Bradykardia
Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 6.10.2025
Keskeistä
- Tunnistetaan fysiologinen bradykardia ja selvitetään oireisen bradykardian syy.
- Lopetetaan (tauotetaan) sykettä hidastavat lääkkeet (digitalis, beetasalpaajat, verapamiili, diltiatseemi, kolinergiset dementialääkkeet), kun todetaan oireinen bradykardia.
- Lähetetään tarkempiin sydäntutkimuksiin kaikki potilaat, joilla bradykardia on aiheuttanut tajunnanhäiriöitä tai muita voimakkaita sydänoireita.
Yleistä
- Terveen sydämen oireeton bradykardia on hyvänlaatuinen eikä yleensä vaadi lisätutkimuksia tai hoitoa.
- Sydänsairauksissa bradykardia voi aiheuttaa heikotusta tai tajunnanhäiriöitä (presynkopee) tai johtaa sydämen vajaatoiminnan vaikeutumiseen.
- Hitaan sykkeen (alle 50/min) syynä voi olla hyvänlaatuinen sinusbradykardia, sinussolmukkeen toimintahäiriö tai eteis-kammiojohtumishäiriö.
- Virheellinen bradykardiavaikutelma voi syntyä pulssivajauksesta, jos sykettä arvioidaan vain pulssia tunnustelemalla.
- Eteisvärinä- ja lisälyöntipotilailla heikommat lyönnit jäävät usein tuntumatta, ja esim. bigeminia taajuudella 80/min voi tuntua palpoiden puolta hitaammalta.
Sinusbradykardia
- Sinusbradykardiassa syke on alle 50/min ja P-aallon muoto on normaali.
- Syynä voivat olla fysiologiset tilat, yleissairaudet tai sydänsairaudet hetkellisinä tai pysyvinä.
- Sinusbradykardia voi aiheuttaa kompensatorisesti lisälyöntisyyttä. Tällaisessa tapauksessa lisälyöntien hoito sykettä hidastavalla lääkityksellä, kuten beetasalpaajalla, voi vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Bradyarytmiat
- Herätteen syntyminen sinussolmukkeessa (sinuspysähdys), sen johtuminen eteisiin (sinoatriaalikatkos) tai eteneminen eteisistä kammioihin (eteis-kammiokatkos) on häiriintynyt.
- Sairas sinus -oireyhtymä (SSS) ilmenee useimmiten sinusbradykardiana, vaimeana sykkeen nousuna, sinussolmukkeen taukoina «Sairas sinus -oireyhtymä»2 ja usein myös eteisperäisinä takyarytmioina (ns. brady-taky-oireyhtymä).
- Potilaat ovat herkkiä sinussolmukkeen toimintaa hidastaville lääkkeille.
- Aikuisilla ilmenevän eteis-kammiojohtumishäiriön (AV-katkos, AV-blokki) syy on johtoradan rappeutuminen tai vaurioituminen.
- Ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkoksessa PQ-aika on pidentynyt (> 0.2 s). Se ei aiheuta bradykardiaa, jos sinussolmukkeen toiminta on normaali.
- Mobitz 1 (Wenckebach) -tyyppisessä toisen asteen eteis-kammiokatkoksessa PQ-aika pitenee vähitellen, kunnes yksittäinen P-aalto jää johtumatta. Se voi esiintyä levossa etenkin yöaikaan myös täysin terveillä henkilöillä ilman minkäänlaisia oireita.
- Mobitz 2 -tyyppisessä eteis-kammiokatkoksessa P-aalto jää johtumatta ilman edeltävää pitenemistä. Ennuste on huonompi kuin Mobitz 1 -tyypissä.
- Kolmannen asteen eteis-kammiokatkoksessa (totaaliblokki) P-aallot eivät johdu lainkaan kammioihin. Totaaliblokissa syketaajuus on 20–60/min riippuen korvausrytmin lähtökohdasta.
- Tiettyihin oireyhtymiin ja sairauksiin liittyy usein sekä sinus- että eteis-kammiosolmukkeen toimintahäiriöitä. Tällaisia ovat esim.
- vasodepressiivinen oireyhtymä
- karotispoukaman liikaherkkyys
- kohonnut aivopaine
- hypotermia
- sydäninfarktin akuuttivaihe, etenkin ala-takaseinäinfarkti.
Diagnostiikka
- Bradykardian diagnostiikan kulmakivi on oireen aikana rekisteröity EKG.
- 12-kytkentäinen EKG riittää, jos se saadaan oireen ajalta.
- Holter-tutkimus on hyvä menetelmä paljastaa sinussolmukkeen toimintahäiriöitä, ja myös hetkellinen eteis-kammiokatkos voi tulla esille sen aikana.
- Normaali Holter-löydös ei sulje pois hidaslyöntisyyttä, jos tutkimuksen aikana ei ollut oireita.
- Rytmivalvuri voi olla aiheellinen, jos hidaslyöntisyyteen liittyy tajunnanhäiriöitä (ks. synkopee «Synkopeen syyt ja selvittely»3).
- Jos bradykardia aiheuttaa oireita, sydämen kaikututkimus on aiheellista tehdä kertaalleen sydänsairauksien poissulkemiseksi, ja tarvittaessa voidaan tehdä myös kliininen rasituskoe. Elektrofysiologinen tutkimus on harvoin aiheellinen bradykardian takia.
- Heijasteperäinen hidaslyöntisyys voidaan todeta kallistuskokeessa.
Hoito
- Nyrkkisääntö on, että oireetonta bradykardiaa ei tarvitse hoitaa.
- Oireisessa bradykardiassa hoidon tarve riippuu potilaan perussairauksista, bradykardian aiheuttamasta hemodynaamisesta häiriöstä ja subjektiivisista tuntemuksista.
- Lievässä sinussolmukkeen toimintahäiriössä «Sairas sinus -oireyhtymä»2 sekä ensimmäisen asteen ja levossa ilmaantuvassa Mobitz 1 -tyyppisessä toisen asteen eteis-kammiokatkoksessa sinustaajuutta ja eteis-kammiojohtumista hidastavan lääkityksen lopettaminen riittää usein hoidoksi.
- Mobitz 2 -tyyppisessä toisen asteen eteis-kammiokatkoksessa ja totaaliblokissa syy on usein distaalisessa johtoradassa, eikä vika korjaannu bradykardisoivan lääkityksen lopettamisella.
- Akuuttihoito vaikeassa bradykardiassa
- Atropiini 0.5 mg i.v. toistettuna 5 min:n välein on ensisijainen lääke äkillisiin (vagotonian aiheuttamiin) bradykardioihin.
- Tarvittaessa voidaan käyttää myös isoprenaliini-infuusiota.
- Väliaikaisen tahdistimen tarve arvioidaan yksilöllisesti potilaan oireiden vaikeuden perusteella «Sydämentahdistimet ja niiden seuranta»4.
- Kaikki bradykardisoivat lääkkeet lopetetaan ja lääkeainemyrkytyksessä annetaan lääkehiiltä.
- Oireisen bradykardian pitkäaikaishoitoon ei ole olemassa tehokasta lääkitystä, vaan potilaalle joudutaan asentamaan pysyvä sydämentahdistin.
- Ensiavun jälkeen vaikeasta sinussolmukkeen toimintahäiriöstä ja Mobitz 2 -tyyppisestä tai totaaliblokista kärsivät potilaat on syytä lähettää tarkempiin kardiologisiin tutkimuksiin pysyvän tahdistimen «Sydämentahdistimet ja niiden seuranta»4 tarpeen arviota varten.
- Korkeamman asteen eteis-kammiokatkos on aiemmin terveillä nuorilla harvinainen ja edellyttää yleensä tarkkoja etiologisia selvityksiä ja esim. sydänsarkoidoosin «Sarkoidoosi»5 poissulkemista.
- Jos pysyvä tahdistinhoito vaikuttaa aiheelliselta, kannattaa infektioiden ja muiden komplikaatioiden ehkäisemiseksi välttää väliaikaista tahdistusta ja asentaa suoraan pysyvä tahdistin.
Kirjallisuutta
- Ylitalo K, Karvonen J. Hitaat rytmihäiriöt. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 480–491. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04502»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
- Glikson M, Nielsen JC, Kronborg MB, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiac pacing and cardiac resynchronization therapy. Europace 2022;24(1):71-164 «PMID: 34455427»PubMed
- Sidhu S, Marine JE. Evaluating and managing bradycardia. Trends Cardiovasc Med 2020;30(5):265-272 «PMID: 31311698»PubMed
