Takaisin Tulosta

Synkopeen syyt ja selvittely

Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 6.10.2025
Pekka Raatikainen

Keskeistä

  • Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia.
  • Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen yleisimmät kardiologiset, neurologiset ja muut syyt.
  • Selvitetään perusteellisesti sydänperäiset syyt, koska hoidolla voidaan usein ratkaisevasti parantaa muutoin vakavaa ennustetta.

Määritelmä

  • Synkopee (pyörtyminen, kollapsi) tarkoittaa aivojen riittämättömästä verenkierrosta johtuvaa lyhytkestoista, itsestään rajoittuvaa tajunnanmenetystä.
    • Alku on suhteellisen nopea, ja toipuminen tapahtuu nopeasti ja täysin ilman hoitotoimenpiteitäkin.
    • Joskus esiintyy lyhytkestoinen (< 15 s) toonis-klooninen kouristus, joka alkaa vasta tajunnan menetyksen jälkeen.
  • Presynkopee: pyörryttävä olo, huimaus, epävarma tasapaino
  • Vaikka synkopee johtaa usein kaatumiseen, kaatuminen (fall) ja synkopee ovat periaatteessa kaksi eri diagnoosia.
    • Vanhukset eivät usein pysty kertomaan kaatumisen syytä. Synkopeen sijasta he ovat usein kokeneet huimausta (dizziness) kaatumisen yhteydessä. Selittämättömän kaatumisen taustalla voi olla vakava (hoidettavissa oleva!) sydänperäinen synkopee.
    • ”Drop attack”: äkillinen asentotonuksen menetys ilman tajunnanhäiriötä

Synkopeen syitä ja taudinkuvia

Heijasteperäinen eli vasovagaalinen synkopee

  • Vasovagaalinen reaktio (= tavallinen pyörtyminen) on yleisin synkopeen syy.
  • Klassisissa tapauksissa oireen syynä on jonkin ulkoisen tekijän laukaisema refleksi, joka johtaa sykkeen hidastumiseen, verenpaineen laskuun tai molempiin.
    • Pyörtymiset ovat toistuvia, ja niihin liittyy usein ennakko-oireita.
    • Potilaan sydän on rakenteellisesti terve.
  • Altistavat tekijät
    • Kipu, pelko, epämiellyttävät kokemukset (rokotus, verinäytteen otto, veren näkeminen)
    • Pahoinvointi, oksentaminen
    • Virtsaaminen (miktiosynkopee), ulostaminen
    • Yskiminen (yskäsynkopee)
    • Seisominen (etenkin, jos pohjelihaspumppua ei käytetä)
    • Riittämätön nesteen tai suolan saanti
    • Kuumuus, voimakas hikoilu
  • Ennakoivat oireet
    • Epävarmuus seisoessa (huojuminen, motorinen levottomuus, vilkuilu)
    • Kalpeus
    • Pahoinvointi tai hikisyys, heikotus
    • Näkökentän supistuminen tai näön hämärtyminen
  • Ns. ei-klassinen heijasteperäinen synkopee, johon ei liity laukaisevia tekijöitä eikä ennakko-oireita, on harvinainen. Diagnoosi perustuu muiden syiden poissulkuun ja positiiviseen löydökseen karotishieronnassa tai kallistuskokeessa.
  • Karotispoukaman liikaherkkyys diagnosoidaan poukamaa hieromalla EKG-monitoroinnin aikana. Synkopee ilmenee usein päätä kääntäessä.

Sydänperäinen synkopee

  • Heijasteperäisestä synkopeesta poiketen sydänperäinen synkopee on aina vaarallinen. Oireen taustalla on useimmiten rakenteellinen sydänsairaus, mutta se voi liittyä myös perinnöllisiin ionikanavapoikkeavuuksiin (esim. pitkä QT -oireyhtymä «Pitkä QT -oireyhtymä (LQTS)»1, Brugadan oireyhtymä «Brugadan oireyhtymä (Orphanet)»2).
  • Sydänperäinen synkopee ilmenee tyypillisesti rasituksessa, ja sitä edeltää usein sydämen tykytys tai rintakipu.
  • Rytmihäiriöperäinen synkopee
    • Bradyarytmiat: vaikea sinussolmukkeen toimintahäiriö ja kolmannen asteen eteis-kammiokatkos (pitkä PQ-aika ja haarakatkos voivat viitata ajoittaiseen totaaliblokkiin)
    • Takyarytmiat: kammiotakykardia, erittäin nopea SVT (WPW-oireyhtymä) ja iäkkäillä myös eteisvärinä. Muista synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä «Pitkä QT -oireyhtymä (LQTS)»1 ja lääkkeiden aiheuttama proarytmia (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) synkopeen syynä.
    • Sydämentahdistimen tai rytmihäiriötahdistimen toimintahäiriöt
    • Sydäninfarktin sairastaneen potilaan synkopeeta on aina pidettävä VT:n aiheuttamana, kunnes toisin osoitetaan.
  • Muu sydänperäinen synkopee
  • Sydänperäisen synkopeen uusiutumisvaara on suuri ja ennuste huono ilman hoitoa, joten nämä potilaat on syytä lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi ja hoitoon.

Hypovolemia

Ortostaattinen hypotensio

  • Ortostaattinen hypotensio tarkoittaa autonomisen hermoston toiminnan häiriöstä johtuvaa verenpaineen laskua, joka ilmaantuu tyypillisesti 1–2 min:n kuluessa siitä, kun henkilö nousee makuulta tai istumasta seisomaan.
  • Leimallisia oireita ovat huimaus ja heikotus. Usein esiintyy myös päänsärkyä ja sydämen tykytystä, ja pahimmillaan verenpaineen laskusta seuraa synkopee.
  • Altistavia tekijöitä
  • Tutki lyhyt ortostaattinen koe (3 min) heti akuuttitilanteessa.
    • Lyhyt ortostaattinen koe: ks. «Lyhyt ortostaattinen koe»1.
    • Systolisen verenpaineen lasku yli 20 mmHg:lla tai alle 90 mmHg:iin ja samanaikainen heikotuksen tai huimauksen tunne, horjahtelu, lihastonuksen lasku ovat diagnostisia löydöksiä.
    • Lihastonuksen kato, lyyhistyminen ja etenkin synkopee varmistavat ortostaattisen hypotension.

Postprandiaalinen hypotensio

  • Postprandiaalinen hypotensio eli aterianjälkeinen verenpaineen lasku on ortostaattista hypotensiota muistuttava tila, jossa verenpaine laskee liiallisesti pian ruokailun jälkeen.
    • Vaikeat oireet, kuten synkopee, ovat harvinaisia.
    • Oireiden esiintyvyys vaihtelee, mutta niitä näyttää olevan hieman useammin aamiaisen kuin muiden aterioiden jälkeen.
    • Korkea ikä, kohonnut verenpaine ja autonomisen hermoston toimintahäiriöt (mm. diabetes, Parkinsonin tauti) altistavat aterianjälkeiselle verenpaineen laskulle ja oireille.
  • Tilan tunnistaminen perustuu suurelta osin anamneesiin. Diagnoosi voidaan varmistaa mittaamalla verenpaine ennen ateriaa ja sen jälkeen 15 min:n välein 2 t:n ajan.
    • Systolisen verenpaineen lasku yli 20 mmHg testin aikana on diagnostinen löydös.
  • Varhainen diagnoosi rajoittaa laajojen kardiovaskulaaristen ja neurologisten selvittelyiden tarvetta ja ohjaa potilaat saamaan asianmukaista elintapahoitoa vaivaan.

Lääkkeet

  • Verenpainetta alentavat lääkkeet
    • Nitrokollapsi on vanhuksilla yleinen, etenkin kun nitro otetaan erilaisiin huonon tai heikon olon tuntemuksiin, joissa verenpaine on jo valmiiksi matala.
    • Verenpainelääkkeet
    • Eturauhasen liikakasvun lääkkeet (alfasalpaajat)
    • Erektiohäiriölääkkeet (huom.: ei saa käyttää yhdessä nitron kanssa!)
  • Bradykardiaa aiheuttavat lääkkeet
  • Kammioperäistä proarytmiaa aiheuttavat lääkkeet
    • Ryhmien IA, IC ja III rytmihäiriölääkkeet
    • Psyykenlääkkeet (psykoosilääkkeistä esim. haloperidoli ja fentiatsiinin johdokset, masennuslääkkeistä esim. amitriptyliini johdoksineen)
    • Jotkut antihistamiinit (terfenadiini, astemitsoli ovat jo poistuneet markkinoilta)
    • Jotkut mikrobilääkkeet (esim. erytromysiini, klaritromysiini)
    • Lääkkeiden yhteisvaikutukset (usean QT-aikaa pidentävän lääkkeen yhtäaikainen käyttö tai QT-aikaa pidentävän lääkkeen metaboliaa estävä lääkitys)
  • Diabeteslääkkeet
    • Hypoglykemia aiheuttaa yleensä tajuttomuuden ja harvoin synkopeen.
  • Alkoholi ja huumausaineet aiheuttavat yleensä tajuttomuuden ja harvoin synkopeen.
  • Diureetit, fentiatsiinit, parkinsonismilääkkeet ja vasodilataattorit voivat aiheuttaa kollapsin ortostaattisella mekanismilla, etenkin jos potilas on dehydroitunut.

Neurologinen synkopee

Psykogeeniset syyt

  • Otettava huomioon, kun toistuville kollapseille ei löydy muuta syytä.
  • Hyvä erotusdiagnostinen knoppi on, että psykogeenisen synkopeen aikana henkilön silmät ovat suljettuina ja todellisen synkopeen tai epileptisen kohtauksen aikana ne ovat auki.

Tuntemattomat syyt

  • Yksittäisen synkopeen tarkka syy ei aina selviä perusteellisissakaan tutkimuksissa (25 % tapauksista). Tällöin syy on usein vasovagaalinen ja ennuste on hyvä, etenkin jos potilaalla ei ole sydänsairautta.

Diagnostisia vihjeitä

  • Nuorilla ja terveillä synkopee on usein viaton, etenkin jos sille on ilmeinen tilannesyy.
  • Iän karttuessa ja sydänsairailla vakavien synkopeiden todennäköisyys lisääntyy, ja tutkimuksia laajennetaan. Jo ensimmäinen synkopee on vakava oire yli 50-vuotiaalla miehellä, jolla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
  • Vakavaan synkopeehen viittaavia anamnestisia tietoja, oireita ja löydöksiä
    • Tiedossa oleva sydänsairaus
    • Rintakipu, hengenahdistus
    • Rytmihäiriötuntemukset (takykardia yli 160/min, bradykardia alle 40/min)
    • Pitkittynyt hypotensio, joka jatkuu makuulla
    • Voimakas päänsärky ja neurologiset oireet
    • Lähisukulaisilla esiintyneet toistuvat synkopeet ja äkkikuolemat
  • Sydänperäinen synkopee alkaa äkillisesti tai rasituksen aikana, ja siihen liittyy usein rytmihäiriötuntemuksia, rintakipua tai muita sydänoireita.
  • Heijasteperäiseen synkopeehen liittyy yleensä selvä laukaiseva tekijä.
    • Pään kääntämisen aiheuttama synkopee ja puristava kaulus viittaavat karotispoukaman liikaherkkyyteen.
  • Aura ja kouristukset viittaavat epilepsiaan, mutta myös sydänperäiseen synkopeehen ja joskus jopa vasovagaaliseen synkopeehen voi liittyä lyhyt toonis-klooninen kouristus aivoiskemian seurauksena. Tällöin kouristukset alkavat vasta tajunnan menetyksen jälkeen.
    • Silminnäkijän kertomus on usein hyödyllinen: kouristelu, kalpeus, pulssi, tajunnan palautuminen, asento, altistavat tekijät.
    • ”Epileptikkojen” joukosta löytyy silloin tällöin sydänperäisiä kohtauksia saavia, kun lääkitys ei tehoa ja tutkimuksia jatketaan.
  • Neurologiset puolioireet viittaavat TIA-kohtaukseen.
  • Psykogeeniseen syyhyn viittaavat esim. hyperventilaatio, oireiden moninaisuus tai se, ettei toistuvilla kohtauksilla ole koskaan silminnäkijää.
  • Ks. myös «Kohtausoireen selvittely»10.

Tutkimukset evd

  • Toistuva synkopee vaatii jatkotutkimuksia, ellei kyseessä ole selvä vasovagaalinen reaktio nuorella muuten terveellä henkilöllä. Vasovagaalinen reaktio on tiheään toistuessaankin hyvänlaatuinen, ja sen spontaani paranemistaipumus on suuri.
  • Anamneesi ja tilanne paljastavat suuren osan hyvänlaatuisista tajunnan häiriöistä, jotka eivät kaipaa laajoja selvityksiä erikoissairaanhoidossa.
  • Ensimmäisen kohtauksen jälkeen potilas ohjataan käymään päivystyksessä.
  • Sydänsairaan synkopee vaatii lähes poikkeuksetta laajoja sairaalatutkimuksia.

Anamneesi

  • Kohtaustiedot
    • Altistavat tekijät (rasitus, stressi, seisomaan nousu, ruokailu jne.)
    • Ennakko-oireet (palpitaatio, rintakipu, pahoinvointi, näköhäiriöt, aura)
    • Silminnäkijöiden kuvaus kohtauksesta
    • Jälkioireet (pahoinvointi, sekavuus, vammat, rintakipu, inkontinenssi)
  • Selvitä, onko potilaalla sydänsairaus.
    • Sydänperäisen synkopeen taustalta löytyy usein aiempi sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta tai muu rakenteellinen sydänsairaus.
    • Oireet ilmenevät tyypillisesti rasituksessa, ja tavallisia ennakko-oireita ovat palpitaatio ja rintakipu.
  • Muut sairaudet (esim. diabetes, keuhkosairaudet, neurologiset sairaudet)
  • Lääkitys (huom. käsikauppavalmisteet!)
  • Sukuanamneesi: lähisukulaisilla todettu toistuva synkopee, vakava kammioperäinen rytmihäiriö tai äkkikuolema voi olla merkki periytyvästä rytmihäiriöalttiudesta (esim. pitkä QT -oireyhtymä).

Kliininen tutkimus

  • Auskultaatio: sydämen ja kaulavaltimoiden sivuäänet
  • Verenpaine ja pulssin tunnustelu
    • Verenpaine mitataan myös seisten, ja tarvittaessa tehdään ortostaattinen koe ja tarvittaessa nitrokoe.
    • Pyörtyneen pulssi on usein hidas ja heikko, ja sitä on vaikea erottaa sydämenpysähdyksestä. Iho on hikinen ja kalpea. Potilas on herätessään väsynyt ja säikähtäneen oloinen.
  • Karotishieronta paljastaa karotispoukaman yliherkkyyden. Koe tehdään hieromalla kaulavaltimoa n. 5 s:n ajan (vain toiselta puolelta!) samalla rytmiä ja verenpainetta rekisteröiden. Koe voidaan tehdä myös seisten. Merkittävä bradykardia (< 30/min), ≥ 3 s:n asystole tai systolisen paineen lasku viittaa liikaherkkyyteen.

EKG

  • 12-kytkentäisen EKG:n systemaattinen tulkinta on synkopee-potilaan perustutkimus.
    • Eteisvärinä: synkopeen syynä saattaa olla sydänperäinen aivoembolia, sairas sinus -oireyhtymä «Sairas sinus -oireyhtymä»12 tai intermittoiva eteis-kammiokatkos.
    • Eriasteiset eteis-kammiojohtumishäiriöt ja/tai kammionsisäiset johtumishäiriöt (pitkä PQ-aika, haarakatkos, bi-, trifaskikulaariblokki)
    • Delta-aalto (WPW-oireyhtymä)
    • Pitkä QT-aika
    • LVH, infarktiarpi
  • Jos EKG on täysin normaali, sydänperäinen kollapsi on epätodennäköinen ja laajat tutkimukset yleensä tarpeettomia.

Muut tutkimukset

  • Karkea neurologinen status on oleellinen osa synkopee-potilaan tutkimuksia, mutta tarkemmat neurologiset tutkimukset ovat tarpeen yleensä vasta perustutkimusten ja kardiologisten selvittelyjen jäätyä tuloksettomiksi (kuva «»1).
  • Peruslaboratoriotutkimukset: PVKT, valtimoveren happipitoisuus (tai pulssioksimetria), elektrolyytit, verensokeri ja rintakipuisella potilaalla lisäksi sydänentsyymit (troponiinit tai CK-MB)
    • Muita usein käyttökelpoisia tutkimuksia ovat mm. plasman C-reaktiivinen proteiini (CRP), keuhkoembolian diagnostiikkaa helpottava fibriinin D-dimeerit (FiDD) ja sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa käytettävä natriureettinen peptidi (proBNP).
  • EKG-pitkäaikaisrekisteröinti, jos oireet, kliiniset löydökset tai EKG antavat aihetta. Tapahtuma-EKG löytää usein presynkopee-oireita aiheuttavia rytmihäiriöitä, mutta synkopeen syy selviää sillä harvoin.
  • Kliininen rasituskoe, jos tajunta menee rasituksessa tai jos potilaalla on sepelvaltimotauti
  • Sydämen kaikututkimus, jos epäily läppäviasta, sydäninfarktista tai sydämen vajaatoiminnasta
  • Vasodepressiivistä synkopeeta epäiltäessä potilaalle voidaan tehdä ns. kallistuskoe eli tilt-testi. Se on kuitenkin varsin epäspesifinen ja sen merkitys hoitoon melko vähäinen.
  • Invasiivisten tutkimusten tarve (varjoainekuvaus, elektrofysiologinen testaus) ratkaistaan anamneesin ja muiden sydäntutkimusten löydösten perusteella.
  • Harvoin esiintyvissä tai muutoin ongelmallisissa tapauksissa voidaan käyttää tahdistimen tavoin ihon alle asennettavaa rytmivalvuria. Se rekisteröi automaattisesti sekä hidas- että nopealyöntisyyttä jopa 3 v:n ajan, ja lisäksi potilas voi itse aktivoida sen oireiden ilmaantuessa.
  • Pään TT, EEG ja muut tarkemmat neurologiset tutkimukset ovat tarpeen, jos potilaalla todetaan neurologisia puutoksia tai oireet viittaavat epilepsiaan.

Hoito

  • Synkopeessa ensiapu on kohtauksen etiologiasta riippumatta makuuasento ja jalkojen kohottaminen.
  • Muu hoito riippuu kliinisistä löydöksistä ja kohtauksen etiologiasta.

Vasovagaalinen reaktio (tavallinen pyörtyminen)

  • Yksittäinen kivun, pelon tai jännityksen laukaisema pyörtyminen katsotaan normaaliksi, eikä se vaadi erityistä hoitoa.
    • Nopea reagointi ennakko-oireisiin: tuntiessaan pyörtymisen ennakko-oireita potilas voi raajojen isometrisellä jännittämisellä nostaa verenpainetta (käsien voimakas nyrkistäminen, jalkojen paneminen ristiin ja ponnistaminen erilleen samalla jännittäen pakaroita ja vatsalihaksia, yläraajojen vetäminen erilleen samalla lukiten kädet toisiinsa ym.) ja välttää pyörtymisen.
  • Toistuvien kohtausten ennaltaehkäisyssä tärkeää on potilaan opastus.
    • Laukaisevien tilanteiden välttäminen
    • Tapaturma-alttiiden olosuhteiden välttäminen
    • Riittävä nesteen ja suolan saanti
    • Vasodilatoivien lääkkeiden ja diureettien välttäminen
  • Heijasteperäisen synkopeen estohoidossa on kokeiltu lukuisia eri lääkkeitä. Lähes kaikki heijasteperäisen synkopeen estohoidossa kokeillut lääkkeet ovat osoittautuneet tuloksiltaan pettymyksiksi.
  • Päivittäiset seisomaharjoitukset (”pystyasennon siedätyshoito”) voivat auttaa nuoria motivoituneita potilaita, joilla oireita on tiheään. Muilla sen teho on vähäinen.
  • Tahdistinhoito voi tulla kyseeseen tapauksissa, joihin liittyy pitkittynyt asystole tai eteis-kammiokatkos.
    • Eniten tahdistinhoidosta näyttävät hyötyvän yli 40-vuotiaat potilaat, joilla synkopeen syynä on vaikea kardioinhibitorinen reaktio.
  • Kardioneuraalinen katetriablaatio on lupaava hoitomuoto vasovagaalisen synkopeen estoon.
    • Kyseessä on sydämen autonomisiin hermopäätteisiin kohdistuva invasiivinen toimenpide, jonka on osoitettu vähentävän vagaalista aktiviteettia ja sitä kautta estävän synkopeehen johtavia pitkä lyöntitaukoja.

Ortostaattinen ja postprandiaalinen synkopee

  • Altistavien tekijöiden minimointi ja lääkkeetön hoito riittävät yleensä ortostatismin hoidoksi.
    • Vanhuksella ortostaattinen hypotensio on yleinen, ja heillä voi olla useita samanaikaisia sairauksia ja lääkityksiä vaikeuttamassa diagnostiikkaa ja hoitoa.
    • Riittävä nesteen ja suolan saanti
    • Säännölliset ja pienet ateriat
    • Nopean ylösnousemisen ja pitkäjaksoisen seisomisen tai istumisen välttäminen
  • Lääkityksen säätäminen ja ortostaattista verenpaineen laskua aiheuttavien lääkkeiden välttäminen
    • Verenpainelääkityksen vähentäminen tai lopettaminen on aiheellista vain, jos verenpaine alittaa tavoitetason, sillä kohonneen verenpaineen hoidon hyödyt ovat kiistattomia jopa yli 80-vuotiailla.
  • Suurten hiilihydraattipitoisten aterioiden välttäminen voi helpottaa postprandiaalista hypotensiota.
  • Säännöllinen liikunta parantaa autonomisen hermoston toimintaa, ja paineellisten sukkien käyttö voi auttaa verenkiertoa parantamalla laskimopaluuta.

Muut synkopeet

  • Hoito kohdistetaan potilaan perussairauteen. Kyseeseen saattaa tulla esim. sydämentahdistimen tai rytmihäiriötahdistimen asentaminen, sepelvaltimoiden revaskularisaatio tai läppäleikkaus.

Synkopee ja ajokyky

  • Kaikissa ajoneuvoluokissa tilapäinen ajokielto, kunnes synkopeen syy on selvitetty ja oireet saatu hallintaan. Synkopeen syy ja oireiden toistuminen ratkaisevat ajoedellytykset jatkossa.
    • Jos synkopeet ovat toistuvia, lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus ajoterveyden heikentymisestä.
  • Ryhmän 1 kuljettajilla (henkilö- tai pakettiauto, moottoripyörä, mopo, traktori) ilmiselvä vasovagaalinen pyörtyminen ei johda ajokieltoon.
  • Ryhmän 2 kuljettajilla (kuorma- tai linja-auto, taksi ja muu ammattimainen henkilöliikenne, liikennetraktori) erikoislääkärin (kardiologin/sisätautilääkärin/neurologin) tutkimus on välttämätön. Henkilö voi ajaa, jos ajokykyä haittaavaa syytä ei todeta tai jos löydetään hoidettavissa oleva syy ja henkilö on ollut oireeton 3 kk:n ajan. Jatkuva seuranta on välttämätöntä.

Kirjallisuutta

  1. Parikka H, Penttilä T. Synkopeen määritelmä ja syyt. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 633–635. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01465»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Parikka H, Penttilä T. Synkopeepotilaan tutkiminen ja riskin arvio. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 636–642. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01467»2 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Aksu T, Brignole M, Calo L, ym. Cardioneuroablation for the treatment of reflex syncope and functional bradyarrhythmias: A Scientific Statement of the European Heart Rhythm Association (EHRA) of the ESC, the Heart Rhythm Society (HRS), the Asia Pacific Heart Rhythm Society (APHRS) and the Latin American Heart Rhythm Society (LAHRS). Europace 2024;26(8):euae206 «PMID: 39082698»PubMed
  4. Huang L, Li S, Xie X, ym. Prevalence of postprandial hypotension in older adults: a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2024;53(2):afae022 «PMID: 38411408»PubMed
  5. Wieling W, Kaufmann H, Claydon VE, ym. Diagnosis and treatment of orthostatic hypotension. Lancet Neurol 2022;21(8):735-746 «PMID: 35841911»PubMed
  6. Brignole M, Moya A, de Lange FJ, ym. 2018 ESC Guidelines for the diagnosis and management of syncope. Eur Heart J 2018;39(21):1883-1948 «PMID: 29562304»PubMed
  7. Martikainen K, Seppä K, Viita P, Rajala S, Laippala P, Keränen T. Transient loss of consciousness as reason for admission to primary health care emergency room. Scand J Prim Health Care 2003 Mar;21(1):61-4. «PMID: 12718464»PubMed
  8. Zaidi A, Clough P, Cooper P, Scheepers B, Fitzpatrick AP. Misdiagnosis of epilepsy: many seizure-like attacks have a cardiovascular cause. J Am Coll Cardiol 2000 Jul;36(1):181-4. «PMID: 10898432»PubMed
  9. Calkins H, Shyr Y, Frumin H, Schork A, Morady F. The value of the clinical history in the differentiation of syncope due to ventricular tachycardia, atrioventricular block, and neurocardiogenic syncope. Am J Med 1995 Apr;98(4):365-73. «PMID: 7709949»PubMed