Takaisin Tulosta

Tavallisten haittavaikutusten ja yksilöllisten riskien huomiointi ADHD:n lääkehoidossa

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi ja Hertta Ollikainen
19.5.2025
  • ADHD-lääkkeet ovat suositelluilla annoksilla turvallisia, sillä haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja hyvin tunnettuja.
  • Tavallisimpia stimulanttien ja atomoksetiinin haittavaikutuksia ovat ruokahalun väheneminen, päänsärky, ruoansulatuskanavan oireet, käytösoireet, kuten ärtyisyys tai aggressiivisuus sekä univaikeudet. Myös ilottomuutta tai alakuloisuutta voi ilmetä.
  • Guanfasiinin haittavaikutuksina esiintyy uneliaisuutta, väsymystä ja vireystilan laskua sekä verenpaineen ja sykkeen laskua. Se voi myös lisätä ruokahalua ja aiheuttaa painon nousua.
  • Haittavaikutusten ilmetessä kokeillaan tavallisesti annoksen tai lääkkeen antoajan säätämistä, valmisteen vaihtoa vaikutusajan kannalta edullisempaan tai tarvittaessa vaihtoa lääkeaineeseen, jolla on erilainen haittavaikutusprofiili (esim. stimulantista guanfasiiniin).
    • Myös pieni aloitusannos ja hidas annoksen suurentaminen sekä ruokailu lääkkeen annon yhteydessä voi vähentää aloitusvaiheen oireita (ks. lääkeselosteet).
    • On kuitenkin huomattava, että liian pieni lääkeannos ei lievitä ADHD-oireita ja että annoksen suurentamisen nopeus on arvioitava lääkevasteen ja haittojen mukaisesti (stimulanttien annosta voi yleensä suurentaa noin 1 viikon välein).
  • Ruokahaluttomuutta ilmenee usein atomoksetiinilääkityksen alkuvaiheessa. Stimulanttilääkettä käytettäessä ruokahaluttomuus voi jatkua myös lääkettä pidempään käytettäessä, mutta se rajoittuu lääkkeen vaikutusaikaan. Ruokahaluttomuus on usein annossidonnainen haitta, mutta yksilöllisiä eroja on – joillekin haitta ilmenee jo pienillä annoksilla.
    • Ruokahaluttomuudesta johtuvaa painon laskua voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota ruokailuajankohtiin sekä huolehtimalla ruokailujen säännöllisyydestä sekä ruokamäärien riittävyydestä (lapsilla myös koulupäivän aikana).
    • Joskus haittavaikutusta voi helpottaa vaihtamalla stimulanttilääkkeen lyhytvaikutteisempaan valmisteeseen.
    • Ravitsemusterapeutin ohjauksesta voi olla apua energiamäärältään riittävän ja tasapainoisen ruokavalion löytämisessä
    • Joissakin tilanteissa voidaan käyttää lisäravinteita.
  • Lasten painon ja pituuden kehitys voi etenkin hoidon alkuvaiheessa joskus hidastua. Yleensä tämä liittyy ruokahalun heikkenemiseen ja korjautuu vähitellen. On edelleen epäselvää, voiko stimulanttilääkitys hidastaa pituuskasvua myös muulla mekanismilla.
    • ADHD-diagnoosin saaneilla pojilla, jotka eivät ole saaneet lääkehoitoa, lapsuusiän pituuskasvu on lisääntynyt ja murrosiän kasvupyrähdys aikaistunut keskimäärin 5 kuukautta «Hanć T, Cieślik J. Growth in stimulant-naive child...»1. ADHD-diagnoosin saaneiden tyttöjen ja poikien keskipaino (BMI) näyttää olevan suurempi kuin heidän terveillä ikätovereillaan «Hubel R, Jass J, Marcus A, ym. Overweight and basa...»2.
    • Lääkityksen lopettamisen jälkeen joissakin seuranta-aineistoissa on havaittu kiinniottokasvua.
    • ADHD-diagnoosin saaneet nuoret näyttävät ryhmätasolla saavuttavan odotuspituutensa lääkityksestä (metyylifenidaatti, atomoksetiini) huolimatta «Faraone SV, Biederman J, Morley CP, ym. Effect of ...»3, «Hutt Vater C, Biederman J, DiSalvo M, ym. Growth T...»4.
    • ADHD-lääkkeiden vaikutusta kasvuun pidetään useimmille lapsille kliinisesti merkityksettömänä.
    • Kasvunopeutta on kuitenkin seurattava säännöllisesti lääkityksen aikana (painon ja pituuden mittaus ja kasvukäyrät). Erityisen tärkeää se on pikkulapsilla, pienikasvuisilla, suurten lääkeannosten käytön aikana ja sellaisilla potilailla, joilla on jokin muu kasvuun vaikuttava tekijä, kuten kortisonilääkitys.
  • ADHD-lääkkeiden käytön aikana voi esiintyä univaikeuksia.
    • Stimulanttilääkitys voi pidentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa, heikentää unen tehokkuutta ja lyhentää uniaikaa «Kidwell KM, Van Dyk TR, Lundahl A, ym. Stimulant M...»5. Vaikutus uneen vähenee lääkettä pidempään käytettäessä.
      • Nukahtamiseen kuluvaan aikaan vaikuttaa myös se, kuinka monta kertaa päivässä stimulanttilääkettä otetaan ja kuinka pitkävaikutteisesta valmisteesta on kyse.
      • Joillakin potilailla lääkkeen vaikutusajan päättymiseen liittyvä ylivilkkauden ja vireystilan säätelyvaikeuksien hetkellinen lisääntyminen voi vaikeuttaa nukahtamista.
      • Tarvittaessa voidaan aikaistaa lääkkeen ottoaikaa, pienentää lääkeannosta, vaihtaa lyhytvaikutteisempaan valmisteeseen tai kokeilla melatoniinilääkitystä «Weiss MD, Wasdell MB, Bomben MM, ym. Sleep hygiene...»6, «Barrett JR, Tracy DK, Giaroli G. To sleep or not t...»7.
    • Guanfasiini voi aiheuttaa uneliaisuutta ja väsymystä etenkin hoidon ensimmäisten viikkojen aikana. Kliinisen kokemuksen mukaan se voi myös vaikuttaa unen laatuun ja lisätä yöaikaista heräilyä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana.
    • Lasten ja nuorten unen arvioinnin tulisi olla rutiinimainen osa lääkkeen haittavaikutusten seurantaa.
    • Aikuisilla ADHD-potilailla tehdyssä kontrolloidussa unipolygrafiatutkimuksessa metyylifenidaattilääkitys paransi sekä objektiivista unen tehokkuutta että subjektiivista kokemusta unen virkistävyydestä «Sobanski E, Schredl M, Kettler N, ym. Sleep in adu...»9. Osalla aikuisista unen laatu voi siis parantua metyylifenidaattihoidon myötä, mutta nukahtamisvaikeus on myös stimulanttilääkityksen yleinen haitta.
    • Ks. myös lisätietoa Univaikeudet ja ADHD «Unihäiriöt ja ADHD»1.
  • Kardiovaskulaariset riskitekijät on selvittävä ennen ADHD-lääkityksen aloittamista «Ken Mehta S, Jacobs I. Stimulants for kids with AD...»10.
    • Lievä pulssin nopeutuminen ja verenpaineen kohoaminen ovat stimulantti- ja atomoksetiinihoidon aikana tavallisia «Samuels JA, Franco K, Wan F, ym. Effect of stimula...»11.
    • Muutoksilla ei yleensä ole merkitystä sydän- ja verenkiertoelimiltään terveiden lasten ja nuorten hoidossa. Sydänsairaille tai aikuisille, joilla on muita sydän- ja verenkiertoelimistön riskitekijöitä, nämä voivat aiheuttaa kuitenkin riskin, kuten muutkin pulssia ja verenpainetta nostavat lääkkeet (esim. avaavat astmalääkkeet).
      • Jos potilaalla on tai epäillään olevan sydämen rakennevika, johtumishäiriö, oireinen sydänsairaus tai kohtalainen tai vaikea hypertensio, tarvitaan kardiologin konsultaatio ennen stimulantti-, atomoksetiini- tai guanfasiinihoidon aloittamista «Ken Mehta S, Jacobs I. Stimulants for kids with AD...»10.
      • Syketaajuutta ja verenpainetta tulee seurata säännöllisesti hoidon aikana.
    • Kardiovaskulaariset haittatapahtumat ovat harvinaisia
      • Suuressa AHRQ:n (The Agency for Healthcare Research and Quality) aineistossa, jossa tarkasteltiin takautuvasti lähes 400 000:ta ADHD-lääkehoitovuotta, ei todettu lääkityksen aikana tai lääkitystä käyttäneillä 2–24-vuotiailla vakavan kardiovaskulaarisen haittatapahtuman riskin lisääntymistä (RR 0,75; 95 % luottamusväli 0,31–1,85) «Cooper WO, Habel LA, Sox CM, ym. ADHD drugs and se...»12.
      • Saman tutkimusryhmän 25–64-vuotiaita koskevassa takautuvassa, rekisteripohjaisessa tutkimuksessa aineisto koostui yli 800 000 henkilövuodesta. Päätetapahtumana oli vakava sydän- ja verisuonitapahtuma: sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema tai aivoinfarkti. Vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien monimuuttujavakioitu ilmaantuvuussuhde (rate ratio, RR) ADHD-lääkkeitä käyttävillä oli 0,83 (95 % luottamusväli 0,72–0,96) eli merkitsevästi pienempi kuin verrokeilla, mikä todennäköisesti liittyi siihen, että ADHD-lääkkeitä käyttävät potilaat olivat keskimäärin terveempiä «Habel LA, Cooper WO, Sox CM, ym. ADHD medications ...»13.
      • Populaatiopohjaisessa tutkimuksessa (2 321 311 seurantavuotta) 66:lla kardiovaskulaaritapahtuman vuoksi hoitoon hakeutuneella 3–18-vuotiaalla ADHD-lääkitys ei lisännyt riskiä tapahtumaan (RR 0,62; 95 % luottamusväli 0,27–1,44) «Winterstein AG, Gerhard T, Kubilis P, ym. Cardiova...»14.
    • Pidempi ADHD-lääkityksen kesto voi olla yhteydessä kohonneeseen kardiovaskulaarisairastavuuteen verrattuna lääkkeettömyyteen.
      • Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Zhang L, Li L, Andell P, ym. Attention-Deficit/Hyp...»15 potilasrekisterin ja lääkerekisterin avulla ADHD-diagnoosin ja/tai ADHD:n lääkehoidon saaneiden 6–64-vuotiaiden riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tutkittiin yhteensä 14 vuoden ajan 1.1.2007–31.12.2020. Mediaaniaika oli 4,1 vuotta. Yhteensä tutkimuksessa oli 278 027 osallistujaa. Jokaiselle kardiovaskulaaritautiin sairastuneelle valittiin viisi iän, sukupuolen ja ajankohdan mukaan kaltaistettua verrokkipotilasta.
      • Seurannan aikana jokainen ADHD-lääkekäyttövuosi lisäsi riskiä sairastua kardiovaskulaaritautiin 4 % siten, että suurin lisäys riskiin on kolmen ensimmäisen vuoden aikana CVD (AOR 1,04; 95 % luottamusväli 1,03–1,05). Vastaavasti lisäys oli 8 % ensimmäisten kolmen vuoden aikana (AOR 1,08; 95 % luottamusväli 1,04–1,11).
      • Yli 3 vuotta kestävän ADHD-lääkehoidon todettiin olevan yhteydessä hypertensioon ja arterioskleroosiin, mutta ei muihin kardiovaskulaarisairauksiin (rytmihäiriösairauksiin, sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan, veritulppataipumukseen tai aivovaltimotautiin).
      • Tutkimuksessa havaittiin, että kardiovaskulaarisairauksien riskin vuosittainen lisääntyminen liittyi tiettyihin keskimääräisiin lääkeannoksiin ja oli tilastollisesti merkittävä, kun keskimääräinen DDD (defined daily dose) oli vähintään 1,5. Metyylifenidaatin ja lisdeksamfetamiinin kohdalla tämä tarkoittaa 45 mg:aa päivässä, amfetamiinijohdannaisten kohdalla 22,5 mg:aa päivässä ja atomoksetiinin kohdalla 120 mg:aa päivässä.
      • Tutkimuksessa elämäntapatekijöiden osuutta ei pystytty sulkemaan pois, esimerkiksi tupakoinnista ei ollut tietoa.
    • Guanfasiini laskee verenpainetta ja pulssia sekä vaikuttaa sydämen johtumisaikaan. Guanfasiinin äkillinen lopettaminen 3 mg:n annoksesta tai tätä suuremmasta annoksesta voi aiheuttaa äkillistä verenpaineen kohoamista.
      • Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena siihen voi liittyä enkefalopatiaa. Tästä syystä lääkkeen lopettaminen on aina toteutettava suunnitellusti.
      • Kun hoito lopetetaan, annosta saa pienentää enintään 1 mg:n verran 3–7 päivän välein ja verenpainetta ja sykettä tulee seurata mahdollisten haittavaikutusten, erityisesti verenpaineen kohoamisen ja sykkeen tihentymisen riskin minimoimiseksi.
  • ADHD:n kanssa esiintyy usein tic-oireita. ADHD:n hoitoon käytetyt lääkkeet eivät näytä aiheuttavan tai pahentavan tic-häiriöitä tyypillisesti kehittyneillä lapsilla.
  • Psyykkiset haittavaikutukset ovat mahdollisia ADHD-lääkityksen aikana. Haittavaikutusten ilmenemistä tulee seurata ja lääkitys tulee keskeyttää, jos käyttäytyminen muuttuu odottamattomalla tavalla hoidon aikana.
  • ADHD:n lääkehoito on osoitettu epilepsiaa sairastavilla turvalliseksi tavanomaisilla ADHD:n hoitoon käytetyillä annoksilla «Brikell I, Chen Q, Kuja-Halkola R, ym. Medication ...»26, «Wiggs KK, Chang Z, Quinn PD, ym. Attention-deficit...»27, «Ono KE, Bearden DJ, Lee SM, ym. Interventions for ...»28. Isoissa aineistoissa sen ei ole osoitettu lisäävän kohtausten määrää «Brikell I, Chen Q, Kuja-Halkola R, ym. Medication ...»26, «Wiggs KK, Chang Z, Quinn PD, ym. Attention-deficit...»27.
  • Atomoksetiinihoidon aikana voi esiintyä hyvin harvinaisena haittavaikutuksena maksan toiminnan häiriintymistä. Tällöin lääkitys on lopetettava.
  • Stimulanttilääkkeiden vaikutuksesta luun tiheyteen on ristiriitaista tutkimustietoa «Burns C, Michelogiannakis D, Ahmed ZU, ym. Influen...»30, osassa tutkimuksista se näyttää liittyvän huonompaan luun mineraalitiheyteen.

Kirjallisuutta

  1. Hanć T, Cieślik J. Growth in stimulant-naive children with attention-deficit/hyperactivity disorder using cross-sectional and longitudinal approaches. Pediatrics 2008;121(4):e967-74 «PMID: 18381524»PubMed
  2. Hubel R, Jass J, Marcus A, ym. Overweight and basal metabolic rate in boys with attention-deficit/hyperactivity disorder. Eat Weight Disord 2006;11(3):139-46 «PMID: 17075241»PubMed
  3. Faraone SV, Biederman J, Morley CP, ym. Effect of stimulants on height and weight: a review of the literature. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47(9):994-1009 «PMID: 18580502»PubMed
  4. Hutt Vater C, Biederman J, DiSalvo M, ym. Growth Trajectories in Stimulant Treated Children and Adolescents: A Qualitative Review of the Literature from Comprehensive Datasets and Registries. J Child Adolesc Psychopharmacol 2023;33(9):344-355 «PMID: 37966364»PubMed
  5. Kidwell KM, Van Dyk TR, Lundahl A, ym. Stimulant Medications and Sleep for Youth With ADHD: A Meta-analysis. Pediatrics 2015;136(6):1144-53 «PMID: 26598454»PubMed
  6. Weiss MD, Wasdell MB, Bomben MM, ym. Sleep hygiene and melatonin treatment for children and adolescents with ADHD and initial insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45(5):512-519 «PMID: 16670647»PubMed
  7. Barrett JR, Tracy DK, Giaroli G. To sleep or not to sleep: a systematic review of the literature of pharmacological treatments of insomnia in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2013;23(10):640-7 «PMID: 24261659»PubMed
  8. Paavonen J, Sarvasmaa AS. Unihäiriöt. Kirjassa Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. Duodecim 2025:441-463
  9. Sobanski E, Schredl M, Kettler N, ym. Sleep in adults with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) before and during treatment with methylphenidate: a controlled polysomnographic study. Sleep 2008;31(3):375-81 «PMID: 18363314»PubMed
  10. Ken Mehta S, Jacobs I. Stimulants for kids with ADHD--how to proceed safely. J Fam Pract 2014;63(2):E1-5 «PMID: 24527478»PubMed
  11. Samuels JA, Franco K, Wan F, ym. Effect of stimulants on 24-h ambulatory blood pressure in children with ADHD: a double-blind, randomized, cross-over trial. Pediatr Nephrol 2006;21(1):92-5 «PMID: 16254730»PubMed
  12. Cooper WO, Habel LA, Sox CM, ym. ADHD drugs and serious cardiovascular events in children and young adults. N Engl J Med 2011;365(20):1896-904 «PMID: 22043968»PubMed
  13. Habel LA, Cooper WO, Sox CM, ym. ADHD medications and risk of serious cardiovascular events in young and middle-aged adults. JAMA 2011;306(24):2673-83 «PMID: 22161946»PubMed
  14. Winterstein AG, Gerhard T, Kubilis P, ym. Cardiovascular safety of central nervous system stimulants in children and adolescents: population based cohort study. BMJ 2012;345():e4627 «PMID: 22809800»PubMed
  15. Zhang L, Li L, Andell P, ym. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder Medications and Long-Term Risk of Cardiovascular Diseases. JAMA Psychiatry 2024;81(2):178-187 «PMID: 37991787»PubMed
  16. Cohen SC, Mulqueen JM, Ferracioli-Oda E, ym. Meta-Analysis: Risk of Tics Associated With Psychostimulant Use in Randomized, Placebo-Controlled Trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54(9):728-36 «PMID: 26299294»PubMed
  17. Roessner V, Eichele H, Stern JS, ym. European clinical guidelines for Tourette syndrome and other tic disorders-version 2.0. Part III: pharmacological treatment. Eur Child Adolesc Psychiatry 2022;31(3):425-441 «PMID: 34757514»PubMed
  18. Osland ST, Steeves TD, Pringsheim T. Pharmacological treatment for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children with comorbid tic disorders. Cochrane Database Syst Rev 2018;6(6):CD007990 «PMID: 29944175»PubMed
  19. Whittington C, Pennant M, Kendall T, ym. Practitioner Review: Treatments for Tourette syndrome in children and young people - a systematic review. J Child Psychol Psychiatry 2016;57(9):988-1004 «PMID: 27132945»PubMed
  20. Mosholder AD, Gelperin K, Hammad TA, ym. Hallucinations and other psychotic symptoms associated with the use of attention-deficit/hyperactivity disorder drugs in children. Pediatrics 2009;123(2):611-6 «PMID: 19171629»PubMed
  21. Man KK, Coghill D, Chan EW, ym. Methylphenidate and the risk of psychotic disorders and hallucinations in children and adolescents in a large health system. Transl Psychiatry 2016;6(11):e956 «PMID: 27845780»PubMed
  22. Ross RG. Psychotic and manic-like symptoms during stimulant treatment of attention deficit hyperactivity disorder. Am J Psychiatry 2006;163(7):1149-52 «PMID: 16816217»PubMed
  23. Björkenstam E, Pierce M, Björkenstam C, ym. Attention Deficit/Hyperactivity Disorder and risk for non-affective psychotic disorder: The role of ADHD medication and comorbidity, and sibling comparison. Schizophr Res 2020;218():124-130 «PMID: 32001080»PubMed
  24. Shyu YC, Yuan SS, Lee SY, ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder, methylphenidate use and the risk of developing schizophrenia spectrum disorders: A nationwide population-based study in Taiwan. Schizophr Res 2015;168(1-2):161-7 «PMID: 26363968»PubMed
  25. Hollis C, Chen Q, Chang Z, ym. Methylphenidate and the risk of psychosis in adolescents and young adults: a population-based cohort study. Lancet Psychiatry 2019;6(8):651-658 «PMID: 31221557»PubMed
  26. Brikell I, Chen Q, Kuja-Halkola R, ym. Medication treatment for attention-deficit/hyperactivity disorder and the risk of acute seizures in individuals with epilepsy. Epilepsia 2019;60(2):284-293 «PMID: 30682219»PubMed
  27. Wiggs KK, Chang Z, Quinn PD, ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder medication and seizures. Neurology 2018;90(13):e1104-e1110 «PMID: 29476037»PubMed
  28. Ono KE, Bearden DJ, Lee SM, ym. Interventions for ADHD in children & adolescents with epilepsy: A review and decision tree to guide clinicians. Epilepsy Behav 2022;135():108872 «PMID: 36037580»PubMed
  29. Socanski D, Aurlien D, Herigstad A, ym. Attention deficit/hyperactivity disorder and interictal epileptiform discharges: it is safe to use methylphenidate? Seizure 2015;25():80-3 «PMID: 25645642»PubMed
  30. Burns C, Michelogiannakis D, Ahmed ZU, ym. Influence of psychostimulants on bone mineral density and content among children with attention deficit hyperactivity disorder. A systematic review. Bone 2024;179():116982 «PMID: 38006907»PubMed