Takaisin Tulosta

Aikuisten anemian selvittely

Lääkärin käsikirja

14.2.2024 • Viimeisin muutos 14.2.2024

Outi Laine ja Marjatta Sinisalo

Keskeistä

Anemia on avohoidon tavallisin vereen liittyvä löydös, raudanpuuteanemia yleisin anemian muoto ja kroonisen sairauden anemia (sekundaarianemia) toiseksi yleisin anemia.
Anemian selvittelyssä keskeisiä kysymyksiä
- Mikä on anemian tyyppi (mikrosyyttinen eli MCV < 80 fl, normosyyttinen eli MCV 80–100 fl vai makrosyyttinen eli MCV > 100 fl)? MCV määritetään koneellisesti.
- Mikä on mekanismi (huonontunut punasolutuotto vai lisääntynyt kulutus)?
- Mikä on varsinainen diagnoosi eli anemian patofysiologia ja perimmäinen syy?
Ks. kuva «»1 ja «https://huslab.fi/anemia/»1

Anemian prevalenssi vaihtelee suuresti aineistosta riippuen. Se on yleisempi naisilla, ja todetaan usein "sivudiagnoosina". WHO on suositellut seuraavia hemoglobiinirajoja anemian määrittämiseksi:
- lapset < 110 g/l
- naiset < 120 g/l, raskaana olevat < 110 g/l
- miehet < 130 g/l.
Suomessa hemoglobiinin viitearvo on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.
Monissa aineistoissa raudanpuute on yleisin yksittäinen anemiamekanismi (n. 50 %:lla avohoitopotilaista). Raudanpuutteen syy on selvitettävä.
Anemia ei ole varsinainen diagnoosi, vaan oire jostakin sairaudesta.
Hemoglobiinin alenemista > 20 g/l yksilön normaalitasosta voidaan yhtä hyvin pitää vastaavana oireena (vaikka B-Hb olisikin vielä viitevälin sisällä).

Anemia voi johtua lisääntyneestä punasolutuhosta (käytännössä vuoto tai hemolyysi), punasolujen huonosta tuotannosta luuytimessä tai molemmista.

Anemioiden morfologinen luokitus punasolujen koon (MCV) perusteella on yksinkertainen ja toimiva lähtökohta anemian selvittelyssä.

Mikrosyyttiset anemiat (MCV < 80 fl)
- Raudanpuuteanemia
- Pieni osa kroonisen sairauden anemioista
- Talassemiat (suomalaisessa alkuperäisväestössä harvinaisia)
Normosyyttiset anemiat (MCV 80–100 fl)
- Suurin osa kroonisen sairauden anemioista
- Suurin osa hemolyyttisistä anemioista
- Akuutti vuoto
- Aplastinen anemia tai luuydininfiltraatit
Makrosyyttiset anemiat (MCV > 100 fl)
- B₁₂-vitamiinin puute
- Folaatin puute
- Verenmenetys (yli 2 vrk aiemmin tapahtunut vuoto tai hemolyysi aiheuttaa retikulosytoosia, joka ilmenee lievänä makrosytoosina)
- Maksasairaus
- Alkoholin suurkulutus
- Muut (myelodysplasia, pahanlaatuinen veritauti, hypotyreoosi)
- Makrosytoosi ilman anemiaa: ks. «Suuri MCV (makrosytoosi)»1

Jos anemia on mikrosyyttinen, mitään pitkäaikaissairautta ei ole löydettävissä eikä laskokaan ole suurentunut, raudanpuuteanemia on hyvin todennäköinen «Raudanpuuteanemia»2.
Täydellinen verenkuva kannattaa tarkistaa muissa kuin selvissä raudanpuuteanemioissa.
Makrosytoosi anemian yhteydessä viittaa usein megaloblastiseen anemiaan «Megaloblastinen anemia»3.
Yleisin normosyyttinen anemia on ns. kroonisen sairauden anemia eli sekundaarianemia «Kroonisen sairauden anemia»4. Normosyyttisissä anemioissa retikulosytoosi viittaa vahvasti vuotoon tai hemolyysiin «Hemolyyttinen anemia»5, kun taas retikulosytopenia huonontuneeseen punasolutuotantoon (esim. sekundaarianemiaan tai luuytimen tuotantohäiriöön).
Luuydintutkimusta tarvitaan pelkän anemian selvittelyssä harvoin (ks. «Suuri MCV (makrosytoosi)»1). Elleivät täydellinen verenkuva, ferritiini-, transferriinisaturaatio-, transferriinireseptori-, B₁₂-vitamiini- ja seerumin folaattiarvot sekä hemolyysikokeet selvitä anemian etiologiaa eikä potilaalla ole mitään kroonista anemiaa selittävää yleissairautta, luuydintutkimus on tarpeen.

Nousiainen T. Anemiapotilaan tutkiminen. Kirjassa: Porkka K , Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015, s. 162–168