Keuhkoahtaumatauti
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2014-06-13   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Keuhkosairaudet, Kliininen fysiologia, Kuntoutus, Radiologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Keuhkoahtaumatauti

Käypä hoito
13.6.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa tulee parantaa, ja siihen tulee liittää tupakasta vieroitus.
  • Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.
  • Lääkehoidolla vähennetään oireita, kuten rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta, ja estetään pahenemisvaiheita.

Kohderyhmät ja tavoite

  • Hoitosuositus on tarkoitettu perusterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on parantaa keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa ja luoda yhtenäinen hoito- ja seurantakäytäntö.

Määritelmiä

  • Keuhkoahtaumatauti (Chronic Obstructive Pulmonary Disease, COPD) on yleinen estettävissä oleva sairaus, jota tulee hoitaa. Sille ovat tyypillisiä etenevä ilmateiden ahtaus ja krooninen tulehdus, joka syntyy, kun ihminen hengittäessään altistuu haitallisille hiukkasille ja kaasuille «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of COPD, Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2013. Available from: »1.
  • Sairauteen vaikuttaa neljä osatekijää, joiden keskinäinen merkitys vaihtelee potilaittain:
    • krooninen keuhkoputkitulehdus
    • ilmateiden ahtauma
    • keuhkolaajentuma eli emfyseema
    • keuhkojen ulkopuoliset vaikutukset (liitännäissairaudet).
  • Krooninen keuhkoputkitulehdus määritellään pitkäaikaiseksi limannousuksi, jota ilmenee vähintään kolmena kuukautena vuodessa ainakin kahtena peräkkäisenä vuotena, kun taustalla ei ole muuta keuhkosairautta (esim. bronkiektasiatautia eli keuhkoputkien laajentumatautia). Krooninen keuhkoputkitulehdus voi edeltää keuhkoahtaumatautia. Kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa (ilman ahtaumaa) spirometrian tulos on normaali.
  • Keuhkoputkien ahtaumassa uloshengitysvirtaus on hidastunut paitsi hengitysteiden ahtauman myös keuhkolaajentumaan (emfyseemaan) liittyvän keuhkojen kimmovoimien pienenemisen vuoksi.
  • Keuhkolaajentumassa eli emfyseemassa on kyse pysyvästä laajentumasta, joka on syntynyt terminaalisten ilmateiden jälkeisten keuhkon ilmatilojen – lähinnä keuhkorakkula-alueen – kudostuhon kautta.
  • Keuhkoahtaumatautiin liittyy myös keuhkojen ulkopuolisia muutoksia, joiden taustalla lienee systeeminen tulehdus «MacNee W. Systemic inflammatory biomarkers and co-morbidities of chronic obstructive pulmonary disease. Ann Med 2013;45:291-300 »2. Sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä ovat keuhkoahtaumatautipotilailla yleisempiä kuin ikä- ja tupakointikaltaistetulla vertailuväestöllä «Agusti A, Soriano JB. COPD as a systemic disease. COPD 2008;5:133-8 »3. Myös lihaskato ja laihtuminen ovat tyypillisiä. Taudin myötä potilaan liikkuminen vähenee, ja hän kokee terveydentilansa heikoksi «Donaldson AV, Maddocks M, Martolini D ym. Muscle function in COPD: a complex interplay. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:523-35 »4.
  • Keuhkoahtaumataudissa voidaan pahenemisvaiheiden esiintymisen, kroonisen bronkiitin oireiden, obstruktion ja emfyseeman vaikeusasteen sekä samanaikaisen astman perusteella erottaa useita fenotyyppejä. Ennuste, taudin kulku ja hoidon valinta vaihtelevat fenotyypeittäin.

Epidemiologia

Vaaratekijät

Ehkäisy

  • Tupakoinnin ehkäisy kaikin mahdollisin tavoin on erittäin vaikuttava keino keuhkoahtaumataudin vähentämiseksi.
  • Tehokkailla tupakanvastaisilla toimilla keuhkoahtaumataudista voitaisiin tehdä harvinainen sairaus.
  • Ks. lisätietoa Käypä hoito -suosituksesta Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus»9.
  • Työperäistä pöly-, kaasu- ja huurualtistumista tulee välttää.

Diagnostiikka

  • Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu altistushistoriaan, oireisiin ja bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa havaittavaan keuhkoputkien ahtaumaan (obstruktioon).

Altistavien tekijöiden kartoittaminen

  • Keuhkoahtaumataudin riskitekijöistä selvitetään
    • tupakointi askivuosina, passiivinen tupakointi ja työperäinen altistuminen
    • aiemmat hengitystieinfektiot ja astma
    • suvun hengitystiesairaudet (astma, keuhkoahtaumatauti).

Oireet

Potilaan tutkiminen

Keuhkojen toimintakokeet

Taulukko 1. Keuhkoahtaumatautiin liittyvän obstruktion vaikeusasteen ja taudin kliinisen vaikeusasteen määrittäminen.
OBSTRUKTION (FEV1/FVC < 0,7) VAIKEUSASTE (bronkodilataation jälkeen)                             KEUHKOAHTAUMATAUDIN KLIININEN VAIKEUSASTE
Lievä FEV1 ≥ 80 % Hyvä elämänlaatu (esim. CAT-testi < 10 pistettä), ei toistuvia pahenemisvaiheita ja FEV1 > 50 %.
Keskivaikea



Vaikea
50 % ≤ FEV1 < 80 %



30 % ≤ FEV1 < 50 %
Jos jokin seuraavista:
  • FEV1 < 50 %
  • aiemmin vähintään 2 pahenemisvaihetta vuodessa tai vähintään 1 sairaalahoitojakso keuhkoahtaumataudin vuoksi
  • keuhkoahtaumataudin vuoksi selvästi heikentynyt elämänlaatu tai suorituskyky (esim. CAT-testi ≥ 10 pistettä)
Erittäin vaikea FEV1 < 30 % Jos jokin seuraavista:
  • FEV1 < 30 %
  • krooninen hengitysvajaus keuhkoahtaumataudin vuoksi
  • hyvästä hoidosta huolimatta toistuvia pahenemisvaiheita, sairaalahoitojaksoja tai hyvin heikko elämänlaatu tai suorituskyky (esim. CAT-testi ≥ 20 pistettä)

Kuvantamistutkimukset

  • Keuhkoahtaumatautidiagnoosia ei tehdä keuhkojen röntgenkuvauksen perusteella, mutta se kuuluu perustutkimuksiin, koska sen avulla voidaan yleensä sulkea pois muita hengitystieoireita aiheuttavia sairauksia, kuten keuhkosyöpä, tuberkuloosi, pneumoniat sekä sydänsairaudet ja keuhkopussin sairaudet.
  • Lievässä keuhkoahtaumataudissa keuhkojen röntgenlöydös on melkein aina normaali.
  • Edenneessä taudissa radiologiset löydökset, kuten laakeat palleakaaret, tippamainen sydänvarjo, niukentunut keuhkojen ääriosien verekkyys tai emfyseemabullat, viittaavat keuhkoahtaumatautiin.
  • Tietokonetomografiaa ei tarvita rutiininomaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosimenetelmänä, mutta sitä käytetään erikoissairaanhoidossa tarpeen mukaan ongelmatapauksissa diagnoosin tarkentamiseksi, erotusdiagnostiikassa (poikkeava röntgenkuva) sekä leikkaushoidon (keuhkojen pienennys, keuhkonsiirto) arvioinnissa «Xie X, de Jong PA, Oudkerk M ym. Morphological measurements in computed tomography correlate with airflow obstruction in chronic obstructive pulmonary disease: systematic review and meta-analysis. Eur»32.

Laboratoriotutkimukset

Keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltainen arvio

  • Oireiden ja elämänlaadun kartoittamisessa voidaan käyttää kyselylomakkeita, kuten laaja-alaisempaa CAT (COPD Assessment Test) -testiä «http://www.catestonline.org/images/pdfs/FinlandCATest.pdf»3 tai hengenahdistusta kartoittavaa mMRC (modified Medical Research Council dyspnea scale) -testiä «Modified Medical research council dyspnea scale (mMRC)»1.
  • Keuhkoahtaumataudin vaikeusasteeseen vaikuttavat spirometriassa todetun obstruktion lisäksi potilaan oireet, pahenemisvaiheet ja liitännäissairaudet.
  • Keuhkojen ulkopuoliset muutokset, liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, osteoporoosi ja masennus, ovat yleisempiä kuin muilla samanikäisillä yhtä kauan tupakoineilla. Mahdollinen samanaikainen sepelvaltimotauti tai keuhkosyöpä voivat olla oireiden taustalla.
  • Ravitsemustila, erityisesti laihtuminen, kartoitetaan.
  • Suorituskykyä arvioidaan vähintään kysymällä potilaan arviota esimerkiksi siitä, kuinka hyvin hän kykenee nousemaan portaita tai kuinka pitkän matkan hän jaksaa kävellä. Tarvittaessa suorituskyky testataan tarkemmin esimerkiksi 6 minuutin kävelytestillä tai rasitusergometrilla.

Erotusdiagnoosi

Seulonta

Hoidon tavoitteet

  • Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteina ovat
    • oireiden ja elämänlaadun paraneminen
    • taudin etenemisen hidastuminen
    • pahenemisvaiheiden ehkäiseminen
    • kuolleisuuden pieneneminen.

Kokonaisvaltainen hoito

Omahoito

Liikunnallinen kuntoutus

Ravitsemustilan huomioiminen

Rokotukset

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito

Säännöllisen pitkäaikaisen lääkehoidon periaatteet

Taulukko 2. Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien inhaloitavien lääkeaineiden luokittelu ryhmiin ja niistä tässä suosituksessa käytettäviä nimityksiä.
Lääkeryhmä ja siitä suosituksessa käytettävä nimi Lääkeryhmän kansainvälinen nimi ja siitä kansainvälisesti ja tässä suosituksessa käytettävä lyhenne Ryhmään kuuluvat lääkkeet ja niistä tässä suosituksessa käytettävä nimitys Muualla lääkkeestä mahdollisesti käytettäviä muita nimityksiä tai lääkkeen eri muotoja
Lyhytvaikutteinen β2-agonisti Short-acting β2-agonists (SABA)
  • salbutamoli
  • terbutaliini
  • fenoteroli
  • salbutamolisulfaatti
  • terbutaliinisulfaatti
  • fenoterolihydrobromidi
Pitkävaikutteinen β2-agonisti Long-acting β2-agonist (LABA)
  • formoteroli
  • indakateroli
  • olodateroli
  • salmeteroli
  • vilanteroli
  • formoterolifumaraatti
  • indakaterolimaleaatti
  • olodaterolihydrokloridi
  • salmeteroliksinafoaatti
  • vilanterolitrifenataatti
Lyhytvaikutteinen antikolinergi Short-acting anticholinergic (SAMA)
  • ipratropium
  • ipratropiini, ipratropiumbromidi
Pitkävaikutteinen antikolinergi Long-acting anticholinergic (LAMA)
  • aklidinium
  • glykopyrronium
  • tiotropium
  • aklidiini, aklidiniumbromidi
  • glykopyrroni, glykopyrroniumbromidi
  • tiotropiini, tiotropiumbromidi
Inhaloitava glukokortikoidi Inhaled glucocorticoids (ICS)
  • beklometasoni
  • budesonidi
  • flutikasoni
  • mometasoni
  • siklesonidi
  • beklometasonidipropionaatti
  • flutikasonipropionaatti, flutikasonifuroaatti
  • mometasonifuroaatti
  • siklesonidi
Inhaloitavan glukokortikoidin ja pitkävaikutteisen β2-agonistin yhdistelmä Combination of inhaled glucocorticoid and long-acting β2-agonist (ICS+LABA) ks. kohdat pitkävaikutteinen β2-agonisti ja inhaloitava glukokortikoidi
Taulukko 3. Tupakoinnin lopettamisen, liikunnan ja keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutuksia keuhkoahtaumataudissa.
+ Selvä suotuisa vaikutus
(+) Vähäinen tai mahdollinen suotuisa vaikutus
- Ei vaikutusta
? Ei tutkittua tietoa
* Käytännössä tarkoittaa useimmiten pitkävaikutteisen avaavan vaihtamista inhalaatiosteroidia sisältävään ns. kombinaatiovalmisteeseen.
Tupakoinnin lopettaminen Liikunta Lyhytvaikutteinen avaava (ß2-agonisti tai antikolinergi) Pitkävaikutteinen ß2-agonisti Pitkävaikutteinen antikolinergi Inhalaatiosteroidin lisääminen vaikeassa keuhkoahtaumataudissa * Roflumilasti vaikeassa keuhkoahtaumataudissa
Oireet + + + + + (+) -
Obstruktion lievittyminen + - + + + (+) (+)
Pahenemisvaiheiden väheneminen + + - + + + +
Taudin eteneminen (vuosittainen FEV1:n lasku) + ? - - - (+) ?
Kuolleisuus + + - - - (+) ?
Taulukko 4. Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien lääkkeiden yhteiskäytön periaatteet. Lääkehoidon yleinen periaate on se, että kahta saman ryhmän tai vaikutusmekanismiltaan samanlaista lääkettä ei ole järkevää yhdistää. Poikkeuksena tästä säännöstä on lyhyt- ja pitkävaikutteisen ß 2-agonistin yhtäaikainen käyttö, joka on sallittua ja usein tarkoituksenmukaista.
* Lääkkeen vaikutusaika ei vaikuta yhdistämiseen. Samalle potilaalle voidaan esimerkiksi yhdistää kaksi pitkävaikutteista avaavaa lääkettä (esim. tiotropium ja indakateroli), kunhan niillä on erilainen vaikutusmekanismi. Samoin lyhytvaikutteinen antikolinergi (ipratropium) voidaan yhdistää lyhytvaikutteiseen β2-agonistiin (esim. salbutamoli). Sen sijaan kahta eri β2-agonistia ei tule yhdistää. Esimerkiksi indakaterolia tai vilanterolia tai niitä sisältäviä yhdistelmävalmisteita ei tule käyttää yhdessä formoterolin tai salmeterolin kanssa.
** Lyhytvaikutteisen antikolinergin (ipratropium) yhtäaikaista käyttöä pitkävaikutteisen antikolinergin kanssa ei suositella.
*** Pelkän inhaloitavan glukokortikoidin käyttöä keuhkoahtaumataudissa ei suositella, vaan sitä käytetään yhdistettynä pitkävaikutteiseen avaavaan lääkkeeseen joko yhdestä inhalaattorista (ns. kombinaatiovalmiste) tai erillisistä inhalaattoreista.
Jos kliiniset indikaatiot puoltavat seuraavien lääkeaineryhmien yhdistämistä, siihen ei ole farmakologista estettä. Samalle potilaalle valitaan kustakin lääkeaineryhmästä vain yksi käytettävä lääkeaine.
Lyhytvaikutteiset avaavat (”kohtauslääkkeet”)*:
  • Lyhytvaikutteinen ß2-agonisti (fenoteroli, salbutamoli, terbutaliini)
  • Lyhytvaikutteinen antikolinergi (ipratropium)**
Pitkävaikutteiset avaavat*:
  • Pitkävaikutteinen ß2-agonisti (formoteroli, indakateroli, olodateroli, salmeteroli, vilanteroli)
  • Pitkävaikutteinen antikolinergi (aklidinium, glykopyrronium, tiotropium)**
Glukokortikoidit:
  • Inhaloitavat glukokortikoidit (beklometasoni, budesonidi, flutikasoni, mometasoni, siklesonidi)***
Suun kautta otettavat:
  • Fosfodiesteraasiestäjät (roflumilasti, teofylliini)

Keuhkoahtaumataudin pitkäaikaisessa hoidossa käytettävät lääkkeet

Keuhkoputkia avaavat lääkkeet

Lyhyt- ja pitkävaikutteiset β2-agonistit (SABA, LABA)

Lyhyt- ja pitkävaikutteiset antikolinergit (SAMA, LAMA)

Keuhkoputkia avaavien lääkkeiden yhdistäminen

Inhaloitavat glukokortikoidit (ICS)

Inhaloitavan glukokortikoidin ja pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen yhdistelmä

Roflumilasti

Muut pitkäaikaisessa hoidossa käytettävät lääkkeet

Oraalinen glukokortikoidi

Teofylliini

Mikrobilääkkeet

Keuhkoahtaumataudin fenotyypit ja niiden lääkehoito

Pieni pahenemisvaiheriski

Suuri pahenemisvaiheriski

Keuhkoahtaumatauti ja astma

Inhalaatiolaitteen valinta

Taulukko 5. Sopivan inhalaattorin valinta.
Mukailtu lähteestä «Chapman KR, Voshaar TH and Virchow JC. Inhaler choice in primary practice Eur Respir rev 2005;14:117-22»142
Sopivan inhalaattorin valinta
1. Arvioi käsi-hengityskoordinaatio.
2. Arvioi tai mittaa sisäänhengitysnopeus.
Hyvä koordinaatio Huono koordinaatio
Sisäänhengitysnopeus > 30 l/min Sisäänhengitysnopeus < 30 l/min Sisäänhengitysnopeus > 30 l/min Sisäänhengitysnopeus < 30 l/min
Jauheinhalaattori
Ponnekaasuaerosoli
Soft Mist Inhaler
Autohaler
(Nebulisaattori)
Ponnekaasuaerosoli
Soft Mist Inhaler
(Nebulisaattori)
Jauheinhalaattori
Autohaler
Ponnekaasuaerosoli + tilanjatke
(Soft Mist Inhaler)

(Nebulisaattori)
Ponnekaasuaerosoli + tilanjatke
(Soft Mist Inhaler)

(Nebulisaattori)

Kotihappihoito

Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit

  • Potilaan tulee olla tupakoimaton ja riittävän yhteistyökykyinen. Potilaalla täytyy olla krooninen pitkälle edennyt keuhkosairaus. Lisäksi valtimoveren happiosapaineen tulee kahdessa erillisessä vähintään kolmen viikon välein otetussa näytteessä olla alle 7,3 kPa, kun potilas hengittää huoneilmaa ja on stabiilissa vaiheessa. Kriteeri täyttyy myös, jos happiosapaine on 7,3–8,0 kPa ja jokin seuraavista lisäkriteereistä täyttyy:
    • merkkejä kohonneesta keuhkovaltimopaineesta, esimerkiksi turvotuksia
    • sekundaarinen polysytemia (hematokriitti yli 55 %)
    • oksimetrian avulla todettu ja happihoidolla korjautuva merkittävä yöunen aikainen hypoksemia, joka ei johdu samanaikaisesta uniapneataudista
    • merkittävät neuropsykologiset oireet, jotka korjautuvat happihoidolla.
    • happihoidolla saavutettu toivottu vaste (PaO2 yli 8,0 kPa) ilman haitalliseksi katsottavaa valtimoveren hiilidioksidiosapaineen nousua.
  • Happihoito toteutetaan sairaalan apuvälineyksiköstä lainattavalla happirikastimella ja kodin ulkopuolella happipullojen avulla. Kalliimpi vaihtoehto on nestehappi (kotisäiliö ja täytettävä kannettava säiliö). Nestehappi ja happipullot määrätään reseptillä. Potilas tilaa hapen kaasujen toimittajalta (www «http://www.linde-healthcare.fi»4, «http://www.woikoski.fi»5) ja saa hapesta ja laitteiden vuokrasta sairausvakuutuksen peruskorvauksen. Kuntoutusohjaaja toimii asiantuntijana happihoidon aloituksessa, ohjauksessa ja kotiseurannassa.
  • Happihoidon käyttämättömyys tai tupakointi happihoidon aikana on aihe kotihappihoidon lopettamiseen ja tämä tulee kirjata sairauskertomukseen.

Noninvasiivinen ventilaatio stabiilissa keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumataudin kirurginen hoito

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe

Kliininen arvio ja tutkimukset

  • Keuhkoahtaumataudin pahenemisen tutkimus- ja hoitoalgoritmi esitetään kuvassa «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe»2 . Tilanne arvioidaan yksilöllisesti.
  • Pahenemisvaiheen arvioinnissa anamneesi on avainasemassa. Siinä tulee selvittää potilaan
    • glukokortikoidilla tai antibiootilla hoidettujen pahenemisvaiheiden määrä (onko ollut ≥ 2 pahenemisvaihetta vuodessa tai ≥ 1 sairaalahoitoon johtanut pahenemisvaihe?)
    • hengitystieahtauman vaikeusaste (FEV1) ennen pahenemisvaihetta
    • hengenahdistuksen ja uusien oireiden kesto ja voimakkuus
    • muut krooniset sairaudet ja liitännäissairaudet
    • nykyinen lääkitys ja lääkkeenottotekniikka.

Alkututkimukset ja sairaalahoidon tarpeen arvio

  • Potilaalle tehdään kliininen tutkimus (mm. rekisteröidään ihon väri, hengitystaajuus, sydän- ja hengitysäänet, apuhengityslihasten käyttö, perifeeriset turvotukset).
  • Happikyllästeisyys arvioidaan pulssioksimetrilla (suuntaa-antava arvo).
  • Yskösnäytteen ulkonäkö arvioidaan. Märkäisyys (purulenssi) viittaa bakteeritulehdukseen ja on riittävä merkki aloittaa antibioottikuuri «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of COPD, Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2013. Available from: »1, vaikka CRP olisi normaali.
  • Erotusdiagnostisena tutkimuksena ja keuhkokuumetta epäiltäessä tehdään keuhkojen röntgenkuvaus.
  • Potilaasta määritetään perusverikokeet (PVK, CRP, kreatiniini ja elektrolyytit) ja häneltä rekisteröidään EKG.
  • Spirometriaa ei ole suositeltavaa tehdä pahenemisvaiheen yhteydessä, koska tuolloin sen tekeminen saattaa olla potilaalle vaikeaa ja tulokset ovat epäluotettavia.
  • Pahenemisvaiheen vakavuuden ja potilaan perustilanteen (mm. hengitysahtauman vaikeusaste, sairastettujen pahenemisvaiheiden määrä, liitännäissairaudet) mukaan pahenemisvaiheen hoito toteutetaan avohoidossa polikliinisesti (yli 80 % tapauksista) tai terveyskeskuksen, perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vuodeosastolla.

Lisätutkimukset sairaalan päivystyspoliklinikalla

  • Potilaalle tehdään samat perustutkimukset kuin edellä ja mahdolliset puuttuvat tutkimukset täydennetään.
  • pH:n ja verikaasujen määritystä varten otetaan valtimoverinäyte.
  • Harkinnan mukaan tehdään laajempia diagnoosia tukevia ja erotusdiagnostisia tutkimuksia.

Pahenemisvaiheen hoito

Bronkodilataattorit

Glukokortikoidi

Antibioottihoito

Fysioterapia

Happihoito

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

Invasiivinen ventilaatiohoito

  • Invasiivisen mekaanisen ventilaatiohoidon (hengityslaitehoito intubaatioputken tai henkitorviavanteen kautta) aloittaminen edellyttää aina perusteellista potilaskohtaista harkintaa. Ks. Käypä hoito -suositus Hengitysvajaus (äkillinen) «Hengitysvajaus (äkillinen)»6. Hoito annetaan tehostetun valvonnan osastolla tai tehovalvonnassa.
  • Jos potilaalla on pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti eikä akuutin heikkenemisen takana ole korjattavissa olevaa tekijää, tehohoitoon tulee suhtautua pidättyvästi.

Palliatiivinen hoito

Hoidon porrastus

  • Primaaridiagnostiikka tehdään perus- ja työterveyshuollossa, ja sen tavoitteena ovat varhainen diagnoosi ja onnistunut erotusdiagnostiikka.
  • Diagnostiikka perustuu anamneesiin (erityisesti tupakointianamneesiin) ja spirometriatutkimukseen.
  • Epäselvät tapaukset, erotusdiagnostiset ongelmat ja vaikeat tautimuodot sekä poikkeuksellisen nuorena sairastuneet kuuluvat erikoissairaanhoidon selvittelyyn.
  • Hoito ja seuranta toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa, niin että huomioidaan potilaiden monisairastavuus, ikärakenne ja sairauden yleisyys.
  • Ks. lisätietoa sosiaaliturvasta (lääkekorvaukset, hoito/vammaistuki, ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus) osoitteessa www.kela.fi «http://www.kela.fi»6.

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tehtävät

  • Keuhkoahtaumataudin ehkäisyssä keskeisintä ovat tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden selvittäminen ja pyrkimykset tupakoinnin vähentämiseen.
  • Tupakointitiedot kirjataan systemaattisesti potilaskertomukseen.
  • Spirometria tulee tehdä ainakin yli kaksikymmentä askivuotta tupakoineille.
  • Tupakoinnin lopettamista tuetaan kaikissa kontakteissa.
  • Hoito suunnitellaan sairauden fenotyypityksen ja vaikeusasteen mukaisena.
  • Työterveyshuollossa tarkka seuranta on aiheellista erityisesti orgaaniselle pölylle, epäorgaaniselle pölylle ja kaasuille tai huuruille altistuville työntekijöille.
  • Pitkäaikaisseurannassa pyritään vähintään vuosittaisiin seurantakäynteihin etenkin tupakoinnin jatkuessa. Spirometria tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. Fenotyyppi ja sen mukainen lääkehoito arvioidaan jokaisella seurantakäynnillä. Seurannassa ja ohjauksessa hyödynnetään astma- tai keuhkoahtaumatautihoitajien osaamista.
  • Pahenemisvaiheissa turvataan riittävän varhainen hoito potilasohjeistuksella ja nopealla hoitoonpääsyllä.
  • Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan merkittävä osa sairaalahoitoa vaativista pahenemisvaiheista. Tarvittaessa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, jos katsotaan, että hän kokonaisuuden kannalta hyötyy siirrosta.
  • Pitkälle edenneen keuhkoahtaumataudin hoito toteutetaan kokonaisvaltaisesti niin, että hyödynnetään myös palliatiivisen hoidon mahdollisuuksia.
  • Liikunnallisen ohjauksen tulee sisältyä olennaisena osana potilaskontakteihin.
  • Liikunnallista kuntoutusta toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa.
  • Rokotukset pyritään saamaan mahdollisimman kattaviksi sekä kausi-influenssan että pneumokokin osalta.
  • Työkykyarvion tekee ensisijaisesti (työterveys)lääkäri, joka tuntee potilaan työolot ja työn vaatimukset. Epäselvissä tapauksissa pyydetään lisälausunto keuhkosairauksien erikoislääkäriltä.

Erikoissairaanhoidon tehtävät

  • Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat
    • tupakasta vieroittaminen kaikissa potilaskontakteissa ja vierottamisen ohjausmenetelmien alueellinen koordinaatio
    • vaativa erotusdiagnostiikka
    • hengityslaitehoidon tarpeen arviointi, aloitus ja seurannan koordinointi
    • työperäisen keuhkoahtaumataudin epäilyt ja poikkeuksellisen nuorena sairastuneet
    • vaativa akuuttihoito
    • liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelu ja alueellinen koordinaatio sekä vaikeimmin sairaiden potilaiden kuntouttaminen
    • kirurgiset hoidot (keuhkonsiirtoarviot mukaan luettuina).
    • vaativat työkykyarviot
    • koulutus ja hoidon alueellinen koordinointi, (spirometriatutkimusten laadunvalvonta mukaan luettuna)
    • pitkälle edenneiden sairauksien hoitosuunnitelmien teko.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Keuhkoahtaumatauti-suosituksen historiatiedot «Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»5

Puheenjohtaja:

Terttu Harju, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; OYS:n medisiininen tulosalue, sisätaudit ja keuhkosairaudet

Jäsenet:

Hannu Kankaanranta, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri; Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yliopisto

Milla Katajisto, LL, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonlääkäri; Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Maritta Kilpeläinen, dosentti, keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri, vt. Hoyl; TYKS:n keuhkosairauksien vastuualue

Lauri Lehtimäki, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, keuhkosairausopin professori (ma.); Tampereen yliopisto ja TAYS

Juho Lehto, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri, palliatiivisen lääketieteen professori (vs.); HUS Hyvinkään sairaala, TAYS ja Tampereen yliopisto

Witold Mazur, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri; TAYS, Käypä hoito -toimittaja

Timo Peisa, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava lääkäri; Ranuan terveyskeskus

Sidonnaisuudet

Terttu Harju: Luentopalkkio ( Orion , AstraZeneca, Boehringer-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Leiras Takeda, Pfizer, TEVA), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Actelion, Boehringer Ingelheim, Leiras Takeda, Teva)

Hannu Kankaanranta: Asiantuntijapalkkio (Almirall, AstraZeneca Oy, Boehringer-Ingelheim Finland Ky, Novartis Finland Oy, Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab, Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab), Luentopalkkio (Almirall, AstraZeneca Oy, Boehringer-Ingelheim Finland Ky, Filha ry, GlaxoSmithKline Oy, Hgin ja Uudenmaan sh-piirin kuntayhtymä, MSD Finland Oy, Medith Oy, Metso Power Oy, Mundipharma, Novartis Finland Oy, Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab, P-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pfizer Oy, Pohjolan Lääkäripäivät 2012, Resmed Finland Oy, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Suomen Allergiaterveys Oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Almirall, Boehringer Ingelheim), Muu palkkio (Kandidaattikustannus Oy, Kustannusosakeyhtiö Medicina Oy, Suomen Lääkäriliitto ry)

Milla Katajisto: Apuraha (Kela, Heli, Nummela-säätiö, tuberkuloosin vastustamisyhdistys, ida montin), Asiantuntijapalkkio (Allmiral,leiras,Heli, Boehringer), Luentopalkkio (Roche, Boehringer, Pfizer, allmiral, Lilly,Novartis, Leiras,Glaxo,Mundipharma), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Roche, Boehringer, Pfizer, allmiral, Lilly,Novartis, Leiras,Glaxo,Mundipharma)

Maritta Kilpeläinen: Asiantuntijapalkkio (Novartis), Luentopalkkio (Boehringer-Ingelheim, Leiras-Takeda, Novartis)

Lauri Lehtimäki: Asiantuntijapalkkio (Almirall, Boehringer-Ingelheim Finland Ky, Boehringer-Ingelheim Finland Ky, GSK, GlaxoSmithKline Oy, Leiras Takeda, Leiras Takeda, MSD Finland Oy, Novartis Finland, Novartis Finland), Luentopalkkio (Almirall, Andre Pharma / Chiesi, AstraZeneca Oy, Boehringer-Ingelheim Finland Ky, GlaxoSmithKline Oy, Leiras Takeda, Lääketietokeskus Oy, Novartis Finland Oy, Orion Oyj), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (MSD Finland Oy)

Juho Lehto: Asiantuntijapalkkio (Lilly), Luentopalkkio (Astra Zeneca, Boehringer-Ingelheim, Lilly, Mundipharma, Novartis, Professio Finland, Roche, Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Boehringer-Ingelheim, Lilly, Novartis, Pierre-Fabre), Muu palkkio (Lilly)

Witold Mazur: Asiantuntijapalkkio (GSK, Boehringer-Ingelheim, Leiras Takeda), Luentopalkkio (Boehringer Ingelheim, GSK, Leiras Takeda, Mediverkko, Novartis, Pfizer, Philips Healthcare, Resmed)

Tuula Meinander: Apurahoja (Suomen Angiologiayhdistys 2014, Suomen Kulttuurirahasto, Pirkanmaan Maakuntarahasto 2008, Suomen kardiologinen seura 2011, Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu 2010–2014), asiantuntijapalkkioita (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), työsuhde (Keski-Suomen keskussairaala 2011–2012, Suomen Kardiologinen Seura 2012–2014, Tampereen yliopistollinen sairaala 2006–2014), luentopalkkio (TAYS, Lastenklinikka), Suomen Lääkäriliiton Edunvalvontavaliokunnan Tampereen paikallisosaston jäsen

Timo Peisa: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Keuhkoahtaumatauti (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of COPD, Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2013. Available from: «http://www.goldcopd.org/»8
  2. MacNee W. Systemic inflammatory biomarkers and co-morbidities of chronic obstructive pulmonary disease. Ann Med 2013;45:291-300 «PMID: 23110517»PubMed
  3. Agusti A, Soriano JB. COPD as a systemic disease. COPD 2008;5:133-8 «PMID: 18415812»PubMed
  4. Donaldson AV, Maddocks M, Martolini D ym. Muscle function in COPD: a complex interplay. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:523-35 «PMID: 22973093»PubMed
  5. Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36:766-73 «PMID: 20693258»PubMed
  6. Alpha 1-antitrypsin deficiency: memorandum from a WHO meeting. Bull World Health Organ 1997;75:397-415 «PMID: 9447774»PubMed
  7. Kainu A, Pallasaho P, Piirilä P ym. Increase in prevalence of physician-diagnosed asthma in Helsinki during the Finnish Asthma Programme: improved recognition of asthma in primary care? A cross-sectional cohort study. Prim Care Respir J 2013;22:64-71 «PMID: 23299455»PubMed
  8. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN 1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.2.2014].
Saatavilla: «http://www.tilastokeskus.fi/til/ksyyt/ksyyt_2006-10-26_uut_001.html»9
  9. Andersén H, Lampela P, Nevanlinna A ym. High hospital burden in overlap syndrome of asthma and COPD. Clin Respir J 2013;7:342-6 «PMID: 23362945»PubMed
  10. Murray CJ, Richards MA, Newton JN ym. UK health performance: findings of the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2013;381:997-1020 «PMID: 23668584»PubMed
  11. Thun MJ, Carter BD, Feskanich D ym. 50-year trends in smoking-related mortality in the United States. N Engl J Med 2013;368:351-64 «PMID: 23343064»PubMed
  12. Kupiainen H, Kinnula VL, Lindqvist A ym. Successful Smoking Cessation in COPD: Association with Comorbidities and Mortality. Pulm Med 2012;2012:725024 «PMID: 23213517»PubMed
  13. Pirie K, Peto R, Reeves GK ym. The 21st century hazards of smoking and benefits of stopping: a prospective study of one million women in the UK. Lancet 2013;381:133-41 «PMID: 23107252»PubMed
  14. Eisner MD, Anthonisen N, Coultas D ym. An official American Thoracic Society public policy statement: Novel risk factors and the global burden of chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2010;182:693-718 «PMID: 20802169»PubMed
  15. Mehta AJ, Miedinger D, Keidel D ym. Occupational exposure to dusts, gases, and fumes and incidence of chronic obstructive pulmonary disease in the Swiss Cohort Study on Air Pollution and Lung and Heart Diseases in Adults. Am J Respir Crit Care Med 2012;185:1292-300 «PMID: 22492989»PubMed
  16. Trupin L, Earnest G, San Pedro M ym. The occupational burden of chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 2003;22:462-9 «PMID: 14516136»PubMed
  17. Blanc PD, Iribarren C, Trupin L ym. Occupational exposures and the risk of COPD: dusty trades revisited. Thorax 2009;64:6-12 «PMID: 18678700»PubMed
  18. Pallasaho P, Kainu A, Sovijärvi A ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014;11:88-95 «PMID: 24111617»PubMed
  19. Harber P, Tashkin DP, Simmons M ym. Effect of occupational exposures on decline of lung function in early chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2007;176:994-1000 «PMID: 17626912»PubMed
  20. Gooptu B, Ekeowa UI, Lomas DA. Mechanisms of emphysema in alpha1-antitrypsin deficiency: molecular and cellular insights. Eur Respir J 2009;34:475-88 «PMID: 19648523»PubMed
  21. Zwar NA, Marks GB, Hermiz O ym. Predictors of accuracy of diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in general practice. Med J Aust 2011;195:168-71 «PMID: 21843115»PubMed
  22. Blinderman CD, Homel P, Billings JA ym. Symptom distress and quality of life in patients with advanced chronic obstructive pulmonary disease. J Pain Symptom Manage 2009;38:115-23 «PMID: 19232893»PubMed
  23. Sovijarvi A, Kainu A, Malmberg P, Pekkanen L, Piirila P. Spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta: 12. painos. Moodi. 2011;35:77-100
  24. Schermer TR, Smeele IJ, Thoonen BP ym. Current clinical guideline definitions of airflow obstruction and COPD overdiagnosis in primary care. Eur Respir J 2008;32:945-52 «PMID: 18550607»PubMed
  25. Vollmer WM, Gíslason T, Burney P ym. Comparison of spirometry criteria for the diagnosis of COPD: results from the BOLD study. Eur Respir J 2009;34:588-97 «PMID: 19460786»PubMed
  26. Jordan RE, Miller MR, Lam KB ym. Sex, susceptibility to smoking and chronic obstructive pulmonary disease: the effect of different diagnostic criteria. Analysis of the Health Survey for England. Thorax 2012;67:600-5 «PMID: 22382600»PubMed
  27. Güder G, Brenner S, Angermann CE ym. "GOLD or lower limit of normal definition? A comparison with expert-based diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in a prospective cohort-study". Respir Res 2012;13:13 «PMID: 22309369»PubMed
  28. Mohamed Hoesein FA, Zanen P, Sachs AP ym. Spirometric thresholds for diagnosing COPD: 0.70 or LLN, pre- or post-dilator values? COPD 2012;9:338-43 «PMID: 22489910»PubMed
  29. Mohamed Hoesein FA, Zanen P, Lammers JW. Lower limit of normal or FEV1/FVC < 0.70 in diagnosing COPD: an evidence-based review. Respir Med 2011;105:907-15 «PMID: 21295958»PubMed
  30. Mannino DM, Diaz-Guzman E. Interpreting lung function data using 80% predicted and fixed thresholds identifies patients at increased risk of mortality. Chest 2012;141:73-80 «PMID: 21659434»PubMed
  31. Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ ym. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95-yr age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40:1324-43 «PMID: 22743675»PubMed
  32. Xie X, de Jong PA, Oudkerk M ym. Morphological measurements in computed tomography correlate with airflow obstruction in chronic obstructive pulmonary disease: systematic review and meta-analysis. Eur Radiol 2012;22:2085-93 «PMID: 22699870»PubMed
  33. Global strategy for asthma management and prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) 2012. Available from «http://www.ginasthma.org/.»10
  34. Calverley PM, Burge PS, Spencer S ym. Bronchodilator reversibility testing in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2003;58:659-64 «PMID: 12885978»PubMed
  35. Tashkin DP, Celli B, Decramer M ym. Bronchodilator responsiveness in patients with COPD. Eur Respir J 2008;31:742-50 «PMID: 18256071»PubMed
  36. Albert P, Agusti A, Edwards L ym. Bronchodilator responsiveness as a phenotypic characteristic of established chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2012;67:701-8 «PMID: 22696176»PubMed
  37. Broekhuizen BD, Sachs AP, Moons KG ym. Diagnostic value of oral prednisolone test for chronic obstructive pulmonary disorders. Ann Fam Med 2011;9:104-9 «PMID: 21403135»PubMed
  38. Callahan CM, Dittus RS, Katz BP. Oral corticosteroid therapy for patients with stable chronic obstructive pulmonary disease. A meta-analysis. Ann Intern Med 1991;114:216-23 «PMID: 1824614»PubMed
  39. Woolcock AJ. Corticosteroid-resistant asthma. Definitions. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:S45-8 «PMID: 8756787»PubMed
  40. Burge PS, Calverley PM, Jones PW ym. Prednisolone response in patients with chronic obstructive pulmonary disease: results from the ISOLDE study. Thorax 2003;58:654-8 «PMID: 12885977»PubMed
  41. Chavannes NH, Schermer TR, Wouters EF ym. Predictive value and utility of oral steroid testing for treatment of COPD in primary care: the COOPT study. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2009;4:431-6 «PMID: 20037682»PubMed
  42. Rytila P, Helin T, Kinnula V. The use of microspirometry in detecting lowered FEV1 values in current or former cigarette smokers. Prim Care Respir J 2008;17:232-7 «PMID: 18830521»PubMed
  43. Frith P, Crockett A, Beilby J ym. Simplified COPD screening: validation of the PiKo-6® in primary care. Prim Care Respir J 2011;20:190-8, 2 p following 198 «PMID: 21597667»PubMed
  44. Sichletidis L, Spyratos D, Papaioannou M ym. A combination of the IPAG questionnaire and PiKo-6® flow meter is a valuable screening tool for COPD in the primary care setting. Prim Care Respir J 2011;20:184-9, 1 p following 189 «PMID: 21597666»PubMed
  45. Bucknall CE, Miller G, Lloyd SM ym. Glasgow supported self-management trial (GSuST) for patients with moderate to severe COPD: randomised controlled trial. BMJ 2012;344:e1060 «PMID: 22395923»PubMed
  46. Steventon A, Tunkel S, Blunt I ym. Effect of telephone health coaching (Birmingham OwnHealth) on hospital use and associated costs: cohort study with matched controls. BMJ 2013;347:f4585 «PMID: 23920348»PubMed
  47. Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD ym. British Thoracic Society guideline on pulmonary rehabilitation in adults. Thorax 2013;68 Suppl 2:ii1-30 «PMID: 23880483»PubMed
  48. Katajisto M, Laitinen T. Keuhkopotilaan kuntoutus. Kirjassa: Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito , ss. 464-70, Kustannus Oy Duodecim, 2013
  49. Gallefoss F, Bakke PS, Rsgaard PK. Quality of life assessment after patient education in a randomized controlled study on asthma and chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:812-7 «PMID: 10051255»PubMed
  50. Ferreira IM, Brooks D, Lacasse Y ym. Nutritional support for individuals with COPD: a meta-analysis. Chest 2000;117:672-8 «PMID: 10712990»PubMed
  51. Agusti A, Edwards LD, Celli B ym. Characteristics, stability and outcomes of the 2011 GOLD COPD groups in the ECLIPSE cohort. Eur Respir J 2013;42:636-46 «PMID: 23766334»PubMed
  52. Decramer M, Celli B, Kesten S ym. Effect of tiotropium on outcomes in patients with moderate chronic obstructive pulmonary disease (UPLIFT): a prespecified subgroup analysis of a randomised controlled trial. Lancet 2009;374:1171-8 «PMID: 19716598»PubMed
  53. Jenkins CR, Jones PW, Calverley PM ym. Efficacy of salmeterol/fluticasone propionate by GOLD stage of chronic obstructive pulmonary disease: analysis from the randomised, placebo-controlled TORCH study. Respir Res 2009;10:59 «PMID: 19566934»PubMed
  54. Burge PS, Calverley PM, Jones PW ym. Randomised, double blind, placebo controlled study of fluticasone propionate in patients with moderate to severe chronic obstructive pulmonary disease: the ISOLDE trial. BMJ 2000;320:1297-303 «PMID: 10807619»PubMed
  55. Celli BR, Thomas NE, Anderson JA ym. Effect of pharmacotherapy on rate of decline of lung function in chronic obstructive pulmonary disease: results from the TORCH study. Am J Respir Crit Care Med 2008;178:332-8 «PMID: 18511702»PubMed
  56. Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP ym. Effects of smoking intervention and the use of an inhaled anticholinergic bronchodilator on the rate of decline of FEV1. The Lung Health Study. JAMA 1994;272:1497-505 «PMID: 7966841»PubMed
  57. Pauwels RA, Löfdahl CG, Laitinen LA ym. Long-term treatment with inhaled budesonide in persons with mild chronic obstructive pulmonary disease who continue smoking. European Respiratory Society Study on Chronic Obstructive Pulmonary Disease. N Engl J Med 1999;340:1948-53 «PMID: 10379018»PubMed
  58. Vestbo J, Sørensen T, Lange P ym. Long-term effect of inhaled budesonide in mild and moderate chronic obstructive pulmonary disease: a randomised controlled trial. Lancet 1999;353:1819-23 «PMID: 10359405»PubMed
  59. Kankaanranta H. Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti. Suom Lääkäril 2013;68:299-306
  60. Thomas M, Decramer M, O'Donnell DE. No room to breathe: the importance of lung hyperinflation in COPD. Prim Care Respir J 2013;22:101-11 «PMID: 23429861»PubMed
  61. O'Donnell DE, Flüge T, Gerken F ym. Effects of tiotropium on lung hyperinflation, dyspnoea and exercise tolerance in COPD. Eur Respir J 2004;23:832-40 «PMID: 15218994»PubMed
  62. O'Donnell DE, Sciurba F, Celli B ym. Effect of fluticasone propionate/salmeterol on lung hyperinflation and exercise endurance in COPD. Chest 2006;130:647-56 «PMID: 16963658»PubMed
  63. Berger R, Smith D. Effect of inhaled metaproterenol on exercise performance in patients with stable "fixed" airway obstruction. Am Rev Respir Dis 1988;138:624-9 «PMID: 3202416»PubMed
  64. Hay JG, Stone P, Carter J ym. Bronchodilator reversibility, exercise performance and breathlessness in stable chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 1992;5:659-64 «PMID: 1628722»PubMed
  65. Gross NJ, Petty TL, Friedman M ym. Dose response to ipratropium as a nebulized solution in patients with chronic obstructive pulmonary disease. A three-center study. Am Rev Respir Dis 1989;139:1188-91 «PMID: 2523681»PubMed
  66. Higgins BG, Powell RM, Cooper S ym. Effect of salbutamol and ipratropium bromide on airway calibre and bronchial reactivity in asthma and chronic bronchitis. Eur Respir J 1991;4:415-20 «PMID: 1830277»PubMed
  67. Vathenen AS, Britton JR, Ebden P ym. High-dose inhaled albuterol in severe chronic airflow limitation. Am Rev Respir Dis 1988;138:850-5 «PMID: 2462383»PubMed
  68. O'Driscoll BR, Kay EA, Taylor RJ ym. A long-term prospective assessment of home nebulizer treatment. Respir Med 1992;86:317-25 «PMID: 1448587»PubMed
  69. Jenkins SC, Heaton RW, Fulton TJ ym. Comparison of domiciliary nebulized salbutamol and salbutamol from a metered-dose inhaler in stable chronic airflow limitation. Chest 1987;91:804-7 «PMID: 3556051»PubMed
  70. Kankaanranta H, Moilanen E. Hengitysteiden sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet. [Drugs used to treat respiratory diseases]. Kirjassa: Farmakologia ja Toksikologia [In: Pharmacology and Toxicology]. Koulu M., Tuomisto J. (Eds.). 8th ed. Kustannusosakeyhtiö Medicina Oy, 2012, pp. 513-40
  71. Kankaanranta H, Mäkelä M. Tukkeavat keuhkosairaudet. [Obstructive lung diseases]. Kirjassa: Kliininen farmakologia ja Lääkehoito [In: Clinical Pharmacology and Drug Treatment]. Neuvonen PJ, Backman JT, HimbergJ-J, Huupponen R, Keränen T, Kivistö KT. (Eds.). 2nd ed. Kandidaattikustannus Oy, 2011, pp. 323-45
  72. Global Initiative for chronic obstructive lung disease. Global strategy for the diagnosis, management, and prevention of chronic obstructive pulmonary disease (revised 2013). «http://www.goldcopd.org»11
  73. Sestini P, Renzoni E, Robinson S ym. Short-acting beta 2 agonists for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD001495 «PMID: 12519559»PubMed
  74. Chung VCh, Lau CH, Yeoh EK ym. Age, chronic non-communicable disease and choice of traditional Chinese and western medicine outpatient services in a Chinese population. BMC Health Serv Res 2009;9:207 «PMID: 19917139»PubMed
  75. Han J, Dai L, Zhong N. Indacaterol on dyspnea in chronic obstructive pulmonary disease: a systematic review and meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. BMC Pulm Med 2013;13:26 «PMID: 23617268»PubMed
  76. Donohue JF, Singh D, Kornmann O ym. Safety of indacaterol in the treatment of patients with COPD. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2011;6:477-92 «PMID: 22003293»PubMed
  77. Cope S, Donohue JF, Jansen JP ym. Comparative efficacy of long-acting bronchodilators for COPD--a network meta-analysis. Respir Res 2013;14:100 «PMID: 24093477»PubMed
  78. Decramer ML, Hanania NA, Lötvall JO ym. The safety of long-acting ß2-agonists in the treatment of stable chronic obstructive pulmonary disease. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2013;8:53-64 «PMID: 23378756»PubMed
  79. Wilchesky M, Ernst P, Brophy JM ym. Bronchodilator use and the risk of arrhythmia in COPD: part 2: reassessment in the larger Quebec cohort. Chest 2012;142:305-11 «PMID: 22871756»PubMed
  80. Cates CJ, Cates MJ. Regular treatment with salmeterol for chronic asthma: serious adverse events. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD006363 «PMID: 18646149»PubMed
  81. Lee TA, Pickard AS, Au DH ym. Risk for death associated with medications for recently diagnosed chronic obstructive pulmonary disease. Ann Intern Med 2008;149:380-90 «PMID: 18794557»PubMed
  82. Mapel DW, Nelson LS, Lydick E ym. Survival among COPD patients using fluticasone/salmeterol in combination versus other inhaled steroids and bronchodilators alone. COPD 2007;4:127-34 «PMID: 17530506»PubMed
  83. Tashkin DP, Celli B, Senn S ym. A 4-year trial of tiotropium in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2008;359:1543-54 «PMID: 18836213»PubMed
  84. Vogelmeier C, Hederer B, Glaab T ym. Tiotropium versus salmeterol for the prevention of exacerbations of COPD. N Engl J Med 2011;364:1093-1103 «PMID: 21428765»PubMed
  85. Sims MW, Panettieri RA Jr. Profile of aclidinium bromide in the treatment of chronic obstructive pulmonary disease. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2011;6:457-66 «PMID: 22003291»PubMed
  86. Ulrik CS. Once-daily glycopyrronium bromide, a long-acting muscarinic antagonist, for chronic obstructive pulmonary disease: a systematic review of clinical benefit. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:673-8 «PMID: 23055716»PubMed
  87. Jones PW, Rennard SI, Agusti A ym. Efficacy and safety of once-daily aclidinium in chronic obstructive pulmonary disease. Respir Res 2011;12:55 «PMID: 21518460»PubMed
  88. Kerwin E, Hébert J, Gallagher N ym. Efficacy and safety of NVA237 versus placebo and tiotropium in patients with COPD: the GLOW2 study. Eur Respir J 2012;40:1106-14 «PMID: 23060624»PubMed
  89. Sharafkhaneh A, Majid H, Gross NJ. Safety and tolerability of inhalational anticholinergics in COPD. Drug Healthc Patient Saf 2013;5:49-55 «PMID: 23526112»PubMed
  90. Wise RA, Anzueto A, Cotton D ym. Tiotropium Respimat inhaler and the risk of death in COPD. N Engl J Med 2013;369:1491-501 «PMID: 23992515»PubMed
  91. Appleton S, Jones T, Poole P ym. Ipratropium bromide versus short acting beta-2 agonists for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD001387 «PMID: 16625543»PubMed
  92. Appleton S, Jones T, Poole P ym. Ipratropium bromide versus long-acting beta-2 agonists for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD006101 «PMID: 16856113»PubMed
  93. Karner C, Cates CJ. Long-acting beta(2)-agonist in addition to tiotropium versus either tiotropium or long-acting beta(2)-agonist alone for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;4:CD008989 «PMID: 22513969»PubMed
  94. Cole JM, Sheehan AH, Jordan JK. Concomitant use of ipratropium and tiotropium in chronic obstructive pulmonary disease. Ann Pharmacother 2012;46:1717-21 «PMID: 23170031»PubMed
  95. Kankaanranta H, Lahdensuo A, Moilanen E ym. Add-on therapy options in asthma not adequately controlled by inhaled corticosteroids: a comprehensive review. Respir Res 2004;5:17 «PMID: 15509300»PubMed
  96. López-Campos JL, Calero Acuña C. What is in the guidelines about the pharmacological treatment of chronic obstructive pulmonary disease? Expert Rev Respir Med 2013;7:43-51 «PMID: 23551023»PubMed
  97. Yang IA, Clarke MS, Sim EH ym. Inhaled corticosteroids for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD002991 «PMID: 22786484»PubMed
  98. van der Valk P, Monninkhof E, van der Palen J ym. Effect of discontinuation of inhaled corticosteroids in patients with chronic obstructive pulmonary disease: the COPE study. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:1358-63 «PMID: 12406823»PubMed
  99. Price D, Yawn B, Brusselle G ym. Risk-to-benefit ratio of inhaled corticosteroids in patients with COPD. Prim Care Respir J 2013;22:92-100 «PMID: 23135217»PubMed
  100. Nannini LJ, Cates CJ, Lasserson TJ ym. Combined corticosteroid and long-acting beta-agonist in one inhaler versus inhaled steroids for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006826 «PMID: 17943917»PubMed
  101. Loke YK, Cavallazzi R, Singh S. Risk of fractures with inhaled corticosteroids in COPD: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials and observational studies. Thorax 2011;66:699-708 «PMID: 21602540»PubMed
  102. Nannini L, Cates CJ, Lasserson TJ ym. Combined corticosteroid and long-acting beta-agonist in one inhaler versus placebo for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003794 «PMID: 17943798»PubMed
  103. Nannini LJ, Lasserson TJ, Poole P. Combined corticosteroid and long-acting beta(2)-agonist in one inhaler versus long-acting beta(2)-agonists for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD006829 «PMID: 22972099»PubMed
  104. Dransfield MT, Bourbeau J, Jones PW ym. Once-daily inhaled fluticasone furoate and vilanterol versus vilanterol only for prevention of exacerbations of COPD: two replicate double-blind, parallel-group, randomised controlled trials. Lancet Respir Med 2013;1:210-23 «PMID: 24429127»PubMed
  105. Calverley PM, Anderson JA, Celli B ym. Salmeterol and fluticasone propionate and survival in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2007;356:775-89 «PMID: 17314337»PubMed
  106. Rabe KF, Wedzicha JA. Controversies in treatment of chronic obstructive pulmonary disease. Lancet 2011;378:1038-47 «PMID: 21907867»PubMed
  107. White P, Thornton H, Pinnock H ym. Overtreatment of COPD with inhaled corticosteroids--implications for safety and costs: cross-sectional observational study. PLoS One 2013;8:e75221 «PMID: 24194824»PubMed
  108. Aaron SD, Vandemheen KL, Fergusson D ym. Tiotropium in combination with placebo, salmeterol, or fluticasone-salmeterol for treatment of chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2007;146:545-55 «PMID: 17310045»PubMed
  109. Welte T, Miravitlles M, Hernandez P ym. Efficacy and tolerability of budesonide/formoterol added to tiotropium in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2009;180:741-50 «PMID: 19644045»PubMed
  110. Cazzola M, Andò F, Santus P ym. A pilot study to assess the effects of combining fluticasone propionate/salmeterol and tiotropium on the airflow obstruction of patients with severe-to-very severe COPD. Pulm Pharmacol Ther 2007;20:556-61 «PMID: 16914336»PubMed
  111. Karner C, Cates CJ. Combination inhaled steroid and long-acting beta(2)-agonist in addition to tiotropium versus tiotropium or combination alone for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;3:CD008532 «PMID: 21412920»PubMed
  112. Nielsen R, Kankaanranta H, Bjermer L ym. Cost effectiveness of adding budesonide/formoterol to tiotropium in COPD in four Nordic countries. Respir Med 2013;107:1709-21 «PMID: 23856511»PubMed
  113. Chong J, Poole P, Leung B ym. Phosphodiesterase 4 inhibitors for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;5:CD002309 «PMID: 21563134»PubMed
  114. Calverley PM, Rabe KF, Goehring UM ym. Roflumilast in symptomatic chronic obstructive pulmonary disease: two randomised clinical trials. Lancet 2009;374:685-94 «PMID: 19716960»PubMed
  115. Fabbri LM, Calverley PM, Izquierdo-Alonso JL ym. Roflumilast in moderate-to-severe chronic obstructive pulmonary disease treated with longacting bronchodilators: two randomised clinical trials. Lancet 2009;374:695-703 «PMID: 19716961»PubMed
  116. Walters JA, Walters EH, Wood-Baker R. Oral corticosteroids for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005374 «PMID: 16034972»PubMed
  117. Schols AM, Wesseling G, Kester AD ym. Dose dependent increased mortality risk in COPD patients treated with oral glucocorticoids. Eur Respir J 2001;17:337-42 «PMID: 11405508»PubMed
  118. Man WD, Kemp P, Moxham J ym. Skeletal muscle dysfunction in COPD: clinical and laboratory observations. Clin Sci (Lond) 2009;117:251-64 «PMID: 19681758»PubMed
  119. Barnes PJ. Theophylline. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:901-6 «PMID: 23672674»PubMed
  120. Cazzola M, Page CP, Calzetta L ym. Pharmacology and therapeutics of bronchodilators. Pharmacol Rev 2012;64:450-504 «PMID: 22611179»PubMed
  121. Rossi A, Kristufek P, Levine BE ym. Comparison of the efficacy, tolerability, and safety of formoterol dry powder and oral, slow-release theophylline in the treatment of COPD. Chest 2002;121:1058-69 «PMID: 11948033»PubMed
  122. ZuWallack RL, Mahler DA, Reilly D ym. Salmeterol plus theophylline combination therapy in the treatment of COPD. Chest 2001;119:1661-70 «PMID: 11399688»PubMed
  123. Zhou Y, Wang X, Zeng X ym. Positive benefits of theophylline in a randomized, double-blind, parallel-group, placebo-controlled study of low-dose, slow-release theophylline in the treatment of COPD for 1 year. Respirology 2006;11:603-10 «PMID: 16916334»PubMed
  124. Lehtimäki L, Saano V, Moilanen E. Hengityselimistöön vaikuttavat lääkeaineet. Kirjassa: Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia , Farmakologia, ss. 733-56, Kustannus Oy Duodecim, 2014
  125. Donath E, Chaudhry A, Hernandez-Aya LF ym. A meta-analysis on the prophylactic use of macrolide antibiotics for the prevention of disease exacerbations in patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Respir Med 2013;107:1385-92 «PMID: 23768735»PubMed
  126. Poole P, Black PN, Cates CJ. Mucolytic agents for chronic bronchitis or chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD001287 «PMID: 22895919»PubMed
  127. Barr RG, Bourbeau J, Camargo CA ym. Inhaled tiotropium for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD002876 «PMID: 15846642»PubMed
  128. Lange P, Marott JL, Vestbo J ym. Prediction of the clinical course of chronic obstructive pulmonary disease, using the new GOLD classification: a study of the general population. Am J Respir Crit Care Med 2012;186:975-81 «PMID: 22997207»PubMed
  129. Wedzicha JA, Calverley PM, Seemungal TA ym. The prevention of chronic obstructive pulmonary disease exacerbations by salmeterol/fluticasone propionate or tiotropium bromide. Am J Respir Crit Care Med 2008;177:19-26 «PMID: 17916806»PubMed
  130. Karner C, Chong J, Poole P. Tiotropium versus placebo for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD009285 «PMID: 22786525»PubMed
  131. Appleton S, Poole P, Smith B ym. Long-acting beta2-agonists for poorly reversible chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD001104 «PMID: 16855959»PubMed
  132. Wedzicha JA, Decramer M, Ficker JH ym. Analysis of chronic obstructive pulmonary disease exacerbations with the dual bronchodilator QVA149 compared with glycopyrronium and tiotropium (SPARK): a randomised, double-blind, parallel-group study. Lancet Respir Med 2013;1:199-209 «PMID: 24429126»PubMed
  133. Marchetti N, Criner GJ, Albert RK. Preventing acute exacerbations and hospital admissions in COPD. Chest 2013;143:1444-54 «PMID: 23648908»PubMed
  134. Piras B, Miravitlles M. The overlap phenotype: the (missing) link between asthma and COPD. Multidiscip Respir Med 2012;7:8 «PMID: 22958436»PubMed
  135. Carolan BJ, Sutherland ER. Clinical phenotypes of chronic obstructive pulmonary disease and asthma: recent advances. J Allergy Clin Immunol 2013;131:627-34; quiz 635 «PMID: 23360757»PubMed
  136. Louie S, Zeki AA, Schivo M ym. The asthma-chronic obstructive pulmonary disease overlap syndrome: pharmacotherapeutic considerations. Expert Rev Clin Pharmacol 2013;6:197-219 «PMID: 23473596»PubMed
  137. Global strategy for asthma management and prevention 2014, Global Initiative for Asthma (GINA), revised 2014. Available from «http://www.ginasthma.org/»12
  138. Magnussen H, Bugnas B, van Noord J ym. Improvements with tiotropium in COPD patients with concomitant asthma. Respir Med 2008;102:50-6 «PMID: 17920256»PubMed
  139. Yawn BP, Colice GL, Hodder R. Practical aspects of inhaler use in the management of chronic obstructive pulmonary disease in the primary care setting. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:495-502 «PMID: 22888221»PubMed
  140. Laube BL, Janssens HM, de Jongh FH ym. What the pulmonary specialist should know about the new inhalation therapies. Eur Respir J 2011;37:1308-31 «PMID: 21310878»PubMed
  141. Wieshammer S, Dreyhaupt J. Dry powder inhalers: which factors determine the frequency of handling errors? Respiration 2008;75:18-25 «PMID: 17911976»PubMed
  142. Chapman KR, Voshaar TH and Virchow JC. Inhaler choice in primary practice Eur Respir rev 2005;14:117-22
  143. Marin JM, Soriano JB, Carrizo SJ ym. Outcomes in patients with chronic obstructive pulmonary disease and obstructive sleep apnea: the overlap syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2010;182:325-31 «PMID: 20378728»PubMed
  144. Orens JB, Estenne M, Arcasoy S ym. International guidelines for the selection of lung transplant candidates: 2006 update--a consensus report from the Pulmonary Scientific Council of the International Society for Heart and Lung Transplantation. J Heart Lung Transplant 2006;25:745-55 «PMID: 16818116»PubMed
  145. Celli BR, Cote CG, Marin JM ym. The body-mass index, airflow obstruction, dyspnea, and exercise capacity index in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2004;350:1005-12 «PMID: 14999112»PubMed
  146. Papi A, Bellettato CM, Braccioni F ym. Infections and airway inflammation in chronic obstructive pulmonary disease severe exacerbations. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1114-21 «PMID: 16484677»PubMed
  147. Hoogendoorn M, Hoogenveen RT, Rutten-van Mölken MP ym. Case fatality of COPD exacerbations: a meta-analysis and statistical modelling approach. Eur Respir J 2011;37:508-15 «PMID: 20595157»PubMed
  148. Patel AR, Kowlessar BS, Donaldson GC ym. Cardiovascular risk, myocardial injury, and exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:1091-9 «PMID: 24033321»PubMed
  149. Bertoletti L, Quenet S, Laporte S ym. Pulmonary embolism and 3-month outcomes in 4036 patients with venous thromboembolism and chronic obstructive pulmonary disease: data from the RIETE registry. Respir Res 2013;14:75 «PMID: 23865769»PubMed
  150. Hendeles L, Hatton RC, Coons TJ ym. Automatic replacement of albuterol nebulizer therapy by metered-dose inhaler and valved holding chamber. Am J Health Syst Pharm 2005;62:1053-61 «PMID: 15901590»PubMed
  151. Miravitlles M, Anzueto A. Antibiotics for acute and chronic respiratory infection in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:1052-7 «PMID: 23924286»PubMed
  152. Nouira S, Marghli S, Belghith M ym. Once daily oral ofloxacin in chronic obstructive pulmonary disease exacerbation requiring mechanical ventilation: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;358:2020-5 «PMID: 11755608»PubMed
  153. O'Driscoll BR, Howard LS, Davison AG ym. BTS guideline for emergency oxygen use in adult patients. Thorax 2008;63 Suppl 6:vi1-68 «PMID: 18838559»PubMed
  154. Hess DR. Noninvasive ventilation for acute respiratory failure. Respir Care 2013;58:950-72 «PMID: 23709194»PubMed
  155. Curtis JR. Palliative and end-of-life care for patients with severe COPD. Eur Respir J 2008;32:796-803 «PMID: 17989116»PubMed
  156. Rocker GM, Sinuff T, Horton R ym. Advanced chronic obstructive pulmonary disease: innovative approaches to palliation. J Palliat Med 2007;10:783-97 «PMID: 17592991»PubMed
  157. Pinnock H, Kendall M, Murray SA ym. Living and dying with severe chronic obstructive pulmonary disease: multi-perspective longitudinal qualitative study. BMJ 2011;342:d142 «PMID: 21262897»PubMed
  158. Patel K, Janssen DJ, Curtis JR. Advance care planning in COPD. Respirology 2012;17:72-8 «PMID: 22008225»PubMed
  159. Curtis JR, Engelberg RA, Nielsen EL ym. Patient-physician communication about end-of-life care for patients with severe COPD. Eur Respir J 2004;24:200-5 «PMID: 15332385»PubMed
  160. Solano JP, Gomes B, Higginson IJ. A comparison of symptom prevalence in far advanced cancer, AIDS, heart disease, chronic obstructive pulmonary disease and renal disease. J Pain Symptom Manage 2006;31:58-69 «PMID: 16442483»PubMed
  161. Elkington H, White P, Addington-Hall J ym. The healthcare needs of chronic obstructive pulmonary disease patients in the last year of life. Palliat Med 2005;19:485-91 «PMID: 16218161»PubMed
  162. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. Opioids for the palliation of breathlessness in terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;4:CD002066 «PMID: 11687137»PubMed
  163. Abernethy AP, Currow DC, Frith P ym. Randomised, double blind, placebo controlled crossover trial of sustained release morphine for the management of refractory dyspnoea. BMJ 2003;327:523-8 «PMID: 12958109»PubMed
  164. Abernethy AP, McDonald CF, Frith PA ym. Effect of palliative oxygen versus room air in relief of breathlessness in patients with refractory dyspnoea: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2010;376:784-93 «PMID: 20816546»PubMed
  165. Curtis JR, Cook DJ, Sinuff T ym. Noninvasive positive pressure ventilation in critical and palliative care settings: understanding the goals of therapy. Crit Care Med 2007;35:932-9 «PMID: 17255876»PubMed
  166. Alfageme I, Vazquez R, Reyes N ym. Clinical efficacy of anti-pneumococcal vaccination in patients with COPD. Thorax 2006;61:189-95 «PMID: 16227328»PubMed
  167. Austin MA, Wills KE, Blizzard L ym. Effect of high flow oxygen on mortality in chronic obstructive pulmonary disease patients in prehospital setting: randomised controlled trial. BMJ 2010;341:c5462 «PMID: 20959284»PubMed
  168. Barr RG, Rowe BH, Camargo CA. Methylxanthines for exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;2:CD002168 «PMID: 12804425»PubMed
  169. Bateman ED, Ferguson GT, Barnes N ym. Dual bronchodilation with QVA149 versus single bronchodilator therapy: the SHINE study. Eur Respir J 2013;42:1484-94 «PMID: 23722616»PubMed
  170. Booth S. Improving research methodology in breathlessness: a meeting convened by the MRC clinical trials unit and the Cicely Saunders Foundation. Palliat Med 2006;20:219-20 «PMID: 16764228»PubMed
  171. Bradley JM, O'Neill B. Short-term ambulatory oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD004356 «PMID: 16235359»PubMed
  172. Budweiser S, Hitzl AP, Jörres RA ym. Impact of noninvasive home ventilation on long-term survival in chronic hypercapnic COPD: a prospective observational study. Int J Clin Pract 2007;61:1516-22 «PMID: 17686094»PubMed
  173. Burrows B. Predictors of loss of lung function and mortality in obstructive lung diseases. Eur Respir Rev 1991;1:340-5
  174. Calverley PM, Nordyke RJ, Halbert RJ ym. Development of a population-based screening questionnaire for COPD. COPD 2005;2:225-32 «PMID: 17136949»PubMed
  175. Casanova C, Celli BR, Tost L ym. Long-term controlled trial of nocturnal nasal positive pressure ventilation in patients with severe COPD. Chest 2000;118:1582-90 «PMID: 11115443»PubMed
  176. Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. A randomized trial of nocturnal oxygen therapy in chronic obstructive pulmonary disease patients. Eur Respir J 1999;14:1002-8 «PMID: 10596681»PubMed
  177. Chong J, Leung B, Poole P. Phosphodiesterase 4 inhibitors for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;11:CD002309 «PMID: 24190161»PubMed
  178. Clini E, Sturani C, Rossi A ym. The Italian multicentre study on noninvasive ventilation in chronic obstructive pulmonary disease patients. Eur Respir J 2002;20:529-38 «PMID: 12358325»PubMed
  179. Continuous or nocturnal oxygen therapy in hypoxemic chronic obstructive lung disease: a clinical trial. Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group. Ann Intern Med 1980;93:391-8
  180. Cranston JM, Crockett AJ, Moss JR ym. Domiciliary oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001744 «PMID: 16235285»PubMed
  181. Currow DC, McDonald C, Oaten S ym. Once-daily opioids for chronic dyspnea: a dose increment and pharmacovigilance study. J Pain Symptom Manage 2011;42:388-99 «PMID: 21458217»PubMed
  182. de Jong YP, Uil SM, Grotjohan HP ym. Oral or IV prednisolone in the treatment of COPD exacerbations: a randomized, controlled, double-blind study. Chest 2007;132:1741-7 «PMID: 17646228»PubMed
  183. Devine EC, Pearcy J. Meta-analysis of the effects of psychoeducational care in adults with chronic obstructive pulmonary disease. Patient Educ Couns 1996;29:167-78 «PMID: 9006233»PubMed
  184. Díaz O, Bégin P, Torrealba B ym. Effects of noninvasive ventilation on lung hyperinflation in stable hypercapnic COPD. Eur Respir J 2002;20:1490-8 «PMID: 12503709»PubMed
  185. Dirven JA, Muris JW, van Schayck CP. COPD screening in general practice using a telephone questionnaire. COPD 2010;7:352-9 «PMID: 20854050»PubMed
  186. Doll R, Peto R, Wheatley K ym. Mortality in relation to smoking: 40 years' observations on male British doctors. BMJ 1994;309:901-11 «PMID: 7755693»PubMed
  187. Duffy N, Walker P, Diamantea F ym. Intravenous aminophylline in patients admitted to hospital with non-acidotic exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: a prospective randomised controlled trial. Thorax 2005;60:713-7 «PMID: 15939732»PubMed
  188. Eisner MD, Balmes J, Katz PP ym. Lifetime environmental tobacco smoke exposure and the risk of chronic obstructive pulmonary disease. Environ Health 2005;4:7 «PMID: 15890079»PubMed
  189. Etter JF. Short-term change in self-reported COPD symptoms after smoking cessation in an internet sample. Eur Respir J 2010;35:1249-55 «PMID: 19926745»PubMed
  190. Ferreira IM, Brooks D, White J ym. Nutritional supplementation for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD000998 «PMID: 23235577»PubMed
  191. Fletcher C, Peto R. The natural history of chronic airflow obstruction. Br Med J 1977;1:1645-8 «PMID: 871704»PubMed
  192. Forey BA, Thornton AJ, Lee PN. Systematic review with meta-analysis of the epidemiological evidence relating smoking to COPD, chronic bronchitis and emphysema. BMC Pulm Med 2011;11:36 «PMID: 21672193»PubMed
  193. Garcia-Aymerich J, Lange P, Benet M ym. Regular physical activity reduces hospital admission and mortality in chronic obstructive pulmonary disease: a population based cohort study. Thorax 2006;61:772-8 «PMID: 16738033»PubMed
  194. Górecka D, Gorzelak K, Sliwinski P ym. Effect of long-term oxygen therapy on survival in patients with chronic obstructive pulmonary disease with moderate hypoxaemia. Thorax 1997;52:674-9 «PMID: 9337824»PubMed
  195. Haroon S, Adab P, Griffin C ym. Case finding for chronic obstructive pulmonary disease in primary care: a pilot randomised controlled trial. Br J Gen Pract 2013;63:e55-62 «PMID: 23336474»PubMed
  196. Haroon SM, Adab PA, Jordan RE. Case finding for COPD in primary care: a systematic review. Prim Care Respir J 2012;21:354-7 «PMID: 22836744»PubMed
  197. Henningfield JE. Nicotine medications for smoking cessation. N Engl J Med 1995;333:1196-203 «PMID: 7565976»PubMed
  198. Hersh CP, Dahl M, Ly NP ym. Chronic obstructive pulmonary disease in alpha1-antitrypsin PI MZ heterozygotes: a meta-analysis. Thorax 2004;59:843-9 «PMID: 15454649»PubMed
  199. Hersh CP, Hokanson JE, Lynch DA ym. Family history is a risk factor for COPD. Chest 2011;140:343-50 «PMID: 21310839»PubMed
  200. Holland AE, Hill CJ, Rasekaba T ym. Updating the minimal important difference for six-minute walk distance in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:221-5 «PMID: 20159125»PubMed
  201. Huang W, Wang WR, Deng B ym. Several clinical interests regarding lung volume reduction surgery for severe emphysema: meta-analysis and systematic review of randomized controlled trials. J Cardiothorac Surg 2011;6:148 «PMID: 22074613»PubMed
  202. Jaakkola MS, Jaakkola JJ. Effects of environmental tobacco smoke on the respiratory health of adults. Scand J Work Environ Health 2002;28 Suppl 2:52-70 «PMID: 12058803»PubMed
  203. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. A systematic review of the use of opioids in the management of dyspnoea. Thorax 2002;57:939-44 «PMID: 12403875»PubMed
  204. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. WITHDRAWN: Opioids for the palliation of breathlessness in advanced disease and terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD002066 «PMID: 22786477»PubMed
  205. Jindal SK, Aggarwal AN, Chaudhry K ym. A multicentric study on epidemiology of chronic obstructive pulmonary disease and its relationship with tobacco smoking and environmental tobacco smoke exposure. Indian J Chest Dis Allied Sci 2006;48:23-9 «PMID: 16482948»PubMed
  206. Johannessen A, Bakke PS, Hardie JA ym. Association of exposure to environmental tobacco smoke in childhood with chronic obstructive pulmonary disease and respiratory symptoms in adults. Respirology 2012;17:499-505 «PMID: 22248329»PubMed
  207. Kolodziej MA, Jensen L, Rowe B ym. Systematic review of noninvasive positive pressure ventilation in severe stable COPD. Eur Respir J 2007;30:293-306 «PMID: 17459893»PubMed
  208. Lee TA, Weaver FM, Weiss KB. Impact of pneumococcal vaccination on pneumonia rates in patients with COPD and asthma. J Gen Intern Med 2007;22:62-7 «PMID: 17351841»PubMed
  209. Leuppi JD, Schuetz P, Bingisser R ym. Short-term vs conventional glucocorticoid therapy in acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: the REDUCE randomized clinical trial. JAMA 2013;309:2223-31 «PMID: 23695200»PubMed
  210. Lightowler JV, Wedzicha JA, Elliott MW ym. Non-invasive positive pressure ventilation to treat respiratory failure resulting from exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: Cochrane systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;326:185 «PMID: 12543832»PubMed
  211. Long term domiciliary oxygen therapy in chronic hypoxic cor pulmonale complicating chronic bronchitis and emphysema. Report of the Medical Research Council Working Party. Lancet 1981;1:681-6 «PMID: 6110912»PubMed
  212. McCrory DC, Brown CD. Anti-cholinergic bronchodilators versus beta2-sympathomimetic agents for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003900 «PMID: 12519615»PubMed
  213. McEvoy RD, Pierce RJ, Hillman D ym. Nocturnal non-invasive nasal ventilation in stable hypercapnic COPD: a randomised controlled trial. Thorax 2009;64:561-6 «PMID: 19213769»PubMed
  214. Moore RP, Berlowitz DJ, Denehy L ym. A randomised trial of domiciliary, ambulatory oxygen in patients with COPD and dyspnoea but without resting hypoxaemia. Thorax 2011;66:32-7 «PMID: 20880870»PubMed
  215. Nannini L, Poole P, Milan SJ ym. Combined corticosteroid and long-acting beta2-agonist in one inhaler versus placebo for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;11:CD003794 «PMID: 24214176»PubMed
  216. Nici L, Donner C, Wouters E ym. American Thoracic Society/European Respiratory Society statement on pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1390-413 «PMID: 16760357»PubMed
  217. Nonoyama ML, Brooks D, Lacasse Y ym. Oxygen therapy during exercise training in chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD005372 «PMID: 17443585»PubMed
  218. O'Driscoll BR, Neill J, Pulakal S ym. A crossover study of short burst oxygen therapy (SBOT) for the relief of exercise-induced breathlessness in severe COPD. BMC Pulm Med 2011;11:23 «PMID: 21569473»PubMed
  219. Osadnik CR, McDonald CF, Jones AP ym. Airway clearance techniques for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD008328 «PMID: 22419331»PubMed
  220. Peat JK, Woolcock AJ, Cullen K. Decline of lung function and development of chronic airflow limitation: a longitudinal study of non-smokers and smokers in Busselton, Western Australia. Thorax 1990;45:32-7 «PMID: 2321175»PubMed
  221. Peto R, Lopez AD, Boreham J ym. Mortality from tobacco in developed countries: indirect estimation from national vital statistics. Lancet 1992;339:1268-78 «PMID: 1349675»PubMed
  222. Poole PJ, Chacko E, Wood-Baker RW ym. Influenza vaccine for patients with chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD002733 «PMID: 16437444»PubMed
  223. Price DB, Tinkelman DG, Halbert RJ ym. Symptom-based questionnaire for identifying COPD in smokers. Respiration 2006;73:285-95 «PMID: 16330875»PubMed
  224. Price DB, Tinkelman DG, Nordyke RJ ym. Scoring system and clinical application of COPD diagnostic questionnaires. Chest 2006;129:1531-9 «PMID: 16778271»PubMed
  225. Puhan M, Scharplatz M, Troosters T ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD005305 «PMID: 19160250»PubMed
  226. Puhan MA, Gimeno-Santos E, Scharplatz M ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;10:CD005305 «PMID: 21975749»PubMed
  227. Quantrill SJ, White R, Crawford A ym. Short burst oxygen therapy after activities of daily living in the home in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2007;62:702-5 «PMID: 17311844»PubMed
  228. Ram FS, Jones PW, Castro AA ym. Oral theophylline for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003902 «PMID: 12519617»PubMed
  229. Ram FS, Picot J, Lightowler J ym. Non-invasive positive pressure ventilation for treatment of respiratory failure due to exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD004104 «PMID: 15266518»PubMed
  230. Ram FS, Rodriguez-Roisin R, Granados-Navarrete A ym. Antibiotics for exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD004403 «PMID: 16625602»PubMed
  231. Ries AL. Minimally clinically important difference for the UCSD Shortness of Breath Questionnaire, Borg Scale, and Visual Analog Scale. COPD 2005;2:105-10 «PMID: 17136970»PubMed
  232. Seersholm N, Kok-Jensen A, Dirksen A. Survival of patients with severe alpha 1-antitrypsin deficiency with special reference to non-index cases. Thorax 1994;49:695-8 «PMID: 8066566»PubMed
  233. Soriano JB, Zielinski J, Price D. Screening for and early detection of chronic obstructive pulmonary disease. Lancet 2009;374:721-32 «PMID: 19716965»PubMed
  234. Struik FM, Lacasse Y, Goldstein R ym. Nocturnal non-invasive positive pressure ventilation for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;6:CD002878 «PMID: 23766138»PubMed
  235. Tanash HA, Nilsson PM, Nilsson JA ym. Clinical course and prognosis of never-smokers with severe alpha-1-antitrypsin deficiency (PiZZ). Thorax 2008;63:1091-5 «PMID: 18682522»PubMed
  236. Tashkin DP, Clark VA, Coulson AH ym. The UCLA population studies of chronic obstructive respiratory disease. VIII. Effects of smoking cessation on lung function: a prospective study of a free-living population. Am Rev Respir Dis 1984;130:707-15 «PMID: 6497153»PubMed
  237. Tinkelman DG, Price D, Nordyke RJ ym. COPD screening efforts in primary care: what is the yield? Prim Care Respir J 2007;16:41-8 «PMID: 17297526»PubMed
  238. U.S. Preventive Services Task Force. Screening for chronic obstructive pulmonary disease using spirometry: U.S. Preventive Services Task Force recommendation statement. Ann Intern Med 2008;148:529-34 «PMID: 18316747»PubMed
  239. Uronis H, McCrory DC, Samsa G ym. Symptomatic oxygen for non-hypoxaemic chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD006429 «PMID: 21678356»PubMed
  240. Walters JA, Gibson PG, Wood-Baker R ym. Systemic corticosteroids for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001288 «PMID: 19160195»PubMed
  241. Walters JA, Smith S, Poole P ym. Injectable vaccines for preventing pneumococcal infection in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2010;11:CD001390 «PMID: 21069668»PubMed
  242. van Wetering CR, Hoogendoorn M, Mol SJ ym. Short- and long-term efficacy of a community-based COPD management programme in less advanced COPD: a randomised controlled trial. Thorax 2010;65:7-13 «PMID: 19703824»PubMed
  243. Vandevoorde J, Verbanck S, Gijssels L ym. Early detection of COPD: a case finding study in general practice. Respir Med 2007;101:525-30 «PMID: 16908127»PubMed
  244. Waschki B, Kirsten A, Holz O ym. Physical activity is the strongest predictor of all-cause mortality in patients with COPD: a prospective cohort study. Chest 2011;140:331-42 «PMID: 21273294»PubMed
  245. Vineis P, Airoldi L, Veglia F ym. Environmental tobacco smoke and risk of respiratory cancer and chronic obstructive pulmonary disease in former smokers and never smokers in the EPIC prospective study. BMJ 2005;330:277 «PMID: 15681570»PubMed
  246. Vollenweider DJ, Jarrett H, Steurer-Stey CA ym. Antibiotics for exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD010257 «PMID: 23235687»PubMed
  247. Vorrink SN, Kort HS, Troosters T ym. Level of daily physical activity in individuals with COPD compared with healthy controls. Respir Res 2011;12:33 «PMID: 21426563»PubMed
  248. www.nice.org.uk/guidance/CG101 (accessed 19.11.2012). National Institute for Health and Clinical Excellence. Chronic Obstructive Pulmonary Disease. NICE Clinical Guideline 201. 2010 «http://www.nice.org.uk/guidance/CG101»13
  249. Yin P, Jiang CQ, Cheng KK ym. Passive smoking exposure and risk of COPD among adults in China: the Guangzhou Biobank Cohort Study. Lancet 2007;370:751-7 «PMID: 17765524»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko