Alahengitystieinfektiot (lapset)
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2015-06-26   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Infektiosairaudet, Lastentaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
PDF Tulosta
hoi50098 050.098 Käypä hoito fi Kaikki hengitysteissä esiintyvät virukset voivat aiheuttaa lasten alahengitystieinfektioita (yskä, laryngiitti, bronkioliitti, obstruktiivinen bronkiitti, keuhkokuume ja hinkuyskä). Lapsen virusinfektioon liittyvä yskä on itsestään paraneva tauti, jota ei hoideta antibiooteilla. internet cd draft book all 2014-05-16 2015-06-26 2000-01-01 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Matti Korppi Terhi Tapiainen Janne-Juhana Aittoniemi Johanna Immonen Heli Jylkkä Tuula Meinander Kirsi Nuolivirta Ville Peltola Eeva Salo Raija Seuri Satu-Maaria Walle Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Infektiosairaudet Lastentaudit Yleislääketiede Alahengitystieinfektiot Lapsi vauva Akuutti keuhkoputkitulehdus Kurkunpäätulehdus Obstruktiivinen keuhkoputkitulehdus Bronkioliitti Keuhkokuume avohoitokeuhkokuume Hinkuyskä Yskä Uloshengitysvaikeus Hengenahdistus Keuhkokuva Mikrobilääkehoito Glukokortikoidit Beeta-agonistit Sympatomimeetit Inhalaatiohoito Inhaloitava adrenaliini raseeminen adrenaliini salbutamoli amoksisilliini Makrolidit Bentsyylipenisilliini Oseltamiviiri Atsitromysiini Klaritromysiini antitussiivit Ekspektorantit Sairaalahoito Veren happisaturaatio Virukset Virussairaudet ihmisen influenssa Rinovirus RS-virukset Respirovirus Adenovirukset influenssavirus Pneumokokki Mykoplasma

Alahengitystieinfektiot (lapset)

Opi ja ota käyttöön

  • Osallistu käyttäjätutkimukseen
  • Diasarja: Miten katson lapsen keuhkokuvaa (pdf-muodossa)
  • Glukokortikoidihoito lasten alahengitystieinfektioissa
  • Sympatomimeettien käyttö lasten alahengitystieinfektioissa
  • Mikrobilääkehoito lasten alahengitystieinfektioissa

Koosteet

  • Tiivistelmä suomeksi ja englanniksi
  • Suosituksen tulostettava versio (pdf)

Potilaalle

  • Potilaalle suomeksi ja ruotsiksi

Muut suositukset

  • Astma
  • Sivuontelotulehdus

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen?

Keskeinen sisältö

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suosituksen tavoitteena on parantaa lasten alahengitystieinfektioiden hoidon laatua eli
    • parantaa diagnostiikan osuvuutta ja ohjata tutkimusten oikeaa käyttöä
    • parantaa päivystyshoidon laatua
    • auttaa havaitsemaan, milloin lapsipotilas tarvitsee sairaalahoitoa
    • ohjata aiheelliseen antibioottien, keuhkoputkia avaavien lääkkeiden ja glukokortikoidien käyttöön
    • opettaa tunnistamaan uhkaavat komplikaatiot
    • ohjata järkevään jatkoseurantaan.
  • Suosituksen kohderyhmiä ovat terveydenhuollon ammattilaiset
    • avoterveydenhuollossa
    • perusterveydenhuollon ja lastentautien erikoissairaanhoidon päivystysyksiköissä.
  • Suosituksessa käsitellään lasten kotisyntyisten alahengitystieinfektioiden akuuttihoitoa (tehohoito pois luettuna).
  • Suosituksessa ei oteta kantaa vakavia perussairauksia sairastavien lasten infektioiden hoitoon ja ehkäisyyn.
  • Astman diagnostiikka ja hoito käsitellään Käypä hoito -suosituksessa Astma .

Määritelmiä

  • Tässä suosituksessa alahengitystieinfektioihin luetaan kaikki äänihuulitason alapuolella esiintyvät infektiot:
    • kurkunpääntulehdus (laryngiitti)
    • virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)
    • virusinfektioon liittyvä uloshengityksen vaikeus alle 3-vuotiaalla lapsella:
      • bronkioliitti (alle 12 kuukauden ikäisen ensimmäinen uloshengitysvaikeus)
      • obstruktiivinen bronkiitti
    • keuhkokuume (pneumonia).
  • Lisäksi omana sairautenaan käsitellään hinkuyskää, joka on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama infektio.

Etiologia ja virusdiagnostiikka

  • Kaikki hengitystievirukset voivat aiheuttaa erityyppisiä alahengitystieinfektioita, kuten laryngiitin, obstruktiivisen bronkiitin, bronkioliitin tai keuhkokuumeen , , .
    • Tärkeimpiä alahengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ovat rinovirus, RS-virus, adenovirus, parainfluenssavirukset 1–3 ja influenssavirukset A ja B.
  • Joillakin viruksilla on kuitenkin taipumus aiheuttaa tiettyjä alahengitystieinfektioita , .
    • Rinovirus aiheuttaa erityisesti obstruktiivista bronkiittia ja astman pahenemisvaiheita.
    • RS-virus aiheuttaa imeväisten bronkioliittia.
    • Parainfluenssavirukset aiheuttavat laryngiittia.
  • RS-virus on tärkein uloshengitysvaikeutta aiheuttava virus alle 1-vuotiailla ja rinovirus yli 1-vuotiailla lapsilla .
  • Kaikki hengitystievirukset voivat aiheuttaa kuumetta , .
    • Esimerkiksi rinovirusinfektio aiheuttaa kuumeen 40–50 %:lla, parainfluenssavirus 60–80 %:lla ja influenssa A 90–95 %:lla lapsista.
  • Viimeksi tunnistetuista hengitystieviruksista tärkeimpiä ovat koronavirukset, metapneumovirus ja bokavirus , .
    • Koronavirukset aiheuttavat noin 10 % lasten hengitystieinfektioista. Metapneumovirus aiheuttaa erityisesti bronkioliittia, ja bokavirus on yhdistetty obstruktiiviseen bronkiittiin.
  • Influenssavirusten A ja B testaaminen on suositeltavaa influenssakauden aikana niiltä alahengitystieinfektiota sairastavilta, joiden oireiden alusta on kulunut alle 48 tuntia .
    • Lasten influenssan tunnistaminen kliinisen taudinkuvan perusteella on vaikeaa .
    • Influenssaan on tehokas antiviraalinen hoito, jos oireiden alusta on kulunut alle 48 tuntia .
    • Jos potilas otetaan sairaalaan, influenssatesti kannattaa ottaa oireiden kestosta riippumatta.
    • Influenssan osoittaminen vähentää antibioottihoitoja , .
  • RS- ja muiden hengitystievirusten diagnostiikkaa voidaan suositella sairaalaan otettaville alahengitystieinfektiota sairastaville lapsille , , .
    • Virusten testaaminen saattaa vähentää sairaalahoidon jälkeisiä antibioottihoitoja .
      • Viruksen aiheuttamaan bronkiittiin tai bronkioliittiin liittyy harvoin bakteerin aiheuttama keuhkokuume , .
    • Potilaiden sijoittelu huoneisiin taudinaiheuttajien mukaan voi vähentää sairaalainfektioita.
  • Rinoviruksen aiheuttama bronkioliitti on myöhemmän astman riskitekijä .
    • Vieritestinä tehtävien virusantigeeniosoitustestien herkkyys on huonompi kuin PCR:n, mutta lapsilla niiden herkkyys ja tarkkuus influenssavirusten ja myös RS-viruksen osoittamisessa on hyvä , , , .
    • Muiden virusten kuin influenssan ja RS-viruksen osalta näyttöä antigeenitestien toimivuudesta on niukasti.
  • Bakteereilla ei ole merkitystä taudinaiheuttajina laryngiitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa tai bronkioliitissa.
  • Keuhkokuumeen aiheuttajat käsitellään keuhkokuumeen yhteydessä ja hinkuyskä omana sairautenaan.

Kurkunpääntulehdus

  • Kurkunpääntulehdus (laryngiitti) on virusinfektioon liittyvä sisäänhengitysvaikeutta aiheuttava tila.
    • Tyypillisiä oireita ovat haukkuva yskä ja sisäänhengityksen stridor (vinkuna).
    • Oireet aiheuttaa turvotus äänihuulitason alapuolella.
  • Kurkunpääntulehduksen erotusdiagnostiikassa on muistettava harvinaiset, vakavat sairaudet, kuten
    • bakteerin aiheuttama henkitorven tulehdus (trakeiitti)
    • bakteerin aiheuttama kurkunkannen tulehdus (epiglottiitti)
      • Hib-rokotusten ansiosta suomalaisilla lapsilla ei ole 20 vuoteen juuri esiintynyt akuuttia epiglottiittia.
    • synnynnäiset epämuodostumat.
  • Kurkunpääntulehdusta esiintyy eniten 6–36 kuukauden ikäisillä lapsilla.
    • Yhdysvalloissa 1970-luvulla tehtyjen väestöpohjaisten tutkimusten perusteella esiintyvyys oli suurimmillaan toisen ikävuoden aikana, jolloin 5 % lapsista sairasti kurkunpääntulehduksen vuosittain ja 0,25 % lähetettiin sairaalaan , .
    • Sairaalahoitoon lähettäminen on vähentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana , , .
      • Kanadalaisessa tutkimuksessa alle 4-vuotiaista 0,2 % hoidettiin sairaalassa vuosina 1993–1994 ja 0,04 % vuosina 2001–2002 .
  • Höyryhengityksestä ei ole hyötyä laryngiitin oireiden lievittämisessä .
  • Inhaloitu raseeminen adrenaliini on tehokas laryngiitin oireiden lievittämisessä , (taulukko ).
  • Suun kautta annettu glukokortikoidi lievittää laryngiitin oireita tehokkaasti , (taulukko ).
    • Käytettävillä annoksilla ei ole merkittäviä eroja. Suun kautta annettu lääke tehoaa yhtä hyvin kuin lihakseen pistetty glukokortikoidi , .
    • Mahdollisia lääkevaihtoehtoja ovat esimerkiksi
      • deksametasoni 0,15–0,6 mg/kg (enintään 16 mg) kerta-annoksena suun kautta.
      • liuotettavat beetametasonitabletit 0,25–0,4 mg/kg (enintään 7 mg) kerta-annoksena suun kautta
      • Inhaloitava budesonidi (2 mg:n sumuttimella) voi vähentää oireita niillä lapsilla, jotka ovat ensin saaneet glukokortikoidia suun kautta .
Glukokortikoidihoito lasten alahengitystieinfektioissa. Astmakohtauksen hoito, ks. Käypä hoito -suositus Astma .
Diagnoosi Suositeltu hoito
Laryngiitti Deksametasoni 0,15–0,6 mg/kg (enintään 16 mg) kerta-annoksena suun kautta
Beetametasoni 0,25–0,4 mg/kg/vrk (enintään 7 mg) kerta-annoksena suun kautta veteen liotettuja tabletteja

Lisähoitona tarvittaessa budesonidi 2 000 µg lääkesumuttimella, kerta-annos
Akuutti bronkiitti (yskä) Ei glukokortikoidia
Virusinfektioon liittyvä uloshengitysvaikeus:
  • Obstruktiivinen bronkiitti
Ei glukokortikoidia
  • Bronkioliitti
Ei glukokortikoidia
Keuhkokuume Ei glukokortikoidia
Hinkuyskä Ei glukokortikoidia
Sympatomimeettien käyttö lasten alahengitystieinfektioissa. Yskänlääkkeet ovat kaikissa seuraavissa tilanteissa lapsilla tehottomia.
Diagnoosi Suositeltu hoito
1) S2 Racepinephrine Inhalation Solution USP 2,25 %. Raseemista adrenaliinia annostellaan ensin taulukossa esitetty lääkeannos, joka edelleen laimennetaan 2–3 ml:lla isotonista (0,9-prosenttista) keittosuolaliuosta ennen inhalaatiota.
Laryngiitti Raseeminen adrenaliini1) lääkesumuttimella annettuna
2–5 kg 0,2 ml
6–7 kg 0,3 ml
8–9 kg 0,4 ml
10–20 kg 0,5 ml
> 20 kg 0,5 ml
Yskä (bronkiitti) Ei beetasympatomimeettejä
Obstruktiivinen bronkiitti: Salbutamoli 0,1 mg inhalaatioaerosoli tilanjatkeella annettuna:
  • Päivystyspisteessä
6 suihketta (2 kerrallaan tilanjatkeeseen) 20 minuutin välein yhteensä ad 4 kertaa
  • Jatkohoito kotona
2–6 suihketta (1–2 kerrallaan tilanjatkeeseen) 4–6 tunnin välein valveillaoloaikana 2–4 vuorokauden ajan
Bronkioliitti Ei beetasympatomimeettejä eikä raseemista adrenaliinia
Keuhkokuume Ei beetasympatomimeettejä
Hinkuyskä Ei beetasympatomimeettejä

Virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)

  • Akuuttiin hengitystieinfektioon liittyvä yskä johtuu pienellä lapsella yleensä virusinfektiosta , .
    • Yskä kestää yleensä alle 3 viikkoa.
    • Antibioottihoito on tehotonta.
  • Lasten yskänlääkkeet eivät helpota oireita lasten akuutissa yskässä, ja ne saattavat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia , , , , .
    • Yhdysvalloissa valvova viranomainen (FDA) suosittelee, ettei pienten lasten hoidossa käytettäisi lainkaan yskänlääkkeitä niihin liittyneiden vakavien haittavaikutusten vuoksi , .
  • Beetasympatomimeettihoito ei ole tehokasta lasten virusinfektioon liittyvässä yskässä .
  • Hunaja saattaa helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten akuutin öisen yskän lyhytaikaisessa hoidossa .
    • Tutkimuksissa on käytetty hunajaa muutama millilitra tai 10 grammaa noin 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa.
    • Hunajaa ei botulismiriskin vuoksi saa käyttää alle 1-vuotiaille , .
  • Limainen yskä saattaa hyvin harvoissa tapauksissa jatkua useita viikkoja.
    • Jos lapsella epäillään bakteeribronkiittia, tulisi sulkea pois muut mahdolliset yskän taustalla olevat syyt, esimerkiksi tuberkuloosi, värekarvatoimintahäiriö ja kystinen fibroosi .
    • Antibioottihoito saattaa olla tehokas yli kuukauden jatkuneessa lapsen limaisessa yskässä .

Infektion laukaisema uloshengitysvaikeus alle 3-vuotiaalla

Obstruktiivinen bronkiitti

  • Obstruktiiviseksi bronkiitiksi on Suomessa yleensä kutsuttu 12–36 kuukauden ikäisen lapsen akuutin virusinfektion laukaisemaa uloshengitysvaikeutta.
    • Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään termejä "wheezy bronchitis" ja "wheezing associated with respiratory infection".
    • Obstruktiivisen bronkiitin raja bronkioliittiin ja lapsuuden astmaan on liukuva.
  • Tyypillinen kliininen löydös on virusinfektioon liittyvä uloshengityksen vinkuminen.
  • Erityisesti rinoviruksen laukaisemaan uloshengitysvaikeuteen sairastuminen alle 36 kuukauden iässä on merkittävä myöhemmän lapsuusiän astman epidemiologinen riskitekijä , , , .
  • Infektion laukaisemaa uloshengitysvaikeutta esiintyy joka kolmannella lapsella ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana , .
    • Esiintyvyysarviot perustuvat kahden syntymäkohortin prospektiiviseen seurantaan Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa .
    • Virusinfektioon liittyvät uloshengitysvaikeudet loppuvat 3 vuoden ikään mennessä 60 %:lla lapsista , , , , .
      • Varhaisvaiheessa ei ole luotettavia keinoja ennustaa oireilun jatkumista yli 3-vuotiaana .
  • Toistuvan uloshengitysvaikeuden riskitekijöitä ovat passiivinen tupakointi, vanhempien astma, lapsen oma atopia ja hengitysvaikeuksien alkaminen ja toistuminen toisen ikävuoden aikana .
  • Inhaloitu salbutamoli saattaa helpottaa oireita alle 2-vuotiaiden akuutissa virusinfektion aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa , (taulukko ).
  • Virusinfektion aiheuttamassa uloshengitysvaikeudessa tilanjatkeen kautta annosteltava beetasympatomimeetti on lapsilla ilmeisesti tehokkaampi ja vähemmän haittavaikutuksia aiheuttava kuin lääkesumuttimen kautta annosteltava .
  • Suun kautta annosteltavat beetasympatomimeetit eivät ole tehokkaita lasten akuutissa virusperäisessä uloshengitysvaikeudessa .
  • Glukokortikoidi-inhalaatiot eivät ole tehokkaita virusinfektion aiheuttaman uloshengitysvaikeuden ehkäisyssä lapsilla .
    • Sekä säännölliset glukokortikoidi-inhalaatiot että vain infektion oireiden aikana annettu hoito ovat tehottomia.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten astman diagnostiikka ja hoito esitetään Käypä hoito -suosituksessa Astma , .
    • Lapsen lähettämistä erikoissairaanhoitoon tulee harkita, jos hänellä on ollut
      • jatkuvaa astmaan sopivaa oireilua tai
      • vähintään kolme lääkärin toteamaa hengityksen vinkunajaksoa vuoden aikana ja lääkärin toteama vanhempien astma, lääkärin toteama lapsen atooppinen ekseema tai herkistyminen hengitystieallergeeneille. Lisäksi lapsen tulee hyötyä keuhkoputkia avaavista lääkkeistä (salbutamoli ja terbutaliini).

Bronkioliitti

  • Bronkioliitti on eurooppalaisen käytännön mukaan alle 12 kuukauden ikäisen lapsen ensimmäinen uloshengitysvaikeus .
    • Anatomisesti bronkioliitti on viimeisten keuhkoputkihaarojen, ilmatiehyiden, tulehdus.
    • Virusta on bronkioliitissa myös keuhkokudoksessa, ja tautiin kuuluu viruskeuhkokuumeen piirteitä.
    • Yhdysvalloissa bronkioliitti määritellään ensimmäiseksi uloshengitysvaikeudeksi alle 24 kuukauden ikäisellä lapsella, minkä vuoksi useat käytettävissä olevat hoitotutkimukset käsittelevät suomalaisen määritelmän mukaan niin obstruktiivista bronkiittia kuin bronkioliittia sairastavia.
  • Tyypillinen kliininen löydös on pienen imeväisen hengitysvaikeus, jonka kuuntelulöydöksenä voi olla vinkuna tai ritinä (hienojakoinen rahina).
    • Tauti alkaa ylähengitystieinfektiona, joka muutaman päivän kuluessa voi pahentua osalla lapsista henkeä uhkaavaksi alahengitystieinfektioksi.
    • Pienille imeväisille (alle 3 kuukauden ikäiset) suositellaan herkästi sairaalaseurantaa, koska heille voi helposti tulla taudin aikana hengitystaukoja (apneat) ja hengitysvajaus, vaikkei hengityksen vinkunaa olisi todettu.
  • Bronkioliitti johtaa ensimmäisen elinvuoden aikana sairaalahoitoon noin 2–3 %:lla lapsista , .
    • Lasten kuolleisuus bronkioliittiin oli sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa 1990-luvulla 2–3/100 000 elävänä syntynyttä kohti .
    • Vakavan bronkioliitin riskitekijöitä ovat alle 3 kuukauden ikä ja syntyminen keskosena, varsinkin jos siihen liittyy keskosen krooninen keuhkosairaus .
      • Lisäksi riskiä suurentavat synnynnäiset sydänviat, neurologiset sairaudet, Downin oireyhtymä ja immunologiset vajavuustilat.
    • RS-virus esiintyy epidemioina talvikuukausina.
      • Suomessa merkittävin RS-virusepidemia esiintyi aiemmin joka toinen vuosi, parittomien vuosien loka–joulukuusta alkaen .
  • Bronkioliittiin ei ole parantavaa lääkehoitoa. Tärkeintä on, että riskipotilaat havaitaan ja lähetetään sairaalaseurantaan.
    • Sairaalassa huolehditaan hengityksestä ja ravitsemuksesta.
    • Inhaloitu adrenaliini ei ilmeisesti vähennä imeväisikäisen bronkioliittia sairastavan lapsen sairaalahoidon tarvetta .
    • Inhaloitu salbutamoli ei todennäköisesti vähennä oireita alle 1-vuotiaiden lasten bronkioliitissa .
    • Glukokortikoidit eivät ilmeisesti lievennä oireita, vähennä sairaalahoidon tarvetta tai lyhennä sairaalahoidon kestoa RS-viruksen aiheuttamassa bronkioliitissa .
    • Hypertoniset (3-prosenttiset) keittosuolaliuosinhalaatiot eivät ilmeisesti lievit ä bronkioliitin oireita eivätkä lyhennä sairaalahoitoa .
    • Sairaalahoidossa suurella virtauksella annettu lämmitetty ja kostutettu happi-ilmaseos saattaa vähentää intubaation tarvetta bronkioliitissa , .

Keuhkokuume

Esiintyvyys ja aiheuttajat

  • Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdus, joka voidaan todeta keuhkokuvalla tai epäsuorasti kliinisten löydösten perusteella.
  • Lapsen keuhkokuumeen voivat aiheuttaa pelkät virukset (noin 1/3 tapauksista), virukset ja bakteerit (noin 1/3 tapauksista) tai ensisijaisesti bakteerit (noin 1/3 tapauksista) .
  • Keuhkokuumeen aiheuttajia on arvioitu kolmessa yli sadan lapsen tutkimuksessa, joissa on käytetty sekä virus- että bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen osoittamiseen soveltuvia menetelmiä , , , .
    • Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) aiheutti 37–44 % ja Mycoplasma pneumoniae (mykoplasma) 7–14 % sairaalassa hoidetuista keuhkokuumeista , .
    • Pneumokokki aiheutti 18 % ja mykoplasma 27 % kotona hoidetuista keuhkokuumeista .
    • Mykoplasman esiintyvyys keuhkokuumeen aiheuttajana vaihtelee lapsen iän ja epidemiologisen tilanteen mukaan .
  • Lasten rokottaminen pneumokokkikonjugaattirokotteella aloitettiin Suomessa syksyllä 2010.
    • Kansallisessa rokotusohjelmassa on nykyisin käytössä 10-valenttinen (10:tä eri serotyyppiä vastaan oleva) rokote, mutta saatavilla on myös 13-valenttinen rokote.
    • 10-valenttisen rokotteen teho invasiivisia pneumokokkitauteja vastaan oli satunnaistetussa rokotetutkimuksessa erittäin hyvä .
      • Rokotteen tehokkuus sen sisältämiä serotyyppejä vastaan oli 100 % (95 %:n luottamusväli 83–100 %) kolmen annoksen jälkeen ja kahdella annoksella 92 % (95 %:n luottamusväli 58–100 %).
    • Rokottaminen on vähentänyt erittäin merkittävästi Suomessa alle 5-vuotiaiden lasten veriviljelypositiivisia pneumokokki-infektioita , .
  • Mykoplasman aiheuttamia keuhkokuumeita esiintyy erityisesti koululaisilla , .
  • Chlamydia pneumoniae (keuhkoklamydia) on harvinainen lasten keuhkokuumeen aiheuttaja (alle 10 % tapauksista) .
  • Pienillä imeväisillä äidiltä synnytyksessä saatu Chlamydia trachomatis on harvinainen imeväisen keuhkokuumeen aiheuttaja.
    • Vaikean keuhkokuumeen harvinaisia aiheuttajia ovat myös Staphylococcus aureus ja Streptococcus pyogenes.
  • Suomessa noin 3,5–4,0 % alle 5-vuotiaista lapsista ja noin 1,5 % yli 5-vuotiaista sairastaa vuosittain radiologisesti varmistetun keuhkokuumeen , , .
    • Sairaalassa hoidetaan Suomessa noin puolet keuhkokuumetta sairastavista alle 5-vuotiaista lapsista, mutta alle 20 % 5–10-vuotiaista ja alle 10 % yli 10-vuotiaista , .
  • Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on raportoitu pienempiä esiintyvyyslukuja:
    • Norjalaisessa sairaalalähtöisessä tutkimuksessa (2003–2005) sairaalahoitoa vaativan keuhkokuumeen ilmaantuvuus oli vuosittain 0,33 % alle 5-vuotiailla ja 0,15 % koko lapsiväestöllä (1/10 suomalaisiin lukuihin verrattuna) .
    • Englantilaisessa rekisteritutkimuksessa (1991–2003) yleislääkäreiden toteamien keuhkokuumeiden ilmaantuvuus oli alle 5-vuotiailla lapsilla 0,2 % (1/20 suomalaisiin lukuihin verrattuna) .
  • Aiemmin terveiden lasten kuoleminen keuhkokuumeeseen on erittäin harvinaista , .

Oireet ja diagnostiikka

  • Keuhkokuumeen yleisimmät oireet ovat kuume, yskä ja tihentynyt hengitys tai hengenahdistus , .
    • Lapsella yskän tavallisin syy on kuitenkin akuutti hengitysteiden virusinfektio.
  • Keuhkokuumeen kliinisinä löydöksinä voivat olla poikkeavat hengitysäänet, kuten ritinä (hienojakoinen rahina) tai paikallisesti hiljentyneet hengitysäänet , .
  • Hyväkuntoisen lapsen avohoitokeuhkokuumeen diagnoosi voidaan tehdä tyypillisten kliinisten oireiden ja auskultaatiossa kuultavan ritinän (hienojakoisen rahinan) perusteella , , , , .
  • Keuhkokuva kannattaa kuitenkin ottaa ainakin seuraavissa tapauksissa , , :
    • paikallisesti hiljentyneet hengitysäänet
    • huono hoitovaste aloitetulle keuhkokuumeen hoidolle 48 tunnin kuluttua
    • huonontunut hapetus.
  • Muista alahengitystieinfektiosta kärsiviltä lapsilta ei ole syytä ottaa keuhkokuvaa mahdollisten keuhkokuumeeseen liittyvien radiologisten löydösten löytämiseksi .
    • Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa kaikilta yskästä ja tiheästä hengityksestä kärsiviltä pieniltä lapsilta otettiin keuhkokuva, potilaiden saamat antibioottihoidot lisääntyivät mutta paraneminen ei muuttunut kuvaamatta jätettyihin nähden .
  • Lapsen keuhkokuvan radiologinen tulkinta ja löydösten erotusdiagnostiikka esitetään oheismateriaalissa kuvasarjan avulla.
    • Imeväisen keuhkokuvassa kateenkorvan koko ja muoto voivat vaihdella.
    • Pienellä lapsella tuberkuloosi on usein imusolmuketauti mutta se voi ilmetä myös parenkyymitiivistymänä.
  • Alveolaarinen varjostuma voidaan ilmeisesti todeta luotettavasti keuhkokuvasta, mutta interstitiaalisen varjostuman havaitseminen on epäluotettavaa .
  • Keuhkojen sivukuvan ottaminen ei lisää keuhkokuvan sensitiivisyyttä tai spesifisyyttä pelkkään etukuvaan verrattuna lasten keuhkokuumeen diagnostiikassa .
  • Lapsen keuhkokuvassa todettu alveolaarinen tiivistymä viittaa usein bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen .
  • Suuri C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus tai leukosyyttiarvo lisää bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen todennäköisyyttä, mutta pieni pitoisuus tai arvo ei sulje pois bakteeri-infektiota .
    • Erityisesti taudin ensimmäisten tuntien aikana CRP-pitoisuus ei välttämättä ole vielä suurentunut, vaikka kyseessä olisi vakava bakteeri-infektio.
  • Virtsan pneumokokkiantigeenitesti ei ilmeisesti sovellu pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen diagnostiikkaan lapsilla .
    • Virtsan pneumokokkiantigeenitestiä käytetään aikuisten pneumokokkikeuhkokuumeen diagnostiikassa, mutta väärät positiiviset tulokset ovat lapsilla yleisiä nenänielukantajuuden vuoksi.
  • Lasten mykoplasmainfektion tutkimista laboratoriotestein ei pidetä yleensä hyödyllisenä , , , .
    • Mykoplasman aiheuttamista hengitystieinfektioista suurin osa paranee itsestään. Serologiset tulokset valmistuvat yleensä viiveellä, ja tulokset voivat olla vaikeatulkintaisia.
      • IgM-vasta-aineet voivat sairastetun infektion jälkeen olla pitkään positiivisia.
      • Positiiviset vasta-ainemääritykset eivät edellytä mikrobilääkityksen aloittamista oireettomalle tai jo paranemassa olevalle lapselle.
    • PCR-testit ovat herkkiä, mutta erityisesti epidemia-aikana ja taudin jälkeen oireeton nenänielukantajuus on yleistä, joten PCR voi johtaa taudin ylidiagnostiikkaan.

Hoito ja seuranta

  • Suun kautta annosteltava amoksisilliini lienee tehokas hoito aikaisemmin terveiden lasten kotisyntyisessä keuhkokuumeessa, kun taudinkuva ei ole vaikea , (taulukko ).
    • Empiirisen antibioottihoidon tulee aina kattaa pneumokokki.
    • Penisilliinille resistenttien (R) pneumokokkien osuus on Suomessa ollut vain 3–4 % (vuonna 2010), mutta herkkyydeltään heikentyneiden (I) pneumokokkien osuus on 20–22 % , , , , , .
    • Lähes kolmasosa (vuonna 2010) lasten näytteistä eristetyistä pneumokokkikannoista on resistenttejä makrolidille , , , , , .
    • Vuodesta 2010 kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva lasten pneumokokkikonjugaattirokote näyttää vaikuttavan suotuisasti pneumokokin makrolidi- ja penisilliiniresistenssiin , .
  • Makrolidit saattavat nopeuttaa mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen paranemista , (taulukko ).
  • Neuraminidaasin estäjät ilmeisesti lyhentävät lasten influenssan oireiden kestoa, jos lääkehoito aloitetaan 48 tunnin kuluessa oireiden alusta , , (taulukko ).
    • Vaikeasti sairaiden tai sairaalaan otettavien keuhkokuumepotilaiden hoitoa voidaan harkita myös 48 tunnin jälkeen .
    • Neuraminidaasin estäjät estävät influenssan tarttumista perheen lapsiin yhden perheenjäsenen sairastuttua .
  • Jos potilaan vointi ei parane ja kuume ei laske 48 tunnin kuluessa hoidon aloituksesta, on syytä selvittää keuhkokuumeen komplikaation mahdollisuus .
    • Tavallisimmat komplikaatiot ovat empyeema, keuhkoabsessi ja nekrotisoiva keuhkokuume.
    • Komplikaatioepäily kuuluu aina erikoissairaanhoitoon.
    • Komplikaation kuvantamisena voidaan käyttää keuhkokuvan lisäksi kaikututkimusta, tietokonetomografiaa ja magneettitutkimusta , , , .
  • Keuhkokuvan kontrolloiminen on tavallisen keuhkokuumeen jälkeen tarpeetonta, jos lapsi on toipunut .
    • Kontrolloiminen on aiheellista erityistapauksissa, jos on todettu laaja atelektaasi tai runsas pleuraneste, kyseessä on toistuva keuhkokuume tai epäillään tuumoria tai tuberkuloosia , , .
Mikrobilääkehoito lasten alahengitystieinfektioissa.
Diagnoosi Suositeltu hoito
1) Amoksisilliinin annos voi olla 80 mg/kg/vrk, jos alueella esiintyy merkittävästi pneumokokin penisilliiniresistenssiä.
2) Vakavassa penisilliiniallergiassa noin 5 % voi saada oireita myös ensimmäisen polven kefalosporiineista, mutta vakavat reaktiot ovat hyvin harvinaisia , .
3) Annos: alle 12 kk:n ikäiset 6 mg/kg/vrk, alle 15 kg:n painoiset 30 mg x 2, 16–23 kg:n painoiset 45 mg x 2, 24–40 kg:n painoiset 60 mg x 2 ja > 40 kg:n painoiset 75 mg x 2 p.o.
p.o. = suun kautta
i.v. = laskimonsisäisesti
Laryngiitti Ei antibioottia
Bronkiitti (yskä) Ei antibioottia
Obstruktiivinen bronkiitti Ei antibioottia
Bronkioliitti Ei antibioottia
Avohoitokeuhkokuume
Amoksisilliini1) 50–80 mg/kg/vrk: 3 annokseen jaettuna p.o. 7 vrk + makrolidi, jos mykoplasmaepäily
  • Penisilliiniallergia
Kefalosporiinit2), klindamysiini, makrolidit tai doksisykliini (vain yli 8-vuotiaille) p.o.
Sairaalahoitoinen keuhkokuume
G-penisilliini 200 000 ky/kg/vrk: 4 annokseen jaettuna i.v. + makrolidi p.o., jos mykoplasmaepäily
  • Penisilliiniallergia
Kefalosporiinit2), klindamysiini, makrolidit tai doksisykliini (vain yli 8-vuotiaille) p.o.
Influenssa Oseltamiviiri p.o.3)
Hinkuyskä Atsitromysiini 10 mg/kg: 1 annoksena 5 vrk tai
klaritromysiini 15 mg/kg/vrk: 2 annokseen jaettuna yhteensä 7 vrk p.o.

Hinkuyskä

  • Hinkuyskää tulee epäillä tapauksissa, joissa pienellä imeväisellä on puuskittainen yskä .
    • Hinkuyskä on myös varsin tavallinen RS-virusinfektion vuoksi sairaalaan otetuilla lapsilla , .
    • Pienillä imeväisillä hinkuyskän ensioireena voi olla apnea.
  • Pienen rokottamattoman tai vain yhden rokotuksen saaneen imeväisen hinkuyskä voi olla hyvin vakava. Suurin osa hinkuyskän aiheuttamista kuolemista esiintyy tässä ikäryhmässä .
  • Hinkuyskä on harvinainen rokotetuilla alle kouluikäisillä lapsilla, mutta sen esiintyvyys on kasvanut maailmanlaajuisesti koululaisilla ja nuorilla aikuisilla, mikä voi suurentaa rokottamattomien imeväisten riskiä saada hinkuyskä .
    • Todennäköisin syy muuttuneeseen epidemiologiaan ovat geneettiset muutokset B. pertussis -bakteerissa ja asellulaarisen hinkuyskärokotteen huonompi ja lyhyempi teho .
    • Yhdysvalloissa hinkuyskän ilmaantuvuus on kasvanut siten, että se oli 1980-luvulla 1–2/100 000/vuosi, 1990-luvulla 2–3/100 000/vuosi ja 2010-luvulla 9/100 000/vuosi epidemioiden aikana .
    • Euroopassa hinkuyskän ilmaantuvuus on ollut vuosina 2003–2007 keskimäärin 4,1/100 000/vuosi ja vuonna 2009 4,9/100 000 .
    • Suomi kuului suuren ilmaantuvuuden maihin vuosina 2003–2007 muttei enää vuonna 2009 .
    • Suomessa alle 3 kuukauden ikäisillä rokottamattomilla lapsilla esiintyy vuosittain 10–20 mikrobiologisesti varmistettua hinkuyskätapausta .
  • Kolmannes hinkuyskätapauksista todetaan aikuisilla , minkä vuoksi monissa maissa rokotusta tarjotaan nuorille aikuisille, myös raskaana oleville naisille .
  • Suomessa rokotus hinkuyskää vastaan kansallisen rokotusohjelman osana annetaan nykyisin soluttomalla rokotteella 3, 5 ja 12 kuukauden sekä 4 ja 13–14 vuoden iässä ja varusmiespalvelusta suorittaville.
  • Suomessa siirryttiin käyttämään solutonta rokotetta vuonna 2003.
  • Hinkuyskän diagnoosi perustuu B. pertussis -bakteerin osoitukseen PCR-menetelmällä .
    • Hinkuyskäviljely on epäherkkä menetelmä, mutta sitä voidaan käyttää hinkuyskäkantojen epidemiologisessa seurannassa .
    • Hinkuyskävasta-aineilla ei ole merkitystä akuutin hinkuyskän diagnostiikassa, mutta niillä voi olla merkitystä pitkittyneen yskän selvittelyssä.
  • Atsitromysiini ja klaritromysiini ovat tehokkaita B. pertussis -bakteerin eradikaatiossa , (taulukko ).
    • Erytromysiiniä ei gastrointestinaalisten haittavaikutustensa vuoksi enää käytetä .
  • Hinkuyskän hoidossa yskän oireenmukaisella hoidolla ei ilmeisesti ole tehoa .
  • Todetun hinkuyskätapauksen jälkeen muille perheenjäsenille annettu makrolidiprofylaksia ilmeisesti estää hinkuyskän leviämisen perheessä .

Sairaalahoidon indikaatiot ja komplikaatioiden tunnistaminen

  • Kaikissa lasten alahengitystieinfektioissa lapsi kuuluu sairaalahoitoon, jos hänen yleisvointinsa on heikentynyt tai hän hapettuu huonosti (taulukko ).
    • Lapsen happisaturaation mittaaminen on tärkeä keino taudin vaikeusasteen arvioinnissa.
  • Lapsi, jolla epäillään keuhkokuumeen komplikaatiota, kuuluu aina sairaalahoitoon (taulukko ).
  • Pienten imeväisten bronkioliittiin liittyy apneataipumus. Tauti voi edetä 5–6 vuorokautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen (taulukko ).
  • Rokottamaton imeväinen, jolla epäillään hinkuyskää, kuuluu sairaalahoitoon.
Eikoissairaanhoitoon lähettämisen indikaatiot lasten alahengitystieinfektioissa 1).
Diagnoosi Erikoissairaanhoitoon lähettämisen indikaatiot (mikä tahansa alla olevista)
1) Näitä kriteereitä ei voida käyttää puhelinneuvonnassa, vaan lapsen tila täytyy arvioida lääkärissä aina, jos perhe on tilanteesta huolissaan tilanteesta. Lisäksi erikoissairaanhoitoon voidaan tehdä lähete myös muusta syystä, jos arvioiva lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi.
Laryngiitti Levossa selvä hengitysvaikeus annetun ensihoidon jälkeen tai pienentynyt happisaturaatio
Bronkioliitti Apneat tai niiden suuri riski (alle 1 kuukauden ikäiset ja keskoset)
Tihentynyt hengitys (> 60/min alle 2 kuukauden ikäisillä, > 50/min 2–12 kuukauden ikäisillä)
Voimakas hengitystyö (rintakehän vetäytymät, nenänsiipihengitys)
Pienentynyt happisaturaatio (< 95 %)
Selvästi huonontunut syöminen
Merkittävä perussairaus
Obstruktiivinen bronkiitti Vaikea hengitysvaikeus annetun ensihoidon jälkeen tai pienentynyt happisaturaatio (< 95 %)
Keuhkokuume Yleistilan heikkeneminen tai selvä hengitysvaikeus
Pienentynyt happisaturaatio (< 95 %)
Keuhkokuumeen komplikaatio tai sen epäily
Suun kautta otettavan lääkkeen antamisen epäonnistuminen
Alle 6 kuukauden ikä tai merkittävä perussairaus
Hinkuyskä Rokottamattoman tai vain yhden rokotuksen saaneen imeväisen hinkuyskäepäily

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Alahengitystieinfektiot (lapset) -suosituksen historiatiedot

Puheenjohtaja:

Matti Korppi, LKT, professori; Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskus ja TAYS

Kokoava kirjoittaja:

Terhi Tapiainen, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; OYS:n lasten ja nuorten klinikka

Jäsenet:

Janne-Juhana Aittoniemi, LT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Fimlab Laboratoriot Oy, Tampere

Johanna Immonen, LT, lastentautien erikoislääkäri; Suomen Terveystalo, Kuopio

Heli Jylkkä, LK; Tampereen yliopisto

Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri; TAYS (Käypä hoito -toimittaja)

Kirsi Nuolivirta, LT, lastentautien erikoislääkäri; Seinäjoen keskussairaala

Ville Peltola, LT, professori, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; TYKS:n lasten ja nuorten klinikka

Eeva Salo, LKT, dosentti, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri; HUS:n lastenklinikka ja Helsingin yliopisto

Raija Seuri, LL, lastenradiologian erikoislääkäri; HUS-Kuvantaminen ja lastenklinikka

Satu-Maaria Walle, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, alueellinen koulutusylilääkäri; Espoon terveyskeskus ja Helsingin yliopisto

Sidonnaisuudet

Janne-Juhana Aittoniemi: Apuraha (Valtion tutkimusrahoitus, VTR), johtokunnan tms. jäsenyys (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance, FIRE), työsuhde (Labquality Oy), luentopalkkioita (Boehringer Ingelheim Finland Oy, Baxter Oy, Suomen Terveystalo Oy), koulutus- tai kongressimatkoja yritysten (Roche Diagnostics, MSD Finland, Astellas Pharma) tuella, asiantuntijapalkkio (Labquality Oy)

Johanna Immonen: Ei sidonnaisuuksia

Heli Jylkkä: Ei sidonnaisuuksia

Matti Korppi: Ei sidonnaisuuksia

Tuula Meinander: Apurahoja (Suomen Kulttuurirahasto, Pirkanmaan Maakuntarahasto 2008, Suomen Kardiologinen Seura, Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu), asiantuntijapalkkio (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), johtokunnan tms. jäsenyys (Suomen Lääkäriliitto 2012–), työsuhde (Suomen Kardiologinen Seura 2013–), luentopalkkio (TAYS:n lastenklinikka)

Kirsi Nuolivirta: Koulutus- tai kongressimatkoja yrityksen (Philips Healthcare) tuella

Ville Peltola: Apuraha (GSK), asiantuntijapalkkioita (Abbvie, Novartis V & D), koulutus- tai kongressimatkoja yritysten (GSK, MSD, Octapharma) tuella

Eeva Salo: Luentopalkkio (Gilead, Perinatologinen seura, Pelastakaa lapset jne.), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (ICAAC, CROI, EACS, Nordic HIV Course, Jansen-Cilag, Abbott, MSD, Gilead)

Raija Seuri: Ei sidonnaisuuksia

Terhi Tapiainen: Ei sidonnaisuuksia

Satu-Maaria Walle: Osakeomistus (Orion Oyj), koulutusmatka yrityksen (Novo Nordisk) tuella

Kirjallisuusviite

Alahengitystieinfektiot (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet:

Peltola V, Jartti T, Putto-Laurila A ym. Rhinovirus infections in children: a retrospective and prospective hospital-based study. J Med Virol 2009;81:1831-8 Ruuskanen O, Lahti E, Jennings LC ym. Viral pneumonia. Lancet 2011;377:1264-75 Miller EK, Gebretsadik T, Carroll KN ym. Viral etiologies of infant bronchiolitis, croup and upper respiratory illness during 4 consecutive years. Pediatr Infect Dis J 2013;32:950-5 Jartti T, Korppi M. Rhinovirus-induced bronchiolitis and asthma development. Pediatr Allergy Immunol 2011;22:350-5 Jartti T, Jartti L, Ruuskanen O ym. New respiratory viral infections. Curr Opin Pulm Med 2012;18:271-8 Jartti T, Hedman K, Söderlund-Venermo M, Hyypiä T, Ruuskanen O. Uudet hengitystievirukset. Duodecim 2008;124:2313-9 Peltola V, Reunanen T, Ziegler T ym. Accuracy of clinical diagnosis of influenza in outpatient children. Clin Infect Dis 2005;41:1198-200 Heinonen S, Silvennoinen H, Lehtinen P ym. Early oseltamivir treatment of influenza in children 1-3 years of age: a randomized controlled trial. Clin Infect Dis 2010;51:887-94 Bonner AB, Monroe KW, Talley LI ym. Impact of the rapid diagnosis of influenza on physician decision-making and patient management in the pediatric emergency department: results of a randomized, prospective, controlled trial. Pediatrics 2003;112:363-7 Esposito S, Marchisio P, Morelli P ym. Effect of a rapid influenza diagnosis. Arch Dis Child 2003;88:525-6 Bradley JS, Byington CL, Shah SS ym. The management of community-acquired pneumonia in infants and children older than 3 months of age: clinical practice guidelines by the Pediatric Infectious Diseases Society and the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2011;53:e25-76 Harris M, Clark J, Coote N ym. British Thoracic Society guidelines for the management of community acquired pneumonia in children: update 2011. Thorax 2011;66(Suppl 2):ii1-23 Doan QH, Kissoon N, Dobson S ym. A randomized, controlled trial of the impact of early and rapid diagnosis of viral infections in children brought to an emergency department with febrile respiratory tract illnesses. J Pediatr 2009;154:91-5 Lehtinen P, Jartti T, Virkki R ym. Bacterial coinfections in children with viral wheezing. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2006;25:463-9 Levine DA, Platt SL, Dayan PS ym. Risk of serious bacterial infection in young febrile infants with respiratory syncytial virus infections. Pediatrics 2004;113:1728-34 Ivaska L, Niemelä J, Heikkinen T ym. Identification of respiratory viruses with a novel point-of-care multianalyte antigen detection test in children with acute respiratory tract infection. J Clin Virol 2013;57:136-40 Grijalva CG, Poehling KA, Edwards KM ym. Accuracy and interpretation of rapid influenza tests in children. Pediatrics 2007;119:e6-11 Heinonen S, Silvennoinen H, Lehtinen P ym. Feasibility of diagnosing influenza within 24 hours of symptom onset in children 1-3 years of age. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011;30:387-92 Denny FW, Murphy TF, Clyde WA Jr ym. Croup: an 11-year study in a pediatric practice. Pediatrics 1983;71:871-6 Bjornson CL, Johnson DW. Croup. Lancet 2008;371:329-39 Segal AO, Crighton EJ, Moineddin R ym. Croup hospitalizations in Ontario: a 14-year time-series analysis. Pediatrics 2005;116:51-5 Dobrovoljac M, Geelhoed GC. 27 years of croup: an update highlighting the effectiveness of 0.15 mg/kg of dexamethasone. Emerg Med Australas 2009;21:309-14 Russell KF, Liang Y, O'Gorman K ym. Glucocorticoids for croup. Cochrane Database Syst Rev 2011;(1):CD001955 Cetinkaya F, Tüfekçi BS, Kutluk G. A comparison of nebulized budesonide, and intramuscular, and oral dexamethasone for treatment of croup. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2004;68:453-6 Klassen TP, Watters LK, Feldman ME ym. The efficacy of nebulized budesonide in dexamethasone-treated outpatients with croup. Pediatrics 1996;97:463-6 Ramanuja S, Kelkar PS. The approach to pediatric cough. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:3-8 Paul IM, Yoder KE, Crowell KR ym. Effect of dextromethorphan, diphenhydramine, and placebo on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Pediatrics 2004;114:e85-90 Clemens CJ, Taylor JA, Almquist JR ym. Is an antihistamine-decongestant combination effective in temporarily relieving symptoms of the common cold in preschool children? J Pediatr 1997;130:463-6 Hutton N, Wilson MH, Mellits ED ym. Effectiveness of an antihistamine-decongestant combination for young children with the common cold: a randomized, controlled clinical trial. J Pediatr 1991;118:125-30 Sakchainanont B, Ruangkanchanasetr S, Chantarojanasiri T ym. Effectiveness of antihistamines in common cold. J Med Assoc Thai 1990;73:96-101 Schaefer MK, Shehab N, Cohen AL ym. Adverse events from cough and cold medications in children. Pediatrics 2008;121:783-7 Public Health Advisory: FDA recommends that over-the-counter cough and cold products not be used for infants and children under 2 years of age. http://www.fda.gov/drugs/drugsafety/postmarketdrugsafetyinformationforpatientsandproviders/drugsafetyinformationforheathcareprofessionals/publichealthadvisories/ucm051137.htm U.S. Food and Drug Administration. Bad Bug Book: Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook. Clostridium botulinum. http://www.fda.gov/downloads/food/foodborneillnesscontaminants/ucm297627.pdf Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Clostridium botulinum ja botulismin ehkäisy. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia+aiheuttavia+bakteereja/clostridium+botulinum/ Shields MD, Bush A, Everard ML ym. BTS guidelines: Recommendations for the assessment and management of cough in children. Thorax 2008;63(Suppl 3):iii1-iii15 Kotaniemi-Syrjänen A, Vainionpää R, Reijonen TM ym. Rhinovirus-induced wheezing in infancy--the first sign of childhood asthma? J Allergy Clin Immunol 2003;111:66-71 Jackson DJ, Gangnon RE, Evans MD ym. Wheezing rhinovirus illnesses in early life predict asthma development in high-risk children. Am J Respir Crit Care Med 2008;178:667-72 Piippo-Savolainen E, Korppi M. Long-term outcomes of early childhood wheezing. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2009;9:190-6 Taussig LM, Wright AL, Holberg CJ ym. Tucson Children's Respiratory Study: 1980 to present. J Allergy Clin Immunol 2003;111:661-75 Rhodes HL, Thomas P, Sporik R ym. A birth cohort study of subjects at risk of atopy: twenty-two-year follow-up of wheeze and atopic status. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:176-80 Stein RT, Martinez FD. Asthma phenotypes in childhood: lessons from an epidemiological approach. Paediatr Respir Rev 2004;5:155-61 Martinez FD, Morgan WJ, Wright AL ym. Initial airway function is a risk factor for recurrent wheezing respiratory illnesses during the first three years of life. Group Health Medical Associates. Am Rev Respir Dis 1991;143:312-6 Piippo-Savolainen E, Korppi M. Wheezy babies--wheezy adults? Review on long-term outcome until adulthood after early childhood wheezing. Acta Paediatr 2008;97:5-11 Astma. Käypä hoito -suositus. Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä. 29.09.2012. www.kaypahoito.fi Smyth RL, Openshaw PJ. Bronchiolitis. Lancet 2006;368:312-22 Che D, Caillere N, Brosset P ym. Burden of infant bronchiolitis: data from a hospital network. Epidemiol Infect 2010;138:573-5 Waris M. Pattern of respiratory syncytial virus epidemics in Finland: two-year cycles with alternating prevalence of groups A and B. J Infect Dis 1991;163:464-9 Don M, Canciani M, Korppi M. Community-acquired pneumonia in children: what's old? What's new? Acta Paediatr 2010;99:1602-8 Juvén T, Mertsola J, Waris M ym. Etiology of community-acquired pneumonia in 254 hospitalized children. Pediatr Infect Dis J 2000;19:293-8 Michelow IC, Olsen K, Lozano J ym. Epidemiology and clinical characteristics of community-acquired pneumonia in hospitalized children. Pediatrics 2004;113:701-7 Don M, Fasoli L, Paldanius M ym. Aetiology of community-acquired pneumonia: serological results of a paediatric survey. Scand J Infect Dis 2005;37:806-12 Palmu AA, Jokinen J, Borys D ym. Effectiveness of the ten-valent pneumococcal Haemophilus influenzae protein D conjugate vaccine (PHiD-CV10) against invasive pneumococcal disease: a cluster randomised trial. Lancet 2013;381:214-22 Korppi M, Karppa H, Vuento R. Universal pneumococcal vaccination of <2-year-olds decreased pneumococcal bacteremia and antibiotic resistance in <5-year-olds. Acta Paediatr 2013;102:e239-40 Korppi M, Heiskanen-Kosma T, Kleemola M. Mycoplasma pneumoniae causes over 50% of community-acquired pneumonia in school-aged children. Scand J Infect Dis 2003;35:294 Jokinen C, Heiskanen L, Juvonen H ym. Incidence of community-acquired pneumonia in the population of four municipalities in eastern Finland. Am J Epidemiol 1993;137:977-88 Heiskanen-Kosma T, Korppi M, Jokinen C ym. Etiology of childhood pneumonia: serologic results of a prospective, population-based study. Pediatr Infect Dis J 1998;17:986-91 Senstad AC, Surén P, Brauteset L ym. Community-acquired pneumonia (CAP) in children in Oslo, Norway. Acta Paediatr 2009;98:332-6 Myles PR, McKeever TM, Pogson Z ym. The incidence of pneumonia using data from a computerized general practice database. Epidemiol Infect 2009;137:709-16 Prayle A, Atkinson M, Smyth A. Pneumonia in the developed world. Paediatr Respir Rev 2011;12:60-9 Lantto M, Renko M, Uhari M. Changes in infectious disease mortality in children during the past three decades. Pediatr Infect Dis J 2013;32:e355-9 Bradley JS, Byington CL, Shah SS ym. Executive summary: the management of community-acquired pneumonia in infants and children older than 3 months of age: clinical practice guidelines by the Pediatric Infectious Diseases Society and the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2011;53:617-30 Bowen SJ, Thomson AH. British Thoracic Society Paediatric Pneumonia Audit: a review of 3 years of data. Thorax 2013;68:682-3 Swingler GH, Hussey GD, Zwarenstein M. Randomised controlled trial of clinical outcome after chest radiograph in ambulatory acute lower-respiratory infection in children. Lancet 1998;351:404-8 Wubbel L, Muniz L, Ahmed A ym. Etiology and treatment of community-acquired pneumonia in ambulatory children. Pediatr Infect Dis J 1999;18:98-104 Gunell M, Hakanen A, Aittoniemi J ym. Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Finres 1997–2010. THL:n raportti 67/2012. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/9aef338e-953d-451a-9f3c-59a37e286f49 European Centre for Disease Prevention and Control, Antimicrobial resistance interactive database (EARS-Net): http://www.ecdc.europa.eu/en/healthtopics/antimicrobial_resistance/database/Pages/database.aspx HUS, HUSLAB: Bakteerilöydösten mikrobilääkeherkkyystilastoja (Helsinki ja Uusimaa): http://www.hus.fi/ammattilaiselle/huslab-ammattilaisille/tilastot/Sivut/Bakteerilöydösten-mikrobilääkeherkkyystilastoja-(Helsinki-ja-Uusimaa).aspx Hampton LM, Farley MM, Schaffner W ym. Prevention of antibiotic-nonsusceptible Streptococcus pneumoniae with conjugate vaccines. J Infect Dis 2012;205:401-11 Rantala M. Antimicrobial resistance in Streptococcus pneumoniae in Finland with special reference to macrolides and telithromycin. Doctoral Thesis. 118 s. Publications of the National Institute for Health and Welfare, Research 8/2009. Yliopistopaino, Helsinki: THL, 2009, http://urn.fi/, URN: ISBN:978-952-245-058-6 Louie JK, Yang S, Samuel MC ym. Neuraminidase inhibitors for critically ill children with influenza. Pediatrics 2013;132:e1539-45 Calder A, Owens CM. Imaging of parapneumonic pleural effusions and empyema in children. Pediatr Radiol 2009;39:527-37 Kurian J, Levin TL, Han BK ym. Comparison of ultrasound and CT in the evaluation of pneumonia complicated by parapneumonic effusion in children. AJR Am J Roentgenol 2009;193:1648-54 Yikilmaz A, Koc A, Coskun A ym. Evaluation of pneumonia in children: comparison of MRI with fast imaging sequences at 1.5T with chest radiographs. Acta Radiol 2011;52:914-9 Virkki R, Juven T, Mertsola J ym. Radiographic follow-up of pneumonia in children. Pediatr Pulmonol 2005;40:223-7 Korppi M, Hiltunen J. Pertussis is common in nonvaccinated infants hospitalized for respiratory syncytial virus infection. Pediatr Infect Dis J 2007;26:316-8 Nuolivirta K, Koponen P, He Q ym. Bordetella pertussis infection is common in nonvaccinated infants admitted for bronchiolitis. Pediatr Infect Dis J 2010;29:1013-5 Vitek CR, Pascual FB, Baughman AL ym. Increase in deaths from pertussis among young infants in the United States in the 1990s. Pediatr Infect Dis J 2003;22:628-34 Gabutti G, Rota MC. Pertussis: a review of disease epidemiology worldwide and in Italy. Int J Environ Res Public Health 2012;9:4626-38 Cherry JD. Epidemic pertussis in 2012--the resurgence of a vaccine-preventable disease. N Engl J Med 2012;367:785-7 Zepp F, Heininger U, Mertsola J ym. Rationale for pertussis booster vaccination throughout life in Europe. Lancet Infect Dis 2011;11:557-70 THL. Rokottajan käsikirja. http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi THL. Hinkuyskä-laboratoriotutkimukset. http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/hinkuyskan-laboratoriotutkimukset Langley JM, Halperin SA, Boucher FD ym. Azithromycin is as effective as and better tolerated than erythromycin estolate for the treatment of pertussis. Pediatrics 2004;114:e96-101 Abu Raya B, Bamberger E, Gershtein R ym. The laboratory diagnosis of Bordetella pertussis infection: a comparison of semi-nested PCR and real-time PCR with culture. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2012;31:619-22 Altunaiji S, Kukuruzovic R, Curtis N ym. Antibiotics for whooping cough (pertussis). Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD004404 Atkinson M, Lakhanpaul M, Smyth A ym. Comparison of oral amoxicillin and intravenous benzyl penicillin for community acquired pneumonia in children (PIVOT trial): a multicentre pragmatic randomised controlled equivalence trial. Thorax 2007;62:1102-6 Auranen K, Rinta-Kokko H, Goldblatt D ym. Colonisation endpoints in Streptococcus pneumoniae vaccine trials. Vaccine 2013;32:153-8 Bass JW, Klenk EL, Kotheimer JB ym. Antimicrobial treatment of pertussis. J Pediatr 1969;75:768-81 Ben Shimol S, Dagan R, Givon-Lavi N ym. Evaluation of the World Health Organization criteria for chest radiographs for pneumonia diagnosis in children. Eur J Pediatr 2012;171:369-74 Bentur L, Shoseyov D, Feigenbaum D ym. Dexamethasone inhalations in RSV bronchiolitis: a double-blind, placebo-controlled study. Acta Paediatr 2005;94:866-71 Bernard DW, Goepp JG, Duggan AK ym. Is oral albuterol effective for acute cough in non-asthmatic children? Acta Paediatr 1999;88:465-7 Bettiol S, Wang K, Thompson MJ ym. Symptomatic treatment of the cough in whooping cough. Cochrane Database Syst Rev 2012;(5):CD003257 Bjornson C, Russell KF, Vandermeer B ym. Nebulized epinephrine for croup in children. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD006619 Bressan S, Balzani M, Krauss B ym. High-flow nasal cannula oxygen for bronchiolitis in a pediatric ward: a pilot study. Eur J Pediatr 2013;172:1649-56 Cade A, Brownlee KG, Conway SP ym. Randomised placebo controlled trial of nebulised corticosteroids in acute respiratory syncytial viral bronchiolitis. Arch Dis Child 2000;82:126-30 Castro-Rodriguez JA, Rodrigo GJ. beta-agonists through metered-dose inhaler with valved holding chamber versus nebulizer for acute exacerbation of wheezing or asthma in children under 5 years of age: a systematic review with meta-analysis. J Pediatr 2004;145:172-7 Cates CJ, Crilly JA, Rowe BH. Holding chambers (spacers) versus nebulisers for beta-agonist treatment of acute asthma. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD000052 Charkaluk ML, Kalach N, Mvogo H ym. Assessment of a rapid urinary antigen detection by an immunochromatographic test for diagnosis of pneumococcal infection in children. Diagn Microbiol Infect Dis 2006;55:89-94 Cohen HA, Rozen J, Kristal H ym. Effect of honey on nocturnal cough and sleep quality: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Pediatrics 2012;130:465-71 Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced asthma attacks using inhaled budesonide. Arch Dis Child 1993;68:85-7 Corneli HM, Zorc JJ, Mahajan P ym. A multicenter, randomized, controlled trial of dexamethasone for bronchiolitis. N Engl J Med 2007;357:331-9 Cosnes-Lambe C, Raymond J, Chalumeau M ym. Pertussis and respiratory syncytial virus infections. Eur J Pediatr 2008;167:1017-9 Cox N, Hinkle R. Infant botulism. Am Fam Physician 2002;65:1388-92 Crowcroft NS, Booy R, Harrison T ym. Severe and unrecognised: pertussis in UK infants. Arch Dis Child 2003;88:802-6 Danzon A, Lacroix J, Infante-Rivard C ym. A double-blind clinical trial on diphenhydramine in pertussis. Acta Paediatr Scand 1988;77:614-5 Darelid J, Löfgren S, Malmvall BE. Erythromycin treatment is beneficial for longstanding Moraxella catarrhalis associated cough in children. Scand J Infect Dis 1993;25:323-9 De Serres G, Boulianne N, Duval B. Field effectiveness of erythromycin prophylaxis to prevent pertussis within families. Pediatr Infect Dis J 1995;14:969-75 Don M, Valent F, Korppi M ym. Differentiation of bacterial and viral community-acquired pneumonia in children. Pediatr Int 2009;51:91-6 Doull IJ, Lampe FC, Smith S ym. Effect of inhaled corticosteroids on episodes of wheezing associated with viral infection in school age children: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 1997;315:858-62 Dowell SF, Garman RL, Liu G ym. Evaluation of Binax NOW, an assay for the detection of pneumococcal antigen in urine samples, performed among pediatric patients. Clin Infect Dis 2001;32:824-5 Esposito S, Bosis S, Colombo R ym. Evaluation of rapid assay for detection of Streptococcus pneumoniae urinary antigen among infants and young children with possible invasive pneumococcal disease. Pediatr Infect Dis J 2004;23:365-7 Esposito S, Bosis S, Faelli N ym. Role of atypical bacteria and azithromycin therapy for children with recurrent respiratory tract infections. Pediatr Infect Dis J 2005;24:438-44 Everard ML, Hind D, Ugonna K ym. SABRE: a multicentre randomised control trial of nebulised hypertonic saline in infants hospitalised with acute bronchiolitis. Thorax 2014;69:1105-12 Fernandes RM, Hartling L. Glucocorticoids for acute viral bronchiolitis in infants and young children. JAMA 2014;311:87-8 Flood RG, Badik J, Aronoff SC. The utility of serum C-reactive protein in differentiating bacterial from nonbacterial pneumonia in children: a meta-analysis of 1230 children. Pediatr Infect Dis J 2008;27:95-9 Fry NK, Duncan J, Wagner K ym. Role of PCR in the diagnosis of pertussis infection in infants: 5 years' experience of provision of a same-day real-time PCR service in England and Wales from 2002 to 2007. J Med Microbiol 2009;58:1023-9 Gadomski AM, Lichenstein R, Horton L ym. Efficacy of albuterol in the management of bronchiolitis. Pediatrics 1994;93:907-12 Gomez Campdera JA, Navarro Gomez ML, Hernandez-Sampelayo T, Merello Godino C, Sanchez Sanchez C. Azithromycin in the treatment of ambulatory pneumonia in children. Acta Pediatr Espanola 1996;54:554-62 Gottfarb P, Brauner A. Children with persistent cough--outcome with treatment and role of Moraxella catarrhalis? Scand J Infect Dis 1994;26:545-51 Granström M, Olinder-Nielsen AM, Holmblad P ym. Specific immunoglobulin for treatment of whooping cough. Lancet 1991;338:1230-3 Guinto-Ocampo H, Bennett JE, Attia MW. Predicting pertussis in infants. Pediatr Emerg Care 2008;24:16-20 Gupta P, Aggarwal A, Gupta P ym. Oral salbutamol for symptomatic relief in mild bronchiolitis a double blind randomized placebo controlled trial. Indian Pediatr 2008;45:547-53 Halperin SA, Bortolussi R, Langley JM ym. A randomized, placebo-controlled trial of erythromycin estolate chemoprophylaxis for household contacts of children with culture-positive bordetella pertussis infection. Pediatrics 1999;104:e42 Halperin SA, Vaudry W, Boucher FD ym. Is pertussis immune globulin efficacious for the treatment of hospitalized infants with pertussis? No answer yet. Pediatr Infect Dis J 2007;26:79-81 Hamer DH, Egas J, Estrella B ym. Assessment of the Binax NOW Streptococcus pneumoniae urinary antigen test in children with nasopharyngeal pneumococcal carriage. Clin Infect Dis 2002;34:1025-8 Harris JA, Kolokathis A, Campbell M ym. Safety and efficacy of azithromycin in the treatment of community-acquired pneumonia in children. Pediatr Infect Dis J 1998;17:865-71 Hartling L, Fernandes RM, Bialy L ym. Steroids and bronchodilators for acute bronchiolitis in the first two years of life: systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;342:d1714 He Q, Mertsola J, Soini H ym. Comparison of polymerase chain reaction with culture and enzyme immunoassay for diagnosis of pertussis. J Clin Microbiol 1993;31:642-5 Health Protection Agency. HPA guidelines for the Public management of pertussis. Updated October 2012. http://www.hpa.org.uk/webc/HPAwebFile/HPAweb_C/1287142671506 Hegde S, Prodhan P. Serious air leak syndrome complicating high-flow nasal cannula therapy: a report of 3 cases. Pediatrics 2013;131:e939-44 Hedrick JA, Barzilai A, Behre U ym. Zanamivir for treatment of symptomatic influenza A and B infection in children five to twelve years of age: a randomized controlled trial. Pediatr Infect Dis J 2000;19:410-7 Heiskanen-Kosma T, Korppi M. Serum C-reactive protein cannot differentiate bacterial and viral aetiology of community-acquired pneumonia in children in primary healthcare settings. Scand J Infect Dis 2000;32:399-402 Holberg-Petersen M, Jenum PA, Mannsåker T ym. Comparison of PCR with culture applied on nasopharyngeal and throat swab specimens for the detection of Bordetella pertussis. Scand J Infect Dis 2011;43:221-4 Hoppe JE. Comparison of erythromycin estolate and erythromycin ethylsuccinate for treatment of pertussis. The Erythromycin Study Group. Pediatr Infect Dis J 1992;11:189-93 Karadag B, Ceran O, Guven G ym. Efficacy of salbutamol and ipratropium bromide in the management of acute bronchiolitis--a clinical trial. Respiration 2008;76:283-7 Katz SL, Gershon AA, Hoetz PJ. Krugman's Infectious Disease of Children. 10. painos. St. Louis: Mosby, 1998 Kiekara O, Korppi M, Tanska S ym. Radiological diagnosis of pneumonia in children. Ann Med 1996;28:69-72 Kogan R, Martínez MA, Rubilar L ym. Comparative randomized trial of azithromycin versus erythromycin and amoxicillin for treatment of community-acquired pneumonia in children. Pediatr Pulmonol 2003;35:91-8 Korppi M, Heiskanen-Kosma T, Leinonen M. White blood cells, C-reactive protein and erythrocyte sedimentation rate in pneumococcal pneumonia in children. Eur Respir J 1997;10:1125-9 Korppi M, Laurikainen K, Pietikäinen M ym. Antitussives in the treatment of acute transient cough in children. Acta Paediatr Scand 1991;80:969-71 Korppi M, Leinonen M, Ruuskanen O. Pneumococcal serology in children's respiratory infections. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2008;27:167-75 Korppi M. Non-specific host response markers in the differentiation between pneumococcal and viral pneumonia: what is the most accurate combination? Pediatr Int 2004;46:545-50 Krantz I, Norrby SR, Trollfors B. Salbutamol vs. placebo for treatment of pertussis. Pediatr Infect Dis 1985;4:638-40 Lahti E, Peltola V, Virkki R ym. Development of parapneumonic empyema in children. Acta Paediatr 2007;96:1686-92 Lebel MH, Mehra S. Efficacy and safety of clarithromycin versus erythromycin for the treatment of pertussis: a prospective, randomized, single blind trial. Pediatr Infect Dis J 2001;20:1149-54 Lynch T, Gouin S, Larson C ym. Does the lateral chest radiograph help pediatric emergency physicians diagnose pneumonia? A randomized clinical trial. Acad Emerg Med 2004;11:625-9 Marchant J, Masters IB, Champion A ym. Randomised controlled trial of amoxycillin clavulanate in children with chronic wet cough. Thorax 2012;67:689-93 Marchant JM, Masters IB, Taylor SM ym. Evaluation and outcome of young children with chronic cough. Chest 2006;129:1132-41 Marchant JM, Morris P, Gaffney JT ym. Antibiotics for prolonged moist cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2005;(4):CD004822 McKean M, Ducharme F. Inhaled steroids for episodic viral wheeze of childhood. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD001107 McKiernan C, Chua LC, Visintainer PF ym. High flow nasal cannulae therapy in infants with bronchiolitis. J Pediatr 2010;156:634-8 Mertsola J, Viljanen MK, Ruuskanen O. Salbutamol in the treatment of whooping cough. Scand J Infect Dis 1986;18:593-4 Mulholland S, Gavranich JB, Gillies MB ym. Antibiotics for community-acquired lower respiratory tract infections secondary to Mycoplasma pneumoniae in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(9):CD004875 Murray PR, Baron EJ, Jorgensen JH, Pfaller MA, Yolken RH (toim.) Manual of Clinical Microbiology. 8. painos. Washington DC: ASM Press, 2003 Neto GM, Kentab O, Klassen TP ym. A randomized controlled trial of mist in the acute treatment of moderate croup. Acad Emerg Med 2002;9:873-9 Neuman MI, Harper MB. Evaluation of a rapid urine antigen assay for the detection of invasive pneumococcal disease in children. Pediatrics 2003;112:1279-82 Oduwole O, Meremikwu MM, Oyo-Ita A ym. Honey for acute cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD007094 Patel H, Gouin S, Platt RW. Randomized, double-blind, placebo-controlled trial of oral albuterol in infants with mild-to-moderate acute viral bronchiolitis. J Pediatr 2003;142:509-14 Patel H, Platt RW, Pekeles GS ym. A randomized, controlled trial of the effectiveness of nebulized therapy with epinephrine compared with albuterol and saline in infants hospitalized for acute viral bronchiolitis. J Pediatr 2002;141:818-24 Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:1140-6 Plint AC, Johnson DW, Patel H ym. Epinephrine and dexamethasone in children with bronchiolitis. N Engl J Med 2009;360:2079-89 Puolakkainen M, Järvinen A. [Mycoplasma pneumoniae infections]. Duodecim 2012;128:2236-43 Richter H, Seddon P. Early nebulized budesonide in the treatment of bronchiolitis and the prevention of postbronchiolitic wheezing. J Pediatr 1998;132:849-53 Rigsby CK, Strife JL, Johnson ND ym. Is the frontal radiograph alone sufficient to evaluate for pneumonia in children? Pediatr Radiol 2004;34:379-83 Roberts I, Gavin R, Lennon D. Randomized controlled trial of steroids in pertussis. Pediatr Infect Dis J 1992;11:982-3 Roosevelt G, Sheehan K, Grupp-Phelan J ym. Dexamethasone in bronchiolitis: a randomised controlled trial. Lancet 1996;348:292-5 Ruhrmann H, Blenk H. [Erythromycin versus amoxicillin for the treatment of pneumonia in children (author's transl)]. Infection 1982;10(Suppl 2):S86-91 Ruuskanen O, Korppi M. Lasten yskänlääkkeiden myynti pitää lopettaa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2008;124:1689-90 Sáez-Llorens X, Castaño E, Wubbel L ym. [Importance of Mycoplasma pneumoniae and Chlamydia pneumoniae in children with community-acquired pneumonia]. Rev Med Panama 1998;23:27-33 Schibler A, Pham TM, Dunster KR ym. Reduced intubation rates for infants after introduction of high-flow nasal prong oxygen delivery. Intensive Care Med 2011;37:847-52 Scolnik D, Coates AL, Stephens D ym. Controlled delivery of high vs low humidity vs mist therapy for croup in emergency departments: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:1274-80 Shadkam MN, Mozaffari-Khosravi H, Mozayan MR. A comparison of the effect of honey, dextromethorphan, and diphenhydramine on nightly cough and sleep quality in children and their parents. J Altern Complement Med 2010;16:787-93 Sivuontelotulehdus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 10.6.2013). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi Skjerven HO, Hunderi JO, Brügmann-Pieper SK ym. Racemic adrenaline and inhalation strategies in acute bronchiolitis. N Engl J Med 2013;368:2286-93 Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in ambulatory settings. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD001831 Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P ym. Prophylactic intermittent treatment with inhaled corticosteroids of asthma exacerbations due to airway infections in toddlers. Acta Paediatr 1999;88:42-7 Swingler GH. Observer variation in chest radiography of acute lower respiratory infections in children: a systematic review. BMC Med Imaging 2001;1:1 Taylor JA, Novack AH, Almquist JR ym. Efficacy of cough suppressants in children. J Pediatr 1993;122:799-802 Teunissen J, Hochs AH, Vaessen-Verberne A ym. The effect of 3% and 6% hypertonic saline in viral bronchiolitis: a randomised controlled trial. Eur Respir J 2014;44:913-21 Toikka P, Irjala K, Juvén T ym. Serum procalcitonin, C-reactive protein and interleukin-6 for distinguishing bacterial and viral pneumonia in children. Pediatr Infect Dis J 2000;19:598-602 Wahlgren H, Mortensson W, Eriksson M ym. Radiological findings in children with acute pneumonia: age more important than infectious agent. Acta Radiol 2005;46:431-6 Wainwright C, Altamirano L, Cheney M ym. A multicenter, randomized, double-blind, controlled trial of nebulized epinephrine in infants with acute bronchiolitis. N Engl J Med 2003;349:27-35 Vancíková Z, Trojánek M, Zemlicková H ym. Pneumococcal urinary antigen positivity in healthy colonized children: is it age dependent? Wien Klin Wochenschr 2013;125:495-500 Wang K, Shun-Shin M, Gill P ym. Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(1):CD002744 Whitley RJ, Hayden FG, Reisinger KS ym. Oral oseltamivir treatment of influenza in children. Pediatr Infect Dis J 2001;20:127-33 Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continuous treatment with topical corticosteroid on episodic viral wheeze in preschool children. Arch Dis Child 1995;72:317-20 Wilson NM, Silverman M. Treatment of acute, episodic asthma in preschool children using intermittent high dose inhaled steroids at home. Arch Dis Child 1990;65:407-10 Virkki R, Juven T, Rikalainen H ym. Differentiation of bacterial and viral pneumonia in children. Thorax 2002;57:438-41 Vuori-Holopainen E, Salo E, Saxén H ym. Etiological diagnosis of childhood pneumonia by use of transthoracic needle aspiration and modern microbiological methods. Clin Infect Dis 2002;34:583-90 Xavier-Souza G, Vilas-Boas AL, Fontoura MS ym. The inter-observer variation of chest radiograph reading in acute lower respiratory tract infection among children. Pediatr Pulmonol 2013;48:464-9 Zhang L, Mendoza-Sassi RA, Wainwright C ym. Nebulised hypertonic saline solution for acute bronchiolitis in infants. Cochrane Database Syst Rev 2013;(7):CD006458 Robinson JL, Hameed T, Carr S. Practical aspects of choosing an antibiotic for patients with a reported allergy to an antibiotic. Clin Infect Dis 2002;35:26-31 Pichichero ME. Use of selected cephalosporins in penicillin-allergic patients: a paradigm shift. Diagn Microbiol Infect Dis 2007;57(3 Suppl):13S-18S Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Inadvertent use of Bicillin C-R to treat syphilis infection--Los Angeles, California, 1999-2004. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2005;54:217-9
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko