Alahengitystieinfektiot (lapset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
16.5.2023

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

Virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)

  • Lapsen virusinfektioon liittyvä yskä on itsestään paraneva tauti, jota ei hoideta antibiooteilla.
  • Yskänlääkkeitä ja beetasympatomimeettejä ei suositella käytettäväksi lasten yskän hoidossa.

Kurkunpäätulehdus (laryngiitti)

  • Suun kautta annettavalla glukokortikoidilla voidaan ehkäistä laryngiittia sairastavien uudelleen hoitoon hakeutumista.
  • Inhaloitava adrenaliini lievittää laryngiitin äkillisiä ja vaikeita oireita tehokkaasti.
  • Höyryhengitys ei lievennä laryngiitin oireita.

Bronkioliitti

  • Pienen imeväisen bronkioliitin tärkein aiheuttaja on respiratory syncytial -virus (RS-virus).
  • Apneoita ja bronkioliittiin liittyvää hengitysvajausta esiintyy etenkin keskosena syntyneillä ja alle 3 kuukauden ikäisillä.
  • Glukokortikoidit ja raseeminen adrenaliini ovat tehottomia bronkioliitin hoidossa.
  • Tärkeintä on tunnistaa riskipotilaat ja lähettää heidät sairaalaseurantaan.

Obstruktiivinen bronkiitti

  • Obstruktiivisen bronkiitin hoidossa käytetään inhaloitavia beetasympatomimeettejä. Tilajatkeen kautta annosteltu beetasympatomimeetti ilmeisesti vähentää oireita tehokkaammin ja aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia kuin lääkesumuttimen kautta annosteltu beetasympatomimeetti.
  • Säännöllisesti annetut glukokortikoidi-inhalaatiot ovat ilmeisesti tehottomia toistuvaan virusinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden ehkäisyssä alle 2-vuotiailla.
  • Jos oireet jatkuvat tai päivystyskäynnit toistuvat, on syytä miettiä astmatutkimusten tarvetta.

Keuhkokuume (pneumonia)

  • Keuhkokuva on yleensä tarpeeton hyväkuntoisella lapsella, jolla todetaan avohoitokeuhkokuume auskultaatiolöydösten ja kliinisten löydösten perusteella.
  • Keuhkokuva on kuitenkin tarpeellinen korkeakuumeisella, selvästi sairaalla lapsella, jolla epäillään keuhkokuumetta tai keuhkokuumeen komplikaatiota tai jolla infektiofokus on epäselvä. Nämä potilaat kuuluvat usein erikoissairaanhoidon arvioon.
  • Avohoidossa keuhkokuume hoidetaan ensisijaisesti viiden vuorokauden amoksisilliinihoidolla. Jos epäillään mykoplasman aiheuttamaa infektiota, hoitoon lisätään makrolidi.
  • Pienen lapsen keuhkokuume ei aina vaadi antibioottihoitoa, jos löydökset sopivat virusinfektioon.
  • Vakavasti sairaat keuhkokuumepotilaat hoidetaan sairaalassa ensisijaisesti suonensisäisellä penisilliinihoidolla. Jos epäillään mykoplasman aiheuttamaa infektiota, hoitoon lisätään makrolidi.
  • Ellei potilaan tila selvästi parane 48 tunnissa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen, pitää epäillä keuhkokuumeen komplikaatiota.
  • Lapsen keuhkokuume ei yleensä vaadi jälkitarkastusta eikä keuhkokuvakontrollia.

Influenssa

  • Neuraminidaasin estäjät lyhentävät lasten influenssan oireiden kestoa, jos lääkehoito aloitetaan 48 tunnin kuluessa oireiden alusta.
  • Influenssavirusten A ja B testaaminen on suositeltavaa influenssakauden aikana lääkärin vastaanotolle hakeutuvilta lapsilta, joilla on alahengitystieinfektio ja joiden oireiden alusta on kulunut alle 48 tuntia.
  • Lääkärin vastaanotolle hakeutuville lapsille suositellaan influenssaan lääkitystä, jos influenssa on todettu testaamalla ja oireiden alusta on alle 48 tuntia.

Hinkuyskä

  • Hinkuyskää pitää epäillä erityisesti pienillä, vielä rokottamattomilla imeväisillä (alle 3 kk), joilla pääasiallinen oire on yskä.
  • Pienet imeväiset, joilla epäillään hinkuyskää, tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.
  • Hinkuyskä hoidetaan makrolidiantibiootilla.

Mikrobiologinen diagnostiikka ja sen vaikutus hoitoon

  • Lasten mykoplasmataudin tutkimista serologisin testein ei pidetä yleensä hyödyllisenä.
  • Influenssan diagnosointi influenssakauden aikana on hyödyllistä.
  • Muiden hengitystievirusten laajalla laboratoriotestauksella ei ole merkitystä alahengitystieinfektioita sairastavan lapsen avohoidossa.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suosituksen tavoitteena on parantaa lasten alahengitystieinfektioiden hoidon laatua eli
    • parantaa diagnostiikan osuvuutta ja ohjata tutkimusten oikeaa käyttöä
    • parantaa päivystyshoidon laatua
    • auttaa havaitsemaan, milloin lapsipotilas tarvitsee sairaalahoitoa
    • ohjata tarkoituksenmukaiseen antibioottien, glukokortikoidien, inhaloidun adrenaliinin ja inhaloitujen beetasympatomimeettien käyttöön
    • opettaa tunnistamaan uhkaavat komplikaatiot
    • ohjata järkevään jatkoseurantaan.
  • Suosituksen kohderyhmiä ovat terveydenhuollon ammattilaiset
    • avoterveydenhuollossa
    • perusterveydenhuollon ja lastentautien erikoissairaanhoidon päivystysyksiköissä.
  • Suosituksessa käsitellään lasten kotisyntyisten alahengitystieinfektioiden akuuttihoitoa (tehohoito pois lukien).
  • Suosituksessa ei oteta kantaa vakavia perussairauksia sairastavien lasten infektioiden hoitoon ja ehkäisyyn.
  • Astman diagnostiikka ja hoito käsitellään Käypä hoito -suosituksessa Astma «Astma»4.
  • Suosituksessa ei oteta kantaa COVID-19-infektion diagnostiikkaan ja hoitoon. Voimassa olevista COVID-19-suosituksista saa ajantasaisen tiedon THL:n sivustolta «http:\\www.thl.fi»2.

Potilasnäkökulmia

  • Suositusta varten tehtiin potilasnäkökulmasta tiedonhaku, jonka tulos oli verraten vähäinen. Kirjallisuushaussa löytyneet tutkimukset keskittyivät pääosin bronkioliittiin ja olivat pääosin laadullisia ja pienillä aineistoilla tehtyjä.

Määritelmiä

  • Tässä suosituksessa alahengitystieinfektioihin luetaan kaikki äänihuulitason alapuolella esiintyvät infektiot:
    • virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)
    • kurkunpäätulehdus (laryngiitti)
    • virusinfektioon liittyvä uloshengitysvaikeus alle 3-vuotiaalla lapsella:
      • bronkioliitti (alle 12 kuukauden ikäisen ensimmäinen uloshengitysvaikeus)
      • obstruktiivinen bronkiitti (12–36 kuukauden ikäisen lapsen virusinfektioon liittyvä uloshengitysvaikeus)
    • keuhkokuume (pneumonia)
      • Kliininen määritelmä: Keuhkokudoksen tulehdus, joka todetaan kliinisten oireiden ja löydösten perusteella ja voidaan tarvittaessa varmentaa kuvantamistutkimuksella.
      • Radiologinen määritelmä: Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan lapsen keuhkokuvassa pneumoniaksi tulkitaan ensisijaisesti alveolaarinen konsolidaatio ja interstitielli muutos silloin kun siihen liittyy pleuraneste «Keuhkokuvan tulkinta»1. WHO:n kriteeristö on kehitetty alun perin rokotetutkimuksia varten, joten määritelmä tähtää nimenomaan bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen tunnistamiseen.
  • Taudinaiheuttajista käsitellään erikseen mykoplasmaa keuhkokuumeen yhteydessä. Lisäksi omina sairauksinaan käsitellään influenssaa ja hinkuyskää, joka on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama infektio.

Etiologia ja diagnostiikka

Käypä hoito -työryhmä suosittelee, ettei laajaa hengitystievirusten nopeaa diagnostiikkaa käytetä avoterveydenhuollossa rutiiniluonteisesti alahengitystieinfektioiden diagnostiikassa.

Mikrobiologinen diagnostiikka ja sen vaikutus hoitoon

Virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)

Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että yskänlääkkeitä ja beetasympatomimeettejä ei käytetä virusinfektion laukaiseman yskän hoitoon.

Kurkunpäätulehdus

Käypä hoito -työryhmä suosittelee kurkunpäätulehdukseen liittyvän hengitysvaikeuden hoidoksi suun kautta annettavaa glukokortikoidia ja vaikeassa, äkillisessä tilanteessa lisäksi inhaloitavaa raseemista adrenaliinia.

Taulukko 1. Glukokortikoidien ja sympatomimeettien käyttö lasten alahengitystieinfektioissa.
Diagnoosi Suositeltu hoito
Glukokortikoidi Sympatomimeetti
1) Raseeminen adrenaliini laimennetaan 2–3 ml:aan isotonista (0,9-prosenttista) keittosuolaliuosta ennen inhalaatiota. Mikäli raseemista adrenaliinia ei ole saatavilla, voidaan käyttää adrenaliinia 1 mg/ml inhaloiden annoksella 0,2 mg/kg ad 5 mg. Alle 2 ml:n annos laimennetaan kuten raseeminen adrenaliini.
2) Pienten lasten inhaloitavien lääkkeiden antamisessa huomioitavia asioita on käsitelty tarkemmin Astma Käypä hoito -suosituksen lisätietoaineistossa «Alle 5-vuotiaiden lasten inhaloitavat astmalääkkeet»6.
3) Hyötyosuus on todennäköisesti suurempi, mikäli annostellaan yksi suihke kerrallaan tilajatkeeseen «Csonka P, Tapiainen T, Mäkelä MJ, ym. Optimal admi...»37.
Laryngiitti Beetametasoni 0,25–0,4 mg/kg/vrk (enintään 7 mg) kerta-annoksena suun kautta veteen liotettuja tabletteja
tai deksametasoni 0,15–0,6 mg/kg (enintään 8 mg) kerta-annoksena suun kautta
Lisähoitona tarvittaessa budesonidi 2 000 µg lääkesumuttimella, kerta-annos
Raseeminen adrenaliini1) lääkesumuttimella annettuna
4–5 kg 0,2 ml (4,5 mg)
6–7 kg 0,3 ml (6,8 mg)
8–9 kg 0,4 ml (9,0 mg)
> 10 kg 0,5 ml (11 mg)
Akuutti bronkiitti (yskä) Ei glukokortikoidia Ei beetasympatomimeettejä
Virusinfektioon liittyvä uloshengitysvaikeus:
Bronkioliitti Ei glukokortikoidia Ei beetasympatomimeettejä eikä raseemista adrenaliinia
Obstruktiivinen bronkiitti Ei glukokortikoidia Salbutamoli 0,1 mg inhalaatioaerosoli tilajatkeella annettuna2):
  • Päivystyspisteessä: 6 suihketta (1 kerrallaan3) tilajatkeeseen) 20 minuutin välein yhteensä ad 3 kertaa
  • Jatkohoito kotona: vähintään 2 suihketta 3–6 kertaa vuorokaudessa (1 kerrallaan2) tilajatkeeseen) valveillaoloaikana 2–4 vuorokauden ajan
Keuhkokuume Ei glukokortikoidia Ei beetasympatomimeettejä
Hinkuyskä Ei glukokortikoidia Ei beetasympatomimeettejä

Infektion laukaisema uloshengitysvaikeus alle 3-vuotiaalla

Bronkioliitti

Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että bronkioliittipotilaille ei käytetä kortikosteroideja eikä lääkeinhalaatioita. Tärkeää on, että riskipotilaat tunnistetaan ja lähetetään lastenlääkärin arvioon.

Määritelmä, oireet ja diagnostiikka

Hoito

Obstruktiivinen bronkiitti

Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että pienten lasten obstruktiivisen bronkiitin oireenmukaisessa lääkehoidossa käytetään beetasympatomimeetti-inhalaatioita.

Määritelmä, oireet ja diagnostiikka

  • Obstruktiiviseksi bronkiitiksi on Suomessa yleensä kutsuttu 12–36 kuukauden ikäisen lapsen akuutin virusinfektion laukaisemaa uloshengitysvaikeutta.
  • Diagnoosi on kliininen, eikä radiologisia tutkimuksia tai laboratoriotutkimuksia tarvita, mikäli taudinkuva on tyypillinen.

Hoito

Ennuste

Keuhkokuume

Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että avohoitokeuhkokuume hoidetaan yleensä viiden vuorokauden amoksisilliinihoidolla. Lieväoireinen lapsi, jonka oireet viittaavat ensisijaisesti virustautiin, ei tarvitse antibioottihoitoa. Potilaat, joiden kuume ei laske 48 tunnin kuluessa keuhkokuumeen hoidon aloituksesta, arvioidaan uudelleen, ja potilaat, joilla epäillään keuhkokuumeen komplikaatiota, lähetetään sairaalahoitoon.

Aiheuttajat ja esiintyvyys

Oireet ja diagnostiikka

Radiologinen diagnostiikka

Taulukko 2. Keuhkokuvan tarpeellisuus lasten alahengitystieinfektioiden diagnostiikassa.
1) Jos tiedossa on vierasesine hengitysteissä, tehdään kliinisen tilanteen mukaan tähystys ilman kuvausta.
2) Jos epäillään vierasesinettä hengitysteissä, otetaan keuhkojen etukuva sisään- ja uloshengityksessä.
Keuhkokuva yleensä tarpeeton Keuhkokuva tarpeellinen
  • Bronkiitti (yskä flunssan yhteydessä)
  • Laryngiitti, bronkioliitti, obstruktiivinen bronkiitti
  • Kliinisesti todettu avohoitokeuhkokuume hyväkuntoisella lapsella (auskultaatiolöydös inspirium-ritinä)
  • Korkeakuumeinen selvästi sairas lapsi, jolla epäillään keuhkokuumetta tai infektiofokus on epäselvä
  • Auskultoiden selvästi hiljentyneet hengitysäänet
  • Keuhkokuumepotilaalla kuume jatkuu yli 48 tuntia antibioottihoidon aloituksen jälkeen
  • Harvinaisen sydänperäisen hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka (myokardiitti, vajaatoiminta)
  • Epäily vierasesineestä hengitysteissä1), 2)

Hoito ja seuranta

Komplisoitunut keuhkokuume

Komplikaatioiden kuvantaminen

Taulukko 3. Mikrobilääkehoito lasten alahengitystieinfektioissa.
Diagnoosi Suositeltu hoito
1) Makrolidin teho vaikeassa avohoitokeuhkokuumeessa voi olla riittämätön.
2)Vakavassa penisilliiniallergiassa noin 5 % voi saada oireita myös ensimmäisen polven kefalosporiineista, mutta vakavat reaktiot ovat hyvin harvinaisia «Robinson JL, Hameed T, Carr S Practical aspects of...»98, «Pichichero ME Use of selected cephalosporins in pe...»99, «Sirkeoja S, Huttunen R, Korhonen L, Syrjänen J. On...»100.
3)Staphylococcus aureus on harvinainen mutta mahdollisesti vakava taudinaiheuttaja, ja on huomioitava, että penisilliini ei kata S. aureus -infektioita. Penisilliinin kombinoiminen klindamysiiniin on perusteltua, jos epäillään harvinaista Streptococcus pyogenes -infektiota.
4) Influenssan lähikontaktien ennaltaehkäisevässä hoidossa (yli 3 kk:n ikäisille suuressa vaikean influenssan riskissä oleville lapsille) annetaan 1 annos päivässä 10 vrk:n ajan.
p.o. = suun kautta
i.v. = laskimonsisäisesti
Taulukon «Mikrobilääkehoito lasten alahengitystieinfektioissa....»3 lääkeannokset perustuvat viitteisiin «NICE guideline. Pneumonia (community-acquired): an...»89, «American Academy of Pediatrics (Author), David W. ...»101, «Nelson J. 2019 Nelson's Pediatric Antimicrobial Th...»102.
Laryngiitti Ei antibioottia
Bronkiitti (yskä) Ei antibioottia
Bronkioliitti Ei antibioottia
Obstruktiivinen bronkiitti Ei antibioottia
Avohoitokeuhkokuume Amoksisilliini
  • Perusannos: 40–45 mg/kg/vrk: 3 annokseen jaettuna p.o. yleensä 5 vrk
  • Suuri annos, mikäli epäillään penisilliinille resistenttiä kantaa: 80–90 mg/kg/vrk (enintään 4 000 mg/vrk1)): 3 annokseen jaettuna p.o. yleensä 5 vrk
  • Penisilliiniallergia2)
  • Makrolidit1)
    • Atsitromysiini (annostelu kerran päivässä): 10 mg/kg 3 vrk (enintään 1 500 mg/koko kuuri)
    • Klaritromysiini 15 mg/kg/vrk: 2 annokseen jaettuna (enintään 1 000 mg/vrk), yleensä 7 vrk

Doksisykliini (yleensä vain yli 8-vuotiaille) p.o. 2,2–4,4 mg/kg/vrk: 2 annokseen jaettuna (enintään 200 mg/vrk), yleensä 7 vrk
  • Mykoplasmakeuhkokuume
Lisää makrolidi tai doksisykliini (yleensä vain yli 8-vuotiaille), jos mykoplasmaepäily
Sairaalahoitoinen keuhkokuume G-penisilliini3) 100 000–300 000 ky/kg/vrk: 4–6 annokseen jaettuna i.v (enintään 24 000 000 ky/vrk)
  • Penisilliiniallergia2)
Kefuroksiimi
  • 100–150 mg/kg/vrk: 3 annokseen jaettuna i.v. (enintään 6 000 mg/vrk)

Keftriaksoni
100 mg/kg/vrk: 1–2 annokseen jaettuna i.v. (enintään 4 000 mg/vrk)
  • Mykoplasmakeuhkokuume
Lisää makrolidi tai doksisykliini (yleensä vain yli 8-vuotiaille), jos mykoplasmaepäily
Influenssa Oseltamiviiri (yleensä 5 vrk) p.o.4)
  • Alle 12 kk:n ikäiset 6 mg/kg/vrk
  • Yli 12 kk:n ikäiset ja alle 15 kg:n painoiset 30 mg x 2
  • 16–23 kg:n painoiset 45 mg x 2
  • 24–40 kg:n painoiset 60 mg x 2

Yli 40 kg:n painoiset 75 mg x 2 p.o. (maksimiannos)
Hinkuyskä Atsitromysiini 10 mg/kg (enintään 2 500 mg/koko kuuri): 1 annoksena 5 vrk tai
klaritromysiini 15 mg/kg/vrk (enintään 1 000 mg/vrk): 2 annokseen jaettuna yhteensä 7 vrk p.o.

Influenssa

Käypä hoito -työryhmä suosittelee influenssavirusten testaamista lääkärin hoitoon hakeutuvilta lapsilta, joiden alahengitystieinfektio-oireiden alusta on alle 48 tuntia, koska nämä lapset voivat hyötyä viruslääkityksestä.

Hinkuyskä

Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että hinkuyskää tulee epäillä alle 3 kuukauden ikäisillä imeväisillä, joiden pääasiallinen oire on yskä, ja lähettää heidät herkästi lastenlääkärin arvioon. Makrolidiprofylaksiaa suositellaan koko perheelle yhden perheenjäsenen sairastuttua, erityisesti jos perheessä on imeväisikäisiä lapsia.

Sairaalahoidon indikaatiot ja komplikaatioiden tunnistaminen

Taulukko 4. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen indikaatiot lasten alahengitystieinfektioissa1).
Diagnoosi Erikoissairaanhoitoon lähettämisen indikaatiot (mikä tahansa alla olevista)
1) Näitä kriteereitä ei voida käyttää puhelinneuvonnassa, vaan lapsen tila täytyy arvioida lääkärissä aina, jos perhe on tilanteesta huolissaan. Lisäksi erikoissairaanhoitoon voidaan tehdä lähete myös muusta syystä, jos arvioiva lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi.
Laryngiitti Levossa selvä hengitysvaikeus annetun ensihoidon jälkeen tai pienentynyt happisaturaatio
Bronkioliitti Apneat tai niiden suuri riski (erityisesti alle 1 kuukauden ikäiset ja keskoset)
Tihentynyt hengitys (erityisesti alle 3 kuukauden ikäisillä)
Voimakas hengitystyö (rintakehän vetäytymät, nenänsiipihengitys)
Pienentynyt happisaturaatio (< 95 %)
Selvästi huonontunut syöminen
Merkittävä perussairaus
Obstruktiivinen bronkiitti Vaikea hengitysvaikeus annetun ensihoidon jälkeen tai pienentynyt happisaturaatio (< 95 %)
Keuhkokuume Yleistilan heikkeneminen tai selvä hengitysvaikeus
Pienentynyt happisaturaatio (< 95 %)
Keuhkokuumeen komplikaatio tai sen epäily
Suun kautta otettavan lääkkeen antamisen epäonnistuminen
Alle 6 kuukauden ikä tai merkittävä perussairaus
Hinkuyskä Rokottamattoman tai vain yhden rokotuksen saaneen imeväisen hinkuyskäepäily

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Alahengitystieinfektiot (lapset) -suosituksen historiatiedot «Alahengitystieinfektiot (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»15

Puheenjohtaja:

Terhi Tapiainen, LT, professori, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; OYS Lapset ja nuoret ja Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Kokoava kirjoittaja:

Ilona Mikkola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Lapin hyvinvointialue ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jäsenet:

Katri Backman, LT, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; Kuopion yliopistollinen sairaala, Lasten ja nuorten klinikka

Merja Helminen, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; TAYS:n lastentautien vastuualue

Eliisa Kekäläinen, LT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; bakteriologian ja immunologian osasto, Helsingin yliopisto ja HUS Diagnostiikkakeskus, kliininen mikrobiologia

Tea Nieminen, LT, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; HUS

Kirsi Nuolivirta, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri; Seinäjoen keskussairaala

Ville Peltola, LT, professori, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; TYKS:n Lasten ja nuorten klinikka ja Turun yliopisto

Raija Seuri, LL, lastenradiologian erikoislääkäri

Satu-Maaria Walle, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, alueellinen koulutusylilääkäri; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 16.5.2023 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Katri Backman: Sivutoimet: lastentautien erikoislääkäri, Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy, Vaalijalan kuntayhtymä, Mikkelin keskussairaala ja Kainuun keskussairaala. Tutkimusrahoitus: Orionin tutkimussäätiö, tutkimusapuraha. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Sanofi Advisory Board. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: CSL Behring. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM pandemiajaos. Muut sidonnaisuudet: Orion oyj.

Merja Helminen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valviran asiantuntija.

Eliisa Kekäläinen: Sivutoimet: erikoislääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus, Kliininen mikrobiologia, HUS. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: AstraZeneca, Janssen-Cilag, Pfizer. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Roche Diagnostics. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: puheenjohtaja, Suomen lääkäriliiton Kliiniset mikrobiologit -alaosasto; hallituksen jäsen, Kliiniset mikrobiologit ry. Ohjaushankkeet: Soluterapiayhteistyön asiantuntijaryhmän jäsen, HUS ja Helsingin yliopisto.

Ilona Mikkola: Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; laatukouluttaja, Conmedic Oy; yleislääkäri, Mehiläinen Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Suomen Lääkäriliitto, Suomen yleislääkärit. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Yleislääkärilehden tieteellinen toimituskunta, jäsen; Lääkäreiden eettinen foorumi, jäsen; Suomen yleislääketieteen yhdistys, varapuheenjohtaja; Duodecimin valtuuskunta, jäsen.

Tea Nieminen: Sivutoimet:yksityislääkäri; Pikkujätti. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Osallistuminen Advisory boardin kokoukseen: MSD, Pfizer, Sanofi. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: KRAR, Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä, SLY:n edustaja toimikauden, joka päättyi 1.9.2020.

Kirsi Nuolivirta: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Ville Peltola: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautien neuvottelukunnan jäsen, Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintatyöryhmän asiantuntija.

Raija Seuri: Sivutoimet: STUK, kliininen konsultti. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Aava, luentopalkkio. Ohjaushankkeet: Palko, kuvantamistutkimusten jaosto; ESR, EU-JUST-CT-projekti; ESR, QUADRANT-projekti; IAEA, Patient Safety during Medical Procedures Using Radiation.

Terhi Tapiainen: Sivutoimet: Lääkärikeskus Mehiläinen, Oulu, iltavastaanotto kerran viikossa. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Infektiotutkimusyhdistys, puheenjohtaja; KRAR, varapuheenjohtaja; Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, asiantuntijajäsen.

Satu-Maaria Walle: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliiton professiovaliokunta, Helsinki, jäsen. Muut sidonnaisuudet: Orion Oyj:n osakkeita.

Kirjallisuusviite

Alahengitystieinfektiot (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»3

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Piché-Renaud PP, Thibault LP, Essouri S, ym. Parents' perspectives, information needs and healthcare preferences when consulting for their children with bronchiolitis: A qualitative study. Acta Paediatr 2021;110:944-951 «PMID: 33006194»PubMed
  2. Campbell A, Hartling L, Louie-Poon S, ym. Parent Experiences Caring for a Child With Bronchiolitis: A Qualitative Study. J Patient Exp 2020;7:1362-1368 «PMID: 33457588»PubMed
  3. Pratt MTG, Abdalla T, Richmond PC, ym. Prevalence of respiratory viruses in community-acquired pneumonia in children: a systematic review and meta-analysis. Lancet Child Adolesc Health 2022;6:555-570 «PMID: 35636455»PubMed
  4. Li Y, Wang X, Blau DM, ym. Global, regional, and national disease burden estimates of acute lower respiratory infections due to respiratory syncytial virus in children younger than 5 years in 2019: a systematic analysis. Lancet 2022399:2047-2064
  5. Wang X, Li Y, O'Brien KL, ym. Global burden of respiratory infections associated with seasonal influenza in children under 5 years in 2018: a systematic review and modelling study. Lancet Glob Health 2020;8:e497-e510 «PMID: 32087815»PubMed
  6. Jartti T, Jartti L, Peltola V, ym. Identification of respiratory viruses in asymptomatic subjects: asymptomatic respiratory viral infections. Pediatr Infect Dis J 2008;27:1103-7 «PMID: 18978518»PubMed
  7. Ruuskanen O, Lahti E, Jennings LC, ym. Viral pneumonia. Lancet 2011;377:1264-75 «PMID: 21435708»PubMed
  8. Miller EK, Gebretsadik T, Carroll KN, ym. Viral etiologies of infant bronchiolitis, croup and upper respiratory illness during 4 consecutive years. Pediatr Infect Dis J 2013;32:950-5 «PMID: 23694832»PubMed
  9. Kengne-Nde C, Kenmoe S, Modiyinji AF, ym. Prevalence of respiratory viruses using polymerase chain reaction in children with wheezing, a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2020;15:e0243735 «PMID: 33315873»PubMed
  10. Kenmoe S, Kengne-Nde C, Ebogo-Belobo JT, Mbaga DS, Fatawou Modiyinji A, Njouom R. Systematic review and meta-analysis of the prevalence of common respiratory viruses in children 2 years with bronchiolitis in the pre-COVID-19 pandemic era. PLoS One 2020;15:e0242302
  11. Rihkanen H, Rönkkö E, Nieminen T, ym. Respiratory viruses in laryngeal croup of young children. J Pediatr 2008;152:661-5 «PMID: 18410770»PubMed
  12. Jartti T, Korppi M Rhinovirus-induced bronchiolitis and asthma development. Pediatr Allergy Immunol 2011;22:350-5 «PMID: 21535176»PubMed
  13. Peltola V, Jartti T, Putto-Laurila A, ym. Rhinovirus infections in children: a retrospective and prospective hospital-based study. J Med Virol 2009;81:1831-8 «PMID: 19697407»PubMed
  14. Christensen A, Kesti O, Elenius V, ym. Human bocaviruses and paediatric infections. Lancet Child Adolesc Health 2019;3:418-426 «PMID: 30948251»PubMed
  15. Irfan O, Muttalib F, Tang K, ym. Clinical characteristics, treatment and outcomes of paediatric COVID-19: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child 2021;106:440-8 «PMID: 33593743»PubMed
  16. Jartti T, Jartti L, Ruuskanen O, ym. New respiratory viral infections. Curr Opin Pulm Med 2012;18:271-8 «PMID: 22366993»PubMed
  17. Jartti T, Hedman K, Söderlund-Venermo M, Hyypiä T, Ruuskanen O. Uudet hengitystievirukset. Duodecim 2008;124:2313-9
  18. Ivaska L, Niemelä J, Heikkinen T, ym. Identification of respiratory viruses with a novel point-of-care multianalyte antigen detection test in children with acute respiratory tract infection. J Clin Virol 2013;57:136-40 «PMID: 23490399»PubMed
  19. Grijalva CG, Poehling KA, Edwards KM, ym. Accuracy and interpretation of rapid influenza tests in children. Pediatrics 2007;119:e6-11 «PMID: 17200259»PubMed
  20. Heinonen S, Silvennoinen H, Lehtinen P, ym. Feasibility of diagnosing influenza within 24 hours of symptom onset in children 1-3 years of age. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011;30:387-92 «PMID: 20981463»PubMed
  21. Bruning AHL, Leeflang MMG, Vos JMBW, ym. Rapid Tests for Influenza, Respiratory Syncytial Virus, and Other Respiratory Viruses: A Systematic Review and Meta-analysis. Clin Infect Dis 2017;65:1026-1032 «PMID: 28520858»PubMed
  22. Bergmann M, Haasenritter J, Beidatsch D, ym. Coughing children in family practice and primary care: a systematic review of prevalence, aetiology and prognosis. BMC Pediatr 2021;21:260 «PMID: 34088294»PubMed
  23. O'Grady KF, Drescher BJ, Goyal V, ym. Chronic cough postacute respiratory illness in children: a cohort study. Arch Dis Child 2017;102:1044-1048 «PMID: 28814419»PubMed
  24. Smith SM, Schroeder K, Fahey T Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in community settings. Cochrane Database Syst Rev 2014;(11):CD001831 «PMID: 25420096»PubMed
  25. Becker LA, Hom J, Villasis-Keever M, ym. Beta2-agonists for acute cough or a clinical diagnosis of acute bronchitis. Cochrane Database Syst Rev 2015;(9):D001726 «PMID: 26333656»PubMed
  26. Halmo LS, Wang GS, Reynolds KM, ym. Pediatric Fatalities Associated With Over-the-Counter Cough and Cold Medications. Pediatrics 2021;148 «PMID: 34607934»PubMed
  27. Green JL, Wang GS, Reynolds KM, ym. Safety Profile of Cough and Cold Medication Use in Pediatrics. Pediatrics 2017;139 «PMID: 28562262»PubMed
  28. Public Health Advisory: FDA recommends that over-the-counter cough and cold products not be used for infants and children under 2 years of age. http://www.fda.gov/drugs/drugsafety/postmarketdrugsafetyinformationforpatientsandproviders/drugsafetyinformationforheathcareprofessionals/publichealthadvisories/ucm051137.htm
  29. U.S. Food and Drug Administration. Bad Bug Book: Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook. Clostridium botulinum. http://www.fda.gov/downloads/food/foodborneillnesscontaminants/ucm297627.pdf
  30. Ruokavirasto. Clostridium botulinum ja botulismin ehkäisy. Clostridium botulinum - Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/zoonoosikeskus/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytysten-aiheuttajat/clostridium-botulinum/
  31. Chang AB, Oppenheimer JJ, Weinberger MM, ym. Management of Children With Chronic Wet Cough and Protracted Bacterial Bronchitis: CHEST Guideline and Expert Panel Report. Chest 2017;151:884-890 «PMID: 28143696»PubMed
  32. Denny FW, Murphy TF, Clyde WA Jr, ym. Croup: an 11-year study in a pediatric practice. Pediatrics 1983;71:871-6 «PMID: 6304611»PubMed
  33. Bjornson CL, Johnson DW Croup. Lancet 2008;371:329-39 «PMID: 18295000»PubMed
  34. Gates A, Gates M, Vandermeer B, ym. Glucocorticoids for croup in children. Cochrane Database Syst Rev 2018;(8):CD001955 «PMID: 30133690»PubMed
  35. Cetinkaya F, Tüfekçi BS, Kutluk G A comparison of nebulized budesonide, and intramuscular, and oral dexamethasone for treatment of croup. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2004;68:453-6 «PMID: 15013613»PubMed
  36. Klassen TP, Watters LK, Feldman ME, ym. The efficacy of nebulized budesonide in dexamethasone-treated outpatients with croup. Pediatrics 1996;97:463-6 «PMID: 8632929»PubMed
  37. Csonka P, Tapiainen T, Mäkelä MJ, ym. Optimal administration of bronchodilators with valved holding chambers in preschool children: a review of literature. Eur J Pediatr 2021;180:3101-3109 «PMID: 33877400»PubMed
  38. NICE guideline. Bronchiolitis in children: diagnosis and management. 2021. https://www.nice.org.uk/guidance/ng9
  39. Smyth RL, Openshaw PJ Bronchiolitis. Lancet 2006;368:312-22 «PMID: 16860701»PubMed
  40. Ralston SL, Lieberthal AS, Meissner HC, ym. Clinical practice guideline: the diagnosis, management, and prevention of bronchiolitis. Pediatrics 2014;134:e1474-502 «PMID: 25349312»PubMed
  41. Che D, Caillere N, Brosset P, ym. Burden of infant bronchiolitis: data from a hospital network. Epidemiol Infect 2010;138:573-5 «PMID: 19796451»PubMed
  42. THL. RSV-esiintyvyys Suomessa. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rsv/rsv-esiintyvyys-suomessa
  43. Renko M, Tapiainen T Change in respiratory syncytial virus seasonality in Finland. Acta Paediatr 2020;109:202-203 «PMID: 31441534»PubMed
  44. Waris M Pattern of respiratory syncytial virus epidemics in Finland: two-year cycles with alternating prevalence of groups A and B. J Infect Dis 1991;163:464-9 «PMID: 1995719»PubMed
  45. Teale A, Deshpande S, Burls A. Palivizumab and the importance of cost effectiveness. BMJ 2009;338:b1935
  46. Hammitt LL, Dagan R, Yuan Y, ym. Nirsevimab for Prevention of RSV in Healthy Late-Preterm and Term Infants. N Engl J Med 2022;386:837-846 «PMID: 35235726»PubMed
  47. Global Initiative for Asthma. Global Strategy for Asthma Management and Prevention, 2022. Available http://www.ginasthma.org/
  48. Gupta P, Aggarwal A, Gupta P, ym. Oral salbutamol for symptomatic relief in mild bronchiolitis a double blind randomized placebo controlled trial. Indian Pediatr 2008;45:547-53 «PMID: 18695272»PubMed
  49. Patel H, Gouin S, Platt RW Randomized, double-blind, placebo-controlled trial of oral albuterol in infants with mild-to-moderate acute viral bronchiolitis. J Pediatr 2003;142:509-14 «PMID: 12756382»PubMed
  50. Gadomski AM, Lichenstein R, Horton L, ym. Efficacy of albuterol in the management of bronchiolitis. Pediatrics 1994;93:907-12 «PMID: 8190575»PubMed
  51. McKean M, Ducharme F Inhaled steroids for episodic viral wheeze of childhood. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD001107 «PMID: 10796596»PubMed
  52. Wilson N, Sloper K, Silverman M Effect of continuous treatment with topical corticosteroid on episodic viral wheeze in preschool children. Arch Dis Child 1995;72:317-20 «PMID: 7763063»PubMed
  53. Doull IJ, Lampe FC, Smith S, ym. Effect of inhaled corticosteroids on episodes of wheezing associated with viral infection in school age children: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 1997;315:858-62 «PMID: 9353508»PubMed
  54. Wilson NM, Silverman M Treatment of acute, episodic asthma in preschool children using intermittent high dose inhaled steroids at home. Arch Dis Child 1990;65:407-10 «PMID: 2189367»PubMed
  55. Connett G, Lenney W Prevention of viral induced asthma attacks using inhaled budesonide. Arch Dis Child 1993;68:85-7 «PMID: 8435016»PubMed
  56. Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P, ym. Prophylactic intermittent treatment with inhaled corticosteroids of asthma exacerbations due to airway infections in toddlers. Acta Paediatr 1999;88:42-7 «PMID: 10090546»PubMed
  57. Taussig LM, Wright AL, Holberg CJ, ym. Tucson Children's Respiratory Study: 1980 to present. J Allergy Clin Immunol 2003;111:661-75; quiz 676 «PMID: 12704342»PubMed
  58. Rhodes HL, Thomas P, Sporik R, ym. A birth cohort study of subjects at risk of atopy: twenty-two-year follow-up of wheeze and atopic status. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:176-80 «PMID: 11790650»PubMed
  59. Stein RT, Martinez FD Asthma phenotypes in childhood: lessons from an epidemiological approach. Paediatr Respir Rev 2004;5:155-61 «PMID: 15135126»PubMed
  60. Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 1.2.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  61. Don M, Canciani M, Korppi M Community-acquired pneumonia in children: what's old? What's new? Acta Paediatr 2010;99:1602-8 «PMID: 20573146»PubMed
  62. Jain S, Williams DJ, Arnold SR, ym. Community-acquired pneumonia requiring hospitalization among U.S. children. N Engl J Med 2015;372:835-45 «PMID: 25714161»PubMed
  63. Juvén T, Mertsola J, Waris M, ym. Etiology of community-acquired pneumonia in 254 hospitalized children. Pediatr Infect Dis J 2000;19:293-8 «PMID: 10783017»PubMed
  64. Michelow IC, Olsen K, Lozano J, ym. Epidemiology and clinical characteristics of community-acquired pneumonia in hospitalized children. Pediatrics 2004;113:701-7 «PMID: 15060215»PubMed
  65. Don M, Fasoli L, Paldanius M, ym. Aetiology of community-acquired pneumonia: serological results of a paediatric survey. Scand J Infect Dis 2005;37:806-12 «PMID: 16308213»PubMed
  66. Marchello C, Dale AP, Thai TN, ym. Prevalence of Atypical Pathogens in Patients With Cough and Community-Acquired Pneumonia: A Meta-Analysis. Ann Fam Med 2016;14:552-566 «PMID: 28376442»PubMed
  67. Korppi M, Heiskanen-Kosma T, Kleemola M Mycoplasma pneumoniae causes over 50% of community-acquired pneumonia in school-aged children. Scand J Infect Dis 2003;35:294 «PMID: 12839167»PubMed
  68. Honkila M, Renko M, Pokka T, ym. Symptoms, Signs and Long-term Prognosis of Vertically Transmitted Chlamydia trachomatis Infections. Pediatr Infect Dis J 2018;37:930-933 «PMID: 29389825»PubMed
  69. Palmu AA, Rinta-Kokko H, Nohynek H, ym. Impact of ten-valent pneumococcal conjugate vaccine on pneumonia in Finnish children in a nation-wide population-based study. PLoS One 2017;12(3)e0172690 «PMID: 28249015»PubMed
  70. Senstad AC, Surén P, Brauteset L, ym. Community-acquired pneumonia (CAP) in children in Oslo, Norway. Acta Paediatr 2009;98:332-6 «PMID: 19006533»PubMed
  71. Myles PR, McKeever TM, Pogson Z, ym. The incidence of pneumonia using data from a computerized general practice database. Epidemiol Infect 2009;137:709-16 «PMID: 18840320»PubMed
  72. Prayle A, Atkinson M, Smyth A Pneumonia in the developed world. Paediatr Respir Rev 2011;12:60-9 «PMID: 21172677»PubMed
  73. Lantto M, Renko M, Uhari M Changes in infectious disease mortality in children during the past three decades. Pediatr Infect Dis J 2013;32:e355-9 «PMID: 23538525»PubMed
  74. GBD 2016 Lower Respiratory Infections Collaborators Estimates of the global, regional, and national morbidity, mortality, and aetiologies of lower respiratory infections in 195 countries, 1990-2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet Infect Dis 2018;18:1191-1210 «PMID: 30243584»PubMed
  75. Palmu AA, Jokinen J, Borys D, ym. Effectiveness of the ten-valent pneumococcal Haemophilus influenzae protein D conjugate vaccine (PHiD-CV10) against invasive pneumococcal disease: a cluster randomised trial. Lancet 2013;381:214-22 «PMID: 23158882»PubMed
  76. Korppi M, Karppa H, Vuento R. Universal pneumococcal vaccination of2-year-olds decreased pneumococcal bacteremia and antibiotic resistance in 5-year-olds. Acta Paediatr 2013;102:e239-40
  77. Rinta-Kokko H, Palmu AA, Auranen K, ym. Long-term impact of 10-valent pneumococcal conjugate vaccination on invasive pneumococcal disease among children in Finland. Vaccine 2018;36:1934-1940 «PMID: 29526371»PubMed
  78. Ramanuja S, Kelkar PS The approach to pediatric cough. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:3-8; quiz 9-11, 42 «PMID: 20642197»PubMed
  79. Swingler GH, Hussey GD, Zwarenstein M Randomised controlled trial of clinical outcome after chest radiograph in ambulatory acute lower-respiratory infection in children. Lancet 1998;351:404-8 «PMID: 9482294»PubMed
  80. Lahti E, Peltola V, Virkki R, ym. Development of parapneumonic empyema in children. Acta Paediatr 2007;96:1686-92 «PMID: 17888048»PubMed
  81. Bradley JS, Byington CL, Shah SS, ym. The management of community-acquired pneumonia in infants and children older than 3 months of age: clinical practice guidelines by the Pediatric Infectious Diseases Society and the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2011;53:e25-76 «PMID: 21880587»PubMed
  82. Harris M, Clark J, Coote N, ym. British Thoracic Society guidelines for the management of community acquired pneumonia in children: update 2011. Thorax 2011;66 Suppl 2:ii1-23 «PMID: 21903691»PubMed
  83. Bradley JS, Byington CL, Shah SS, ym. Executive summary: the management of community-acquired pneumonia in infants and children older than 3 months of age: clinical practice guidelines by the Pediatric Infectious Diseases Society and the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2011;53:617-30 «PMID: 21890766»PubMed
  84. Bowen SJ, Thomson AH British Thoracic Society Paediatric Pneumonia Audit: a review of 3 years of data. Thorax 2013;68:682-3 «PMID: 23291351»PubMed
  85. Wacogne I, Negrine RJ Are follow up chest x ray examinations helpful in the management of children recovering from pneumonia? Arch Dis Child 2003;88:457-8 «PMID: 12716727»PubMed
  86. McCrossan P, McNaughten B, Shields M, ym. Is follow up chest X-ray required in children with round pneumonia? Arch Dis Child 2017;102:1182-1183 «PMID: 29021188»PubMed
  87. Canada ChoosingWisely, Association of Medical Microbiology and Infectious Disease Canada Last updated: July 2022 https://choosingwiselycanada.org/recommendation/infectious-disease/
  88. American Academy of Pediatrics – Committee on Infectious Diseases and the Pediatric Infectious Diseases Society. November 12, 2018. https://www.choosingwisely.org/clinician-lists/aapcoid-pids-antibiotic-therapy-for-pneumonia-in-hospitalized-patients/
  89. NICE guideline. Pneumonia (community-acquired): antimicrobial prescribin. 2019. https://www.nice.org.uk/guidance/ng138
  90. Kuitunen I, Jääskeläinen J, Korppi M, ym. Antibiotic Treatment Duration for Community-Acquired Pneumonia in Outpatient Children in High-Income Countries-A Systematic Review and Meta-Analysis. Clin Infect Dis 2023;76:e1123-e1128 «PMID: 35579504»PubMed
  91. THL. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Finres 2020. Räisänen K. (toim.). Työpaperi 29/2021. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-758-6
  92. Gunell M, Hakanen A, Aittoniemi J ym. Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Finres 1997–2010. THL:n raportti 67/2012. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/9aef338e-953d-451a-9f3c-59a37e286f49
  93. European Centre for Disease Prevention and Control, Antimicrobial resistance interactive database (EARS-Net): http://www.ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial_resistance/database/Pages/database.aspx
  94. Hampton LM, Farley MM, Schaffner W, ym. Prevention of antibiotic-nonsusceptible Streptococcus pneumoniae with conjugate vaccines. J Infect Dis 2012;205:401-11 «PMID: 22158567»PubMed
  95. Rantala M. Antimicrobial resistance in Streptococcus pneumoniae in Finland with special reference to macrolides and telithromycin. Doctoral Thesis. 118 s. Publications of the National Institute for Health and Welfare, Research 8/2009. Yliopistopaino, Helsinki: THL, 2009, http://urn.fi/, URN: ISBN:978-952-245-058-6
  96. Sihvonen R, Siira L, Toropainen M, ym. Streptococcus pneumoniae antimicrobial resistance decreased in the Helsinki Metropolitan Area after routine 10-valent pneumococcal conjugate vaccination of infants in Finland. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2017;36:2109-2116 «PMID: 28612153»PubMed
  97. Wubbel L, Muniz L, Ahmed A, ym. Etiology and treatment of community-acquired pneumonia in ambulatory children. Pediatr Infect Dis J 1999;18:98-104 «PMID: 10048679»PubMed
  98. Robinson JL, Hameed T, Carr S Practical aspects of choosing an antibiotic for patients with a reported allergy to an antibiotic. Clin Infect Dis 2002;35:26-31 «PMID: 12060871»PubMed
  99. Pichichero ME Use of selected cephalosporins in penicillin-allergic patients: a paradigm shift. Diagn Microbiol Infect Dis 2007;57(3 Suppl):13S-18S «PMID: 17349459»PubMed
  100. Sirkeoja S, Huttunen R, Korhonen L, Syrjänen J. Onko potilaallasi penisilliiniallergia? Lääkäril 2020;75:539-45
  101. American Academy of Pediatrics (Author), David W. Kimberlin (Editor), Michael T. Brady (Editor), Mary Anne Jackson (Editor), Sarah S. Long (Editor). Red book: 2018-2021 report of the Committee on Infectious Diseases. Thirty-first edition. American Academy of Pediatrics, Elk Grove Village, IL, 2018
  102. Nelson J. 2019 Nelson's Pediatric Antimicrobial Therapy (25th Edition). Edited by Bradley J, Barnett E, Cantey J. American Academy of Pediatrics. https://doi.org/10.1542/9781610022262
  103. Peltola V, Reunanen T, Ziegler T, ym. Accuracy of clinical diagnosis of influenza in outpatient children. Clin Infect Dis 2005;41:1198-200 «PMID: 16163640»PubMed
  104. Bonner AB, Monroe KW, Talley LI, ym. Impact of the rapid diagnosis of influenza on physician decision-making and patient management in the pediatric emergency department: results of a randomized, prospective, controlled trial. Pediatrics 2003;112:363-7 «PMID: 12897288»PubMed
  105. Esposito S, Marchisio P, Morelli P, ym. Effect of a rapid influenza diagnosis. Arch Dis Child 2003;88:525-6 «PMID: 12765923»PubMed
  106. Heinonen S, Silvennoinen H, Lehtinen P, ym. Early oseltamivir treatment of influenza in children 1-3 years of age: a randomized controlled trial. Clin Infect Dis 2010;51:887-94 «PMID: 20815736»PubMed
  107. Louie JK, Yang S, Samuel MC, ym. Neuraminidase inhibitors for critically ill children with influenza. Pediatrics 2013;132:e1539-45 «PMID: 24276847»PubMed
  108. Uyeki TM, Bernstein HH, Bradley JS, ym. Clinical Practice Guidelines by the Infectious Diseases Society of America: 2018 Update on Diagnosis, Treatment, Chemoprophylaxis, and Institutional Outbreak Management of Seasonal Influenzaa. Clin Infect Dis 2019;68:895-902 «PMID: 30834445»PubMed
  109. Korppi M, Hiltunen J Pertussis is common in nonvaccinated infants hospitalized for respiratory syncytial virus infection. Pediatr Infect Dis J 2007;26:316-8 «PMID: 17414394»PubMed
  110. Nuolivirta K, Koponen P, He Q, ym. Bordetella pertussis infection is common in nonvaccinated infants admitted for bronchiolitis. Pediatr Infect Dis J 2010;29:1013-5 «PMID: 21046700»PubMed
  111. Vitek CR, Pascual FB, Baughman AL, ym. Increase in deaths from pertussis among young infants in the United States in the 1990s. Pediatr Infect Dis J 2003;22:628-34 «PMID: 12867839»PubMed
  112. Gabutti G, Rota MC Pertussis: a review of disease epidemiology worldwide and in Italy. Int J Environ Res Public Health 2012;9:4626-38 «PMID: 23330226»PubMed
  113. Zepp F, Heininger U, Mertsola J, ym. Rationale for pertussis booster vaccination throughout life in Europe. Lancet Infect Dis 2011;11:557-70 «PMID: 21600850»PubMed
  114. Abu-Raya B, Maertens K Protection of the Newborn Through Vaccination in Pregnancy. Neoreviews 2021;22:e25-e39 «PMID: 33386312»PubMed
  115. Gkentzi D, Katsakiori P, Marangos M, ym. Maternal vaccination against pertussis: a systematic review of the recent literature. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2017;102:F456-F463 «PMID: 28468899»PubMed
  116. THL. Rokottajan käsikirja. http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi
  117. Jerris RC, Williams SR, MacDonald HJ, ym. Testing implications of varying targets for Bordetella pertussis: comparison of the FilmArray Respiratory Panel and the Focus B. pertussis PCR assay. J Clin Pathol 2015;68:394-6 «PMID: 25742911»PubMed
  118. Kenicer J, Hardie A, Hamilton F, ym. Comparative evaluation of the Diagenode multiplex PCR assay on the BD max system versus a routine in-house assay for detection of Bordetella pertussis. J Clin Microbiol 2014;52:2668-70 «PMID: 24789178»PubMed
  119. Mayhew CE, Cranford JA, Newton DW, ym. Can Comprehensive Respiratory Pathogen Panels be Used to Exclude Pertussis Infection? J Emerg Med 2021;60:591-598 «PMID: 33298358»PubMed
  120. THL. Hinkuyskä-laboratoriotutkimukset. http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/hinkuyskan-laboratoriotutkimukset
  121. Guiso N, Berbers G, Fry NK, ym. What to do and what not to do in serological diagnosis of pertussis: recommendations from EU reference laboratories. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011;30:307-12 «PMID: 21069406»PubMed

A

C-reaktiivinen proteiini ja veren valkosolumäärä lasten keuhkokuumeen etiologian selvittämisessä

C-reaktiivisen proteiinin (CRP) ja veren valkosolujen avulla ei voida luotettavasti erottaa viruksen ja bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta toisistaan, mutta suuri CRP-pitoisuus viittaa bakteeri-infektioon.

A

Glukokortikoidien käyttö laryngiitin hoidossa

Glukokortikoidi lievittää 0–18-vuotiaiden potilaiden laryngiitin oireita lumetta tehokkaammin.

A

Hinkuyskän antibioottihoito

Atsitromysiini ja klaritromysiini ovat tehokkaita verrattuna lumelääkkeeseen B. pertussis -bakteerin eradikaatiossa lapsilla ja aikuisilla.

A

Hinkuyskän diagnosointi imeväisillä

Hinkuyskän diagnoosi perustuu B. pertussiksen osoitukseen PCR-menetelmällä.

A

Höyryhengitys laryngiitin hoidossa

Höyryhengityksestä ei ole hyötyä laryngiitin oireiden lievittämisessä.

A

Inhaloidut beetasympatomimeetit bronkioliitin hoidossa

Inhaloitu beetasympatomimeetti ei paranna bronkioliittia sairastavien lasten happisaturaatioarvoja eikä vähennä riskiä joutua sairaalahoitoon tai lyhennä sairaalahoidon kestoa lumelääkettä tehokkaammin.

A

Keuhkojen sivukuvan merkitys lapsen keuhkokuumeen diagnostiikassa

Keuhkojen sivukuvan ottaminen ei lisää keuhkokuvan sensitiivisyyttä tai spesifisyyttä pelkkään etukuvaan verrattuna lasten keuhkokuumeen diagnostiikassa.

A

Lapsen avohoitokeuhkokuumeen hoidon kesto

Viiden vuorokauden antibioottikuuri riittää yleensä lapsen avohoitokeuhkokuumeen hoidon kestoksi.

A

Neuraminidaasin estäjien teho lasten influenssan hoidossa

Neuraminidaasin estäjät lyhentävät lasten influenssan oireiden kestoa, jos lääkehoito aloitetaan 48 tunnin kuluessa oireiden alusta.

A

Neuraminidaasin estäjien teho lasten influenssan preventiossa

Yhden perheenjäsenen sairastuttua influenssaan altistuneille lapsille aloitettu neuraminidaasin estäjä vähentää riskiä sairastua influenssaan.

A

Raseemisen adrenaliinin käyttö laryngiitin hoidossa

Inhaloitu raseeminen adrenaliini on tehokas laryngiitin oireiden lievittämisessä. Adrenaliinin vaikutuksen kesto on lyhytaikainen.

A

Yskänlääkkeiden ja beetasympatomimeettihoidon teho lasten akuutissa yskässä

Yskänlääkkeet ja suun kautta annettava beetasympatomimeettihoito eivät helpota oireita lasten akuutissa yskässä.

B

Beetasympatomimeettien annostelureitti lasten virusinfektion aiheuttaman uloshengitysvaikeuden hoidossa

Virusinfektion aiheuttamassa lasten uloshengitysvaikeudessa tilajatkeen kautta annosteltu beetasympatomimeetti ilmeisesti vähentää oireita tehokkaammin ja aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia kuin lääkesumuttimen kautta annosteltu.

B

Glukokortikoiden käyttö akuutissa bronkioliitissa

Systeemisesti tai inhaloiden annostellut glukokortikoidit eivät ilmeisesti lievennä bronkioliitin oireita, vähennä sairaalahoidon tarvetta tai lyhennä sairaalahoidon kestoa.

B

Hinkuyskän antibioottiprofylaksia

Todetun hinkuyskätapauksen jälkeen muille perheenjäsenille annettu makrolidiprofylaksia ilmeisesti estää hinkuyskän leviämisen perheessä.

B

Hinkuyskän kliininen diagnoosi rokottamattomilla vauvoilla

Hinkuyskää tulee epäillä pienillä imeväisillä, joilla on puuskittainen yskä.

B

Hinkuyskän oireenmukainen hoito

Hinkuyskän hoidossa yskän oireenmukaisella hoidolla ei ilmeisesti ole tehoa.

B

Hunajan teho yli 1-vuotiaiden lasten lyhytaikaisessa yskässä

Hunaja ilmeisesti helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten yskän lyhytaikaisessa hoidossa paremmin kuin lumelääke tai ei hoitoa.

B

Hypertoninen suolaliuos bronkioliitissa

Hypertoniset (3-prosenttiset) keittosuolaliuosinhalaatiot eivät ilmeisesti lyhennä bronkioliitin sairaalahoidon kestoa verrattuna siihen, että keittosuolainhalaatioita ei anneta.

B

Inhaloitu adrenaliini bronkioliitissa

Inhaloitu adrenaliini ei ilmeisesti vähennä imeväisikäisen bronkioliittipotilaan sairaalahoidon tarvetta verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai lumeinhalaatioon.

B

Kuinka luotettavasti lapsen keuhkokuume voidaan todeta keuhkokuvasta?

Alveolaarinen pneumoninen konsolidaatio on kohtalaisen luotettavasti todettavissa keuhkokuvasta.

B

Lämmitetyn ja kostutetun lisähapen anto bronkioliitissa korkeaa virtausta käyttäen

Korkeavirtaushappihoito ilmeisesti vähentää hoidon tehostamisen tarvetta bronkioliittipotilailla verrattuna matalavirtaushappihoitoon.

B

Mykoplasman akuuttivaiheen diagnostiikka

Yksittäinen vasta-ainemääritys ei ilmeisesti ole käyttökelpoinen Mycoplasma pneumoniae -infektion diagnostiikassa.

B

Nopean virusdiagnostiikan vaikutus alahengitystieinfektiota sairastavan lapsen hoitoon

Hengitystievirusten nopealla diagnostiikalla ei ilmeisesti ole merkitystä alahengitystieinfektiota sairastavan lapsen avohoidossa lukuun ottamatta influenssa A- ja B -virusten diagnostiikkaa.

B

Virtsan pneumokokkiantigeeni lasten keuhkokuumeen diagnostiikassa

Virtsan pneumokokkiantigeenitesti ei ilmeisesti sovellu pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen diagnostiikkaan lapsilla.

C

Antibioottihoito bakteerin aiheuttamassa bronkiitissa

Antibioottihoito lienee tehokas lasten yli kuukauden kestäneessä selvästi jatkuvassa limaisessa yskässä.

C

Inhaloitu salbutamoli alle 3-vuotiaiden lasten akuutissa virusinfektion aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa

Inhaloitu salbutamoli saattaa helpottaa oireita alle 3-vuotiaiden lasten akuutissa virusinfektion aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa.

C

Keuhkokuva lapsen keuhkokuumeen etiologian arvioinnissa

Lapsen keuhkokuvassa todettu alveolaarinen konsolidaatio liittynee useammin bakteeritulehdukseen kuin interstitielli infiltraatio.

C

Mycoplasma pneumoniaen aiheuttaman alahengitystieinfektion antibioottihoito

Makrolidit saattavat nopeuttaa mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen paranemista.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia