Takaisin Tulosta

Tapaturmaisen selkäydinvamman akuuttihoito

Lääkärin käsikirja
24.9.2025 • Viimeisin muutos 24.9.2025
Eerika Koskinen

Keskeistä

  • Selkäydinvamman mahdollisuus tulee aina huomioida suurienergiaisissa onnettomuuksissa ja pään vammojen yhteydessä.
  • Pienienergiaisissakin vammoissa tulee muistaa selkäydinvamman mahdollisuus, etenkin jos potilas tuo esiin rangan alueen kipua, lihasvoimien heikkoutta tai tuntomuutoksia.
  • Yli puolet tapaturmaisista selkäydinvammoista syntyy joko kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Muita tavallisempia syitä ovat liikennetapaturmat (erityisesti auto- ja polkupyöräonnettomuudet) ja urheiluvammat.
  • Tapaturmaisen selkäydinvammapotilaan akuuttihoito tulisi toteuttaa jossakin viidestä yliopistosairaalasta «Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä»1.

Ensihoito

  • Suurienergiaisen vamman saanutta tajutonta potilasta käsitellään kuten selkäydinvammapotilasta «Ensihoitojärjestelmä ja hätäpuhelun soittaminen»1.
  • Koko ranka tuetaan joko tyhjiöpatjan ja kaulurin tai rankalaudan, kaulurin ja päätukien avulla.
  • Tajuttoman potilaan hengitysteiden avoimuus, happeutuminen ja ventiloituminen turvataan «Hengitystien hallinta ja hengityksen avustaminen hätätilanteessa»2.
    • Kaularankavamman saaneen potilaan hengitystie on pidettävä auki manipuloimatta rankaa ja vaarantamatta sen tukemista.
    • Suositeltavin hengitystien varmistamiskeino on se, jonka suorittaja parhaiten hallitsee.
  • Korkeassa selkäydinvammassa hypotensio voi liittyä mahdollisten liitännäisvammojen aiheuttaman verenvuodon lisäksi autonomisen hermoston vauriosta johtuvaan toiminnalliseen sympatektomiaan, joka hoidetaan vasopressoreilla (esim. noradrenaliini). Tavoitteena on keskiverenpaine > 85 mmHg.
  • Sympaattisen hermoston vaurioon liittyvä bradyarytmian riski on huomioitava.
  • Kuljetuksen aikana tulee huomioida
    • rakon katetrointitarve
    • painehaavaumien ennaltaehkäisy.
  • Potilaat pyritään kuljettamaan suoraan yliopistosairaalaan, jos se on tarkoituksenmukaista ja lääketieteellisesti perusteltua.

Diagnostiikka

  • Rangan tietokonetomografia (TT) on ensivaiheen tutkimus vammapotilailla, joilla epäillään selkäydinvammaa.
  • Aivovamman mahdollisuus tulee arvioida akuuttivaiheessa kaikilla selkäydinvammapotilailla. Ensivaiheessa on syytä tehdä myös pään TT, jos epäillään aivovammaa.
  • Selkäytimen tilannetta arvioidaan magneettikuvauksella (MK), jossa voidaan nähdä akuuttivaiheessa selkäytimen vaurion merkkinä esim. ytimen turvotusta ja verenvuotoa. MK tuo lisätietoa myös selkäytimen ulkopuolisten pehmytkudosten, esim. ligamenttien ja välilevyjen, tilanteesta.
  • Selkäydinvamman taso ja laajuus määritellään kliinisesti kansainvälisen selkäydinvammaluokituksen avulla (ISNCSCI, International standards for neurological classification of spinal cord injury «https://asia-spinalinjury.org/international-standards-neurological-classification-sci-isncsci-worksheet/»2). Luokitus perustuu lihasvoimien ja sensoristen toimintojen tutkimiseen. Sen tekeminen onnistuu vain tajuissaan oleville ja yhteistyökykyisille potilaille.
  • Akuuttivaiheessa voidaan selkäydinvammasta toipumista ennustaa karkeasti selkäydinvammaluokituksen ja magneettikuvantamisen perusteella.
  • Kaularankavammapotilailla angiografia voi paljastaa vammaperäisen nikamavaltimon dissekaation, jonka riski on suurentunut erityisesti kaularangan yläosan alueen ja foramen transversumin lävistävissä murtumissa sekä subluksaatioissa.

Akuuttivaiheen hoito

  • Akuuttihoidon tavoitteita ovat elintoimintojen ylläpito, neurologisen vaurion etenemisen estäminen ja komplikaatioiden syntymisen ehkäiseminen.
  • Potilaan jatkohoitopaikka (esim. teho-osasto, kirurginen vuodeosasto) ensihoidon jälkeen määräytyy vamman tason ja laajuuden sekä potilaan kliinisen voinnin perusteella.
  • Mahdollisen rankaoperaation tavoitteena on selkärangankanavan muodon palauttaminen, selkäytimeen kohdistuvan puristuksen vapauttaminen sekä rangan stabiloiminen selkäytimen lisävaurioiden ehkäisemiseksi ja varhaisen mobilisaation mahdollistamiseksi. Selkäydinvammapotilas tulisi leikata 24 t:n kuluessa selkäydinvamman vaikeusasteesta riippumatta, kunhan välittömät henkeä uhkaavat vammat on hoidettu ja potilas on leikkauskelpoinen.
  • Huolehditaan riittävästä ventilaatiosta hypoksemiaa ja hyperkapniaa välttäen.
  • Vältetään hypotensiota selkäytimen verenkierron riittävyyden turvaamiseksi.
    • Korkeassa selkäydinvammassa turvataan tarvittaessa vasopressorituella keskivaltimopaine (mean arterial pressure, MAP) > 85 mmHg ensimmäisen viikon ajan vammautumisen jälkeen.
  • Komplikaatioiden ja liitännäisvammojen ennaltaehkäisy aloitetaan jo ensihoidon jälkeen.
    • Laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan estohoito pienimolekyylisellä hepariinilla aloitetaan välittömästi, kun tämä katsotaan vuotovaaran osalta turvalliseksi «Laskimotukoksen ehkäisy»3. Erilaisten laskimopumppujen käyttöä suositellaan, jos lääkkeellinen tukosprofylaksi on kontraindisoitu.
    • Painehaavaumien ennaltaehkäisyssä korkean riskiluokan 0-painepatjan käyttäminen ja asennonvaihtojen tiheä toteuttaminen ovat erittäin tärkeitä «Painehaavan ehkäisy ja hoito»4.
    • Muiden komplikaatioiden ja liitännäisongelmien sekä näiden hoidon osalta ks. artikkeli Selkäydinvammapotilaan kuntoutus ja liitännäisongelmat «Selkäydinvammapotilaan kuntoutus ja liitännäisongelmat»5.
    • Selkäydinvammapotilaan hoidossa tulee akuuttivaiheessa huomioida etenkin seuraavien liitännäisongelmien mahdollisuus:
      • hengityksen ongelmat
      • hypotensio
      • autonominen dysrefleksia
      • bradykardia
      • nielemisongelmat, aspiraatioriski
      • ihon kunto, painehaavaumariski
      • rakon toimintaongelmat
      • suolen toimintaongelmat
      • neuropaattinen kipu
      • spastisuus
      • mieliala, kriisiterapian tarve
      • aivovamman mahdollisuus.

Kirjallisuutta

  1. Mäntymäki H, Luoto T, Långsjö J ym. Traumaattisen selkäydinvamman akuuttihoito. Duodecim 2024;140(20):1711-9. «Traumaattisen selkäydinvamman akuuttihoito (20/2024)»6
  2. Wang TY, Park C, Zhang H, et al. Management of Acute Traumatic Spinal Cord Injury: A Review of the Literature. Front Surg 2021;8():698736 «PMID: 34966774»PubMed
  3. Kirshblum SC, Waring W, Biering-Sorensen F, et al. Reference for the 2011 revision of the International Standards for Neurological Classification of Spinal Cord Injury. J Spinal Cord Med 2011;34(6):547-54 «PMID: 22330109»PubMed
  4. Parent S, Barchi S, LeBreton M, et al. The impact of specialized centers of care for spinal cord injury on length of stay, complications, and mortality: a systematic review of the literature. J Neurotrauma 2011;28(8):1363-70 «PMID: 21410318»PubMed
  5. Consortium for Spinal Cord Medicine. Early acute management in adults with spinal cord injury: a clinical practice guideline for health-care professionals. J Spinal Cord Med 2008;31(4):403-79. «PMID: 18959359»PubMed