Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Keskeinen sanoma
Aiheen rajaus
Tavoitteet
Kohderyhmät
Määritelmät
Esiintyminen
Riskitekijät
- Työperäiset riskitekijät
- Yksilölliset riskitekijät
Ehkäisy
Diagnostiikka
Hoidon periaatteet
Epikondyliitti
- Diagnoosi
- Kliininen tutkiminen ja testit
- Diagnostiset kriteerit
- Erotusdiagnostiikka
- Hoito
- Kirurginen hoito
Ranteen ja käden jännetulehdukset
- Diagnoosi
- Kliininen tutkimus ja testit
- Diagnostiset kriteerit
- Erotusdiagnostiikka
- Hoito
- Kirurginen hoito
Käden tai kyynärvarren paikallinen kipu (epäspesifiset kiputilat)
- Diagnoosi
- Kliininen tutkiminen ja testit
- Hoito
Rannekanavaoireyhtymä
- Diagnoosi
- Kliininen tutkiminen ja testit
- Diagnostiset kriteerit
- Erotusdiagnostiikka
- Neurofysiologiset tutkimukset
- Hoito
- Kirurginen hoito
Kuvantamistutkimukset
Käden ja kyynärvarren sairauksien ennuste
Kuntoutus ja työhön paluun tuki
Ammattitautidiagnostiikka
- Ammattitautidiagnostiikan porrastus
Arviointikriteerit
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä
Vastuun rajaus
Tiedonhakukäytäntö
Kirjallisuutta

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käypä hoito

10.5.2013

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Tiivistelmä suomeksi «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet»3 ja englanniksi «Repetitive strain injuries of the hand and forearm»4
Duodecimin verkkokurssi: Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen «http://www.terveysportti.fi/kotisivut/tentti.nayta?p_tentti=1036»1

Keskeinen sanoma

Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien tärkeimpiä työhön liittyviä riskitekijöitä ovat työliikkeiden toistuvuus «Työliikkeiden suuri toistuvuus ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B, käden voimien käyttö «Käden suuren puristusvoiman käyttö ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B ja ranteiden taivutusasennot.
Työperäisten tekijöiden lisäksi rasitussairauksien syntyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät, kuten ylipaino rannekanavaoireyhtymän «Ylipaino lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»A ja tupakointi epikondyliitin riskitekijöinä «Tupakointi saattaa lisätä epikondyliitin riskiä.»C.
Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien kulku vaihtelee. Valtaosa tapauksista parantuu muutamassa viikossa, jos rasitustekijän vaikutus lakkaa. Sairauksien toistuminen on tavallista, ja pieni osa tapauksista kroonistuu.
Lääkityksen tavoitteena on kivun turvallinen hoito, jolloin ensisijaisia vaihtoehtoja ovat parasetamoli ja paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet «Paikalliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) näyttävät lyhytaikaisesti lievittävän epikondyliittikipua haittojen jäädessä vähäisiksi.»B.
Pitkittyneessä jännetuppitulehduksessa ja rannekanavaoireyhtymässä voidaan harkita glukokortikoidiruiskehoitoa. Epikondyliitin hoitoon glukokortikoidiruiskeita ei suositella, koska niiden käyttö lisää kiputilan uusiutumista 3–12 kuukauden aikana «Paikallinen kortikosteroidiruiske auttaa lyhytaikaisesti (alle 6 viikkoa) epikondyliittikivun lievityksessä. Pidemmällä aikavälillä (3-12 kuukautta) steroidihoito lisää uusiutumisia. Tarkkaavainen seuranta sekä fysioterapia johtavat steroidihoitoa useammin oireettomuuteen.»A.
Rannekanavaoireyhtymä edellyttää leikkaushoidon harkintaa, jos konservatiivinen hoito ei tuota tulosta tai oireet ovat voimakkaita tai eteneviä «Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän itsearvioitua toipumista paremmin kuin rannetta immobilisoiva lastahoito.»B. Muissa rasitussairauksissa leikkaushoitoa tarvitaan harvoin.
Lääkärin yhteydenpito esimieheen potilaan luvalla, työjärjestelyt ja työfysioterapeutin antama tuki vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa «Hoitavan lääkärin yhteydenpito esimieheen sekä fysioterapeutin työpaikkainterventio ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa.»B
Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä interventioilla (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia, työjärjestelyt) voidaan vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja «Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia ja työpaikalla tehtävät järjestelyt) voidaan ilmeisesti vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.
Osasairausvapaan avulla voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.
Jännetuppitulehdus, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä voivat olla korvauksen aiheita fysikaalisen tekijän aiheuttamina ammattitauteina.

Aiheen rajaus

Suosituksessa käsitellään kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden rasitussairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.
Olkapään sairaudet ja yläraajan urheiluvammat jäävät tämän suosituksen ulkopuolelle.
Nivelrikko, useimmat yläraajan hermopinnetilat ja tärinätauti eivät myöskään kuulu suosituksen aiheisiin, ja ne mainitaan vain erotusdiagnostiikkaa käsiteltäessä.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteina ovat
- yläraajan rasitussairauksien ilmaantuvuuden ja niistä aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentäminen ehkäisyä tehostamalla
- yläraajan rasitussairauksien diagnostiikan ja hoidon yhtenäistäminen
- ammattitautien toteaminen ja oikea määrittäminen yläraajan rasitussairauksissa.

Kohderyhmät

Suosituksen kohderyhmänä ovat
- yläraajan rasitussairauksien ehkäisyyn ja hoitoon osallistuva työterveyshuollon ja muun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö sekä vakuutuslääkärit
- työsuojeluhenkilöstö ja työnantajat.

Määritelmät

Yläraajan rasitussairauksilla tarkoitetaan kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät liialliseen kuormitukseen. Kuormituksen lisäksi monet yksilölliset tekijät vaikuttavat yläraajasairauksien kehittymiseen ja kulkuun. Yläraajan rasitussairauksien syntymekanismit tunnetaan vain osittain «Werner RA, Andary M. Carpal tunnel syndrome: pathophysiology and clinical neurophysiology. Clin Neurophysiol 2002;113:1373-81 »1, «Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32»2. Yläraajan rasitussairauksia ovat seuraavat:
- Käden, ranteen ja kyynärvarren jännetulehdukset:
  - Jännetuppitulehdus on jännetupen tai sitä ympäröivän sidekudoksen ödeema, hypertrofia tai fibroosi. Jänteen kulku jännetupen sisällä voi vaikeutua, jolloin syntyy ahtauttava jännetuppitulehdus. Sormen koukistajajänteessä ahtauttava jännetuppitulehdus voi oirehtia napsusormena. De Quervainin tauti taas on peukalon pitkän loitontajan ja lyhyen ojentajan ahtauttava jännetuppitulehdus.
  - Peritendiniitti eli jänteen vieruskudostulehdus on jännettä ympäröivän sidekudoksen tai lihas-jänneliitoksen tulehdus jännetupettomalla alueella.
  - Insertiotendiniitti on jänteen kiinnittymiskohdan tulehdus.
- Epikondyliitti on kiputila (insertiotendiniitti) jänteiden kiinnittymiskohdassa olkaluun sivunastassa.
- Rannekanavaoireyhtymä on keskihermon pinnetila, jossa tyypillisenä oireena on puutuminen peukalon, etu- ja keskisormen ja nimettömän alueella.
- Suuri osa perusterveydenhuollossa hoidettavista yläraajan rasitusperäisistä kiputiloista ei täytä edellä mainittujen spesifisten sairauksien kriteerejä. Tällöin diagnoosina on käden tai kyynärvarren paikallinen (epäspesifinen) kipu.

Esiintyminen

Brittiläisessä väestötutkimuksessa yläraajan rasitussairauksien esiintyvyydet olivat seuraavat:
- käden tai ranteen tenosynoviitit: miehillä 1,1 % ja naisilla 2,2 %
- de Quervainin tauti: miehillä 0,5 % ja naisilla 1,3 %
- lateraalinen epikondyliitti: miehillä 1,3 % ja naisilla 1,1 % «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »3.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys Suomessa oli miehillä 2,1 % ja naisilla 5,3 %. Suomalaisessa aineistossa epikondyliittejä esiintyi yhtä usein naisilla ja miehillä ja lateraalisen epikondyliitin esiintyvyys oli 1,1 % ja mediaalisen 0,3 % «Gerritsen AA, Korthals-de Bos IB, Laboyrie PM ym. Splinting for carpal tunnel syndrome: prognostic indicators of success. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1342-4 »4.
Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan toistotyö on viime vuosina lisääntynyt, ja vuonna 2009 kaikkiaan 33 % Suomen työssäkäyvistä teki useita kertoja minuutissa samanlaisena toistuvia työliikkeitä 1–2 tuntia päivässä. Oman ilmoituksensa mukaan 17 % työntekijöistä käytti käden voimaa vaativia puristus- tai kiertämisotteita työssään vähintään tunnin päivässä.
Yläraajan rasitussairauksien ilmaantuvuus ei näytä olevan pienenemässä. Spesifisten rasitussairauksien lisäksi erilaiset paikalliset yläraajan kiputilat aiheuttavat runsaasti lääkärikäyntejä etenkin avohoidossa. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Yläraajasairaudet avohoidon käyntisyynä (2003-2005)»1 .

Riskitekijät

Työperäiset riskitekijät

Käden suuren puristusvoiman käyttö «Käden suuren puristusvoiman käyttö ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B ja työliikkeiden runsas toistuvuus ilmeisesti suurentavat ranteen seudun jännetulehdusten «Toistuvat ja voimaa vaativat työt ilmeisesti lisäävät ranteen seudun tenosynoviitin ja peritendiniitin riskiä.»B, epikondyliitin «Toistuvat ja voimaa vaativat työt ilmeisesti lisäävät epikondyliitin riskiä.»B ja rannekanavaoireyhtymän «Työliikkeiden suuri toistuvuus ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»Briskiä. Yhdessä esiintyessään ne myös voimistavat toistensa vaikutuksia. Tärisevien työkalujen käyttöön liittyy ilmeisesti myös suurentunut rannekanavaoireyhtymän riski «Tärisevien työkalujen käyttö ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B joskaan ei tiedetä varmasti, kumpi on tärkeämpi riskitekijä, itse tärinä vai työkalun käytön edellyttämä puristusvoiman käyttö. Ranteen taipuneet asennot lisäävät rannekanavan sisäistä painetta, mutta epidemiologinen näyttö niiden merkityksestä on heikkoa.
Tietokoneen käyttö ei näytä suurentavan rannekanavaoireyhtymän riskiä «Tietokoneen käyttö ei ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B.
Tiivistelmä fyysisten kuormitustekijöiden yhteyksistä yläraajan rasitussairauksiin on taulukossa «Fyysisten kuormitustekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin.»1.

Taulukko 1. Fyysisten kuormitustekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin.
Kuormitustekijä	Ranteen ja käden jännetulehdukset	Epikondyliitti	Rannekanavaoireyhtymä
++ = vahva yhteys todettu useissa tutkimuksissa. + = yhteys on todettu useissa tutkimuksissa. +/- = yhteys on epävarma tai tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. - = yhteyttä ei ole voitu osoittaa. ? = yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu.
Voimankäyttö	+	+	+
Työliikkeiden toistuvuus	+	+	+
Ranteen asento, puristus- tai pinsettiote	+	+	+
Käteen kohdistuva tärinä	?	?	+
Kuormitustekijöiden yhdistelmät	++	++	++

Yksilölliset riskitekijät

Rannekanavaoireyhtymälle altistavia tekijöitä ovat ylipaino «Ylipaino lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»A, raskaus, diabetes, nivelreuma, hypotyreoosi ja munuaissairaudet. Rannekanavaoireyhtymä voi ilmaantua rannemurtuman jälkeen. Ylipaino saattaa suurentaa mediaalisen epikondyliitin riskiä «Ylipaino saattaa lisätä mediaalisen epikondyliitin riskiä.»C Tupakointi taas saattaa suurentaa epikondyliittien «Tupakointi saattaa lisätä epikondyliitin riskiä.»C ja rannekanavaoireyhtymän «Tupakointi saattaa lisätä rannekanavaoireyhtymän riskiä.»C riskiä.
Nivelreumaa sairastavilla esiintyy yleisesti jännetuppitulehduksia, epikondyliittejä ja rannekanavaoireyhtymää «Gray RG, Gottlieb NL. Hand flexor tenosynovitis in rheumatoid arthritis. Prevalence, distribution, and associated rheumatic features. Arthritis Rheum 1977;20:1003-8 »5.
Aikaisemmin sairastettu ranteen jännetuppitulehdus saattaa suurentaa riskiä saada sairaus uudelleen samassa työssä.

Ehkäisy

Rasitussairauksien ehkäisyssä tavoitteena on sairastumisen vaaran vähentäminen vaikuttamalla työkuormitukseen.
Elämäntapatekijöillä saattaa olla yhteyksiä käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin. Selvin näyttö on rannekanavaoireyhtymän ja ylipainon yhteydestä, joten painonhallinnalla voi olla merkitystä sairauden ehkäisyssä ja oireiden hallinnassa.
Osallistavan ergonomian ja koulutuksen avulla ei ilmeisesti voida pienentää rasitussairauksien ilmaantuvuutta «Osallistavaan toimintatapaan perustuvilla työpaikalla toteutettavilla työntekijöihin kohdistuvilla ergonomia- ja koulutusinterventioilla ei ilmeisesti voida vähentää yläraajaoireiden esiintyvyyttä.»C. Ergonomialla mahdollisesti voidaan vähentää epämukavuuden tuntemuksia toimistotyössä lyhytaikaisesti «Osallistavaan toimintatapaan perustuvilla työpaikalla toteutettavilla työntekijöihin kohdistuvilla ergonomia- ja koulutusinterventioilla ei ilmeisesti voida vähentää yläraajaoireiden esiintyvyyttä.»C.
Riskitekijöitä koskevan tiedon perusteella suositellaan, että yläraajan rasitussairauksia ehkäistäisiin pitämällä työliikkeiden toistuvuus, käden voimankäyttö ja muut riskitekijät kohtuullisina. Kiputiloista aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää vaikuttamalla yleisesti tunnettuihin riskitekijöihin, joita ovat
- työliikkeiden suuri toistuvuus (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Miten toistoliikkeitä vähennetään työssä»2)
- lihasvoiman runsas käyttö (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Miten käden voiman käyttöä vähennetään työliikkeissä»3)
- ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot
- olkavarren kohoasennot
- terävien reunojen painevaikutus (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Paikallinen mekaaninen paine»4)
- kylmä (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Lämpöolojen terveysvaikutukset; kylmä»5)
- tärinä (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Tärisevä työkalu»6).
Työterveyshuollon toimintamuotoja rasitussairauksien ehkäisyssä ovat työpaikkaselvitykset ja niiden pohjalta annettavat toimenpidesuositukset, työntekijöiden terveydentilan seuranta ja toimet, joihin työpaikoilla ryhdytään sairastumisen yhteydessä.
Työpaikkoihin kohdistuvia toimia tukevat seuraavat fyysisiin kuormitustekijöihin ja ergonomiaan liittyvät Suomen lait ja säädökset. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Linkit lakeihin»7:
- käteen kohdistuvaa tärinää koskeva direktiivi
- valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (VNP 1998)
- valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (VNP 1993) ja
- valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (VNP 1993).
Säädöksiin ei sisälly ohjearvoja käden voimien käytöstä, työliikkeiden toistuvuudesta tai kehon asennoista. Voimankäytön rajoista ja yksilön voimantuotosta on taustatietoa koneturvallisuusstandardeissa «SFS-EN 1005-3. Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat. Safety of machinery. Human physical performance. Part 3: Recommended force limits for machi»6.
Työhönsijoitustarkastuksissa työterveyshuolto voi suositella, ettei aikaisemmin rasitusvamman saaneita sijoitettaisi kättä rasittavaan työhön, jossa vaiva voisi uusiutua. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Riskinarviointi työpaikalla»8. Esimerkiksi jännetuppitulehduksia sairastaneen sijoittamista suurta voimankäyttöä ja työliikkeiden toistuvuutta sisältäviin tehtäviin kannattaa harkita tarkoin.
Uudet työntekijät totutetaan toistotyöhön vähitellen, jos se on mahdollista. Työkalujen tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Työkalujen valinnalla voidaan helpottaa yläraajojen työtä»9) ja riittävällä tauotuksella (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Neuvonta: tauotus»10) voidaan vähentää yläraajojen kuormitusta.
Vertailututkimuksissa ei ole saatu näyttöä terveisiin työntekijöihin kohdistettujen ergonomiainterventioiden (näppäimistön, hiiren ja rannetuen parantaminen, työpisteiden ja menetelmien parantaminen tai työjärjestelyt) vaikutuksista rannekanavaoireyhtymän ilmaantuvuuteen «Terveisiin työntekijöihin kohdistettujen ergonomiainterventioiden (näppäimistön, hiiren ja rannetuen parantaminen, työpisteiden ja menetelmien parantaminen tai työjärjestelyt) vaikutuksista rannekanavaoireyhtymän ilmaantuvuuteen ei ole luotettavaa, vertaileviin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.»D.

Diagnostiikka

Yläraajan rasitussairauksien diagnoosi perustuu ensisijaisesti esitietoihin, yksilöllisten ja fyysisten syytekijöiden tunnistamiseen, oireisiin ja kliinisiin löydöksiin.
Kliininen tutkimus aloitetaan inspektiolla ja kliinisillä testeillä. Palpaatio jätetään viimeiseksi, koska se voi tuottaa kipua ja vaikuttaa jännetestien tulkintaan.
Yläraajan tutkimuksessa kiinnitetään huomiota seuraaviin:
- verenkierto: väri- tai lämpöerot
- hermosto: lihassurkastumat, tuntohäiriöt, kliiniset testit, jänneheijasteet
- nivelet: nivelrikko, synoviitti
- jänne-lihasrakenteet: vastustetut isometriset testit, puristusvoimat.
Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin taustalla oleviin muihin, vakaviin syihin, joita ovat
- infektiot
- tuoreet vammat
- iskemia, esimerkiksi traumaperäinen yläraajan iskemia
- vakavat neurologiset syyt, esimerkiksi ALS tai MS-tauti
- artriitti
- reumasairaus
- muut kiputilat, esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome, CRPS), jossa laukaisevana tekijänä on yleensä vamma tai leikkaus.

Hoidon periaatteet

Potilaalle on hyvä korostaa, että vakavan sairauden merkkejä ei ole ja normaalien toimintojen, liikunnan ja kotiaskareiden jatkaminen on paranemisen kannalta suotuisaa.
Hoidon tavoitteina ovat kivun lievittäminen ja toimintakyvyn ja työkyvyn palauttaminen. Tehostettu hoito, johon kuuluvat potilaiden informointi, aktiivisuuden tukeminen ja suunnitelmalliset hoitoketjut, näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon kustannuksia «Tehostettu hoito-ohjelma (potilaiden informointi, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä sekä kustannuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa.»B.
Työn ja vapaa-ajan kuormitustekijät huomioidaan hoidon yhteydessä.
Jos työ vaatii yläraajan käyttöä siten, että käsi kipeytyy, lyhytaikainen (3–5 päivää) sairausloma akuutissa vaiheessa saattaa olla aiheellinen.
Lääkehoidon tavoitteena on kivun turvallinen hoito, jolloin ensisijaisia vaihtoehtoja ovat parasetamoli ja paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet «Paikalliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) näyttävät lyhytaikaisesti lievittävän epikondyliittikipua haittojen jäädessä vähäisiksi.»B.
Monista yläraajan rasitussairauksiin käytössä olevista hoitomuodoista puuttuu vertailevien tutkimusten antama näyttö, eikä niitä voida suositella laajaan käyttöön. Näyttö liikeharjoittelun, manuaalisten hoitojen ja hieronnan vaikutuksista «Konservatiivisten hoitomuotojen (ergonomia ja lastahoidot, tauotus, manuaaliset hoitomuodot, rentoutus ja biofeedback) vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa näyttöä vertailevista tutkimuksista yläraajan rasitussairauksien hoidossa.»D on vähäistä.
Työjärjestelyt, lääkärin yhteydenpito esimieheen potilaan suostumuksella ja työfysioterapeutin antama tuki ilmeisesti edistävät toimintakyvyn palautumista ja itse arvioitua tuottavuutta «Hoitavan lääkärin yhteydenpito esimieheen sekä fysioterapeutin työpaikkainterventio ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa.»B

Epikondyliitti

Diagnoosi

Tyypillinen oirekuva:
- Epikondyliittejä esiintyy sekä ulko- että sisäsivunastassa «Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164:1065-74 »7.
- Sivunastaan paikantuva kipu on epikondyliitissä tyypillistä, ja sitä ilmenee etenkin puristusotteen aikana, kun kyynärvarsi pidetään suorana.

Kliininen tutkiminen ja testit

Vastustetut isometriset testit tehdään kyynärvarsi suorana, siten että vastustetaan ranteen ojennusta (lateraalinen epikondyliitti) ja koukistusta (mediaalinen epikondyliitti) «Palmer K, Walker-Bone K, Linaker C ym. The Southampton examination schedule for the diagnosis of musculoskeletal disorders of the upper limb. Ann Rheum Dis 2000;59:5-11 »8. Positiivinen löydös on kipu jänteen kiinnittymiskohdassa.
Myös puristusvoiman mittaamista ja puristusotteessa ilmaantuvaa kipua voidaan käyttää diagnostisena ja toimintakykyä mittaavana testinä. Kätisyys vaikuttaa puristusvoimaan, ja 10 %:n puoliero puristusvoimassa on tavallista.

Diagnostiset kriteerit

Lateraalinen epikondyliitti «Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 »9: ranteen ojennusta vastustettaessa tuntuu kipua olkaluun ulkosivunastassa, ja samassa kohdassa todetaan palpaatioarkuus.
Mediaalinen epikondyliitti «Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 »9: ranteen koukistusta vastustettaessa tuntuu kipua olkaluun sisäsivunastassa, ja samassa kohdassa todetaan palpaatioarkuus

Erotusdiagnostiikka

Erotusdiagnostiikassa on huomioitava
- kyynärnivelen nivelrikko
- kyynärseudun ulnarisneuropatia
- proksimaaliset pleksusperäiset ja kaularangan hermojuuriin liittyvät syyt, esimerkiksi diskusprolapsi ja juuriaukkoahtauma
- värttinähermon syvän motorisen haaran äärimmäisen harvinainen pinnetila (Frohsen oireyhtymä) «Stanley J. Radial tunnel syndrome: a surgeon's perspective. J Hand Ther 2006;19:180-4»10, «Albrecht S, Cordis R, Kleihues H ym. Pathoanatomic findings in radiohumeral epicondylopathy. A combined anatomic and electromyographic study. Arch Orthop Trauma Surg 1997;116:157-63 »11, johon liittyy sormien ojennusheikkoutta.
ENMG on joskus tarpeen erotusdiagnostiikassa.

Hoito

Koska nostojen ja puristusotteiden tiedetään aiheuttavan epikondyliittia, niiden välttäminen on osa hoitoa.
Paikallisesti käytettävistä tulehduskipulääkkeistä on ilmeisesti lyhytaikaista hyötyä kivun hoidossa «Paikalliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) näyttävät lyhytaikaisesti lievittävän epikondyliittikipua haittojen jäädessä vähäisiksi.»B.
Näyttö suun kautta otettavien tulehduskipulääkkeiden hyödyistä on niukkaa, eikä niiden käyttö ole mahdollisten haittavaikutusten vuoksi suositeltavaa «Suun kautta otetuista tulehduskipulääkkeet (NSAID) saattavat lyhytaikaisesti lievittää epikondyliittikipua, mutta tulokset ovat ristiriitaisia, ja mahasuolikanavan haittavaikutukset lienevät yleisiä.»C.
Epikondyliitin hoitoon ei yleisesti suositella glukokortikoidiruiskeita, koska ne lisäävät kiputilan uusiutumista 3–12 kuukauden seurannassa ja koska tarkkaavainen seuranta ja fysioterapia johtavat glukokortikoidihoitoa useammin oireettomuuteen «Paikallinen kortikosteroidiruiske auttaa lyhytaikaisesti (alle 6 viikkoa) epikondyliittikivun lievityksessä. Pidemmällä aikavälillä (3-12 kuukautta) steroidihoito lisää uusiutumisia. Tarkkaavainen seuranta sekä fysioterapia johtavat steroidihoitoa useammin oireettomuuteen.»A. Paikallinen glukokortikoidiruiske lievittää lyhytaikaisesti (alle 6 viikkoa) epikondyliittikipua «Paikallinen kortikosteroidiruiske auttaa lyhytaikaisesti (alle 6 viikkoa) epikondyliittikivun lievityksessä. Pidemmällä aikavälillä (3-12 kuukautta) steroidihoito lisää uusiutumisia. Tarkkaavainen seuranta sekä fysioterapia johtavat steroidihoitoa useammin oireettomuuteen.»A.
Tutkimusnäyttö toiminnallisten tukien, kuten tarranauhan tai lastan, vaikuttavuudesta on epikondyliitin hoidossa vähäistä «Toiminnallisten tukien (kuten tenniskyynärpääsidoksen) vaikuttavuudesta epikondyliitin hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä vertailevista tutkimuksista.»D, «Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32»2, mutta niitä voidaan tarvittaessa käyttää kivun hoidossa.
Asteittain lisättävästä voimaharjoittelusta saattaa olla hyötyä kipuoireiden lievenemisen ja kroonisen epikondyliitin paranemisen kannalta, mutta tutkimusnäyttö asiasta on ristiriitaista «Asteittain nousevasta voimaharjoittelusta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä kipuoireisiin ja paranemiseen kroonisen epikondyliitin hoidossa, mutta tutkimusaineistot ovat pieniä ja näyttö ristiriitaista.»C, «Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32»2.
Sokkiaaltohoito ei vaikuta kroonisessa epikondyliitissä kipuoireisiin eikä toimintakykyyn «ESWT-hoito (sokkiaallot) ei ilmeisesti lievitä kipua tai paranna toimintakykyä kroonisen epikondyliitin hoidossa.»B.
Ultraäänihoidon vaikuttavuus on kyseenalainen, eivätkä sitä koskevat tutkimustulokset ole täysin yhdenmukaisia «Ultraäänihoito saattaa vähentää oireita kroonisessa epikondyliitissä. Hoitovaikutus on varsin pieni eivätkä tutkimustulokset ole täysin yhdenmukaisia.»C.
Akupunktio saattaa lievittää hetkellisesti epikondyliitin aiheuttamaa kipua «Akupunktio saattaa lievittää lyhytaikaisesti ( lt; 24 tuntia) epikondyliitin aiheuttamaa kipua.»C.
Yksittäisistä tutkimuksista on saatu näyttöä, että paikallisesti käytetty nitraattivoide «Pienimäki TT, Siira PT, Vanharanta H. Chronic medial and lateral epicondylitis: a comparison of pain, disability, and function. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:317-21 PubMed»12 ja botuliini «Botuliinitoksiini-injektiolla saattaa olla kroonisen lateraaliepikondyliitin paranemista edistävää vaikutusta lyhytkestoisessa (noin 3-4 kuukauden) seurannassa, mutta haittana voi olla sormien ojennusvoiman heikentymää tai pareesia.»C, «Paoloni JA, Appleyard RC, Nelson J ym. Topical nitric oxide application in the treatment of chronic extensor tendinosis at the elbow: a randomized, double-blinded, placebo-controlled clinical trial. A»13 saattavat olla tehokkaita kroonisen epikondyliittikivun hoidossa.
Verihiutaleplasmainjektiot saattavat vähentää lateraalisen epikondyliitin aiheuttamia oireita kroonisessa epikondyliitissä «Verihiutaleplasmainjektiot (Platelet rich plasma, PRP) saattavat vähentää lateraalisen epikondyliitin aiheuttamia oireita kortikosteroidiruiskeeseen verrattuna, mutta vertaileva näyttö lumelääkkeeseen ja muihin epikondyliitin hoitomuotoihin puuttuu.»C. Näyttö taudin luonnolliseen kulkuun verrattuna puuttuu.

Kirurginen hoito

Kirurgisen hoidon vaikuttavuudesta epikondyliitin hoidossa ei ole näyttöä vertailevista tutkimuksista, eikä leikkaukselle ole selviä aiheita «Kirurginen toimenpide saattaa vähentää konservatiiviseen hoitoon reagoimattoman lateraalisen epikondyliitin aiheuttamia oireita, mutta aiheesta ei ole kontrolloituja tutkimuksia.»D

Ranteen ja käden jännetulehdukset

Diagnoosi

Tyypillinen oirekuva:
- Tulehtuneen jänteen alueella esiintyy paikallista kipua ja joskus myös turvotusta.
- Ranteen liike on rajoittunut, tai ranne täysin lukossa.
- Ranteen ja käden liikuttelu pahentaa kipua.
- Oireet ovat pahimmillaan aamulla, ja helpottuvat kättä käytettäessä.

Kliininen tutkimus ja testit

Jännetulehduksia tutkitaan vastustetuilla isometrisillä testeillä, joissa vastustetaan kipeän jänteen liikettä (esim. ranteen koukistajan tai ojentajan tai peukalon jänne).
Napsusormea etsitään pyytämällä potilasta ojentamaan ja koukistamaan sormiaan ja tunnustelemalla kyhmyjä ja napsumista jänteessä.
Jännekyhmy aiheuttaa napsumista kulkiessaan jännetupen reunan alta.
De Quervainin taudissa kipu paikantuu processus styloideus radiin alueelle. Finkelsteinin testin «Wong SM, Hui AC, Tong PY ym. Treatment of lateral epicondylitis with botulinum toxin: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 2005;143:793-7 PubMed»14 tulos on positiivinen, jos kipu provosoituu processus styloideus radiin seutuun, kun rannetta käännetään ulnaarideviaatioon, siten että peukalo on koukistettuna nyrkin sisällä. Testi tehdään molemmille käsille samanaikaisesti ja siinä vertaillaan puolieroa.
Myös peritendiniiteissä oireina ovat kipu ja liikearkuus ja löydöksenä tavataan usein sukkulamaista turvotusta kyynärvarressa jänne-lihasliitoksen alueella. Yksi peritendiniitin muoto on kyynärvarren jänteenympärystulehdus (ns. Intersektiosyndrooma) «Kutsumi K, Amadio PC, Zhao C ym. Finkelstein's test: a biomechanical analysis. J Hand Surg Am 2005;30:130-5 »15 värttinäluun dorsaalipuolella, jossa peukalon pitkä loitontaja ja ranteen ojentajat risteävät. Jänteenympärystulehdus todetaan palpoimalla. Joskus jänteessä esiintyy myös ritinää.

Diagnostiset kriteerit

Tyypillinen kipuoire ja positiivinen löydös vastustetussa jännetestissä tai napsumista sormen koukistajajänteessä «Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 »9.

Erotusdiagnostiikka

Peukalon tyvinivelen (CMC I -nivelen) artroosi on tavallinen rannekivun syy. Nivelrikkoa voi tutkia huhmarkokeella «Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection syndrome in Buriram Hospital: a 4-yr prospective study. Am J Phys Med Rehabil 2001;80:656-61 »16: peukalon tyveä painetaan rannetta vasten ja pyöritetään kuin sauvaa huhmareessa. Kipu tai rahina ovat positiivisia löydöksiä «Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection syndrome in Buriram Hospital: a 4-yr prospective study. Am J Phys Med Rehabil 2001;80:656-61 »16.
Lunatummalasia (Kienböckin tauti) aiheuttaa ranteen kipua ja turvotusta erityisesti raskasta työtä tekeville miehille.
Jänneoireet voivat liittyä nivelreumaan ja muihin tulehduksellisiin nivelsairauksiin.

Hoito

Kuormitukseen vaikuttaminen ja paikallishoito kipugeeleillä «Paikalliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) näyttävät lyhytaikaisesti lievittävän epikondyliittikipua haittojen jäädessä vähäisiksi.»B ovat ensisijaisia hoitokeinoja jännetuppitulehduksessa. Lastahoitoa voidaan käyttää lyhytaikaisesti, jos se auttaa työssä selviytymistä.
Napsusormen hoidossa paikallinen glukokortikoidiruiskehoito saattaa lievittävää oireita useimmissa tapauksissa «Paikallinen kortikosteroidiruiske saattaa johtaa oireettomuuteen napsusormen hoidossa useammin kuin pelkkä puudutehoito.»Cja ruiske kannattaa antaa mieluummin jännetupen ympärille kuin sisäpuolelle «Kortikosteroidiruiske näyttää lievittävän oireita napsusormen hoidossa tehokkaammin, kun injektio annetaan jännetupen ympärille eikä tupen sisään.»B.
Paikallisella glukokortikoidiruiskeella kipuoireet näyttävät lievittyvän de Quervainin tenosynoviitissa, ja vakavat komplikaatiot lienevät harvinaisia «Paikallisella kortikosteroidiruiskeella kipuoireet näyttävät lievittyvän de Quervainin tenosynoviitissa. Vakavat komplikaatiot lienevät harvinaisia.»B.
Injektiotekniikasta de Quervainin taudissa on lisätietoja sähköisessä tausta-aineistossa «Injektiotekniikka de Quervainin taudissa»11.
Ritisevän jännetuppitulehduksen hoidossa aiemmin käytettyä hepariinihoitoa ei suositella, koska siihen liittyy anafylaktisen sokin vaara «Forman TA, Forman SK, Rose NE. A clinical approach to diagnosing wrist pain. Am Fam Physician 2005;72:1753-8 PubMed»17.

Kirurginen hoito

Pitkittynyt napsusormi saattaa vaatia kirurgista hoitoa. Napsusormen vapautustoimenpide, joka tehdään neulan avulla ihon läpi, näyttää vaikuttavan kipuun ja työhön paluuseen yhtä hyvin kuin avoin leikkaus «Neulan avulla ihon läpi tehtävä napsusormen vapautustekniikka näyttää vaikuttavan kipuun ja työhön paluuseen yhtä hyvin kuin avoin leikkaustekniikka.»B. Menetelmästä on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa ja se vaatii erityisosaamista.
Joissakin de Quervainin taudin kroonistuneissa tapauksissa tulee kysymykseen leikkaus (ahtautuneen jännetupen halkaisu) «Jappe U. Allergy to heparins and anticoagulants with a similar pharmacological profile: an update. Blood Coagul Fibrinolysis 2006;17:605-13 »18.

Käden tai kyynärvarren paikallinen kipu (epäspesifiset kiputilat)

Yläraajan alueella esiintyy paikallisia kiputiloja, joissa spesifisten rasitussairauksien tai muiden sairauksien diagnostiset kriteerit eivät täyty.
Taustalla voi olla vamma, venähdys tai rasitus.

Diagnoosi

Tyypillinen oirekuva:
- Paikallisille kiputiloille ovat tyypillisiä palpaatioarkuus muualla kuin jänteissä tai niiden kiinnittymiskohdissa ja vastustetuissa testeissä kivun tuntuminen lihasalueilla eikä jänteiden kiinnityskohdissa.

Kliininen tutkiminen ja testit

Diagnoosi perustuu spesifisten kiputilojen sulkemiseen pois.
Kliinisen tutkimuksen avulla suljetaan pois myös muut spesifiset tilat, kuten infektiot (esim. erysipelas) ja neurologiset poikkeavuudet. Erityisesti on huomioitava mahdolliset vakavat syyt.

Hoito

Paikallisten kipujen hoidossa periaatteet ovat samat kuin spesifisten tilojen hoidossa: työkuormituksen sopeuttaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja kivun turvallinen hoito tarpeen mukaan.

Rannekanavaoireyhtymä

Diagnoosi

Diagnostiikassa keskeistä on tunnistaa leikkaushoitoa vaativa rannekanavaoireyhtymä, jolle tyypillisiä piirteitä ovat oireiden voimakkuus, eteneminen ja peukalon motorinen heikkous (erityisesti peukalon lyhyen loitontajan heikkous). Hoitamaton, pitkälle edennyt rannekanavaoireyhtymä voi johtaa pysyvään lihasatrofiaan ja keskihermon alueen tuntopuutokseen.
Rannekanavaoireyhtymän diagnoosi on kliininen, ja se perustuu oireisiin ja tyypillisiin löydöksiin sekä tarvittaessa ENMG-tutkimukseen «Todennäköinen tai klassinen Katzin käsipiirros, kiputunnon heikkous ja peukalon loitonnusvoiman heikkeneminen ovat ilmeisesti tarkimpia rannekanavaoireyhtymän kliinisiä osoituksia.»B.
ENG-vieritesti saattaa antaa samansuuntaisia tuloksia kuin ENMG-tutkimus potilailla, joilla on tyypillisen rannekanavaoireyhtymän oireet ja löydökset.
Tyypillinen oirekuva:
- Potilaalla ilmenee puutumista ja tuntohäiriöitä keskihermon hermottamalla alueella (peukalo, etusormi, keskisormi ja nimettömän radiaalipuoli) «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »3.
- Oireet pahenevat usein öisin, ja käden ravistelu lievittää niitä.
- Käden alueella voi esiintyä myös särkyä erityisesti thenarin alueella, ja käsi saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta.
- Tuntohäiriöitä voivat seurata lihastoiminnan häiriöt, peukalon loitonnuksen ja pinsettiotteen heikkous ja thenaratrofia.
- Hienomotoriset toiminnot saattavat heiketä. Esimerkiksi vaatteiden napittaminen voi olla vaikeaa.
- Oireet voivat olla epämääräistä ja tuntua laajemmin yläraajassa, ja ne voivat jatkua vuosikausia ilman objektiivisia kliinisiä löydöksiä.

Kliininen tutkiminen ja testit

Yöllinen käden puutuminen tai tuntohäiriö on tärkein johtolanka, ja keskihermon tunnon testaaminen on diagnostiikassa keskeistä.
Niin sanottu Katzin käsipiirros (ks. Duodecimin verkkokurssi Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen, Katzin käsidiagrammi «http://www.terveysportti.fi/pls/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640&p_navi=20576&p_sivu=16040»2), kiputunnon heikkous ja peukalon heikentynyt loitonnus ovat ilmeisesti rannekanavaoireyhtymän tarkimmat diagnostiset testit «Todennäköinen tai klassinen Katzin käsipiirros, kiputunnon heikkous ja peukalon loitonnusvoiman heikkeneminen ovat ilmeisesti tarkimpia rannekanavaoireyhtymän kliinisiä osoituksia.»B.
Kiputunnon heikkous «Kiputunnon heikkous medianuksen hermottamalla alueella kämmenessä saattaa olla kohtalaisen tarkka rannekanavaoireyhtymän löydös potilailla, joilla esiintyy käden puutumista.»Cosoittanee keskihermon vaurion herkästi «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »3 ja tarkemmin kuin kosketustunnon heikentyminen. Kiputuntoa voidaan testata esimerkiksi kevyesti nipistämällä.
Tetron medianuskompressiotesti «Yhdistetyn provokaatiotestin (rannekanavan painaminen ja ranteen fleksio, Tetron testi) herkkyys ja tarkkuus saattaa olla parempi kuin ranteen fleksioon perustuva testi (Phalenin testi) potilailla, joilla on rannekanavaoireyhtymän oireita (puutumista medianushermon alueella).»C tehdään siten, että potilaan ranne on 60 asteen fleksiossa ja peukalolla painetaan rannekanavan aluetta. Puutuminen ilmaantuu tyypillisesti 20 sekunnin aikana, ja tarvittaessa testiä jatketaan minuutin ajan. Positiivinen löydös on puutumisen tunne sormissa keskihermon alueella.
Phalenin testi «Phalenin testi lienee yksinään kohtalaisen epäherkkä ja epäspesifinen rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa, mutta käyttökelpoisempi yhdistettynä muihin testeihin.»Ctehdään siten, että ranteet pidetään 90 asteen fleksiossa kämmenselät vastakkain, jolloin rannekanavaoireyhtymään viittaa puutuminen tai pistely keskihermon alueella (sormet I–IV). Testiä jatketaan tarvittaessa minuutin ajan «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »3.
Rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa voidaan käyttää myös peukalon loitonnusvoiman «Peukalon heikentynyt loitonnusvoima saattaa olla kohtalaisen luotettava rannekanavaoireyhtymän löydös potilailla, joilla esiintyy käden puutumista.»C heikkouden tutkimista, peukalon lihaskadon «Thenarin atrofian esiintyminen on ilmeisesti kohtalaisen luotettava rannekanavaoireyhtymän löydös, joka tulee esiin vasta taudin myöhäisessä vaiheessa.»Bhavainnoimista ja Tinelin testiä (naputellaan keskihermon aluetta ranteessa, jolloin parestesiaoireen provosoituminen eli sähköiskumaiset tuntemukset sormissa on positiivinen löydös) «Tinelin testi näyttää olevan yksinään epäherkkä ja epäspesifinen rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa, mutta käyttökelpoisempi yhdistettynä muihin testeihin.»B. Positiiviset löydökset viittaavat kaikissa näissä rannekanavaoireyhtymään, mutta negatiiviset löydökset eivät sulje pois rannekanavaoireyhtymää. Testit näyttävät olevan yksinään epätarkkoja rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa, mutta käyttökelpoisempia yhdistettynä muihin testeihin.
Monesti rannekanavaoireyhtymää hoidetaan virheellisesti kaularankaoireyhtymänä. Erotusdiagnostiikka vaatii erityisesti tarkkaa anamneesia.

Diagnostiset kriteerit

Keskihermon hermotusalueelle sijoittuva käden puutumisoire (ks. Duodecimin verkkokurssi Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen, Katzin käsidiagrammi «http://www.terveysportti.fi/pls/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640&p_navi=20576&p_sivu=16040»2) ja ainakin yksi positiivinen löydös kliinisissä testeissä «Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 »9.

Erotusdiagnostiikka

Käden puutumisoireet voivat liittyä myös kaularankaoireyhtymään ja kaularangan diskusprolapsiin, joka on harvinainen alle 40-vuotiailla. Kaularankaoireyhtymässä oireena saattaa esiintyä käden puutumista, kun säteilykipu on mennyt ohi.
Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös muut yläraajan pinnetilat, nivelrikko, olkapään kiputilat, epikondyliitti, polyneuropatiat ja tuumorit.
Erittäin harvinaisissa tapauksissa keskihermo on puristuksissa myös kyynärseudussa (pronator-oireyhtymä) tai kyynärvarren alueella (kyynärvarren etumainen luuvälihermo).

Neurofysiologiset tutkimukset

Elektroneuromyografia (ENMG) on mahdollinen lisätutkimus rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa.
Paikallisessa keskihermon kompressiotilassa ENMG osoittaa myeliinivaurion, jossa motorinen distaalilatenssi on pidentynyt ja sensorinen johtonopeus on hidastunut paikallisesti.
Paikallisessa hermovauriossa ENMG osoittaa aksonivaurion, jossa motorinen vaste on vaimentunut ja sensorinen vaste on vaimentunut tai puuttuu. Neula-EMG:ssä todetaan motorisen aksonivaurion löydös thenarissa.
ENMG on hyödyllinen
- hermopinteen tason ja vaikeusasteen määrittelyssä, ja sillä voidaan ennustaa hermon spontaanin toipumisen todennäköisyyttä ja esimerkiksi leikkauksen jälkeistä toipumisaikaa
- tilanteissa, joissa harkitaan kirurgista hoitoa
- tilanteissa, joissa ammattitautiepäilyille on perusteita.
ENMG:ssä saattaa esiintyä eri syistä myös vääriä positiivisia löydöksiä «Kliinisesti todetun rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä on ilmeisesti noin 4 % ja hermojohtonopeusmittauksella todetun noin 5 %, kun rannekanavaoireyhtymän kriteerinä pidettiin vähintään 0,8 ms viivettä medianuksen ulnariksen johtumisessa. Hermojohtonopeusmittaus oli poikkeava myös 18 %:lla oireettomista henkilöistä. Ilmaantuvuus yleislääkärien potilasaineistossa on naisilla noin 1,6/1 000 ja miehillä 0,7/1 000 vuodessa.»B.
ENMG:n tulos ei siis yksinään johda leikkauspäätökseen. Väärät negatiiviset löydökset ovat erittäin harvinaisia.
Yksinomaan rannekanavaoireyhtymän seulontaan on kehitetty vastaanotolla käytettäviä hermojohtonopeuden mittauslaitteita «Harvey FJ, Harvey PM, Horsley MW. De Quervain's disease: surgical or nonsurgical treatment. J Hand Surg Am 1990;15:83-7 PubMed»19. Laitteet soveltuvat lähinnä rannekanavaoireyhtymän etenemisen tai hoitovasteen seurantaan. Diagnostiikassa niiden merkitys on kyseenalainen, sillä kliinisen diagnoosin tueksi tarvittavaan erotusdiagnoostiikkaan ne eivät sovi vaan niiden sijaan tarvitaan tavanmukaista ENMG-tutkimusta «ENG-vieritesti saattaa antaa samansuuntaisia tuloksia kuin ENMG-tutkimus potilailla, joilla on tyypillisen rannekanavaoireyhtymän oireet ja löydökset.»C. Menetelmiä ei ole tutkittu perusterveydenhuollon aineistoissa.

Hoito

Jos etiologia on selkeästi ohimenevä (esim. raskaus, fyysinen rasitus) ja oireet ovat lieviä, lyhytkestoisia tai vaihtelevia, konservatiivinen hoito, ohjaus ja seuranta riittävät.
Lastoitus näyttää vähentävän rannekanavaoireyhtymän oireita ja parantavan toimintakykyä «Lastoitus näyttää vähentävän rannekanavaoireyhtymän oireita ja parantavan toimintakykyä.»B.
Yölastoitus on ensisijainen rannekanavaoireyhtymän hoidossa, jos potilaalla ei todeta keskihermon vaurion merkkejä (lihasatrofiaa tai tuntopuutosta). Ranne on yleensä suositeltavaa lastoittaa yöksi neutraaliasentoon (suoraksi) «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 »3, «David WS, Chaudhry V, Dubin AH ym. Literature review: nervepace digital electroneurometer in the diagnosis of carpal tunnel syndrome. Muscle Nerve 2003;27:378-85 »20.
Tietokonetyötä tekevän potilaan hoidossa ergonomisista ratkaisuista ei ole näyttöä «Konservatiivisten hoitomuotojen (ergonomia ja lastahoidot, tauotus, manuaaliset hoitomuodot, rentoutus ja biofeedback) vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa näyttöä vertailevista tutkimuksista yläraajan rasitussairauksien hoidossa.»D.
Suun kautta otettavista tulehduskipulääkkeistä, diureeteista ja B-vitamiinista ei näytä olevan hyötyä rannekanavaoireyhtymän hoidossa «Suun kautta otetut kortikosteroidit ilmeisesti vähentävät rannekanavaoireyhtymän oireita lyhytaikaisesti. Diureeteilla, tulehduskipulääkkeillä ja B12-vitamiinilla ei ole voitu osoittaa vaikuttavuutta rannekanavaoireyhtymässä.»B, «Brininger TL, Rogers JC, Holm MB ym. Efficacy of a fabricated customized splint and tendon and nerve gliding exercises for the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. Arch »21. Suun kautta otettavia steroideja taas ei suositella, koska niiden haitat ovat todennäköisesti suurempia kuin niiden hyödyt, «Green S, Buchbinder R, Barnsley L ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) for treating lateral elbow pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003686 »22, «Marshall S, Tardif G, Ashworth N. Local corticosteroid injection for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001554 »23, «Verdugo RJ, Salinas RS, Castillo J ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD001552 »24.
Paikallinen glukokortikoidiruiske ilmeisesti vähentää lyhytaikaisesti rannekanavaoireyhtymän oireita, mutta sen hoitovaste on usein väliaikainen «Paikallinen kortikosteroidiruiske vähentää lyhytaikaisesti rannekanavaoireyhtymän oireita, mutta pitkäaikaisessa seurannassa vaste katoaa.»A. Injektiohoitoa «Paikallinen kortikosteroidiruiske vähentää lyhytaikaisesti rannekanavaoireyhtymän oireita, mutta pitkäaikaisessa seurannassa vaste katoaa.»A voidaan kokeilla ennen leikkaushoitoa «Scholten RJ, Gerritsen AA, Uitdehaag BM ym. Surgical treatment options for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD003905 PubMed»25, jos tekniikka hallitaan. Se saattaa tulla kysymykseen myös väliaikaisessa oireilussa (esim. raskaus tai ohimenevä turvotus).
Injektioon liittyy pysyvän keskihermovaurion vaara, jos ruiske annetaan hermoon.
Ks. lisätietoja injektiohoidosta sähköisestä tausta-aineistosta «Rannekanavaoireyhtymän injektiohoito»12.
Neuraalikudoksen venytyksellä saattaa olla vähäistä vaikutusta rannekanavan oireisiin «Rannekanavaoireyhtymän hoidossa käytettävällä neuraalikudoksen venytyksellä saattaa olla vähäinen tai lähes olematon vaikutus oireiden helpottumisen kannalta.»C.

Kirurginen hoito

Paikallinen hermokompressio voi korjaantua ilman leikkausta.
Leikkaushoito on aiheellinen etenkin, jos oireet ovat voimakkaat, potilaalle ilmaantuu thenarin atrofiaa ja ENMG:ssä todetaan vahva löydös, joka viittaa myeliinikatoon tai aksonivaurioon.
Hermovaurion korjaantumista tulee edistää leikkaushoidolla. Poikkeuksena ovat raskauteen, murtumaan tai rasitukseen liittyvä ohimenevä hermovaurio.
Leikkaushoito näyttää johtavan oireettomuuteen useammin kuin rannetta immobilisoiva lastahoito «Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän itsearvioitua toipumista paremmin kuin rannetta immobilisoiva lastahoito.»B potilailla, joilla epäillään rannekanavaoireyhtymää kliinisesti tai neurografian perusteella «Miller TT, Shapiro MA, Schultz E ym. Comparison of sonography and MRI for diagnosing epicondylitis. J Clin Ultrasound 2002;30:193-202 »26.
Rannekanavan avoin leikkaus näyttää olevan yhtä vaikuttava «Rannekanavan avoin leikkaustekniikka näyttää vaikuttavan oireiden poistumiseen yhtä hyvin kuin endoskooppinen tekniikka.»B kuin endoskooppinen tekniikka «Pasternack II, Malmivaara A, Tervahartiala P ym. Magnetic resonance imaging findings in respect to carpal tunnel syndrome. Scand J Work Environ Health 2003;29:189-96 »27. Leikkauksen yhteydessä tehdyt lisätoimenpiteet (esim. avoin neurolyysi, epineurotomia tai tenosynovektomia muillakin kuin nivelreumapotilailla) eivät näytä parantavan leikkauksen lopputulosta «Avoimen leikkauksen yhteydessä tehtävät lisätoimenpiteet, kuten avoin neurolyysi tai tenosynovektomia, eivät ilmeisesti paranna leikkauksen lopputulosta.»B.
Ranteen poikkisiteen pidentäminen ei ilmeisesti vähennä kipua eikä paranna toiminnallista tulosta tavalliseen avausleikkaukseen nähden «Transversaaliligamentin pidentäminen ei vähentäne kipua eikä parantane toiminnallista tulosta verrattuna tavalliseen avausleikkaukseen.»C.

Kuvantamistutkimukset

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan harvoin yläraajan rasitussairauksien akuutin vaiheen hoidossa. Natiiviröntgenkuvaus on perustutkimus.
Pitkittyneissä tai muuten erityistapauksissa voidaan erikoislääkärin harkinnan mukaan käyttää magneettikuvausta «Wilson D. Ultrasound assessment of carpal tunnel syndrome. Clin Radiol 2004;59:909 PubMed»28, «Haahr JP, Andersen JH. Prognostic factors in lateral epicondylitis: a randomized trial with one-year follow-up in 266 new cases treated with minimal occupational intervention or the usual approach in »29 tai kaikututkimusta «Wilson D. Ultrasound assessment of carpal tunnel syndrome. Clin Radiol 2004;59:909 PubMed»28, «Gerritsen AA, Korthals-de Bos IB, Laboyrie PM ym. Splinting for carpal tunnel syndrome: prognostic indicators of success. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1342-4 »4.

Käden ja kyynärvarren sairauksien ennuste

Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien kulku vaihtelee. Valtaosa tapauksista paranee muutamassa viikossa, jos rasitustekijän vaikutus lakkaa. Sairauksien toistuminen on tavallista, ja pieni osa tapauksista kroonistuu.
Lateraaliepikondyliitissä heikentynyt ennuste on yhdistetty fyysisesti kuormittavaan työhön ja kivun voimakkuuteen lähtötilanteessa «Boyd KU, Gan BS, Ross DC ym. Outcomes in carpal tunnel syndrome: symptom severity, conservative management and progression to surgery. Clin Invest Med 2005;28:254-60 »30.
Rannekanavaoireyhtymässä ennuste on suotuisa, jos oireet ovat esiintyneet lyhyen ajan ja ovat lieviä «Gerritsen AA, Korthals-de Bos IB, Laboyrie PM ym. Splinting for carpal tunnel syndrome: prognostic indicators of success. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1342-4 »4. Ennuste on huonompi, jos alkutilanteen oireet ovat voimakkaat «Boyd KU, Gan BS, Ross DC ym. Outcomes in carpal tunnel syndrome: symptom severity, conservative management and progression to surgery. Clin Invest Med 2005;28:254-60 »30.

Kuntoutus ja työhön paluun tuki

Lääkärin yhteydenpito potilaan esimieheen potilaan luvalla, työjärjestelyt ja työfysioterapeutin antama tuki ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa «Hoitavan lääkärin yhteydenpito esimieheen sekä fysioterapeutin työpaikkainterventio ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa.»B.
Tehostettu hoito-ohjelma, johon kuuluu potilaiden informointia, aktiivisuuden tukemista, suunnitelmallisia hoitokäytäntöjä ja työhön paluun tukemista, näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon kustannuksia «Tehostettu hoito-ohjelma (potilaiden informointi, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä sekä kustannuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa.»B.
Sairauksien ennustetta koskevasta tutkimuksesta tiedetään, että voimakkaat oireet ja kuormittava työ heikentävät ennustetta. Rannekanavaleikkauksen jälkeiseen työhön paluuseen vaikuttavat myös potilaan odotukset ja psykologiset tekijät, kuten ahdistuneisuus «Oirekuvan vakavuus, työn raskaus, potilaan odotukset sairausloman pituudesta sekä psykologiset tekijät, kuten ahdistuneisuus, saattavat viivästyttää työhön paluuta rannekanavaleikkauksen jälkeen.»C.
Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä interventioilla (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia, työjärjestelyt) voidaan ilmeisesti hieman nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja «Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia ja työpaikalla tehtävät järjestelyt) voidaan ilmeisesti vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.
Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.
Käden tai kyynärvarren rasitussairaus on usein osatekijänä kuntoutusta vaativissa tilanteissa. Yksinään nämä sairaudet vaativat harvoin kuntoutusta.
Kuntoutusselvittelyt tulee käynnistää varhain, jos potilaalla on ennustetta heikentäviä tekijöitä. Työhönpaluusuunnitelmaa on syytä valmistella rinnakkain lääketieteellisten selvittelyjen kanssa, jos näyttää siltä, ettei työhönpaluu ole mahdollista ilman erityistoimia.
Jos rasitussairaus pitkittyy ja entisessä työssä selviytyminen on epävarmaa, työeläkelaitosten ja Kansaneläkelaitoksen järjestämä ammatillinen kuntoutus voi tukea työtehtävien tai ammatin vaihtoa.
Ammattitautina korvatut yläraajasairaudet voivat johtaa työtehtävien vaihtamiseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisten kuntoutusselvitysten asiantuntijaorganisaationa vakuutusyhtiöt käyttävät Vakuutuskuntoutusta (VKK).
Vakuutusyhtiöt maksavat korvausta ansioiden vähenemisestä työkyvyttömyyden ja ammatillisen kuntoutuksen ajan (ensimmäisen vuoden ajan 100 % ja sen jälkeen 85 % vuosityöansiosta).

Ammattitautidiagnostiikka

Ammattitautilain perusteella korvattaviin käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin kuuluvat jännetuppitulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Kyynärpään bursiitteja on korvattu tapaturmina. Ammattitautikorvaus edellyttää, että yläraajan rasitussairaus on todennäköisesti ja pääosin aiheutunut työn rasitustekijöistä.
Jännetuppitulehduksissa ja epikondyliiteissä ammattitautikorvauksen edellytyksiä ovat seuraavat:
- Työhön sisältyy toistuvia, yksipuolisia tai työntekijälle outoja työliikkeitä.
- Korvauskäytännössä edellytetään voimankäyttöä.
- Korvausta puoltaa oireiden ilmaantuminen nopeasti työn alkamisen tai työn kuvan muutoksen jälkeen.
- Työtehtävien outous (uusi työ, uudet työvälineet, työtavat tai tauon jälkeinen työhön paluu) tukee ammattitautidiagnoosia.
Rannekanavaoireyhtymässä ammattitautikorvaus edellyttää, että työ on sisältänyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti
- ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja
- ranteen kuormitusta suurella voimankäytöllä.
- Lisäksi korvauskäytännössä on edellytetty, että altistus on kestänyt vähintään puoli vuotta.
Ammattitautikorvausta puoltavia lisätekijöitä ovat
- ranteen ja käden toistuvat työliikkeet
- tärisevien työkalujen käyttö.
Pelkkä tyypillinen taudinkuva ei riitä, vaan ammattitautipäätös vaatii diagnoosin varmistamista ENMG:llä tai leikkauksella. Oireiden esiintyminen molemmissa ranteissa ei tue korvattavuutta.
Rannekanavaoireyhtymässä on tehty myönteisiä korvauspäätöksiä, jos työntekijä on työskennellyt lihanleikkaajana, peltiseppänä, muurarina tai pakkausalan tai teollisuuden vaihetöissä. Tavanomaisessa toimisto- tai siivoustyössä olleille ei sen sijaan yleensä ole myönnetty ammattitautikorvauksia rannekanavaoireyhtymän vuoksi.
Vahinkovakuutusyhtiöt voivat korvata ammattitautiepäilyn tutkimisesta aiheutuvat perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimuskulut sekä työolosuhdetietojen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Ammattitautiepäilyn tulee perustua sopivaan taudinkuvaan ja työolojen ja kuormitustekijöiden tuntemiseen. Ennen ammattitautitutkimuksia on syytä varmistaa vakuutusyhtiön maksusitoumus.
Ammattitaudin toteamisen jälkeen korvataan tarpeellista sairauden hoitoa, lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta sekä pysyvää haittaa.

Ammattitautidiagnostiikan porrastus

Perusterveydenhuollossa tutkitaan tavallisimmat rasitussairaudet:
- jännetuppitulehdukset, epikondyliitit ja rannekanavaoireyhtymä.
Yliopistosairaaloiden työlääketieteen, käsikirurgian, ortopedian, fysiatrian tai reumatologian poliklinikoissa tutkitaan
- diagnostisia ongelmia aiheuttavat rasitussairaudet
- rajatapaukset ja mahdolliset uudet ammattitaudit (muut kuin jännetuppitulehdus, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä).

Tarvittavat selvitykset

E-lausunto tapaturmavakuutusyhtiölle, mieluiten omalta työterveyslääkäriltä, joka tuntee työn.
E-lausuntoon tarvittavia tietoja ovat
- sairauteen liittyvät tiedot
- yläraajan kuormituksen arviointi (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Yläraajakuormituksen arviointi»13 oireiden työperäisyyden arviointi (ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Työperäisyyden arviointi yläraajan rasitussairauksissa»14)
- lausunnot tehdyistä tutkimuksista, esimerkiksi ENMG:stä rannekanavaoireyhtymässä.
Vakuutusyhtiö pyytää usein lisäksi seuraavia tietoja:
- työnantajan selvitys työstä ja työliikkeistä ja siihen liittyvä työterveyshuollon tekemä ergonominen selvitys
- vahingoittuneen oma selvitys työliikkeistä, työnkuvaus (toistotyön tiheys, käytettävä voima, tarvittavat otteet, puristus- ja kiertoliikkeet).
Lisätietoja ammattitautien toteamisesta ja korvauksista saa vakuutusyhtiöiltä.

Arviointikriteerit

Kriteereinä ovat
- diagnostisten kriteerien käyttö käden ja kyynärvarren rasitussairauksien toteamisessa.
- näyttöön perustuvien hoitomuotojen käyttö rasitussairauksien hoidossa.
- kivun hoidossa turvallisten lääkkeiden osuus (parasetamoli tai paikalliset tulehduskipulääkkeet vs. muut tulehduskipulääkkeet).
- ENMG-tutkimusten suosituksenmukainen käyttö.
- rannekanavaoireyhtymän kirurgisen hoidon suosituksenmukainen käyttö.
- rasitussairauksien ammattitautidiagnostiikan, lainsäädännön ja korvauskäytännön tuntemus.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

~~Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet -suosituksen historiatiedot, ks. «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»15~~

Puheenjohtaja

Helena Liira, LT, dosentti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäri, kliininen opettaja Mehiläinen Forum, Helsingin yliopisto

Jäsenet

Eija Haukka, FT, erikoistutkija; TTL

Jaro Karppinen, LKT, professori, fysiatrian erikoislääkäri; TTL ja Oulun yliopisto

Päivi Linnanen, LL, terveyskeskuslääkäri; Lahden kaupunki

Antti Malmivaara, LKT, dosentti; fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; THL:n Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, Käypä hoito -toimittaja

Iris Pasternack, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri; FinOHTA, THL

Joonas Sirola, Ortopedian ja traumatologian dosentti; KYS, ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka

Eira Viikari-Juntura, LKT, fysiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori; TTL

Eero Waris, LT, käsikirurgian erikoislääkäri; HYKS:n Töölön sairaala

Sidonnaisuudet
Eija Haukka: Ei sidonnaisuuksia
Jaro Karppinen: Apuraha (Suomen Akatemia), Asiantuntijapalkkio (DBC International, Pfizer, MSD), Luentopalkkio (Pfizer, MSD, Abbott, Mundipharma), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim)
Helena Liira: Asiantuntijapalkkio (Pfizer), Luentopalkkio (Pfizer)
Päivi Linnanen: Ei sidonnaisuuksia
Antti Malmivaara: Ei sidonnaisuuksia
Iris Pasternack: Ei sidonnaisuuksia
Joonas Sirola: Asiantuntijapalkkio (Servier Finland), Luentopalkkio (AstraZeneca), Osakeomistus (Ortostock Holding Oy)
Eira Viikari-Juntura: Ei sidonnaisuuksia
Eero Waris: Luentopalkkio (Mediracer Oy)

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

Werner RA, Andary M. Carpal tunnel syndrome: pathophysiology and clinical neurophysiology. Clin Neurophysiol 2002;113:1373-81 «PMID: 12169318»PubMed
Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32:462-9 «PMID: 14977675»PubMed
D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 «PMID: 10865306»PubMed
Gerritsen AA, Korthals-de Bos IB, Laboyrie PM ym. Splinting for carpal tunnel syndrome: prognostic indicators of success. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1342-4 «PMID: 12933954»PubMed
Gray RG, Gottlieb NL. Hand flexor tenosynovitis in rheumatoid arthritis. Prevalence, distribution, and associated rheumatic features. Arthritis Rheum 1977;20:1003-8 «PMID: 871301»PubMed
SFS-EN 1005-3. Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat. Safety of machinery. Human physical performance. Part 3: Recommended force limits for machinery operation. Suomen Standardoimisliitto SFS, Helsinki. 2002. (Kielinä suomi ja englanti)
Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164:1065-74 «PMID: 16968862»PubMed
Palmer K, Walker-Bone K, Linaker C ym. The Southampton examination schedule for the diagnosis of musculoskeletal disorders of the upper limb. Ann Rheum Dis 2000;59:5-11 «PMID: 10627419»PubMed
Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 «PMID: 14568622»PubMed
Stanley J. Radial tunnel syndrome: a surgeon's perspective. J Hand Ther 2006;19:180-4
Albrecht S, Cordis R, Kleihues H ym. Pathoanatomic findings in radiohumeral epicondylopathy. A combined anatomic and electromyographic study. Arch Orthop Trauma Surg 1997;116:157-63 «PMID: 9061171»PubMed
Pienimäki TT, Siira PT, Vanharanta H. Chronic medial and lateral epicondylitis: a comparison of pain, disability, and function. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:317-21 PubMed
Paoloni JA, Appleyard RC, Nelson J ym. Topical nitric oxide application in the treatment of chronic extensor tendinosis at the elbow: a randomized, double-blinded, placebo-controlled clinical trial. Am J Sports Med 2003;31:915-20 «PMID: 14623657»PubMed
Wong SM, Hui AC, Tong PY ym. Treatment of lateral epicondylitis with botulinum toxin: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 2005;143:793-7 PubMed
Kutsumi K, Amadio PC, Zhao C ym. Finkelstein's test: a biomechanical analysis. J Hand Surg Am 2005;30:130-5 «PMID: 15680568»PubMed
Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection syndrome in Buriram Hospital: a 4-yr prospective study. Am J Phys Med Rehabil 2001;80:656-61 «PMID: 11523968»PubMed
Forman TA, Forman SK, Rose NE. A clinical approach to diagnosing wrist pain. Am Fam Physician 2005;72:1753-8 PubMed
Jappe U. Allergy to heparins and anticoagulants with a similar pharmacological profile: an update. Blood Coagul Fibrinolysis 2006;17:605-13 «PMID: 17102645»PubMed
Harvey FJ, Harvey PM, Horsley MW. De Quervain's disease: surgical or nonsurgical treatment. J Hand Surg Am 1990;15:83-7 PubMed
David WS, Chaudhry V, Dubin AH ym. Literature review: nervepace digital electroneurometer in the diagnosis of carpal tunnel syndrome. Muscle Nerve 2003;27:378-85 «PMID: 12635127»PubMed
Brininger TL, Rogers JC, Holm MB ym. Efficacy of a fabricated customized splint and tendon and nerve gliding exercises for the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:1429-35 «PMID: 17964883»PubMed
Green S, Buchbinder R, Barnsley L ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) for treating lateral elbow pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003686 «PMID: 12076503»PubMed
Marshall S, Tardif G, Ashworth N. Local corticosteroid injection for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001554 «PMID: 12519560»PubMed
Verdugo RJ, Salinas RS, Castillo J ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD001552 «PMID: 12917909»PubMed
Scholten RJ, Gerritsen AA, Uitdehaag BM ym. Surgical treatment options for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD003905 PubMed
Miller TT, Shapiro MA, Schultz E ym. Comparison of sonography and MRI for diagnosing epicondylitis. J Clin Ultrasound 2002;30:193-202 «PMID: 11981928»PubMed
Pasternack II, Malmivaara A, Tervahartiala P ym. Magnetic resonance imaging findings in respect to carpal tunnel syndrome. Scand J Work Environ Health 2003;29:189-96 «PMID: 12828388»PubMed
Wilson D. Ultrasound assessment of carpal tunnel syndrome. Clin Radiol 2004;59:909 PubMed
Haahr JP, Andersen JH. Prognostic factors in lateral epicondylitis: a randomized trial with one-year follow-up in 266 new cases treated with minimal occupational intervention or the usual approach in general practice. Rheumatology (Oxford) 2003;42:1216-25 PubMed
Boyd KU, Gan BS, Ross DC ym. Outcomes in carpal tunnel syndrome: symptom severity, conservative management and progression to surgery. Clin Invest Med 2005;28:254-60 «PMID: 16265997»PubMed
Abásolo L, Blanco M, Bachiller J ym. A health system program to reduce work disability related to musculoskeletal disorders. Ann Intern Med 2005;143:404-14
Armstrong T, Devor W, Borschel L ym. Intracarpal steroid injection is safe and effective for short-term management of carpal tunnel syndrome. Muscle Nerve 2004;29:82-8 «PMID: 14694502»PubMed
Armstrong TJ, Fine LJ, Radwin RG ym. Ergonomics and the effects of vibration in hand-intensive work. Scand J Work Environ Health 1987;13:286-9 «PMID: 3324309»PubMed
Atroshi I, Gummesson C, Johnsson R ym. Prevalence of carpal tunnel syndrome in a general population. JAMA 1999;282:153-8
Atroshi I, Gummesson C, Ornstein E ym. Carpal tunnel syndrome and keyboard use at work: a population-based study. Arthritis Rheum 2007;56:3620-5 «PMID: 17968917»PubMed
Atroshi I, Hofer M, Larsson GU ym. Open compared with 2-portal endoscopic carpal tunnel release: a 5-year follow-up of a randomized controlled trial. J Hand Surg Am 2009;34:266-72 «PMID: 19181226»PubMed
Avci S, Yilmaz C, Sayli U. Comparison of nonsurgical treatment measures for de Quervain's disease of pregnancy and lactation. J Hand Surg Am 2002;27:322-4
Bardak AN, Alp M, Erhan B ym. Evaluation of the clinical efficacy of conservative treatment in the management of carpal tunnel syndrome. Adv Ther 2009;26:107-16 «PMID: 19165436»PubMed
Baysal O, Altay Z, Ozcan C ym. Comparison of three conservative treatment protocols in carpal tunnel syndrome. Int J Clin Pract 2006;60:820-8 «PMID: 16704676»PubMed
Bernard B (toim). Musculoskeletal Disorders and Workplace Factors. A critical review of Epidemiologic evidence for Work-Related Musculoskeltal Disorders of the Neck, Upper extremity, and Low Back. U.S. Department of Health and Human Services 1997
Bialosky JE, Bishop MD, Price DD ym. A randomized sham-controlled trial of a neurodynamic technique in the treatment of carpal tunnel syndrome. J Orthop Sports Phys Ther 2009;39:709-23
Bisset L, Beller E, Jull G ym. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 2006;333:939 «PMID: 17012266»PubMed
Bongers FJ, Schellevis FG, van den Bosch WJ ym. Carpal tunnel syndrome in general practice (1987 and 2001): incidence and the role of occupational and non-occupational factors. Br J Gen Pract 2007;57:36-9 «PMID: 17244422»PubMed
Bovenzi M, Della Vedova A, Nataletti P ym. Work-related disorders of the upper limb in female workers using orbital sanders. Int Arch Occup Environ Health 2005;78:303-10 «PMID: 15791474»PubMed
Buchbinder R, Green SE, Youd JM ym. Shock wave therapy for lateral elbow pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD003524
Buchbinder R, Johnston RV, Barnsley L ym. Surgery for lateral elbow pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;3:CD003525
Chung B, Wiley JP, Rose MS. Long-term effectiveness of extracorporeal shockwave therapy in the treatment of previously untreated lateral epicondylitis. Clin J Sport Med 2005;15:305-12 «PMID: 16162988»PubMed
Claes F, Bernsen H, Meulstee J ym. Carpal tunnel syndrome diagnosed by general practitioners: an observational study. Neurol Sci 2012;33:1079-81 «PMID: 22198648»PubMed
Cowan J, Makanji H, Mudgal C ym. Determinants of return to work after carpal tunnel release. J Hand Surg Am 2012;37:18-27 «PMID: 22137062»PubMed
Dammers JW, Veering MM, Vermeulen M. Injection with methylprednisolone proximal to the carpal tunnel: randomised double blind trial. BMJ 1999;319:884-6 «PMID: 10506042»PubMed
De Smet L. Value of some clinical provocative tests in carpal tunnel syndrome: do we need electrophysiology and can we predict the outcome? Hand Clin 2003;19:387-91 «PMID: 12945635»PubMed
Dias JJ, Bhowal B, Wildin CJ ym. Carpal tunnel decompression. Is lengthening of the flexor retinaculum better than simple division? J Hand Surg Br 2004;29:271-6
D'Vaz AP, Ostor AJ, Speed CA ym. Pulsed low-intensity ultrasound therapy for chronic lateral epicondylitis: a randomized controlled trial. Rheumatology (Oxford) 2006;45:566-70
Faes M, van den Akker B, de Lint JA ym. Dynamic extensor brace for lateral epicondylitis. Clin Orthop Relat Res 2006;442:149-57 «PMID: 16394754»PubMed
Fan ZJ, Silverstein BA, Bao S ym. Quantitative exposure-response relations between physical workload and prevalence of lateral epicondylitis in a working population. Am J Ind Med 2009;52:479-90 «PMID: 19347903»PubMed
Ferry S, Hannaford P, Warskyj M ym. Carpal tunnel syndrome: a nested case-control study of risk factors in women. Am J Epidemiol 2000;151:566-74 «PMID: 10733038»PubMed
Feuerstein M, Huang GD, Ortiz JM ym. Integrated case management for work-related upper-extremity disorders: impact of patient satisfaction on health and work status. J Occup Environ Med 2003;45:803-12 «PMID: 12915782»PubMed
Garland H, Langworth EP, Taverner D ym. Surgical treatment for the carpal tunnel syndrome. Lancet 1964;1:1129-30 «PMID: 14132628»PubMed
Gerr F, Marcus M, Ensor C ym. A prospective study of computer users: I. Study design and incidence of musculoskeletal symptoms and disorders. Am J Ind Med 2002;41:221-35
Gerritsen AA, de Vet HC, Scholten RJ ym. Splinting vs surgery in the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:1245-51 «PMID: 12215131»PubMed
Gilberts EC, Beekman WH, Stevens HJ ym. Prospective randomized trial of open versus percutaneous surgery for trigger digits. J Hand Surg Am 2001;26:497-500 «PMID: 11418913»PubMed
Gomes I, Becker J, Ehlers JA ym. Prediction of the neurophysiological diagnosis of carpal tunnel syndrome from the demographic and clinical data. Clin Neurophysiol 2006;117:964-71 «PMID: 16516550»PubMed
Goodyear-Smith F, Arroll B. What can family physicians offer patients with carpal tunnel syndrome other than surgery? A systematic review of nonsurgical management. Ann Fam Med 2004;2:267-73 «PMID: 15209206»PubMed
Gosens T, Peerbooms JC, van Laar W ym. Ongoing positive effect of platelet-rich plasma versus corticosteroid injection in lateral epicondylitis: a double-blind randomized controlled trial with 2-year follow-up. Am J Sports Med 2011;39:1200-8 «PMID: 21422467»PubMed
Green S, Buchbinder R, Barnsley L ym. Acupuncture for lateral elbow pain. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD003527
Green TP, Kallio M, Clarke MRA, Pathak P, Lesonen V, Tolonen U. Carpal tunnel syndrome d iagnosis: validation of a clinic-based nerve conduction measurement device. J. Biomedical Science and Engineering 2011;4:280-6
Hansen TB, Dalsgaard J, Meldgaard A ym. A prospective study of prognostic factors for duration of sick leave after endoscopic carpal tunnel release. BMC Musculoskelet Disord 2009;10:144 «PMID: 19930598»PubMed
Harris C, Eisen EA, Goldberg R ym. 1st place, PREMUS best paper competition: workplace and individual factors in wrist tendinosis among blue-collar workers--the San Francisco study. Scand J Work Environ Health 2011;37:85-98 «PMID: 21298225»PubMed
Haukka E, Leino-Arjas P, Viikari-Juntura E ym. A randomised controlled trial on whether a participatory ergonomics intervention could prevent musculoskeletal disorders. Occup Environ Med 2008;65:849-56 «PMID: 18417560»PubMed
Heebner ML, Roddey TS. The effects of neural mobilization in addition to standard care in persons with carpal tunnel syndrome from a community hospital. J Hand Ther 2008;21:229-40; quiz 241
Horng YS, Hsieh SF, Tu YK ym. The comparative effectiveness of tendon and nerve gliding exercises in patients with carpal tunnel syndrome: a randomized trial. Am J Phys Med Rehabil 2011;90:435-42 «PMID: 21430512»PubMed
Hui AC, Wong S, Leung CH ym. A randomized controlled trial of surgery vs steroid injection for carpal tunnel syndrome. Neurology 2005;64:2074-8 «PMID: 15985575»PubMed
Huisstede BM, Hoogvliet P, Randsdorp MS ym. Carpal tunnel syndrome. Part I: effectiveness of nonsurgical treatments--a systematic review. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:981-1004 «PMID: 20599038»PubMed
Jarvik JG, Comstock BA, Kliot M ym. Surgery versus non-surgical therapy for carpal tunnel syndrome: a randomised parallel-group trial. Lancet 2009;374:1074-81 «PMID: 19782873»PubMed
Ketola R, Toivonen R, Häkkänen M ym. Effects of ergonomic intervention in work with video display units. Scand J Work Environ Health 2002;28:18-24 «PMID: 11871848»PubMed
Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E ym. Incidence of tenosynovitis or peritendinitis and epicondylitis in a meat-processing factory. Scand J Work Environ Health 1991;17:32-7
LaJoie AS, McCabe SJ, Thomas B ym. Determining the sensitivity and specificity of common diagnostic tests for carpal tunnel syndrome using latent class analysis. Plast Reconstr Surg 2005;116:502-7 «PMID: 16079681»PubMed
Latko WA, Armstrong TJ, Franzblau A ym. Cross-sectional study of the relationship between repetitive work and the prevalence of upper limb musculoskeletal disorders. Am J Ind Med 1999;36:248-59 «PMID: 10398933»PubMed
Leclerc A, Landre MF, Chastang JF ym. Upper-limb disorders in repetitive work. Scand J Work Environ Health 2001;27:268-78 «PMID: 11560341»PubMed
Lincoln AE, Vernick JS, Ogaitis S ym. Interventions for the primary prevention of work-related carpal tunnel syndrome. Am J Prev Med 2000;18:37-50 «PMID: 10793280»PubMed
Luopajärvi T, Kuorinka I, Virolainen M ym. Prevalence of tenosynovitis and other injuries of the upper extremities in repetitive work. Scand J Work Environ Health 1979;5 suppl 3:48-55
Ly-Pen D, Andréu JL, de Blas G ym. Surgical decompression versus local steroid injection in carpal tunnel syndrome: a one-year, prospective, randomized, open, controlled clinical trial. Arthritis Rheum 2005;52:612-9 «PMID: 15692981»PubMed
Martimo KP, Shiri R, Miranda H ym. Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workers with upper-extremity disorders--a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2010;36:25-33 «PMID: 19960145»PubMed
Martinez-Silvestrini JA, Newcomer KL, Gay RE ym. Chronic lateral epicondylitis: comparative effectiveness of a home exercise program including stretching alone versus stretching supplemented with eccentric or concentric strengthening. J Hand Ther 2005;18:411-9, quiz 420 «PMID: 16271688»PubMed
Meijer EM, Sluiter JK, Heyma A ym. Cost-effectiveness of multidisciplinary treatment in sick-listed patients with upper extremity musculoskeletal disorders: a randomized, controlled trial with one-year follow-up. Int Arch Occup Environ Health 2006;79:654-64 «PMID: 16506042»PubMed
Morken T, Moen B, Riise T, Hauge SHV, Holien S, Langedrag A, Olson HO, Pedersen S, Saue ILL, Seljebo GM, Thoppil V. Effects of a training program to improve musculoskeletal health among industrial workers - effects of supervisors role in the intervention. International Journal of Industrial Ergonomics 2002;30:15-127
Murphy D, Failla JM, Koniuch MP. Steroid versus placebo injection for trigger finger. J Hand Surg Am 1995;20:628-31
Naranjo A, Ojeda S, Araña V ym. Usefulness of clinical findings, nerve conduction studies and ultrasonography to predict response to surgical release in idiopathic carpal tunnel syndrome. Clin Exp Rheumatol 2009;27:786-93 «PMID: 19917161»PubMed
Nordstrom DL, Vierkant RA, DeStefano F ym. Risk factors for carpal tunnel syndrome in a general population. Occup Environ Med 1997;54:734-40
O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003219 «PMID: 12535461»PubMed
Palmer KT, Harris EC, Linaker C ym. Effectiveness of community- and workplace-based interventions to manage musculoskeletal-related sickness absence and job loss: a systematic review. Rheumatology (Oxford) 2012;51:230-42
Parot-Schinkel E, Roquelaure Y, Ha C ym. Factors affecting return to work after carpal tunnel syndrome surgery in a large French cohort. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:1863-9 «PMID: 22032220»PubMed
Peerbooms JC, Sluimer J, Bruijn DJ ym. Positive effect of an autologous platelet concentrate in lateral epicondylitis in a double-blind randomized controlled trial: platelet-rich plasma versus corticosteroid injection with a 1-year follow-up. Am J Sports Med 2010;38:255-62 «PMID: 20448192»PubMed
Peters-Veluthamaningal C, van der Windt DA, Winters JC ym. Corticosteroid injection for de Quervain's tenosynovitis. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD005616
Peters-Veluthamaningal C, Winters J, Groenier KH ym. Randomised controlled trial of local corticosteroid injections for carpal tunnel syndrome in general practice. BMC Fam Pract 2010;11:54 «PMID: 20670438»PubMed
Peters-Veluthamaningal C, Winters JC, Groenier KH ym. Randomised controlled trial of local corticosteroid injections for de Quervain's tenosynovitis in general practice. BMC Musculoskelet Disord 2009;10:131 «PMID: 19860883»PubMed
Phalen GS. The carpal-tunnel syndrome. Clinical evaluation of 598 hands. Clin Orthop Relat Res 1972;83:29-40 «PMID: 5014825»PubMed
Pienimäki T, Karinen P, Kemilä T ym. Long-term follow-up of conservatively treated chronic tennis elbow patients. A prospective and retrospective analysis. Scand J Rehabil Med 1998;30:159-66
Pienimäki T, Tarvainen T, Siira P, Vanharanta H. Progressive strengthening and stretching exercised and ultrasound for chronic lateral epicondylitis. Physiotherapy 1996;82:522-30
Pinar L, Enhos A, Ada S ym. Can we use nerve gliding exercises in women with carpal tunnel syndrome? Adv Ther 2005;22:467-75 «PMID: 16418156»PubMed
Placzek R, Drescher W, Deuretzbacher G ym. Treatment of chronic radial epicondylitis with botulinum toxin A. A double-blind, placebo-controlled, randomized multicenter study. J Bone Joint Surg Am 2007;89:255-60 «PMID: 17272437»PubMed
Racasan O, Dubert T. The safest location for steroid injection in the treatment of carpal tunnel syndrome. J Hand Surg Br 2005;30:412-4 «PMID: 15950338»PubMed
Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus criteria for the classification of carpal tunnel syndrome in epidemiologic studies. Am J Public Health 1998;88:1447-51 «PMID: 9772842»PubMed
Rivilis I, Van Eerd D, Cullen K ym. Effectiveness of participatory ergonomic interventions on health outcomes: a systematic review. Appl Ergon 2008;39:342-58 «PMID: 17988646»PubMed
Sato ES, Gomes Dos Santos JB, Belloti JC ym. Treatment of trigger finger: randomized clinical trial comparing the methods of corticosteroid injection, percutaneous release and open surgery. Rheumatology (Oxford) 2012;51:93-9
Scholten RJ, Mink van der Molen A, Uitdehaag BM ym. Surgical treatment options for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003905
Shiri R, Heliövaara M, Moilanen L ym. Associations of cardiovascular risk factors, carotid intima-media thickness and manifest atherosclerotic vascular disease with carpal tunnel syndrome. BMC Musculoskelet Disord 2011;12:80 «PMID: 21521493»PubMed
Shiri R, Kausto J, Martimo KP ym. Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2013;39:37-45 «PMID: 22538838»PubMed
Shiri R, Martimo KP, Miranda H ym. The effect of workplace intervention on pain and sickness absence caused by upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2011;37:120-8 «PMID: 21218270»PubMed
Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work load factors and carpal tunnel syndrome: a population-based study. Occup Environ Med 2009;66:368-73 «PMID: 19451144»PubMed
Silverstein B, Fan ZJ, Smith CK ym. Gender adjustment or stratification in discerning upper extremity musculoskeletal disorder risk? Scand J Work Environ Health 2009;35:113-26
Smidt N, Assendelft WJ, Arola H ym. Effectiveness of physiotherapy for lateral epicondylitis: a systematic review. Ann Med 2003;35:51-62 «PMID: 12693613»PubMed
Smidt N, Assendelft WJ, van der Windt DA ym. Corticosteroid injections for lateral epicondylitis: a systematic review. Pain 2002;96:23-40
Smidt N, van der Windt DA, Assendelft WJ ym. Corticosteroid injections, physiotherapy, or a wait-and-see policy for lateral epicondylitis: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:657-62
Staples MP, Forbes A, Ptasznik R ym. A randomized controlled trial of extracorporeal shock wave therapy for lateral epicondylitis (tennis elbow). J Rheumatol 2008;35:2038-46
Strickland JW, Gozani SN. Accuracy of in-office nerve conduction studies for median neuropathy: a meta-analysis. J Hand Surg Am 2011;36:52-60 «PMID: 21131139»PubMed
Struijs PA, Korthals-de Bos IB, van Tulder MW ym. Cost effectiveness of brace, physiotherapy, or both for treatment of tennis elbow. Br J Sports Med 2006;40:637-43; discussion 643
Struijs PA, Smidt N, Arola H ym. Orthotic devices for the treatment of tennis elbow. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD001821
Tal-Akabi A, Rushton A. An investigation to compare the effectiveness of carpal bone mobilisation and neurodynamic mobilisation as methods of treatment for carpal tunnel syndrome. Man Ther 2000;5:214-22 «PMID: 11052900»PubMed
Tan V, Sandford F, Stevenson M ym. Hand-held nerve conduction device in carpal tunnel syndrome: a prospective study. Muscle Nerve 2012; 45:635-41PMID: 22499088
Tanaka S, Wild DK, Cameron LL ym. Association of occupational and non-occupational risk factors with the prevalence of self-reported carpal tunnel syndrome in a national survey of the working population. Am J Ind Med 1997;32:550-6 «PMID: 9327082»PubMed
Taras JS, Raphael JS, Pan WT ym. Corticosteroid injections for trigger digits: is intrasheath injection necessary? J Hand Surg Am 1998;23:717-22 «PMID: 9708388»PubMed
Tetro AM, Evanoff BA, Hollstien SB ym. A new provocative test for carpal tunnel syndrome. Assessment of wrist flexion and nerve compression. J Bone Joint Surg Br 1998;80:493-8 «PMID: 9619944»PubMed
Tolonen U, Kallio M, Ryhänen J ym. A handheld nerve conduction measuring device in carpal tunnel syndrome. Acta Neurol Scand 2007;115:390-7 «PMID: 17511847»PubMed
Tonks JH, Pai SK, Murali SR. Steroid injection therapy is the best conservative treatment for lateral epicondylitis: a prospective randomised controlled trial. Int J Clin Pract 2007;61:240-6 «PMID: 17166184»PubMed
Ucan H, Yagci I, Yilmaz L ym. Comparison of splinting, splinting plus local steroid injection and open carpal tunnel release outcomes in idiopathic carpal tunnel syndrome. Rheumatol Int 2006;27:45-51 «PMID: 16871409»PubMed
van der Windt DA, van der Heijden GJ, van den Berg SG ym. Ultrasound therapy for musculoskeletal disorders: a systematic review. Pain 1999;81:257-71
van Rijn R, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and specific disorders at the elbow: a systematic literature review. Rheumatology (Oxford) 2009;48:528-36
van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and the carpal tunnel syndrome--a systematic review. Scand J Work Environ Health 2009;35:19-36 «PMID: 19277433»PubMed
Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001552 «PMID: 18843618»PubMed
Verhagen AP, Karels C, Bierma-Zeinstra SM ym. Ergonomic and physiotherapeutic interventions for treating work-related complaints of the arm, neck or shoulder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003471 «PMID: 16856010»PubMed
Verhagen AP, Karels C, Bierma-Zeinstra SM ym. Exercise proves effective in a systematic review of work-related complaints of the arm, neck, or shoulder. J Clin Epidemiol 2007;60:110-7
Vermeulen SJ, Anema JR, Schellart AJ ym. A participatory return-to-work intervention for temporary agency workers and unemployed workers sick-listed due to musculoskeletal disorders: results of a randomized controlled trial. J Occup Rehabil 2011;21:313-24 «PMID: 21336673»PubMed
Wieslander G, Norbäck D, Göthe CJ ym. Carpal tunnel syndrome (CTS) and exposure to vibration, repetitive wrist movements, and heavy manual work: a case-referent study. Br J Ind Med 1989;46:43-7 «PMID: 2920142»PubMed
Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMedViikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed

www.kaypahoito.fi

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Keskeinen sanoma

Aiheen rajaus

Tavoitteet

Kohderyhmät

Määritelmät

Esiintyminen

Riskitekijät

Työperäiset riskitekijät

Yksilölliset riskitekijät

Ehkäisy

Diagnostiikka

Hoidon periaatteet

Epikondyliitti

Diagnoosi

Kliininen tutkiminen ja testit

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

Hoito

Kirurginen hoito

Ranteen ja käden jännetulehdukset

Diagnoosi

Kliininen tutkimus ja testit

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

Hoito

Kirurginen hoito

Käden tai kyynärvarren paikallinen kipu (epäspesifiset kiputilat)

Diagnoosi

Kliininen tutkiminen ja testit

Hoito

Rannekanavaoireyhtymä

Diagnoosi

Kliininen tutkiminen ja testit

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

Neurofysiologiset tutkimukset

Hoito

Kirurginen hoito

Kuvantamistutkimukset

Käden ja kyynärvarren sairauksien ennuste

Kuntoutus ja työhön paluun tuki

Ammattitautidiagnostiikka

Ammattitautidiagnostiikan porrastus

Tarvittavat selvitykset

Arviointikriteerit

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta