Takaisin Tulosta

Tärinäsairaus (traumaattinen vasospastinen sairaus)

Lääkärin käsikirja
19.6.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Toimitus

Keskeistä

  • Pitkäaikainen käsiin kohdistunut tärinä voi aiheuttaa käsissä valkosormisuutta sekä perifeeristä sensorista neuropatiaa. Nämä voivat esiintyä samaan aikaan tai kehittyä erikseen.
  • Sensorineuraalinen vaurio voi syntyä huomattavasti ennen valkosormisuuden kehittymistä.
  • Pitkäkestoinen käsitärinäaltistuminen voi aiheuttaa myös rannekanavaoireyhtymää.
  • Suomessa korvataan ammattitautina tärinän aiheuttama valkosormisuus ja yläraajan monihermovaurio, kun anamneesi, oireet ja löydökset tukevat diagnoosia ja muut etiologiset tekijät on riittävällä varmuudella suljettu pois.
  • Ammattitautidiagnoosi tehdään työlääketieteen poliklinikalla.

Etiologia

  • Tärinäsairautta aiheuttaa mm. työskentely moottorisahalla, kallioporalla tai käsin tuettavilla moottori-, sähkö- tai paineilmakäyttöisillä työkaluilla (mm. mutteriavain, hiomakone, iskupora, piikkausvasara, betonitäristin).
  • Moottorisahojen kehittyessä metsureiden tärinäsairaus on harvinaistunut ja lieventynyt. Tärinäaltistuksen kannalta tärkeämmiksi ovat nousseet muut ammattiryhmät, kuten rakennus- ja metallityöntekijät, valunpuhdistajat, autonasentajat, poraajat, kaivostyöntekijät, maanviljelijät ja puutarhatyöntekijät.

Anamneesi

Oireet ja löydökset

Valkosormisuus

  • Ilmenee usein kylmäaltistuksen yhteydessä.
  • Oire voi esiintyä vain yhden sormen päässä tai laajemmin useassa sormessa.
  • Oireen aikana sormissa voi ilmetä värimuutoksina valkoisuutta (spasmi), sinerrystä (syanoosi) ja punoitusta (hyperemia).

Sensorineuraalinen tärinätauti

  • Sormien ja käsien puutuminen ja pistely
  • Tunnon alenema
  • Hienomotoriikan heikkeneminen
  • Kömpelyys ja puristusvoiman heikkeneminen
  • Oireet ovat jatkuvia, mutta niiden intensiteetti voi vaihdella.
  • Kiinnitetään huomiota siihen, esiintyvätkö oireet pelkästään medianushermon alueella vai myös sen ulkopuolella.

Rannekanavaoireyhtymä

  • Puutuminen, tuntohäiriöt ja kipu peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän alueella (n. medianuksen alueella)
  • Ks. tarkemmin Rannekanavaoireyhtymä «Rannekanavaoireyhtymä»1.

Tutkimukset ja erotusdiagnostiikka

  • Perustellussa ammattitautiepäilyssä potilas lähetetään jatkotutkimuksiin työlääketieteen poliklinikalle.
  • Ennen lähetettä pyritään varmistautumaan, että tärinäaltistus on ollut riittävä oireen aiheuttamiseksi.
    • Tämä onnistuu parhaiten työterveyshuollossa, jos siellä on käytössä tarkempia altistumistietoja ja esim. työpaikkaselvitysraportteja.

Valkosormisuus

  • Keskeistä on pyrkiä sulkemaan pois valkosormisuutta aiheuttavat systeemisairaudet ja muut erotusdiagnostiset syyt.
  • Status
    • Sydän- ja verenkiertoelinten tila
    • Yläraajojen motoriikka
    • Neurologinen status
  • Laboratoriotutkimukset
  • Vaskulaarisen tärinätaudin osoituksena aiemmin käytetty sormipletysmografiatutkimus on korvautunut valokuvilla, jotka otetaan käsistä valkosormisuuskohtauksen aikana.
    • Tutkittava ohjeistetaan ottamaan valokuvia oireiden aikana molemmista käsistä sekä kämmen- että selkäpuolelta.
    • Vähintään yhdessä valokuvassa tulee näkyä samanaikaisesti oireinen käsi ja kasvot, jotta henkilö voidaan tunnistaa.
  • Erotusdiagnoosit

Sensorineuraalinen tärinätauti

  • Jos oireet rajoittuvat yläraajoihin, ei seulontaluontoisia laboratoriokokeita tarvita.
  • Jos tutkittavalla on vastaavia oireita myös alaraajoissa, tutkitaan ennen työlääketieteen poliklinikan tutkimuksia
  • Erotusdiagnoosit
    • Yläraajan oireita saattavat aiheuttaa mm. rannekanavaoireyhtymä, kyynärhermon pinnetilat, TOS-oireyhtymä ja kaularangan juuriaukkoahtauma.
    • Systeemisiä neuropatian aiheuttajia ovat mm. hypotyreoosi, diabetes, B12-vitamiinin puutos, alkoholin suurkulutus ja monet muut yleissairaudet.

Rannekanavaoireyhtymä

  • ENMG-tutkimus diagnoosin varmistamiseksi on hyvä tehdä jo ennen lähetettä.

Jatkotutkimukset

  • Potilas, jolla on tärinään liittyviä tyypillisiä oireita, joita muut sairaudet eivät selitä, ohjataan muusta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon.
    • Toimenpiteet työpaikalla
    • Tarvittaessa lähete ammattitaudin jatkoselvittelyihin työlääketieteen poliklinikalle

Valkosormisuus

Sensorineuraalinen tärinätauti

Rannekanavaoireyhtymä

  • Ammattitaudin mahdollisuutta on syytä epäillä ensi sijassa toistotyön ja rannekanavaa ahtauttavien työliikkeiden perusteella.
  • Työlääketieteen poliklinikoilla tutkitaan vain merkittävän käsitärinäaltistumisen aiheuttamiksi epäillyt rannekanavaoireyhtymät.
  • Toistotyöhön, ranteen poikkeaviin asentoihin ja voimankäyttöön ilman merkittävää käsitärinäaltistumista liittyvät ammattitautiepäilyt tutkitaan kokonaisuudessaan työterveyshuollossa.

Ehkäisy ja hoito

  • Tärkeintä on tärinäaltistuksen vähentäminen.
  • Ks. valtioneuvoston asetus 48/2005 työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050048»3.
  • Jos tärinäaltistuksen kiihtyvyys (kuvaa tärinän voimakkuutta) ylittää toiminta-arvon 2.5 m/s2 käsitärinälle, koneen valmistajan, maahantuojan tai myyjän on annettava tietoa laitteen tärinästä.
    • Työnantajan tulee tietää ne työkalut, koneet, laitteet tai alueet, joissa tärinä ylittää päivän keskiarvona em. toimenpidearvon.
    • Jos toiminta-arvo ylitetään, työnantajan tulee tehdä tärinäntorjuntaohjelma altistumisen rajoittamiseksi ja järjestää altistuville työntekijöille terveystarkastukset.
    • Jos tärinäaltistuksen kiihtyvyys ylittää raja-arvon käsitärinälle 5.0 m/s2 (ylin sallittu altistumistaso), on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.
  • Muita työskentelyoloja (kylmyys, melu, työasennot) korjataan.
  • Vaihtoehtoiset työmenetelmät, vähemmän tärisevät työkalut, koneiden säätöjen tarkistus ja tärinävaimennus
  • Altistuksen kestoa rajoitetaan esim. työkierrolla tai tauotuksella.
  • Lämpimät käsineet, tärinää vaimentavat suojakäsineet
  • Tupakointi lopetetaan.
  • Harkitaan vasokonstriktiota provosoivien lääkkeiden (mm. beetasalpaajat) vaihtoa.
  • Lääkitys

Ennuste

  • Tärinäaltistumisen vähentäminen lieventää usein oireita tai hävittää ne kokonaan.
  • Altistumisen loputtua valkosormisuus voi korjaantua, mutta puutuneisuus voi jopa lisääntyä.
  • Pitkään jatkunut oireisto ei useinkaan korjaannu altistumisen loputtua. Valkosormisuustaipumus ja/tai tuntohäiriöt, kömpelyys ja särkytaipumus voivat jäädä pysyvästi haittaaviksi oireiksi.
  • Ammatin vaihtoa on syytä harkita, jos todetaan tärinäsairaus eikä altistumista voida merkittävästi vähentää, etenkin jos työ vaatii sorminäppäryyttä tai kylmässä työskentelyä ja yläraajan oireita on laajasti.

Kirjallisuutta

  1. Koskela K, Ojanen V. Käsitärinän aiheuttamat sairaudet ammattitautina. Työterveyslääkäri 2025;43(1):59-63
  2. Toppila E, Sauni R, Pääkkönen R. Uudet mahdollisuudet tärinän hallinnassa. Työterveyslääkäri 2023;41(3):60-63
  3. Asikainen E. Tärinätauti autonasentajilla. Työterveyslääkäri 2021;39(1):20-23 «Tärinätauti autonasentajilla (1/2021)»6
  4. Sauni R, Frilander H. ja Sainio M. Käsiin kohdistuva tärinä. Kirjassa: Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kustannus Oy Duodecim, 2020 «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/aty00066»4 (vaatii käyttöoikeuden).
  5. Sauni R, Uitti J, Sainio M. ja Pääkkönen R. Käsiin kohdistuvan tärinän terveyshaitat. Suom Lääkäril 2011;66(36):2579-2583 «Käsiin kohdistuvan tärinän terveyshaitat (36/2011)»7