Takaisin Tulosta

Vulvasyöpä (ulkosynnytinsyöpä)

Lääkärin käsikirja
24.10.2025 • Viimeisin muutos 24.10.2025
Karoliina Aro

Keskeistä

  • Gynekologiseen syöpään viittaavissa oireissa tehdään aina gynekologinen tutkimus (ulkosynnytinalueen inspektio, spekulatutkimus, bimanuelli palpaatio, vatsan ja nivusten palpaatio).
  • Ulkosynnyttimien kirvelyä ja kutinaa ei tule hoitaa tutkimatta potilasta, varsinkaan jos empiirisellä hoitokokeilulla (paikallisestrogeeni, sienilääkkeet) ei ole vastetta.
  • Vulvan iho- ja limakalvomuutoksista voidaan ottaa stanssibiopsia samalla tavalla kuin muistakin ihomuutoksista.
  • Ks. myös Hyvänlaatuiset gynekologiset muutokset ja kasvaimet «Hyvänlaatuiset gynekologiset muutokset ja kasvaimet»1.

Epidemiologia ja etiologia

  • Suomessa todetaan vuosittain runsaat 100 tapausta. Ilmaantuvuus on ollut kasvussa viimeisten 60 v:n aikana.
  • Valtaosin levyepiteelikarsinoomia; myös melanooma «Melanooma»2, basaliooma «Tyvisolusyöpä (basaliooma)»3 ja ekstramammaarinen Pagetin tauti mahdollisia
  • Yli 80 % tapauksista on yli 65-vuotiailla (esiintymishuippu 75 v).
  • Valkojäkälä «Valkojäkälä (lichen sclerosus)»4 ja papilloomavirusinfektio (HPV «Papilloomavirusinfektio»5) ovat levyepiteelikarsinoomalle altistavia tekijöitä.
    • Valkojäkälän pohjalta syntyvät syövät esiintyvät usein iäkkäämmillä potilailla, HPV:hen liittyvät syövät taas nuoremmilla.
  • Ulkosynnyttimien HPV:hen liittyvien levyepiteelikarsinooman esiastemuutosten (high grade squamous intraepithelial lesion, HSIL/VIN 2–3) hoito (pääasiassa laservaporisaatio, paikallinen immunomodulaattorihoito tai kirurginen poisto) vähentävät esiasteiden etenemistä syöväksi.
  • Valkojäkälän tehokas hoito (paikallinen vahva glukokortikoidivoide) pienentää syöpäriskiä.
    • Valkojäkälän aiheuttama levyepiteelikarsinooman esiaste dVIN (differentiated VIN) hoidetaan kirurgisella poistolla.

Oireet ja diagnoosi

  • Kirvelyä, kutinaa ja kipua ulkosynnyttimissä, joskus veristä vuotoa tai haavauma
  • Vanhuksen ulkosynnyttimien kirvelyä ja kutinaa ei tule hoitaa tutkimatta.
  • Tyypillisesti eksofyyttinen kasvain tai kovareunainen haavauma
  • Muutokset voivat olla bilateraalisia.
  • Muutoskohdasta otetaan koepalat (stanssibiopsia kuten muistakin iho- tai limakalvomuutoksista), ja kudosnäyte varmistaa diagnoosin.
    • Pientä tuumoria ei tule poistaa kokonaan esim. veneviillosta diagnostiikkavaiheessa.
  • Lähete erikoissairaanhoitoon
    • Kuvataan potilaan toimintakyky, perussairaudet ja niiden hoitotasapaino, aiemmat leikkaukset oireet ja statuslöydökset sekä mahdollisesti tehtyjen jatkotutkimusten (koepalat, kuvantamistutkimukset) löydökset.
  • Levinneisyys määritetään tarvittavin kuvantamistutkimuksin erikoissairaanhoidossa.

Levyepiteelikarsinooman hoito ja seuranta

  • Ensisijaisesti pyritään kirurgiseen kasvaimen radikaalipoistoon laajoin tervekudosmarginaalein. Kasvaimen sijainnin ja koon perusteella tehdään tarvittaessa myös nivusen/nivusten vartijaimusolmuketutkimus ja tarvittaessa nivusimusolmukkeiden radikaalipoisto.
  • Vulvan posterioristen kasvainten radikaalileikkaus saattaa vaatia väliaikaisen suoja-avanteen teon haavan paranemisen edistämiseksi. Virtsaputkea voidaan lyhentää n. 1 cm ilman vaikutusta kontinenssiin.
    • Imusolmukemetastasoinnin yhteydessä on liitännäishoitona tavallisesti nivusten ja lantion ulkoinen sädehoito tai solunsalpaajaherkisteinen sädehoito (kemosädehoito).
    • Joskus myös vulvan alue sädehoidetaan postoperatiivisesti, jos tervekudosmarginaalit ovat niukat.
  • Jos kasvaimen radikaalipoisto ei ole mahdollista, hoitona on usein kemosädehoito. Neoadjuvanttikemoterapiaa leikkaushoidon mahdollistamiseksi voidaan joskus harkita.
  • Seuranta hoidon päättymisen jälkeen erikoissairaanhoidossa 5 v:n ajan
  • Jos levyepiteelikarsinooma ei ole ollut HPV-riippuvainen, valkojäkälän hyvää hoitoa vahvalla glukokortikoidivoiteella on aiheellista jatkaa loppuelämän ajan.
  • HPV-riippuvaisen syövän sairastaneella on lisääntynyt riski myös muiden anatomisten alueiden HPV-riippuvaisiin sairauksiin.
  • Tavallisimmat residiivipaikat ovat ulkosynnyttimet ja nivustaipeet.
  • Jos etenkin näillä alueilla on uusia oireita ja löydöksiä erikoissairaanhoidon seurannan päättymisen jälkeen, konsultoidaan erikoissairaanhoitoa (gynekologinen onkologia).

Ennuste

  • 5 v:n kuluttua elossa on 50 % potilaista ja 70 %, jos kasvain on ollut paikallinen.

Kirjallisuutta

  1. Suomen Gynekologisen Onkologian Erikoislääkärit (FIN-GOG). Gynekologisten syöpien Kelpo hoito -suositus, 2024 (viitattu 06.10.2025). Saatavilla internetissä: «https://gynekologiyhdistys.fi/pienryhmat/onkologia/fingog-kelpohoito/»1 .
  2. Oonk MHM, Planchamp F, Baldwin P, et al. European Society of Gynaecological Oncology Guidelines for the Management of Patients with Vulvar Cancer - Update 2023. Int J Gynecol Cancer 2023;33(7):1023-1043. «PMID: 37369376»PubMed