Takaisin Tulosta

Pinnallinen laskimotukos

Lääkärin käsikirja
15.1.2026 • Viimeisin muutos 15.1.2026
Karoliina Halmesmäki

Keskeistä

  • Kyseessä on pinnallisten laskimoiden yleinen sairaus, joka tavallisimmin ilmenee alaraajoissa (erityisesti vena saphena magnassa) ja liittyy usein suonikohjuihin. Se voi esiintyä myös muualla, esim. kaulalla (v. jugularis externa), rinnassa (Mondorin tauti) tai yläraajoissa.
  • Toisin kuin syvissä laskimotukoksissa, laskimossa on tromboosin lisäksi lähes aina seinämän inflammatorinen tulehdustila.
  • Laajempi pinnallinen laskimotukos voi edetä syviin laskimoihin. Yli 5 cm:n mittaiseen pinnalliseen laskimotukokseen on kuvattu liittyvän syvä laskimotukos n. 20 %:lla ja keuhkoembolisaatiota n. 4 %:lla.
  • Kaikututkimus auttaa erotusdiagnostiikassa, ja sitä suositellaan syvän laskimotukoksen poissulkemiseksi.
  • D-dimeerin määrityksestä ei ole hyötyä pinnallisen ja syvän laskimotukoksen erotusdiagnostiikassa.
  • Alaraajojen ≥ 5 cm:n mittainen pinnallinen laskimotukos hoidetaan profylaktisella annoksella hyytymisenestolääkitystä 6 viikon ajan.
  • Lihaslaskimotromboosi ja pinnallinen laskimotukos sekoitetaan usein. Lihaslaskimotromboosi ei ole pinnallinen laskimotukos vaan distaalisen syvän laskimotukoksen alamuoto, jossa tukos sijaitsee pohkeen alueen lihaslaskimoissa (plexus soleus tai plexus gastrocnemius).

Altistavat ja etiologiset tekijät

  • Altistavia tekijöitä
    • Laskimon intiman vaurio (pinnallinen trauma, lääkeinfuusio, suonensisäisten huumeiden käyttö)
    • Hidastunut laskimovirtaus (suonikohjut, krooninen laskimoiden vajaatoiminta, raskaus, pitkittynyt immobilisaatio, ylipaino)
    • Lisääntynyt hyytymisalttius (maligniteetti, hyytymishäiriö, hormonihoito)
    • Edellä mainittujen yhdistelmä
  • Voi ilmaantua myös ilman selkeää altistavaa tekijää.
  • Mondorin tauti on harvinainen, yleensä hyvänlaatuinen ja itsekseen ilman hoitoa 4–8 viikossa korjaantuva tromboflebiitti. Mondorin tauti ilmenee tyypillisesti muualla kuin alaraajassa (esim. rintakehän seinämässä) «Amano M, Shimizu T. Mondor's Disease: A Review of the Literature. Intern Med 2018;57(18):2607-2612. .»7.
  • Voi liittyä vaskuliitteihin.
    • Polyarteritis nodosa «Vaskuliitit»1
    • Bürgerin tauti «Buergerin tauti (Orphanet)»2 (eli thromboangitis obliterans; kuva «»1), affisioi yleensä tupakoitsijoilla pieniä ja keskisuuria valtimoita. N. ⅓:lla näistä potilaista on myös pinnallisia laskimotukoksia. Toistuvat pinnalliset laskimotukokset nuorella runsaasti tupakoivalla antavat aiheen epäillä Bürgerin tautia.
    • Behçetin tauti «Vaskuliitit»1
  • Paikkaa vaihtava pinnallinen laskimotukos eli thrombophlebitis migrans (lyhyt laskimoalue, tukkeutuu ja paranee, mutta uusiutuu toisessa kohdassa) saattaa olla oire taustalla olevasta pahanlaatuisesta sairaudesta, erityisesti adenokarsinoomasta tai hematologisesta maligniteetista. Ks. Akuuttihoito-oppaan artikkeli Tukosalttiuden selvittely ja tukoksen ehkäisy «Tukosalttiuden selvittely ja tukoksen ehkäisy»1.

Kliininen kuva

  • Affisioituneella suonialueella on kipua, punoitusta ja turvotusta. Laskimo on tunnustellen kova ja aristava.
  • Laaja-alaiseen pintalaskimotukokseen liittyy usein kuumereaktio ja CRP:n lievä suureneminen.
  • Pinnallinen laskimotukos voi edetä syviin laskimoihin. Syvä laskimotukos on sitä todennäköisempi, mitä lähempänä joko nivustaipeessa olevaa safenofemoraalista junktiota tai polvitaipeessa sijaitsevaa safenopopliteaalista junktiota pinnallinen laskimotukos on.
  • Taudinkuva on yleensä hyvänlaatuinen ja itsekseen rajoittuva. Inflammaation rauhoittuminen ja oireet kestävät yleensä 3–4 viikkoa, mutta joskus tauti pitkittyy. Trombosoitunut suoni voi tuntua ihon alla kuukausien ajan.
  • Pinnallinen laskimotukos voi uusiutua, erityisesti jos se on liittynyt suonikohjuihin.

Diagnoosi

  • Diagnoosi on kliininen.
  • D-dimeerin määrityksestä ei ole hyötyä pinnallisen ja syvän laskimotukoksen erotusdiagnostiikassa.
  • Kaikututkimusta (video «Pinnallinen laskimotukos»1) suositellaan diagnoosin varmistamiseksi ja syvän laskimotukoksen poissulkemiseksi. Kaikututkimus on aiheellinen ainakin, jos
    • taudinkuva ei ole selvä (erotusdiagnoosi)
    • samanaikaisesti ilmenee kliinisiä viitteitä syvästä laskimotukoksesta
    • pinnallinen laskimotukos on polven yläpuolisella alueella, etenkin jos se on lähellä vena saphena magnan junktioaluetta eli reiden yläkolmanneksessa tai proksimaalisemmin (riski tukoksen etenemisestä safenofemoraalisen junktion kautta vena femoralikseen) tai jos pinnallinen laskimotukos sijaitsee pohkeen yläosassa lähellä polvitaipeessa olevaa safenopopliteaalista junktiota
    • potilas on raskaana.
  • Ks. kaavio «»2.

Hoito evd

  • Hoidon tavoitteena on lievittää paikallisoireita sekä estää tromboosin eteneminen syviin laskimoihin ja embolisaatio keuhkoihin.
  • Oireita voidaan lievittää lääkinnällisellä hoitosukalla, kylmäpakkauksilla ja pitämällä jalkaa kohoasennossa.
  • Alaraajojen ≥ 5 cm:n mittainen pinnallinen laskimotukos hoidetaan nykysuositusten mukaisesti profylaktisella annoksella hyytymisenestolääkitystä 6 viikon ajan.
    • Vaikka vankkumaton tutkimusnäyttö oraalisten antikoagulanttien tehosta pinnallisen laskimotukoksen hoidossa puuttuu, kliinisessä käytössä on pääosin siirrytty rivaroksabaaniin 10 mg 1 × 1 tai, jos potilaan vuotoriski on korostunut, apiksabaaniin 2.5 mg 1 × 2.
    • Jos potilaalla on esim. hyytymishäiriö tai aktiivinen syöpäsairaus tai jos hän on raskaana, LMWH-hoito on perusteltu. LMWH-annos säädetään potilaan painon ja munuaistoiminnan mukaan.
    • Tarvittaessa voidaan lisäksi antaa paikallisia tulehduskipulääkevalmisteita.
  • Vastaava hoito on aiheellinen, jos tukos sijaitsee (pituudesta riippumatta) alle 3 cm:n etäisyydellä nivustaipeessa sijaitsevasta safenofemoraalisesta junktiosta tai polvitaipeessa sijaitsevasta safenopoliteaalisesta junktiosta.
    • Osa asiantuntijoista suosittelee safenofemoraali- tai popliteaalijunktion lähelle (< 3 cm) ulottuvassa pinnallisessa laskimotukoksessa jopa samanlaista antikoagulaatiohoitoa kuin syvässä laskimotukoksessa «Syvä laskimotukos»3.
  • Raskauden aikana käytetään LMWH:ta, jota jatketaan koko raskauden ajan ja 6 viikkoa raskauden päättymisen jälkeen.
  • Jos edellä kuvatut antikoagulaatiohoidon kriteerit eivät täyty, voidaan käyttää suun kautta otettavia tulehduskipulääkkeitä.
    • Tulehduskipulääkkeet lievittävät oireita, mutta niillä ei ole vaikutusta tromboosin etenemiseen syväksi tukokseksi.
    • Paikallisia tulehduskipulääkevalmisteita voidaan käyttää myös antikoagulaatiohoidon lisänä.
  • Paikallisesti käytettävä antikoagulanttivoide saattaa lievittää paikallisen laskimotukoksen oireita, mutta ei ole näyttöä siitä, että se estäisi tukoksen etenemistä syviin laskimoihin.
  • Mikrobilääkehoitoa ei tarvita eikä sitä tule aloittaa, ellei potilaalla ole selkeää samanaikaista muuta infektiota.
  • Laskimokanyyliin liittyvää pinnallista laskimotukosta ei yleensä hoideta systeemisillä antikoagulanteilla. Ensisijaisia hoitoja ovat kanyylin poisto ja oireita helpottava paikallishoito (antikoagulanttigeeli/-voide tai diklofenaakkigeeli) ja/tai suun kautta otettava tulehduskipulääke (esim. diklofenaakki 75 mg × 2) tarvittaessa.
  • Potilaan olisi hyvä olla liikkeellä niin pian kuin se oireiden puolesta on mahdollista (paikallaanolo saattaa lisätä syvän laskimotukoksen riskiä).
  • Potilas, jolla on laaja-alainen pinnallinen laskimotukos tai toistuvia pinnallisia laskimotukoksia, kannattaa ohjata erikoissairaanhoitoon.
  • Kajoava hoito: kiireetöntä pintalaskimoiden saneerausta tulisi harkita toistuvissa saman alueen laskimotukoksissa, jos ne liittyvät suonikohjuihin (ks. «Alaraajan laskimoiden vajaatoiminta»4).
    • Kooltaan yli 5 cm:n pintalaskimotukoksen akuuttivaiheen hoito on lääkkeellinen. Kajoavaa hoitoa ei suositella akuutissa vaiheessa.
  • Yläraajan osalta näyttöön perustuvat hoitosuositukset ottavat kantaa vain kanyyliin liittyvän pinnallisen laskimotukoksen hoitoon (ks. edellä «»1). Kanyyliin liittymättömien yläraajan pinnallisten laskimotukosten osalta hoito on tutkimusnäytön puuttuessa vakiintumatonta. Käytännön työssä voidaan tällöin harkiten soveltaa alaraajan pinnallisen laskimotukoksen hoitolinjoja.

Kirjallisuutta

  1. Alaraajojen laskimovajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 8.1.2026). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi05030»1
  2. Lepäntalo A, Lassila R. Tukosalttiuden selvittely ja tukoksen ehkäisy. Teoksessa: Mäkijärvi M, Alakare J, Harjola V-P, ym. (toim.). Akuuttihoito-opas. Kustannus Oy Duodecim 2025. Saatavilla sähköisenä: «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho/article/aho01761»2 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 21.3.2024). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50022»3
  4. De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. Editor's Choice - European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2022 Clinical Practice Guidelines on the Management of Chronic Venous Disease of the Lower Limbs. Eur J Vasc Endovasc Surg 2022;63(2):184-267 «PMID: 35027279»PubMed
  5. Kakkos SK, Gohel M, Baekgaard N, ym. Editor's Choice - European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2021 Clinical Practice Guidelines on the Management of Venous Thrombosis. Eur J Vasc Endovasc Surg 2021;61(1):9-82 «PMID: 33334670»PubMed
  6. Shatzel JJ, O'Donnell M, Olson SR, ym. Venous thrombosis in unusual sites: A practical review for the hematologist. Eur J Haematol 2019;102(1):53-62 «PMID: 30267448»PubMed
  7. Amano M, Shimizu T. Mondor's Disease: A Review of the Literature. Intern Med 2018;57(18):2607-2612. «PMID: 29780120»PubMed.
  8. Di Nisio M, Wichers IM, Middeldorp S. Treatment for superficial thrombophlebitis of the leg. Cochrane Database Syst Rev 2018;(2):CD004982. «PMID: 29478266»PubMed
  9. Decousus H, Quéré I, Presles E et al. Superficial venous thrombosis and venous thromboembolism: a large, prospective epidemiologic study. Ann Intern Med 2010;152(4):218-24. «PMID: 20157136»PubMed