Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käypä hoito
10.5.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sanoma

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa käsitellään kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden rasitussairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.
  • Olkapään sairaudet ja yläraajan urheiluvammat jäävät tämän suosituksen ulkopuolelle.
  • Nivelrikko, useimmat yläraajan hermopinnetilat ja tärinätauti eivät myöskään kuulu suosituksen aiheisiin, ja ne mainitaan vain erotusdiagnostiikkaa käsiteltäessä.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteina ovat
    • yläraajan rasitussairauksien ilmaantuvuuden ja niistä aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentäminen ehkäisyä tehostamalla
    • yläraajan rasitussairauksien diagnostiikan ja hoidon yhtenäistäminen
    • ammattitautien toteaminen ja oikea määrittäminen yläraajan rasitussairauksissa.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat
    • yläraajan rasitussairauksien ehkäisyyn ja hoitoon osallistuva työterveyshuollon ja muun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö sekä vakuutuslääkärit
    • työsuojeluhenkilöstö ja työnantajat.

Määritelmät

  • Yläraajan rasitussairauksilla tarkoitetaan kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät liialliseen kuormitukseen. Kuormituksen lisäksi monet yksilölliset tekijät vaikuttavat yläraajasairauksien kehittymiseen ja kulkuun. Yläraajan rasitussairauksien syntymekanismit tunnetaan vain osittain «Werner RA, Andary M. Carpal tunnel syndrome: pathophysiology and clinical neurophysiology. Clin Neurophysiol 2002;113:1373-81 »1, «Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32»2. Yläraajan rasitussairauksia ovat seuraavat:
    • Käden, ranteen ja kyynärvarren jännetulehdukset:
      • Jännetuppitulehdus on jännetupen tai sitä ympäröivän sidekudoksen ödeema, hypertrofia tai fibroosi. Jänteen kulku jännetupen sisällä voi vaikeutua, jolloin syntyy ahtauttava jännetuppitulehdus. Sormen koukistajajänteessä ahtauttava jännetuppitulehdus voi oirehtia napsusormena. De Quervainin tauti taas on peukalon pitkän loitontajan ja lyhyen ojentajan ahtauttava jännetuppitulehdus.
      • Peritendiniitti eli jänteen vieruskudostulehdus on jännettä ympäröivän sidekudoksen tai lihas-jänneliitoksen tulehdus jännetupettomalla alueella.
      • Insertiotendiniitti on jänteen kiinnittymiskohdan tulehdus.
    • Epikondyliitti on kiputila (insertiotendiniitti) jänteiden kiinnittymiskohdassa olkaluun sivunastassa.
    • Rannekanavaoireyhtymä on keskihermon pinnetila, jossa tyypillisenä oireena on puutuminen peukalon, etu- ja keskisormen ja nimettömän alueella.
    • Suuri osa perusterveydenhuollossa hoidettavista yläraajan rasitusperäisistä kiputiloista ei täytä edellä mainittujen spesifisten sairauksien kriteerejä. Tällöin diagnoosina on käden tai kyynärvarren paikallinen (epäspesifinen) kipu.

Esiintyminen

Riskitekijät

Työperäiset riskitekijät

Taulukko 1. Fyysisten kuormitustekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin.
++ = vahva yhteys todettu useissa tutkimuksissa.
+ = yhteys on todettu useissa tutkimuksissa.
+/- = yhteys on epävarma tai tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.
- = yhteyttä ei ole voitu osoittaa.
? = yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu.
Kuormitustekijä Ranteen ja käden jännetulehdukset EpikondyliittiRannekanavaoireyhtymä
Voimankäyttö+++
Työliikkeiden toistuvuus +++
Ranteen asento, puristus- tai pinsettiote+++
Käteen kohdistuva tärinä ??+
Kuormitustekijöiden yhdistelmät ++++++

Yksilölliset riskitekijät

Ehkäisy

Diagnostiikka

  • Yläraajan rasitussairauksien diagnoosi perustuu ensisijaisesti esitietoihin, yksilöllisten ja fyysisten syytekijöiden tunnistamiseen, oireisiin ja kliinisiin löydöksiin.
  • Kliininen tutkimus aloitetaan inspektiolla ja kliinisillä testeillä. Palpaatio jätetään viimeiseksi, koska se voi tuottaa kipua ja vaikuttaa jännetestien tulkintaan.
  • Yläraajan tutkimuksessa kiinnitetään huomiota seuraaviin:
    • verenkierto: väri- tai lämpöerot
    • hermosto: lihassurkastumat, tuntohäiriöt, kliiniset testit, jänneheijasteet
    • nivelet: nivelrikko, synoviitti
    • jänne-lihasrakenteet: vastustetut isometriset testit, puristusvoimat.
  • Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin taustalla oleviin muihin, vakaviin syihin, joita ovat
    • infektiot
    • tuoreet vammat
    • iskemia, esimerkiksi traumaperäinen yläraajan iskemia
    • vakavat neurologiset syyt, esimerkiksi ALS tai MS-tauti
    • artriitti
    • reumasairaus
    • muut kiputilat, esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome, CRPS), jossa laukaisevana tekijänä on yleensä vamma tai leikkaus.

Hoidon periaatteet

Epikondyliitti

Diagnoosi

Kliininen tutkiminen ja testit

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

Hoito

Kirurginen hoito

Ranteen ja käden jännetulehdukset

Diagnoosi

  • Tyypillinen oirekuva:
    • Tulehtuneen jänteen alueella esiintyy paikallista kipua ja joskus myös turvotusta.
    • Ranteen liike on rajoittunut, tai ranne täysin lukossa.
    • Ranteen ja käden liikuttelu pahentaa kipua.
    • Oireet ovat pahimmillaan aamulla, ja helpottuvat kättä käytettäessä.

Kliininen tutkimus ja testit

  • Jännetulehduksia tutkitaan vastustetuilla isometrisillä testeillä, joissa vastustetaan kipeän jänteen liikettä (esim. ranteen koukistajan tai ojentajan tai peukalon jänne).
  • Napsusormea etsitään pyytämällä potilasta ojentamaan ja koukistamaan sormiaan ja tunnustelemalla kyhmyjä ja napsumista jänteessä.
  • Jännekyhmy aiheuttaa napsumista kulkiessaan jännetupen reunan alta.
  • De Quervainin taudissa kipu paikantuu processus styloideus radiin alueelle. Finkelsteinin testin «Wong SM, Hui AC, Tong PY ym. Treatment of lateral epicondylitis with botulinum toxin: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 2005;143:793-7 PubMed»14 tulos on positiivinen, jos kipu provosoituu processus styloideus radiin seutuun, kun rannetta käännetään ulnaarideviaatioon, siten että peukalo on koukistettuna nyrkin sisällä. Testi tehdään molemmille käsille samanaikaisesti ja siinä vertaillaan puolieroa.
  • Myös peritendiniiteissä oireina ovat kipu ja liikearkuus ja löydöksenä tavataan usein sukkulamaista turvotusta kyynärvarressa jänne-lihasliitoksen alueella. Yksi peritendiniitin muoto on kyynärvarren jänteenympärystulehdus (ns. Intersektiosyndrooma) «Kutsumi K, Amadio PC, Zhao C ym. Finkelstein's test: a biomechanical analysis. J Hand Surg Am 2005;30:130-5 »15 värttinäluun dorsaalipuolella, jossa peukalon pitkä loitontaja ja ranteen ojentajat risteävät. Jänteenympärystulehdus todetaan palpoimalla. Joskus jänteessä esiintyy myös ritinää.

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

Hoito

Kirurginen hoito

Käden tai kyynärvarren paikallinen kipu (epäspesifiset kiputilat)

  • Yläraajan alueella esiintyy paikallisia kiputiloja, joissa spesifisten rasitussairauksien tai muiden sairauksien diagnostiset kriteerit eivät täyty.
  • Taustalla voi olla vamma, venähdys tai rasitus.

Diagnoosi

  • Tyypillinen oirekuva:
    • Paikallisille kiputiloille ovat tyypillisiä palpaatioarkuus muualla kuin jänteissä tai niiden kiinnittymiskohdissa ja vastustetuissa testeissä kivun tuntuminen lihasalueilla eikä jänteiden kiinnityskohdissa.

Kliininen tutkiminen ja testit

  • Diagnoosi perustuu spesifisten kiputilojen sulkemiseen pois.
  • Kliinisen tutkimuksen avulla suljetaan pois myös muut spesifiset tilat, kuten infektiot (esim. erysipelas) ja neurologiset poikkeavuudet. Erityisesti on huomioitava mahdolliset vakavat syyt.

Hoito

  • Paikallisten kipujen hoidossa periaatteet ovat samat kuin spesifisten tilojen hoidossa: työkuormituksen sopeuttaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja kivun turvallinen hoito tarpeen mukaan.

Rannekanavaoireyhtymä

Diagnoosi

  • Diagnostiikassa keskeistä on tunnistaa leikkaushoitoa vaativa rannekanavaoireyhtymä, jolle tyypillisiä piirteitä ovat oireiden voimakkuus, eteneminen ja peukalon motorinen heikkous (erityisesti peukalon lyhyen loitontajan heikkous). Hoitamaton, pitkälle edennyt rannekanavaoireyhtymä voi johtaa pysyvään lihasatrofiaan ja keskihermon alueen tuntopuutokseen.
  • Rannekanavaoireyhtymän diagnoosi on kliininen, ja se perustuu oireisiin ja tyypillisiin löydöksiin sekä tarvittaessa ENMG-tutkimukseen «Todennäköinen tai klassinen Katzin käsipiirros, kiputunnon heikkous ja peukalon loitonnusvoiman heikkeneminen ovat ilmeisesti tarkimpia rannekanavaoireyhtymän kliinisiä osoituksia.»B.
  • ENG-vieritesti saattaa antaa samansuuntaisia tuloksia kuin ENMG-tutkimus potilailla, joilla on tyypillisen rannekanavaoireyhtymän oireet ja löydökset.
  • Tyypillinen oirekuva:
    • Potilaalla ilmenee puutumista ja tuntohäiriöitä keskihermon hermottamalla alueella (peukalo, etusormi, keskisormi ja nimettömän radiaalipuoli) «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »3.
    • Oireet pahenevat usein öisin, ja käden ravistelu lievittää niitä.
    • Käden alueella voi esiintyä myös särkyä erityisesti thenarin alueella, ja käsi saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta.
    • Tuntohäiriöitä voivat seurata lihastoiminnan häiriöt, peukalon loitonnuksen ja pinsettiotteen heikkous ja thenaratrofia.
    • Hienomotoriset toiminnot saattavat heiketä. Esimerkiksi vaatteiden napittaminen voi olla vaikeaa.
    • Oireet voivat olla epämääräistä ja tuntua laajemmin yläraajassa, ja ne voivat jatkua vuosikausia ilman objektiivisia kliinisiä löydöksiä.

Kliininen tutkiminen ja testit

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

  • Käden puutumisoireet voivat liittyä myös kaularankaoireyhtymään ja kaularangan diskusprolapsiin, joka on harvinainen alle 40-vuotiailla. Kaularankaoireyhtymässä oireena saattaa esiintyä käden puutumista, kun säteilykipu on mennyt ohi.
  • Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös muut yläraajan pinnetilat, nivelrikko, olkapään kiputilat, epikondyliitti, polyneuropatiat ja tuumorit.
  • Erittäin harvinaisissa tapauksissa keskihermo on puristuksissa myös kyynärseudussa (pronator-oireyhtymä) tai kyynärvarren alueella (kyynärvarren etumainen luuvälihermo).

Neurofysiologiset tutkimukset

Hoito

Kirurginen hoito

Käden ja kyynärvarren sairauksien ennuste

Kuntoutus ja työhön paluun tuki

Ammattitautidiagnostiikka

  • Ammattitautilain perusteella korvattaviin käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin kuuluvat jännetuppitulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Kyynärpään bursiitteja on korvattu tapaturmina. Ammattitautikorvaus edellyttää, että yläraajan rasitussairaus on todennäköisesti ja pääosin aiheutunut työn rasitustekijöistä.
  • Jännetuppitulehduksissa ja epikondyliiteissä ammattitautikorvauksen edellytyksiä ovat seuraavat:
    • Työhön sisältyy toistuvia, yksipuolisia tai työntekijälle outoja työliikkeitä.
    • Korvauskäytännössä edellytetään voimankäyttöä.
    • Korvausta puoltaa oireiden ilmaantuminen nopeasti työn alkamisen tai työn kuvan muutoksen jälkeen.
    • Työtehtävien outous (uusi työ, uudet työvälineet, työtavat tai tauon jälkeinen työhön paluu) tukee ammattitautidiagnoosia.
  • Rannekanavaoireyhtymässä ammattitautikorvaus edellyttää, että työ on sisältänyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti
    • ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja
    • ranteen kuormitusta suurella voimankäytöllä.
    • Lisäksi korvauskäytännössä on edellytetty, että altistus on kestänyt vähintään puoli vuotta.
  • Ammattitautikorvausta puoltavia lisätekijöitä ovat
    • ranteen ja käden toistuvat työliikkeet
    • tärisevien työkalujen käyttö.
  • Pelkkä tyypillinen taudinkuva ei riitä, vaan ammattitautipäätös vaatii diagnoosin varmistamista ENMG:llä tai leikkauksella. Oireiden esiintyminen molemmissa ranteissa ei tue korvattavuutta.
  • Rannekanavaoireyhtymässä on tehty myönteisiä korvauspäätöksiä, jos työntekijä on työskennellyt lihanleikkaajana, peltiseppänä, muurarina tai pakkausalan tai teollisuuden vaihetöissä. Tavanomaisessa toimisto- tai siivoustyössä olleille ei sen sijaan yleensä ole myönnetty ammattitautikorvauksia rannekanavaoireyhtymän vuoksi.
  • Vahinkovakuutusyhtiöt voivat korvata ammattitautiepäilyn tutkimisesta aiheutuvat perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimuskulut sekä työolosuhdetietojen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Ammattitautiepäilyn tulee perustua sopivaan taudinkuvaan ja työolojen ja kuormitustekijöiden tuntemiseen. Ennen ammattitautitutkimuksia on syytä varmistaa vakuutusyhtiön maksusitoumus.
  • Ammattitaudin toteamisen jälkeen korvataan tarpeellista sairauden hoitoa, lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta sekä pysyvää haittaa.

Ammattitautidiagnostiikan porrastus

  • Perusterveydenhuollossa tutkitaan tavallisimmat rasitussairaudet:
    • jännetuppitulehdukset, epikondyliitit ja rannekanavaoireyhtymä.
  • Yliopistosairaaloiden työlääketieteen, käsikirurgian, ortopedian, fysiatrian tai reumatologian poliklinikoissa tutkitaan
    • diagnostisia ongelmia aiheuttavat rasitussairaudet
    • rajatapaukset ja mahdolliset uudet ammattitaudit (muut kuin jännetuppitulehdus, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä).

Tarvittavat selvitykset

  • E-lausunto tapaturmavakuutusyhtiölle, mieluiten omalta työterveyslääkäriltä, joka tuntee työn.
  • E-lausuntoon tarvittavia tietoja ovat
  • Vakuutusyhtiö pyytää usein lisäksi seuraavia tietoja:
    • työnantajan selvitys työstä ja työliikkeistä ja siihen liittyvä työterveyshuollon tekemä ergonominen selvitys
    • vahingoittuneen oma selvitys työliikkeistä, työnkuvaus (toistotyön tiheys, käytettävä voima, tarvittavat otteet, puristus- ja kiertoliikkeet).
  • Lisätietoja ammattitautien toteamisesta ja korvauksista saa vakuutusyhtiöiltä.

Arviointikriteerit

  • Kriteereinä ovat
    • diagnostisten kriteerien käyttö käden ja kyynärvarren rasitussairauksien toteamisessa.
    • näyttöön perustuvien hoitomuotojen käyttö rasitussairauksien hoidossa.
    • kivun hoidossa turvallisten lääkkeiden osuus (parasetamoli tai paikalliset tulehduskipulääkkeet vs. muut tulehduskipulääkkeet).
    • ENMG-tutkimusten suosituksenmukainen käyttö.
    • rannekanavaoireyhtymän kirurgisen hoidon suosituksenmukainen käyttö.
    • rasitussairauksien ammattitautidiagnostiikan, lainsäädännön ja korvauskäytännön tuntemus.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet -suosituksen historiatiedot «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»14

Puheenjohtaja

Helena Liira, LT, dosentti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäri, kliininen opettaja Mehiläinen Forum, Helsingin yliopisto

Jäsenet

Eija Haukka, FT, erikoistutkija; TTL

Jaro Karppinen, LKT, professori, fysiatrian erikoislääkäri; TTL ja Oulun yliopisto

Päivi Linnanen, LL, terveyskeskuslääkäri; Lahden kaupunki

Antti Malmivaara, LKT, dosentti; fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; THL:n Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, Käypä hoito -toimittaja

Iris Pasternack, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri; FinOHTA, THL

Joonas Sirola, Ortopedian ja traumatologian dosentti; KYS, ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka

Eira Viikari-Juntura, LKT, fysiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori; TTL

Eero Waris, LT, käsikirurgian erikoislääkäri; HYKS:n Töölön sairaala

Sidonnaisuudet

Eija Haukka: Ei sidonnaisuuksia

Jaro Karppinen: Apuraha (Suomen Akatemia), Asiantuntijapalkkio (DBC International, Pfizer, MSD), Luentopalkkio (Pfizer, MSD, Abbott, Mundipharma), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim)

Helena Liira: Asiantuntijapalkkio (Pfizer), Luentopalkkio (Pfizer)

Päivi Linnanen: Ei sidonnaisuuksia

Antti Malmivaara: Ei sidonnaisuuksia

Iris Pasternack: Ei sidonnaisuuksia

Joonas Sirola: Asiantuntijapalkkio (Servier Finland), Luentopalkkio (AstraZeneca), Osakeomistus (Ortostock Holding Oy)

Eira Viikari-Juntura: Ei sidonnaisuuksia

Eero Waris: Luentopalkkio (Mediracer Oy)

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Werner RA, Andary M. Carpal tunnel syndrome: pathophysiology and clinical neurophysiology. Clin Neurophysiol 2002;113:1373-81 «PMID: 12169318»PubMed
  2. Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32:462-9 «PMID: 14977675»PubMed
  3. D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 «PMID: 10865306»PubMed
  4. Gerritsen AA, Korthals-de Bos IB, Laboyrie PM ym. Splinting for carpal tunnel syndrome: prognostic indicators of success. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1342-4 «PMID: 12933954»PubMed
  5. Gray RG, Gottlieb NL. Hand flexor tenosynovitis in rheumatoid arthritis. Prevalence, distribution, and associated rheumatic features. Arthritis Rheum 1977;20:1003-8 «PMID: 871301»PubMed
  6. SFS-EN 1005-3. Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat. Safety of machinery. Human physical performance. Part 3: Recommended force limits for machinery operation. Suomen Standardoimisliitto SFS, Helsinki. 2002. (Kielinä suomi ja englanti)
  7. Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164:1065-74 «PMID: 16968862»PubMed
  8. Palmer K, Walker-Bone K, Linaker C ym. The Southampton examination schedule for the diagnosis of musculoskeletal disorders of the upper limb. Ann Rheum Dis 2000;59:5-11 «PMID: 10627419»PubMed
  9. Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 «PMID: 14568622»PubMed
  10. Stanley J. Radial tunnel syndrome: a surgeon's perspective. J Hand Ther 2006;19:180-4
  11. Albrecht S, Cordis R, Kleihues H ym. Pathoanatomic findings in radiohumeral epicondylopathy. A combined anatomic and electromyographic study. Arch Orthop Trauma Surg 1997;116:157-63 «PMID: 9061171»PubMed
  12. Pienimäki TT, Siira PT, Vanharanta H. Chronic medial and lateral epicondylitis: a comparison of pain, disability, and function. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:317-21 PubMed
  13. Paoloni JA, Appleyard RC, Nelson J ym. Topical nitric oxide application in the treatment of chronic extensor tendinosis at the elbow: a randomized, double-blinded, placebo-controlled clinical trial. Am J Sports Med 2003;31:915-20 «PMID: 14623657»PubMed
  14. Wong SM, Hui AC, Tong PY ym. Treatment of lateral epicondylitis with botulinum toxin: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 2005;143:793-7 PubMed
  15. Kutsumi K, Amadio PC, Zhao C ym. Finkelstein's test: a biomechanical analysis. J Hand Surg Am 2005;30:130-5 «PMID: 15680568»PubMed
  16. Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection syndrome in Buriram Hospital: a 4-yr prospective study. Am J Phys Med Rehabil 2001;80:656-61 «PMID: 11523968»PubMed
  17. Forman TA, Forman SK, Rose NE. A clinical approach to diagnosing wrist pain. Am Fam Physician 2005;72:1753-8 PubMed
  18. Jappe U. Allergy to heparins and anticoagulants with a similar pharmacological profile: an update. Blood Coagul Fibrinolysis 2006;17:605-13 «PMID: 17102645»PubMed
  19. Harvey FJ, Harvey PM, Horsley MW. De Quervain's disease: surgical or nonsurgical treatment. J Hand Surg Am 1990;15:83-7 PubMed
  20. David WS, Chaudhry V, Dubin AH ym. Literature review: nervepace digital electroneurometer in the diagnosis of carpal tunnel syndrome. Muscle Nerve 2003;27:378-85 «PMID: 12635127»PubMed
  21. Brininger TL, Rogers JC, Holm MB ym. Efficacy of a fabricated customized splint and tendon and nerve gliding exercises for the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:1429-35 «PMID: 17964883»PubMed
  22. Green S, Buchbinder R, Barnsley L ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) for treating lateral elbow pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003686 «PMID: 12076503»PubMed
  23. Marshall S, Tardif G, Ashworth N. Local corticosteroid injection for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001554 «PMID: 12519560»PubMed
  24. Verdugo RJ, Salinas RS, Castillo J ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD001552 «PMID: 12917909»PubMed
  25. Scholten RJ, Gerritsen AA, Uitdehaag BM ym. Surgical treatment options for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD003905 PubMed
  26. Miller TT, Shapiro MA, Schultz E ym. Comparison of sonography and MRI for diagnosing epicondylitis. J Clin Ultrasound 2002;30:193-202 «PMID: 11981928»PubMed
  27. Pasternack II, Malmivaara A, Tervahartiala P ym. Magnetic resonance imaging findings in respect to carpal tunnel syndrome. Scand J Work Environ Health 2003;29:189-96 «PMID: 12828388»PubMed
  28. Wilson D. Ultrasound assessment of carpal tunnel syndrome. Clin Radiol 2004;59:909 PubMed
  29. Haahr JP, Andersen JH. Prognostic factors in lateral epicondylitis: a randomized trial with one-year follow-up in 266 new cases treated with minimal occupational intervention or the usual approach in general practice. Rheumatology (Oxford) 2003;42:1216-25 PubMed
  30. Boyd KU, Gan BS, Ross DC ym. Outcomes in carpal tunnel syndrome: symptom severity, conservative management and progression to surgery. Clin Invest Med 2005;28:254-60 «PMID: 16265997»PubMed
  31. Abásolo L, Blanco M, Bachiller J ym. A health system program to reduce work disability related to musculoskeletal disorders. Ann Intern Med 2005;143:404-14
  32. Armstrong T, Devor W, Borschel L ym. Intracarpal steroid injection is safe and effective for short-term management of carpal tunnel syndrome. Muscle Nerve 2004;29:82-8 «PMID: 14694502»PubMed
  33. Armstrong TJ, Fine LJ, Radwin RG ym. Ergonomics and the effects of vibration in hand-intensive work. Scand J Work Environ Health 1987;13:286-9 «PMID: 3324309»PubMed
  34. Atroshi I, Gummesson C, Johnsson R ym. Prevalence of carpal tunnel syndrome in a general population. JAMA 1999;282:153-8
  35. Atroshi I, Gummesson C, Ornstein E ym. Carpal tunnel syndrome and keyboard use at work: a population-based study. Arthritis Rheum 2007;56:3620-5 «PMID: 17968917»PubMed
  36. Atroshi I, Hofer M, Larsson GU ym. Open compared with 2-portal endoscopic carpal tunnel release: a 5-year follow-up of a randomized controlled trial. J Hand Surg Am 2009;34:266-72 «PMID: 19181226»PubMed
  37. Avci S, Yilmaz C, Sayli U. Comparison of nonsurgical treatment measures for de Quervain's disease of pregnancy and lactation. J Hand Surg Am 2002;27:322-4
  38. Bardak AN, Alp M, Erhan B ym. Evaluation of the clinical efficacy of conservative treatment in the management of carpal tunnel syndrome. Adv Ther 2009;26:107-16 «PMID: 19165436»PubMed
  39. Baysal O, Altay Z, Ozcan C ym. Comparison of three conservative treatment protocols in carpal tunnel syndrome. Int J Clin Pract 2006;60:820-8 «PMID: 16704676»PubMed
  40. Bernard B (toim). Musculoskeletal Disorders and Workplace Factors. A critical review of Epidemiologic evidence for Work-Related Musculoskeltal Disorders of the Neck, Upper extremity, and Low Back. U.S. Department of Health and Human Services 1997
  41. Bialosky JE, Bishop MD, Price DD ym. A randomized sham-controlled trial of a neurodynamic technique in the treatment of carpal tunnel syndrome. J Orthop Sports Phys Ther 2009;39:709-23
  42. Bisset L, Beller E, Jull G ym. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 2006;333:939 «PMID: 17012266»PubMed
  43. Bongers FJ, Schellevis FG, van den Bosch WJ ym. Carpal tunnel syndrome in general practice (1987 and 2001): incidence and the role of occupational and non-occupational factors. Br J Gen Pract 2007;57:36-9 «PMID: 17244422»PubMed
  44. Bovenzi M, Della Vedova A, Nataletti P ym. Work-related disorders of the upper limb in female workers using orbital sanders. Int Arch Occup Environ Health 2005;78:303-10 «PMID: 15791474»PubMed
  45. Buchbinder R, Green SE, Youd JM ym. Shock wave therapy for lateral elbow pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD003524
  46. Buchbinder R, Johnston RV, Barnsley L ym. Surgery for lateral elbow pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;3:CD003525
  47. Chung B, Wiley JP, Rose MS. Long-term effectiveness of extracorporeal shockwave therapy in the treatment of previously untreated lateral epicondylitis. Clin J Sport Med 2005;15:305-12 «PMID: 16162988»PubMed
  48. Claes F, Bernsen H, Meulstee J ym. Carpal tunnel syndrome diagnosed by general practitioners: an observational study. Neurol Sci 2012;33:1079-81 «PMID: 22198648»PubMed
  49. Cowan J, Makanji H, Mudgal C ym. Determinants of return to work after carpal tunnel release. J Hand Surg Am 2012;37:18-27 «PMID: 22137062»PubMed
  50. Dammers JW, Veering MM, Vermeulen M. Injection with methylprednisolone proximal to the carpal tunnel: randomised double blind trial. BMJ 1999;319:884-6 «PMID: 10506042»PubMed
  51. De Smet L. Value of some clinical provocative tests in carpal tunnel syndrome: do we need electrophysiology and can we predict the outcome? Hand Clin 2003;19:387-91 «PMID: 12945635»PubMed
  52. Dias JJ, Bhowal B, Wildin CJ ym. Carpal tunnel decompression. Is lengthening of the flexor retinaculum better than simple division? J Hand Surg Br 2004;29:271-6
  53. D'Vaz AP, Ostor AJ, Speed CA ym. Pulsed low-intensity ultrasound therapy for chronic lateral epicondylitis: a randomized controlled trial. Rheumatology (Oxford) 2006;45:566-70
  54. Faes M, van den Akker B, de Lint JA ym. Dynamic extensor brace for lateral epicondylitis. Clin Orthop Relat Res 2006;442:149-57 «PMID: 16394754»PubMed
  55. Fan ZJ, Silverstein BA, Bao S ym. Quantitative exposure-response relations between physical workload and prevalence of lateral epicondylitis in a working population. Am J Ind Med 2009;52:479-90 «PMID: 19347903»PubMed
  56. Ferry S, Hannaford P, Warskyj M ym. Carpal tunnel syndrome: a nested case-control study of risk factors in women. Am J Epidemiol 2000;151:566-74 «PMID: 10733038»PubMed
  57. Feuerstein M, Huang GD, Ortiz JM ym. Integrated case management for work-related upper-extremity disorders: impact of patient satisfaction on health and work status. J Occup Environ Med 2003;45:803-12 «PMID: 12915782»PubMed
  58. Garland H, Langworth EP, Taverner D ym. Surgical treatment for the carpal tunnel syndrome. Lancet 1964;1:1129-30 «PMID: 14132628»PubMed
  59. Gerr F, Marcus M, Ensor C ym. A prospective study of computer users: I. Study design and incidence of musculoskeletal symptoms and disorders. Am J Ind Med 2002;41:221-35
  60. Gerritsen AA, de Vet HC, Scholten RJ ym. Splinting vs surgery in the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:1245-51 «PMID: 12215131»PubMed
  61. Gilberts EC, Beekman WH, Stevens HJ ym. Prospective randomized trial of open versus percutaneous surgery for trigger digits. J Hand Surg Am 2001;26:497-500 «PMID: 11418913»PubMed
  62. Gomes I, Becker J, Ehlers JA ym. Prediction of the neurophysiological diagnosis of carpal tunnel syndrome from the demographic and clinical data. Clin Neurophysiol 2006;117:964-71 «PMID: 16516550»PubMed
  63. Goodyear-Smith F, Arroll B. What can family physicians offer patients with carpal tunnel syndrome other than surgery? A systematic review of nonsurgical management. Ann Fam Med 2004;2:267-73 «PMID: 15209206»PubMed
  64. Gosens T, Peerbooms JC, van Laar W ym. Ongoing positive effect of platelet-rich plasma versus corticosteroid injection in lateral epicondylitis: a double-blind randomized controlled trial with 2-year follow-up. Am J Sports Med 2011;39:1200-8 «PMID: 21422467»PubMed
  65. Green S, Buchbinder R, Barnsley L ym. Acupuncture for lateral elbow pain. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD003527
  66. Green TP, Kallio M, Clarke MRA, Pathak P, Lesonen V, Tolonen U. Carpal tunnel syndrome d iagnosis: validation of a clinic-based nerve conduction measurement device. J. Biomedical Science and Engineering 2011;4:280-6
  67. Hansen TB, Dalsgaard J, Meldgaard A ym. A prospective study of prognostic factors for duration of sick leave after endoscopic carpal tunnel release. BMC Musculoskelet Disord 2009;10:144 «PMID: 19930598»PubMed
  68. Harris C, Eisen EA, Goldberg R ym. 1st place, PREMUS best paper competition: workplace and individual factors in wrist tendinosis among blue-collar workers--the San Francisco study. Scand J Work Environ Health 2011;37:85-98 «PMID: 21298225»PubMed
  69. Haukka E, Leino-Arjas P, Viikari-Juntura E ym. A randomised controlled trial on whether a participatory ergonomics intervention could prevent musculoskeletal disorders. Occup Environ Med 2008;65:849-56 «PMID: 18417560»PubMed
  70. Heebner ML, Roddey TS. The effects of neural mobilization in addition to standard care in persons with carpal tunnel syndrome from a community hospital. J Hand Ther 2008;21:229-40; quiz 241
  71. Horng YS, Hsieh SF, Tu YK ym. The comparative effectiveness of tendon and nerve gliding exercises in patients with carpal tunnel syndrome: a randomized trial. Am J Phys Med Rehabil 2011;90:435-42 «PMID: 21430512»PubMed
  72. Hui AC, Wong S, Leung CH ym. A randomized controlled trial of surgery vs steroid injection for carpal tunnel syndrome. Neurology 2005;64:2074-8 «PMID: 15985575»PubMed
  73. Huisstede BM, Hoogvliet P, Randsdorp MS ym. Carpal tunnel syndrome. Part I: effectiveness of nonsurgical treatments--a systematic review. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:981-1004 «PMID: 20599038»PubMed
  74. Jarvik JG, Comstock BA, Kliot M ym. Surgery versus non-surgical therapy for carpal tunnel syndrome: a randomised parallel-group trial. Lancet 2009;374:1074-81 «PMID: 19782873»PubMed
  75. Ketola R, Toivonen R, Häkkänen M ym. Effects of ergonomic intervention in work with video display units. Scand J Work Environ Health 2002;28:18-24 «PMID: 11871848»PubMed
  76. Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E ym. Incidence of tenosynovitis or peritendinitis and epicondylitis in a meat-processing factory. Scand J Work Environ Health 1991;17:32-7
  77. LaJoie AS, McCabe SJ, Thomas B ym. Determining the sensitivity and specificity of common diagnostic tests for carpal tunnel syndrome using latent class analysis. Plast Reconstr Surg 2005;116:502-7 «PMID: 16079681»PubMed
  78. Latko WA, Armstrong TJ, Franzblau A ym. Cross-sectional study of the relationship between repetitive work and the prevalence of upper limb musculoskeletal disorders. Am J Ind Med 1999;36:248-59 «PMID: 10398933»PubMed
  79. Leclerc A, Landre MF, Chastang JF ym. Upper-limb disorders in repetitive work. Scand J Work Environ Health 2001;27:268-78 «PMID: 11560341»PubMed
  80. Lincoln AE, Vernick JS, Ogaitis S ym. Interventions for the primary prevention of work-related carpal tunnel syndrome. Am J Prev Med 2000;18:37-50 «PMID: 10793280»PubMed
  81. Luopajärvi T, Kuorinka I, Virolainen M ym. Prevalence of tenosynovitis and other injuries of the upper extremities in repetitive work. Scand J Work Environ Health 1979;5 suppl 3:48-55
  82. Ly-Pen D, Andréu JL, de Blas G ym. Surgical decompression versus local steroid injection in carpal tunnel syndrome: a one-year, prospective, randomized, open, controlled clinical trial. Arthritis Rheum 2005;52:612-9 «PMID: 15692981»PubMed
  83. Martimo KP, Shiri R, Miranda H ym. Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workers with upper-extremity disorders--a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2010;36:25-33 «PMID: 19960145»PubMed
  84. Martinez-Silvestrini JA, Newcomer KL, Gay RE ym. Chronic lateral epicondylitis: comparative effectiveness of a home exercise program including stretching alone versus stretching supplemented with eccentric or concentric strengthening. J Hand Ther 2005;18:411-9, quiz 420 «PMID: 16271688»PubMed
  85. Meijer EM, Sluiter JK, Heyma A ym. Cost-effectiveness of multidisciplinary treatment in sick-listed patients with upper extremity musculoskeletal disorders: a randomized, controlled trial with one-year follow-up. Int Arch Occup Environ Health 2006;79:654-64 «PMID: 16506042»PubMed
  86. Morken T, Moen B, Riise T, Hauge SHV, Holien S, Langedrag A, Olson HO, Pedersen S, Saue ILL, Seljebo GM, Thoppil V. Effects of a training program to improve musculoskeletal health among industrial workers - effects of supervisors role in the intervention. International Journal of Industrial Ergonomics 2002;30:15-127
  87. Murphy D, Failla JM, Koniuch MP. Steroid versus placebo injection for trigger finger. J Hand Surg Am 1995;20:628-31
  88. Naranjo A, Ojeda S, Araña V ym. Usefulness of clinical findings, nerve conduction studies and ultrasonography to predict response to surgical release in idiopathic carpal tunnel syndrome. Clin Exp Rheumatol 2009;27:786-93 «PMID: 19917161»PubMed
  89. Nordstrom DL, Vierkant RA, DeStefano F ym. Risk factors for carpal tunnel syndrome in a general population. Occup Environ Med 1997;54:734-40
  90. O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003219 «PMID: 12535461»PubMed
  91. Palmer KT, Harris EC, Linaker C ym. Effectiveness of community- and workplace-based interventions to manage musculoskeletal-related sickness absence and job loss: a systematic review. Rheumatology (Oxford) 2012;51:230-42
  92. Parot-Schinkel E, Roquelaure Y, Ha C ym. Factors affecting return to work after carpal tunnel syndrome surgery in a large French cohort. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:1863-9 «PMID: 22032220»PubMed
  93. Peerbooms JC, Sluimer J, Bruijn DJ ym. Positive effect of an autologous platelet concentrate in lateral epicondylitis in a double-blind randomized controlled trial: platelet-rich plasma versus corticosteroid injection with a 1-year follow-up. Am J Sports Med 2010;38:255-62 «PMID: 20448192»PubMed
  94. Peters-Veluthamaningal C, van der Windt DA, Winters JC ym. Corticosteroid injection for de Quervain's tenosynovitis. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD005616
  95. Peters-Veluthamaningal C, Winters J, Groenier KH ym. Randomised controlled trial of local corticosteroid injections for carpal tunnel syndrome in general practice. BMC Fam Pract 2010;11:54 «PMID: 20670438»PubMed
  96. Peters-Veluthamaningal C, Winters JC, Groenier KH ym. Randomised controlled trial of local corticosteroid injections for de Quervain's tenosynovitis in general practice. BMC Musculoskelet Disord 2009;10:131 «PMID: 19860883»PubMed
  97. Phalen GS. The carpal-tunnel syndrome. Clinical evaluation of 598 hands. Clin Orthop Relat Res 1972;83:29-40 «PMID: 5014825»PubMed
  98. Pienimäki T, Karinen P, Kemilä T ym. Long-term follow-up of conservatively treated chronic tennis elbow patients. A prospective and retrospective analysis. Scand J Rehabil Med 1998;30:159-66
  99. Pienimäki T, Tarvainen T, Siira P, Vanharanta H. Progressive strengthening and stretching exercised and ultrasound for chronic lateral epicondylitis. Physiotherapy 1996;82:522-30
  100. Pinar L, Enhos A, Ada S ym. Can we use nerve gliding exercises in women with carpal tunnel syndrome? Adv Ther 2005;22:467-75 «PMID: 16418156»PubMed
  101. Placzek R, Drescher W, Deuretzbacher G ym. Treatment of chronic radial epicondylitis with botulinum toxin A. A double-blind, placebo-controlled, randomized multicenter study. J Bone Joint Surg Am 2007;89:255-60 «PMID: 17272437»PubMed
  102. Racasan O, Dubert T. The safest location for steroid injection in the treatment of carpal tunnel syndrome. J Hand Surg Br 2005;30:412-4 «PMID: 15950338»PubMed
  103. Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus criteria for the classification of carpal tunnel syndrome in epidemiologic studies. Am J Public Health 1998;88:1447-51 «PMID: 9772842»PubMed
  104. Rivilis I, Van Eerd D, Cullen K ym. Effectiveness of participatory ergonomic interventions on health outcomes: a systematic review. Appl Ergon 2008;39:342-58 «PMID: 17988646»PubMed
  105. Sato ES, Gomes Dos Santos JB, Belloti JC ym. Treatment of trigger finger: randomized clinical trial comparing the methods of corticosteroid injection, percutaneous release and open surgery. Rheumatology (Oxford) 2012;51:93-9
  106. Scholten RJ, Mink van der Molen A, Uitdehaag BM ym. Surgical treatment options for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003905
  107. Shiri R, Heliövaara M, Moilanen L ym. Associations of cardiovascular risk factors, carotid intima-media thickness and manifest atherosclerotic vascular disease with carpal tunnel syndrome. BMC Musculoskelet Disord 2011;12:80 «PMID: 21521493»PubMed
  108. Shiri R, Kausto J, Martimo KP ym. Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2013;39:37-45 «PMID: 22538838»PubMed
  109. Shiri R, Martimo KP, Miranda H ym. The effect of workplace intervention on pain and sickness absence caused by upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2011;37:120-8 «PMID: 21218270»PubMed
  110. Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work load factors and carpal tunnel syndrome: a population-based study. Occup Environ Med 2009;66:368-73 «PMID: 19451144»PubMed
  111. Silverstein B, Fan ZJ, Smith CK ym. Gender adjustment or stratification in discerning upper extremity musculoskeletal disorder risk? Scand J Work Environ Health 2009;35:113-26
  112. Smidt N, Assendelft WJ, Arola H ym. Effectiveness of physiotherapy for lateral epicondylitis: a systematic review. Ann Med 2003;35:51-62 «PMID: 12693613»PubMed
  113. Smidt N, Assendelft WJ, van der Windt DA ym. Corticosteroid injections for lateral epicondylitis: a systematic review. Pain 2002;96:23-40
  114. Smidt N, van der Windt DA, Assendelft WJ ym. Corticosteroid injections, physiotherapy, or a wait-and-see policy for lateral epicondylitis: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:657-62
  115. Staples MP, Forbes A, Ptasznik R ym. A randomized controlled trial of extracorporeal shock wave therapy for lateral epicondylitis (tennis elbow). J Rheumatol 2008;35:2038-46
  116. Strickland JW, Gozani SN. Accuracy of in-office nerve conduction studies for median neuropathy: a meta-analysis. J Hand Surg Am 2011;36:52-60 «PMID: 21131139»PubMed
  117. Struijs PA, Korthals-de Bos IB, van Tulder MW ym. Cost effectiveness of brace, physiotherapy, or both for treatment of tennis elbow. Br J Sports Med 2006;40:637-43; discussion 643
  118. Struijs PA, Smidt N, Arola H ym. Orthotic devices for the treatment of tennis elbow. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD001821
  119. Tal-Akabi A, Rushton A. An investigation to compare the effectiveness of carpal bone mobilisation and neurodynamic mobilisation as methods of treatment for carpal tunnel syndrome. Man Ther 2000;5:214-22 «PMID: 11052900»PubMed
  120. Tan V, Sandford F, Stevenson M ym. Hand-held nerve conduction device in carpal tunnel syndrome: a prospective study. Muscle Nerve 2012; 45:635-41PMID: 22499088
  121. Tanaka S, Wild DK, Cameron LL ym. Association of occupational and non-occupational risk factors with the prevalence of self-reported carpal tunnel syndrome in a national survey of the working population. Am J Ind Med 1997;32:550-6 «PMID: 9327082»PubMed
  122. Taras JS, Raphael JS, Pan WT ym. Corticosteroid injections for trigger digits: is intrasheath injection necessary? J Hand Surg Am 1998;23:717-22 «PMID: 9708388»PubMed
  123. Tetro AM, Evanoff BA, Hollstien SB ym. A new provocative test for carpal tunnel syndrome. Assessment of wrist flexion and nerve compression. J Bone Joint Surg Br 1998;80:493-8 «PMID: 9619944»PubMed
  124. Tolonen U, Kallio M, Ryhänen J ym. A handheld nerve conduction measuring device in carpal tunnel syndrome. Acta Neurol Scand 2007;115:390-7 «PMID: 17511847»PubMed
  125. Tonks JH, Pai SK, Murali SR. Steroid injection therapy is the best conservative treatment for lateral epicondylitis: a prospective randomised controlled trial. Int J Clin Pract 2007;61:240-6 «PMID: 17166184»PubMed
  126. Ucan H, Yagci I, Yilmaz L ym. Comparison of splinting, splinting plus local steroid injection and open carpal tunnel release outcomes in idiopathic carpal tunnel syndrome. Rheumatol Int 2006;27:45-51 «PMID: 16871409»PubMed
  127. van der Windt DA, van der Heijden GJ, van den Berg SG ym. Ultrasound therapy for musculoskeletal disorders: a systematic review. Pain 1999;81:257-71
  128. van Rijn R, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and specific disorders at the elbow: a systematic literature review. Rheumatology (Oxford) 2009;48:528-36
  129. van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and the carpal tunnel syndrome--a systematic review. Scand J Work Environ Health 2009;35:19-36 «PMID: 19277433»PubMed
  130. Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001552 «PMID: 18843618»PubMed
  131. Verhagen AP, Karels C, Bierma-Zeinstra SM ym. Ergonomic and physiotherapeutic interventions for treating work-related complaints of the arm, neck or shoulder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003471 «PMID: 16856010»PubMed
  132. Verhagen AP, Karels C, Bierma-Zeinstra SM ym. Exercise proves effective in a systematic review of work-related complaints of the arm, neck, or shoulder. J Clin Epidemiol 2007;60:110-7
  133. Vermeulen SJ, Anema JR, Schellart AJ ym. A participatory return-to-work intervention for temporary agency workers and unemployed workers sick-listed due to musculoskeletal disorders: results of a randomized controlled trial. J Occup Rehabil 2011;21:313-24 «PMID: 21336673»PubMed
  134. Wieslander G, Norbäck D, Göthe CJ ym. Carpal tunnel syndrome (CTS) and exposure to vibration, repetitive wrist movements, and heavy manual work: a case-referent study. Br J Ind Med 1989;46:43-7 «PMID: 2920142»PubMed
  135. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMedViikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed