered breathing: current concepts and perspectives. Eur Respir J 2008;32:1082-95 «PMID: 18827154»PubMed
  135. Egea CJ, Aizpuru F, Pinto JA ym. Cardiac function after CPAP therapy in patients with chronic heart failure and sleep apnea: a multicenter study. Sleep Med 2008;9:660-6 «PMID: 17904420»PubMed
  136. Mansfield DR, Gollogly NC, Kaye DM ym. Controlled trial of continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea and heart failure. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:361-6 «PMID: 14597482»PubMed
  137. Martínez-García MA, Galiano-Blancart R, Román-Sánchez P ym. Continuous positive airway pressure treatment in sleep apnea prevents new vascular events after ischemic stroke. Chest 2005;128:2123-9 «PMID: 16236864»PubMed
  138. Doherty LS, Kiely JL, Swan V ym. Long-term effects of nasal continuous positive airway pressure therapy on cardiovascular outcomes in sleep apnea syndrome. Chest 2005;127:2076-84 «PMID: 15947323»PubMed
  139. Gerson LB, Fass R. A systematic review of the definitions, prevalence, and response to treatment of nocturnal gastroesophageal reflux disease. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:372-8; quiz 367 «PMID: 19111949»PubMed
  140. Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66:128-35 «PMID: 10202316»PubMed
  141. Lojander J, Brander PE, Ammälä K. Nasopharyngeal symptoms and nasal continuous positive airway pressure therapy in obstructive sleep apnoea syndrome. Acta Otolaryngol 1999;119:497-502 «PMID: 10445068»PubMed
  142. Kreivi HR, Virkkula P, Lehto J ym. Frequency of upper airway symptoms before and during continuous positive airway pressure treatment in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Respiration 2010;80:488-94 «PMID: 20881373»PubMed
  143. Kreivi HR, Maasilta P, Bachour A. Persistence of Upper-Airway Symptoms During CPAP Compromises Adherence at 1 Year. Respir Care 2016;61:652-7 «PMID: 26732141»PubMed
  144. Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG ym. Mouth leak with nasal continuous positive airway pressure increases nasal airway resistance. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:182-6 «PMID: 8680678»PubMed
  145. Gordon P, Sanders MH. Sleep.7: positive airway pressure therapy for obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 2005;60:68-75 «PMID: 15618587»PubMed
  146. Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81-99 «PMID: 12586532»PubMed
  147. Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated humidification and topical steroids on compliance, nasal symptoms, and quality of life in patients with obstructive sleep apnea syndrome using nasal continuous positive airway pressure. J Clin Sleep Med 2009;5:422-7 «PMID: 19961025»PubMed
  148. Rolfe I, Olson LG, Saunders NA. Long-term acceptance of continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1991;144:1130-3 «PMID: 1952444»PubMed
  149. Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 «PMID: 7842764»PubMed
  150. Stauffer JL, Fayter N, MacLurg BJ. Conjunctivitis from nasal CPAP apparatus. Chest 1984;86:802 «PMID: 6386364»PubMed
  151. Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 «PMID: 2658326»PubMed
  152. Kribbs NB, Pack AI, Kline LR ym. Objective measurement of patterns of nasal CPAP use by patients with obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1993;147:887-95 «PMID: 8466125»PubMed
  153. Hoffstein V, Viner S, Mateika S ym. Treatment of obstructive sleep apnea with nasal continuous positive airway pressure. Patient compliance, perception of benefits, and side effects. Am Rev Respir Dis 1992;145:841-5 «PMID: 1554212»PubMed
  154. Strumpf DA, Harrop P, Dobbin J ym. Massive epistaxis from nasal CPAP therapy. Chest 1989;95:1141 «PMID: 2651038»PubMed
  155. Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison between automatic and fixed positive airway pressure therapy in the home. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:20-3 «PMID: 12406840»PubMed
  156. Krieger J. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) in obstructive sleep apnea patients and nonapneic snorers. Sleep 1992;15:S42-6 «PMID: 1470808»PubMed
  157. Waldhorn RE, Herrick TW, Nguyen MC ym. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure therapy of obstructive sleep apnea. Chest 1990;97:33-8 «PMID: 2403899»PubMed
  158. Rauscher H, Popp W, Wanke T ym. Acceptance of CPAP therapy for sleep apnea. Chest 1991;100:1019-23 «PMID: 1914550»PubMed
  159. Meslier N, Lebrun T, Grillier-Lanoir V ym. A French survey of 3,225 patients treated with CPAP for obstructive sleep apnoea: benefits, tolerance, compliance and quality of life. Eur Respir J 1998;12:185-92 «PMID: 9701435»PubMed
  160. Grote L, Hedner J, Grunstein R ym. Therapy with nCPAP: incomplete elimination of Sleep Related Breathing Disorder. Eur Respir J 2000;16:921-7 «PMID: 11153593»PubMed
  161. Sin DD, Mayers I, Man GC ym. Long-term compliance rates to continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea: a population-based study. Chest 2002;121:430-5 «PMID: 11834653»PubMed
  162. Rosenthal L, Gerhardstein R, Lumley A ym. CPAP therapy in patients with mild OSA: implementation and treatment outcome. Sleep Med 2000;1:215-220 «PMID: 10828432»PubMed
  163. Engleman HM, Kingshott RN, Wraith PK ym. Randomized placebo-controlled crossover trial of continuous positive airway pressure for mild sleep Apnea/Hypopnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:461-7 «PMID: 9927358»PubMed
  164. Haniffa M, Lasserson TJ, Smith I. Interventions to improve compliance with continuous positive airway pressure for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD003531 «PMID: 15495057»PubMed
  165. Wozniak DR, Lasserson TJ, Smith I. Educational, supportive and behavioural interventions to improve usage of continuous positive airway pressure machines in adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD007736 «PMID: 24399660»PubMed
  166. Bakker JP, Wang R, Weng J ym. Motivational Enhancement for Increasing Adherence to CPAP: A Randomized Controlled Trial. Chest 2016;150:337-45 «PMID: 27018174»PubMed
  167. Petri N, Svanholt P, Solow B ym. Mandibular advancement appliance for obstructive sleep apnoea: results of a randomised placebo controlled trial using parallel group design. J Sleep Res 2008;17:221-9 «PMID: 18482111»PubMed
  168. Kiely JL, Nolan P, McNicholas WT. Intranasal corticosteroid therapy for obstructive sleep apnoea in patients with co-existing rhinitis. Thorax 2004;59:50-5 «PMID: 14694248»PubMed
  169. Hedner J, Grote L, Zou D. Pharmacological treatment of sleep apnea: current situation and future strategies. Sleep Med Rev 2008;12:33-47 «PMID: 18201662»PubMed
  170. Smith I, Lasserson TJ, Wright J. Drug therapy for obstructive sleep apnoea in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003002 «PMID: 16625567»PubMed
  171. Jha A, Sharma SK, Tandon N ym. Thyroxine replacement therapy reverses sleep-disordered breathing in patients with primary hypothyroidism. Sleep Med 2006;7:55-61 «PMID: 16198143»PubMed
  172. British Thoracic Society. Management of obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome in adults: A national clinical guideline. Scottish Intercollegiate Guidelines Network 2003, Edinburg, UK. ISBN1899893334
  173. Ellen RL, Marshall SC, Palayew M ym. Systematic review of motor vehicle crash risk in persons with sleep apnea. J Clin Sleep Med 2006;2:193-200 «PMID: 17557495»PubMed
  174. Hartenbaum N, Collop N, Rosen IM ym. Sleep apnea and commercial motor vehicle operators: statement from the joint Task Force of the American College of Chest Physicians, American College of Occupational and Environmental Medicine, and the National Sleep Foundation. J Occup Environ Med 2006;48:S4-37 «PMID: 16985410»PubMed
  175. McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous positive airway pressure devices for the treatment of obstructive sleep apnoea-hypopnoea syndrome: a systematic review and economic analysis. Health Technol Assess 2009;13:iii-iv, xi-xiv, 1-119, 143-274 «PMID: 19103134»PubMed
  176. Alonderis A, Barbé F, Bonsignore M ym. Medico-legal implications of sleep apnoea syndrome: driving license regulations in Europe. Sleep Med 2008;9:362-75 «PMID: 17765641»PubMed
  177. TRAFI. Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille. Liikenteen turvallisuusvirasto 112016. 2016.
  178. Arand D, Bonnet M, Hurwitz T ym. The clinical use of the MSLT and MWT. Sleep 2005;28:123-44 «PMID: 15700728»PubMed
  179. Philip P, Sagaspe P, Taillard J ym. Maintenance of Wakefulness Test, obstructive sleep apnea syndrome, and driving risk. Ann Neurol 2008;64:410-6 «PMID: 18688799»PubMed
  180. Bonsignore MR, Randerath W, Riha R ym. New rules on driver licensing for patients with obstructive sleep apnoea: EU Directive 2014/85/EU. Eur Respir J 2016;47:39-41 «PMID: 26721963»PubMed
  181. Persson HE, Svanborg E. Sleep deprivation worsens obstructive sleep apnea. Comparison between diurnal and nocturnal polysomnography. Chest 1996;109:645-50 «PMID: 8617071»PubMed
  182. Brander PE, Hermanson T. Keuhkosairaudet ja ajokyvyn heikentyminen - Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Suomen Lääkäril 2006;61:1127-32
  183. Chung SA, Yuan H, Chung F. A systemic review of obstructive sleep apnea and its implications for anesthesiologists. Anesth Analg 2008;107:1543-63 «PMID: 18931212»PubMed
  184. Finkel KJ, Searleman AC, Tymkew H ym. Prevalence of undiagnosed obstructive sleep apnea among adult surgical patients in an academic medical center. Sleep Med 2009;10:753-8 «PMID: 19186102»PubMed
  185. Gross JB, Bachenberg KL, Benumof JL ym. Practice guidelines for the perioperative management of patients with obstructive sleep apnea: a report by the American Society of Anesthesiologists Task Force on Perioperative Management of patients with obstructive sleep apnea. Anesthesiology 2006;104:1081-93; quiz 1117-8 «PMID: 16645462»PubMed
  186. den Herder C, Schmeck J, Appelboom DJ ym. Risks of general anaesthesia in people with obstructive sleep apnoea. BMJ 2004;329:955-9 «PMID: 15499112»PubMed
  187. Schwab RJ, Badr SM, Epstein LJ ym. An official American Thoracic Society statement: continuous positive airway pressure adherence tracking systems. The optimal monitoring strategies and outcome measures in adults. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:613-20 «PMID: 23992588»PubMed
  188. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 12.2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363
  189. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 24.6.2010/629. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629
  190. AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The economic impact of obstructive sleep apnea. Lung 2008;186:7-12 «PMID: 18066623»PubMed
  191. Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive sleep apnoea syndrome as a predictor of work disability. Respir Med 2009;103:1047-55 «PMID: 19246183»PubMed
  192. Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost workdays prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136:130-136 «PMID: 19318680»PubMed

A

CPAP-hoito ja uniapneapotilaan endoteelin toiminta

Obstruktiivisen uniapnean CPAP-hoito parantaa endoteelin toimintaa.

A

CPAP-hoito ja uniapneapotilaan kohonnut verenpaine

Vähintään 4 tuntia yössä käytetty CPAP-hoito laskee kohonnutta verenpainetta kliinisesti merkittävästi päiväväsyneillä lihavilla uniapneapotilailla.

A

Elintapahoidot uniapnean hoitomuotona

Elintapahoidot lieventävät uniapnean vaikeusastetta.

A

Hoitamattoman uniapnean aiheuttama kuolleisuus

Lievä ja keskivaikea hoitamaton uniapnea (AHI < 30) ei lisää merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta eikä kardiovaskulaarikuolleisuutta.

A

Itsesäätyvä CPAP-laite ja uniapneapotilaan päiväväsymys

Vakiopaineinen CPAP-laite on vähintään yhtä tehokas kuin itsesäätyvä laite subjektiivisen päiväväsymyksen hoidossa.

A

Modafiniili uniapneapotilaiden päiväväsymyksen hoidossa

Modafiniili parantaa sellaisten CPAP-hoidossa olevien uniapneapotilaiden päiväaikaista vireystasoa, jotka ovat merkittävästi väsyneitä, vaikka he käyttävät CPAP-hoitoa.

A

Solriamfetoli liiallisen päiväaikaisen uneliaisuuden hoidossa uniapneassa

Solriamfetoli vähentää lumelääkkeeseen verrattuna obstruktiivisessa uniapneassa liiallista uneliaisuutta keskimäärin lähes 4 ESS-pisteen (Epworth Sleepiness Scale, ESS) verran ja pidentää päiväaikaista nukahtamisviivettä keskimäärin noin 10 minuutilla ainakin lyhytaikaisessa käytössä.

A

Uniapnea ja moottoriajoneuvon kuljettaminen

Merkittävästä päiväaikaisesta väsymyksestä kärsivän uniapneapotilaan vaara joutua liikenneonnettomuuteen on lisääntynyt riippumatta uniapnean vaikeusasteesta hengityskatkosten ja happikyllästeisyyden laskujen perusteella mitattuna.

A

Uniapnean CPAP-hoito ja keski-ikäisten apnea-hypopneaindeksi

CPAP-hoito vähentää apnea-hypopneaindeksiä keski-ikäisillä uniapneaa sairastavilla.

A

Uniapnean CPAP-hoito ja subjektiivinen päiväväsymys

Uniapnean hoitona käytettävä CPAP-hoito vähentää subjektiivista päiväväsymystä.

A

Uniapneapotilaan samanaikaisen unettomuuden (COMISA; komorbidi unettomuus ja uniapnea) hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBTi-menetelmät)

Uniapneapotilaan samanaikaisen (komorbidin) unettomuuden hoitaminen lääkkeettömin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBTi-menetelmät) parantaa uniapneapotilaiden yöunen laatua, CPAP-hoitoon sitoutumista ja päiväaikaista toimintakykyä.

B

Apneakisko ja ylähengitysteiden tilavuus (3D)

Apneakisko ilmeisesti lisää obstruktiivista uniapneaa sairastavien aikuisten ylähengitysteiden volyymia.

B

Apneakiskon protruusioaste

Apneakiskohoidossa alaleuan eteenpäin tuonnin määrällä ei ilmeisesti ole vaikutusta hoidon onnistumiseen.

B

CPAP-hoidon vaikutus uniapneapotilaan glukoosiaineenvaihduntaan

CPAP-hoito ilmeisesti parantaa erityisesti päiväväsyneiden uniapneapotilaiden glukoositasapainoa ja insuliiniresistenssiä varsinkin, jos käyttötunteja on vuorokaudessa enemmän kuin neljä.

B

CPAP-hoito ja uniapneaa sairastavan elämänlaatu

CPAP-hoito ilmeisesti parantaa keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavien potilaiden elämänlaatua. Elämänlaadun koheneminen näyttää olevan yhteydessä päiväaikaisen väsymyksen vähenemiseen.

B

Epworth Sleepiness Scale (ESS) liikenneonnettomuusriskin arvioinnissa uniapneapotilailla

Ainoastaan matalien ESS-kyselyn (Epworth Sleepiness Scale) pistemäärien perusteella ei ilmeisesti voida arvioida luotettavasti uniapneapotilaan ajovireyttä ajokykyä ajatellen.

B

Itsesäätyvä CPAP-laite ja uniapneapotilaan hoitoon sitoutuminen

Itsesäätyvä CPAP-laite ei eroa hoitoon sitoutumisen kannalta merkittävästi vakiopaineisesta CPAP-laitteesta.

B

Kaksoispaine- tai C-flex-laite ja uniapneapotilaan hoitoon sitoutuminen

Uloshengityksen keventäminen CPAP-hoidossa (esimerkiksi kaksoispaineventilaattorilla tai C-flex-toiminnolla) ei näyttäisi parantavan hoitoon sitoutumista.

B

Kefalometria uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Tietyt kasvojen ja ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet ilmeisesti liittyvät obstruktiiviseen uniapneaan aikuisilla.

B

Kieliluun aseman yhteys uniapneaan

Kieliluun alhainen sijainti ilmeisesti liittyy uniapneaan ainakin miehillä.

B

Kirurginen laihdutushoito ja uniapnea

Kirurginen laihdutushoito ilmeisesti lieventää uniapnean vaikeusastetta.

B

Kompressiosukat uniapnean hoitomuotona

Kompressiosukkahoito ilmeisesti lieventää uniapnean vaikeusastetta.

B

Kostutin CPAP-hoitoon liittyvien uniapneaa sairastavan potilaan ylähengitysteiden oireiden lievittämisessä

Kostuttimen käyttö CPAP-hoidossa vähentänee ylähengitystieoireita.

B

Kostuttimen käytön vaikutus hoitomyöntyvyyteen uniapneapotilaan CPAP-hoidon aikana

Kostuttimen käyttö CPAP-hoidossa ei ilmeisesti merkittävästi vaikuta hoidon hyväksyttävyyteen, siedettävyyteen tai hoitomyöntyvyyteen potilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea uniapnea.

B

Leukakirurgia uniapnean hoidossa

Ylä- ja alaleukaa eteenpäin tuovat kirurgiset toimenpiteet ovat ilmeisesti tehokkaita obstruktiivisen uniapnean hoidossa.

B

Liikuntaharjoittelu uniapnean hoitomuotona

Säännöllinen liikuntaharjoittelu ilmeisesti lieventää uniapnean vaikeusastetta ja oireita.

B

Monitasoradiotaajuuskirurgia (RFA) uniapnean hoidossa

Nielun alueen monitasoradiotaajuuskirurgia (RFA) voi vähentää oireita ja parantaa elämänlaatua lievän – keskivaikean uniapnean hoidossa, mutta 2–5 kuukauden mittaisessa seurannassa sillä ei liene vaikutusta AHIin.

B

Nenäkirurgian vaikutus uniapneaan

Nenän avaava kirurgia saattaa helpottaa uniapnean oireita, mutta uniapnean objektiivisiin löydöksiin toimenpiteillä on vain vähän vaikutusta. Leikkaukset voivat vähentää tarvittavaa CPAP-hoidon painetasoa ja lisätä CPAP-hoitoon sitoutumista.

B

Trakeostomia ja uniapnea

Trakeostomia ilmeisesti vähentää merkitsevästi uniapnean oireita, löydöksiä ja sydänkuolleisuutta.

B

Uniapneaa sairastavan ylähengitysteiden ja kasvojen alueen kirurginen hoito verrattuna konservatiiviseen hoitoon

Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoidossa ylähengitysteiden ja kasvojen alueen kirurgisen hoidon eduista konservatiivisiin hoitoihin verrattuna ei ole pitkäaikaisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

B

Uniapneakiskohoidon ja CPAP-hoidon vertailu aikuisten uniapneassa

CPAP-hoito on ilmeisesti apneakiskohoitoa tehokkaampi aikuisten uniapneassa objektiivisten mittareiden perusteella. Sen sijaan subjektiivisia oireita ne saattavat hoitaa yhtäläisesti. Hoitoon sitoutuminen on parempaa kiskohoidolla. Yksilöllinen harkinta on tärkeää hoidon valinnassa.

B

Uniapneakiskon käyttö ja CPAP-hoito päiväaikaisen uneliaisuuden vähentämisessä

Sekä uniapneakisko että CPAP-hoito ilmeisesti vähentävät jossain määrin päiväaikaista uneliaisuutta.

B

Uniapneapotilaan sympatikotonian väheneminen CPAP-hoidon aikana

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvä lisääntynyt sympatikotonia ilmeisesti vähenee pitkäaikaisen CPAP-hoidon aikana.

C

Apneakisko ja CPAP-yhdistelmähoidot

Apneakiskon käyttö CPAP-laitehoidon tukena saattaa auttaa alentamaan CPAP-laitteen optimaalista painetasoa potilailla, joille CPAP-laite korkean paineen vuoksi yksistään ei sovellu.

C

Apneakiskohoitoon sitoutuminen

Hoitoon sitoutuminen lienee parempi kustomoiduilla kuin ei-kustomoiduilla apneakiskoilla.

C

Apneakiskon käyttöön liittyvät TMD-oireet

Apneakiskohoidolla ei liene vaikutusta purentaelimistön kipu ja toimintahäiriö (TMD) -oireiden kehittymiseen tai pahenemiseen.

C

Bentsodiatsepiinien kaltaisten unilääkkeiden käyttö uniapneapotilaan unettomuuden hoidossa CPAP-hoidon onnistumisen parantamiseksi

Lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien kaltaisten unilääkkeiden (Z-lääkkeiden) lyhytaikainen käyttö saattaa tulla joissakin tapauksissa kyseeseen uniapneapotilaiden CPAP-hoidon aloituksessa ja hoitoon sitoutumisessa potilaan nukahtamisen edistämiseksi.

C

CPAP-hoidon tuntimäärä ja uniapneapotilaan kliininen hoitovaste

CPAP-hoidolla on annosvastesuhde: mitä enemmän laitetta nukkuessa käytetään, sitä parempi hoitovaste saadaan. Yleensä suositellaan vähintään 4 tunnin keskimääräistä käyttöä yössä.

C

CPAP-hoidon vaikutus uniapneaa sairastavan keuhkovaltimopaineeseen

Uniapnean tehokas CPAP-hoito pienentänee keuhkovaltimopainetta keskivaikeaa – vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavilla muuten terveillä miespuolisilla potilailla.

C

CPAP-hoidon vaikutus uniapneaa sairastavan potilaan eteisvärinän uusiutumiseen

CPAP-hoito estänee eteisvärinän uusiutumista uniapneasta ja toistuvasta eteisvärinästä kärsivillä potilailla.

C

CPAP-hoito ja uniapneaa sairastavan sydämen hitaat rytmihäiriöt

Uniapnean CPAP-hoito estänee sydämen hitaiden rytmihäiriöiden uusiutumista.

C

CPAP-hoito uniapneapotilaan sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin estämisessä

CPAP-hoito saattaa estää sepelvaltimotautitapahtumia ja aivoinfarkteja ainakin uniapneaa sairastavilla miehillä.

C

Kirurginen hoito konservatiiviseen hoitoon verrattuna uniapnean hoidossa

Uvulopalatopharyngoplastia vähentää konservatiivista hoitoa enemmän uniapnean oireita, mutta ei objektiivisia löydöksiä alle 65-vuotiailla miespotilailla vuoden mittaisen seurannan aikana.

C

Laseravusteinen uvulopalatoplastia (LAUP) ja uniapnea

Pehmeän suulaen ja uvulan laseravusteisesta leikkauksesta ei liene merkitsevää apua lievän obtruktiivisen uniapnean hoidossa.

C

Monitasokirurgia uniapnean hoidossa

Monitasokirurgiasta (multilevel surgery) saattaa olla hyötyä uniapneapotilaille, joilla konservatiivinen hoito epäonnistuu tai jotka eivät siedä sitä. Etenkin toimenpiteisiin, joissa kielen kantaa käsitellään, liittyy lisääntynyt haittatapahtumien vaara. Monitasokirurgian tulokset näyttävät tarkoin valikoiduilla potilailla olevan parempia kuin yksitasokirurgiassa.

C

Pulssioksimetrin käyttö uniapnean seulontadiagnostiikassa

Koko yön kestävällä pulssioksimetrirekisteröinnillä ei voida sulkea pois obstruktiivista uniapneaa.

C

Uniapneakisko ja kohonnut verenpaine

Uniapneakiskon käyttö saattaa laskea kohonnutta verenpainetta uniapneapotilailla.

C

Uniapneakisko ja masennusoireet

Uniapneakisko saattaa lievittää masennusoireita.

C

Uniapneakisko ja valtimoveren happikyllästeisyys

Apneakiskon käyttö saattaa parantaa valtimoveren happikyllästeisyyttä obstruktiivista uniapneaa sairastavilla aikuisilla.

C

Uniapneakiskohoito ja elämänlaatu

Uniapneakiskon käyttö saattaa parantaa uniapneapotilaan elämänlaatua.

C

Uniapnean CPAP-hoito ja objektiivinen päiväväsymys

CPAP-hoito saattaa lisätä objektiivista hereillä pysymistä ja vähentänee objektiivisesti mitattua nukahtamisalttiutta.

C

Uniapneapotilaan CPAP-hoito ja masennusoireet

Uniapnean CPAP-hoito saattaa lieventää masennusoireita.

C

Uniapneapotilaan hengitysilmavirtauksen mittaus osana polygrafiaa

Nenähengityksen nenäpaineanturi näyttää olevan ilmavirtauksen herkin mittari.

C

Univiivetutkimukset ja ajokyky

Univiivetutkimusten korrelaatio ajosuoriutumiseen ei ole yhdenmukainen.

C

Yksivaiheinen radiotaajuuskirurgia uniapnean hoidossa

Pehmeän suulaen yksivaiheinen radiotaajuuskirurgia ei näyttäisi tehoavan lievässa uniapneassa.

C

Ylähengitysteiden h ermostimulaatiohoito uniapneassa

Genioglossus-hermon unenaikainen aktivaatio hypoglossus-hermon stimulaatiolla saattaavähentää hengityskatkoksia keskivaikeaa–vaikeaa uniapneaa sairastavilla aikuisilla avaamalla unen aikana ylähengitysteitä.

D

Tonsillektomia ja uniapnea

Tonsillektomia voi olla tehokas uniapnean hoito myös aikuisilla, joilla todetaan suuret nielurisat.

Kasvojen profiilit ja purentasuhde
Mallampati-luokitus
Rajoittuneen ilmavirran arviointi ilmavirtakanavalta
Uniapnean hoitoalgoritmi

Aiheeseen liittyviä suosituksia