Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu
Lataa PDF- Keskeinen sanoma
- Aiheen rajaus
- Tavoitteet
- Kohderyhmät
- Määritelmät
- Esiintyvyys
- Parodontiitille altistavat tekijät
- Diagnostiikka
- Ehkäisy
- Kroonisen parodontiitin hoito
- Parodontiitin yhteys yleisterveyteen
- Kustannusasiat
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
- Vastuun rajaus
- Kirjallisuutta
Parodontiitti
Käypä hoito
7.6.2010
Suosituksen tulostettava versio «»1 (pdf)
Käypä hoito -tiivistelmä suomeksi «Parodontiitti»1 ja lyhyt yhteenveto englanniksi «Periodontitis (chronic)»2
Potilasversio suomeksi «Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus»3
Patientinformation på svenska «Parodontit eller tandlossning»4
Keskeinen sanoma
- Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten tulehdus on merkittävä kansantauti. Yleisimmin kyseessä on krooninen parodontiitti, joka on väestössä alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta.
- Gingiviitin eli ientulehduksen ja parodontiitin ehkäisemiseen sekä varhaisdiagnostiikkaan ja -hoitoon on perusterveydenhuollossa kohdistettava aikaisempaa suurempaa huomiota, sillä pitkälle edenneenä parodontiitti ja sen seuraukset vaativat usein erikoishammaslääkäritasoista hoitoa ja muodostavat huomattavan kansantaloudellisen rasitteen.
- Parodontiittiriskin toteaminen edesauttaa ehkäisyn ja hoidon kohdentamista.
- Parodontologinen tutkimus on osa suun terveydentilan tutkimusta. Se tulee tehdä kaikenikäisille säännöllisin väliajoin, jotta parodontiitti todettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Kun parodontiitti on diagnosoitu, se hoidetaan viipymättä. Vaikuttava hoito on toteutettavissa tehokkaasti lyhyellä aikavälillä.
- Ylläpitohoito on olennainen osa kiinnityskudossairauksien hoitoa.
- Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat tärkeä osa yleisterveyttä.
Aiheen rajaus
- Suositus käsittelee parodontiitin varhaisdiagnostiikkaa, ehkäisyä ja kroonisen parodontiitin hoitoa.
- Suosituksessa ei käsitellä
- parodontiittia, joka edellyttää erikoishammaslääkäritasoista hoitoa
- hampaan kiinnityskudosten kirurgisia hoitomuotoja
- hammasimplantin vieruskudosten sairauksia
- akuutteja tilanteita
- yleissairauksien ilmentymiä hampaan kiinnityskudoksissa.
Tavoitteet
- Suosituksen tavoitteina on
- kiinnittää huomiota erityisesti parodontiitin ehkäisyyn, varhaisdiagnostiikkaan ja -hoitoon
- luoda hyvin toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon
- lisätä ihmisten tietoisuutta hampaan kiinnityskudoksien sairauksista, jotta he osaisivat hakeutua riittävän ajoissa hoitoon ja pystyisivät toimimaan aktiivisesti osana hoitotiimiä.
Kohderyhmät
- Hammaslääkärit, suuhygienistit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö
- Muut terveydenhuollon ammattihenkilöt (muun muassa lääkärit, kouluterveydenhoitajat, opiskelijaterveydenhuolto, diabeteshoitajat, vanhustenhoivatyötä tekevät)
- Väestö
Määritelmät
- Suositukseen liittyvää alan termistöä on koottu sähköiseen tausta-aineistoon «Käypä hoito -suositukseen Parodontiitin ehkäisy, varhaisdiagnostiikka ja hoito liittyviä määritelmiä»1.
Esiintyvyys
- Terveys 2000 -tutkimuksen «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97. http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2004b16.pdf»1 (Internet-linkki «http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2004b16.pdf»1) mukaan iensairaudet ovat merkittävä hammashoidollinen kansanterveysongelma 30 vuotta täyttäneillä hampaallisilla suomalaisilla.
- Ientulehduksen esiintyvyys on 74 % (miehillä 77 % ja naisilla 70 %).
-
Parodontiitin (parodontiitin määritelmä kyseisessä tutkimuksessa: suussa vähintään yksi hammas, jossa ≥ 4 mm:n ientasku) esiintyvyys on 64 % (miehillä 72 % ja naisilla 57 %) ja
- 30–34-vuotiailla 48 %
- 35–44-vuotiailla 61 %.
- Vaikean parodontiitin (määritelmä kyseisessä tutkimuksessa: suussa vähintään yksi hammas, jossa ≥ 6 mm:n ientasku) esiintyvyys on 21 % (miehillä 26 % ja naisilla 16 %) ja
- 30–34-vuotiailla 6 %
- 35–44-vuotiailla 14 %.
- Paikallisen aggressiivisen parodontiitin (juveniili parodontiitti) esiintyvyys on Suomessa noin 0.1 %.
- Tämä tautimuoto on yleisempi naisilla kuin miehillä «Saxén L. Juvenile periodontitis in Finland. Proc Finn Dent Soc 1987;83:143-9 »2.
Parodontiitille altistavat tekijät
- Riski sairastua krooniseen parodontiittiin vaihtelee yksilöittäin.
- Parodontiitille altistavien tekijöiden huolellinen kartoitus ja suuren riskin yksilöiden löytäminen on tärkeää ehkäisyn ja hoidon kohdentamiseksi.
- Krooniselle parodontiitille altistavat ja syytekijät on lueteltu taulukossa «Krooniselle parodontiitille altistavat ja syytekijät väestö-, yksilö- ja hammastasolla. »1.
Diagnostiikka
Tavoite
- Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa jo varhaisvaiheessa
- tulehduksen merkit (ienverenvuoto, punoitus, turvotus) hampaan kiinnityskudosten alueella
- parodontiitin merkit (kliinisesti ientaskun syvyys ≥ 4 mm ja röntgenkuvissa havaittava alveoliluun kato ≥ 2 mm)
- taudin uusiutuminen hoidetulla parodontiittipotilaalla.
Oireet
- Ienverenvuoto (erityisesti hampaita harjatessa) on silmin havaittava merkki tulehduksesta, ja myös ikenen punoitus ja turvotus ovat tavallisia (kuva «Tulehduksen merkkejä hampaanvieruskudoksen alueella»1). Tupakoivilla näkyvät tulehdusmerkit ovat yleensä lievemmät kuin tupakoimattomilla «Haffajee AD, Socransky SS. Relationship of cigarette smoking to attachment level profiles. J Clin Periodontol 2001;28:283-95 »3, «Bergström J. Tobacco smoking and chronic destructive periodontal disease. Odontology 2004;92:1-8 »4. On huomattava, että tauti voi olla pitkään oireeton ja edellä mainitut tulehduksen merkit saattavat puuttua vaikeassakin parodontiitissa.
- Hampaan lisääntynyt liikkuvuus ja siirtyminen, rakojen muodostuminen sekä märkävuoto ientaskusta liittyvät usein pitkälle edenneeseen kiinnityskudoksen katoon.
- Pahanhajuinen hengitys saattaa liittyä parodontiittiin «Quirynen M, Dadamio J, Van den Velde S ym. Characteristics of 2000 patients who visited a halitosis clinic. J Clin Periodontol 2009;36:970-5 »5.
Esitiedot
- Koska yleisterveys ja parodontiitti vaikuttavat toisiinsa, tulee hoidon alkuvaiheessa selvittää potilaan mahdolliset yleissairaudet ja niihin käytetty lääkitys ja tarvittaessa ohjata hänet lääkärin hoitoon.
- Esimerkiksi diabetes «Diabeetikoilla on korkeampi riski sairastua parodontaalisairauksiin kuin ei-diabeetikoilla. Huono hoitotasapaino lisää riskiä.»A ja immuunipuutossairaudet «Holmstrup P, Glick M. Treatment of periodontal disease in the immunodeficient patient. Periodontol 2000 2002;28:190-205 »6 altistavat parodontiitille.
- Monet lääkitykset, kuten tietyt immunosuppressiivit, verenpainelääkkeet ja epilepsialääkkeet, vaikuttavat ienkudokseen altistaen ikenen liikakasvulle «Trackman PC, Kantarci A. Connective tissue metabolism and gingival overgrowth. Crit Rev Oral Biol Med 2004;15:165-75 »7, «Dongari-Bagtzoglou A, Research, Science and Therapy Committee, American Academy of Periodontology. Drug-associated gingival enlargement. J Periodontol 2004;75:1424-31 »8.
- Ikä: parodontiitin mahdollisuus on otettava huomioon jo lapsilla ja nuorilla «American Academy of Periodontology-Research, Scicence and therapy Committee. Periodontal diseases of children and adolescents. Pediatr Dent 2008;30:240-7 »9.
- Tupakointi: sekä tupakoinnin kesto että määrä vaikuttavat parodontiitin esiintymiseen, kudostuhon vaikeusasteeseen ja hoidon ennusteeseen «Tupakointi huonontaa merkittävästi parodontiumin kudosten terveydentilaa ja heikentää parodontiumin paranemista.»A, «Alveoliluukadon määrä tupakoitsijoilla on merkittävästi suurempi verrattuna tupakoimattomiin. Tupakointi on merkittävin luukatoa selittävä tekijä.»A, «Haffajee AD, Socransky SS. Relationship of cigarette smoking to attachment level profiles. J Clin Periodontol 2001;28:283-95 »3, «Tomar SL, Asma S. Smoking-attributable periodontitis in the United States: findings from NHANES III. National Health and Nutrition Examination Survey. J Periodontol 2000;71:743-51 »10, «Heasman L, Stacey F, Preshaw PM ym. The effect of smoking on periodontal treatment response: a review of clinical evidence. J Clin Periodontol 2006;33:241-53 »11.
- Suuhygieniatottumukset: riittävä päivittäinen suuhygieniasta huolehtiminen edellyttää hampaiden harjauksen lisäksi hammasvälien puhdistamista.
- Aiempi hammashoito.
Kliininen tutkimus
- Hammaslääkäri tekee parodontologisen tutkimuksen jokaiselle suun terveydentilan tutkimuksen osana. Sama koskee suuhygienistin tekemää terveystarkastusta.
- Parodontaalistatus tulee kartoittaa kaikista hampaista, mukaan luettuina viisaudenhampaat (ks. Käypä hoito -suositus Viisaudenhammas «Viisaudenhammas (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (»12, Internet-linkki «Viisaudenhammas»5), sillä tulehdusmuutokset viisaudenhammasalueella saattavat ennustaa parodontiitin ilmaantumista muualle hampaistoon tai olemassa olevan parodontiitin pahenemista «Parodontaalistatus tulee kartoittaa kaikista hampaista mukaan lukien viisaudenhampaat, sillä tulehdusmuutokset viisaudenhammasalueella saattavat ennustaa parodontiitin ilmaantumista muualle hampaistoon tai olemassa olevan parodontiitin pahenemista.»C, «Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33 »13, «Moss KL, Ruvo AT, Offenbacher S ym. Third molars and progression of periodontal pathology during pregnancy. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1065-9 »14.
- Lapsilla ja nuorilla parodontologinen tutkimus on syytä sisällyttää valtioneuvoston asetuksen mukaisiin, tietyt ikäluokat kattaviin terveystarkastuksiin (Internet-linkki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090380»2), joissa selvitetään suun terveydentila ja hoidon tarve.
- Alle kouluikäisiltä ja ensimmäisen vuosiluokan oppilailta tutkitaan ja rekisteröidään plakki, hammaskivi ja ientulehdus.
- 5. vuosiluokan oppilaisiin kohdistetaan edellä mainitun lisäksi tupakkavalistusta tupakanpolton aloittamisen ehkäisemiseksi.
- 8. vuosiluokalta lähtien tehdään täydellinen parodontaalistatus osana suun terveystarkastusta.
- Plakin sijainti rekisteröidään ja sen määrä kuvaillaan hoitokertomuksessa.
- Ientaskumittaus:
- Profylaktista mikrobilääkitystä tarvitseville tulee antaa tämä lääkitys ennen ientaskumittausta «Daly CG, Mitchell DH, Highfield JE ym. Bacteremia due to periodontal probing: a clinical and microbiological investigation. J Periodontol 2001;72:210-4 »15.
-
Ientaskusyvyydet ja ienverenvuoto (bleeding on probing, BOP) mitataan jokaisesta hampaasta kuljettaen ientaskumittaria askeltamalla juuren pintaa pitkin hampaan akselin suuntaisesti.
- Syventyneet ientaskut (≥ 4 mm) ja BOP rekisteröidään kuudelta (vähintään neljältä) pinnalta.
- Koska liian kevyesti tai voimakkaasti suoritettu ientaskumittaus johtaa hampaan kiinnityskudosten terveydentilan ali- tai yliarvioimiseen, on tärkeää, että mittaus suoritetaan standardoidusti «Larsen C, Barendregt DS, Slot DE ym. Probing pressure, a highly undervalued unit of measure in periodontal probing: a systematic review on its effect on probing pocket depth. J Clin Periodontol 2009;3»16, «Bulthuis HM, Barendregt DS, Timmerman MF ym. Probe penetration in relation to the connective tissue attachment level: influence of tine shape and probing force. J Clin Periodontol 1998;25:417-23 »17. Tämä ei aiheuta tavallisesti kipua potilaalle.
- Manuaalisella ientaskumittauksella saavutetaan riittävä diagnostinen tarkkuus «Wang SF, Leknes KN, Zimmerman GJ ym. Reproducibility of periodontal probing using a conventional manual and an automated force-controlled electronic probe. J Periodontol 1995;66:38-46 »18, «Grossi SG, Dunford RG, Ho A ym. Sources of error for periodontal probing measurements. J Periodontal Res 1996;31:330-6 »19.
- BOP ientaskusta on merkki tulehduksesta ja tärkeä parametri parodontiitin varhaisdiagnostiikassa «Ienverenvuoto (BOP) liittyy kudoksen alttiuteen sairastua parodontiittiin ja on siten tärkeä parametri parodontiitin varhaisdiagnostiikassa.»A.
- Toistuvasti todettu BOP viittaa tulehduksen etenemiseen «Schätzle M, Löe H, Lang NP ym. Clinical course of chronic periodontitis. III. Patterns, variations and risks of attachment loss. J Clin Periodontol 2003;30:909-18 »20 ja sen puuttuminen terveeseen hampaan kiinnityskudokseen «Lang NP, Adler R, Joss A ym. Absence of bleeding on probing. An indicator of periodontal stability. J Clin Periodontol 1990;17:714-21 »21.
- Mahdollinen märkävuoto ientaskuista rekisteröidään ientaskumittauksen yhteydessä.
- Poskihampaiden ja ylänelosten furkaatioalueiden tutkiminen furkaatiosondilla:
- Furkaatioleesioista mitataan sekä horisontaalinen että vertikaalinen taskusyvyys ja rekisteröidään furkaation aste (I–IV).
- Plakkiretentiot (hammaskivi, paikka- ja kruunuylimäärät ja irtoproteesit) rekisteröidään.
- Hampaiden liikkuvuudet (sekä vaaka- että pystysuunnassa; asteet 1–3) rekisteröidään.
- Purennan liukuliikkeet ja hampaiden kosketussuhteet tutkitaan alaleuan eri asennoissa, ja purennan esikontaktit rekisteröidään (ks. Purenta-analyysi: Terveysportti «http://www.terveysportti.fi»3, Hammaslääketiede, Therapia Odontologica; tietokantaan tarvitaan käyttöoikeudet).
- Lisäksi suositellaan rekisteröitäväksi seuraavat:
- ienrajan kulku (ienvetäytymät ja ikenen liikakasvu)
- kliininen kiinnitystaso (etäisyys kiille-sementtirajasta ientaskun pohjaan)
- ikenen poikkeava muoto, väri ja pintarakenne
- ikenen kudostyyppi «Müller HP, Eger T. Masticatory mucosa and periodontal phenotype: a review. Int J Periodontics Restorative Dent 2002;22:172-83 »22, «De Rouck T, Eghbali R, Collys K ym. The gingival biotype revisited: transparency of the periodontal probe through the gingival margin as a method to discriminate thin from thick gingiva. J Clin Period»23
- huulijänteen ja lihaskiinnikkeiden kiinnityskohdat silloin, kun ne liittyvät kudosmuutoksiin marginaalisen ikenen alueella
- hampaiden asentomuutokset.
Kuvantamistutkimukset
- Kun kliinisessä tutkimuksessa todetaan merkkejä parodontiitista, on syytä tehdä radiologinen tutkimus.
- Panoraamatomografia antaa yleiskuvan alveoliluun määrästä ja luureunan kulusta (vaaka-/pystysuuntainen luukato). Tarvittaessa sitä täydennetään suunsisäisin kuvin, jotka ovat panoraamatomografiaa tarkempia luumuutosten havaitsemisessa «Pepelassi EA, Tsiklakis K, Diamanti-Kipioti A. Radiographic detection and assessment of the periodontal endosseous defects. J Clin Periodontol 2000;27:224-30 »24 (kuva «Alkava parodontiitti»2).
- Röntgenkuvien kyky osoittaa alkavaa kudostuhoa (alle 2 mm) marginaalisen luun alueella on heikko «Pepelassi EA, Tsiklakis K, Diamanti-Kipioti A. Radiographic detection and assessment of the periodontal endosseous defects. J Clin Periodontol 2000;27:224-30 »24.
- Laajentunut parodontaalirako ja pystysuuntainen tai furkaatioalueen luukato voivat viitata traumaattiseen purentaan.
- Lasten tai nuorten kariesdiagnostiikassa usein käytetyt ”bitewing”-röntgenkuvat on tulkittava huolellisesti myös marginaalisen luurajan kulun arvioimiseksi ja approksimaalisen hammaskiven toteamiseksi «Lasten ja nuorten #x201D;bitewing #x201D;-röntgenkuvia tulkittaessa tulee kuvista diagnosoida mahdollinen approksimaalinen hammaskivi sekä marginaalinen luutason menetys, sillä edellä mainitut löydökset saattavat toimia parodontiitin ennusmerkkeinä.»B.
- Jos marginaalisen luun ja kiille-sementtirajan välinen etäisyys on yli 2 mm, löydös viittaa parodontiittiin.
- Jos ensimmäisen poskihampaan kohdalla on muutoksia luurajassa, voi olla syytä ottaa tarkennuskuva etuhammasalueilta.
- Paikallinen aggressiivinen parodontiitti (juveniiliparodontiitti) on diagnosoitavissa alveoliluun pystysuuntaisesta kadosta usein ensimmäisten poskihampaiden ja etuhampaiden approksimaaliväleistä.
Mikrobiologiset tutkimukset
- Mikrobiologinen näyte suositellaan
otettavaksi
- aina, kun suunnitellaan mikrobilääkitystä
- nuorilta (alle 30-vuotiailla), kun kyseessä on hampaan kiinnityskudosten nopeasti edennyt paikallinen tuho tai kun parodontiittia esiintyy laajalla alueella
- aikuisilta, kun parodontiitti on edennyt nopeasti tai kun vaste asianmukaiseen hoitoon on huono.
- Subgingivaaliplakki on yleisimmin käytetty mikrobiologinen näyte.
- Sitä kerätään muutamasta syvimmästä ientaskusta steriilillä kyretillä tai paperinastoin «Renvert S, Wikström M, Helmersson M ym. Comparative study of subgingival microbiological sampling techniques. J Periodontol 1992;63:797-801 »25, «Jervøe-Storm PM, Alahdab H, Koltzscher M ym. Comparison of curet and paper point sampling of subgingival bacteria as analyzed by real-time polymerase chain reaction. J Periodontol 2007;78:909-17 »26, «Teles FR, Haffajee AD, Socransky SS. The reproducibility of curet sampling of subgingival biofilms. J Periodontol 2008;79:705-13 »27 ja laitetaan samaan näyteputkeen.
- Näytteestä määritetään keskeiset parodontiitin patogeenit, muun muassa Aggregatibacter actinomycetemcomitans ja Porphyromonas gingivalis, ja niiden suhteellinen osuus kokonaiskasvusta (viljelyyn perustuva tutkimus) tai kvantitatiivinen viitearvo (molekyylibiologiset menetelmät). Viljely mahdollistaa myös poikkeavan valtakasvun osoittamisen näytteestä.
- Tulosten tulkinnassa käytetään eri bakteerilajeille määritettyjä merkitsevyysrajoja.
Muut diagnostiset laboratoriotutkimukset
- Perinnöllisen alttiuden testaamiseksi on olemassa yksi kaupallinen DNA-testi (interleukiini 1 genotyyppi).
- Genotyyppitestauksen kliinisestä hyödystä ei ole riittävää näyttöä «Shapira L, Wilensky A, Kinane DF. Effect of genetic variability on the inflammatory response to periodontal infection. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:72-86 »28, «Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. The association of the composite IL-1 genotype with periodontitis progression and/or treatment outcomes: a systematic review. J Clin Periodontol 2007;34:305-17 »29.
Parodontiittidiagnoosi
- Syventynyt ientasku, hampaan kiinnityksen kato ja röntgenkuvasta havaittu alveoliluun vaaka- tai pystysuuntainen kato heijastavat jo tapahtunutta kudostuhoa.
- Krooninen parodontiitti (K05.3, Internet-linkki «http://www.icd-10.fi/»4) tulee diagnoosiksi, kun ientaskun syvyys on vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa ≥ 4 mm ja kiinnityksen kato ≥ 3 mm «Tonetti MS, Claffey N, European Workshop in Periodontology group C. Advances in the progression of periodontitis and proposal of definitions of a periodontitis case and disease progression for use in »30, «Page RC, Eke PI. Case definitions for use in population-based surveillance of periodontitis. J Periodontol 2007;78:1387-99 »31.
- Parodontiitti on vaikea, kun kiinnityksen kato on ≥ 5 mm, ja sitä esiintyy ≥ 30 %:ssa jäljellä olevista hampaista «Tonetti MS, Claffey N, European Workshop in Periodontology group C. Advances in the progression of periodontitis and proposal of definitions of a periodontitis case and disease progression for use in »30.
- Diagnoosin ja löydösten perusteella arvioidaan hoidon ennustetta ja tehdään hoitosuunnitelma. Varhaisessa vaiheessa todetun parodontiitin hoitoennuste on yleensä hyvä.
Erotusdiagnostiikka
- Ientaskun syvyys ≥ 4 mm voi johtua hampaan kiinnityskudoksen kadosta tai tulehduksen aiheuttamasta turvotuksesta.
- Puberteetti «Mombelli A, Gusberti FA, van Oosten MA ym. Gingival health and gingivitis development during puberty. A 4-year longitudinal study. J Clin Periodontol 1989;16:451-6 »32, «Nakagawa S, Fujii H, Machida Y ym. A longitudinal study from prepuberty to puberty of gingivitis. Correlation between the occurrence of Prevotella intermedia and sex hormones. J Clin Periodontol 1994;»33, raskaus «Tilakaratne A, Soory M, Ranasinghe AW ym. Periodontal disease status during pregnancy and 3 months post-partum, in a rural population of Sri-Lankan women. J Clin Periodontol 2000;27:787-92 »34, «Gürsoy M, Pajukanta R, Sorsa T ym. Clinical changes in periodontium during pregnancy and post-partum. J Clin Periodontol 2008;35:576-83 »35 ja tietyt lääkkeet «Trackman PC, Kantarci A. Connective tissue metabolism and gingival overgrowth. Crit Rev Oral Biol Med 2004;15:165-75 »7, «Seymour RA. Effects of medications on the periodontal tissues in health and disease. Periodontol 2000 2006;40:120-9 »36, kuten kalsiumkanavansalpaajat ja immunosuppressiivit, voivat aiheuttaa ikenen turvotusta tai liikakasvua ilman kiinnityksen todellista katoa (ns. pseudotasku).
- Ienvetäytymä voi olla merkki parodontiitin aiheuttamasta kiinnityskudoksen kadosta, mutta myös seurausta mekaanisesta vauriosta, kuten harjaus- tai purentatraumasta.
- Yksittäinen syventynyt ientasku tai märkävuoto voi johtua paitsi parodontiitista myös esimerkiksi hampaan juuren murtumasta tai hampaan ytimestä lähtöisin olevasta tulehduksesta, mutta löydös vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa viittaa parodontiittiin.
Ehkäisy
- Hyvä suuhygienia ehkäisee gingiviittiä ja parodontiittia.
-
Tehokas omahoito perustuu ensisijaisesti päivittäiseen hampaiden harjaukseen ja hammasvälien puhdistukseen. Nämä on syytä opettaa yksilöllisesti kädestä pitäen.
- Hampaansa harvemmin kuin kerran päivässä harjaavilla esiintyy enemmän parodontiittia kuin niillä, jotka harjaavat hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97. http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2004b16.pdf»1.
- Sykkivää edestakaista kiertoliikettä tekevällä harjaspäällä varustettu sähköhammasharja vähentää plakkia ja gingiviittiä tehokkaammin kuin tavallinen hammasharja «Sähköhammasharjat, joissa on värähtelevä ja edestakainen pyörivä harjaspään liike, poistavat tehokkaammin plakkia ja vähentävät tehokkaammin ientulehdusta kuin tavalliset hammasharjat.»A, «Robinson PG, Deacon SA, Deery C ym. Manual versus powered toothbrushing for oral health. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD002281 »37. Muulla tavalla toimivien sähköhammasharjojen paremmasta tehosta ei ole yksiselitteistä näyttöä.
- Hammaslangan käytöllä hampaiden harjauksen yhteydessä voidaan poistaa tehokkaammin bakteeripeitteitä kuin pelkän harjauksen avulla «Terézhalmy GT, Bartizek RD, Biesbrock AR. Plaque-removal efficacy of four types of dental floss. J Periodontol 2008;79:245-51 »38.
- Hammasväliharjoilla tai (harja)tikuilla voidaan poistaa tehokkaasti hampaiden väleistä bakteeripeitteitä «Slot DE, Dörfer CE, Van der Weijden GA. The efficacy of interdental brushes on plaque and parameters of periodontal inflammation: a systematic review. Int J Dent Hyg 2008;6:253-64 »39.
-
Eri hammastahnojen tehokkuudesta parodontaalisairauksien ehkäisyssä on ristiriitaisia tuloksia.
- Hampaiden harjauksen triklosaania ja kopolymeeria sisältävillä hammastahnoilla on osoitettu vähentävän bakteeripeitteiden muodostusta ja gingiviittiä ja ehkäisevän parodontiitin syntyä «Davies RM. Toothpaste in the control of plaque/gingivitis and periodontitis. Periodontol 2000 2008;48:23-30 »40.
- Triklosaanin käyttöä ei yleisesti suositella ympäristövaikutusten vuoksi.
- Antiseptisia suuvesiä voidaan käyttää mekaanisen puhdistuksen lisäksi ehkäisemään bakteeripeitteiden muodostumista.
- Klooriheksidiiniä voidaan käyttää erityisryhmissä (henkilöillä, jotka eivät muuten pysty huolehtimaan suuhygieniastaan) «al-Tannir MA, Goodman HS. A review of chlorhexidine and its use in special populations. Spec Care Dentist 1994;14:116-22 »41.
- Suun päivittäinen huuhtelu suuvedellä, joka sisältää eteerisiä öljyjä «Suun huuhtelu kaksi kertaa vuorokaudessa 30 sekunnin ajan eteerisiä öljyjä sisältävällä suuhuuhteluaineella vähentää plakin muodostumista hampaiden pinnoille ja ientulehdusta.»A, delmopinolia, setyylipyridiinikloridia tai antimikrobisesti tehokkaita fluoriyhdisteitä, ehkäisee bakteeripeitteiden muodostumista hampaiden pinnoille ja ientulehdusta «Ciancio S. Essential oils in oral health management: A Review. J Clin Periodontol 2003;30(Suppl 5):4-24»42, «Addy M, Moran J, Newcombe RG. Meta-analyses of studies of 0.2% delmopinol mouth rinse as an adjunct to gingival health and plaque control measures. J Clin Periodontol 2007;34:58-65 »43, «Stoeken JE, Paraskevas S, van der Weijden GA. The long-term effect of a mouthrinse containing essential oils on dental plaque and gingivitis: a systematic review. J Periodontol 2007;78:1218-28 »44, «Haps S, Slot DE, Berchier CE ym. The effect of cetylpyridinium chloride-containing mouth rinses as adjuncts to toothbrushing on plaque and parameters of gingival inflammation: a systematic review. Int»45, «Lahtinen A, Ainamo A. Antimikrobiset suuvedet ovat oikein käytettyinä hyödyllisiä. Suom Hammaslääkäril 2009;16:30-41»46.
- Tutkimustulokset alkoholipitoisten (yli 20-prosenttisten) suuvesien vaikutuksesta suusyövän suurentuneeseen riskiin ovat ristiriitaisia «McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in oral carcinogenesis with particular reference to alcohol-containing mouthwashes. Aust Dent J 2008;53:302-5 »47, «Lachenmeier DW. Safety evaluation of topical applications of ethanol on the skin and inside the oral cavity. J Occup Med Toxicol 2008;3:26 »48, «La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an update. Oral Oncol 2009;45:198-200 »49.
- Aikuisille tehty ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon opetus vähentävät bakteeripeitteitä hampaiden pinnoilla, ienverenvuotoa ja ikenien liikakasvua.
- Hampaan kiinnityskudokseltaan terveillä tulokset ammattimaisen puhdistuksen merkityksestä omahoidon opetuksen ohella eivät kuitenkaan ole yhdenmukaisia «Needleman I, Suvan J, Moles DR ym. A systematic review of professional mechanical plaque removal for prevention of periodontal diseases. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:229-82 »50, «Hugoson A, Lundgren D, Asklöw B ym. Effect of three different dental health preventive programmes on young adult individuals: a randomized, blinded, parallel group, controlled evaluation of oral hygie»51, «Hujoel PP, Cunha-Cruz J, Loesche WJ ym. Personal oral hygiene and chronic periodontitis: a systematic review. Periodontol 2000 2005;37:29-34 »52.
- Koska tupakoivien nuorten parodontaaliterveys on huonompi kuin tupakoimattomien «Heikkinen AM, Pajukanta R, Pitkäniemi J ym. The effect of smoking on periodontal health of 15- to 16-year-old adolescents. J Periodontol 2008;79:2042-7 »53, tupakkavalistus ja tupakoinnista vieroittaminen kuuluvat parodontiitin ehkäisyyn varsinkin nuorilla «Carr AB, Ebbert JO. Interventions for tobacco cessation in the dental setting. A systematic review. Community Dent Health 2007;24:70-4 »54.
Kroonisen parodontiitin hoito
- Hoidon ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää infektio ja estää kudostuhon eteneminen.
- Hoito perustuu infektion hallintaan poistamalla hampaiden bakteeripeitteet ja niitä retentoivat tekijät mahdollisimman tehokkaasti hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan yhteistyönä. Tarvittaessa käytetään paikallispuudutusta «van Steenberghe D, Garmyn P, Geers L ym. Patients' experience of pain and discomfort during instrumentation in the diagnosis and non-surgical treatment of periodontitis. J Periodontol 2004;75:1465-70 »55.
- Oleellinen osa hoitoa on luoda hyvät olosuhteet hampaiden puhdistamiselle ja sitouttaa potilas säännölliseen omahoitoon.
- Parodontiitin yleiset riskitekijät on otettava huomioon.
- Tupakoivien hoitovaste on huonompi kuin tupakoimattomien «Alveoliluukadon määrä tupakoitsijoilla on merkittävästi suurempi verrattuna tupakoimattomiin. Tupakointi on merkittävin luukatoa selittävä tekijä.»A. Siksi tupakoinnin lopettamiseen kannustaminen ja lopettamisen tukitoimenpiteisiin opastaminen (ks. Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot «Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalaine»56, Internet «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus»6) ovat keskeinen osa parodontologista hoitoa.
- Parodontiitin hoitotoimenpiteiden yhteydessä bakteereja pääsee vähäisessä määrin verenkiertoon. Infektioherkkiä riskipotilaita hoidettaessa käytetään asianmukaista profylaktista mikrobilääkitystä «Lauhio A, Richardson R, Lindquist C, Valtonen V. Suu infektiofokuksena – infektiolääkärin näkökulma. Suom Lääkäril 2007;62:401-7»57, «Farbod F, Kanaan H, Farbod J. Infective endocarditis and antibiotic prophylaxis prior to dental/oral procedures: latest revision to the guidelines by the American Heart Association published April 200»58.
- Parodontologinen hoito tehdään yleensä ennen hampaiston korjaavaa hoitoa.
- Hoitosuunnitelma ja suostumus merkitään potilasasiakirjoihin.
- Hoidon ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat
- potilaan informointi (potilaan perehdyttäminen taudin syihin, kulkuun ja hoitoon terveyskeskustelun avulla)
- potilaan sitouttaminen osaksi hoitotiimiä ja hoidon toteutusta
- hampaiden puhdistustekniikan opetus ja tarkistus.
- Anti-infektiivinen hoito, joka tehdään kaikille parodontiittipotilaille, käsittää bakteeripeitteiden ja niitä retentoivien tekijöiden kuten hammaskiven ja täyteylimäärien ammattimaisen poiston.
- Käsi-instrumenteilla tai värähtelevillä laitteilla (esimerkiksi ultraäänilaitteilla) suoritetun toimenpiteen tavoitteena on rikkoa bakteeripeitteiden biofilmirakenne ja poistaa hammaskivi välttäen juuren pinnan vaurioitumista.
- Subgingivaaliseen työskentelyyn soveltuvilla värähtelevillä laitteilla on mahdollista päästä vähemmällä ajankäytöllä yhtä hyvään kliiniseen tulokseen kuin käsi-instrumenteilla «Subgingivaaliseen työskentelyyn soveltuvilla ultraäänilaitteilla on mahdollista päästä pienemmällä ajan käytöllä yhtä hyvään kliiniseen tulokseen kuin käsi-instrumenteilla keskivaikeiden ja vaikeiden parodontiittien hoidossa.»B.
- Lyhyen ajan (1–2 päivää) kuluessa tehdyllä tehokkaalla anti-infektiivisellä hoidolla on mahdollisuus päästä yhtä hyvään paranemistulokseen kuin useammalla käyntikerralla osa-alueittain toteutetulla tavanomaisella hoidolla «Lyhyen ajan sisällä (24 tuntia, 1-2 käyntikertaa) tehdyllä tehokkaalla anti-infektiivisellä hoidolla on mahdollisuus päästä vähintään yhtä hyvään paranemistulokseen kuin pitkällä aikavälillä osa-alueittain tapahtuvalla hoidolla.»B.
- 4–6 mm:n syvyiset ientaskut hoidetaan yleensä ei-kirurgisesti anti-infektiivisellä hoidolla «Alkava parodontiitti hoidetaan pelkästään ei-kirurgisesti anti-infektiivisellä hoidolla. Keskivaikea parodontiitti voidaan hoitaa yhtä tehokkaasti pelkästään anti-infektiivisellä hoidolla kuin hoidolla, jossa anti-infektiivisen hoidon lisäksi käytetään kirurgisia hoitomuotoja.»A.
- Subgingivaalisen toimenpiteen jälkeen esiintyy ohimenevää kipua, johon voidaan käyttää tarvittaessa lyhytkestoista kipulääkitystä «Pihlstrom BL, Hargreaves KM, Bouwsma OJ ym. Pain after periodontal scaling and root planing. J Am Dent Assoc 1999;130:801-7 »59.
- Supragingivaalisten bakteeripeitteiden poisto paranemisen aikana vähentää patogeenisten subgingivaalisten bakteeripeitteiden muodostumista, mikä on edellytys kudosten optimaaliselle paranemiselle «Ximénez-Fyvie LA, Haffajee AD, Som S ym. The effect of repeated professional supragingival plaque removal on the composition of the supra- and subgingival microbiota. J Clin Periodontol 2000;27:637-47»60.
- Jos potilaan ylläpitämästä suuhygieniasta huolimatta esiintyy toistuvasti ienverenvuotoa, voidaan omahoidon tukena käyttää purskuttelua 0.12–0.2-prosenttisella klooriheksidiinillä tai harjausta klooriheksidiinigeelillä «Päivittäinen purskuttelu 0.12-0.2-prosenttisella klooriheksidiiniä sisältävällä suuvedellä vähentää ientulehdusta ja plakin määrää hampaiden pinnalla enemmän kuin eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiumkloridia sisältävät suuhuuhteet.»B.
- Suositeltava käyttöaika on 1–4 viikkoa.
- Lyhytaikaisessa käytössä mahdolliset haittavaikutukset (makuaistihäiriöt, hampaiden ja kielen värjäytyminen, supragingivaalisen hammaskiven muodostuminen) ovat vähäisiä ja korjaantuvia.
- Taudin kulkuun puuttuminen jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa tuottaa hyvän ja usein pysyvän tuloksen ilman merkittäviä kudosvaurioita ja ehkäisee taudin vaikean muodon aiheuttamia toiminnallisia ja esteettisiä haittoja suussa.
- Vaikean parodontiitin hoito saattaa edellyttää anti-infektiivisen hoidon lisäksi mikrobilääkitystä, kirurgista hoitoa tai molempia.
- Systeeminen mikrobilääkitys ei ole parodontiitin ensisijainen hoito.
- Mikrobilääkityksen aloittamisen kynnystä laskee aggressiivinen taudinkulku tai potilaan huono yleisterveys (esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes ja taudista tai lääkityksestä johtuva immunosuppressio).
- Mikrobilääkkeen valinnan tulee perustua mikrobinäytteen tutkimuksen tulokseen. Ensisijainen mikrobilääke on metronidatsoli (kun patogeenilöydökset anaerobeja) tarvittaessa yhdistettynä amoksisilliiniin (kun Aggregatibacter actinomycetemcomitans mukana). Muita vaihtoehtoja ovat doksisykliini tai amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä «Haffajee AD, Socransky SS, Gunsolley JC. Systemic anti-infective periodontal therapy. A systematic review. Ann Periodontol 2003;8:115-81 »61, «Asikainen S, Dahlén G, Klinge B, Olsen I, Westergaard J. Antibiootit parodontaalihoidossa. Suom Hammaslääkäril 2002;8:438-43»62, «Shaddox LM, Walker C. Microbial testing in periodontics: value, limitations and future directions. Periodontol 2000 2009;50:25-38 »63.
- Kun mikrobilääkitys on aiheellinen, se aloitetaan mekaanisen hoidon päätteeksi «Herrera D, Alonso B, León R ym. Antimicrobial therapy in periodontitis: the use of systemic antimicrobials against the subgingival biofilm. J Clin Periodontol 2008;35:45-66 »64.
- Anti-infektiivisen hoidon lisänä voidaan valikoiduissa, huonosti hoitoon reagoivissa potilasryhmissä käyttää anti-inflammatorista pieniannoksista doksisykliinilääkitystä kuukausien ajan. Tämä saattaa vähentää parodontiitin kudostuhoa ja myötävaikuttaa parodontiitin paranemiseen «Preshaw PM, Hefti AF, Jepsen S ym. Subantimicrobial dose doxycycline as adjunctive treatment for periodontitis. A review. J Clin Periodontol 2004;31:697-707 »65, «Reinhardt RA, Stoner JA, Golub LM ym. Efficacy of sub-antimicrobial dose doxycycline in post-menopausal women: clinical outcomes. J Clin Periodontol 2007;34:768-75 »66.
- Purennan kuntouttaminen esimerkiksi hampaiden muodon palauttamisella, purennan hionnalla, purentakiskolla tai hampaita yhteen kiskottamalla saattaa auttaa liikkuvien parodontiittihampaiden paranemista ja toiminnan säilyttämistä suussa «Anti-infektiiviseen hoitoon liitettynä toimenpiteenä purennan kuntouttaminen saattaa auttaa purentatoiminnassa liikkuvan parodontiittihampaan tai hammasryhmän paranemista ja hoitoennustetta.»C.
- Koska tulehdus vaikuttaa hampaiden liikkuvuuteen, toimenpiteet ajoitetaan anti-infektiivisen hoidon jälkeen.
- Riittämätön omahoito, runsas tupakointi, hampaan vähäinen merkitys purennan kokonaisuuden kannalta, hampaan huono kunto (esimerkiksi laaja kariesvaurio) ja huono yleisterveys alentavat parodontiittihampaan poiston kynnystä.
- Varsinkin monijuurisilla hampailla, joiden kiinnityksestä on kadonnut yli 50 % ja joiden toiminta on heikentynyt runsaan liikkuvuuden takia, on huono hoitoennuste, ja niiden poisto on monissa tapauksissa aiheellista «König J, Plagmann HC, Rühling A ym. Tooth loss and pocket probing depths in compliant periodontally treated patients: a retrospective analysis. J Clin Periodontol 2002;29:1092-100 »67, «Svärdström G, Wennström JL. Periodontal treatment decisions for molars: an analysis of influencing factors and long-term outcome. J Periodontol 2000;71:579-85 »68.
- Päätöksen hampaan poistosta tulee aina perustua hoitoennusteeseen, yksilölliseen kokonaishoitosuunnitelmaan ja potilaan suostumukseen.
Hoidon komplikaatioita
- Hampaan kiinnityskudosten paranemisen seurauksena esiintyy usein ikenien vetäytymistä ja kipuherkkyyttä paljastuneissa juurenpinnoissa «von Troil B, Needleman I, Sanz M. A systematic review of the prevalence of root sensitivity following periodontal therapy. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:173-7; discussion 195-6 »69.
- Hoitona kipuherkkiin juurenpintoihin käytetään bakteeripeitteiden huolellista poistamista, desensitoivia hammastahnoja ja huuhteluaineita tai tähän kehitettyjä pinnoitteita «West NX. Dentine hypersensitivity: preventive and therapeutic approaches to treatment. Periodontol 2000 2008;48:31-41 »70.
Hoitotuloksen arviointi
- 4–6 viikon kuluttua aktiivisen hoidon päättymisestä tehdään uusi parodontologinen tutkimus ja rekisteröidään saavutettu hoitotulos:
- omahoidon toimivuus (plakin määrä ja paikantuminen)
- BOP, muut tulehduksen merkit
- ientaskujen syvyydet
- ienrajan kulku
- furkaatioleesiot
- hampaiden liikkuvuus.
- Lisäksi arvioidaan mahdollinen lisähoidon tarve. Tämä perustuu suureen BOP-arvoon (≥ 25 %), jäännöshammaskiven esiintymiseen ja jäännöstaskujen (≥ 5 mm) määrään.
- Jos potilaalla esiintyy asianmukaisen lisähoidon jälkeen edelleen merkkejä parodontiitin jatkumisesta, tulisi hänet ohjata vaativan parodontologisen hoidon hallitsevalle hammaslääkärille (kuva «Tiimityö parodontologisessa hoidossa»3).
Ylläpitohoito ja ajoitus
- Anti-infektiivisen hoidon jälkeinen ylläpitovaihe on olennainen osa hoitotulosten säilyttämisessä «Axelsson P, Nyström B, Lindhe J. The long-term effect of a plaque control program on tooth mortality, caries and periodontal disease in adults. Results after 30 years of maintenance. J Clin Periodonto»71, «Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of patient-centered plaque control and periodontal maintenance therapy on adverse outcomes of periodontitis. J Evid Based Dent Pract 2006;6:25-32 »72, «Rosling B, Serino G, Hellström MK ym. Longitudinal periodontal tissue alterations during supportive therapy. Findings from subjects with normal and high susceptibility to periodontal disease. J Clin P»73.
- Tulokset saadaan yleensä pysyviksi 3–12 kuukauden välein tehtävällä ylläpitohoidolla, jossa käyntien tiheys määräytyy potilaan riskiprofiilin mukaisesti «Rosén B, Olavi G, Badersten A ym. Effect of different frequencies of preventive maintenance treatment on periodontal conditions. 5-Year observations in general dentistry patients. J Clin Periodontol 1»74, «Aho S, Nieminen A, Uitto VJ. Parodontiitin kokonaisriskin voi määrittää yksilöllisesti. Suom Hammaslääkäril 2008;13:18-25»75, «Matuliene G, Studer R, Lang NP ym. Significance of Periodontal Risk Assessment in the recurrence of periodontitis and tooth loss. J Clin Periodontol 2010;37:191-9 »76.
-
Ylläpitokäyntiin sisältyvät
- esitietojen päivitys
-
kliininen tutkimus
- BOP:n, ientaskujen syvyyksien ja ienvetäytymien määritykset
- furkaatioalueiden, hampaiden liikkuvuuden ja purennan tarkastus
- omahoidon riittävyyden ja ohjeiden tarkennus (harjaustekniikka, hammasvälien puhdistus ja mahdollinen suuveden käyttö) sekä potilaan sitouttaminen ylläpitohoitoon
- bakteeripeitteiden ja hammaskiven poisto värähtelevillä laitteilla tai käsi-instrumenteilla
- lisähoitokäynnin varaaminen, jos merkkejä taudin jatkumisesta tai uusiutumisesta esiintyy «Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence of residual pockets on progression of periodontitis and tooth loss: results after 11 years of maintenance. J Clin Periodontol 2008;35:685-95 »77
- juuren pintojen käsittely (esimerkiksi paikallinen fluorikäsittely) vihlomisen ja juurikariesriskin eliminoimiseksi
- seuraavasta ylläpitokäynnistä sopiminen.
- Ylläpitohoitoväli määritetään saavutetun hoitotuloksen ja riskitekijöiden perusteella. Sen määrittämisessä voidaan käyttää apuna yksilöllistä riskikartoitusmallia «Aho S, Nieminen A, Uitto VJ. Parodontiitin kokonaisriskin voi määrittää yksilöllisesti. Suom Hammaslääkäril 2008;13:18-25»75, «Matuliene G, Studer R, Lang NP ym. Significance of Periodontal Risk Assessment in the recurrence of periodontitis and tooth loss. J Clin Periodontol 2010;37:191-9 »76 (ks. Internet-linkki «http://www.dental-education.ch/riskassessment/»5).
- Taudin uusiutumiseen vaikuttavat samat riskitekijät kuin taudin syntyyn (taulukko «Krooniselle parodontiitille altistavat ja syytekijät väestö-, yksilö- ja hammastasolla. »1), «Teles RP, Patel M, Socransky SS ym. Disease progression in periodontally healthy and maintenance subjects. J Periodontol 2008;79:784-94 »78.
- Epäsäännöllisessä ylläpitohoidossa olevilla potilailla on suuri riski parodontiitin etenemiseen ja hampaiden menetykseen «Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence of residual pockets on progression of periodontitis and tooth loss: results after 11 years of maintenance. J Clin Periodontol 2008;35:685-95 »77, «Checchi L, Montevecchi M, Gatto MR ym. Retrospective study of tooth loss in 92 treated periodontal patients. J Clin Periodontol 2002;29:651-6 »79.
Tiimityö parodontologisessa hoidossa
- Potilaan ja hammaslääkärin ohella parodontologisen hoitotiimin jäseniä voivat olla suuhygienisti, hammashoitaja ja erikoishammaslääkäri.
- Potilaan (ja joissakin tapauksissa – esimerkiksi laitoshoidossa olevalla – hänen huoltajansa tai omahoitajansa) osuus hoidon toteutuksessa on keskeinen parodontologisen hoidon onnistumisen kannalta.
- Hammaslääkäri tekee parodontologisen diagnoosin ja laatii sen perusteella hoitosuunnitelman.
- Suuhygienisti huolehtii suun terveyden hoidosta. Sen lisäksi hän voi osallistua anti-infektiiviseen hoitoon ja ylläpitohoitoon.
- Hammaslääkäri vastaa aina hoidon toteutumisesta.
- Huolellisesta ylläpitohoidosta huolimatta etenevä kiinnityskudoskato (10–20 %:lla potilaista) edellyttää erikoishammaslääkäritasoista hoitoa «Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of patient-centered plaque control and periodontal maintenance therapy on adverse outcomes of periodontitis. J Evid Based Dent Pract 2006;6:25-32 »72.
- Potilas tulee lähettää erikoishammaslääkärille, kun kyseessä on
- pitkälle edennyt parodontiitti, jossa toimenpiteet ovat erittäin vaativia (syvät taskut, furkaatioleesiot, vaikeapääsyiset pinnat)
- vaikea parodontiitti, jossa purentaolosuhteet tai endodonttiset ongelmat ovat osana etiologiaa
- yleissairauden komplisoima parodontiitti
- vaikea nuoruusiän parodontiitti
- vaativaa kirurgista hoitoa tarvitseva potilas.
- Ks. myös kuva «Tiimityö parodontologisessa hoidossa»3.
Parodontiitin yhteys yleisterveyteen
- Hampaan kiinnityskudosten terveys on yleisterveyden tärkeä osa.
- Parodontiitti lisää ja pitää hoitamattomana yllä elimistön systeemistä tulehdustilaa «Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic review and meta-analyses on C-reactive protein in relation to periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:277-90 »80.
- Veren suurentuneet tulehdusarvot ja parodontiitin patogeenialtistus lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä «Pussinen PJ, Tuomisto K, Jousilahti P ym. Endotoxemia, immune response to periodontal pathogens, and systemic inflammation associate with incident cardiovascular disease events. Arterioscler Thromb Va»81, «Mustapha IZ, Debrey S, Oladubu M ym. Markers of systemic bacterial exposure in periodontal disease and cardiovascular disease risk: a systematic review and meta-analysis. J Periodontol 2007;78:2289-30»82.
- Vahvin tutkimusnäyttö on parodontiitin vaikutuksesta ateroskleroosiin ja sepelvaltimosairauteen «Friedewald VE, Kornman KS, Beck JD ym. The American Journal of Cardiology and Journal of Periodontology Editors' Consensus: periodontitis and atherosclerotic cardiovascular disease. Am J Cardiol 2009;»83.
- Parodontiitin hoito:
- vähentää systeemistä tulehdustilaa «Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic review and meta-analyses on C-reactive protein in relation to periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:277-90 »80, «Offenbacher S, Beck JD, Moss K ym. Results from the Periodontitis and Vascular Events (PAVE) Study: a pilot multicentered, randomized, controlled trial to study effects of periodontal therapy in a sec»84
- parantaa tyypin 2 diabeetikon glukoositasapainoa «Teeuw WJ, Gerdes VE, Loos BG. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421-7 »85.
Kustannusasiat
- Suomalaisten aikuisten suunterveys on parantunut hampaiden reikiintymisen ja hampaattomuuden esiintyvyyden suhteen, mutta kiinnityskudossairauksien osalta tilanne ei ole 20 vuodessa muuttunut «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97. http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2004b16.pdf»1.
- Vaikka hampaallisten ikääntyneiden määrä väestössä lisääntyy, ehkäisevällä ja varhaisella parodontologisella hoidolla voidaan vähentää hammashoidon tarvetta kokonaisuudessaan.
- Hoidetut luonnolliset hampaat säilyvät todennäköisemmin toimivina kuin hammasimplantit «Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:15-9 »86, «Tomasi C, Wennström JL, Berglundh T. Longevity of teeth and implants - a systematic review. J Oral Rehabil 2008;35 Suppl 1:23-32 »87.
- Tutkimuksia hoidon kustannustehokkuudesta on niukasti «Gjermo PE, Grytten J. Cost-effectiveness of various treatment modalities for adult chronic periodontitis. Periodontol 2000 2009;51:269-75 »88. On syytä olettaa, että terveyspalvelujärjestelmän kannalta kustannustehokkaimpia ovat
- tehokas omahoitoon perustuva ehkäisy
- parodontiitin riskiyksilöiden tunnistaminen ja hoidon kohdistaminen
- parodontiitin varhaisvaiheessa aloitettu hoito ja hoitotulosten ylläpito
- tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn tai lopettamiseen tähtäävät ohjelmat.
- Edellä mainitut toimenpiteet ehkäisevät parodontiitin aiheuttamia terveydellisiä ja psykososiaalisia haittoja «Needleman I, McGrath C, Floyd P ym. Impact of oral health on the life quality of periodontal patients. J Clin Periodontol 2004;31:454-7 »89, «O'Dowd LK, Durham J, McCracken GI ym. Patients' experiences of the impact of periodontal disease. J Clin Periodontol 2010;37:334-9 »90 ja mahdollistavat toimivan hampaiston säilyttämisen läpi elämän «Braegger U. Cost-benefit, cost-effectiveness and cost-utility analyses of periodontitis prevention. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:301-13 »91, «Gjermo PE. Impact of periodontal preventive programmes on the data from epidemiologic studies. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:294-300 »92, «Gaunt F, Devine M, Pennington M ym. The cost-effectiveness of supportive periodontal care for patients with chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:67-82 »93. Tämä on tärkeää elämänlaadun kannalta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Eija Könönen, parodontologian professori, HLT, EHL, ylihammaslääkäri, oraalimikrobiologian dosentti, anaerobibakteriologian asiantuntija; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Jäsenet:
Mervi Gürsoy, HLL; Keravan terveyskeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Anne Hiiri, HLT, EHL; Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry (Käypä hoito -toimittaja)
Kimmo Suomalainen, parodontologian dosentti, HLT, EHL; Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos
Tellervo Tervonen, parodontologian ja geriatrisen hammaslääketieteen professori, yliopistotutkija, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos ja OYS
Veli-Jukka Uitto, suubiologian professori, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, HUS ja Helsingin kaupunki
Tiina Varrela, HLT, M.Sc., EHL; Turun sosiaali- ja terveystoimi, opetushammashoitola ja Hammasklinikka Dentori, Turku
Sidonnaisuudet
Mervi Gürsoy: Ei sidonnaisuuksia.
Anne Hiiri: Ei sidonnaisuuksia.
Eija Könönen: Ei sidonnaisuuksia.
Kimmo Suomalainen: Toiminut laitevalmistajan asiantuntijana instrumenttien tuotekehittelyssä ja saanut siitä palkkion (LM-Instruments Oy).
Tellervo Tervonen: Toiminut ITI-koulutustilaisuudessa moderaattorina ja saanut siitä palkkion. Tilaisuuden taustalla on osaltaan kaupallinen yritys (Straumann). Toiminut luennoitsijana laitevalmistajan koulutustilaisuudessa ja saanut siitä palkkion (Nobel Biocare).
Veli-Jukka Uitto: Antanut asiantuntija-apua lääkealan yrityksille (Straumann, GABA, Farmakate, McNeil).
Tiina Varrela: Ei sidonnaisuuksia.
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Kirjallisuutta
- Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97. http://www.terveys2000.fi/julkaisut/2004b16.pdf
- Saxén L. Juvenile periodontitis in Finland. Proc Finn Dent Soc 1987;83:143-9 «PMID: 3303023»PubMed
- Haffajee AD, Socransky SS. Relationship of cigarette smoking to attachment level profiles. J Clin Periodontol 2001;28:283-95 «PMID: 11314883»PubMed
- Bergström J. Tobacco smoking and chronic destructive periodontal disease. Odontology 2004;92:1-8 «PMID: 15490298»PubMed
- Quirynen M, Dadamio J, Van den Velde S ym. Characteristics of 2000 patients who visited a halitosis clinic. J Clin Periodontol 2009;36:970-5 «PMID: 19811581»PubMed
- Holmstrup P, Glick M. Treatment of periodontal disease in the immunodeficient patient. Periodontol 2000 2002;28:190-205 «PMID: 12013342»PubMed
- Trackman PC, Kantarci A. Connective tissue metabolism and gingival overgrowth. Crit Rev Oral Biol Med 2004;15:165-75 «PMID: 15187034»PubMed
- Dongari-Bagtzoglou A, Research, Science and Therapy Committee, American Academy of Periodontology. Drug-associated gingival enlargement. J Periodontol 2004;75:1424-31 «PMID: 15562922»PubMed
- American Academy of Periodontology-Research, Scicence and therapy Committee. Periodontal diseases of children and adolescents. Pediatr Dent 2008;30:240-7 «PMID: 19216430»PubMed
- Tomar SL, Asma S. Smoking-attributable periodontitis in the United States: findings from NHANES III. National Health and Nutrition Examination Survey. J Periodontol 2000;71:743-51 «PMID: 10872955»PubMed
- Heasman L, Stacey F, Preshaw PM ym. The effect of smoking on periodontal treatment response: a review of clinical evidence. J Clin Periodontol 2006;33:241-53 «PMID: 16553633»PubMed
- Viisaudenhammas (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (2.9.2008). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
- Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33 «PMID: 12420253»PubMed
- Moss KL, Ruvo AT, Offenbacher S ym. Third molars and progression of periodontal pathology during pregnancy. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1065-9 «PMID: 17517287»PubMed
- Daly CG, Mitchell DH, Highfield JE ym. Bacteremia due to periodontal probing: a clinical and microbiological investigation. J Periodontol 2001;72:210-4 «PMID: 11288795»PubMed
- Larsen C, Barendregt DS, Slot DE ym. Probing pressure, a highly undervalued unit of measure in periodontal probing: a systematic review on its effect on probing pocket depth. J Clin Periodontol 2009;36:315-22 «PMID: 19426178»PubMed
- Bulthuis HM, Barendregt DS, Timmerman MF ym. Probe penetration in relation to the connective tissue attachment level: influence of tine shape and probing force. J Clin Periodontol 1998;25:417-23 «PMID: 9650880»PubMed
- Wang SF, Leknes KN, Zimmerman GJ ym. Reproducibility of periodontal probing using a conventional manual and an automated force-controlled electronic probe. J Periodontol 1995;66:38-46 «PMID: 7891248»PubMed
- Grossi SG, Dunford RG, Ho A ym. Sources of error for periodontal probing measurements. J Periodontal Res 1996;31:330-6 «PMID: 8858537»PubMed
- Schätzle M, Löe H, Lang NP ym. Clinical course of chronic periodontitis. III. Patterns, variations and risks of attachment loss. J Clin Periodontol 2003;30:909-18 «PMID: 14710771»PubMed
- Lang NP, Adler R, Joss A ym. Absence of bleeding on probing. An indicator of periodontal stability. J Clin Periodontol 1990;17:714-21 «PMID: 2262585»PubMed
- Müller HP, Eger T. Masticatory mucosa and periodontal phenotype: a review. Int J Periodontics Restorative Dent 2002;22:172-83 «PMID: 12019713»PubMed
- De Rouck T, Eghbali R, Collys K ym. The gingival biotype revisited: transparency of the periodontal probe through the gingival margin as a method to discriminate thin from thick gingiva. J Clin Periodontol 2009;36:428-33 «PMID: 19419444»PubMed
- Pepelassi EA, Tsiklakis K, Diamanti-Kipioti A. Radiographic detection and assessment of the periodontal endosseous defects. J Clin Periodontol 2000;27:224-30 «PMID: 10783834»PubMed
- Renvert S, Wikström M, Helmersson M ym. Comparative study of subgingival microbiological sampling techniques. J Periodontol 1992;63:797-801 «PMID: 1328591»PubMed
- Jervøe-Storm PM, Alahdab H, Koltzscher M ym. Comparison of curet and paper point sampling of subgingival bacteria as analyzed by real-time polymerase chain reaction. J Periodontol 2007;78:909-17 «PMID: 17470026»PubMed
- Teles FR, Haffajee AD, Socransky SS. The reproducibility of curet sampling of subgingival biofilms. J Periodontol 2008;79:705-13 «PMID: 18380565»PubMed
- Shapira L, Wilensky A, Kinane DF. Effect of genetic variability on the inflammatory response to periodontal infection. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:72-86 «PMID: 16128831»PubMed
- Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. The association of the composite IL-1 genotype with periodontitis progression and/or treatment outcomes: a systematic review. J Clin Periodontol 2007;34:305-17 «PMID: 17378887»PubMed
- Tonetti MS, Claffey N, European Workshop in Periodontology group C. Advances in the progression of periodontitis and proposal of definitions of a periodontitis case and disease progression for use in risk factor research. Group C consensus report of the 5th European Workshop in Periodontology. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:210-3 «PMID: 16128839»PubMed
- Page RC, Eke PI. Case definitions for use in population-based surveillance of periodontitis. J Periodontol 2007;78:1387-99 «PMID: 17608611»PubMed
- Mombelli A, Gusberti FA, van Oosten MA ym. Gingival health and gingivitis development during puberty. A 4-year longitudinal study. J Clin Periodontol 1989;16:451-6 «PMID: 2768539»PubMed
- Nakagawa S, Fujii H, Machida Y ym. A longitudinal study from prepuberty to puberty of gingivitis. Correlation between the occurrence of Prevotella intermedia and sex hormones. J Clin Periodontol 1994;21:658-65 «PMID: 7852609»PubMed
- Tilakaratne A, Soory M, Ranasinghe AW ym. Periodontal disease status during pregnancy and 3 months post-partum, in a rural population of Sri-Lankan women. J Clin Periodontol 2000;27:787-92 «PMID: 11034128»PubMed
- Gürsoy M, Pajukanta R, Sorsa T ym. Clinical changes in periodontium during pregnancy and post-partum. J Clin Periodontol 2008;35:576-83 «PMID: 18430046»PubMed
- Seymour RA. Effects of medications on the periodontal tissues in health and disease. Periodontol 2000 2006;40:120-9 «PMID: 16398689»PubMed
- Robinson PG, Deacon SA, Deery C ym. Manual versus powered toothbrushing for oral health. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD002281 «PMID: 15846633»PubMed
- Terézhalmy GT, Bartizek RD, Biesbrock AR. Plaque-removal efficacy of four types of dental floss. J Periodontol 2008;79:245-51 «PMID: 18251638»PubMed
- Slot DE, Dörfer CE, Van der Weijden GA. The efficacy of interdental brushes on plaque and parameters of periodontal inflammation: a systematic review. Int J Dent Hyg 2008;6:253-64 «PMID: 19138177»PubMed
- Davies RM. Toothpaste in the control of plaque/gingivitis and periodontitis. Periodontol 2000 2008;48:23-30 «PMID: 18715353»PubMed
- al-Tannir MA, Goodman HS. A review of chlorhexidine and its use in special populations. Spec Care Dentist 1994;14:116-22 «PMID: 7871472»PubMed
- Ciancio S. Essential oils in oral health management: A Review. J Clin Periodontol 2003;30(Suppl 5):4-24
- Addy M, Moran J, Newcombe RG. Meta-analyses of studies of 0.2% delmopinol mouth rinse as an adjunct to gingival health and plaque control measures. J Clin Periodontol 2007;34:58-65 «PMID: 17116159»PubMed
- Stoeken JE, Paraskevas S, van der Weijden GA. The long-term effect of a mouthrinse containing essential oils on dental plaque and gingivitis: a systematic review. J Periodontol 2007;78:1218-28 «PMID: 17608576»PubMed
- Haps S, Slot DE, Berchier CE ym. The effect of cetylpyridinium chloride-containing mouth rinses as adjuncts to toothbrushing on plaque and parameters of gingival inflammation: a systematic review. Int J Dent Hyg 2008;6:290-303 «PMID: 19138180»PubMed
- Lahtinen A, Ainamo A. Antimikrobiset suuvedet ovat oikein käytettyinä hyödyllisiä. Suom Hammaslääkäril 2009;16:30-41
- McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in oral carcinogenesis with particular reference to alcohol-containing mouthwashes. Aust Dent J 2008;53:302-5 «PMID: 19133944»PubMed
- Lachenmeier DW. Safety evaluation of topical applications of ethanol on the skin and inside the oral cavity. J Occup Med Toxicol 2008;3:26 «PMID: 19014531»PubMed
- La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an update. Oral Oncol 2009;45:198-200 «PMID: 18952488»PubMed
- Needleman I, Suvan J, Moles DR ym. A systematic review of professional mechanical plaque removal for prevention of periodontal diseases. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:229-82 «PMID: 16128841»PubMed
- Hugoson A, Lundgren D, Asklöw B ym. Effect of three different dental health preventive programmes on young adult individuals: a randomized, blinded, parallel group, controlled evaluation of oral hygiene behaviour on plaque and gingivitis. J Clin Periodontol 2007;34:407-15 «PMID: 17448044»PubMed
- Hujoel PP, Cunha-Cruz J, Loesche WJ ym. Personal oral hygiene and chronic periodontitis: a systematic review. Periodontol 2000 2005;37:29-34 «PMID: 15655023»PubMed
- Heikkinen AM, Pajukanta R, Pitkäniemi J ym. The effect of smoking on periodontal health of 15- to 16-year-old adolescents. J Periodontol 2008;79:2042-7 «PMID: 18980511»PubMed
- Carr AB, Ebbert JO. Interventions for tobacco cessation in the dental setting. A systematic review. Community Dent Health 2007;24:70-4 «PMID: 17615820»PubMed
- van Steenberghe D, Garmyn P, Geers L ym. Patients' experience of pain and discomfort during instrumentation in the diagnosis and non-surgical treatment of periodontitis. J Periodontol 2004;75:1465-70 «PMID: 15633322»PubMed
- Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 (1.12.2006). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
- Lauhio A, Richardson R, Lindquist C, Valtonen V. Suu infektiofokuksena – infektiolääkärin näkökulma. Suom Lääkäril 2007;62:401-7
- Farbod F, Kanaan H, Farbod J. Infective endocarditis and antibiotic prophylaxis prior to dental/oral procedures: latest revision to the guidelines by the American Heart Association published April 2007. Int J Oral Maxillofac Surg 2009;38:626-31 «PMID: 19467847»PubMed
- Pihlstrom BL, Hargreaves KM, Bouwsma OJ ym. Pain after periodontal scaling and root planing. J Am Dent Assoc 1999;130:801-7 «PMID: 10377637»PubMed
- Ximénez-Fyvie LA, Haffajee AD, Som S ym. The effect of repeated professional supragingival plaque removal on the composition of the supra- and subgingival microbiota. J Clin Periodontol 2000;27:637-47 «PMID: 10983597»PubMed
- Haffajee AD, Socransky SS, Gunsolley JC. Systemic anti-infective periodontal therapy. A systematic review. Ann Periodontol 2003;8:115-81 «PMID: 14971252»PubMed
- Asikainen S, Dahlén G, Klinge B, Olsen I, Westergaard J. Antibiootit parodontaalihoidossa. Suom Hammaslääkäril 2002;8:438-43
- Shaddox LM, Walker C. Microbial testing in periodontics: value, limitations and future directions. Periodontol 2000 2009;50:25-38 «PMID: 19388951»PubMed
- Herrera D, Alonso B, León R ym. Antimicrobial therapy in periodontitis: the use of systemic antimicrobials against the subgingival biofilm. J Clin Periodontol 2008;35:45-66 «PMID: 18724841»PubMed
- Preshaw PM, Hefti AF, Jepsen S ym. Subantimicrobial dose doxycycline as adjunctive treatment for periodontitis. A review. J Clin Periodontol 2004;31:697-707 «PMID: 15312090»PubMed
- Reinhardt RA, Stoner JA, Golub LM ym. Efficacy of sub-antimicrobial dose doxycycline in post-menopausal women: clinical outcomes. J Clin Periodontol 2007;34:768-75 «PMID: 17716312»PubMed
- König J, Plagmann HC, Rühling A ym. Tooth loss and pocket probing depths in compliant periodontally treated patients: a retrospective analysis. J Clin Periodontol 2002;29:1092-100 «PMID: 12492910»PubMed
- Svärdström G, Wennström JL. Periodontal treatment decisions for molars: an analysis of influencing factors and long-term outcome. J Periodontol 2000;71:579-85 «PMID: 10807122»PubMed
- von Troil B, Needleman I, Sanz M. A systematic review of the prevalence of root sensitivity following periodontal therapy. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:173-7; discussion 195-6 «PMID: 12787217»PubMed
- West NX. Dentine hypersensitivity: preventive and therapeutic approaches to treatment. Periodontol 2000 2008;48:31-41 «PMID: 18715354»PubMed
- Axelsson P, Nyström B, Lindhe J. The long-term effect of a plaque control program on tooth mortality, caries and periodontal disease in adults. Results after 30 years of maintenance. J Clin Periodontol 2004;31:749-57 «PMID: 15312097»PubMed
- Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of patient-centered plaque control and periodontal maintenance therapy on adverse outcomes of periodontitis. J Evid Based Dent Pract 2006;6:25-32 «PMID: 17138393»PubMed
- Rosling B, Serino G, Hellström MK ym. Longitudinal periodontal tissue alterations during supportive therapy. Findings from subjects with normal and high susceptibility to periodontal disease. J Clin Periodontol 2001;28:241-9 «PMID: 11284537»PubMed
- Rosén B, Olavi G, Badersten A ym. Effect of different frequencies of preventive maintenance treatment on periodontal conditions. 5-Year observations in general dentistry patients. J Clin Periodontol 1999;26:225-33 «PMID: 10223393»PubMed
- Aho S, Nieminen A, Uitto VJ. Parodontiitin kokonaisriskin voi määrittää yksilöllisesti. Suom Hammaslääkäril 2008;13:18-25
- Matuliene G, Studer R, Lang NP ym. Significance of Periodontal Risk Assessment in the recurrence of periodontitis and tooth loss. J Clin Periodontol 2010;37:191-9 «PMID: 20041980»PubMed
- Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence of residual pockets on progression of periodontitis and tooth loss: results after 11 years of maintenance. J Clin Periodontol 2008;35:685-95 «PMID: 18549447»PubMed
- Teles RP, Patel M, Socransky SS ym. Disease progression in periodontally healthy and maintenance subjects. J Periodontol 2008;79:784-94 «PMID: 18454656»PubMed
- Checchi L, Montevecchi M, Gatto MR ym. Retrospective study of tooth loss in 92 treated periodontal patients. J Clin Periodontol 2002;29:651-6 «PMID: 12354091»PubMed
- Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic review and meta-analyses on C-reactive protein in relation to periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:277-90 «PMID: 18294231»PubMed
- Pussinen PJ, Tuomisto K, Jousilahti P ym. Endotoxemia, immune response to periodontal pathogens, and systemic inflammation associate with incident cardiovascular disease events. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2007;27:1433-9 «PMID: 17363692»PubMed
- Mustapha IZ, Debrey S, Oladubu M ym. Markers of systemic bacterial exposure in periodontal disease and cardiovascular disease risk: a systematic review and meta-analysis. J Periodontol 2007;78:2289-302 «PMID: 18052701»PubMed
- Friedewald VE, Kornman KS, Beck JD ym. The American Journal of Cardiology and Journal of Periodontology Editors' Consensus: periodontitis and atherosclerotic cardiovascular disease. Am J Cardiol 2009;104:59-68 «PMID: 19576322»PubMed
- Offenbacher S, Beck JD, Moss K ym. Results from the Periodontitis and Vascular Events (PAVE) Study: a pilot multicentered, randomized, controlled trial to study effects of periodontal therapy in a secondary prevention model of cardiovascular disease. J Periodontol 2009;80:190-201 «PMID: 19186958»PubMed
- Teeuw WJ, Gerdes VE, Loos BG. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421-7 «PMID: 20103557»PubMed
- Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:15-9 «PMID: 17594366»PubMed
- Tomasi C, Wennström JL, Berglundh T. Longevity of teeth and implants - a systematic review. J Oral Rehabil 2008;35 Suppl 1:23-32 «PMID: 18181931»PubMed
- Gjermo PE, Grytten J. Cost-effectiveness of various treatment modalities for adult chronic periodontitis. Periodontol 2000 2009;51:269-75 «PMID: 19878480»PubMed
- Needleman I, McGrath C, Floyd P ym. Impact of oral health on the life quality of periodontal patients. J Clin Periodontol 2004;31:454-7 «PMID: 15142215»PubMed
- O'Dowd LK, Durham J, McCracken GI ym. Patients' experiences of the impact of periodontal disease. J Clin Periodontol 2010;37:334-9 «PMID: 20447256»PubMed
- Braegger U. Cost-benefit, cost-effectiveness and cost-utility analyses of periodontitis prevention. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:301-13 «PMID: 16128845»PubMed
- Gjermo PE. Impact of periodontal preventive programmes on the data from epidemiologic studies. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:294-300 «PMID: 16128844»PubMed
- Gaunt F, Devine M, Pennington M ym. The cost-effectiveness of supportive periodontal care for patients with chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:67-82 «PMID: 18724842»PubMed
- Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981;8:239-48 «PMID: 6947990»PubMed
- Clerehugh V, Worthington HV, Lennon MA ym. Site progression of loss of attachment over 5 years in 14- to 19-year-old adolescents. J Clin Periodontol 1995;22:15-21 «PMID: 7706535»PubMed
- Ylöstalo P, Suominen-Taipale L, Reunanen A ym. Association between body weight and periodontal infection. J Clin Periodontol 2008;35:297-304 «PMID: 18294226»PubMed
- Kocher T, Schwahn C, Gesch D ym. Risk determinants of periodontal disease--an analysis of the Study of Health in Pomerania (SHIP 0). J Clin Periodontol 2005;32:59-67 «PMID: 15642060»PubMed
- Papapanou PN, Wennström JL. A 10-year retrospective study of periodontal disease progression. Clinical characteristics of subjects with pronounced and minimal disease development. J Clin Periodontol 1990;17:78-84 «PMID: 2303574»PubMed
- Grbic JT, Lamster IB. Risk indicators for future clinical attachment loss in adult periodontitis. Tooth and site variables. J Periodontol 1992;63:262-9 «PMID: 1573540»PubMed
- Klinge B, Norlund A. A socio-economic perspective on periodontal diseases: a systematic review. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:314-25 «PMID: 16128846»PubMed
- Hart TC, Atkinson JC. Mendelian forms of periodontitis. Periodontol 2000 2007;45:95-112 «PMID: 17850451»PubMed
- Deas DE, Mackey SA, McDonnell HT. Systemic disease and periodontitis: manifestations of neutrophil dysfunction. Periodontol 2000 2003;32:82-104 «PMID: 12756035»PubMed
- Hodge P, Michalowicz B. Genetic predisposition to periodontitis in children and young adults. Periodontol 2000 2001;26:113-34 «PMID: 11452901»PubMed
- Kinane DF, Hart TC. Genes and gene polymorphisms associated with periodontal disease. Crit Rev Oral Biol Med 2003;14:430-49 «PMID: 14656898»PubMed
- Machtei EE, Hausmann E, Dunford R ym. Longitudinal study of predictive factors for periodontal disease and tooth loss. J Clin Periodontol 1999;26:374-80 «PMID: 10382577»PubMed
- Lang NP, Schätzle MA, Löe H. Gingivitis as a risk factor in periodontal disease. J Clin Periodontol 2009;36 Suppl 10:3-8 «PMID: 19432625»PubMed
- Albandar JM. Some predictors of radiographic alveolar bone height reduction over 6 years. J Periodontal Res 1990;25:186-92 «PMID: 2141878»PubMed
- Lang NP, Kiel RA, Anderhalden K. Clinical and microbiological effects of subgingival restorations with overhanging or clinically perfect margins. J Clin Periodontol 1983;10:563-78 «PMID: 6581173»PubMed
- Schwalm CA, Smith DE, Erickson JD. A clinical study of patients 1 to 2 years after placement of removable partial dentures. J Prosthet Dent 1977;38:380-91 «PMID: 333107»PubMed
- Reitemeier B, Hänsel K, Walter MH ym. Effect of posterior crown margin placement on gingival health. J Prosthet Dent 2002;87:167-72 «PMID: 11854673»PubMed
- Schätzle M, Land NP, Anerud A ym. The influence of margins of restorations of the periodontal tissues over 26 years. J Clin Periodontol 2001;28:57-64 «PMID: 11142668»PubMed
- Schätzle M, Faddy MJ, Cullinan MP ym. The clinical course of chronic periodontitis: V. Predictive factors in periodontal disease. J Clin Periodontol 2009;36:365-71 «PMID: 19419434»PubMed
- Matthews DC, Tabesh M. Detection of localized tooth-related factors that predispose to periodontal infections. Periodontol 2000 2004;34:136-50 «PMID: 14717860»PubMed
- Burgett FG, Ramfjord SP, Nissle RR ym. A randomized trial of occlusal adjustment in the treatment of periodontitis patients. J Clin Periodontol 1992;19:381-7 «PMID: 1634627»PubMed
- Harrel SK, Nunn ME. The association of occlusal contacts with the presence of increased periodontal probing depth. J Clin Periodontol 2009;36:1035-42 «PMID: 19930093»PubMed
- Bernhardt O, Gesch D, Look JO ym. The influence of dynamic occlusal interferences on probing depth and attachment level: results of the Study of Health in Pomerania (SHIP). J Periodontol 2006;77:506-16 «PMID: 16512766»PubMed
- Könönen E, Paju S, Pussinen PJ ym. Population-based study of salivary carriage of periodontal pathogens in adults. J Clin Microbiol 2007;45:2446-51 «PMID: 17567788»PubMed
- Ezzo PJ, Cutler CW. Microorganisms as risk indicators for periodontal disease. Periodontol 2000 2003;32:24-35 «PMID: 12756031»PubMed
- Haffajee AD, Socransky SS, Smith C ym. Relation of baseline microbial parameters to future periodontal attachment loss. J Clin Periodontol 1991;18:744-50 «PMID: 1661304»PubMed
- Paju S, Pussinen PJ, Suominen-Taipale L ym. Detection of multiple pathogenic species in saliva is associated with periodontal infection in adults. J Clin Microbiol 2009;47:235-8 «PMID: 19020069»PubMed
- Ainamo J, Bay I. Problems and proposals for recording gingivitis and plaque. Int Dent J 1975;25:229-35 «PMID: 1058834»PubMed
- Antczak-Bouckoms A, Joshipura K, Burdick E ym. Meta-analysis of surgical versus non-surgical methods of treatment for periodontal disease. J Clin Periodontol 1993;20:259-68 «PMID: 8473536»PubMed
- Bergström J. Periodontitis and smoking: an evidence-based appraisal. J Evid Based Dent Pract 2006;6:33-41 «PMID: 17138394»PubMed
- Demmer RT, Papapanou PN, Jacobs DR Jr ym. Bleeding on probing differentially relates to bacterial profiles: the Oral Infections and Vascular Disease Epidemiology Study. J Clin Periodontol 2008;35:479-86 «PMID: 18400025»PubMed
- Dietrich T, Kaye EK, Nunn ME ym. Gingivitis susceptibility and its relation to periodontitis in men. J Dent Res 2006;85:1134-7 «PMID: 17122168»PubMed
- Eberhard J, Jepsen S, Jervøe-Storm PM ym. Full-mouth disinfection for the treatment of adult chronic periodontitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD004622 «PMID: 18254056»PubMed
- Gunsolley JC. A meta-analysis of six-month studies of antiplaque and antigingivitis agents. J Am Dent Assoc 2006;137:1649-57 «PMID: 17138709»PubMed
- Harrel SK, Nunn ME. The effect of occlusal discrepancies on periodontitis. II. Relationship of occlusal treatment to the progression of periodontal disease. J Periodontol 2001;72:495-505 «PMID: 11338302»PubMed
- Heitz-Mayfield LJ, Trombelli L, Heitz F ym. A systematic review of the effect of surgical debridement vs non-surgical debridement for the treatment of chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:92-102; discussion 160-2 «PMID: 12787211»PubMed
- Heitz-Mayfield LJ. How effective is surgical therapy compared with nonsurgical debridement? Periodontol 2000 2005;37:72-87 «PMID: 15655026»PubMed
- Hugoson A, Thorstensson H, Falk H ym. Periodontal conditions in insulin-dependent diabetics. J Clin Periodontol 1989;16:215-23 «PMID: 2785536»PubMed
- Hung HC, Douglass CW. Meta-analysis of the effect of scaling and root planing, surgical treatment and antibiotic therapies on periodontal probing depth and attachment loss. J Clin Periodontol 2002;29:975-86 «PMID: 12472990»PubMed
- Ioannou I, Dimitriadis N, Papadimitriou K ym. Hand instrumentation versus ultrasonic debridement in the treatment of chronic periodontitis: a randomized clinical and microbiological trial. J Clin Periodontol 2009;36:132-41 «PMID: 19207889»PubMed
- Lalla E, Cheng B, Lal S ym. Diabetes mellitus promotes periodontal destruction in children. J Clin Periodontol 2007;34:294-8 «PMID: 17378885»PubMed
- Lobene RR, Weatherford T, Ross NM ym. A modified gingival index for use in clinical trials. Clin Prev Dent 1986;8:3-6 «PMID: 3485495»PubMed
- LOE H, SILNESS J. PERIODONTAL DISEASE IN PREGNANCY. I. PREVALENCE AND SEVERITY. Acta Odontol Scand 1963;21:533-51 «PMID: 14121956»PubMed
- Paulander J, Wennström JL, Axelsson P ym. Some risk factors for periodontal bone loss in 50-year-old individuals. A 10-year cohort study. J Clin Periodontol 2004;31:489-96 «PMID: 15191581»PubMed
- Schätzle M, Löe H, Bürgin W ym. Clinical course of chronic periodontitis. I. Role of gingivitis. J Clin Periodontol 2003;30:887-901 «PMID: 14710769»PubMed
- Sjödin B, Matsson L, Unell L ym. Marginal bone loss in the primary dentition of patients with juvenile periodontitis. J Clin Periodontol 1993;20:32-6 «PMID: 8421113»PubMed
- Sjödin B, Matsson L. Marginal bone loss in the primary dentition. A survey of 7-9-year-old children in Sweden. J Clin Periodontol 1994;21:313-9 «PMID: 8034775»PubMed
- Tanner AC, Kent R Jr, Kanasi E ym. Clinical characteristics and microbiota of progressing slight chronic periodontitis in adults. J Clin Periodontol 2007;34:917-30 «PMID: 17877747»PubMed
- Tanner AC, Kent R Jr, Van Dyke T ym. Clinical and other risk indicators for early periodontitis in adults. J Periodontol 2005;76:573-81 «PMID: 15857098»PubMed
- Taylor GW. Bidirectional interrelationships between diabetes and periodontal diseases: an epidemiologic perspective. Ann Periodontol 2001;6:99-112 «PMID: 11887478»PubMed
- Trombelli L, Tatakis DN, Scapoli C ym. Modulation of clinical expression of plaque-induced gingivitis. II. Identification of "high-responder" and "low-responder" subjects. J Clin Periodontol 2004;31:239-52 «PMID: 15016251»PubMed
- Tunkel J, Heinecke A, Flemmig TF. A systematic review of efficacy of machine-driven and manual subgingival debridement in the treatment of chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:72-81; discussion 90-1 «PMID: 12787208»PubMed
- Turesky S, Gilmore ND, Glickman I. Reduced plaque formation by the chloromethyl analogue of victamine C. J Periodontol 1970;41:41-3 «PMID: 5264376»PubMed
- Weston P, Yaziz YA, Moles DR ym. Occlusal interventions for periodontitis in adults. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD004968 «PMID: 18646117»PubMed
- White RP Jr, Madianos PN, Offenbacher S ym. Microbial complexes detected in the second/third molar region in patients with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1234-40 «PMID: 12420254»PubMed
- White RP Jr, Offenbacher S, Phillips C ym. Inflammatory mediators and periodontitis in patients with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1241-5 «PMID: 12420255»PubMed
- White RP Jr, Phillips C, Hull DJ ym. Risk markers for periodontal pathology over time in the third molar and non-third molar regions in young adults. J Oral Maxillofac Surg 2008;66:749-54 «PMID: 18355600»PubMed