Liikunta

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 09.06.2026 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Fysiatria, Kuntoutus, Liikuntalääketiede, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Liikunta

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
9.6.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Liikunnalla on monia terveyshyötyjä kaiken ikäisille. Se voi ehkäistä useita pitkäaikaissairauksia, ja se on osa monien sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Liikunta voi kohentaa mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua.
  • Näyttöön perustuvat WHO:n koko väestölle suunnatut suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta (2019, 2020) on koottu taulukkoon «Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta (2019, 2020) eri ikäryhmille , , , ,, , ....»1.
    • Suositusta vähäisempikin määrä liikuntaa edistää terveyttä verrattuna siihen, että ei liiku ollenkaan.
    • Kaikkien suositellaan vähentävän paikallaanoloaikaa.
    • Suositukset koskevat myös raskaana olevia ja hiljattain synnyttäneitä sekä henkilöitä, joilla on pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.
      • Henkilöitä, joilla on pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita, suositellaan liikkumaan fyysisen toimintakykynsä mukaan.
  • Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää ottaa liikunta puheeksi ja näin tunnistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat potilaat.
    • Selvitä potilaan liikuntatottumukset, kirjaa ne potilastietojärjestelmään ja tarjoa tietoa ja tukea.
  • Yksityiskohtaista ohjausta ja tukea tarvitsevat voidaan ohjata liikuntaneuvontaan liikunta-alan ja terveydenhuollon ammattilaisille.
  • Lääkäri arvioi tarvittaessa mahdolliset liikunnan vasta-aiheet ja liikkumisrajoitteet.
    • Maltillisesti aloitetulla ja liikuntasuositusten mukaisesti progressiivisesti toteutetulla liikunnalla vakavien terveyshaittojen riski on erittäin pieni.
  • Aktiivisuusmittaria tai askelmittaria voidaan käyttää liikkumisen seurannassa, mikäli potilas on halukas ja hänellä on mittaamiseen soveltuva laite.
Taulukko 1. Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta (2019, 2020) eri ikäryhmille «World Health Organization. WHO guidelines on physi...»2, «WHO guidelines on physical activity and sedentary ...»1, «Chaput JP, Willumsen J, Bull F, ym. 2020 WHO guide...»14, «Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health ...»5, «Guidelines on physical activity, sedentary behavio...»3, «Web Annex. Evidence profiles. Julkaisussa: WHO gui...»11, «Willumsen J, Bull F. Development of WHO Guidelines...»4.
Ikäryhmä Liikunta Paikallaanolo Lisätiedot
Alle 1-vuotiaat Liikettä useita kertoja päivässä monipuolisesti Enintään tunti kerrallaan.
Ruutuaika ei suositeltavaa alle 2-vuotiaille; 2 vuotta täyttäneille enintään tunti/vrk		 Erityisesti vuorovaikutteisesti lattiatasossa. Vähintään 30 minuuttia vatsallaan valveillaoloaikana
1–2-vuotiaat Vähintään 180 minuuttia kuormitukseltaan vaihtelevaa liikkumista päivittäin
3–4-vuotiaat Vähintään 180 minuuttia liikkumista päivittäin Suositusmäärästä vähintään 60 minuuttia kuormitukseltaan kohtalaista tai raskasta liikuntaa
Ikäryhmä Kestävyystyyppinen liikunta Lihasvoimaa kehittävä liikunta Paikallaanolo Lisätiedot
5–17-vuotiaat Keskimäärin 60 minuuttia päivässä kuormitukseltaan kohtalaista tai raskasta, pääasiassa kestävyystyyppistä liikuntaa Vähintään 3 päivänä viikossa. Rajoita pitkää yhtäjaksoista paikallaanoloa ja erityisesti vapaa-ajan ruutuaikaa 1–2 tuntiin/vrk Raskasta kestävyystyyppistä liikuntaa sekä lihasta ja luustoa vahvistavaa liikuntaa vähintään 3 päivänä viikossa
18–64-vuotiaat Viikossa vähintään 150–300 minuuttia kuormitukseltaan kohtalaista (esimerkiksi reipas kävely) tai 75–150 minuuttia raskasta (esimerkiksi juoksu) tai näitä yhdistelevää kestävyysliikuntaa Vähintään kohtalaisella teholla vähintään 2 päivänä viikossa Vähennä pitkäkestoista paikallaanoloa Suosituksen täyttymiseen tarvitaan sekä kestävyystyyppistä liikuntaa että lihasvoimaharjoittelua.
65 vuotta täyttäneet Viikossa vähintään 150–300 minuuttia kuormitukseltaan kohtalaista tai 75–150 minuuttia raskasta tai näitä yhdistelevää kestävyysliikuntaa Vähintään kohtalaisella teholla vähintään 3 päivänä viikossa Vähennä pitkäkestoista paikallaanoloa Suosituksen täyttymiseen tarvitaan sekä kestävyystyyppistä liikuntaa että lihasvoimaharjoittelua.
Osana viikoittaista liikuntaa suositellaan toiminnallista tasapainoa ja lihasvoimaa kohentavaa liikuntaa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

  • Suosituksen tiivistelmä «Liikunta»1
  • Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Suosituslauseet

  • Suositus: Käytä Maailman terveysjärjestön (WHO 2019, 2020) suosituksia liikunnasta ja paikallaanolosta eri ikäryhmille, kun keskustelet liikunnasta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. «A4»2
  • Suositus: Harkitse yksilöllisen askelmäärätavoitteen asettamista yhdessä potilaan kanssa tukemaan päivittäistä liikuntaa, mikäli potilas on halukas ja hänellä on mittaamiseen soveltuva laite. «A5»3
  • Suositus: Kerro potilaalle, että pienikin askelmäärän lisäys tuo terveyshyötyjä. «A6»4
  • Suositus: Ota liikunta puheeksi potilaan kanssa lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolla sopivassa tilanteessa. «A7»5
  • Suositus: Selvitä potilaan liikuntatottumukset ja tunnista terveytensä kannalta liian vähän liikkuva potilas. «A1»6
  • Suositus: Sovi tavat, joilla potilaan kanssa sovitun liikunnan toteutumista seurataan. «A8»7
  • Suositus: Keskustele potilaan kanssa mahdollisuudesta ja halusta kirjata liikunnan toteutumista tai käyttää älypuhelinsovelluksia tai puettavaa teknologiaa liikunnan seurannassa. «A8»7
  • Suositus: Ohjaa potilas liikuntaneuvontaan, mikäli hän liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, on valmis muuttamaan liikkumiskäyttäytymistään ja tarvitsee muutokseen yksilöllistä tukea. «A9»8

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille sekä heille, joilla on työssään mahdollisuus edistää liikuntaa.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisia edistämään lasten ja nuorten, aikuisten, ikääntyneiden sekä raskaana olevien ja hiljattain synnyttäneiden liikuntaa terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi.

Aiheen rajaus

  • Tässä suosituksessa ei käsitellä liikuntaa yksittäisten sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Aihetta käsitellään sairauskohtaisissa Käypä hoito -suosituksissa.
  • Suositus ei käsittele liikunta- ja urheiluvammojen hoitoa eikä kilpaurheiluun liittyviä kysymyksiä.

Käsitteitä ja määritelmiä

  • Suomen kielessä termejä fyysinen aktiivisuus, liikkuminen ja liikunta käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa. Ks. lisätietoa aiheesta «Liikunta, liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus – termien käyttö suomen kielessä»1.
  • Fyysinen aktiivisuus (physical activity) on lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää ja yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa.
    • Esimerkiksi ruumiillisesti kuormittava työ, käveleminen, puutarhan hoito, kotitöiden tekeminen ja liikunta- ja urheiluharrastukset ovat fyysistä aktiivisuutta.
      • Fyysinen aktiivisuus ei välttämättä ole suunniteltua tai tavoitteellista.
  • Liikunta (exercise, joskus physical activity) on suunniteltua fyysistä aktiivisuutta, joka yleensä on toistuvaa ja jolla on tavoite.
    • Yleisiä tavoitteita ovat kunnon tai sen osatekijöiden (kestävyys- ja lihaskunto, tasapaino ja liikkuvuus) ylläpito tai parantaminen.
    • Liikunta on usein harrastus.
    • Työmatka esimerkiksi kävellen tai pyöräillen on liikuntaa.
  • Liikkuminen sisältää kaikenlaisen fyysisen aktiivisuuden kuten
    • liikkumisen omatoimisesti työssä tai vapaa-aikana
    • leikit, pelit, liikunta- tai urheiluharrastuksen
    • siirtymisen paikasta toiseen aktiivisesti, kuten kävellen, pyörällä tai pyörätuolilla.
  • Paikallaanolo (stationary behaviour) tarkoittaa sellaista hereillä oloaikaa, jolloin istutaan, loikoillaan, makoillaan tai seistään ja jolloin energiankulutus on vähäistä (alle 1,5 MET) «Tremblay MS, Aubert S, Barnes JD, ym. Sedentary Be...»6, «Pinto AJ, Bergouignan A, Dempsey PC, ym. Physiolog...»7, ks. alla MET-määritelmä.
  • Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa lihasten hyvin vähäistä käyttöä tai täydellistä käyttämättömyyttä, mikä aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista.
  • Liikuntaharjoittelu (physical training, exercise training) tarkoittaa ainakin jossain määrin järjestelmällisesti toteutettua liikuntaa, jolla pyritään ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, esimerkiksi parempaan fyysiseen kuntoon tai tiettyihin terveysvaikutuksiin. Esimerkkeinä kestävyys-, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu.
  • Liikunnan teho (intensity)
    • Kevyt liikunta (light-intensity physical activity) tarkoittaa liikuntaa ja liikuskelua, joka ei juuri vaikuta hengitykseen tai suurenna sydämen sykettä.
    • Kohtalainen eli kohtuukuormitteinen liikunta (moderate-intensity physical activity) tarkoittaa liikuntaa, jonka aikana sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy jonkin verran.
      • esimerkiksi kohtalaisesti kuormittava kävely, pyöräily tai kelaaminen pyörätuolilla.
    • Raskas liikunta (vigorous-intensity physical activity) tarkoittaa liikkumista, jonka aikana sydämen syke nousee ja hengitys kiihtyy huomattavasti.
      • esimerkiksi juokseminen tai vauhdikas kelaaminen pyörätuolilla.
  • Kestävyystyyppinen liikunta (kestävyysliikunta, aerobic exercise) kuormittaa suuria lihasryhmiä vähintään kohtalaisesti (suhteessa toteuttajansa suorituskykyyn), kestää yleensä ainakin kymmeniä minuutteja (yhtäjaksoisesti tai jaksoittain), kehittää aineenvaihduntaa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä, ja sydämen syke ja hengitys kiihtyvät selvästi.
  • Lihasvoimaharjoittelu eli lihaskuntoharjoittelu on lihaksia vähintään kohtalaisesti kuormittavaa toimintaa niiden voimantuoton ja yleensä myös niiden massan ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi.
    • Kuormitus säädellään suhteessa siihen voimaan, jonka kyseiset lihakset pystyvät tuottamaan maksimaalisesti yhden kerran esimerkiksi nosto-, veto- tai työntöliikkeessä.
    • Myös muu fyysinen aktiivisuus voi kuormittaa lihaksia siten, että sen voidaan katsoa vastaavan lihasvoimaharjoittelua. Esimerkiksi hiihto, pyörätuolilla kelaaminen, porraskävely, raskaat puutarhatyöt ja halkojen hakkaus.
  • Liikehallintaharjoittelu parantaa koordinaatiota.
  • Keho-mieliharjoittelulla pyritään vahvistamaan mielen ja kehon välistä yhteyttä. Tavoitteena on kehon rentoutuminen ja mielen rauhoittuminen.
  • Kuntoilu, kuntoliikunta on järjestelmällisesti harrastettua liikuntaa, jonka tavoitteena on ylläpitää tai parantaa fyysisen kunnon osa-alueita. Esimerkkeinä kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu.
  • Urheilu (sports) on organisoitua, tavoitteellista liikuntaa, jossa kilpaillaan tiettyjen sääntöjen mukaan ja jossa pyritään parantamaan suoritusta valmentautumalla.
  • Fyysinen kunto (physical fitness) tarkoittaa liikuntasuorituksissa keskeisten rakenteiden ja toimintojen tilaa.
    • Kuntoa voidaan tarkastella elinjärjestelmittäin, esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto (kestävyyskunto) tai liikuntasuorituksissa tarvittavien ominaisuuksien mukaan, esimerkiksi lihaskunto (lihasvoima ja kestävyys).
    • Fyysistä kuntoa arvioidaan erilaisin testein suorituskykynä, joka tulkitaan suhteessa henkilön ikään, sukupuoleen ja kokoon.
  • Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max, maximal oxygen uptake) kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa hengitysilman happea työskenteleville lihaksille ja lihasten kykyä käyttää sitä energiantuottoon. Maksimaalinen hapenottokyky on äärimmäisessä rasituksessa saavutettava hapenkulutus. Hyvä kestävyyskunnon mittari.
  • MET (metabolinen ekvivalentti, metabolic equivalent of task) on energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari. Sitä voi käyttää liikunnan tehon ja energiankulutuksen arviointiin.
  • Puettava teknologia (wearables) tarkoittaa kehoa vasten pidettäviä tai kehoon kiinnitettäviä digitaalisia laitteita, jotka mittaavat liikuntaan, liikkumiseen, fyysiseen aktiivisuuteen tai fysiologisiin toimintoihin liittyviä muuttujia ja tuottavat tietoa kehon toiminnasta. Puettavaan teknologiaan kuuluvat esimerkiksi askel- ja aktiivisuusmittarit, aktiivisuusrannekkeet, älysormukset, älykellot, sykemittarit ja liikuntaan integroidut sensorit sykevyöt, älyvaatteet ja -lasit.
  • Liikuntaneuvonta (physical activity counselling, exercise counselling, exercise guidance) on potilaan tai asiakkaan ja ammattilaisen välistä tasapuolista keskustelua, jonka tarkoituksena on tukea asiakasta terveyttä, fyysistä toimintakykyä ja hyvinvointia edistävään liikkumiseen hänen omista lähtökohdistaan käsin «Nupponen R. What is counseling all about--basics i...»8.
  • Liikunnan edistäminen voidaan määritellä toiminnaksi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia terveytensä hallintaan ja sen parantamiseen liikkumisen ja liikunnan avulla «WHO 1986. Ottawa Charter for Health Promotion. htt...»9.
  • Terveysliikunta (health-enhancing physical activity, HEPA) on liikuntaa, jolla on terveyttä tai hyvinvointia edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. Terveysliikunnan tunnusmerkkejä ovat säännöllisyys, monipuolisuus ja kohtalainen kuormittavuus.
  • Soveltava liikunta (adapted physical activity, applied physical activity, physical activity for persons with disabilities) on järjestettyä liikuntaa tai liikuntaa edistävää toimintaa henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai rajoitteiden tai niiden sosiaalisiin tilanteisiin aiheuttaman vaikutuksen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan.
  • Liikunnallinen kuntoutus (exercise-based rehabilitation) on terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa tai ohjeiden mukaan toteutettua kuntoutusta, jolla pyritään yhteistyössä potilaan kanssa palauttamaan, ylläpitämään ja edistämään tämän fyysistä toimintakykyä liikunnan avulla «Tremblay MS, Aubert S, Barnes JD, ym. Sedentary Be...»6.
  • Terapeuttinen harjoittelu tarkoittaa järjestelmällisesti ja ainakin aluksi ammattihenkilön (yleensä fysioterapeutin) ohjauksessa tai ohjeiden mukaan toteutettua liikuntaa terveysongelman vähentämiseksi «Sanastolautakunta ja Liikuntatieteellinen Seura (L...»10.

Liikunnan ja paikallaanolon keskeisiä vaikutuksia terveyteen

WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta

Alle 5-vuotiaat lapset

Lapset ja nuoret (5–17-vuotiaat)

Aikuiset

18–64-vuotiaat

65 vuotta täyttäneet

Raskaana olevat ja hiljattain synnyttäneet

Raskaana olevat

Hiljattain synnyttäneet

  • Liikuntaa voi alkaa harrastaa heti, kun fyysinen toipuminen sallii «Evenson KR, Brown WJ, Brinson AK, ym. A review of ...»22. Liikuntaa lisätään asteittain.
  • Terveydenhuollon ammattilaisten esimerkiksi neuvolassa tulisi tukea äitejä löytämään realistisia, arjessa helposti toteutettavia liikuntamuotoja ja tukea liikunnan jatkumista myös synnytyksen jälkeen. Pelko tai epävarmuus liikunnan turvallisuudesta on yleinen este.
  • Synnyttäneiden äitien liikunnan edistämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota jaksamisen tukemiseen, mahdollisten masennusoireiden ja stressin lievittämiseen ja liikunnan tuottamaan hyvään oloon. Edistämisen tulisi kohdentua äitien lisäksi koko perheeseen «Makama M, Awoke MA, Skouteris H, ym. Barriers and ...»23.
  • Ks. raskaana olevan naisen ja hiljattain synnyttäneiden liikunnan periaatteet, vasta-aiheet ja turvallisuus sekä muuta lisätietoa aiheesta «Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen»7.

Päivittäinen askelmäärä

  • Suositus: Harkitse yksilöllisen askelmäärätavoitteen asettamista yhdessä potilaan kanssa tukemaan päivittäistä liikuntaa, mikäli potilas on halukas ja hänellä on mittaamiseen soveltuva laite.
    • Askelmäärätavoitetta asetettaessa ota huomioon fyysisen aktiivisuuden lähtötilanne ja potilaan mahdolliset pitkäaikaissairaudet.
    • Ks. myös kappale Liikuntatottumusten selvittäminen «A1»6.
  • Noin 7 000 askelta päivässä on aikuisilla todennäköisesti yhteydessä kliinisesti merkittäviin terveyshyötyihin (kokonaiskuolleisuuden, sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuden, syöpäkuolleisuuden, dementian ja masennusoireiden vähenemiseen) verrattuna 2000 askeleeseen päivässä «For adults, 7000 steps per day is likely associated in a clinically important reduction of health outcomes (all-cause mortality, cardiovascular disease incidence, cancer mortality, dementia and depressive symptoms) compared with 2000 steps per day.»B.
    • Terveyshyödyt saattavat olla suuremmat 10000:n ja 12000:n päivittäisellä askelmäärällä verrattuna 7 000 askeleeseen.
    • Aikuisten terveysriskejä voidaan vähentää lisäämällä vain 2 000 askelta päivässä, mutta riskien väheneminen lisääntyy askelmäärän suurentuessa.
    • Terveyshyödyt ovat annosvasteisia (eivät lineaarisia); suurimmat suhteelliset parannukset havaitaan siirryttäessä vähäisestä aktiivisuudesta noin 7 000 askeleeseen vuorokaudessa.
  • Suositus: Kerro potilaalle, että pienikin askelmäärän lisäys tuo terveyshyötyjä.
    • 1000 askeleen lisäys päivässä vähentää aikuisilla kokonaiskuolleisuuden riskiä noin 15 % ja 500 askeleen lisäys päivässä vähentää sydän- ja verisuonikuolleisuuden riskiä noin 7 %. Jo noin 3 800 askelta päivässä vähentää sydän- ja verisuonitautien kuolleisuutta, mutta kuolleisuusriski vähenee enemmän suuremmilla askelmäärillä «Banach M, Lewek J, Surma S, ym. The association be...»24.
  • Pienemmilläkin askelmäärillä voidaan saada terveysvaikutuksia aikuisilla ja ikääntyneillä «Paluch AE, Matthews CE, Doherty A, ym. Daily Steps...»25.
  • Yksinkertaisin kestävyystyyppinen liikuntamuoto, joka tuottaa askeleita, on kävely.
    • Puolen tunnin kohtuukuormitteisessa kävelyssä kertyy noin 3 000–4 000 askelta.
    • Askelmittari tai aktiivisuusmittari ei pysty havaitsemaan liikuntamuotoja, joissa ei synny askeleita, kuten pyöräily, uinti, hiihto tai lihasvoimaharjoittelu.
  • Lasten ja nuorten suositukseksi on ehdotettu suositukseksi vähintään 9 000–16 000 askelta vuorokaudessa. Annos-vastesuhteesta tai siitä, millaisia terveyshyötyjä pienemmällä askelmäärällä voidaan saavuttaa, ei ole riittävästi näyttöä «Tudor-Locke C, Craig CL, Beets MW, ym. How many st...»26, «Silva MP, Fontana FE, Callahan E, ym. Step-Count G...»27.
  • Toistaiseksi ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä, jotta voitaisiin laatia suosituksia eri ikäryhmien päivittäisestä askelmäärästä «Paluch AE, Matthews CE, Doherty A, ym. Daily Steps...»25.

Suomalaisten liikuntakäyttäytyminen ja paikallaanolo

  • Itse ilmoitettu fyysisen aktiivisuuden määrä vapaa-aikana ja työssä on tutkimuksissa yleensä ollut selkeästi suurempi kuin kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuvilla aktiivisuusmittareilla mitattuna. Toisaalta kansainväliset liikuntasuositukset perustuvat lähinnä kyselyin, haastatteluin ja päiväkirjoin kerättyyn tietoon fyysisestä aktiivisuudesta.

Lapset ja nuoret

Aikuiset

  • UKK-instituutin tutkimuksessa «Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, ym. Liikuntaraportt...»32 aktiivisuusmittarilla mitattuna aikuiset (20–69-vuotiaita) kerryttivät keskimäärin noin 45 minuuttia vuorokaudessa kohtalaista tai raskasta liikkumista, ja päivittäinen askelmäärä oli keskimäärin noin 7000 askelta. Suurin osa valveillaoloajasta kului paikallaan istuen tai makuuasennossa.
    • Reilu puolet täytti kestävyysliikunnan suosituksen alarajan (vähintään 150 minuuttia viikossa kohtalaista tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa).
      • Suositus täyttyi useammin naisilla kuin miehillä.
      • Iän myötä liikunnan määrä väheni: 70 vuotta täyttäneistä noin kolmannes täytti kestävyystyyppisen liikunnan suosituksen aktiivisuusmittaritulosten perusteella. 70–79-vuotiaista suosituksen täytti 44 % miehistä ja 43 % naisista. 80-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaavat osuudet olivat 25 % ja 29 %.
    • Oman ilmoituksen perusteella (kyselylomake) kestävyysliikunnan suositus täyttyi huomattavasti harvemmin kuin aktiivisuusmittarilla arvioituna: suositus täyttyi noin 20 %:lla aikuisista ja noin 10 %:lla tätä vanhemmilla.
  • Terve Suomi 2022–23 kyselytutkimuksessa « Terve Suomi. 2023. Terveysden ja hyvinvoinnin lai...»33 67 % suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä ja 65 % naisista ilmoitti liikkuvansa kestävyysliikunnan suosituksen mukaisesti vähintään 150 minuuttia viikossa kohtalaisesti tai raskaasti tai 75 minuuttia raskaasti.
    • Noin puolet (49–53 %) 20–64-vuotiaista miehistä ja naisista täytti lihasvoima- ja liikehallintasuosituksen vähintään kahdesti viikossa.
    • 65 vuotta täyttäneistä kestävyystyyppisen liikunnan suositukset täytti 51 % miehistä ja 43 % naisista ja lihasvoima- ja liikehallintasuositukset täytti 57 % miehistä ja 50 % naisista
    • Liikuntasuosituksien täyttyminen (kestävyystyyppinen ja lihasvoimaharjoittelu)
      • 20–64-vuotiaat: 46 % miehistä ja 43 % naisista
      • 65 vuotta täyttäneet: 40 % miehistä ja 32 % naisista.
  • Heikko sosioekonominen asema heijastuu erityisesti vähäisempään vapaa-ajan liikuntaan, mutta suurempaan työn fyysiseen kuormittavuuteen «Borodulin K, Wennman H, Mäki-Opas T, ym. Koulutusr...»34.

Liikunnan puheeksiotto terveydenhuollossa ja liikuntaneuvonta

Liikuntatottumusten selvittäminen

Lapset ja nuoret

Aikuiset

Liikunta- ja harjoittelumuodot

  • Useat liikuntamuodot sisältävät yhdistelmän kestävyys-, lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelusta.
  • Kestävyystyyppistä harjoittelua ja liikuntaa ovat muun muassa
    • kävely (sauvoilla tai ilman), hölkkä, juoksu, pyöräily (sähköllä tai ilman), vesiliikunta (uinti, vesijumppa, vesijuoksu), kelaus pyörätuolilla, tanssi, hiihto
    • pallo- ja mailapelit, frisbee-golf
    • high-intensity interval (HIIT) ja sprint interval (SIT) -harjoittelu, jossa teholtaan hyvin raskaat jaksot vaihtelevat kevyiden jaksojen kanssa. HIIT-harjoittelussa kuormittavuustaso on yleensä > 85 % maksimisykkeestä ja SIT-harjoittelussa maksimaalinen, ns. all out «MacInnis MJ, Gibala MJ. Physiological adaptations ...»50. Harjoittelua voi olla esimerkiksi ylämäkikävely tai juoksu.
    • Lapsilla
      • Raskasta kestävyystyyppistä liikuntaa ovat esimerkiksi hippaleikit, pallo- ja mailapelit, tanssi sekä vauhdikas ulkoleikki.
      • Kohtuukuormitteista kestävyystyyppistä harjoittelua on liikkuminen paikasta toiseen jalan tai pyörällä (esim. koulumatkat).
  • Lihasvoima- eli vastusharjoittelua ovat muun muassa
    • kuntosaliharjoittelu vapailla painoilla ja laitteilla, kehonpainoharjoittelu, kuminauha-, kuntopalloharjoittelu,
    • porraskävely, kotijumppa, tuolijumppa.
    • Lapsilla lihasvoiman kehittymistä tukevia liikuntamuotoja ovat myös esimerkiksi lumiukkojen tekeminen, hyppiminen, loikkiminen, roikkuminen, kiipeily ja kantaminen.
  • Liikehallintaharjoittelua ovat mm.
    • Tanssi, erityinen tasapainoharjoittelu, lihasvoimaharjoittelu, pallo- ja mailapelit
    • Voimaharjoittelu parantaa monesti myös liikehallintaa.
  • Keho-mieliharjoittelua ovat esimerkiksi jooga, pilates, Tai Chi, Qigong.

Liikunnan kuormittavuuden ja rasittavuuden määrittäminen ja niiden seuranta harjoittelussa

Määrittäminen

Taulukko 2. Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät terveisiin keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenottokyky (VO2max, kestävyyskunto) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko on muokattu lähteestä «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic a...»51.
Kuormittavuusluokka
(teho)		 % maksimaalisesta sykkeestä1 Koettu kuormittavuus (Borg)2 Hyvä kestävyyskunto Huono kestävyyskunto
1 luotettavasti mitattu maksimaalinen syke (ei iänmukainen arvio)
2 Borgin asteikko (arvot 6–20) «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»53
3 MET, metabolinen ekvivalentti
4 osuus maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2max)
MET3 % VO2max 4 MET3 % VO2max 4
(Hyvin) kevyt ≤ 63 ≤ 11 ≤ 5,3 ≤ 44 ≤ 2,5 ≤ 51
Kohtalainen 64–76 12–13 5,4–7,5 45–62 2,6–3,3 52–67
Raskas 77–93 14–16 7,6–10,2 63–85 3,4–4,3 68–87
Hyvin raskas ≥ 94 ≥ 17 ≥ 10,3 ≥ 86 ≥ 4,4 ≥ 88
Taulukko 3. Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus ja sen mukainen harjoittelun ohjelmointi terveydentilaltaan erilaisille henkilöille «Paluch AE, Boyer WR, Franklin BA, ym. Resistance E...»52.
Teho % toistomaksimista (1 RM) Toistot Harjoituskertoja viikossa Voiman lajit Kenelle
1 RM; yhden toiston maksimisuoritus
* Suuren riskin potilas tarkoittaa henkilöä, jolla on sairauksia tai tiloja, jotka lisäävät haittatapahtumien (esimerkiksi sydän- tai verisuonikomplikaatioiden) riskiä liikuntasuorituksen aikana.
Raskas > 80 % 1–6 ≥ 2 Voima Terveet aikuiset, jotka haluavat optimoida voiman kasvua
Kohtalainen 40–60 % 8–12 ≥ 2 Voima ja kestävyys Väestö
Kevyt < 40 % 15–20 ≥ 2 Kestävyys Suuren riskin potilaat *
Taulukko 4. Koettu kuormittavuus Borgin RPE (Rating of Perceived Exertion) -asteikolla «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»53.
Miltä rasitus tuntuu nyt?
6 ei lainkaan rasitusta
7 erittäin kevyt
8
9 hyvin kevyt
10
11 kevyt
12
13 hieman rasittava
14
15 rasittava
16
17 hyvin rasittava
18
19 erittäin rasittava
20 äärimmäisen rasittava

Seuranta

  • Suositus: Sovi tavat, joilla potilaan kanssa sovitun liikunnan toteutumista seurataan.
  • Suositus: Keskustele potilaan kanssa mahdollisuudesta ja halusta kirjata liikunnan toteutumista tai käyttää älypuhelinsovelluksia tai puettavaa teknologiaa liikunnan seurannassa.
  • Harjoittelun kuormittavuuden ja rasittavuuden seurantaa voidaan tehdä kirjaamalla säännöllisesti esimerkiksi harjoituksen sykkeen keskiarvo, kesto, kuormittavuuden tunne, askelten määrä, kuljettu matka harjoituksessa ja aktiivisuuskertymä (eri tehoalueilla).
  • Paperisen tai mobiilisovelluksessa olevan liikuntapäiväkirjan avulla voidaan tallentaa tietoa liikkumisesta, dokumentoida edistymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä kerätä palautetta. Ks. esimerkki liikuntapäiväkirjasta Terveyskirjastosta «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00017»5.
  • Liikunnan kuormittavuutta ja rasittavuutta voidaan arvioida ja seurata sekä objektiivisin (laitteisiin perustuvilla mittauksilla) että subjektiivisin menetelmin «Franklin BA, Eijsvogels TMH, Pandey A, ym. Physica...»54.
  • MET (metabolinen ekvivalentti, metabolic equivalent of task) kuvaa energiankulutusta ja fyysistä aktiivisuutta «Kaikkonen P. Tietoa potilaalle: MET - energiankulu...»57.
    • Yksi MET eli lepotason (rauhallisesti tuolilla istuen) hapenkulutus aikuisilla on keskimäärin 3,5 millilitraa painokiloa kohden minuutissa.
    • Liikunnan kuormittavuuden luokittelu MET:n perusteella «ACSM. General Principles of Exercise Prescription ...»58
      • 1,5–2,9 MET on kevyt
      • 3–5,9 MET on kohtuukuormitteinen
      • 6–8,9 MET on raskas
      • 9+ MET on hyvin raskas
  • Esimerkkejä eritehoisista fyysisistä aktiviteeteista ja liikuntamuodoista
    • Kevyt fyysinen aktiivisuus vastaa 2,5–3 MET, esimerkiksi pianon soitto, siivoaminen, puutarhatyöt, koiran ulkoilutus, rauhallinen kävely (4 km/t), jooga, pilates.
    • Kohtuukuormitteinen kävely 5–6 km/t vastaa 4,8 MET.
    • Raskaat vaiheet rakennus- ja varastotyössä, pallopelit, painiharjoittelu, juoksu 8km/t, voimaharjoittelu vastaavat 7–9 MET.
    • Raskas maastohiihto 14–18 km/t, juoksu 15 km/t, pyöräily yli 30 km/t vastaavat 14–16 MET.
    • Ks. kattava luettelo MET-arvoista aikuisille, ikääntyneille ja pyörätuolia käyttäville «Herrmann SD, Willis EA, Ainsworth BE, ym. 2024 Adu...»59 ja lapsille ja nuorille «Butte NF, Watson KB, Ridley K, ym. A Youth Compend...»60.
    • WHO «World Health Organization. WHO guidelines on physi...»2 suosittelee aikuisille 600–1 200 MET-min/viikossa terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Fyysisen aktiivisuuden määrän arviointiin käytetty MET/min lasketaan kaavasta: MET-arvo x suoritusaika (minuuteissa).

Fyysisen suorituskyvyn ja kunnon eri alueiden testaus ja arviointi

Kestävyyskunnon testaus ja arviointi

Lihaskunnon mittaus ja arviointi

Liikunnan turvallisuus ja liikuntaan liittyvät ongelmat

  • Liikuntaharjoitteluun liittyvät vaaralliset haittatapahtumat ovat harvinaisia ja yleensä sydän- ja verisuoniperäisiä. Sen sijaan lievemmät tuki- ja liikuntaelinperäiset kiputilat ja väsymys ovat tavallisia erityisesti liikuntaa aiemmin harrastamattomilla «Niemeijer A, Lund H, Stafne SN, ym. Adverse events...»86.

Sydän ja verenkiertoelimistö

Äkillisen sydäntapahtuman vaara liikunnan aikana

Liikuntaan liittyvien sydän- ja verenkiertoperäisten riskien arviointi

Kuva 1.

Lääketieteellisen arvion tarve ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tai kuormittavuuden lisäämistä valtimoterveyden kannalta.

Sydän- ja verisuonitauteihin kuuluvat ääreisvaltimotauti, aivoverenkierron häiriö, sepelvaltimotauti, sepelvaltimotautikohtaus ja sydäninfarkti. Levossa tai liikkuessa esiintyviin oireisiin ja löydöksiin kuuluvat huimaus, hengitysvaikeus makuulla, nopea sydämen syke, turvotus tai kipu alaraajoissa, rintakipu tai epämiellyttävä rintakehän tuntemus, katkokävely, hengenahdistus, sydämen sivuääni tai muu poikkeava sydänääni. Muokattu lähteestä: Robinson PF, Garber CE, Riebe D ym. A Call to Action to Reduce the Need for a Medical Evaluation Prior to Exercise. Curr Sports Med Rep 2025;24:98-100, PMID: 40323052

Liikuntavammat

Kaatuminen ja kaatumisen pelko

Liikkumisen pelko

Pakonomainen liikkuminen

Niukka energiasaanti ja urheilijan suhteellinen energiavaje (relative energy deficiency in sport, REDs)

  • Runsas liikunta ja kilpaurheiluharjoittelu lisäävät merkittävästi energiakulutusta. Kun ravinnosta saatava energia ei vastaa kulutusta, siitä voi seurata haitallisia vaikutuksia terveydelle.
  • Urheilijan suhteellinen energiavaje (relative energy deficiency in sport, REDs) on malli, joka pyrkii havainnollistamaan niukan energiasaannin mahdolliset haittavaikutukset suorituskykyyn ja terveyteen.
  • Lisätietoa ks. «Urheilijan suhteellinen energiavaje»14.

Liikunta ja lääkkeet

Liikunta ja infektiot

Liikunta ja ylähengitystieinfektioiden esiintyminen

Liikuntaan paluu ylähengitystieinfektion jälkeen

Kuva 2.

Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen

https://liikkuvaaikuinen.fi/wp-content/uploads/2021/03/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf «https://liikkuvaaikuinen.fi/wp-content/uploads/2021/03/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf»

Liikuntaneuvonta liikunnan ja liikkumisen edistämisessä

Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus

Potilasnäkökulma

  • Haastattelu- ja kyselytutkimusten «Keyworth C, Epton T, Goldthorpe J, ym. Perceptions...»169, «Lowe A, Myers A, Quirk H, ym. Physical activity pr...»170, «Westland H, Sluiter J, Te Dorsthorst S, ym. Patien...»171 perusteella potilaat toivovat, että terveydenhuollon ammattilainen
    • ottaa liikunnan puheeksi, erityisesti silloin, kun liikunta on osa hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta
    • lähestyy liikunta-aihetta potilasta aidosti kuunnellen ja potilaan huolen aiheisiin ja elämäntilanteeseen keskittyen
    • antaa konkreettisia ohjeita ja asettaa yhdessä potilaan kanssa yksilöllisiä pienistä arjen muutoksista lähteviä tavoitteita
    • toteuttaa liikunnankin osalta seurantaa ja antaa tukea liikunnan toteuttamiseen esimerkiksi ohjaamalla fysioterapiaan, liikuntaneuvontaan, ohjattuun liikuntaan, vertaistukiryhmään, paikallisiin liikuntapalveluihin, työterveyshuoltoon tai hyödyntämällä sosiaalista tukea ja omaseurantaa (esim. mobiilisovellukset ja aktiivisuusmittarit).
    • tunnistaa potilaan nykyisen aktiivisuustason ja liittää mahdollisen liikunnasta saatavan terveyshyödyn potilaan tilanteeseen (esim. kipu, mieliala, verenpaine).
  • Potilaat
    • kokevat, että lyhyt empaattinen ja yksilöllinen keskustelu arkiaktiivisuudesta voi vahvistaa motivaatiota enemmän kuin lista liikuntasuosituksia
    • arvostavat tietoa, että pienetkin fyysisen aktiivisuuden lisäykset ovat hyödyllisiä ja liikuntaa voi lisätä omaan arkeen sopivalla tavalla
    • kaipaavat tietoa, että liikunta on hyödyllistä ja turvallista myös tilanteissa, joissa esiintyy kipua tai sairautta.
  • Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä muistaa neuvonnassaan, että sairaus tai vamman jälkitila eivät ole potilaalle este liikkua, vaan ne ovat syy liikkua.
    • Liikunta voi olla herkkä aihe, erityisesti jos siihen liittyy aiempia epäonnistumisia, kipua tai potilaalla on pitkäaikaissairauksia. Tällöin ammattilaisen empaattinen asenne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten avoimesti potilas suhtautuu ohjaukseen ja kuinka motivoitunut hän on kokeilemaan muutoksia.
  • Lisätietoa ks. «Potilaiden kokemuksia liikunnan edistämisestä perusterveydenhuollossa»18

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Liikunta-suosituksen historiatiedot «Liikunta, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»19

Puheenjohtaja:

Merja Perhonen, LT, dosentti, THM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, Sairaala Nova, Liikuntalääketieteen poliklinikka, Keski-Suomen hyvinvointialue

Jäsenet:

Minna Aittasalo, TtT, dosentti, ft, erikoistutkija; Laurea-ammattikorkeakoulu

Eero Haapala, FT, dosentti, erikoistutkija; Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu; tutkimusjohtaja, biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

Arto Hautala, FT, dosentti, ft, fysioterapian ja kuntoutuksen professori; Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Olli Heinonen, LT, dosentti, professori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Paavo Nurmi -keskus ja Liikuntalääketiede, Turun yliopisto

Sergei Iljukov, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri; Terveystalo

Annika Kolster, LL (väit.), yleislääketieteen erikoislääkäri, koulutusylilääkäri, terveyspalvelut; Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialue ja kliininen opettaja, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasato, Helsingin Yliopisto

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito

Klaus Köhler, LL, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Helsingin urheilulääkäriasema, asiantuntijalääkäri, erikoislääkäri Mehiläinen ja Pihlajalinna

Kristina Laaksonen, LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, neurologian erikoislääkäri, Huippu-urheilun instituutti KIHU

Katja Mjøsund, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, Olympiavalmennuskeskus Helsinki ja Urhea, Paavo Nurmi -keskus, Turku

Mika Pekkonen, LKT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, toimitusjohtaja, erikoislääkäri; Kuntoutuskumppani Mika Pekkonen Oy

Raija Sipilä, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri, päätoimittaja (Käypä hoito -toimittaja 1.1.2026 alkaen); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito

Kerttu Toivo, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntatieteiden kandidaatti, ylilääkäri, Tampereen urheilulääkäriasema

Asiantuntijat:

Maija Paukkunen, ft (ylempi AMK), työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Heikki Tikkanen, LT, professori, liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto, liikuntalääketiede

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 9.6.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Minna Aittasalo: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Eero Haapala: Sivutoimet: tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto. Koulutustoiminta: Urheilumehiläinen (Mehiläinen). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Itä-Suomen yhteistyöalueen alueellinen lääketieteellinen eettinen toimikunta.

Arto Hautala: Koulutustoiminta: HUR Oy, koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta Cor Group, liikuntakampanjan asiantuntija ja suojelija. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen kuntoutuksen korkeakouluverkosto: Finnish Universities Network for Rehabilitation – (FiRE), verkostojohtaja 2025–. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Valtion liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointijaoksen jäsen 2023–2027 Liikuntatieteellisen seuran puheenjohtaja 2025–. Muut sidonnaisuudet: HUR Oy, hallituksen jäsen 2024–.

Olli Heinonen: Koulutustoiminta: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Urheilulääkäriyhdistys, hallituksen jäsen. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä (STM). Muut sidonnaisuudet: Kansainvälinen yleisurheiluliitto, tutkimuseettinen asiantuntijatyöryhmä, Kansainvälinen suunnistusliitto, lääketieteellinen asiantuntija, International testing agency (ITA), asiantuntija Valtion liikuntaneuvosto, Valtion liikuntaneuvoton tutkimus- ja arviointijaosto, Suomen urheilun eettinen keskus, erivapauslautakunta (vpj), Suomen palloliitto, lääkintävaliokunta.

Sergei Iljukov: Sivutoimet: väitöskirjatutkija, Helsingin Yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman huippu-urheilun työryhmän jäsen, Suomen liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäriyhdistyksen edustaja UEMS:n (Euroopan erikoislääkäriliitto) urheilulääketieteen jaostossa, Suomen liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: teen erikoislääkärin töitä Terveystalolla oman yritykseni (Elitespert oy) kautta.

Annika Kolster: Tutkimus ja kehitystyö: Tutkimustyötä teen Helsingin Ylipiston kautta EU-Horizon rahoittamassa RECETAS hankkeessa (2021–2026). Apurahoja, ei kaupallista yhteistyötä. Koulutustoiminta: Luentopalkkiot asiantuntijaluennosta Boehringer Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen yleislääketieteen yhdistys ry (SYLY) hallituksen jäsen Suomen Yleislääkärit ry (GPF) koulutustyöryhmän jäsen.

Katriina Kukkonen-Harjula: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Klaus Köhler: Sivutoimet: Erikoislääkäri Mehiläinen ja Pihlajalinna. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen erikoislääkäriyhdistyksen hallituksen jäsen, Suomen Lääkäriliiton UEMS Sports Medicine edustaja. Muut sidonnaisuudet: Orion osakkeet.

Kristina Laaksonen: Sivutoimet: Joukkuelääkäri, Jääkiekkoliitto WU18 Maajoukkue. Koulutustoiminta: Somatic Center, Kuntoutuskouluttajat. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäri yhdistys, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Läpimurtosäätiö, hallituksen jäsen (palkaton).

Katja Mjøsund: Sivutoimet: Medical Consultant, World Anti Doping Agency WADA, Kanada Member, Health, Medical and Research Committee, World Anti Doping Agency WADA, Kanada Chief Medical Officer, International Biathlon Union, Itävalta Member, TUE Committee, International Testing Agency, Sveitsi Maajoukkuelääkäri, Suomen Ampumahiihtoliitto, Suomen Suunnistusliitto. Koulutustoiminta: International Biathlon Union; IBU Academy, World Anti-Doping Agency WADA. Kongressit ja seminaarit: International Olympic Committee; World Anti Doping Agency. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: World Anti-Doping Agency; International Biathlon Union.

Mika Pekkonen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: SLUELY ry hallituksen jäsen.

Merja Perhonen: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Suomen Terveystalo. Koulutustoiminta: Novo Nordisk. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliiton liikuntalääketieteen alajaoksen varapuheenjohtaja, Lääkäriliiton KYS:n alueen terveyspoliittinen valiokunta.

Raija Sipilä: Sivutoimet: Yleislääkäri, Terveystalo (3/2024 asti). Tutkimus ja kehitystyö: PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN 10/2020–2025. Koulutustoiminta: Medimerc (Turun yo). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GIN Nordic ohjausryhmän jäsen 2019–4/2023, GIN Nordic ohjausryhmän puheenjohtaja 5/2023–, Kela sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 2/2019–, HUS Hyte-asiantuntijaryhmä 4/21–6/2025, Nordic GRADE, ohjausryhmän jäsen 5/2024–, Palko, asiantuntija 7/2024–, Kansallinen lääkeinformaatioverkosto 2024–, koordinaatioryhmän jäsen, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoima Asiantuntijaneuvosto 1/2025–, Väestöliitto, hallituksen jäsen 2023– ja työvaliokunnan jäsen 2024–2025.

Kerttu Toivo: Koulutustoiminta: Mehiläinen (Tampereen urheilulääkäriaseman kautta). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Liikuntatieteellisen seuran hallitukseen jäsen (04/26 asti), Suomen urheilulääkäriyhdistyksen hallituksen jäsen (2021 alkaen). Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Yhteistyö lajiliittojen kanssa, jotka ovat sisältyneet Tampereen urheilulääkäriaseman/UKK-instituutin työhön. Muut sidonnaisuudet: Pienimuotoista vastaanottotoimintaa oman yrityksen kautta.

Kirjallisuusviite

Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»21

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour: Web Annex. Evidence profiles. Geneva: World Health Organization; 2020. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336657/
  2. World Health Organization. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. World Health Organization 2020. https://iris.who.int/handle/10665/336656
  3. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. Geneva: World Health Organization; 2019. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO
  4. Willumsen J, Bull F. Development of WHO Guidelines on Physical Activity, Sedentary Behavior, and Sleep for Children Less Than 5 Years of Age. J Phys Act Health 2020;17(1):96-100 «PMID: 31877559»PubMed
  5. Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Br J Sports Med 2020;54(24):1451-1462 «PMID: 33239350»PubMed
  6. Tremblay MS, Aubert S, Barnes JD, ym. Sedentary Behavior Research Network (SBRN) - Terminology Consensus Project process and outcome. Int J Behav Nutr Phys Act 2017;14(1):75 «PMID: 28599680»PubMed
  7. Pinto AJ, Bergouignan A, Dempsey PC, ym. Physiology of sedentary behavior. Physiol Rev 2023;103(4):2561-2622 «PMID: 37326297»PubMed
  8. Nupponen R. What is counseling all about--basics in the counseling of health-related physical activity. Patient Educ Couns 1998;33(1 Suppl):S61-7 «PMID: 10889747»PubMed
  9. WHO 1986. Ottawa Charter for Health Promotion. https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/182f2f42-3b44-49d6-8329-b68f2d01a9e8/content
  10. Sanastolautakunta ja Liikuntatieteellinen Seura (LTS). Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 23, 2023. ISBN 978-952-5762-29-7 ISSN 1798-2464, https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/soveltavan-liikunnan-ja-paraurheilun-sanasto.pdf
  11. Web Annex. Evidence profiles. Julkaisussa: WHO guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. Geneva: World Health Organization; 2019 (WHO/NMH/PND/19.2). Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO
  12. Dempsey PC, Friedenreich CM, Leitzmann MF, ym. Global Public Health Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behavior for People Living With Chronic Conditions: A Call to Action. J Phys Act Health 2021;18(1):76-85 «PMID: 33276323»PubMed
  13. Carty C, van der Ploeg HP, Biddle SJH, ym. The First Global Physical Activity and Sedentary Behavior Guidelines for People Living With Disability. J Phys Act Health 2021;18(1):86-93 «PMID: 33395628»PubMed
  14. Chaput JP, Willumsen J, Bull F, ym. 2020 WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour for children and adolescents aged 5-17 years: summary of the evidence. Int J Behav Nutr Phys Act 2020;17(1):141 «PMID: 33239009»PubMed
  15. Currier BS, D'Souza AC, Singh MAF, ym. American College of Sports Medicine Position Stand. Resistance Training Prescription for Muscle Function, Hypertrophy, and Physical Performance in Healthy Adults: An Overview of Reviews. Med Sci Sports Exerc 2026;58(4):851-872 «PMID: 41843416»PubMed
  16. Wu J, Fu Y, Chen D, ym. Sedentary behavior patterns and the risk of non-communicable diseases and all-cause mortality: A systematic review and meta-analysis. Int J Nurs Stud 2023;146():104563 «PMID: 37523952»PubMed
  17. Mottola MF, Davenport MH, Ruchat SM, ym. 2019 Canadian guideline for physical activity throughout pregnancy. Br J Sports Med 2018;52(21):1339-1346 «PMID: 30337460»PubMed
  18. Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén H, Ryhtä I, Saarikko J, Sinisalo M. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) 2022.  https://hotus.fi/hoitosuositus/raskaana-olevat-ja-synnyttaneet-terveydenhuollossa-liikunnan-perustelut-ja-liikuntaan-ohjaaminen/
  19. Prevett C, Gingerich J, Sivak A, ym. Resistance training in pregnancy: systematic review and meta-analysis of pregnancy, delivery, fetal and pelvic floor outcomes and call to action. Br J Sports Med 2025;59(16):1173-1182 «PMID: 40610191»PubMed
  20. Duchette C, Perera M, Arnett S, ym. Benefits of Resistance Training During Pregnancy for Maternal and Fetal Health: A Brief Overview. Int J Womens Health 2024;16():1137-1147 «PMID: 38912201»PubMed
  21. Davenport MH, Ruchat SM, Sobierajski F, ym. Impact of prenatal exercise on maternal harms, labour and delivery outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2019;53(2):99-107 «PMID: 30337349»PubMed
  22. Evenson KR, Brown WJ, Brinson AK, ym. A review of public health guidelines for postpartum physical activity and sedentary behavior from around the world. J Sport Health Sci 2024;13(4):472-483 «PMID: 38158180»PubMed
  23. Makama M, Awoke MA, Skouteris H, ym. Barriers and facilitators to a healthy lifestyle in postpartum women: A systematic review of qualitative and quantitative studies in postpartum women and healthcare providers. Obes Rev 2021;22(4):e13167 «PMID: 33403746»PubMed
  24. Banach M, Lewek J, Surma S, ym. The association between daily step count and all-cause and cardiovascular mortality: a meta-analysis. Eur J Prev Cardiol 2023;30(18):1975-1985 «PMID: 37555441»PubMed
  25. Paluch AE, Matthews CE, Doherty A, ym. Daily Steps as a Public Health Metric for Physical Activity Monitoring and Promotion. Exerc Sport Sci Rev 2026;54(1):15-25 «PMID: 41128511»PubMed
  26. Tudor-Locke C, Craig CL, Beets MW, ym. How many steps/day are enough? for children and adolescents. Int J Behav Nutr Phys Act 2011;8():78 «PMID: 21798014»PubMed
  27. Silva MP, Fontana FE, Callahan E, ym. Step-Count Guidelines for Children and Adolescents: A Systematic Review. J Phys Act Health 2015;12(8):1184-91 «PMID: 25271673»PubMed
  28. Mehtälä A, Sääkslahti A, Asunta P, Hakonen H, Kukko T, Kulmala J, Kämppi K, Tammelin T. Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2024:10, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/12e02ae2-863c-4a3b-bcfe-ace3ea2083b8/content
  29. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 21. 50 s., pj Arja Sääkslahti
  30. Leppänen MH, Ray C, Wennman H, ym. Compliance with the 24-h movement guidelines and the relationship with anthropometry in Finnish preschoolers: the DAGIS study. BMC Public Health 2019;19(1):1618 «PMID: 31796014»PubMed
  31. Hämylä R, Kokko S. (toim) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2025/05/LIITU-2024-raportti.pdf
  32. Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, ym. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö; Opetus- ja kulttuuriministerion julkaisuja 2022:33
  33.  Terve Suomi. 2023. Terveysden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/index.html
  34. Borodulin K, Wennman H, Mäki-Opas T, ym. Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa.
  35. Global action plan on physical activity 2018–2030: more active people for a healthier world. Geneva: World Health Organization; 2018. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.
  36. Mikkola I, Riekki M, Sipilä R, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin nimittämän Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä Hyvä käytäntö -konsensussuosituspaneelin puolesta. 2022. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00024
  37. Lobelo F, Rohm Young D, Sallis R, ym. Routine Assessment and Promotion of Physical Activity in Healthcare Settings: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2018;137(18):e495-e522 «PMID: 29618598»PubMed
  38. Sanchez A, Bully P, Martinez C, ym. Effectiveness of physical activity promotion interventions in primary care: A review of reviews. Prev Med 2015;76 Suppl():S56-67 «PMID: 25263343»PubMed
  39. Prochaska JJ, Sallis JF, Long B. A physical activity screening measure for use with adolescents in primary care. Arch Pediatr Adolesc Med 2001;155(5):554-9 «PMID: 11343497»PubMed
  40. Su Y, Zhang Y, Chen ST, ym. Is the Health Behavior in School-Aged Survey Questionnaire Reliable and Valid in Assessing Physical Activity and Sedentary Behavior in Young Populations? A Systematic Review. Front Public Health 2022;10():729641 «PMID: 35419332»PubMed
  41. Booth ML, Okely AD, Chey T, ym. The reliability and validity of the physical activity questions in the WHO health behaviour in schoolchildren (HBSC) survey: a population study. Br J Sports Med 2001;35(4):263-7 «PMID: 11477024»PubMed
  42. Baumeister SE, Ricci C, Kohler S, ym. Physical activity surveillance in the European Union: reliability and validity of the European Health Interview Survey-Physical Activity Questionnaire (EHIS-PAQ). Int J Behav Nutr Phys Act 2016;13():61 «PMID: 27215626»PubMed
  43. Husu P, Vähä-Ypyä H, Tokola K, ym. Reliability and Validity of Self-Reported Questionnaires Assessing Physical Activity and Sedentary Behavior in Finland. Int J Environ Res Public Health 2024;21(6): «PMID: 38928933»PubMed
  44. Hukkanen H, Husu P, Sievänen H, ym. Aerobic physical activity assessed with accelerometer, diary, questionnaire, and interview in a Finnish population sample. Scand J Med Sci Sports 2018;28(10):2196-2206 «PMID: 29923623»PubMed
  45. Ferguson T, Rowlands AV, Olds T, ym. The validity of consumer-level, activity monitors in healthy adults worn in free-living conditions: a cross-sectional study. Int J Behav Nutr Phys Act 2015;12():42 «PMID: 25890168»PubMed
  46. Degroote L, De Bourdeaudhuij I, Verloigne M, ym. The Accuracy of Smart Devices for Measuring Physical Activity in Daily Life: Validation Study. JMIR Mhealth Uhealth 2018;6(12):e10972 «PMID: 30545810»PubMed
  47. Henriksen A, Svartdal F, Grimsgaard S, ym. Polar Vantage and Oura Physical Activity and Sleep Trackers: Validation and Comparison Study. JMIR Form Res 2022;6(5):e27248 «PMID: 35622397»PubMed
  48. Amagasa S, Kamada M, Sasai H, ym. How Well iPhones Measure Steps in Free-Living Conditions: Cross-Sectional Validation Study. JMIR Mhealth Uhealth 2019;7(1):e10418 «PMID: 30626569»PubMed
  49. Anaya G, Pettee Gabriel K, St-Onge MP, ym. Optimal Instruments for Measurement of Dietary Intake, Physical Activity, and Sleep Among Adults in Population-Based Studies: Report of a National Heart, Lung, and Blood Institute Workshop. J Am Heart Assoc 2024;13(21):e035818 «PMID: 39424410»PubMed
  50. MacInnis MJ, Gibala MJ. Physiological adaptations to interval training and the role of exercise intensity. J Physiol 2017;595(9):2915-2930 «PMID: 27748956»PubMed
  51. Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33(6 Suppl):S364-9; discussion S419-20 «PMID: 11427761»PubMed
  52. Paluch AE, Boyer WR, Franklin BA, ym. Resistance Exercise Training in Individuals With and Without Cardiovascular Disease: 2023 Update: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2024;149(3):e217-e231 «PMID: 38059362»PubMed
  53. Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14(5):377-81 «PMID: 7154893»PubMed
  54. Franklin BA, Eijsvogels TMH, Pandey A, ym. Physical activity, cardiorespiratory fitness, and cardiovascular health: A clinical practice statement of the American Society for Preventive Cardiology Part II: Physical activity, cardiorespiratory fitness, minimum and goal intensities for exercise training, prescriptive methods, and special patient populations. Am J Prev Cardiol 2022;12():100425 «PMID: 36281325»PubMed
  55. Laranjo L, Ding D, Heleno B, ym. Do smartphone applications and activity trackers increase physical activity in adults? Systematic review, meta-analysis and metaregression. Br J Sports Med 2021;55(8):422-432 «PMID: 33355160»PubMed
  56. Domin A, Spruijt-Metz D, Theisen D, ym. Smartphone-Based Interventions for Physical Activity Promotion: Scoping Review of the Evidence Over the Last 10 Years. JMIR Mhealth Uhealth 2021;9(7):e24308 «PMID: 34287209»PubMed
  57. Kaikkonen P. Tietoa potilaalle: MET - energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari. Lääkärikirja Duodecim 2024. https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/dlk01039/search/energiankulutus
  58. ACSM. General Principles of Exercise Prescription (chapter 5, s. 148). Teoksessa Liguori G (senior editor). ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 11 painos. 2021. Lippincott Williams & Wilkings
  59. Herrmann SD, Willis EA, Ainsworth BE, ym. 2024 Adult Compendium of Physical Activities: A third update of the energy costs of human activities. J Sport Health Sci 2024;13(1):6-12 «PMID: 38242596»PubMed
  60. Butte NF, Watson KB, Ridley K, ym. A Youth Compendium of Physical Activities: Activity Codes and Metabolic Intensities. Med Sci Sports Exerc 2018;50(2):246-256 «PMID: 28938248»PubMed
  61. Uusitalo A, Nuuttila O-P. Hyvän fyysisen kunnon mittarit. Duodecim 2025;141;1665-72
  62. Ahtiainen J, Aho J, Husu P, Kaikkonen P, Mikkola J, Kamsula J. Kuntotestauksen hyvät käytännöt - Fyysisen kunnon mittaaminen. Liikuntatieteellinen Seura, Helsinki, 2022, https://www.fkm.fi/kuntotestaus/kuntotestauksen-hyvat-kaytannot.html
  63. Suni J. Health-related fitness test battery for middle-aged adults with emphasis on musculoskeletal and motor tests. University of Jyvaskylä, 2000, 96 p. Studies in Sport, Physical Education and Health, ISSN 0356-1070; 66. ISBN 951-39-0612-4. Diss.
  64. Takken T, Bongers BC, van Brussel M, ym. Cardiopulmonary Exercise Testing in Pediatrics. Ann Am Thorac Soc 2017;14(Supplement_1):S123-S128 «PMID: 28398090»PubMed
  65. Piirilä P, Tikkanen H. Spiroergometria - käyttöaiheet, suoritus ja tulkinta. Suom Lääkäril 2021;76:1642-1647
  66. Bassett DR Jr, Howley ET. Limiting factors for maximum oxygen uptake and determinants of endurance performance. Med Sci Sports Exerc 2000;32(1):70-84 «PMID: 10647532»PubMed
  67. Schoffelen PFM, den Hoed M, van Breda E, ym. Test-retest variability of VO(2max) using total-capture indirect calorimetry reveals linear relationship of VO(2) and Power. Scand J Med Sci Sports 2019;29(2):213-222 «PMID: 30341979»PubMed
  68. Mohammad M, Thomsen RS, Rasmussen IE, ym. Test-retest reliability of cardiopulmonary exercise test-derived metrics in individuals with COPD versus healthy controls. Clin Physiol Funct Imaging 2025;45(1):e12927 «PMID: 39878361»PubMed
  69. Windhaber J, Steinbauer M, Holter M, ym. Bicycle spiroergometry: comparison of standardized examination protocols for adolescents: is it necessary to define own standard values for each protocol? Eur J Appl Physiol 2021;121(6):1783-1794 «PMID: 33712869»PubMed
  70. Figueroa-Colon R, Hunter GR, Mayo MS, ym. Reliability of treadmill measures and criteria to determine VO2max in prepubertal girls. Med Sci Sports Exerc 2000;32(4):865-9 «PMID: 10776908»PubMed
  71. Loe H, Nes BM, Wisløff U. Predicting VO2peak from Submaximal- and Peak Exercise Models: The HUNT 3 Fitness Study, Norway. PLoS One 2016;11(1):e0144873 «PMID: 26794677»PubMed
  72. Kokkinos P, Kaminsky LA, Arena R, ym. A new generalized cycle ergometry equation for predicting maximal oxygen uptake: The Fitness Registry and the Importance of Exercise National Database (FRIEND). Eur J Prev Cardiol 2018;25(10):1077-1082 «PMID: 29692203»PubMed
  73. Petelczyc M, Kotlewski M, Bruhn S, ym. Maximal oxygen uptake prediction from submaximal bicycle ergometry using a differential model. Sci Rep 2023;13(1):11289 «PMID: 37438405»PubMed
  74. Mänttäri A, Suni J, Sievänen H, ym. Six-minute walk test: a tool for predicting maximal aerobic power (VO(2 ) max) in healthy adults. Clin Physiol Funct Imaging 2018;(): «PMID: 29851229»PubMed
  75. ATS Committee on Proficiency Standards for Clinical Pulmonary Function Laboratories. ATS statement: guidelines for the six-minute walk test. Am J Respir Crit Care Med 2002;166(1):111-7 «PMID: 12091180»PubMed
  76. Jaakkola T, Sääkslahti A, Liukkonen J, Iivonen S. Peruskoululaisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Jyväskylän yliopisto 2012, https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401261566
  77. Ruiz JR, Castro-Piñero J, España-Romero V, ym. Field-based fitness assessment in young people: the ALPHA health-related fitness test battery for children and adolescents. Br J Sports Med 2011;45(6):518-24 «PMID: 20961915»PubMed
  78. Ross R, Blair SN, Arena R, ym. Importance of Assessing Cardiorespiratory Fitness in Clinical Practice: A Case for Fitness as a Clinical Vital Sign: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2016;134(24):e653-e699 «PMID: 27881567»PubMed
  79. Sloan RA. Estimated Cardiorespiratory Fitness and Metabolic Risks. Int J Environ Res Public Health 2024;21(5): «PMID: 38791849»PubMed
  80. Sloan RA, Kim Y, Kenyon J, ym. Association between Estimated Cardiorespiratory Fitness and Abnormal Glucose Risk: A Cohort Study. J Clin Med 2023;12(7): «PMID: 37048823»PubMed
  81. Abe T, Song JS, Dankel SJ, ym. Impact of Potential Moderating Factors on Absolute Test-Retest Reliability of Grip Strength Measurements in Healthy Populations: A Systematic Review with Meta-Analysis. J Sports Sci Med 2025;24(3):543-554 «PMID: 40933322»PubMed
  82. Bohannon RW. Test-Retest Reliability of Measurements of Hand-Grip Strength Obtained by Dynamometry from Older Adults: A Systematic Review of Research in the PubMed Database. J Frailty Aging 2017;6(2):83-87 «PMID: 28555708»PubMed
  83. Zöger M, Nimmerichter A, Baca A, ym. Reproducibility of peak moment for isometric and isokinetic knee extension exercise. BMC Sports Sci Med Rehabil 2023;15(1):171 «PMID: 38104113»PubMed
  84. Kambič T, Lainščak M, Hadžić V. Reproducibility of isokinetic knee testing using the novel isokinetic SMM iMoment dynamometer. PLoS One 2020;15(8):e0237842 «PMID: 32866205»PubMed
  85. Joensuu L, Tammelin TH, Syväoja HJ, ym. Physical activity, physical fitness and self-rated health: cross-sectional and longitudinal associations in adolescents. BMJ Open Sport Exerc Med 2024;10(1):e001642 «PMID: 38562154»PubMed
  86. Niemeijer A, Lund H, Stafne SN, ym. Adverse events of exercise therapy in randomised controlled trials: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2020;54(18):1073-1080 «PMID: 31563884»PubMed
  87. Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.). 3.–11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2020:59.28
  88. Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2021;42(1):17-96 «PMID: 32860412»PubMed
  89. Bohm P, Meyer T, Narayanan K, ym. Sports-related sudden cardiac arrest in young adults. Europace 2023;25(2):627-633 «PMID: 36256586»PubMed
  90. Ha FJ, Han HC, Sanders P, ym. Sudden cardiac death related to physical exercise in the young: a nationwide cohort study of Australia. Intern Med J 2023;53(4):497-502 «PMID: 34719841»PubMed
  91. Gerardin B, Collet JP, Mustafic H, ym. Registry on acute cardiovascular events during endurance running races: the prospective RACE Paris registry. Eur Heart J 2016;37(32):2531-41 «PMID: 26715168»PubMed
  92. Kim JH, Rim AJ, Miller JT, ym. Cardiac Arrest During Long-Distance Running Races. JAMA 2025;333(19):1699-1707 «PMID: 40159341»PubMed
  93. Franklin BA, Thompson PD, Al-Zaiti SS, ym. Exercise-Related Acute Cardiovascular Events and Potential Deleterious Adaptations Following Long-Term Exercise Training: Placing the Risks Into Perspective-An Update: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2020;141(13):e705-e736 «PMID: 32100573»PubMed
  94. Robinson PF, Garber CE, Riebe D, ym. A Call to Action to Reduce the Need for a Medical Evaluation Prior to Exercise. Curr Sports Med Rep 2025;24(5):98-100 «PMID: 40323052»PubMed
  95. Pescatello LS, Arena R, Riebe D ym. (toim.). ACSM'S guidelines for exercise testing and prescription. 11. painos. Philadelphia: Lippincott, Williams & Wilkins 2022, sivut 116, Box4.1.
  96. Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  97. Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K, Kervinen K, Poutanen T, Raatikainen P. Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa. Suomen Kardiologisen Seuran suositus. Suom Lääkäril 2016;71:633-40
  98. Rissanen A-P, Laukkanen J. Kuormituskoe modernin kuvantamisen aikakaudella. Duodecim 2019;135:343–51
  99. Parikka H, Laukkanen J, Niskanen L, Lommi J ja Kiilavuori K. Liikunta ja sydän, ydinasiat. Sydänsairaudet. Toim. Mäkijärvi M, Aro A, Laukkanen J, Parikka H, Yli-Mäyry S. Duodecim. 1. painos 2026.
  100. Parikka H. Sydänsairauksien vaikutus liikunnan harrastamiseen. Toim. Mäkijärvi M, Aro A, Laukkanen J, Parikka H, Yli-Mäyry S. Duodecim. 1. painos 2026.
  101. International Olympic Committee Injury and Illness Epidemiology Consensus Group, Bahr R, Clarsen B, ym. International Olympic Committee Consensus Statement: Methods for Recording and Reporting of Epidemiological Data on Injury and Illness in Sports 2020 (Including the STROBE Extension for Sports Injury and Illness Surveillance (STROBE-SIIS)). Orthop J Sports Med 2020;8(2):2325967120902908 «PMID: 32118084»PubMed
  102. LIITU 2024 -raportin osio 8: Leppänen M, Parkkari J, Toivo K. Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. Raportissa: Kokko S & Hämylä R. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1.
  103. Gudelis M, Perez LT, Cabello JT, ym. Apophysitis Among Male Youth Soccer Players at an Elite Soccer Academy Over 7 Seasons. Orthop J Sports Med 2022;10(1):23259671211065063 «PMID: 35097142»PubMed
  104. Beck B, Drysdale L. Risk Factors, Diagnosis and Management of Bone Stress Injuries in Adolescent Athletes: A Narrative Review. Sports (Basel) 2021;9(4): «PMID: 33923520»PubMed
  105. Pasanen K. Urheiluvammojen ehkäisyn tutkiminen: urheiluvammojen etiologia. Teoksessa: Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Pasanen K, Haapasalo H, Halen P, Parkkari J (toim.) VK-Kustannus 2021.
  106. Davies M, Lawrence T, Edwards A, ym. Sport-related major trauma incidence in young people and adults in England and Wales: a national registry-based study. Inj Prev 2024;30(1):60-67 «PMID: 37875378»PubMed
  107. Lauersen JB, Bertelsen DM, Andersen LB. The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med 2014;48(11):871-7 «PMID: 24100287»PubMed
  108. Viiala J, Čech P, Bakalár P, ym. Effect of adherence to exercise-based injury prevention programmes on the risk of sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Inj Prev 2026;32(1):31-40 «PMID: 40764021»PubMed
  109. Ardern CL, Taylor NF, Feller JA, ym. A systematic review of the psychological factors associated with returning to sport following injury. Br J Sports Med 2013;47(17):1120-6 «PMID: 23064083»PubMed
  110. Kendrick D, Kumar A, Carpenter H, ym. Exercise for reducing fear of falling in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2014;2014(11):CD009848 «PMID: 25432016»PubMed
  111. Montero-Odasso M, van der Velde N, Martin FC, ym. World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative. Age Ageing 2022;51(9): «PMID: 36178003»PubMed
  112. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry:n asettama työryhmä: Havulinna S, Piirtola M, Saija Karinkanta S, ym. 26.10.2017. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/sfs/article/sfs00003
  113. Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 20.9.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  114. Sherrington C, Fairhall NJ, Wallbank GK, ym. Exercise for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2019;1(1):CD012424 «PMID: 30703272»PubMed
  115. Sherrington C, Michaleff ZA, Fairhall N, ym. Exercise to prevent falls in older adults: an updated systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2017;51(24):1750-1758 «PMID: 27707740»PubMed
  116. Farris SG, Abrantes AM, Bond DS, ym. Anxiety and Fear of Exercise in Cardiopulmonary Rehabilitation: PATIENT AND PRACTITIONER PERSPECTIVES. J Cardiopulm Rehabil Prev 2019;39(2):E9-E13 «PMID: 30801438»PubMed
  117. Luque-Suarez A, Martinez-Calderon J, Falla D. Role of kinesiophobia on pain, disability and quality of life in people suffering from chronic musculoskeletal pain: a systematic review. Br J Sports Med 2019;53(9):554-559 «PMID: 29666064»PubMed
  118. Wlazło M, Szlacheta P, Grajek M, Staśkiewicz-Bartecka W, Rozmiarek M, Malchrowicz-Mośko E, ym. The impact of kinesiophobia on physical activity and quality of life in patients with chronic diseases: a systematic literature review. Appl Sci 2025;15:2086
  119. Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 10.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  120. Szabo A, Griffiths MD, de La Vega Marcos R, ym. Methodological and Conceptual Limitations in Exercise Addiction Research. Yale J Biol Med 2015;88(3):303-8 «PMID: 26339214»PubMed
  121. Weinstein A, Szabo A. Exercise addiction: A narrative overview of research issues. Dialogues Clin Neurosci 2023;25(1):1-13 «PMID: 36698618»PubMed
  122. Guo S, Kamionka A, Xue Q, ym. Body image and risk of exercise addiction in adults: A systematic review and meta-analysis. J Behav Addict 2025;14(1):39-54 «PMID: 39912824»PubMed
  123. Mayolas-Pi C, Sitko S, Pano-Rodriguez A, ym. Exercise addiction and psychosocial health risks among adolescent athletes: Focus on sport type and performance level. J Behav Addict 2025;14(2):1095-1106 «PMID: 40168079»PubMed
  124. Syömishäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  125. Wang X, Yang X, Tao T, ym. The association between exercise addiction and mental health problems: A systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2026;393(Pt A):120026 «PMID: 40782920»PubMed
  126. Haag SJ, Damaschke JA, Srivastava S. Medicine and Motion: The Link Between Medications and Exercise. Am J Lifestyle Med 2025;19(1):30-35 «PMID: 39540163»PubMed
  127. Vanakoski J ja Ylitalo P. Liikunta ja lääkkeet s. 538-46. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U. (toim.) 3.–11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2020;59:28
  128. Kantola I, Niiranen T Hypertensiolääkkeet. Kardiologia. Toim. Airaksinen J, Aalto-Setälä K., Hartikainen J, Junttila J, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A. Duodecim. 4. uudistettu painos. 2024.
  129. Laukkanen J. Nitraatit. Sydänsairaudet. Toim. Mäkijärvi M, Aro A, Laukkanen J, Parikka H, Yli-Mäyry S. Duodecim. 1. painos 2026.
  130. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 12.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  131. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 16.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  132. Heikkinen T, Järvinen A. The common cold. Lancet 2003;361(9351):51-9 «PMID: 12517470»PubMed
  133. Salvo D, Crochemore-Silva I, Wendt A, ym. Physical activity for public health in the 21st century. Nat Med 2026;32(4):1479-1489 «PMID: 41803342»PubMed
  134. Derman W, Badenhorst M, Eken MM, ym. Incidence of acute respiratory illnesses in athletes: a systematic review and meta-analysis by a subgroup of the IOC consensus on 'acute respiratory illness in the athlete'. Br J Sports Med 2022;56(11):630-638 «PMID: 35260411»PubMed
  135. Grönroos W, Uhari M, Ruuskanen O. Occurrence of acute respiratory illnesses in athletes: a systematic review and meta-analysis. Exerc Immunol Rev 2025;31():6-18 «PMID: 41408785»PubMed
  136. Writing Committee, Gluckman TJ, Bhave NM, ym. 2022 ACC Expert Consensus Decision Pathway on Cardiovascular Sequelae of COVID-19 in Adults: Myocarditis and Other Myocardial Involvement, Post-Acute Sequelae of SARS-CoV-2 Infection, and Return to Play: A Report of the American College of Cardiology Solution Set Oversight Committee. J Am Coll Cardiol 2022;79(17):1717-1756 «PMID: 35307156»PubMed
  137. Valtonen, Heinonen OJ, Ruuskanen O. Voiko flunssaisena urheilla? Duodecim 2024;140(18):1473-5
  138. Michie S, van Stralen MM, West R. The behaviour change wheel: a new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implement Sci 2011;6():42 «PMID: 21513547»PubMed
  139. Savolainen N, Hakamäki P, Kauppinen T, Liukko E, Nick R. Ennaltaehkäisyä vahvistamassa: asiakas- ja palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Tilannekuva keväällä 2025. THL Työpaperi 22/2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-515-1.
  140. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet. STM, 2021, https://stm.fi/-/uusi-sanasto-maarittelee-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistamisen-keskeiset-kasitteet
  141. THL. Hyvinvoinnin edistäminen asiakasohjauksessa. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/suomen-kestavan-kasvun-ohjelma-rrp-/thl-n-kansalliset-projektit/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen/hyvinvoinnin-edistaminen-asiakasohjauksessa
  142. Hakamäki P, Nick R, Valli N, Kuitunen-Kaija O. Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi : hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä : Versio 1.3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025-12. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062861198
  143. Pasuli-Rännäri 2025. Liikunta ja liikuntaneuvonta hyvinvointialueilla, Helsingissä ja Ahvenanmaalla. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, Helsinki 2025. www.hyvil.fi
  144. Tarantino G, Ntoumanis N, Neville R, ym. Effectiveness of booster strategies to promote physical activity maintenance: a systematic review and meta-analysis. Int J Behav Nutr Phys Act 2025;22(1):138 «PMID: 41194192»PubMed
  145. Aittasalo M. Miten tuen potilasta muuttamaan liikkumistottumuksiaan? Suom Lääkäril 2019;74:2660-2
  146. Promoting physical activity through primary health care: a toolkit. Geneva: World Health Organization 2021, https://www.who.int/publications/i/item/9789240035904
  147. Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389, Liikkuva aikuinen / Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes 2021. https://liikkuvaaikuinen.fi/wp-content/uploads/2021/03/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf
  148. Saaristo V, Ikonen J, Ståhl T. Hyvinvointialueiden HYTE-kerroin – menetelmäraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työpaperi 3/2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-645-5
  149. Elintapaohjauksen tarkistuslista. Kansanterveyden neuvottelukunta, Rakenteet ja menetelmät -jaosto/Elintapaohjauksen työryhmä 29.6.2022 Päivitetty 2.9.2025 https://stm.fi/documents/1271139/1420943/ElintapaohjauksenTarkistuslista_2025_korjattu_002.pdf/1b6ffe73-ea33-e9fd-6dde-6c2a022ca585?t
  150. Hyvinvointilähete. https://hyvinvointilahete.fi/taustaa/
  151. Lindahl A, Patja K, Keski-Rahkonen A. Terveysvalmennus lääkärin työkaluna. Suomen lääkärilehti 2019;74 (23):1498-1502. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2019/SLL232019-1498.pdf
  152. O'Brien MW, Shivgulam M, Liu H, ym. The effectiveness of exercise referral schemes on patient health and their cost: an umbrella review. Appl Physiol Nutr Metab 2025;50():1-12 «PMID: 39693607»PubMed
  153. Gebreslassie M, Sampaio F, Nystrand C, ym. Economic evaluations of public health interventions for physical activity and healthy diet: A systematic review. Prev Med 2020;136():106100 «PMID: 32353572»PubMed
  154. Lamming L, Pears S, Mason D, ym. What do we know about brief interventions for physical activity that could be delivered in primary care consultations? A systematic review of reviews. Prev Med 2017;99():152-163 «PMID: 28232098»PubMed
  155. Kettle VE, Madigan CD, Coombe A, ym. Effectiveness of physical activity interventions delivered or prompted by health professionals in primary care settings: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2022;376():e068465 «PMID: 35197242»PubMed
  156. Green ET, Cox NS, Arden CM, ym. What is the effect of a brief intervention to promote physical activity when delivered in a health care setting? A systematic review. Health Promot J Austr 2023;34(4):809-824 «PMID: 36727304»PubMed
  157. van der Wardt V, di Lorito C, Viniol A. Promoting physical activity in primary care: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract 2021;71(706):e399-e405 «PMID: 33824160»PubMed
  158. Werbrouck A, Schmidt M, Putman K, ym. Cost-effectiveness of exercise referral schemes: a systematic review of health economic studies. Eur J Public Health 2022;32(1):87-94 «PMID: 34864937»PubMed
  159. Inkpen SJL, Liu H, Rayner S, ym. Exercise referral schemes increase Patients' cardiorespiratory Endurance: A systematic review and Meta-Analysis. Prev Med Rep 2024;45():102844 «PMID: 39211726»PubMed
  160. Mino E, Pfeifer K, Hanson CL, ym. Are physical activity referral scheme components associated with increased physical activity, scheme uptake, and adherence rate? A meta-analysis and meta-regression. Int J Behav Nutr Phys Act 2024;21(1):82 «PMID: 39095805»PubMed
  161. Albert FA, Crowe MJ, Malau-Aduli AEO, ym. Functionality of Physical Activity Referral Schemes (PARS): A Systematic Review. Front Public Health 2020;8():257 «PMID: 32671011»PubMed
  162. Tulloch H, Fortier M, Hogg W. Physical activity counseling in primary care: who has and who should be counseling? Patient Educ Couns 2006;64(1-3):6-20 «PMID: 16472959»PubMed
  163. Parjanen S. The elements of cross-sectoral collaboration between primary care and the sports sector. Managing Sport And Leisure 2021;26:226-244
  164. Leenaars KE, Florisson AM, Smit E, ym. The connection between the primary care and the physical activity sector: professionals' perceptions. BMC Public Health 2016;16(1):1001 «PMID: 27655426»PubMed
  165. Leenaars KE, Smit E, Wagemakers A, ym. Facilitators and barriers in the collaboration between the primary care and the sport sector in order to promote physical activity: A systematic literature review. Prev Med 2015;81():460-78 «PMID: 26522091»PubMed
  166. Cleland V, Granados A, Crawford D, ym. Effectiveness of interventions to promote physical activity among socioeconomically disadvantaged women: a systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2013;14(3):197-212 «PMID: 23107292»PubMed
  167. Leach HJ, Mama SK, Harden SM. Group-based exercise interventions for increasing physical activity in cancer survivors: a systematic review of face-to-face randomized and non-randomized trials. Support Care Cancer 2019;27(5):1601-1612 «PMID: 30739169»PubMed
  168. Mersha AG, Bryant J, Booth K, ym. The effectiveness of internet-based group behavioural interventions on lifestyle modifications: A systematic review. Prev Med 2024;186():108099 «PMID: 39134180»PubMed
  169. Keyworth C, Epton T, Goldthorpe J, ym. Perceptions of receiving behaviour change interventions from GPs during routine consultations: A qualitative study. PLoS One 2020;15(5):e0233399 «PMID: 32437462»PubMed
  170. Lowe A, Myers A, Quirk H, ym. Physical activity promotion by GPs: a cross-sectional survey in England. BJGP Open 2022;6(3): «PMID: 35487584»PubMed
  171. Westland H, Sluiter J, Te Dorsthorst S, ym. Patients' experiences with a behaviour change intervention to enhance physical activity in primary care: A mixed methods study. PLoS One 2019;14(2):e0212169 «PMID: 30753213»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50075 (050.075)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

B

Association between device-measured step counts and health outcomes

For adults, 7000 steps per day is likely associated in a clinically important reduction of health outcomes (all-cause mortality, cardiovascular disease incidence, cancer mortality, dementia and depressive symptoms) compared with 2000 steps per day.

B

Liikuntalähete vähän liikkuvien liikunnan lisäämiseksi

Liikuntalähete todennäköisesti lisää vähän liikkuvien liikkumista verrattuna tavanomaiseen hoitoon, mutta muutos on pieni.

C

Älypuhelinsovellukset ja aktiivisuusmittarit liikuntaneuvonnan tukena

Älypuhelinsovellusten ja aktiivisuusmittareiden käyttö liikuntaneuvonnan lisänä saattaa hieman lisätä sellaisten aikuisten fyysistä aktiivisuutta, jotka liikkuvat vähän ja joilla ei ole pitkäaikaissairauksia.

Lääketieteellisen arvion tarve ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tai kuormittavuuden lisäämistä valtimoterveyden kannalta
Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

Suosituksen tiivistelmä «Liikunta»1

Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Implementointisuunnitelma

Implementointisuunnitelma on tarkoitettu työkaluksi terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimipaikoille edistämään Käypä hoito -suosituksen käyttöönottoa. Suunnitelmasta löytyy nopealla silmäyksellä työryhmän esiin nostamat keskeiset asiat ja tärkeimmät suositusmateriaalit.

Implementointisuunnitelma (tekeillä)

Taulukot

Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta «Liikunta»2

Kuvat ja kaaviot

Lääketieteellisen arvion tarve ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tai kuormittavuuden lisäämistä valtimoterveyden kannalta «Lääketieteellisen arvion tarve ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tai kuormittavuuden lisäämistä valtimoterveyden kannalta»1

Kuva 1.

Lääketieteellisen arvion tarve ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tai kuormittavuuden lisäämistä valtimoterveyden kannalta.

Sydän- ja verisuonitauteihin kuuluvat ääreisvaltimotauti, aivoverenkierron häiriö, sepelvaltimotauti, sepelvaltimotautikohtaus ja sydäninfarkti. Levossa tai liikkuessa esiintyviin oireisiin ja löydöksiin kuuluvat huimaus, hengitysvaikeus makuulla, nopea sydämen syke, turvotus tai kipu alaraajoissa, rintakipu tai epämiellyttävä rintakehän tuntemus, katkokävely, hengenahdistus, sydämen sivuääni tai muu poikkeava sydänääni. Muokattu lähteestä: Robinson PF, Garber CE, Riebe D ym. A Call to Action to Reduce the Need for a Medical Evaluation Prior to Exercise. Curr Sports Med Rep 2025;24:98-100, PMID: 40323052

Lisätietoa

Liikunnan ja liikkumisen puheeksiotto, palveluohjaus tai lähete ja prosessinomainen liikuntaneuvonta «Liikunnan ja liikkumisen puheeksiotto, palveluohjaus tai lähete ja prosessinomainen liikuntaneuvonta - toimenpidekoodit ja selitteet»1

Liikunnan puheeksiotto terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla «Liikunnan puheeksiotto terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla»2

Aiheesta muualla

Liikuntapäiväkirja «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00017»1

Artikkelin tunnus: ook00053 (050.075)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muut versiot

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia