Unettomuus

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

2.6.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Unettomuudella tarkoitetaan joko unettomuusoireita tai unettomuushäiriötä. Hoitopäätösten kannalta on tärkeää tunnistaa, onko kyseessä unettomuusoire vai sairausasteinen unettomuushäiriö.
Tilapäiset unettomuusoireet kuuluvat elämään. Säännöllinen uni-valverytmi ja unta edistävät nukkumistottumukset ja olosuhteet ehkäisevät unettomuushäiriön kehittymistä.
Pitkäkestoinen (yli 3 kuukautta kestänyt) unettomuushäiriö suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.
Vastikään alkaneen lyhytkestoisen (1–3 kuukautta kestäneen) unettomuushäiriön tunnistamisella ja hyvällä hoidolla on mahdollista ehkäistä pitkäkestoisen unettomuushäiriön kehittyminen.
Joskus lyhytkestoisetkin unettomuusoireet voivat olla sairausasteisia ja heikentää merkittävästi toimintakykyä.
Unettomuushäiriön diagnoosi perustuu ensisijaisesti huolelliseen anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja uni-valvepäiväkirjan (unipäiväkirja) pitämiseen.
Unettomuusoireiden tarkempi selvitys on tärkeää, jotta potilas saa oikeanlaista hoitoa. Unettomuusoireet eivät automaattisesti tarkoita unettomuushäiriötä.
Unettomuusoireiden taustalla mahdollisesti olevat ja oireisiin kytkeytyvät sairaudet ja muut tekijät tulee tunnistaa ja hoitaa asianmukaisesti. Tavanomaisimpia sairauksia ovat ahdistuneisuus-, mieliala- ja päihdehäiriöt, levottomat jalat -oireyhtymä (restless legs syndrome, RLS), unenaikaiset hengityshäiriöt, uni-valverytmin häiriöt ja muut unihäiriöt (ICD-11:ssä "uni-valvehäiriöt"). Myös vaihdevuosiin liittyy yleisesti unettomuusoireita.
Tilapäisiä unettomuusoireita ei pääsääntöisesti tarvitse hoitaa. Jos potilas kuitenkin hakeutuu hoitoon, on unettomuusoireista kärsivän potilaan tukeminen, taustalla olevien syiden ja laukaisevien tekijöiden käsitteleminen sekä unen huollon ohjaus tärkeää.
Unettomuuden lyhytkestoista lääkehoitoa voidaan harkita, jos unettomuusoireet ovat vakavia ja heikentävät merkittävästi päiväaikaista vointia ja toimintakykyä.
Unettomuushäiriön hoidossa kestävimmät tulokset saavutetaan unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (cognitive behavioral therapy for insomnia, CBT-I) menetelmillä.
CBT-I on osoittautunut tehokkaaksi myös silloin, kun potilaalla on unettomuushäiriön kanssa samanaikaisia sairauksia tai oireita.
Myös näyttö CBT-I:n tehosta lasten ja nuorten unettomuuden hoidossa on lisääntynyt, ja CBT-I:tä voidaan pitää näytön perusteella lasten ja nuorten unettomuuden ensisijaisena hoitona. Sen sijaan tutkimusnäyttö lasten ja nuorten unettomuuden lääkehoidosta lähes puuttuu lukuun ottamatta melatoniinia, joten suosituksen lääkeohjeistuksia ei voi soveltaa tähän ikäryhmään.
Perinteisiä unettomuuden hoitoon käytettäviä lääkkeitä (ns. unilääkkeitä) ovat bentsodiatsepiinit (mm. tematsepaami) ja niiden kaltaiset lääkkeet (ns. z-lääkkeet: tsopikloni ja tsolpideemi) «Partonen T, Tuisku K, Nikolakaros G, Partinen M. M...»1.
Perinteiset unilääkkeet pidentävät mutta myös keventävät yöunta, ja muitakin merkittäviä haittavaikutuksia on raportoitu. Siten ne sopivat ensisijaisesti vain lyhytaikaiseen käyttöön.
Pitkäkestoisessa unettomuushäiriössä lääkehoidon tarve tulee arvioida yksilöllisesti ja säännöllisesti. Myös hoitovastetta tulee arvioida säännöllisesti. Etenkin ikääntyneille bentsodiatsepiineista ja niiden kaltaisista lääkkeistä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä ja niiden määräämisessä tulee käyttää harkintaa.
Bentsodiatsepiinien kaltaisten unilääkkeiden lyhytaikaisesta käytöstä (alle 2 viikkoa) saattaa olla hyötyä unettomuudesta kärsivän uniapneapotilaan CPAP-hoitoa aloitettaessa.
Unettomuuden hoidossa käytetään perinteisten unilääkkeiden lisäksi myös muita lääkkeitä, kuten melatoniinia ja pieniannoksista (< 10 mg) doksepiinia sekä eräitä muita vireystilaan, uni-valverytmiin tai muilla tavoin unen neurokemiaan vaikuttavia lääkeaineita, kuten oreksiinireseptoriantagonisteja.
Unettomuuden hoidossa käytettävät lääkkeet voivat heikentää ajokykyä sekä suoriutumista myös muissa tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet aiheuttavat eniten haittaa, erityisesti hoidon alkuvaiheessa.
Liikunnan suotuisasta vaikutuksesta uneen on runsaasti näyttöä.
Unettomuushäiriöistä kärsivän potilaan hoidon seuranta on välttämätöntä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tiivistelmä «Unettomuus»1
Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Suosituslauseet

Unettomuuden arviointi

Suositus: Selvitä huolella unettomuuden taustatekijät ja pohdi erotusdiagnostiset vaihtoehdot. «A4»2
Suositus: Tunnista unettomuushäiriötä ylläpitävät tekijät, joita ovat haitalliset nukkumistottumukset (esim. vuoteessa valveilla vietetyn ajan pidentyminen) ja kognitiiviset tekijät (esim. vireyden lisääntyminen vuoteeseen mennessä sekä huoli ja pelko unettomuuden vaikutuksista). «A4»2
Suositus: Ohjaa potilas käyttämään uni-valvepäiväkirjaa. «A4»2
Suositus: Käytä harkiten unirekisteröintejä (aktigrafia, yöpolygrafia, unipolygrafia). «A4»2
Suositus: Työryhmä suosittaa, että jokaisella hyvinvointialueella on selkeä unettomuuden selvittämisen ohjeisto ja paikallisen unettomuushäiriön porrastetun hoitomallin kuvaus. «A17»3

Lääkkeetön hoito

Suositus: Huomioi, että tilapäiset tai akuutit unettomuusoireet ovat luonnollinen reaktio esimerkiksi äkillisissä kriiseissä ja elämänmuutostilanteissa. Järjestä tarvittava tuki ja neuvonta. «A5»4
Suositus: Kaikenikäisten pitkäkestoisen unettomuushäiriön ensisijainen hoito on unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I). Suositus koskee myös potilaita, joilla on samanaikaisesti muita sairauksia. «A6»5
Suositus: CBT-I:n pitää sisältää 4–6 tapaamista/hoitokertaa, ja se koostuu käyttäytymisterapeuttisista (vuoteessaoloajan rajoittaminen tai uniärsykehallinta) ja kognitiivisista menetelmistä (esim. haitallisten ajatusten uudelleenmuotoilu). «A6»5
Suositus: CBT-I-menetelmiin pohjautuvaa ohjattua omahoitoa ja hoitovasteen seuraamista suositellaan myös lyhytkestoisen unettomuushäiriön ensisijaiseksi hoitomenetelmäksi. «A6»5
Suositus: Työryhmä suosittaa, että jokaisella hyvinvointialueella on selkeä ohjeisto unettomuushäiriön kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) järjestämiseksi porrasmallin mukaisesti ja paikallisen unettomuushäiriön hoitoketjun kuvaus. «A6»5
Suositus: CBT-I-menetelmien käyttöönoton lisäämiseksi terveydenhuollon ammattilaisille suositellaan lisäkoulutusta Suomen Unitutkimusseuran porrastetun koulutusmallin mukaisesti. «A6»5
Suositus: Jos CBT-I-menetelmistä ei saada riittävää hyötyä, suositellaan unettomuushäiriön hoitoon hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) menetelmiä. «A6»5, «A7»6
Suositus: Unettomuushäiriön hoidossa suositellaan lisäämään liikuntaa ja muuta toimintaa, joka ylläpitää kohtuullista päiväaikaista aktiivisuutta. «A7»6

Lääkehoito

Suositus: Harkitse lääkehoitoa, mikäli unettomuus on voimakasoireinen, uhkaa toimintakykyä tai muut hoidot eivät auta riittävästi. «A8»7
Suositus: Ennen lääkehoidon aloittamista, selvitä minkä tyyppisestä unettomuudesta on kyse ja mistä se johtuu. «A8»7
Suositus: Valitse unilääke unettomuushäiriön oirekuvan mukaan. Huomio kokonaisuus ja yksilölliset tekijät. «A8»7
Suositus: Lääkehoitoa määrätessä tee tai tarkista aina suunnitelma hoidon kestosta ja huolehdi seurannasta. «A8»7
Suositus: Unettomuuden lääkehoitoa suunniteltaessa tulee välttää muiden sedatiivisten lääkeaineiden samanaikaista käyttöä tai vähintään arvioida kokonaislääkekuorma ja siihen liittyvien haittavaikutusten riski. «A8»7
Suositus: Akuutin ja tilapäisen unettomuuden hoidossa mahdollisesti aloitetun bentsodiatsepiinilääkityksen keston tulisi olla alle 2 viikkoa ja lyhytkestoisenkin unettomuushäiriön hoidossa enintään 4 viikkoa. «A9»8
Suositus: Jos bentsodiatsepiinilääkitys on kestänyt yli 1–2 viikkoa, harkitse lääkityksen lopettamista asteittain. «A9»8
Suositus: Psykoosilääkkeitä ei tule käyttää unettomuushäiriön hoidossa ilman samanaikaista psykiatrista syytä. «A10»9
Suositus: Ensimmäistä unilääkereseptiä kirjoitettaessa tulee sairauskertomukseen kirjata myös perusteet käytön aloittamiseen sekä suunnitelma lääkityksen kestosta ja lopettamisesta. «A11»10
Suositus: Unilääkereseptiä uusittaessa tulee perustella hoidon jatkamisen syy ajankohtaiseen arvioon perustuen. «A12»11
Suositus: Lasten ja nuorten unilääkehoitona ei suositella käytettäväksi perustasolla muuta kuin enintään lyhytvaikutteista melatoniinia. «A13»12
Suositus: Älä määrää ikääntyneille bentsodiatsepiinia ilman erityistä syytä. «A14»13
Suositus: Käytä ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitokeinoja myös sairaalapotilaiden unettomuuden hoidossa. «A15»14
Suositus: Jos potilaalle on aloitettu sairaalahoidon aikana unilääkitys ja sitä on jatkettu yli viikon ajan, tulee unilääkitys lopettaa asteittain. «A15»14
Suositus: Kaikkien sedatiivisten lääkkeiden vaikutus autonajoon tulee huomioida. Huomioi, että tsopiklonin haitallinen vaikutus saattaa kestää jopa 14 tuntia etenkin aloitettaessa lääkehoito. «A16»15

Tavoitteet

Suosituksessa käsitellään erityisesti perusterveydenhuollon lääkärin työssä esille tulevia unettomuushäiriön syitä ja niihin liittyviä tekijöitä.
Tavoitteena on yhtenäistää ja edistää unettomuusoireiden ja unettomuushäiriön diagnostiikkaa ja syiden selvittämistä, hoitoa ja hoidon porrastusta, unettomuushäiriön vaikutusten arviointia sekä unettomuushäiriön ehkäisyä. Suosituksessa halutaan korostaa unettomuushäiriön kognitiivisen käyttäytymisterapian hyötyjä, järkevää lääkehoitoa sekä hyvän erotusdiagnostisen selvittelyn ja seurannan merkitystä.

Kohderyhmä

Suosituksen kohderyhmänä ovat unettomuutta arvioivat ja hoitavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit, psykologit, sairaanhoitajat, farmasian ja muun terveydenhuollon ammattilaiset, potilaat sekä muut aiheesta kiinnostuneet.

Rajaus

Suosituksessa käsitellään aikuisten, ikääntyneiden, nuorten ja kouluikäisten (yli 6-vuotiaiden) lasten unettomuutta.

Unen merkityksestä

Uni on tarkan säätelyn alainen aivotoiminnan tila, jonka aikana perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni) vuorottelevat. Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Unen aikana sekä varastoidaan energiaa «Petit JM, Burlet-Godinot S, Magistretti PJ, ym. Gl...»2 että mahdollisesti poistetaan valveen aikana aivoihin kerääntyneitä haitallisia aineenvaihduntatuotteita niin sanotun glymfaattisen järjestelmän eli glianestekierron kautta «Xie L, Kang H, Xu Q, ym. Sleep drives metabolite c...»3, «Hauglund NL, Andersen M, Tokarska K, ym. Norepinep...»4, «Mestre H, Mori Y, Nedergaard M. The Brain's Glymph...»5, joskaan kaikki tutkimus ei tätä tulkintaa tue «Miao A, Luo T, Hsieh B, ym. Brain clearance is red...»6. Unen aikana tapahtuu muistiin ja oppimiseen liittyvää plastista hermosolujen muovautumista «Tononi G, Cirelli C. Sleep and the price of plasti...»7. Unella on myös keskeinen merkitys immunologisen tasapainon säätelyssä «Besedovsky L, Lange T, Haack M. The Sleep-Immune C...»8, «Singh KK, Ghosh S, Bhola A, ym. Sleep and Immune S...»9. Unen merkityksestä on kirjoitettu yksityiskohtaisesti suomalaisessa unilääketieteen oppikirjassa «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10.
Uni ja valve vuorottelevat monen biokemiallisen tekijän sääteleminä «Partonen T, Tuisku K, Nikolakaros G, Partinen M. M...»1, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10, «Vuorokausirytmi ja uni-valverytmin häiriöt»1. Näitä monimutkaisia dynaamisia prosesseja on vaikeaa, ellei mahdotonta, matkia täydellisesti käytössä olevilla lääkeaineilla.
- Nukkumisen ja sen ongelmien kuvaamiseksi uni voidaan hahmottaa myös osaksi laajemmin ymmärrettävää uni-valverytmiä «Vuorokausirytmi ja uni-valverytmin häiriöt»1, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10. Ihminen nukkuu oman uni-valverytminsä mukaan, jos häiriötekijöitä ei ole «Vuorokausirytmi ja uni-valverytmin häiriöt»1.
- Unen tarve on yksilöllistä. Aikuisen keskimääräinen yöunen pituus vaihtelee 6:n ja 9 tunnin välillä «Consensus Conference Panel, Watson NF, Badr MS, ym...»11, «Consensus Conference Panel, Watson NF, Badr MS, ym...»12. Lisäksi hyvälaatuinen uni sisältää tietyn määrän eri univaiheita «Ohayon M, Wickwire EM, Hirshkowitz M, ym. National...»13, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10.

Määritelmät

Unettomuus määritellään toistuvaksi vaikeudeksi nukahtaa, vaikeudeksi pysyä unessa, liian varhaiseksi heräämiseksi aamulla tai huonolaatuiseksi yöuneksi tilanteessa, jossa henkilöllä on mahdollisuus nukkua «AASM. The International classification of sleep di...»14, (taulukko «Unettomuuden diagnostiikassa huomioitavat unihäiriöt ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan. ...»1).

Tässä suosituksessa unettomuutta käsitellään sekä oireena että sairautena.
Unihäiriöt luokitellaan ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan
- unettomuushäiriöön
- liikaunisuushäiriöihin
- unenaikaisiin hengityshäiriöihin
- uni-valverytmin häiriöihin
- unenaikaisiin liikehäiriöihin
- unenaikaisiin erityishäiriöihin eli parasomnioihin
- muihin unihäiriöihin ja muihin sairauksiin liittyviin unihäiriöihin «AASM. The International classification of sleep di...»14, «Tautiluokitus ICD-10. Suomalainen 3. uudistettu pa...»15, ja «WHO. ICD-11. International Classification of Disea...»16.
Huomattakoon, että ICD-11-luokituksessa tullaan käyttämään unihäiriöistä termiä "uni-valvehäiriöt".
Unettomuushäiriössä on kyseessä sairausasteinen unettomuus (insomnia disorder) «AASM. The International classification of sleep di...»14.
Unettomuushäiriöön liittyy haittaa aiheuttava valveenaikaisen toimintakyvyn heikentyminen.
- ICD-10-luokituksessa «Tautiluokitus ICD-10. Suomalainen 3. uudistettu pa...»15 unettomuushäiriössä käytetään yhden kuukauden aikarajaa (taulukko «Unettomuuden diagnostiikassa huomioitavat unihäiriöt ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan. ...»1).
- Kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD-3) «AASM. The International classification of sleep di...»14 mukaan pitkäkestoisessa unettomuushäiriössä nukkumisvaikeuksia tulee ilmetä vähintään 3 kertaa viikossa vähintään 3 kuukauden ajan. Jos unettomuushäiriö on kestänyt alle 3 kuukautta, on kyseessä lyhytkestoinen unettomuushäiriö.
Unettomuuden eri muotojen suositeltavat ICD-10- ja ICD-11-tautiluokituksen diagnoosikoodit esitetään taulukossa «Unettomuuden diagnostiikassa huomioitavat unihäiriöt ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan. ...»1.
Unettomuushäiriö voidaan luokitella keston mukaan (ICD-11, ICSD-3, DSM-5 «Association. AP. Diagnostic and statistical manual...»17)
- tilapäiseen (alle 1 kuukauden kestäneeseen) unettomuuteen
  - Tilapäisellä unettomuudella ei ole ICD-10-luokituksessa omaa diagnoosikoodia.
  - Jos kyseessä on alle 1 kuukauden kestänyt sairausasteiseksi arvioitu akuutti unettomuus, joka aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla, voidaan käyttää diagnoosikoodia F51.8 (muu (tilapäinen) ei-elimellinen unihäiriö).
- lyhytkestoiseen (1–3 kuukautta kestäneeseen) unettomuushäiriöön
- pitkäkestoiseen (yli 3 kuukautta kestäneeseen) unettomuushäiriöön.
  - ICD-10-luokituksessa käytetään samaa diagnoosikoodia F51.0 riippumatta unettomuusoireiden kestosta. ICD-11-luokituksessa lyhyt- ja pitkäkestoisella unettomuushäiriöllä on oma diagnoosikoodinsa «Unettomuuden diagnostiikassa huomioitavat unihäiriöt ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan. ...»1.

`Taulukko 1.` Unettomuuden diagnostiikassa huomioitavat unihäiriöt ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan.
Unettomuuden muoto	Tarkennus	ICD-10-koodi	ICD-11-koodi
* Sisältää kaikki samanalkuiset koodit.
Tilapäinen unettomuus (tilapäinen oireasteinen unettomuus, tilapäinen sopeutumisunettomuus; transient insomnia)	Tilapäiset unettomuusoireet (sopeutumisunettomuus) aiheutuvat määritettävissä olevista laukaisevista tekijöistä, jotka voivat olla luonteeltaan psykologisia, psykososiaalisia, ympäristön aiheuttamia, biologisia tai fyysisiä. Unettomuus kestää yleensä vain muutaman päivän tai alle kuukauden, ja se korjaantuu laukaisevien tekijöiden poistuessa. Tilapäisellä oireasteisella unettomuudella ei ole omaa diagnoosikoodia. Jos kyseessä on sairausasteiseksi arvioitu alle yhden kuukauden kestoinen unettomuusoireisto, voidaan käyttää ICD-10-koodia F51.8 (Muu ei-elimellinen unihäiriö). Diagnoosin tarkennuksessa voidaan myös mainita, että kyseessä on akuutti tilapäinen sairausasteinen unettomuus etenkin, jos henkilön arvioidaan olevan työkyvytön vaikeiden unettomuusoireiden takia. Ei-elimellisen tilapäisen unettomuusoireen (tavanomaiseen elämään liittyvän sopeutumisunettomuuden) ICD-10-koodina on mahdollista käyttää jotakin ryhmän R45 diagnoosikoodia, esimerkiksi koodia R45.8 (Muu tunnetilaan liittyvä oire tai sairaudenmerkki). Diagnooseja voi täydentää soveltuvilla Z-koodeilla. Psykososiaaliseen stressiin liittyvä muutaman yön mittainen unettomuus voi oireena liittyä äkilliseen stressireaktioon (F43.0) tai sopeutumishäiriöön (F43.2). Jos unettomuusoire on tällöin kliinisesti merkittävä ja vaatii erillistä hoitoa, käytetään lisäksi koodia F51.8.	F51.8 (R-koodi tai Z-koodi tarvittaessa lisänä)	MB43 Dyssomnia 6B0* (ahdistukseen liittyvät oireet); 6B4* (stressiin liittyvät oireet) 7A01 (akuutti, sairausasteinen lyhytkestoinen (kesto alle 3 kuukautta) unettomuus)
Unettomuushäiriö (insomnia disorder)	Diagnostiset kriteerit: A. Ilmenee nukahtamisvaikeutena tai vaikeutena pysyä unessa, tai nukkuminen ei virkistä. B. Univaikeus ilmenee vähintään 3 kertaa viikossa vähintään kuukauden¹ ajan. C. Univaikeus aiheuttaa huolta tai vaikuttaa arkielämän toimiin. D. Häiriötä ei aiheuta elimellinen, esimerkiksi neurologinen, syy tai sisätautiongelma, psyykkisiin toimintoihin vaikuttava lääkitys tai muu lääkitys. Yleisin pitkäaikaisen unettomuuden syy ¹ICD-10:ssä lyhytkestoista ja pitkäkestoista unettomuushäiriöitä ei eroteta toisistaan. ICD-11:ssä lyhyt- (1–3 kuukautta) ja pitkäkestoinen (yli 3 kuukautta) unettomuushäiriö erotetaan toisistaan.	F51.0	7A0Z Määrittämätön unettomuushäiriö 7A00 Pitkäkestoinen unettomuushäiriö (kesto yli 3 kuukautta) 7A01 Lyhytkestoinen unettomuushäiriö (kesto 1–3 kuukautta)
Elimellinen unettomuushäiriö	Harvinainen lapsuus- tai nuoruusiässä alkanut idiopaattinen elimellinen unettomuushäiriö. Keskushermostoperäinen unettomuushäiriö, jossa unettomuuden syy on selkeästi elimellinen. Unettomuus ei selity muilla unihäiriöillä, muilla sairauksilla, lääkityksillä eikä muilla ulkoisilla tekijöillä. ICD-11:ssä ei eroteta ei-elimellisiä ja elimellisiä unettomuushäiriöitä toisistaan. Unettomuushäiriössä aivoperäinen unen ja valveen säätely on aina häiriintynyt. Unettomuushäiriön syy ja unettomuushäiriötä ylläpitävät tekijät kuvataan erikseen. Jos kyseessä on samanaikainen unettomuushäiriö ja jokin muu sairaus, annetaan myös samanaikaisen sairauden diagnoosikoodi. Esimerkiksi samanaikainen unettomuushäiriö ja uniapnea eli COMISA (comorbid insomnia and sleep apnea) koodataan 7A00&7A41. ICD-10:ssä suositetaan käytettäväksi myös molempia koodeja: F51.0*G47.3.	G47.0	7A00 Pitkäkestoinen unettomuushäiriö 7A01 Lyhytkestoinen unettomuushäiriö 7A0Z Määrittämätön unettomuushäiriö
Unen huolenpidon ongelma Terveyskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat	Puutteellinen unen huolto. Syynä voi olla poikkeava uni-valverytmi, puutteellinen päiväaktiviteetti, liian pitkien päiväunien nukkuminen, unta häiritsevä toiminta, TV:n katseleminen tai mobiililaitteiden käyttö myöhään yöhön, myöhäinen voimakas fyysinen rasitus, kahvin tai alkoholin käyttö, raskaat ilta-ateriat tms.	Z72.8	QE2Y
	ICD-11:ssä huonosti nukkuvan käyttäytymismalli kuvataan sairauskertomuksessa. Jos seurauksena on ollut unettomuushäiriö, käytetään myös koodia 7A0-.		QE2Y & 7A0*
Uni-valverytmin häiriöt «Vuorokausirytmi ja uni-valverytmin häiriöt»`1`	Lääkkeiden, huumeiden, alkoholin tms. aiheuttama uni-valverytmin häiriö	G47.2 tai F51.2 & F10–F19	7A6* & 6C4, NE6 tai NE8* (häiriön tyypin ja aiheuttajan koodi)
	Viivästynyt unijakso -häiriö (viivästynyt unijakso)	G47.2	7A60
	Aikaistunut unijakso -häiriö (aikaistunut unijakso)	G47.2	7A61
	Poikkeava uni-valverytmi -häiriö	G47.2	7A62
	Liukuva uni-valverytmi -häiriö	G47.2	7A63
	Vuorotyöunihäiriö	G47.2 + Z57.8	7A64
	Aikaerorasitus (jet lag)	G47.2	7A65
	Kaamosunettomuus	G47.2	7B2Y ja mahdollisesti myös 6A71.* toistuva vuodenajoittain vaihteleva mielialahäiriö
	Muu määriteltävissä oleva uni-valverytmin häiriö	G47.2	7B2Y
	Määrittämätön uni-valverytmin häiriö	G47.9	7A6Z
Unenaikaiset hengityshäiriöt	Sentraalinen uniapnea	G47.3	7A40
	Obstruktiivinen uniapnea	G47.3	7A41
	Unenaikainen hypoventilaatio (hengitysvajaus) tai hypoksemia	J96*	7A42
	Lihavuuteen liittyvä hypoventilaatio-oireyhtymä ("Pickwickin tauti")	E66.2	7A42.0
	Unettomuushäiriö ja samanaikainen (obstruktiivinen) uniapnea (COMISA)	F51.0* G47.3	7A01 & 7A41 (lyhytaikainen) 7A00 & 7A41 pitkäkestoinen
Unenaikaiset liikehäiriöt	Levottomat jalat -oireyhtymä (restless legs syndrome, RLS). Levottomiin jalkoihin liittyy usein myös yöllisiä jaksoittaisia raajaliikkeitä (periodic limb movements in sleep, PLMS)	G25.8	7A80
	Yöllinen jaksoittainen raajaliikehäiriö (periodic limb movements disorder, PLMD) ilman RLS-oireita	G25.8	7A81
	Unenaikainen (yöllinen) lihaskramppi (suonenveto)	R25.2/M62.8	7A82
	Bruksismi (hampaiden narskutus)	G47.8	7A83
	Unenaikaiset rytmiset liikkeet (esim. jactatio capitis)	F51.8	7A84
	Lapsuudenaikainen hyvänlaatuinen unenaikainen myoklonus	G25.3	7A85
	Propriospinaalinen myoklonus nukahtamisen alkuvaiheeseen liittyen	G25.3	7A86
	Muun sairauden aiheuttama unenaikainen liikehäiriö	G47.8	7A87
	Lääkkeiden tai muiden aineiden aiheuttama unenaikainen liikehäiriö	G47.8	7A88
	Muu määritelty unenaikainen liikehäiriö	G47.8	7A8Y
	Määrittämätön unenaikainen liikehäiriö	G47.9	7A8Z
Unettomuusoireita aiheuttavia unihäiriöitä, sairauksia ja muita syitä unettomuusoireisiin / unettomuushäiriön kanssa mahdollisesti esiintyviä muita sairauksia ja oireita	REM-unen käyttäytymishäiriö (REM sleep behaviour disorder, RBD, behavioraalinen REM-unihäiriö)	G47.8	7B01.0
	Muut parasomniat	F51.3–F51.5	7B00.–7B02.
	Narkolepsia	G47.4	7A20.*
	Alkoholin vaikutuksena ilmenevä tai alkoholin väärinkäytön aiheuttama unettomuus	F10.1–F10.9	6C40.*
	Lääkkeiden haittavaikutuksena ilmenevä tai lääkkeiden väärinkäytön aiheuttama (ks. asianomainen lääkeaine ICD-10:ssä tai ICD-11:ssä)	S-, T- tai Z-koodit	6C4*
	Muu ei-elimellinen unihäiriö² (kun kyseessä on esim. sairausasteinen tilapäinen unettomuushäiriö). Koodia F51.8 käytetään myös muihin ei-elimellisiin unihäiriöihin, jolloin ICD-11:n koodi on 7B2Y.	F51.8	7A0Z tai 7B2Y
	Määrittämätön ei-elimellinen unihäiriö²	F51.9	7B2Z
	Muu määritettävissä oleva ei-elimellinen uni-valvehäiriö²	F51.8	7B2Y
	Muu määritettävissä oleva elimellinen uni-valvehäiriö²	G47.8	7B2Y
	Muu märittämätön uni-valvehäiriö²	F51.9 tai G47.9	7B2Z
	Muihin sairauksiin tai oireisiin liittyvät unettomuusoireet tai samanaikainen unettomuushäiriö (kiputilat, psykiatriset sairaudet, muut sairaudet ym.)	Ao. sairauden tai oireen koodi ja lisäksi F51.0	Ao. sairauden tai oireen koodi ja unettomuushäiriön koodi
	² ICD-10:ssä käytetään ylätermiä "unihäiriö". ICD-11:ssä käytetään termiä "uni-valvehäiriö"

Unettomuuden epidemiologia

Unettomuushäiriö on yleisin unihäiriö «Association. AP. Diagnostic and statistical manual...»17. Ks. lisätietoa «Unettomuuden esiintyvyys»2.
Tilapäisestä unettomuudesta kärsii 30–35 % aikuisista, ja aikuisten lyhytkestoisen toimintakykyä heikentävän unettomuushäiriön esiintyvyys vuosittain on 15–20 % ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa yli 50 % «AASM. The International classification of sleep di...»14, «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18, «Palagini L, Arango C, Bassetti CLA, ym. The need t...»19. Murrosikäisten unettomuuden esiintyvyys tutkimuksissa on ollut 9–13 %. Ks. lisätietoa «Unettomuuden epidemiologia»3.

Unettomuushäiriön kehittyminen

Nykynäkemyksen mukaan unettomuus kehittyy useiden sisäsyntyisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksessa «Riemann D, Nissen C, Palagini L, ym. The neurobiol...»20, «Psykologiset tekijät unettomuushäiriön kehittymisessä»4, «Unettomuushäiriön kehittyminen»1.
Unettomuusoire alkaa yleensä elämäntilanteen muutoksesta tai muusta muutoksesta, joka koetaan stressaavaksi ja johon liittyvän vireyden lisääntymisen vuoksi on luonnollista reagoida unettomuudella. Unettomuus voi alkaa kuitenkin myös positiiviseksi koetusta tapahtumasta, niin sanotusta eustressistä (myönteisestä ja motivoivasta stressistä, joka virittää toimintaan) «Psykologiset tekijät unettomuushäiriön kehittymisessä»4, «Unettomuushäiriön kehittyminen»1.
Vireystila on unen ja valveen välisen tasapainon keskeinen säätelijä, ja liiallinen vireys on unen este «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18, «Palagini L, Arango C, Bassetti CLA, ym. The need t...»19. Vireyttä nukkumaan mennessä tai unijakson aikana lisäävät muun muassa liiallinen psyykkinen tai fyysinen aktiivisuus myöhään illalla, ongelmien tunkeutuminen mieleen yöllä, ahdistuneisuus, huoli unesta ja säännöllisen uni-valverytmin häiriintyminen. Tällöin voi muodostua noidankehä, jossa nukahtamisen yrittäminen vain pahentaa tilannetta.
Unettomuusoireiden pitkittymisessä ja unettomuushäiriön kehittymisessä on keskeistä uneen liittyvien haitallisten uskomusten (kognitioiden), pelkokierteen ja nukkumistottumusten kehittyminen. Haitalliset uskomukset ja ajatusmallit tulevat esiin muun muassa korostuneena unen tarkkailuna sekä huolina unen saamisesta ja unettomuuden seurauksista. Ajatusmalleihin voi liittyä voimakkaita negatiivisia tunteita, kuten pelkoa ja jopa paniikkituntemuksia, joiden seurauksena vireys lisääntyy voimakkaasti ja voi kehittyä nukkumiseen liittyvää pelkokierre. Haitallisia nukkumistottumuksia ovat muun muassa vuoteessaoloajan lisääminen ja nukahtamisen korostunut yrittäminen, joilla unettomuudesta kärsivä pyrkii helpottamaan unettomuutta. Jatkuessaan ne alkavat kuitenkin pitää yllä unettomuushäiriötä «Psykologiset tekijät unettomuushäiriön kehittymisessä»4, «Unettomuushäiriön kehittyminen»1.
Lisätietoja unettomuuden teoreettisista malleista esitetään lisätietoaineistossa «Psykologiset tekijät unettomuushäiriön kehittymisessä»4, «Unettomuushäiriön kehittyminen»1. Suomalaisessa unilääketieteen oppikirjassa on myös käsitelty asiaa laajasti «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10.

Kuva 1.

Herkkyys unen häiriintymiselle (1) altistaa unettomuusoireille stressitekijöiden (2–3) yhteydessä. Yleensä vireyden lisääntymisestä johtuvat tilapäiset unettomuusoireet korjaantuvat stressivasteiden helpottuessa. Aivojen valvejärjestelmä voi kuitenkin aktivoitua ja oireiden pitkittyessä kehittyä unettomuushäiriö (5), jos henkilö huolestuu unettomuusoireista ja vuode assosioituu lisääntyvästi valveeseen (4). Näihin ylläpitäviin tekijöihin vaikuttava unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) on ensisijainen unettomuushäiriön hoitokeino. Jos unettomuushäiriöön liittyvät ylläpitävät tekijät vakiintuvat, voi kehittyä pitkäaikainen unen laadun ja säätelyn häiriö (7), johon liittyy fysiologisia (6) ja psykologisia (8) välittäviä mekanismeja. Nämä mekanismit voivat johtaa unettomuusalttiuden (1) vahvistumiseen. CBT-I, tarvittaessa yksilöllisesti räätälöitynä, on myös pitkäkestoisen unettomuushäiriön ensisijainen hoitokeino.

Muokattu alkuperäisestä kuvasta Partonen ym. Mistä unettomuushäiriössä on kyse? Duodecim 2020;136:2470-7

Unettomuushäiriön riskitekijät ja unettomuushäiriölle altistavat tekijät

Unettomuuden taustalla voi olla useita tekijöitä. Niin sanotun 3P-mallin mukaisesti tekijät luokitellaan altistaviin (predisposing), laukaiseviin (precipitating) ja ylläpitäviin (perpetuating) tekijöihin «Spielman AJ, Caruso LS, Glovinsky PB. A behavioral...»21, «Wright CD, Tiani AG, Billingsley AL, ym. A Framewo...»22.
Altistavia tekijöitä ovat muun muassa tietyt persoonallisuuden piirteet (erityisesti neuroottisuus eli taipumus kokea kielteisiä tunnetiloja), herkkäunisuus (unen häiriöherkkyys), iltatyyppisyys, naissukupuoli, vaihdevuodet, ikääntyminen, lääkkeiden, piristeiden (yleisimmin kofeiinia ja nikotiinia sisältävät tuotteet) ja alkoholin käyttö sekä työhön liittyvät tekijät.
Laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa elämäntilanteen muutokset, ajankohtaiset stressitekijät ja kriisit sekä sairastuminen.
Vaikka terveydentila kohenee tai laukaiseva tekijä poistuu, unettomuusoire tai -häiriö voi jatkua «New Oxford Textbook of Psychiatry. Gelder M, Lopez...»23.
Jos unettomuus jatkuu, voi kehittyä sitä ylläpitäviä tekijöitä (unen kannalta haitallisia uskomuksia ja nukkumistottumuksia). Niitä pidetään keskeisimpinä pitkäkestoisen unettomuushäiriön taustatekijöinä (ks. kohta Unettomuushäiriön kehittyminen «A3»16).
Ks. lisätietoaineisto «Lisätietoa unettomuushäiriön altistavista ja laukaisevista tekijöistä»5.

Sairauksia unettomuusoireiden taustalla

Sairausryhmiä, joissa esiintyy usein unettomuusoireita tai samanaikainen unettomuushäiriö, ovat
- psykiatriset häiriöt (ahdistuneisuushäiriöt, mielialahäiriöt, traumaperäinen stressihäiriö, päihdehäiriöt, muut psykiatriset häiriöt ja sairaudet)
- kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt
- kiputilat (tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, syöpäkipu) «Kipulääkkeet ja uni»6
- uniapnea (ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24), levottomat jalat -oireyhtymä (RLS) «Levottomat jalat ja uni»7, uni-valverytmin häiriöt «Vuorokausirytmi ja uni-valverytmin häiriöt»1 ja muut spesifiset unihäiriöt «Levottomat jalat ja uni»7
- sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet (valtimosairaus, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkierron häiriöt)
- keuhkosairaudet (keuhkoahtaumatauti, astma, muut keuhkosairaudet)
- endokrinologiset sairaudet (diabetes, metabolinen oireyhtymä, hypertyreoosi)
- muistisairaudet, Parkinsonin tauti ja muut neurologiset sairaudet (ks. lisätietoa «Unettomuuden yhteydet pitkäaikaisiin sairauksiin»8 ja «Somaattisen sairauden yhteys unihäiriöön»9)
- maha-suolikanavan sairaudet (gastroesofageaalinen refluksi, IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä)
- pahanlaatuiset kasvaimet.
Erityisesti ikääntyneillä unettomuushäiriö on yhteydessä muihin samanaikaisiin sairauksiin ja niiden oireisiin (komorbidi unettomuushäiriö), ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn.
Keski-ikäisillä psykososiaaliset kuormitustekijät (esim. työhön ja perheeseen liittyvät) ovat vahvemmin yhteydessä unettomuuden lisääntymiseen kuin somaattiseen terveydentilaan liittyvät tekijät «Psykososiaalisten tekijöiden yhteys keski-ikäisten unettomuuteen»10, «Eräiden somaattisten terveysongelmien ja psykososiaalisten tekijöiden yhteydet keski-ikäisten unettomuuteen Kelan tutkimuskeskuksen aineistossa»11.
Unettomuus voi olla psykiatrisen sairauden ensioire. Meta-analyysien mukaan pitkäkestoinen unettomuus on myös mielenterveyshäiriöiden riskitekijä «Hertenstein E, Benz F, Schneider CL, ym. Insomnia-...»25, «Riemann D, Dressle RJ, Benz F, ym. Chronic insomni...»26, «Palagini L, Arango C, Bassetti CLA, ym. The need t...»19. Toisaalta unettomuushäiriö voi esiintyä oheissairautena samanaikaisten psykiatristen sairauksien yhteydessä.
Pitkäaikaisissa psykoosisairauksissa esiintyy merkittävästi muuta väestöä enemmän unettomuusoireita, jotka vaikuttavat elämänlaatuun «Hertenstein E, Benz F, Schneider CL, ym. Insomnia-...»25, «Palagini L, Arango C, Bassetti CLA, ym. The need t...»19.
Myös somaattisissa sairauksissa unettomuus voi olla yhtenä oireena «Psykiatria. Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M...»27, ja pitkäaikainen unettomuushäiriö on myös kroonisten somaattisten sairauksien riskitekijä «Unettomuuden yhteydet pitkäaikaisiin sairauksiin»8, «Chen SJ, Morin CM, Ivers H, ym. The association of...»28, «Hertenstein E, Feige B, Gmeiner T, ym. Insomnia as...»29.
Jos somaattisesta pitkäaikaissairaudesta kärsivällä on samanaikaista ahdistuneisuutta tai masennusta, myös unettomuus on yleisempää «Unettomuuden yhteydet pitkäaikaisiin sairauksiin»8, «Eräiden somaattisten terveysongelmien ja psykososiaalisten tekijöiden yhteydet keski-ikäisten unettomuuteen Kelan tutkimuskeskuksen aineistossa»11, «Somaattisen sairauden yhteys unihäiriöön»9, «Winkelman JW. CLINICAL PRACTICE. Insomnia Disorder...»30, «Morin CM, Buysse DJ. Management of Insomnia. N Eng...»31.
Noin puolella alkoholista riippuvaisista esiintyy unettomuutta, joka voi jatkua kuukausia tai jopa vuosia alkoholin käytön päätyttyä «Currie SR, Clark S, Rimac S, ym. Comprehensive ass...»32, «Nikotiini, kofeiini ja alkoholi unettomuusoireiden riskitekijöinä»12.
Unettomuus on yleistä lääkkeiden väärinkäyttäjillä ja huumeiden käyttäjillä «Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä»13.
Älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyy suurentunut unihäiriöiden riski: noin puolella esiintyy erilaisia unihäiriöitä, kun mukaan lasketaan nukahtamisvaikeus ja yöheräily «Wiggs L, Stores G. Severe sleep disturbance and da...»33, «Brylewski JE, Wiggs L. A questionnaire survey of s...»34.
Levottomat jalat -oireista tulee aktiivisesti kysyä potilailta, sillä potilaat eivät välttämättä tuo niitä itse esille eivätkä tiedosta niiden yhteyttä ajankohtaisiin uniongelmiin.
Levottomat jalat -oireyhtymästä kärsivät hakeutuvat usein vastaanotolle nukahtamisvaikeuden tai yöllisten heräämisten ja uudelleen nukahtamisen vaikeuden takia «Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122:29...»35. Jalkojen liikuttelu tai kävely helpottaa liikuttamisen pakon tunnetta ja siihen liittyviä epämiellyttäviä raajatuntemuksia «Levottomat jalat ja uni»7. Arviolta 5–10 % aikuisista kärsii levottomista jaloista «Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122:29...»35.
Uniapneapotilas kärsii usein enemmän tahattomasta nukahtelusta ja päiväväsymyksestä kuin unettomuudesta. Toisaalta uniapneapotilaan yöuni voi olla erittäin levotonta ja katkeilevaa, jolloin potilas saattaa hakeutua vastaanotolle huonolaatuisen yöunen ja unettomuusoireiden takia (ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24). Lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve voi myös olla uniapnean oire. Uniapneapotilaista 30–50 % raportoi unettomuusoireista, ja kyseessä voi olla samanaikainen unettomuushäiriö ja uniapnea eli COMISA (comorbid insomnia and sleep apnea) «Unettomuushäiriöpotilaan samanaikaisen (komorbidin) uniapnean hoitaminen lääkkeettömin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBT-I) parantaa yöunen laatua, CPAP-hoitoon sitoutumista sekä päiväaikaista toimintakykyä ja kognitiota edellyttäen, että uniapnea on asianmukaisesti hoidettu.»A, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10, ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24.

Lääkkeet unettomuuden aiheuttajina

Useat lääkkeet ja kasvirohdosvalmisteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksena unettomuutta.
Tärkeimmät unettomuutta mahdollisesti aiheuttavat lääkkeet luetellaan lisätietoaineistossa «Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä»13. Yleisiä unettomuusoireita aiheuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi glukokortikoidit, stimulantit ja sympaattista aktivaatiota lisäävät masennuslääkkeet (NDRI-, NRI- ja SNRI-lääkkeet).
Potilaan kaikkien lääkkeiden käyttö on syytä selvittää ja kirjata potilasasiakirjoihin.
Yksi yleinen unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön syy on sairaalassa aloitettu unilääkitys, joka jatkuu suunnittelemattomasti «Halfens R, Cox K, Kuppen-Van Merwijk A. Effect of ...»36, «Warie H, Petrovic M, Somers A, ym. The use of hypn...»37.
Jos unettomuuden ensisijaiseksi syyksi katsotaan lääkkeen, huumaavan aineen tai kasvirohdosvalmisteen käyttö, käytetään sopivaa ICD-10-tautiluokituksen koodia (F10–F19) tai vastaavasti ICD-11-luokituksen koodia (6C4*).

Pitkäkestoisen unettomuushäiriön haitallinen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn

Pitkäkestoinen univaje ja huonolaatuinen uni altistavat somaattisille ja psyykkisille sairauksille «Fernandez-Mendoza J. Insomnia Phenotypes, Cardiova...»38, «Wardle-Pinkston S, Slavish DC, Taylor DJ. Insomnia...»39.
Unettomuuteen liittyy ilmeisesti tapahtumamuistin, työmuistin ja ongelmanratkaisukyvyn heikkenemistä. Sitä havaitaan erityisesti ikääntyneillä «Principles and practice of sleep medicine. 5. pain...»40.
Unettomuushäiriöön liittyy suurentunut dementian riski «de Almondes KM, Costa MV, Malloy-Diniz LF, ym. Ins...»41.
Ikääntyneiden unilääkkeiden käyttöön liittyy Alzheimerin taudin riski «Hou JH, Sun SL, Tan CC, ym. Relationships of Hypno...»42.
Väsymys on taustatekijänä viidesosassa liikenneonnettomuuksista «Currie SR, Clark S, Rimac S, ym. Comprehensive ass...»32, «Kalsi J, Tervo T, Bachour A, ym. Sleep versus non-...»44, «Anund A, Ihlström J, Fors C, ym. Factors associate...»45, «Vennelle M, Engleman HM, Douglas NJ. Sleepiness an...»46.
Unettomuus ja sen hoitoon käytettävät unilääkkeet voivat aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, jotka suurentavat liikenneonnettomuusriskiä «Partinen M. Väsymys ja nukahtaminen kuolemaan joht...»43, «Partinen M. Väsymys, unihäiriöt ja liikenne. Kirja...»47, «Kaikki Suomessa markkinoilla olevat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia.»A.
Unilääkkeet voivat vaikuttaa haitallisesti autolla ajamiseen jopa 5–10 tunnin kuluttua lääkkeen otosta «Kaikki Suomessa markkinoilla olevat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia.»A.
Vuorotyöhön ja poikkeaviin työaikoihin liittyvä unen häiriintyminen on yhteydessä terveyshaittoihin «Wagstaff AS, Sigstad Lie JA. Shift and night work ...»48, «Kecklund G, Axelsson J. Health consequences of shi...»49.
Pitkään kestäneiden unettomuusoireiden on todettu liittyvän lisääntyneeseen kuolleisuuteen «Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M, ym. Heritabilit...»50.
Myös unilääkkeiden pitkäkestoisen käytön tiedetään liittyvän lisääntyneeseen kuolleisuuteen «Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M, ym. Heritabilit...»50, «Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M, ym. Sleep and m...»51, «Kripke DF, Langer RD, Kline LE. Hypnotics' associa...»52.
Unettomuusoireet lisäävät aikuisten itsemurhariskiä «Unettomuusoireet lisäävät aikuisten itsemurhariskiä.»A. Tämänkin takia unettomuusoirein ilmenevien sairauksien ja unettomuushäiriön varhain aloitettu hyvä hoito on olennaisen tärkeää.
Pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa pitkäaikainen huonounisuus ja riittämätön yöuni ovat olleet yhteydessä seuraaviin kansanterveysongelmiin «Kecklund G, Axelsson J. Health consequences of shi...»49, «Palagini L, Arango C, Bassetti CLA, ym. The need t...»19:
- lihavuus, metabolinen oireyhtymä
- kohonnut verenpaine
- tyypin 2 diabetes
- sepelvaltimosairaus
- eteisvärinä (uniapneassa yleisempi)
- masennus
- itsemurhayritykset ja itsemurhakuolema
- pitkäaikaiset kiputilat
- infektioalttius
- onnettomuusalttius
- ikääntyneiden kaatumiset
- ikääntyneiden kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen.

Unettomuushäiriön ehkäisy

Unettomuushäiriön ehkäisyssä keskeistä on normaali hyvästä terveydestä huolehtiminen. Hyvä uni liittyy hyvään terveyteen, ja terveyttä vaarantavat elintavat heikentävät unta. Virikkeetön elämä taas saattaa lisätä yritystä paeta elämäntilannetta nukkumalla, mikä usein johtaa kuitenkin unen riittämättömyyteen ja epäsäännöllisyyteen sekä unettomuusoireisiin.
Hyvää unta voidaan edistää yksilöön itseensä ja ympäristöön kohdistuvilla toimilla (ks. lisätietoa «Unettomuuden ennaltaehkäisy»14), jotka liittyvät seuraaviin elämänalueisiin:
- terveydentilasta huolehtiminen ja sairauksien hoito
- elämäntavat
- ravitsemus ja liikunta
- nautintoaineiden kohtuukäyttö
- hyvä stressin säätely, muun muassa työn ja palautumisen sopiva suhde
- säännölliset nukkumisajat
- rentoutuminen
- sosiaaliset suhteet
- harrastukset
- ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa
- elämän vaikeuksien kohtaaminen päivällä eikä vuoteessa
- poikkeavia työaikoja noudattavien työaikajärjestelyt
- tarpeettoman ja pitkäaikaisen unilääkityksen välttäminen
- rauhallinen ja miellyttävä nukkumisympäristö.
Myös työperäisiin (esim. poikkeavat työajat ja työstressi) sekä yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin tekijöihin (esim. köyhyydestä tai työttömyydestä johtuva stressi) sekä globaaleihin ja paikallisiin ympäristötekijöihin (mm. ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu ja ahdistus sekä unta häiritsevä valaistus, meteli ja ilmanlaatu) vaikuttamalla voidaan todennäköisesti ehkäistä unettomuutta (ks. lisätietoa «Unettomuuden ennaltaehkäisy»14).
Aikavyöhykkeiden yli matkustaminen saattaa aiheuttaa aikaeroista johtuvia uniongelmia (aikaerorasitus eli jet lag), joihin kannattaa varautua ennen matkaa «Aikaerosta johtuvat unen ongelmat»15.

Ravitsemus, liikunta, nautintoaineet ja uni

Välimeren ruokavalion ja ruokavalion laatua kuvaavien indeksien perusteella hyväksi luokitellun ruokavalion noudattaminen saattaa vähentää unettomuusoireita «Higher adherence to Mediterranean and high-quality diets may decrease while higher intake of energy drinks may increase insomnia symptoms among general population.»C.
Runsaasti sokeria, rasvaa tai suolaa sisältävien ja vähän kuitua sisältävien elintarvikkeiden sekä energiajuomien runsas käyttö saattaa olla yhteydessä unettomuuteen «Higher adherence to Mediterranean and high-quality diets may decrease while higher intake of energy drinks may increase insomnia symptoms among general population.»C.
Elimistön tulehdusta lisäävä ruokavalio (proinflammatorinen ruokavalio), joka usein poikkeaa ravitsemussuosituksista, on liitetty päiväväsymykseen ja heräilyyn «Kheirouri S, Alizadeh M. The Association Between D...»53, «Pereira GA, da Silva A, Hermsdorff HHM, ym. Associ...»54.
Hiilihydraattimäärältään vähäisempi ruokavalio (verrattuna runsashiilihydraattiseen ruokavalioon) lisää syvän unen määrää, kun taas runsashiilihydraattinen ruokavalio voi helpottaa nukahtamista mutta heikentää unen laatua ja jatkuvuutta «Vlahoyiannis A, Giannaki CD, Sakkas GK, ym. A Syst...»55.
Kofeiinin käyttö lyhentää kokonaisunen kestoa ja heikentää unen tehokkuutta «Gardiner CL, Weakley J, Burke LM, ym. Dose and tim...»56. Mitä suurempi annos kofeiinia, sitä aiemmin se tulisi nauttia suhteessa nukkumaanmenoaikaan «Gardiner CL, Weakley J, Burke LM, ym. Dose and tim...»56. Yleisenä suosituksena on esitetty, että kofeiinipitoisia juomia tulisi välttää vähintään 9 tuntia ennen nukkumaanmenoa «Gardiner C, Weakley J, Burke LM, ym. The effect of...»57.
Ravitsemuksen vaikutuksesta uneen tiedetään muun muassa seuraavaa «Partinen M. Nutrition and sleep. Sleep Disorders ...»58:
- Runsaasti energiaa sisältävä ateria ja nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (esim. sokeripitoiset ja vähäkuituiset hiilihydraattilähteet) voivat lisätä väsymystä. Iltapäiväväsymyksen minimoimiseksi niiden käyttöä lounasaikaan kannattaa välttää.
- Raskas tai liian myöhään illalla nautittu ateria voi huonontaa yöunen laatua.
Tieto ravintolisien (esim. tryptofaani, omega-3-rasvahapot, yrttiteet, hivenaineet ja vitamiinit) käytöstä unettomuuden hoidossa ja ehkäisyssä on toistaiseksi vähäistä ja osin ristiriitaista «Partinen MW, T. Atroshi, F. Nutrition, sleep and s...»59, «Tutkimukset luontaistuotteiden vaikutuksista unettomuushäiriön tai unettomuusoireen lievittämisessä»16, mutta D-vitamiini, aminohapot, melatoniini, probiootit ja L-teaniini saattavat parantaa unen laatua, «Vitamin D, amino acids, melatonin, probiotics, and L-theanine supplementation may increase the sleep quality compared with placebo among general population.»C.
Liikunnan suotuisasta vaikutuksesta uneen on runsaasti näyttöä «Liikunnan lisääminen todennäköisesti parantaa merkittävästi subjektiivisesti arvioitua ja hieman objektiivisesti arvioitua unen laatua vähän liikkuvilla unettomuushäiriöstä kärsivillä henkilöillä.»B.
- Vapaa-ajan liikunta saattaa ehkäistä unettomuusoireita ja niiden seurauksena mahdollista unettomuushäiriön kehittymistä «Wennman H, Kronholm E, Partonen T, ym. Physical ac...»60, «Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ, ym. The eff...»61, «Kredlow MA, Capozzoli MC, Hearon BA, ym. The effec...»62.
- Sopiva määrä liikuntaa voi nopeuttaa nukahtamista ja lisätä syvän unen määrää «Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät»17.
- Liikunta parantaa postmenopausaalisten naisten unen laatua «Liikunta ilmeisesti parantaa vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatua.»B.
- Raskas liikunta myöhään illalla (alle 4 tuntia ennen nukkumaanmenoa) saattaa pidentää nukahtamisviivettä ja huonontaa unen laatua «Leota J, Presby DM, Le F, ym. Dose-response relati...»63.

Diagnostiikka ja unettomuushäiriön selvittäminen

Suositus: Selvitä huolella unettomuuden taustatekijät ja pohdi erotusdiagnostiset vaihtoehdot.

Suositus: Tunnista unettomuushäiriötä ylläpitävät tekijät, joita ovat haitalliset nukkumistottumukset (esim. vuoteessa valveilla vietetyn ajan pidentyminen) ja kognitiiviset tekijät (esim. vireyden lisääntyminen vuoteeseen mennessä sekä huoli ja pelko unettomuuden vaikutuksista).

Suositus: Ohjaa potilas käyttämään uni-valvepäiväkirjaa.

Suositus: Käytä harkiten unirekisteröintejä (aktigrafia, yöpolygrafia, unipolygrafia).

Unettomuuden selvityksen peruspilari on huolellinen anamneesi.
Jo muutamalla kysymyksellä voidaan saada käsitys siitä, onko potilaalla kliinistä huomioita ja lisäselvittelyä vaativa unihäiriö «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10 ja «Unettomuusoireinen potilas perusterveydenhuollossa (vuokaavio)»2. Myös alun perin tilapäiset tai lievät unettomuusoireet voivat pitkittyessään johtaa tarkempiin selvittelyihin.
Mikäli unettomuusoireet ovat kestäneet vähintään kuukauden, on kyseessä mahdollisesti unettomuushäiriö «Unettomuushäiriön kehittyminen»1. Myös kuukautta lyhytkestoisempi hankala unettomuusoire voi johtaa tarkempiin unihäiriön selvittelyihin.
Lyhyen nukkumishistorian keskeiset asiat esitetään taulukossa «Nukkumishistorian selvitys ja sen keskeiset asiat....»2 ja vuokaaviossa «Unettomuusoireinen potilas perusterveydenhuollossa (vuokaavio)»2. Potilasta pyydetään pitämään uni-valvepäiväkirjaa «hoi50067a.pdf»2 ja erotusdiagnostiikan tukena hyödynnetään oirekyselylomakkeita «Unettomuusoireinen potilas perusterveydenhuollossa (vuokaavio)»2. Lisäksi potilaalle tehdään kliininen tutkimus.
- Kyselylomakkeiden (esim. pohjoismainen unikysely BNSQ tai lyhyt unikysely «https://www.tyks.fi/ammattilaiselle/lahetteet-ja-laheteohjeet/uni-ja-hengityskeskuksen-ohjeita-lahetteen-tekoon»1) avulla voidaan saada alustava käsitys mahdollisten muiden unihäiriöiden esiintymisestä «hoi50088a.pdf»3.
- Kyselyjen ja haastattelun perusteella voidaan arvioida nukahtamisviive, unen laatu, unen pituus ja unen tehokkuus (sleep efficiency, SE). Unen tehokkuus saadaan jakamalla nukuttu aika (nukahtamisviive ja nukahtamisen jälkeiset hereilläoloajat vähennetty vuoteessaoloajasta) nukkumiseen tarkoitetulla ajalla (valojen sammuttamisesta illalla valojen sytyttämiseen aamulla). Unen tehokkuuden tulisi olla keskimäärin vähintään 85 % (ikääntyneillä vähintään 80 %) «Morin CM, Buysse DJ. Management of Insomnia. N Eng...»31, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10.
- Unettomuusoireiden haitta-asteen määrittämisessä voidaan käyttää ISI (Insomnia Severity Index) -kyselyä (ks. «hoi50067b.pdf»4). Yli 10 pistettä ISI-kyselyssä viittaa kliinisesti merkittävään unettomuushäiriöön «Morin CM, Buysse DJ. Management of Insomnia. N Eng...»31, «Morin CM, Belleville G, Bélanger L, ym. The Insomn...»64.
- Uniapnean ennakkotodennäköisyyttä voidaan arvioida STOP-BANG- ja BAMSA-kyselyillä «Chung F, Abdullah HR, Liao P. STOP-Bang Questionna...»65, «Huhta R, Sieminski M, Hirvonen K, ym. A New Screen...»66. Kliinisessä tutkimuksessa tulee tutkia mahdollisen uniapnean toteamiseksi ylähengitystiet ja määrittää paino, pituus, vyötärönympärys ja leuanalusrasva «Tsai WH, Remmers JE, Brant R, ym. A decision rule ...»67, «Ylikoski JB, L. Kuorsaus ja sen hoito. Suom Lääkär...»68.
Erotusdiagnostiikassa itsenäisen unettomuushäiriön taustalta tulee havaita tai sulkea pois muun muassa levottomat jalat -oireyhtymä «Levottomat jalat ja uni»7, uniapnea, uni-valverytmin häiriöt, psykiatriset sairaudet, päihteiden käyttö, lääkkeiden aiheuttama unettomuus ja muut somaattiset syyt (taulukko «Nukkumishistorian selvitys ja sen keskeiset asiat....»2).
Unettomuuden selvittelyssä laboratoriokokeita tehdään vain tarpeen mukaan lähinnä muiden sairauksien sulkemiseksi pois. Ks. Käypä hoito -suositukset Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24, Virtsankarkailu (naiset) «Virtsankarkailu (naiset)»3, «Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. S...»69, Keuhkoahtaumatauti «Keuhkoahtaumatauti»4, «Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomala...»70 ja Tyypin 2 Diabetes «Tyypin 2 diabetes»5, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»71. Kilpirauhasen toimintahäiriöistä «Ruíz-Primo E, Jurado JL, Solís H, ym. Polysomnogra...»72 ks. Lääkärin käsikirja, Kilpirauhaspotilaan tutkiminen «Kilpirauhaspotilaan tutkiminen»1 (vaatii käyttöoikeuden).
Unirekisteröintejä, yöpolygrafia ja unipolygrafia (ks. «Unettomuushäiriön diagnostiikassa käytettävät tutkimusmenetelmät»18) mukaan luettuna, käytetään tarvittaessa muiden unihäiriöiden sulkemiseksi pois.
- Yöpolygrafia saattaa tulla kyseeseen, jos unettomuudesta kärsivä henkilö saa esimerkiksi STOP-BANG- tai BAMSA-kyselyssä yli 3 pistettä, ja muutoinkin, jos esimerkiksi ylipainoisella tai pienileukaisella potilaalla epäillään olevan uniapnea. Tietyissä potilasryhmissä, kuten diabetes-, verenpaine- ja psykiatrisilla potilailla, suuri vyötärönympärys ja pieni leuanalustila antavat jo sinällään aiheen epäillä uniapneaa. Ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24, «Naqvi HA, Wang D, Glozier N, ym. Sleep-disordered ...»73.
Epäselvissä tilanteissa ja vaikeissa ongelmissa tulisi konsultoida unilääketieteeseen perehtynyttä lääkäriä tai ohjata potilas suoraan erikoissairaanhoitoon «Unettomuusoireinen potilas perusterveydenhuollossa (vuokaavio)»2.
- Näissä tilanteissa potilaan ohjauksesta erikoissairaanhoitoon tulisi sopia paikallisesti, koska vakiintuneita käytäntöjä tai hoitopolkuja hoitoon ohjaamiseen ei ole Suomessa vielä muodostettu.
Julkisen sektorin erikoissairaanhoidossa ja yksityisissä uniklinikoissa tehtäviä lisätutkimuksia voidaan tarvita pitkittyvän tai taustaltaan epäselvän unihäiriön selvittelyssä.
- Pitkäaikainen, kotioloissa tehtävä, noin 1–2 viikon mittainen aktigrafiarekisteröinti (ranteessa pidettävä liikeanturi) auttaa unettomuuden syyn ja tyypin selvittelyssä erityisesti silloin, kun epäillään jotakin vuorokausirytmin häiriötä «Unirekisteröinnit unettomuuden diagnostiikassa»19. Se auttaa myös unen määrän ja laadun arvioinnissa «Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L, ym. Practice...»74. Aktigrafia on erityisen käyttökelpoinen nuorten unettomuushäiriöiden erottelemisessa vuorokausirytmin häiriöstä.
- Kotona tai unilaboratoriossa tehtävä laaja koko yön unipolygrafia saattaa tulla kyseeseen ongelmallisen unettomuuden syyn selvittämiseksi «Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L, ym. Practice...»74, «Buysse DJ, Ancoli-Israel S, Edinger JD, ym. Recomm...»75, «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice ...»76, «Kushida CA, Littner MR, Morgenthaler T, ym. Practi...»77, «Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and...»78, «Unirekisteröinnit unettomuuden diagnostiikassa»19.
- Sydämen sykevariaation (heart rate variability, HRV) ja muiden tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan mittauksista saattaa olla hyötyä arvioitaessa stressiä, päiväaikaista aktiivisuutta ja sitä, onko yöuni palauttavaa «Nano MM, Fonseca P, Vullings R, ym. Measures of ca...»79, «Cosgrave J, Phillips J, Haines R, ym. Revisiting n...»80, «Ma Y, Mullington JM, Wayne PM, ym. Heart rate vari...»81, «Wix-Ramos R, Gálvez-Goicuría J, Verona-Almeida M, ...»82. CBT-I vähentää sympaattista yliaktiivisuutta ja suurentaa HRV:tä. Autonomisen hermoston aktiivisuuden mittaamista on käytetty diagnostiikan lisäksi myös arvioitaessa hoitotulosten vaikuttavuutta. Sen soveltamisesta yleiseen kliiniseen käyttöön tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia «Habel LA, Cooper WO, Sox CM, ym. ADHD medications ...»83, «Amra B, Ghadiry F, Vaezi A, ym. Effect of one-shot...»84, «Putranto R, Shatri H, Faisal E, ym. A Narrative Re...»85, «Hinterberger A, Eigl ES, Topalidis PI, ym. The Eff...»86, eivätkä menetelmät kuulu unettoman potilaan perustutkimuksiin. Unettomuuden selvittämisessä tarvittavia diagnostisia kliinisiä tutkimuksia kuvataan lisätietoaineiston taulukossa «Unettomuushäiriön diagnostiikassa käytettävät tutkimusmenetelmät»18.

`Taulukko 2.` Nukkumishistorian selvitys ja sen keskeiset asiat.
Asia-alue	Mitä tulee selvittää?
Unettomuuden historia ja kesto	Onko aiemmin esiintynyt unettomuutta? Millaista nukkuminen oli nuorempana (herkkäunisuus, iltavirkkuus ja aamuväsymys)? Perinnölliset tekijät: onko suvussa muita unihäiriöistä kärsiviä? Kärsiikö potilas unettomuudesta keskimäärin ainakin kolmena yönä viikossa vai harvemmin? Onko unettomuudessa eroa työ- ja vapaapäivinä? Eroaako arkipäivien, vapaapäivien tai loma-aikojen nukkumisen ajoitus toisistaan? Kuinka kauan unettomuus on haitannut sosiaalista elämää tai työelämää? Mikä on keskeisin ongelma: nukahtaminen, toistuva yöllinen heräily, vaikeus nukahtaa uudelleen heräämisen jälkeen vai edellä mainittujen yhdistelmä? Mitkä ovat vuoteeseenmeno- ja heräämisaika? Mitä potilas tekee sen jälkeen, kun hän on mennyt vuoteeseen? Kuinka kauan hän on vuoteessa ennen valojen sammuttamista? Kuinka kauan nukahtaminen kestää siitä, kun valot on sammutettu ja potilas yrittää alkaa nukkua? Kuinka monta kertaa potilas joutuu käymään öisin virtsaamassa? Kuinka monta tuntia hän valvoo öisin nukahtamisen jälkeen? Mikä on arvioitu nukutun ajan kesto?
Psykiatriset ja somaattiset sairaudet ja persoonallisuuden piirteet	Psykiatrinen sairaushistoria, somaattiset sairaudet, somaattiset ja psykiatriset oireet, neuropsykiatriset oireet ja piirteet sekä niihin käytetty lääkitys Toimintakykyä haittaavat persoonallisuuden piirteet
Elämänmuutokset unettomuuden alkamisaikana	Tapahtuiko unettomuuden alkamisen tai pahenemisen aikaan jotakin tavallisuudesta poikkeavaa (kriisit, traumaattiset tilanteet, stressi töissä tai kotona, negatiiviset tai positiiviset tunne-elämään vaikuttaneet tapahtumat, sairastuminen, muut elämässä tapahtuneet muutokset)?
Elintavat	Alkoholin käyttö, kahvin ja energiajuomien juominen, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, liikunta, vuoteessa valveilla vietetty aika, syömistottumukset, sosiaalinen ympäristö, mahdollisen parisuhteen laatu, läheisistä huolehtiminen, työ, taloudellinen tilanne
Jatkuvuus	Onko unettomuus joinakin aikoina vähäisempää, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Onko vuodenajoilla vaikutusta?
Aikaisemmat hoidot ja itsehoito	Lääkehoito ja luontaistuotteet: lääkkeet ja luontaistuotteet, annos ja lääkkeenoton ajankohdat, kesto ja arvioitu teho Muut hoidot: mitä hoitoja on annettu ja millainen on ollut niiden arvioitu teho? Millaisia itsehoitokeinoja on ollut käytössä? Onko saanut CBT-I-terapiaa? Jos on, niin missä ja miten ja mitä siihen sisältyi? Miten on soveltanut läpikäytyjä menetelmiä käytännössä?
Potilaan oma tulkinta unettomuuden syistä	Unettomuutta edeltäneet ja ylläpitävät tekijät (työelämä, parisuhde, perhe, vapaa-aika, sairaudet) Mikä voisi potilaan omasta mielestä olla syynä unettomuuteen?
Ylläpitävät tekijät	Uneen liittyvät ajatukset ja huolet (mitä mielessä pyörii, kun ei saa unta) sekä nukkumistottumukset ja niiden muutokset (erityisesti vuoteessaoloajan muutokset) Mitä tekee, jos ei saa unta tai jää valvomaan yöllisen heräämisen jälkeen?
Potilaan käsitys unen rakenteesta	Nukkumistottumukset, yölliset tapahtumat (unissapuhuminen, painajaiset, yölliset liikehäiriöt), päivittäinen toiminta (liikunnan määrä, ruokailuajat, päiväunet), uni-valverytmi, uskomukset unesta Mikä on potilaan oma arvio unen tarpeesta?
Nukkumisympäristö, nukkumisolot	Melu, lämpötila, valaistus, ilmanlaatu, vuodekumppani, asuinolot, sängyn laatu
Yölliset oireet ja tapahtumat (potilaalta kysyttynä)	Lisääntynyt vireys nukkumaanmenoaikaan, levottomat jalat, jaksoittaiset liikehäiriöt, tieto omasta kuorsauksesta, toisen henkilön kuorsaus, unenaikaiset hengityshäiriöt, unikauhukohtaukset, kipu, gastroesofageaalinen refluksi, yöllinen virtsaamistarve ja ympäristön meluisuus tai turvattomuus
Toisen henkilön kertomus	Kuorsaaminen, hengitystauot, unissapuhuminen ja yöllinen liikehdintä (mahdollinen behavioraalinen unioireyhtymä eli RBD)
Vaikutus seuraavan päivän vireyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin	Liiallinen päiväaikainen uneliaisuus ei kuulu unettomuuden tyypilliseen oirekuvaan, ja sen syy on selvitettävä. Primaarista unettomuushäiriötä sairastava ei yleensä pysty nukkumaan päiväunia, vaikka haluaisi. Jos yöllisestä unettomuudesta kärsivä nukkuu toistuvasti päiväunia, unettomuutta aiheuttavat muut sairaudet (esim. uniapnea, yölliset liikehäiriöt, mielenterveyden häiriöt, neuropsykiatriset oireyhtymät, metaboliset sairaudet, muut sairaudet, lääkehaitat) tulee sulkea pois. Tarkkaavuus, keskittymiskyky, muisti, virhealttius, ärtyisyys, uupumus
Kuormittavia tekijöitä	Työ-, parisuhde- ja perhetilanne ja muutokset niissä, kyky käsitellä stressiä
Toimintakyky ja elämänlaatu	Miten unettomuus vaikuttaa työhön, päivittäiseen asiointiin kodin ulkopuolella, kotitöiden hoitamiseen, ihmisten väliseen kanssakäymiseen, vapaa-ajan harrastuksiin? Selvittämiseen voidaan käyttää ISI-kyselyä (ks. «hoi50067b.pdf»`4`) ja toimintakykyä (esim. SOFAS «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00088/search/sofas»`2` tai WHODAS «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00160/search/whodas»`3`; «Sosiaalisen toimintakyvyn mittarit»`20`) ja elämänlaatua selvittäviä kyselyitä (esim. WHO-5).
Hoitomotivaatio	Millaista muutosta ja hoitoa potilas toivoo nyt? Toivooko potilas lääkkeettömien hoitojen käyttöä ja lääkityksen lopettamista? Jos potilas on käyttänyt unta parantavaa lääkitystä, niin miten haluaa suhtauduttavan lääkehoitoon?

Kuva 2.

Unettomuusoireinen potilas perusterveydenhuollossa (vuokaavio)

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi50067d.pdf»1

Hoito

Unettomuushäiriön ja unettomuusoireiden hoidon peruslähtökohdat:
- Unettomuushäiriön hoito vaatii hyvän hoitosuhteen ja seurannan.
- Suurin osa potilaista, joilla on akuutteja tai tilapäisiä unettomuusoireita, hyötyy omahoidosta sekä tarvittaessa siihen yhdistetystä muutamasta hoito- ja seurantakäynnistä «Järnefelt H. Luku 13 Unettomuus 13.50 Unettomuude...»87, «Unettomuusoireinen potilas perusterveydenhuollossa (vuokaavio)»2, «Psykologiset tekijät unettomuushäiriön kehittymisessä»4, «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»21, «Unen huolto»22, «Unettomuuden ennaltaehkäisy»14.
- Unettomuushäiriön hoito suunnitellaan monipuolisesti. Ylläpitäviin tekijöihin vaikuttava kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) on unettomuushäiriön ensisijainen hoitokeino. Muita huomioitavia asioita ovat itsehoito, ympäristötekijät (esim. työhön liittyvät stressitekijät tai kuormittavat työajat) ja muiden lääkkeettömien menetelmien soveltaminen sekä lääkehoito.
- Mielenterveyden häiriön asianmukainen hoito on tärkeä osa unettomuuden hoitoa.
- Mahdollisesti tarvittavan unilääkehoidon hyödyt ja haitat on punnittava yksilöllisesti. Lääkityksessä tulee huomioida sen vaikutukset päiväaikaiseen suorituskykyyn ja ajoneuvon kuljettamiseen «Partinen M. Väsymys ja nukahtaminen kuolemaan joht...»43.
- Kaikki perinteiset unilääkkeet voivat aiheuttaa toleranssia ja riippuvuutta jo suhteellisen lyhyen ajan jälkeen, minkä takia jo näitä lääkkeitä aloitettaessa tulisi tehdä ja kirjata suunnitelma siitä, kuinka pitkään lääkkeitä ajatellaan käytettävän ja miten lopettaminen tapahtuu «Brunner E, Chen CA, Klein T, ym. Joint Clinical Pr...»282.
- Kaikkia potilaita tulisi kannustaa terveellisiin elintapoihin ja kohtuulliseen säännölliseen liikkumiseen «Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät»17.

Akuutin ja tilapäisen unettomuuden sekä lyhytkestoisen unettomuushäiriön hoito

Suositus: Huomioi, että tilapäiset tai akuutit unettomuusoireet ovat luonnollinen reaktio esimerkiksi äkillisissä elämänmuutostilanteissa. Järjestä tarvittava tuki ja neuvonta.

Äkillisissä elämänmuutoksissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Tilapäiset unettomuusoireet kuuluvat siten ajoittain useimpien elämään. Terveydenhuollosta tarvittaessa saatu tuki, neuvonta ja ohjaus ovat tällöin ensisijaisia.
Unettomuusoireiden jatkuessa on tärkeä kiinnittää huomiota säännölliseen unirytmiin, ohjata noudattamaan sitä ja antaa neuvontaa unen huollosta. Ks. lisätietoa aiheesta «Unen huolto»22.
CBT-I-pohjainen lyhytinterventio todennäköisesti vähentää lyhytkestoisesta (alle 3 kuukautta) unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita, ja vaikutus on vähintään kohtalainen verrattuna odotuslistalla oleviin «Verrattuna odotuslistalla oleviin unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää lyhytkestoisesta (alle 3 kuukautta) unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita, ja vaikutus on vähintään kohtalainen. Tulokset säilyvät 1–3 kuukauden seurannassa.»B. Tulokset säilyvät 1–3 kuukauden seurannassa. CBT-I-lyhytinterventio sisältää tyypillisesti 1–3 hoitotapaamista ja siihen kuuluu käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä (vuoteessaolon rajoitus tai uniärsykehallinta) ja unen huollon ohjausta (katso taulukko «Unettomuuden hoidossa käytettävät kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) menetelmät ja niiden oletetut vaikutusmekanismit ....»3). CBT-I-pohjainen lyhytinterventio saattaa ehkäistä pitkäkestoisen unettomuushäiriön kehittymistä.
Jos tuki ja hyvä unen huolto tai CBT-I-lyhytinterventio eivät auta ja oirehdinta on voimakasta (akuutti unettomuushäiriö), lyhytkestoinen pienellä annoksella aloitettu unilääkitys saattaa joskus olla tarpeen pitkäkestoisen unettomuushäiriön kehittymisen ehkäisemiseksi. Ennen lääkkeen määräämistä potilaan aiemmin saama unilääkitys tulee tarkistaa reseptikeskuksen kautta.
Mahdollinen muu lääkitys ja potilaan muut sairaudet on otettava huomioon lääkitystä määrättäessä. Ks. lisätietoa «Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä»13. Määrättäessä jotakin unilääkettä (esim. bentsodiatsepiinien kaltaisia lääkkeitä) tai sedatiivista H₁-antihistamiinia potilasta tulee kehottaa käyttämään lääkettä vain lyhytkestoisesti ja lähtökohtaisesti enintään kahden viikon ajan. Potilaalle tulee kertoa, että yli viikon yhtämittaisen käytön jälkeen unilääkityksen lopettamiseen saattaa liittyä vieroitusoireena unettomuutta ja ahdistuneisuutta, mikä on normaalia, eikä siitä ole syytä huolestua. Potilaalle myös kerrotaan, että mahdolliset vieroitusoireet häviävät tällaisessa tapauksessa yleensä muutamassa päivässä.

Pitkäkestoisen unettomuushäiriön hoito

Lääkkeetön hoito – unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I)

Suositus: Kaikenikäisten unettomuushäiriön ensisijainen hoito on unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I). Suositus koskee myös potilaita, joilla on samanaikaisesti muita sairauksia.

Suositus: CBT-I:n pitää sisältää 4–6 tapaamista, ja se koostuu käyttäytymisterapeuttisista (vuoteessaoloajan rajoittaminen tai uniärsykehallinta) ja kognitiivisista menetelmistä (esim. haitallisten ajatusten uudelleenmuotoilu).

CBT-I voidaan toteuttaa kasvokkain tai etänä yksilö- tai ryhmähoitona tai nettiterapiana.

Suositus: CBT-I-menetelmiin pohjautuvaa ohjattua omahoitoa ja hoitovasteen seuraamista suositellaan myös lievän unettomuushäiriön ensisijaiseksi hoitomenetelmäksi.

Suositus: Työryhmä suosittaa, että jokaisella hyvinvointialueella on selkeä ohjeisto unettomuushäiriön kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) järjestämiseksi porrasmallin mukaisesti ja paikallisen unettomuushäiriön hoitoketjun kuvaus. Ks. lisätietoa «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa»23.

Suositus: CBT-I-menetelmien käyttöönoton lisäämiseksi terveydenhuollon ammattilaisille suositellaan lisäkoulutusta Suomen Unitutkimusseuran porrastetun koulutusmallin mukaisesti. Ks. lisätietoa «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa»23.

Suositus: Jos CBT-I-menetelmistä ei saada riittävää hyötyä, suositellaan unettomuushäiriön hoitoon hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) menetelmiä.

Näyttö unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuudesta on entisestään vahvistunut. CBT-I-hoito kuuluu julkisen sektorin perusterveydenhuollon palveluvalikoimaan «Palveluvalikoimaneuvosto. Suositus unettomuushäiri...»88, «https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/102293727/CBT-I+suositus.pdf/9ec10688-d875-f644-6014-24557486fe12?t=1640009021158»4, mutta CBT-I-hoidon saatavuudessa on vielä paljon alueellisia (hyvinvointialueet) ja yrityskohtaisia (työterveyshuolto) eroja.
CBT-I todennäköisesti vähentää unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita verrattuna lume-, lääke- tai tavanomaiseen hoitoon. Vaikutukset ovat kohtalaisia tai suuria ja säilyvät 12 kuukauden seurannassa «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita verrattuna lume-, lääke- tai tavanomaiseen hoitoon. Vaikutukset ovat kohtalaisia tai suuria ja säilyvät 12 kuukauden seurannassa.»B. CBT-I-hoitoa saaneissa ryhmissä remissiossa olleiden osuus oli 33 % suurempi ja hoidosta hyötyneiden osuus 45 % suurempi kuin vertailuryhmissä. CBT-I-hoito lyhentää nukahtamisviivettä ja nukahtamisen jälkeistä hereilläoloaikaa, parantaa unen laatua ja vähentää päiväaikaista uupumusta.
Erityisesti näyttöä on kertynyt kasvokkain yksilö- tai ryhmähoitona toteutetusta CBT-I:stä. Se vähentää unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia unettomuusoireita, ja vaikutus on suuri lume- tai tavanomaiseen hoitoon verrattuna «Kasvokkain toteutettu unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) vähentää unettomuushäiriöstä kärsivien aikuisten subjektiivisia unettomuusoireita, ja vaikutus on suuri lume- tai tavanomaiseen hoitoon verrattuna.»A. Tulokset säilyvät ainakin puolen vuoden seurannassa.
CBT-I koostuu useista menetelmistä (taulukko «Unettomuuden hoidossa käytettävät kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) menetelmät ja niiden oletetut vaikutusmekanismit ....»3), joista keskeisimpiä ja tehokkaimmiksi todettuja ovat käyttäytymisterapeuttiset ja kognitiiviset menetelmät «Altena E, Ellis J, Camart N, ym. Mechanisms of cog...»89, «Baglioni CE, CA. Riemann, D. (toim.). Cognitive-Be...»90, «Järnefelt H, Hublin C. (toim.) Työikäisten unetto...»91. Lisäksi CBT-I-hoitoon yhdistetään tavallisesti uniedukaatiota ja unen huollon ohjausta sekä rentoutusmenetelmiä. Tärkeänä osana hoitoa on edukaatio keinoista, joilla voidaan ehkäistä mahdollisia relapseja ja reagoida niihin. Myös mahdollisen tilapäiseksi tarkoitetun unilääkityksen purku on suositeltavaa toteuttaa hoidon aikana «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»21.
Keskeistä CBT-I-hoidossa on potilaan ja terapeutin hyvä yhteistyösuhde. Potilas ei ole passiivinen hoidon kohde, vaan onnistuminen vaatii sitä, että hoidon tavoitteista sekä käytettävistä menetelmistä ja niiden räätälöinnistä sovitaan yhdessä. CBT-I-hoidon alussa tehtävä yksilöllinen analyysi ja ymmärrys unettomuuden syistä ja taustatekijöistä ohjaavat räätälöityyn hoitomenetelmien valintaan ja soveltamiseen. CBT-I-hoito perustuu erityisesti unettomuutta ylläpitävien tekijöiden (haitalliset ajatusmallit, pelkokierre ja nukkumistottumukset) ymmärtämiseen ja helpottamiseen «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»21.
- Perusterveydenhuollon toimintaympäristössä toteutettu CBT-I todennäköisesti vähentää aikuisten unettomuushäiriön vaikeusastetta vähän tai kohtalaisesti verrattuna hoitamattomuuteen tai tavanomaiseen hoitoon «Perusterveydenhuollon toimintaympäristössä toteutettu unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää aikuisten unettomuushäiriön vaikeusastetta vähän tai kohtalaisesti verrattuna hoitamattomuuteen tai tavanomaiseen hoitoon.»B. Näyttö soveltuu aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden lääkärin toteaman unettomuushäiriön tai itse koetun unettomuusongelman hoitoon perusterveydenhuollossa. Työterveyshuolto nähdään tässä osana perusterveydenhuoltoa.
- Perusterveydenhuollon hoitohenkilöstö oppii täydennyskoulutuksella käyttämään CBT-I-menetelmiä «Järnefelt H. Luku 13 Unettomuus 13.50 Unettomuude...»87, «Järnefelt H, Hublin C. (toim.) Työikäisten unetto...»91 «Järnefelt H. Psykologiset hoidot tehoavat unettomu...»92, «Järnefelt H, Härmä M, Sallinen M, ym. Cognitive be...»93. Suomen Unitutkimusseuran CBT-I-koulutustoimikunta on tehnyt kolmiportaisen CBT-I-hoidon pätevöitymispolun terveydenhuollon ammattilaisille «https://www.sus.fi/tutkimusalueet/kliininen-unilaaketiede/cbt-i-patevyysehdot-ja-hakeminen/»5. Pätevöitymispolku pohjautuu vastaavaan eurooppalaiseen suositukseen.
- Aikuisten unettomuushäiriössä CBT-I:n eri toteutusmuotojen välillä ei ole todennäköisesti eroa niiden vaikutuksessa subjektiivisiin (itse arvioituihin) unettomuusoireisiin «Baglioni C, Altena E, Bjorvatn B, ym. The European...»94, «Aikuisten unettomuushäiriön kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) eri toteutusmuotojen välillä ei ole todennäköisesti eroa niiden vaikutuksessa subjektiivisiin (itse arvioituihin) unettomuusoireisiin.»B. Vahvin näyttö on kasvokkaisesta terapiasta (voitaneen toteuttaa tehokkaasti myös etänä), mutta myös nettiterapia on tehokasta ja parantaa hoidon saatavuutta. Unettomuuden ohjatun nettiterapian ja ilman ohjausta toteutetun nettiterapian tehokkuudessa ei välttämättä ole merkittäviä eroja (tämä riippunee nettiterapiaohjelmasta). Lisäksi ohjattu (usein toteutettu puhelimitse) kirjallisuusterapia (CBT-I:tä koskevaan kirjalliseen materiaaliin perustuva interventio) voi olla vaihtoehto nettiterapialle. Osasta CBT-I:n toteutusmuodoista on vain vähän tutkimuksia. Erityisesti mobiiliterapiasta ei tutkimusten perusteella voida vielä tehdä johtopäätöksiä. Myös kirjallisuusterapiasta ja etäterapiasta on vain vähän tutkimuksia.
CBT-I saattaa vähentää hieman enemmän sekä aikuisten unettomuushäiriön subjektiivisia (itse arvioituja) että objektiivisia unettomuusoireita, jos unen kesto on objektiivisesti arvioituna tavanomainen, kuin silloin, kun unen kesto on objektiivisesti arvioituna lyhyt «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa vähentää aikuisten unettomuushäiriön subjektiivisia (itse arvioituja) ja objektiivisia unettomuusoireita hieman enemmän, jos unen kesto on objektiivisesti arvioituna tavanomainen, kuin silloin, kun se on lyhyt.»C. Tulos pysyy kuuden kuukauden seurannassa. Tulosten käytännön sovellettavuutta heikentää se, ettei unettomuushäiriöstä kärsivälle tyypillisesti Suomessa tehdä objektiivisia unen mittauksia. Tulokset antavat kuitenkin viiteitä siitä, että objektiivisesti arvioitu lyhyt unen kesto saattaa heikentää CBT-I-hoidon tehoa ja tässä tapauksessa CBT-I-hoitoon yhdistetty fysiologista ylivireyttä vähentävä lääkehoito saattaa parantaa hoitotulosta.
- Unilääkehoidon yhdistäminen CBT-I-hoitoon on ilmeisesti edullisinta ajoittaa niin, että lääkehoito lopetetaan CBT-I-hoidon aikana «Unilääkehoidon yhdistäminen unettomuuden kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT-I) on ilmeisesti edullisinta ajoittaa niin, että lääkehoito lopetetaan CBT-I:n aikana.»B, «Ntikoudi A, Owens DA, Spyrou A, ym. The Effectiven...»95.

`Taulukko 3.` Unettomuuden hoidossa käytettävät kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) menetelmät ja niiden oletetut vaikutusmekanismit «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»`21`.
Menetelmä	Käyttötarkoitus	Vaikutusmekanismi
Vuoteessaolon rajoitus	Parantaa unta vähentämällä valveilla vuoteessa vietettyä aikaa ja säännöllistämällä unirytmiä	Unipaineen lisääntyminen, unirytmin säännöllistyminen sekä valveillaoloon liittyvien negatiivisten assosiaatioiden ja uneen liittyvien huolien vähentyminen
Uniärsykehallinta	Vahvistaa vuoteen ja hyvän unen välistä assosiaatiota siten, että vuoteeseen mennessä on tarkoituksena nukahtaa lyhyessä ajassa, ja siksi vuoteesta noustaan ylös aina, jos nukahtaminen ei tapahdu noin varttitunnissa	Vuoteen ja unettomuuden välisen negatiivisen assosiaation (ehdollistumisen) vähentyminen ja unirytmin säännöllistyminen
Kognitiiviset menetelmät	Tunnistetaan ja käsitellään ajatuksia ja tulkintoja sekä tiedonkäsittelytapoja ja sisäisiä malleja, jotka liittyvät ylivireyteen ja unettomuuden jatkumiseen, sekä löydetään vaihtoehtoisia, unta edistäviä tapoja käsitellä näitä kokemuksia	Vähentää psykologista ylivireyttä, joka johtuu muun muassa unettomuuteen liittyvistä huolista, murehtimisesta ja suoritusahdistuksesta
Unen huolto	Arvioidaan, millaiset elämäntapatekijät (esim. nautintoaineet, liikunta ja stressinhallinta) ja nukkumistottumukset (esim. iltatoimet) heikentävät potilaan unta, ja sovitaan tämän perusteella yksilöllisistä tavoitteista näiden tekijöiden parantamiseksi	Vähentää unta heikentäviä ja lisää unta edistäviä nukkumistottumuksia ja elämäntapoja
Rentoutusmenetelmät	Rentoutumisen oppiminen erilaisilla lihasrentoutukseen tai itsesuggestioon perustuvilla menetelmillä	Vähentää psykofysiologista jännitystä ja vireyttä
Psykoedukaatio, unitietouden lisääminen	Annetaan tietoa ja neuvontaa unen säätelyjärjestelmän toiminnasta, unettomuudesta sekä unihäiriöistä ja niiden hyvästä hoidosta	Lisää uneen ja unettomuuteen liittyvää itseymmärrystä, aktivoi omia ongelmanratkaisukeinoja sekä korjaa mahdollisia vääriä käsityksiä unesta ja unettomuudesta

Vuoteessaolon rajoitus on tehokas unettomuushäiriön hoitomenetelmä myös yksinään toteutettuna tai unen huollon ohjaukseen yhdistettynä, mutta yksinään toteutetun vuoteessaolon rajoituksen pitkäaikaisesta tehokkuudesta on vain vähän näyttöä «Maurer LF, Schneider J, Miller CB, ym. The clinica...»96. Vuoteessaolon rajoituksen käyttöön liittyy noin puolella alussa haittavaikutuksena yleisimmin päiväaikaista väsymystä ja uupumusta «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»21. Haittavaikutukset johtuvat siitä, että menetelmä voi aluksi lyhentää unen pituutta aikaisemmasta. Menetelmään liittyvien haittavaikutuksien vuoksi se ei sovellu ilman yksilöllistä arviointia ja mahdollista räätälöintiä turvallisuuskriittistä työtä tekeville (esim. ammattikuljettaja) tai muille, joiden univajeen lisääntymiseen liittyy riskejä (esim. kaksisuuntainen mielialahäiriö tai uniapnea) «Kyle SD, Miller CB, Rogers Z, ym. Sleep restrictio...»97.
Vuoteessaolon rajoituksessa voidaan käyttää myös vuoteessaolon asteittaista rajoitusta (sleep compression therapy), jossa rajoitus tehdään pienemmin askelin «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»21, «Kyle SD, Gordon CJ. The noninferiority complex: ab...»98, «Rosén A, D'Onofrio P, Kaldo V, ym. A comparison of...»99, «d'Onofrio P, Jernelöv S, Rosén A, ym. The Polysomn...»100. Menetelmä ei ole niin tehokas kuin vuoteessaolon rajoitus, mutta voi sopia muun muassa henkilöille, joilla on lääketieteellisiä tai ammatillisia syitä välttää univajetta (esim. kaksisuuntainen mielialahäiriö, ammattikuljettajat) tai jotka kokevat haasteelliseksi noudattaa tiukempaa vuoteessaoloajan rajoitusta.
Uniärsykehallinta on tehokas unettomuushäiriön hoitokeino «Jansson-Fröjmark M, Nordenstam L, Alfonsson S, ym....»101. Uniärsykehallintaan liittyvä vuoteesta nouseminen vaatii jonkin verran sinnikkyyttä «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) keskeiset menetelmät, periaatteet ja vaikutusmekanismit»21. Jos vuoteesta nouseminen koetaan kielteisenä asiana, voi se lisätä vireyttä ja vaikeuttaa uudelleen rentoutumista ja rauhoittumista eikä nukahtaminen onnistu vuoteeseen palatessa. Uniärsykehallinnan ohjauksessa on tärkeää keskustella siitä, mikä merkitys vuoteesta nousemisella on hoidon onnistumisessa. Uniärsykehallintamenetelmä ei sovi henkilöille, joille vuoteesta nouseminen yöllä voi aiheuttaa kaatumisriskin.
Rentoutusharjoittelulla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia unettomuuden hoidossa. Parhaiten on tutkittu progressiivista lihasrentoutusta, mutta myös meditaatiosta ja autogeenisesta rentoutuksesta on saatu vastaavia tuloksia «Morin CM, Hauri PJ, Espie CA, ym. Nonpharmacologic...»102, «Stetter F, Kupper S. Autogenic training: a meta-an...»103.

CBT-I muun sairauden kanssa samanaikaisen unettomuushäiriön hoidossa

CBT-I-hoito vaikuttaa tehokkaalta myös silloin, kun potilaalla on jokin psykiatrinen oheissairaus «Furukawa Y, Nagaoka D, Sato S, ym. Cognitive behav...»104, «Hertenstein E, Trinca E, Wunderlin M, ym. Cognitiv...»105, «Zhou FC, Yang Y, Wang YY, ym. Cognitive Behavioura...»106, «Isa Okajima I, Inoue Y. Efficacy of cognitive beha...»107. CBT-I näyttäisi olevan tehokas erityisesti samanaikaisesti masennushäiriön, traumaperäisen stressihäiriön tai alkoholiriippuvuuden kanssa esiintyvän unettomuushäiriön hoidossa. Ks. lisätietoaineisto «Cognitive behavioral therapy for insomnia (CBT-I) in the treatment of comorbid insomnia and sleep apnea (COMISA)»24.
Verrattuna tavanomaiseen hoitoon, vertailuhoitoon tai odotuslistalla olemiseen CBT-I vähentää samanaikaisesta unettomuudesta ja masennuksesta kärsivien potilaiden unettomuusoireita. Vaikutus unettomuuteen on yleensä kohtalainen tai suuri, ja vaikutussuunta on yhdenmukainen kasvokkaisissa ja digitaalisissa interventioissa «Tavanomaiseen hoitoon, vertailuhoitoon tai odotuslistalla olemiseen verrattuna unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää kliinisesti merkittävästi niiden aikuisten unettomuusoireita, joilla on samanaikainen unettomuushäiriö ja masennus.»B.
CBT-I näyttäisi lievittävän myös samanaikaisesta unettomuus- ja masennushäiriöstä kärsivien masennusoireita ja lisäävän hoitovasteen saamisen todennäköisyyttä masennuksen hoitoon. Masennuksen ehkäisyssä näyttö on vielä suppea, mutta tutkimus tukee ainakin joissakin riskiryhmissä uuden masennustilan ilmaantuvuuden pienenemistä «Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) porrastetun hoidon malli ja koulutuksen tasot terveydenhuollon ammattilaisille»25.
Samanaikainen ahdistuneisuushäiriö voi heikentää vastetta CBT-I-hoitoon, ja lääkehoidon arvio saattaa olla tarpeen (ks. Käypä hoito -suositus Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt»6, «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»108), taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4.
Tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon yhdistetty kasvokkain toteutettu CBT-I saattaa lievittää tehokkaasti psykoosisairauden kanssa samanaikaisesti ilmeneviä kliinisesti merkittäviä unettomuusoireita verrattuna pelkkään tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon «Tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon yhdistetty kasvokkain toteutettu unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa lievittää tehokkaasti psykoosisairauden kanssa samanaikaisesti ilmeneviä kliinisesti merkittäviä unettomuusoireita verrattuna pelkkään tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon.»C.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymisvaiheessa CBT-I saattaa vähentää unettomuushäiriöstä kärsivien unettomuuden vaikeusastetta ja ehkäistä hypomanian tai manian kehittymistä psykoedukaatioon verrattuna,ja vaikutus on kliinisesti merkittävä «Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymisvaiheessa unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa vähentää unettomuushäiriöstä kärsivien unettomuuden vaikeusastetta ja ennaltaehkäisee hypomanian tai manian kehittymistä psykoedukaatioon verrattuna ja vaikutus on kliinisesti merkittävä.»C.
CBT-I saattaa lievittää kliinisesti merkittävästi pitkäaikaisen kivun kanssa samanaikaisesti ilmenevän unettomuushäiriön itse arvioituja unettomuusoireita vertailuryhmiin verrattuna «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa lievittää kliinisesti merkittävästi pitkäaikaisen kivun kanssa samanaikaisesti ilmenevän unettomuushäiriön itse arvioituja unettomuusoireita vertailuryhmiin verrattuna.»C.
Unettomuushäiriöpotilaan samanaikaisen uniapnean (COMISA) hoitaminen lääkkeettömin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBT-I-menetelmät) parantaa potilaiden yöunen laatua, CPAP-hoitoon sitoutumista sekä päiväaikaista toimintakykyä ja kognitiota edellyttäen, että uniapnea on asianmukaisesti hoidettu «Unettomuushäiriöpotilaan samanaikaisen (komorbidin) uniapnean hoitaminen lääkkeettömin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBT-I) parantaa yöunen laatua, CPAP-hoitoon sitoutumista sekä päiväaikaista toimintakykyä ja kognitiota edellyttäen, että uniapnea on asianmukaisesti hoidettu.»A, «Sweetman A, Farrell S, Wallace DM, ym. The effect ...»109.
CBT-I-hoito näyttää tehokkaalta unettomuuden hoidolta myös potilaille, joilla on samanaikaisesti syöpä tai verisuonisairaus «Andersen SG, Sæterhagen H, Pacheco AP, ym. The eff...»110, «Gao Y, Liu M, Yao L, ym. Cognitive behavior therap...»111, «Isa Okajima I, Inoue Y. Efficacy of cognitive beha...»107, «Selvanathan J, Pham C, Nagappa M, ym. Cognitive be...»112, «Wu JQ, Appleman ER, Salazar RD, ym. Cognitive Beha...»113, «Sweetman A, Farrell S, Wallace DM, ym. The effect ...»109.

Unettomuushäiriön CBT-I-pohjaiset omahoitomenetelmät

CBT-I-pohjainen omahoito todennäköisesti vähentää unettomuushäiriöisten aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita lume- tai tavanomaista hoitoa saaviin verrattuna. Vaikutus on suuri ja säilyy ainakin osin 1–3 kuukauden seurannassa «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää unettomuushäiriöisten aikuisten subjektiivisia (itse arvioituja) unettomuusoireita lume- tai tavanomaista hoitoa saaviin verrattuna. Vaikutus on suuri ja säilyy ainakin osin 1–3 kuukauden seurannassa.»B. Myös omahoidon hyväksyttävyys ja osallistumisaste ovat hyviä ainakin tutkimuskontekstissa. Omahoitona toteutetun CBT-I:n etuja ovat muun muassa helppo saavutettavuus ja edullisuus, minkä vuoksi se on suositeltava yhtenä unettomuuden ensilinjan hoitomuotona porrasmallin mukaisesti. Omahoidon tuloksia ilmeisesti parantaa terveydenhuollosta saatava konsultatiivinen tuki esimerkiksi puhelimitse toteutettuna. Verkkomuotoisena CBT-I-omahoito ei tällöin todennäköisesti merkittävästi eroa CBT-I-nettiterapiasta. Huomioitavaa on myös se, että CBT-I-omahoitoa koskevista tutkimuksista oli usein suljettu pois henkilöt, joilla oli komorbidi unettomuushäiriö. Siten ei ole riittävästi tietoa siitä, ovatko tulokset yleistettävissä komorbidiin unettomuushäiriöön. Ei ole myöskään tietoa siitä, miten paljon omahoitoon olisi suositeltavaa yhdistää vuorovaikutuksellista tukea, eikä tutkimuksissa ole huomioitu omahoidon eettisyyteen, yksityisyydensuojaan ja turvallisuuteen liittyviä näkökulmia.

CBT-I ja unilääkkeet

Lyhyessä seurannassa CBT-I ja unilääkkeet lievittävät unettomuusoireita yhtä hyvin, mutta pitkäkestoisessa seurannassa CBT-I on lääkehoitoa tehokkaampaa ja johtaa kestävämpään hoitotulokseen «Morin CM, Vallières A, Guay B, ym. Cognitive behav...»114, «Beaulieu-Bonneau S, Ivers H, Guay B, ym. Long-Term...»115, «Furukawa Y, Sakata M, Furukawa TA, ym. Initial tre...»116, «Zhang Y, Ren R, Yang L, ym. Comparative efficacy a...»117, «Jernelöv S, Blom K, Hentati Isacsson N, ym. Very l...»118.
Unilääkkeen yhdistäminen CBT-I-hoitoon saattaa hoidon alkuvaiheessa nopeuttaa oireiden lievittymistä, mutta pitkäkestoisessa seurannassa paras tulos saavutetaan, kun unilääkitys puretaan hoidon alkuvaiheen jälkeen CBT-I:n jatkokäyntien tuella «Morin CM, Vallières A, Guay B, ym. Cognitive behav...»114, «Beaulieu-Bonneau S, Ivers H, Guay B, ym. Long-Term...»115, «Morin CM, Beaulieu-Bonneau S, Ivers H, ym. Speed a...»119.
Kun tarkastellaan pitkäaikaista remissiota ja unen kokonaislaatua, CBT-I:n ja unilääkkeen yhdistelmä ei tuo lisähyötyä verrattuna CBT-I-monoterapiaan. Sen sijaan lääkehoidon yhdistäminen CBT-I-hoitoon lisää haittojen riskiä (päiväväsymys, riippuvuus, kaatumiset ja muut somaattiset haitat) «Furukawa Y, Sakata M, Furukawa TA, ym. Initial tre...»116, «Zhang Y, Ren R, Yang L, ym. Comparative efficacy a...»117.
Tutkimusnäytön pohjalta unettomuushäiriön lääkkeettömän hoidon looginen etenemisjärjestys voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen «Lääkehoito, unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) ja niiden yhdistäminen unettomuuden hoidossa»26:
- 1) Ensilinjan hoito: CBT-I yksinään, ellei ole erityistä syytä käyttää lisäksi unta parantavaa lääkehoitoa.
- 2) Akuutin vaiheen vaikea unettomuus, johon liittyy merkittävä päiväaikaisen toimintakyvyn heikkeneminen: Lyhytaikainen yhdistelmä (CBT-I + harkinnan mukaan unilääkkeen lyhytkestoinen määräaikainen käyttö) siten, että sovitaan jo heti hoidon alussa unilääkkeen lopettamisesta pahimpien unettomuusoireiden lieventyessä. CBT-I-hoitoa jatketaan etukäteen sovitusti 2–6 viikon ajan, minkä jälkeen unilääkkeen käyttö lopetetaan asteittain ja CBT-I-hoitoa jatketaan.
  - Tilanne tarkistetaan viimeistään noin kuukauden (2–6 viikkoa) kuluttua, jolloin tehdään jatkosuunnitelma.
  - Poikkeuksena pelkän unilääkkeen käyttö voi olla aiheellista esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin ulkoinen syy (esim. hotellihuoneeseen kuuluva voimakas liikennemelu matkalla ollessa, muu ulkoinen melu tai muu unen saantia ja unessa pysymistä häiritsevä ympäristötekijä) aiheuttaa unettomuusoireita.
- 3) Osittainen vaste CBT-I:hin: harkitaan ensisijaisesti lääkkeetöntä lisähoitoa (stepped care -mallin seuraavaa hoitoporrasta) tai lyhytkestoista lääkehoitoa (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4), mutta ei pysyvää rinnakkaista lääkehoitoa «Morin CM, Edinger JD, Beaulieu-Bonneau S, ym. Effe...»120.
- 4) Pitkäaikainen ylläpitohoito: CBT-I-strategioiden ylläpito. Lääkehoidon perusteita ja mahdollisia ajoittaisia lääkkeidenkäyttöjaksoja tulee harkita aina yksilöllisesti. Tarvittaessa voidaan määrätä lyhyitä, tarkoin rajattuja lääkekuureja, mutta jatkuvaa tai usein toistuvaa unilääkkeiden lyhytaikaistakin käyttöä on syytä välttää, koska se näyttää ylläpitävän unettomuuden jatkumista ja heikentävän pitkän aikavälin ennustetta «Jernelöv S, Blom K, Hentati Isacsson N, ym. Very l...»118.

Muut lääkkeettömät hoidot

Suositus: Jos CBT-I-menetelmistä ei saada riittävää hyötyä, suositellaan unettomuushäiriön hoitoon hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) menetelmiä.

Suositus: Suositellaan lisäämään liikuntaa ja muuta toimintaa, joka lisää päiväaikaista aktiivisuutta.

Unettomuuden hoitovalikoima on laajentunut viime vuosikymmeninä, ja hoitomuotoja yhdistetään usein monikomponenttisiksi kokonaisuuksiksi. Viimeaikaisia laajennuksia ovat olleet niin sanotut kolmannen aallon terapiat, kuten hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT, acceptance and commitment therapy, ACT), joka keskittyy oireiden hyväksyntään ja elämänlaadun parantamiseen «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18.
Vaikka unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) on edelleen vaikuttavin menetelmä «Järnefelt H. Luku 13 Unettomuus 13.50 Unettomuude...»87, HOT voi tarjota vaihtoehdon erityisesti potilaille, jotka eivät hyödy CBT-I:stä tai kokevat sen menetelmät haastaviksi. HOT ei pyri suoraan poistamaan yksittäisiä oireita, vaan auttaa potilasta suhtautumaan niihin hyväksyvästi, mikä voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, kun unettomuus liittyy ylikorostuneeseen pyrkimykseen hallita unta «Hertenstein E, Thiel N, Lüking M, ym. Quality of l...»121.
Tutkimusnäyttö HOT:n vaikuttavuudesta on lisääntynyt «Kasvokkain tai verkossa toteutettu hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) saattaa parantaa unen laatua ja lievittää unettomuusoireita aikuisilla, joilla on unettomuushäiriö tai kliinisesti merkittäviä unettomuusoireita, verrattuna odotuslistaan.»C. HOT vaikuttaa merkittävästi tehokkaammalta keinolta unettomuuden helpottamisessa (ISI-pistemäärän vähentymisen perusteella arvioituna) kuin odotuslistalla oleminen, mutta hieman heikommalta kuin CBT-I «El Rafihi-Ferreira R, Hasan R, Toscanini AC, ym. A...»122. Myös verkkopohjainen HOT-ohjelma vaikuttaa parantavan merkittävästi unen laatua ja kestoa sekä vähentävän masennusoireita «Lappalainen P. ACT for sleep – Internet-delivered ...»123. Yhden pilottitutkimuksen mukaan HOT saattaa vähentää unettomuushäiriöistä kärsivien potilaiden ahdistusoireita enemmän kuin CBT-I «Shin JW, Kim S, Shin YJ, ym. Comparison of Accepta...»124.
Yhteenvetona voidaan todeta, että HOT voi olla tehokas unettomuuden hoidossa, mutta suurempia satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia tarvitaan edelleen «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18.
Liikuntaharjoittelu (erityisesti kohtuukuormitteinen liikunta, kuten reipas kävely) lisää erityisesti keski-ikäisten unettomuudesta kärsivien unen määrää ja parantaa unen laatua «Liikunnan lisääminen todennäköisesti parantaa merkittävästi subjektiivisesti arvioitua ja hieman objektiivisesti arvioitua unen laatua vähän liikkuvilla unettomuushäiriöstä kärsivillä henkilöillä.»B.
- Liikunnan ja erityisesti laihdutuksen vaikutuksesta uniapnean hoidossa on runsaasti näyttöä. Ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24.
- Liikunnan ja unen välisiä yhteyksiä kuvataan lisätietoaineistossa «Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät»17.
Hypnoosin hyödystä unettomuushäiriön hoidossa on vähäistä näyttöä, ja tutkimusten laatu on heikko «Morin CM, Buysse DJ. Management of Insomnia. N Eng...»31, «Perlis ML, Posner D, Riemann D, ym. Insomnia. Lanc...»125.

Aikuisten unettomuushäiriön lääkehoito

Suositus: Harkitse lääkehoitoa, mikäli unettomuus on voimakasoireinen, uhkaa toimintakykyä tai muut hoidot eivät auta riittävästi. Ks. taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4.

Suositus: Ennen lääkehoidon aloittamista, selvitä minkä tyyppisestä unettomuudesta on kyse ja mistä se johtuu.

Suositus: Valitse unilääke unettomuushäiriön oirekuvan mukaan. Huomio kokonaisuus ja yksilölliset tekijät.

Suositus: Lääkehoitoa määrätessä tee tai tarkista aina suunnitelma hoidon kestosta ja huolehdi seurannasta.

Suositus: Unettomuuden lääkehoitoa suunniteltaessa tulee välttää muiden sedatiivisten lääkeaineiden samanaikaista käyttöä tai vähintään arvioida kokonaislääkekuorma ja siihen liittyvien haittavaikutusten riski.

Unilääkkeitä käytettiin Suomessa vuonna 2024 keskimäärin 53,1 annosta tuhatta asukasta kohti. Käyttö on runsasta, vaikka varsinaisten unilääkkeiden käyttö onkin vähentynyt. Ks. Fimean lääkekulutustilasto «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166746»6.
Kelan korvauksia unilääkkeistä saa vuosittain noin 300 000 henkeä. Useat unilääkkeiden pienannospakkaukset eivät sisälly lääkekorvauksen piiriin.
- Lääkehoidon hyödyistä on eniten näyttöä lähinnä tilapäisen ja lyhytkestoisen unettomuuden hoidossa. Pitkäkestoisen unettomuuden hoidon tulisi painottua CBT-I-menetelmien käyttöön. Unilääkkeiden (bentsodiatsepiinit ja niiden johdokset) tiedetään pidentävän mutta myös keventävän unta. Muun muassa kaikki bentsodiatsepiinit vähentävät elimistölle tärkeiden syvän unen ja REM-unen määrää «Principles and practice of sleep medicine. 5. pain...»40, «Sleep disorders medicine. Basic science, technical...»126, ja muitakin merkittäviä haittavaikutuksia on raportoitu «Unilääkkeiden vaikutus unen pituuteen ja nukahtamisen nopeutumiseen»27, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10. Ks. lisätietoaineisto «Unettomuuden lääkehoidon tavallisimpia ongelmia»28.
- Unettomuushäiriön hoidossa käytettyjä lääkeaineryhmiä on tarkasteltu myös laajaan verkostometa-analyysiin perustuen lisätietoaineiston taulukossa «Unilääkkeiden vaikutus unen pituuteen ja nukahtamisen nopeutumiseen»27.
- Haittavaikutuksia liittyy etenkin erittäin lyhytvaikutteisiin (midatsolaami, triatsolaami) ja toisaalta erittäin pitkävaikutteisiin (nitratsepaami, klonatsepaami) bentsodiatsepiineihin. Haittojensa takia midatsolaamin ja triatsolaamin käyttö tulee rajata vain sairaalahoitoon (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4).
Mikäli akuutisti alkaneen vaikea-asteisen unettomuushäiriön hoidossa päätetään käyttää myös lääkehoitoa, tulevat kyseeseen ensisijaisesti bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet (ns. z-lääkkeet), keskipitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit tai unettomuuden hoitoon soveltuvat masennuslääkkeet tai H₁-antihistamiinit (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4). Lopetussuunnitelma tulee aina tehdä. Tilapäisen unettomuuden hoidossa unilääkettä tulisi tavallisesti määrätä enintään 2 viikoksi, minkä jälkeen lääkkeen lopettaminen tulisi tehdä asteittain muutaman päivän aikana vieroitusoireiden välttämiseksi.
Samanaikaiset muut sairaudet ja monilääkitys suurentavat lääkkeiden yhteisvaikutuksen riskiä, jolloin haittavaikutusten todennäköisyys lisääntyy «Wortelboer U, Cohrs S, Rodenbeck A, ym. Tolerabili...»127.
Unilääkkeiden käytön aloittaminen suurentaa riskiä olla selvittämättä unettomuuden syitä. On todettu, että mitä vähemmän aikaa hoitavalla lääkärillä on potilaalle, sitä todennäköisemmin tämä saa unilääkereseptin «Hartman E. The Sleeping Pill. Yale University Pres...»128.
Unilääkkeiden yli 3 kuukautta kestävästä käytöstä on vain yksittäisiä tutkimuksia «http://www.clinicaltrials.gov»7. Tutkimusten puutteen vuoksi yli vuoden kestävän lääkehoidon merkittävistä hyödyistä ei ole näyttöä. Pitkäaikaiskäytön haitoista on sen sijaan useita tutkimuksia (ks. kohta Pitkäkestoisen unettomuushäiriön haitallinen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn «A1»17).
Unilääkkeiden käyttötarve tulee arvioida aika ajoin sen sijaan, että potilaalle vain uusittaisiin unilääkeresepti.
Lääkäri törmää usein tilanteeseen, jossa potilas on käyttänyt unilääkkeitä vuosikausia. Tällaisessa tilanteessa lääkärin tulee keskustella potilaan kanssa lääkehoidon riskeistä ja vaikutuksista yleiseen terveydentilaan sekä autonajokykyyn ja arvioida yhdessä potilaan kanssa, onko lääkehoidon jatkaminen välttämätöntä, millä muulla tavoin potilaan uniongelmaa voitaisiin hoitaa ja mitä potilas itse toivoo tehtävän lääkehoidon suhteen.
Pitkäaikaista unettomuutta hoidettaessa perussairauden lääkitys on keskeinen osa hoitoa. Esimerkiksi vaikeasta ahdistushäiriöstä kärsivien hoidossa saattaa kysymykseen tulla joskus, psykiatria konsultoiden, myös bentsodiatsepiinin pidempiaikainen käyttö unilääkkeenä.
- Yli 60-vuotiaiden unilääkkeen pitkäaikaiskäytön haitat ovat hyötyjä suurempia «Yli 60-vuotiailla bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat hyötyjä suurempia.»A.
Ikääntyneiden hoidossa tulisi välttää jatkuvaa unilääkitystä ja annosten tulee joka tapauksessa olla huomattavasti pienempiä kuin keski-ikäisten hoidossa. Unettomuuden lääkehoidon toimittamiseen annosjakeluna tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaarana on, että alun perin lyhytaikaiseksi tarkoitettu unilääkkeiden käyttäminen jatkuu kuukaudesta toiseen. Tämä koskee erityisesti perinteisiä unilääkkeitä, joista monet ovat riskilääkkeitä ikääntyneille. Toisaalta apteekkisopimuksella ja annosjakelulla voidaan myös ehkäistä lääkkeiden annosten suurenemista. Säännöllistä seurantaa, lääkityksen tarpeen selvitystä ja lääkityksen kokonaisarviota suositellaan.

`Taulukko 4.` Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot
Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkeaineet (ns. Z-lääkkeet)
¹Erityisesti raskauden ja imetyksen aikana unettomuuden hoidossa lääkkeettömät hoitomuodot ovat ensisijaisia. Loppuraskauden käyttö voi johtaa vastasyntyneen lääke- tai vieroitusoireisiin (Z-lääkkeet, bentsodiatsepiinit ja sedatiiviset masennuslääkkeet).
Vihreä: vahvaa näyttöä unettomuuden hoidossa. Pitkään kliinisessä käytössä. Paljon tietoa turvallisuusdesta. Keltainen: näyttöä unettomuuden hoidossa. Suhteessa enemmän rajoituksia ja haittoja. Mahdollisesti vähemmän aikaa kliinisessä käytössä
Vaikutusmekanismi GABA_A-ionikanavien positiivinen allosteerinen modulaatio (sitoutuminen 𝛂_1-/𝛂_5-alayksikköön). Voimistaa GABA:n (gamma-aminovoihappo) inhibitorista vaikutusta. Bentsodiatsepiineihin verrattuna ryhmän lääkeaineilla on spesifimmin sedaatiota aiheuttava vaikutus ja suhteellisesti vähemmän haittoja (myös pienempi kumulaation riski) sekä pienempi riippuvuuden riski.
Soveltuvuus Nopea vaikutuksen alku on hyödyllinen erityisesti nukahtamisvaikeudesta kärsivillä potilailla. Tilapäiseen käyttöön. Lääkeaineryhmäkohtaisia yleisiä huomioita Satunnainen käyttö raskauden aikana mahdollista¹. Ennenaikaisuuden riskiä on epäilty. Ryhmän lääkeaineista tsopikloni suositeltavampi raskauden aikana. Satunnainen käyttö imetyksen¹ aikana mahdollista (lääke otettava iltasyötön jälkeen ja seuraava imetys vasta aamulla). Lyhytaikaisessa käytössä haitat vähäisiä. Varoen hengitystä heikentävissä sairauksissa / hoitamattomassa uniapneassa. Ajoturvallisuutta heikentävä vaikutus huomioitava, erityisesti ikääntyneiden hoidossa.
Lääkeaine	Annostus	Keskeisiä interaktioita
Tsolpideemi (T_1/2: 1,5–3 (tuntia))	Miehet: 10 mg. Naiset, ikääntyneet ja maksan vajaatoimintaa sairastavat (hitaampi metabolia): 5 mg. Enimmäisannos 10 mg Tulee ottaa n. 30 minuuttia ennen nukkumaan-menoa	Kineettiset Useita kliinisesti merkittäviä mm. eräät uudet syöpälääkkeet fluvoksamiini muut CYP-välitteiset (1A2, 2C9, 3A4), mm. eräät epilepsialääkkeet, mikrobilääkkeet ja sienilääkkeet	Dynaamiset Sedatiivit ja muut GABAergiset ja inhiboivat lääkeaineet, alkoholi
Tsolpideemi (T_1/2: 1,5–3 (tuntia))	Huomioitavaa Unissakävelyn riski, voi aiheuttaa sekavuushavahtumisia Nopea vaikutuksen alku ja eliminaatio. Varoaika lääkkeen oton ja autolla ajamisen välillä kuitenkin vähintään 8 tuntia, kun annos otettu ennen puolta yötä. Voi heikentää yli 55-vuotiaiden ajoturvallisuutta vielä 10 tunnin kuluttua.
Tsopikloni (T_1/2: 3–6 (tuntia))	7,5 mg. Ikääntyneet ja heikkokuntoiset: aloitusannos 3,75 mg. Munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavat: 3,75 mg (ks. Huomioitavaa). Tulee ottaa n. 30 minuuttia ennen nukkumaan-menoa	Kineettiset Useita kliinisesti merkittäviä, mm. eräät uudet syöpälääkkeet, eräät sienilääkkeet ja mikrobilääkkeet muut CYP-välitteiset (3A4), mm. eräät epilepsialääkkeet, mikrobilääkkeet ja sienilääkkeet	Dynaamiset Sedatiivit ja muut GABAergiset ja inhiboivat lääkeaineet, alkoholi
Tsopikloni (T_1/2: 3–6 (tuntia))	Huomioitavaa Vaikea maksan vajaatoiminta on vasta-aihe Varoaika lääkkeen oton ja autolla ajamisen välillä vähintään 12 tuntia. Voi aiheuttaa mm. makuhäiriötä ja suun kuivumista Hieman hitaampi vaikutuksen alku ja eliminaatio kuin tsolpideemilla. Psykomotoriset haitat saattavat jatkua yli 12 tuntia lääkkeen ottamisesta erityisesti huonokuntoisilla ja iäkkäillä. Estsopiklonista (suurempi GABA_A-reseptoriaffiniteetti) on vastaavaa näyttöä kuin raseemisesta (ei markkinoilla Suomessa).
Bentsodiatsepiinit
Vaikutusmekanismi GABA_A-ionikanavien positiivinen allosteerinen modulaatio (sitoutuminen betsodiatsepiinireseptoriin). Z-lääkkeisin verrattuna laajemmat inhibitoriset vaikutukset (mm. lihaksia rentouttava, kouristuksia estävä, anksiolyyttinen). Bentsodiatsepiinireseptorit esiintyvät hyvin laajasti keskushermostossa. Pitkä puoliintumisaika voi aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja akkumulaatioriskiä.
Soveltuvuus Nukahtamisvaikeus, johon liittyy levottomuutta ja rauhattomuutta, tai vaikeus pysyä unessa. Tilapäiseen käyttöön. Lääkeaineryhmäkohtaisia yleisiä huomioita Käyttöä raskauden¹ aikanakäyttöä ei suositella. Ryhmän lääkeaineista oksatsepaami suositeltavampi raskauden aikana Voidaan tarvittaessa käyttää imetyksen¹ aikana (annostelu ennen pisintä imetystaukoa). Auttaa nukahtamiseen ja unessa pysymiseen Tematsepaamin vaikutus alkaa nopeammin kuin oksatsepaamin Satunnaisessa käytössä haitat vähäisiä. Säännöllisessä käytössä teho vähenee ja haitat lisääntyvät. Ei suositella hengitystä heikentävissä sairauksissa/ hoitamattomassa uniapneassa Varoenkääntyneille. Suositellaan annoksen pienennystä. Riippuvuuden muodostuminen mahdollista. Huomioitava mahdollinen päiväaikainen uneliaisuus ja tarkkaavaisuuden heikkeneminen
Lääkeaine	Annostus	Keskeisiä interaktioita
Tematsepaami (T_1/2: 5–20 (tuntia))	10 (–20) mg maksimi 40 mg Tulee ottaa n. 15–30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa	Kineettiset Klotsapiini	Dynaamiset Sedatiivit ja muut GABAergiset ja inhiboivat lääkeaineet, alkoholi
Tematsepaami (T_1/2: 5–20 (tuntia))	Huomioitavaa Voi aiheuttaa mm. tunne-elämän latistumista, sekavuutta, päiväaikaista uneliaisuutta ja tarkkaavaisuuden vähenemistä. Eliminaatio: glukuronidikonjugaatio, munuaiset Vaikea maksasairaus: bentsodiatsepiineista tematsepaamin farmakokinetiikkaan vaikea maksan vajaatoiminta vaikuttaa vähiten, mutta potilaat ovat herkkiä keskushermostovaikutuksille ja enkefalopatiariski on kasvanut.
Oksatsepaami (T_1/2: 20–48 (tuntia))	7,5–15 mg maksimi 45 mg Tulee ottaa n. 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa	Kineettiset Klotsapiini Fenytoiini Primidoni Fenobarbitaali	Dynaamiset Sedatiivit ja muut GABAergiset ja inhiboivat lääkeaineet, alkoholi
Oksatsepaami (T_1/2: 20–48 (tuntia))	Huomioitavaa Vaikutus alkaa tematsepaamia hitaammin. Myös eliminaatio hitaampaa. Eliminaatio: glukuronidikonjugaatio, munuaiset
Kaikki bentsodiatsepiinit ovat väsyttäviä. Ryhmän lääkeaineista unettomuus virallisena käyttöaiheena lisäksi diatsepaamilla, nitratsepaamilla, midatsolaamilla ja triatsolaamilla. Diatsepaamia ja nitratsepaamia tulee käyttää ainoastaan erityistilanteissa (ks. «Tietyissä potilasryhmissä esiintyvän unettomuushäiriön lääkehoito»`29`). Ultranopeavaikutteisten midatsolaamin ja triatsolaamin käyttö tulee rajata avohoidon ulkopuolelle.
Sedatiiviset depressiolääkkeet
Vaikutusmekanismi Sedatiivinen vaikutus välittyy lähinnä sentraalisten H₁-histamiinireseptorien eston kautta. H₁ reseptorin estovaikutus ilmenee jo hyvin pienillä pitoisuuksilla ja sedatiivinen vaikutus häviää annosta suurentaessa monoamiinijärjestelmien aktivoituessa. Unettomuuden hoidossa tulee käyttää pieniä annoksia (ex tempore valmisteita).
Soveltuvuus Kroonisen unettomuuden lyhytaikainen hoito. Auttaa unessa pysymiseen.
Lääkeaine	Annostus	Keskeisiä interaktioita
Doksepiini (T_1/2: 8–30 (tuntia))	1–6 mg Maksasairaat ja ikääntyneet: aloitusannos enintään 3 mg ks. Huomioitavaa Tulee ottaa viimeistään n. 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa	Kineettiset (ks. Huomioitavaa) Useita kliinisesti merkittäviä, mm. lukuisia CYP-välitteisiä (1A2, 2C9, 2C19, 2D6, 3A4), mm. karbamatsepiini, terbinafiini, bupropioni, duloksetiini, paroksetiini	Dynaamiset Moklobemidi Sedatiivit ja alkoholi Lukuisia muita, mm. muut histaminergiset (sentraaliset), serotonergiset, antikolinergiset
Doksepiini (T_1/2: 8–30 (tuntia))	Huomioitavaa Käyttöä raskauden¹ aikana ei suositella. Imetys¹ on vasta-aihe Pieniannoksista (1, 3 ja 5 mg) saa ex tempore -valmisteena (Huom! Ex tempore -reseptiä ei tarvita). Unettomuuden hoidossa käytetyillä annoksilla (< 10 mg) annoksella vain vähän haittoja ja hyvin pieni riippuvuusriski Suositellaan otettavaksi tyhjään mahaan (nopeampi vaikutuksen alku ja vähemmän päiväaikaisia haittoja) Alle 10 mg:n annoksilla ei yleensä tarvetta annosmuutoksiin poikkeavassa CYP2C19/2D6 metaboliassa. Erittäin nopeilla (UM) CYP2D6-metaboloijilla suositellaan välttämään käyttöä ja normaalia hitaammilla tai hitailla (IM, PM) CYP2D6-metaboloijilla huomioitava lisääntynyt haittavaikutusriski. Yli 10 mg:n annoksella lääkeaineen vaikutukset muuttuvat ja haitat lisääntyvät selvästi (mm. Na+ tasapaino, ortostatismi, ummetus, antikolinergiset- ja sydänvaikutukset) Alle 50 mg:n annoksilla ei todennäköisesti vaikutusta QT-aikaan
Ryhmän lääkeaineista mirtatsapiinia, agomelatiinia, tratsodonia ja trimipramiinia voidaan käyttää tiettyjen potilasryhmien unettomuuden hoidossa (ks. «Tietyissä potilasryhmissä esiintyvän unettomuushäiriön lääkehoito»`29`).
Melatoniini
Vaikutusmekanismi Melatoniini (pimeähormoni) on käpyrauhasen (pineal gland) erittämä hormoni, joka osallistuu keskeisesti uni-valve rytmin säätelyyn. Melatoniinin vaikutukset välittyvät MT₁ ja MT₂melatoniinireseptorien (lähinnä inhibitorisia) välityksellä. Oikeaan aikaan otettuna melatoniini auttaa normalisoimaan univalverytmiä.
Soveltuvuus Unettomuuden (ja aikaerorasituksen) hoitoon. Soveltuu harkinnan mukaan myös pitkäaikaiskäyttöön. Lääkeaineryhmäkohtaisia yleisiä huomioita Käyttöä raskauden¹ aikana ei suositella, vaikka riskien oletetaan olevan pieniä. Tiedot mahdollisista haitoista vähäisiä. Käyttöä imetyksen¹ aikana ei suositella, vaikka riskien oletetaan olevan pieniä. Saattaa suurentaavarfariinia käyttävien INR-arvoa. Tupakointi ei vaikuta elimistön omaan melatoniinin tuotantoon, mutta pienentää (60–70 %) lääkkeenä tai lisäravintona (ravintolisänä) otetun melatoniinin pitoisuutta Nykyinen tutkimusnäyttö viittaa, ettei käytöllä ole haitallisia vaikutuksia glukoositasapainoon.
Lääkeaine	Annostus	Keskeisiä interaktioita
Melatoniini (pitkävaikutteinen (depot)) (T_1/2: 3,5–4 (tuntia))	Yleensä 2 mg Tulee ottaa aina samaan aikaan illalla, viimeistään klo 22 (yleensä klo 19–22)	Kineettiset Useita kliinisesti merkittäviä, mm. yhteiskäyttöä fluvoksamiinin kanssa vältettävä. Muita mm. simetidiini, estrogeeni, tupakointi ja muut CYP-välitteiset (1A1, 1A2, 1B1, 2C19)	Dynaamiset Varfariini
	Huomioitavaa Virallinen käyttöaihe 55-vuotta täyttäneiden unettomuuden lyhytaikainen hoito. Lisäksi sellaisten 2–18-vuotiaiden unettomuuden hoito, joilla autismikirjon häiriö tai Smith-Magenisin oireyhtymä. Auttaa unessa pysymiseen Vaikutuksen huippu on 3 tunnin kuluttua annostelusta, jos otetaan ruokailun jälkeen (suositus), 45 minuuttia ilman ruokaa
Lyhytvaikutteisella melatoniinilla (0,5–6 mg, ilta-annos) ei liene kliinisesti merkittävää tehoa aikuisten unettomuushäiriön hoidossa. Tasokkaita tutkimuksia on kuitenkin tehty varsin vähän. Melatoniinia sisältäviä ravintolisiä on runsaasti markkinoilla. On tärkeää selvittää, onko potilaalla jo käytössään melatoniinia sisältäviä valmisteita.
Oreksiinireseptoriantagonistit
Vaikutusmekanismi Sentraalisten oreksiinireseptorien (OX₁/OX₂) esto (ns. DORA lääke). Oreksiiniantagonistit eivät lamaa keskushermostoa suoraan, vaan vaikuttavat spesifisti vireystilaa säätelevään oreksiinijärjestelmään.
Soveltuvuus Vähintään 3 kuukautta kestänyt ja merkittävästi päiväaikaista toimintakykyä haittaava unettomuus. Auttaa nukahtamisessa ja unessa pysymisessä.
Lääkeaine	Annostus	Keskeisiä interaktioita
Daridoreksantti (T_1/2: 6–10 (tuntia))	50 mg Keskivaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavat: 25 mg Tulee ottaa 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoaikaa.	Kineettiset Erittäin monta kliinisesti merkittävää, mm. erytromysiini, siprofloksasiini, siklosporiini, greippimehu, karbamatsepiini sekä muita CYP3A4 välitteisiä	Dynaamiset Sedatiivit ja alkoholi
Daridoreksantti (T_1/2: 6–10 (tuntia))	Huomioitavaa Tietoa raskauden¹ ja imetyksen¹ aikaisista vaikutuksista vähän. Eritys äidinmaitoon nykytiedon valossa hyvin vähäistä. Raskas iltapala voi hidastaa vaikutuksen alkamista. Lääkkeen voi ottaa, kun heräämiseen on vähintään 7 tuntia. Narkolepsia on vasta-aihe Mahdollisten interaktioiden tarkistaminen erityisen tärkeää! Samanaikainen käyttö voimakkaiden CYP3A4:n estäjien kanssa (mm. verapamiili, klaritromysiini, ketokonatsoli, vorikonatsoli, itrakonatsoli, posakonatsoli) on vasta-aihe. Haittana päänsärky ja uneliaisuus, kuvattu myös unihalvauksia ja hypnagogisia hallusinaatioita. Ei suositella vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastaville Kallis.
Ryhmän lääkeaineita on runsaasti kliinisissä tutkimuksissa (mm. suvoreksantti, lemboreksantti), joita mahdollisesti tulee Suomen markkinoille.

Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet (ns. z-lääkkeet)

Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet (tsopikloni ja tsolpideemi ovat tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4), «Compared to placebo benzodiazepine receptor agonists zolpidem and zopiclone probably reduce insomnia symptoms during short-term use (<4 weeks) among the working-age population with insomnia disorder.»B.
Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet voimistavat GABA_A-reseptorisignalointia, mutta niiden vaikutus kohdistuu selektiivisemmin vain alayksikkökoostumukseltaan tietynlaisiin reseptoreihin (erityisesti α1). Myös niiden vaikutus voidaan kumota flumatseniililla.
Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet eivät muuta unen rakennetta yhtä paljon kuin bentsodiatsepiinit «Dündar Y, Dodd S, Strobl J, ym. Comparative effica...»129, «Dündar Y, Boland A, Strobl J, ym. Newer hypnotic d...»130. Niiden haittavaikutukset ovat pääosin samanlaisia kuin bentsodiatsepiinien.
Etenkin tsopikloni (7,5 mg) näyttää heikentävän autonajokykyä vielä 10–12 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Yli 60-vuotiailla myös tsolpideemi (10 mg) voi heikentää ajokykyä samassa määrin kuin tsopikloni vielä 10 tunnin kuluttua «Kaikki Suomessa markkinoilla olevat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia.»A.
Tsolpideemin käyttöön voi liittyä unissakävelyä. Jopa automaattista toimintaa, kuten autolla ajamista nukkuessa, on käytön yhteydessä kuvattu «Pressman MR. Sleep driving: sleepwalking variant o...»131.
Tsolpideemin enimmäisannos yhden yön aikana on tavallisesti 10 mg, mutta ikääntyneillä ja heikentyneestä maksan toiminnasta kärsivillä 5 mg. Tsolpideemin ottamisen ja autolla ajamisen sekä vaarallisten laitteiden käyttämisen välisen ajan tulee Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan olla vähintään 8 tuntia «European Medicines Agency. CMDh endorses new advic...»132.
Tsolpideemin on todettu vaikuttavan naisilla voimakkaammin kuin miehillä, koska se poistuu naisten elimistöstä hitaammin. Yhdysvalloissa paikallinen lääkeviranomainen (FDA) on esittänyt naisten kerta-annoksen vahvuuden puolittamista 10 mg:sta 5 mg:aan vuonna 2013 «Farkas RH, Unger EF, Temple R. Zolpidem and drivin...»133. Suomessakin olisi hyvä saada lääkeviranomaisten kannanotto molempien sukupuolten suositusannoksiin.
Potilaalle ei tule määrätä samanaikaisesti bentsodiatsepiinia ja bentsodiatsepiinien kaltaisia lääkkeitä. Muutenkin tulee välttää useiden eri unilääkkeiden samanaikaista käyttöä.

Bentsodiatsepiinit

Suositus: Akuutin ja tilapäisen unettomuuden hoidossa mahdollisesti aloitetun bentsodiatsepiinilääkityksen keston tulisi olla alle 2 viikkoa ja lyhytkestoisenkin unettomuushäiriön hoidossa enintään 4 viikkoa.

Suositus: Jos bentsodiatsepiinilääkitys on kestänyt yli 1–2 viikkoa, harkitse lääkityksen lopettamista asteittain.

Suomen lääketilaston mukaan unilääkkeiksi (ATC-luokka N05C) luokiteltavia bentsodiatsepiineja ovat nitratsepaami, tematsepaami, triatsolaami, midatsolaami ja remimatsolaami. Muut bentsodiatsepiinit klonatsepaamia lukuun ottamatta luokitellaan lääketilastossa luokkaan Neuroosilääkkeet ja rauhoittavat aineet (N05B). Näistä unilääkkeenä käytetään lähinnä oksatsepaamia «Bentsodiatsepiinien käyttö unettomuuden hoidossa»30.
Pitkävaikutteinen klonatsepaami luokitellaan epilepsialääkkeeksi (N03A).
Bentsodiatsepiinit voimistavat GABA_A-reseptorisignalointia, ja niiden vaikutus voidaan kumota flumatseniililla.
Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyy runsaasti haittoja, vaikka niillä onkin nukahtamisviivettä todennäköisesti lyhentävä ja yöunta pidentävä vaikutus «Bentsodiatsepiinit todennäköisesti lievittävät unettomuusoireita akuuttihoidossa (≤ 4 viikkoa) lumelääkkeeseen verrattuna.»B. Niiden haitat saattavat ylittää niiden yöunta pidentävän vaikutuksen hyödyt aikuisten pitkäaikaista unettomuutta hoidettaessa. Ks. myös lisätietoa «Bentsodiatsepiinien käyttö unettomuuden hoidossa»30.
Kaikki bentsodiatsepiinit ovat sedatiivisia ja ahdistuneisuutta lievittäviä (anksiolyyttisiä). Ne vähentävät syvän N3-unen (S3- ja S4-uni) ja REM-unen määrää ja lisäävät kevyttä N2-unta (S2-uni) «Chokroverty S. Sleep disorders medicine: basic sci...»134, «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10.
Bentsodiatsepiinit myös vähentävät poikkijuovaisten lihaksien lihasjänteyttä, heikentävät muistia, aiheuttavat voimakkaan sedaation yhdessä alkoholin kanssa ja estävät kouristuksia. Ne voivat myös lamata hengitystä (keuhko- ja lihassairaudet ym.)
Kaikki bentsodiatsepiinit heikentävät suorituskykyä ja suurentavat onnettomuusriskiä.
Bentsodiatsepiinien käyttäjä ei itse välttämättä havaitse psykomotorisen toimintakykynsä heikkenemistä.
Pitkäaikaisen bentsodiatsepiinien käytön hyödyistä unettomuuden hoidossa ei ole selvää näyttöä. Tuoreen ikääntyneitä koskevan tutkimuksen mukaan pitkäaikaisesti bentsodiatsepiineja tai niiden kaltaisia lääkkeitä (z-lääkkeet) käyttäneet nukkuivat huonommin kuin terveydentilaltaan vastaavat henkilöt, jotka eivät käyttäneet mitään unilääkettä «Bourgeois J, Elseviers MM, Van Bortel L, ym. Sleep...»135.
Pitkäaikaisen bentsodiatsepiinien käytön on ikääntyneillä todettu liittyvän kaatumistapaturmiin «Hartikainen S, Lönnroos E, Louhivuori K. Medicatio...»136.
Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksia saattaa esiintyä enemmän, mutta bentsodiatsepiinien ja muistisairauksien riskin suurenemisen välisen assosiaation ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää tutkimuksia «Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksia saattaa esiintyä enemmän, mutta bentsodiatsepiinien ja muistisairauksien riskin kasvun välisen assosiaation ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää eteneviä tutkimuksia.»C.
Diatsepaamilla on pitkä puoliintumisaika, ja ikääntymisen myötä se vielä pitenee huomattavasti. Diatsepaamilla on monia aktiivisia metaboliitteja.
Pitkävaikutteiset bentsodiatsepaamijohdokset (klonatsepaami, nitratsepaami, diatsepaami) saattavat aiheuttaa käytön jälkeisenä päivänä sedaatiota.
Erittäin lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien (midatsolaami, triatsolaami, remimatsolaami) käyttöön liittyy rebound-oireita (oireiden palaaminen voimistuneina) ja suurentunut riippuvuusriski, joten niiden käyttö tulee rajata vain erityistilanteisiin ja sairaalahoitoon.
Bentsodiatsepiinit ja bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet heikentävät kognitiivisen käyttäytymisterapian tulosten pysyvyyttä «Riedel BW, Lichstein KL. Objective sleep measures ...»137.

Muut lääkkeet

Unilääketarkoituksessa käytettävät masennuslääkkeet

Sedatiivinen masennuslääke doksepiini on pienellä annoksella (1–6 mg kerta-annoksena iltaisin) tehokas unettomuushäiriön hoidossa (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4).
Näyttö muiden sedatiivisten masennuslääkkeiden (amitriptyliini, mirtatsapiini, tratsodoni, trimipramiini) tehokkuudesta on heikkoa, tai niiden käyttöön liittyy siinä määrin haittoja, ettei niitä suositeta ensi- sijaiseen käyttöön «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18, «Sateia MJ, Buysse DJ, Krystal AD, ym. Clinical Pra...»138, «Unilääkkeiden vaikutus unen pituuteen ja nukahtamisen nopeutumiseen»27, (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4), «Mirtazapine 7.5 to 15 mg may be effective in treatment of insomnia disorder in adults and elderly patients (18 to 85y) for 6 weeks of treatment and the effect is at least moderate.»C, «Amitriptyliinin 75 mg:n ilta-annos todennäköisesti vähentää syvää ja REM-unta ja lisää seuraavan päivän uneliaisuutta terveillä henkilöillä, joilla ei ole unettomuushäiriötä.»B.
Unettomuuden hoidossa annosten tulee olla huomattavasti pienempiä kuin masennuksen hoidossa. Pieniä annoksia käytettäessä lääkkeen vaikutus välittyy lähinnä histamiinireseptorien estovaikutuksen kautta. Annosten suurentaminen saattaa heikentää lääkkeen unta antavaa vaikutusta.
Esimerkiksi erittäin pieni annos doksepiinia (1–6 mg) on tehokas lääke työikäisten aikuisten ja myös yli 65-vuotiaiden unettomuuden hoidossa «Doksepiini pieninä annoksina (1–6 mg) parantaa yöunen pituutta ja unen laatua ja lyhentää nukahtamisviivettä iäkkäiden unettomuushäiriön hoidossa.»A, «Pieni annos doksepiinia (1 mg, 3 mg ja 6 mg) on tehokas lääke yli kolme kuukautta kestäneen unettomuushäiriön hoidossa.»A.
- Jo 1 mg:n annos doksepiinia saattaa parantaa yli 65-vuotiaiden yöunta.
Doksepiini toimii alle 10 mg:n annoksina (1–6 mg) varsin selektiivisenä H₁-antagonistina «Weber J, Siddiqui MA, Wagstaff AJ, ym. Low-dose do...»139.
Erittäin pieniä annoksia (esim. doksepiini 1–6 mg) käytettäessä myös haittavaikutukset ovat H₁-selektiivisyyden vuoksi vähäisiä, mutta annoksia suurennettaessa haittavaikutusten (erityisesti levottomien jalkojen paheneminen ja antikolinergiset vaikutukset, kuten suun kuivuminen, huimaus, muistihäiriöt, silmänpaineen nousu ja sydämen rytmihäiriöt) mahdollisuus lisääntyy.
Doksepiini on tehokkaampi unen ylläpidon parantamisessa kuin nukahtamisviiveen lyhentämisessä «Hong JSW, Atkinson LZ, Al-Juffali N, ym. Gabapenti...»158, «Pieni annos doksepiinia (1 mg, 3 mg ja 6 mg) on tehokas lääke yli kolme kuukautta kestäneen unettomuushäiriön hoidossa.»A.
Doksepiinia on tutkittu kaksoissokkotutkimuksin lähinnä pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa, mutta käytännön kokemuksen perusteella sitä voidaan käyttää myös tilapäisen unettomuuden hoidossa yhtenä tai muutamana yönä. Pieniannoksista doksepiinia saa ex tempore -valmisteena esimerkiksi 1 mg:n, 3 mg:n ja 5 mg:n tabletteina.
Pienten doksepiini- (1–6 mg) ja myös pienten mirtatsapiiniannosten (3,75–7,5 mg) antikolinerginen vaikutus on hyvin vähäinen, eikä sillä ole kliinistä merkitystä «Chew ML, Mulsant BH, Pollock BG, ym. Anticholinerg...»140, «Vande Griend JP, Anderson SL. Histamine-1 receptor...»141, «Karsten J, Hagenauw LA, Kamphuis J, ym. Low doses ...»142.
Näyttö mirtatsapiinin (7,5–15 mg) tehosta unettomuushäiriön hoidossa on heikkoa «Mirtazapine 7.5 to 15 mg may be effective in treatment of insomnia disorder in adults and elderly patients (18 to 85y) for 6 weeks of treatment and the effect is at least moderate.»C.
Suomessa masennuksen hoidossa käytettävän mirtatsapiinin pienin tablettivahvuus on 15 mg, mutta unettomuuden hoitoon on Suomessa saatavilla myös esimerkiksi 1 mg:n ja 4,5 mg:n ex tempore -valmisteet.
Unettomuuden hoito ei ole mirtatsapiinin virallinen käyttöaihe, joten kyseessä on poikkeuskäyttö (off label) eli myyntiluvasta poikkeava käyttö (Sic!).
Vaikka julkaistuja laadukkaita sokkoutettuja tutkimuksia pienten alle 7,5 mg:n mirtatsapiiniannosten käytöstä unettomuuden hoidossa ei ole, on pienten annosten (1–7,5 mg) käytöstä etenkin ikääntyneiden unettomuuden hoidossa Suomessa runsaasti käytännön kokemusta.
Mirtatsapiinin käyttö masennuksen hoidossa saattaa lisätä itsemurhariskiä «Kamp CB, Petersen JJ, Faltermeier P, ym. The risks...»143. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että alle 7,5 mg:n mirtatsapiininannosten käyttö unettomuushäiriön hoidossa lisäisi itsemurhariskiä. Itsemurhariskin lisääntymisen mahdollisuus on kuitenkin huomioitava määrättäessä mirtatsapiinia unettomuushäiriön hoitoon «Lavigne JE, Hur K, Gibbons JB, ym. Associations be...»144 ja potilaita on seurattava tarkoin. Mirtatsapiinia ei tule määrätä potilaille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia.
- Mirtatsapiini voi lihottaa pieninäkin annoksina. Ikääntyneitä hoidettaessa siitä ei ole toisaalta välttämättä haittaa. Seuraavan päivän haitat (mm. väsymys) usein lisääntyvät annoksen suurentuessa. Pieni, enintään 7,5 mg:n annos mirtatsapiinia ei kuitenkaan väistämättä aina vaikuta haitallisesti autolla ajamiseen «Iwamoto K, Kawano N, Sasada K, ym. Effects of low-...»145.
- Sedatiivinen amitriptyliini on voimakkaasti antikolinerginen «Chew ML, Mulsant BH, Pollock BG, ym. Anticholinerg...»140, mikä rajoittaa sen käyttöä etenkin ikääntyneiden hoidossa. Amitriptyliinistä ei myöskään ole satunnaistettuja unettomuustutkimuksia, eikä sitä voida suositella pitkäaikaiseen unettomuushäiriön hoitoon.
Masennus tulisi tunnistaa ja hoitaa asianmukaisesti. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»146. Masennuksen hoidossa käytettävät lääkeannokset ovat selvästi suurempia kuin unettomuuden hoidossa käytettävät annokset.
Unettomuuteen liittyvä ahdistuneisuus korjaantuu yleensä unettomuuden korjaantuessa. Joskus unettomuuteen liittyvä ahdistuneisuus on niin voimakasta, että se on hoidettava ennen kuin unettomuuden lääkkeettömistä menetelmistä saadaan riittävää apua. Unettomuudesta erillään oleva ahdistuneisuus komorbiditeettina tulee hoitaa tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa psykiatria konsultoiden (ks. Käypä hoito -suositus Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt»6, «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»108).

Unilääketarkoituksessa käytettävät psykoosilääkkeet

Suositus: Psykoosilääkkeitä ei tule käyttää unettomuushäiriön hoidossa ilman samanaikaista psykiatrista syytä.

Psykoosilääkkeet tulevat kyseeseen unettomuuden hoidossa vain erityistapauksissa. Ensisijaisesti niitä tulisi käyttää unilääkkeenä virallisten käyttöaiheiden mukaisissa sairauksissa, kuten psykooseissa ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
- Psykoosilääkkeiden suotuisa vaikutus unen rakenteeseen selittyy pääasiassa lääkkeiden H₁-reseptorien estovaikutuksilla.
- Psykoosilääkkeistä unettomuushäiriön hoidossa on hyvin vähän näyttöön perustuvan lääketieteen kriteerit täyttäviä tutkimuksia. Unettomuushäiriön hoidossa käytetyin psykoosilääke on ketiapiini, vaikka siitä ei unettomuushäiriön hoidossa ole lainkaan tutkimusnäyttöä. Olantsapiinista ja risperidonista on vain yksittäinen tutkimus «Khazaie H, Rezaie L, Darvishi F, ym. Treatment of ...»147. Siinä tutkittiin pienellä potilasmäärällä paradoksaalista unettomuutta ilman lumevertailua, joten luotettava näyttö asiasta puuttuu.
- Psykoosilääkkeiden vaikutusta pitkäkestoisen unettomuushäiriönhoidossa ei ole tutkittu, eikä niitä mahdollisten haittavaikutustensa takia voida varauksetta suositella pitkäaikaiseen unettomuushäiriön hoitoon «Buscemi NV, B. Friesen, C. ym. Manifestations and ...»148, «Ketiapiini 25–75 mg saattaa lievittää unettomuusoireita lyhytkestoisessa hoidossa ja vaikuttaa unen rakenteeseen pidentämällä unen kestoa, mutta se lisää lähinnä kevyttä unta ja luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Useat psykoosilääkkeet voivat pidentää QT-aikaa, minkä takia varsinkin useita eri lääkkeitä käyttävien EKG:tä on suositeltavaa seurata.
- Kaikki psykoosilääkkeet voivat laskea verenpainetta ja aiheuttaa ortostatismia (alfa-adrenerginen salpaus), minkä takia on aiheellista seurata verenpainetta ja harkita ortostaattisia mittauksia. Verenpainevaikutukset korostuvat ikääntyneillä.
- Erityisesti vanhojen psykoosilääkkeiden (vanhojen neuroleptien) käytön yhteydessä tulee huomioida niiden mahdollisuus aiheuttaa jopa palautumattomia liikehäiriöitä (esim. tardiivi dyskinesia, sekundaarinen parkinsonismi).
- Useimmat psykoosilääkkeet (mukaan lukien ketiapiini) voivat aiheuttaa merkittävääkin painonnousua jo pieniä annoksia käytettäessä «Cates ME, Jackson CW, Feldman JM, ym. Metabolic co...»149, «Williams SG, Alinejad NA, Williams JA, ym. Statist...»150.
- Psykoosilääkkeet suurentavat veren lipidi- ja glukoosiarvoja myös pieniä annoksia käytettäessä «Sonim P, Ferreira RM, Lourenço I, ym. Metabolic Ad...»151.
Psykoottisten potilaiden unettomuuden hoito saattaa unettomuuden lievittymisen lisäksi vähentää myös psykoottisia oireita, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon yhdistetty kasvokkain toteutettu unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa lievittää tehokkaasti psykoosisairauden kanssa samanaikaisesti ilmeneviä kliinisesti merkittäviä unettomuusoireita verrattuna pelkkään tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon.»C.
- Ketiapiinilla saattaa olla tehoa Parkinsonin taudin yhteydessä esiintyvän unettomuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Ketiapiini 25–75 mg saattaa lievittää unettomuusoireita lyhytkestoisessa hoidossa ja vaikuttaa unen rakenteeseen pidentämällä unen kestoa, mutta se lisää lähinnä kevyttä unta ja luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Ennen psykoosilääkkeen määräämistä Parkinson-potilaalle on aiheellista konsultoida neurologia, koska dopamiiniantagonistien käyttö ei normaalisti ole suositeltavaa, jos potilaalla on dopamiinin puutetta.

Melatoniini

Melatoniini on elimistön oma pimeähormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä ja unta. Se on keskeinen osa elimistön sisäistä kelloa, ja sen eritys tyypillisesti voimistuu illalla, mikä valmistaa kehoa uneen.
Melatoniinia on tutkittu unettomuushäiriön hoidossa melko runsaasti.
- Pitkävaikutteinen melatoniini on tehokas erityisesti yli 55-vuotiaiden pitkäaikaisen unettomuushäiriön hoidossa «Pitkäaikaisen unettomuushäiriön hoidossa pitkävaikutteinen melatoniini keskimäärin annoksella 2 mg säännöllisesti iltaisin 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa 3 viikon ajan lyhentää hieman aikuisten nukahtamisviivettä ja parantaa hieman 55 vuotta täyttäneiden unen tehokkuutta. Nukahtamisviiveen lyheneminen on melatoniinin vaikutuksesta suurempaa, jos unettomuusoireiden taustalla on viivästynyt uni-valvejakso.»A.
- Pitkävaikutteinen melatoniini todennäköisesti parantaa ikääntyneiden unen laatua ja aamuvireyttä elimistön omasta melatoniinin erityksestä riippumatta «Pitkävaikutteinen melatoniini todennäköisesti parantaa kliinisesti merkittävästi unen laatua ja unessa pysymistä sekä lyhentää nukahtamisviivettä lumelääkkeeseen verrattuna yli 55-vuotiailla, joilla on unettomuushäiriö.»B.
- Pitkävaikutteinen melatoniini tulisi ottaa yleensä klo 19–22 «Lewy AJ, Rough JN, Songer JB, ym. The phase shift ...»152, «Melatoniini ja uni»31.
- Melatoniini ei ole tehokas vuorotyöstä johtuvien unettomuushäiriöiden «Melatoniini ei ole tehokas vuorotyöunihäiriön hoitoon.»A eikä perussairaudesta johtuvien unettomuushäiriöiden hoidossa «Melatoniini ei ole tehokas aikuisten oheissairaudesta johtuvan unettomuushäiriön hoidossa.»A. Ks. myös Vältä viisaasti -suositus «Melatoniini vuorotyöstä tai perussairaudesta johtuvan unettomuuden hoidossa»32.
- Lyhytvaikutteisesta melatoniinista ei liene kliinisesti merkittävää hyötyä aikuisten unettomuushäiriön hoidossa «Lyhytvaikutteisen melatoniinin tehosta ei liene hyötyä aikuisten unettomuushäiriön hoidossa.»C. Tavallisin melatoniinin aiheuttama haittavaikutus on päänsärky. Lyhytaikaisessa käytössä melatoniinin ei tiedetä aiheuttavan kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia, mutta varfariinia käyttävien potilaiden tulee noudattaa varovaisuutta melatoniinin käytössä, sillä melatoniini saattaa suurentaa INR-arvoa. Yhden vuoden kestoisessa avoimessa tutkimuksessa pitkäkestoinen melatoniini on ollut hyvin siedetty 20–80-vuotiailla unettomilla «Lemoine P, Garfinkel D, Laudon M, ym. Prolonged-re...»153. Lapsilla ja nuorilla melatoniinin pitkäaikaisvaikutuksia on selvitelty hyvin vähän, ja tavanomaisesti kehittyneiden lasten yöheräilynä ilmenevän kroonisen unettomuushäiriön hoitoon pitkävaikutteisella melatoniinilla tulee suhtautua varauksellisesti, koska pitkävaikutteista melatoniinia on tutkittu ainoastaan autistisilla lapsilla. Tavanomaisesti kehittyneiden lasten ja nuorten melatoniinin käytöstä on kansainvälisten unitutkijoiden kesken laadittu suositus, jossa otetaan kantaa melatoniinin käyttöaiheisiin, valmisteen valintaan, annostukseen eri ikäisillä lapsilla ja käydään läpi haittavaikutukset «Kansainvälisen lasten unitutkimusyhdistyksen ohjeistus tavanomaisesti kehittyvien lasten ja nuorten melatoniinin käytöstä»33.
- Suomessa alle 2 mg:n melatoniinivalmisteet ovat ravintolisiä ja vähintään 2 mg:n valmisteet lääkevalmisteita. Ravintolisille ja lääkevalmisteille asetetut vaatimukset ovat keskenään erilaisia, ja valmisteiden puhtaudesta säädetään eri lainsäädännöillä. Lääkkeiden laadunvarmistus on tiukempaa ja sisältää pakollista ennakkovalvontaa ja jatkuvaa viranomaisseurantaa, kun taas ravintolisien valvonta perustuu pitkälti valmistajan omaan vastuuseen ja jälkikäteiseen elintarvikevalvontaan.
- Melatoniini saattaa pahentaa levottomat jalat -oireita «Levottomat jalat ja uni»7, «Michaud M, Dumont M, Selmaoui B, Paquet J, Fantini...»154.

Oreksiinireseptoriantagonistit

Oreksiini A ja B ovat hypotalamuksessa erittyviä neuropeptidejä, jotka vaikuttavat oreksiinireseptoreihin (OXA ja OXB) valvetilan edistämiseksi.
Oreksiinireseptoriantagonistit toimivat endogeenisten oreksiinien vastavaikuttajina ja vähentävät painetta pysyä valveilla.
Daridoreksantti on niin sanottu DORA-lääke (dual orexin receptor antagonist), jonka Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt vähintään 3 kuukautta kestäneen ja merkittävästi päiväaikaista toimintakykyä haittaavan aikuisten unettomuushäiriön hoitoon.
Daridoreksantti ilmeisesti nopeuttaa nukahtamista, vähentää yöllistä heräilyä ja pidentää koettua nukkumisaikaa yhden kuukauden ajan 25 mg:n ja 50 mg:n annoksella ja kolmen kuukauden ajan 25 mg:n annoksella «Daridorexant probably reduces wake after sleep onset (WASO), latency of persistent sleep (LPS), and increases subjective sleep time (sTST) after one month of use with doses 25 mg and 50mg and three months use with 25 mg dose in adult patients with insomnia.»B.
Pitkäkestoisen unettomuushäiriön hoidossa daridoreksantti saattaa pidentää koettua nukkumisaikaa ja vähentää unettomuuden aiheuttamia päiväaikaisia haittoja vuoden ajan «Daridorexant may increase subjective sleep time (sTST) by 5.3 to 20.»C.
Lääkkeen valmistaja suosittelee tutkimuksiin perustuen, että daridoreksanttihoito aloitetaan 50 mg:n annoksella ja jos hoitoa jatketaan, annosta pienennetään, mikäli mahdollista, 25 mg:aan «European Comission (European Medical Agenc). Valm...»155.
Narkolepsia on daridoreksantin ehdoton vasta-aihe.

Gabapentiini ja pregabaliini

Unettomuuden hoito ei ole gabapentinoidien eli niin sanottujen alfa-2-delta-ligandien (gabapentiini ja pregabaliini) virallinen käyttöaihe.
Gabapentiini on levottomat jalat -oireyhtymän hoidossa ensisijaislääke «Levottomat jalat ja uni»7.
- Gabapentiinin vaikutukset unen rakenteeseen ovat samanlaisia kuin pregabliinin, mutta gabapentiinin käyttöön liittyy vähemmän haittoja «Joukanen S. Pregabaliinin väärinkäyttö on lisäänty...»156.
- Gabapentiinilääkitys aloitetaan 300 mg:n annoksella. Annosta voidaan tarvittaessa suurentaa 900–1 200 mg:aan. Jos annos on yli 900 mg, voidaan 300 mg ottaa varhain alkuillasta ja 900 mg ennen nukkumaanmenoa.
- Gabapentiinia voidaan käyttää myös kipupotilaiden unettomuusoireiden hoidossa «Kipulääkkeet ja uni»6.
Pregabliinia ei suositeta käytettäväksi ensisijaisena lääkkeenä hoidettaessa unettomuushäiriötä «European Comission (European Medical Agenc). Valm...»155. Pregabliinia tulisi käyttää unettomuushäiriön hoidossa vain, jos sen käytölle on muita hyväksyttyjä lääketieteellisiä perusteita «Roth T, Arnold LM, Garcia-Borreguero D, ym. A revi...»157, «Hong JSW, Atkinson LZ, Al-Juffali N, ym. Gabapenti...»158, kuten perifeerinen tai sentraalinen kipu tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
- Pregabaliini ilmeisesti parantaa fibromyalgiapotilaiden unta, mutta keskushermostohaitat saattavat rajoittaa sen käyttöä «Pregabaliini ilmeisesti parantaa fibromyalgiapotilaiden unta, mutta keskushermostohaitat saattavat rajoittaa sen käyttöä.»B.
- Pregabaliinilla ei ole merkittäviä lääkeinteraktioita, mutta se tehostaa muiden väsyttävien lääkkeiden ja alkoholin vaikutusta. Sitä ei tule käyttää yhdessä alkoholin kanssa.
- Pregabaliinin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat huimaus ja väsymys ja muut keskushermostohaitat «Pregabaliini ilmeisesti parantaa fibromyalgiapotilaiden unta, mutta keskushermostohaitat saattavat rajoittaa sen käyttöä.»B.
- Pregabaliinilääkityksen nopeaan lopettamiseen voi liittyä vieroitusoireita.
- Pregabaliinin väärinkäyttö on lisääntynyt etenkin päihderiippuvaisilla «Joukanen S. Pregabaliinin väärinkäyttö on lisäänty...»156, mikä näkyy myös kuolemansyytilastoissa. Pregabaliinia ei tulisi määrätä potilaille, joilla on runsasta päihteiden käyttöä, päihteiden väärinkäyttöä tai päihderiippuvuus.
- Pregabaliinin käyttöä ikääntyneiden hoidossa tulee välttää «https://fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-»8.

Antihistamiinit

Hydroksitsiinia on käytetty unilääkkeenä. Se on sedatiivinen ja parantaa yöunen laatua H₁-vastavaikutuksensa kautta.
- Hydroksitsiinin tehosta unettomuuden hoidossa ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä.
- Hydroksitsiinin käyttö saattaa tulla kyseeseen tilapäiskäytössä erityisesti, jos unettomuus liittyy allergiaan.
- Pitkäaikaista hydroksitsiinin käyttöä rajoittavat erityisesti sen antikolinergiset ja dopamiiniantagonismiin perustuvat haitat.
Doksylamiini on vanha, jo 1950-luvulla alun perin psykoosilääkkeeksi kehitetty sedatiivinen H₁-antihistamiini «Videla S, Cebrecos J, Lahjou M, ym. Pharmacokineti...»159, joka on tilapäisen unettomuuden hoidossa laajalti käytössä Euroopassa. Doksylamiinista on julkaistu vain niukasti satunnaistettuja tutkimuksia «Vande Griend JP, Anderson SL. Histamine-1 receptor...»141.
- Doksylamiinin käyttö tulee rajata muutamaan päivään tai korkeintaan kahteen viikkoon.
- Doksylamiinin pitkähkön puoliintumisajan vuoksi lääkkeen otosta heräämisaikaan tulisi olla vähintään 8 tuntia.
- Autolla ajoa ja muita tarkkuutta vaativia tehtäviä tulisi välttää hoidon aikana, erityisesti ensimmäisinä hoitopäivinä.
- Doksylamiinin samanaikainen käyttö vahvojen CYP450-isoentsyymien (esim. fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja makrolidiantibiootit) estäjien kanssa on vasta-aiheista.
- Varovaisuutta on noudatettava myös, jos potilaalla on pitkä QT-aika.
- H₁-antihistamiinina doksylamiinilla on teoreettisesti bentsodiatsepiineja suotuisampi vaikutus unen profiiliin.
- Doksylamiini lienee lyhytaikaisessa käytössä turvallinen, joskaan sitä ei voi suositella pitkäaikaiskäyttöön «Perlis ML, McCall WV, Krystal AD, ym. Long-term, n...»168, «Krystal AD. A compendium of placebo-controlled tri...»160.
- Doksylamiiniin voi kehittyä riippuvuus.

Luontaistuotteet (unettomuuden hoidossa käytettävät ravintolisät)

Erilaisia ravintolisiä käytetään myös unettomuuden hoidossa tai sillä ajatuksella, että ne parantaisivat unta. Erilaisia luontaistuotteita mainostetaan myös esimerkiksi lehdissä. Käypä hoito -työryhmä selvitti asiaa kyselytutkimuksella Uniliitto ry:n kanssa sekä unettomien potilaiden Facebook-ryhmässä. Lisäksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus eri luontaislääkkeiden käytöstä unettomuuden hoidossa «Tutkimukset luontaistuotteiden vaikutuksista unettomuushäiriön tai unettomuusoireen lievittämisessä»16.

Valeriaana

Valeriaanan teho unettomuuden hoidossa on verrattavissa lumehoitoon.
- Valeriaana parantaa lähinnä subjektiivista unen laatua, mutta toisaalta sen lyhytaikaiseen käyttöön ei näytä liittyvän merkittäviä haittavaikutuksia.

Tryptofaani

Tryptofaanista ei ole riittävästi kontrolloituja tutkimuksia, jotta sen lääkkeelliseen tehoon voitaisiin ottaa kantaa.
- Tryptofaania koskevissa tutkimuksissa tehokas annos on ollut 2000 mg. Tryptofaanilla on runsaasti haittavaikutuksia «Hartmann E, Lindsley JG, Spinweber C. Chronic inso...»161, ja näyttö pienempien annosten tehosta on niukkaa ja osin ristiriitaista «Sarris J, Byrne GJ. A systematic review of insomni...»162.

Muut luontaistuotteet

Tutkimusnäyttö muiden luontaistuotteiden käytöstä unettomuuden hoidossa on hyvin vähäistä ja laadukkaat tutkimukset puuttuvat, mutta viitteitä eräiden kasviperäisten valmisteiden mahdollisista suotuisista vaikutuksista on todettu. Niiden hyöty-haittasuhdetta ei ole järjestelmällisesti tutkittu. Rohtokoision (Ashwaganda) raportoidut maksa-haittavaikutukset ja riskit ylittävät hyödyt «Tutkimukset luontaistuotteiden vaikutuksista unettomuushäiriön tai unettomuusoireen lievittämisessä»16.

Ensimmäinen unilääkeresepti

Suositus: Ensimmäistä unilääkereseptiä kirjoitettaessa tulee sairauskertomukseen kirjata myös perusteet käytön aloittamiseen sekä suunnitelma lääkityksen kestosta ja lopettamisesta.

Kun potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle ja valittaa unettomuutta, tulee aina pyrkiä selvittämään unettomuuden syy.
Ennen ensimmäisen unilääkereseptin kirjoittamista potilaan aiemmin saama muu lääkitys tulee tarkistaa reseptikeskuksen kautta.
Unettomuuden lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijaisia myös tilapäistä unettomuutta hoidettaessa. Useimmiten tilapäinen unettomuus korjaantuu ilman lääkehoitoa, kun uneton on käsitellyt unta aiheuttaneita tekijöitä.
Potilaalle voidaan kirjoittaa unilääkkeeksi tilapäiseen käyttöön pieni määrä esimerkiksi pieniannoksista doksepiinia (1–6 mg) tai H₁-kanavien kautta vaikuttavaa antihistamiinia. Myös keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini tai bentsodiatsepiinien kaltainen lääke saattavat tulla kyseeseen unettomuuden tilapäiseen, muutaman päivän tai korkeintaan 4 viikon, hoitoon (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4).
Bentsodiatsepiineja ja myös niiden kaltaisia unilääkkeitä kirjoitettaessa on huomioitava, että niihin voi kehittyä riippuvuus jo yhdessä viikossa «Lader M. Benzodiazepine withdrawal. The Internatio...»163. Vieroitusoireiden välttämiseksi yli 1–3 viikkoa kestänyt lääkehoito saattaakin olla järkevää lopettaa pienentämällä annosta ensin muutamana iltana.
Vaikka melatoniinin käytöstä nukahtamisvaikeuksien hoidossa ei ole vahvaa näyttöä, voidaan myös sitä käyttää erityisesti ikääntyneiden unettomuusoireiden hoitoon.
Tilapäisen unettomuuden pitkittynyt hoito unilääkkeellä on yleinen pitkäkestoisen unettomuushäiriön syy. Lääkäri on siten merkittävässä asemassa kirjoittaessaan potilaalle ensimmäistä unilääkereseptiä.
Kirjoitettaessa ensimmäistä unilääkereseptiä tulee sairauskertomukseen kirjata myös suunnitelma hoidon kestosta ja enimmäisannoksesta.
Jos potilaalle kirjoitetaan unettomuushäiriön hoidossa käytettäviä sedatiivisia lääkkeitä, täytyy häntä varoittaa ajamasta autolla ensimmäisinä aamuina illalla otetun lääkkeen jälkeen.

Unilääkereseptin uusiminen

Suositus: Unilääkereseptiä uusittaessa tulee perustella hoidon jatkamisen syy ajankohtaiseen arvioon perustuen.

Potilaiden jatkuva unilääkkeen käyttö ja unilääkereseptien uusiminen ovat tyypillinen ongelma terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Jatkuva unilääkkeen käyttö on harvoin aiheellista.
Unilääkkeestä on apua, jos potilas nukkuu sen avulla hyvin. Jos taas potilas nukkuu huonosti, vaikka hän käyttää unilääkettä, tulisi selvittää unettomuutta ylläpitävät tekijät eikä jatkaa unilääkkeen käyttöä ilman perusteluja. Jos unilääkettä käytetään oikein, lääkkeen myyntiluvan mukaiset suositusannokset ovat riittävät. Elleivät suositusten mukaiset annokset riitä, kyseessä ei ole ainoastaan unilääkkeillä hoidettava unettomuus.
Pitkäaikaisesta unilääkkeen käytöstä on etenkin ikääntyneille enemmän haittaa kuin hyötyä «Yli 60-vuotiailla bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat hyötyjä suurempia.»A, «Glass J, Lanctôt KL, Herrmann N, ym. Sedative hypn...»164. Unettomuuden lääkehoidon toimittamiseen annosjakeluna tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämä koskee erityisesti perinteisiä unilääkkeitä, joista monet ovat ikääntyneille riskilääkkeitä. Säännöllistä seurantaa, lääkityksen tarpeen selvitystä ja lääkityksen kokonaisarvioita suositellaan.
Unilääkitystä uusittaessa on tehtävä suunnitelma siitä, miten lääkehoitoa ajatellaan jatkaa.
Jos kyseessä on huolellisin unilääketieteellisin tutkimuksin varmistettu harvinainen idiopaattinen elimellinen unettomuushäiriö (taulukko «Unettomuuden diagnostiikassa huomioitavat unihäiriöt ICD-10:n ja ICD-11:n mukaan. ...»1), potilas saattaa tarvita jatkuvasti unilääkkeitä, mikä tulee kirjata sairauskertomukseen.
Jos unettomuuden syytä ei tiedetä, potilas on ohjattava tarkempiin tutkimuksiin.
Potilaalle tulee kertoa unilääkkeiden haitoista ja hyödyistä. Jos potilas ei ole motivoitunut unilääkkeen lopettamiseen, se ei usein onnistu. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä peruste toistuvalle unilääkereseptien uusimiselle. Usein potilas suostuu vähentämään lääkkeen määrää, jolloin myös lääkityksen haittavaikutukset vähenevät. Jotkut potilaat ovat saattaneet käyttää vuosikausia hyvin pieniä unilääkemääriä, esimerkiksi 5 mg tematsepaamia, 1,875–3,75 mg tsopiklonia tai 2,5 mg tsolpideemia. Tällaisten määrien hyödyistä ja haitoista ei ole pitkäaikaisia seurantatutkimuksia. Lääkärin tulee pohtia potilaittain, miten hän toimii. Usein on mahdollista siirtyä jaksoittaiseen (intermittoivaan) hoitoon siten, että potilas käyttää pientä unilääkeannosta enintään viitenä iltana viikossa «Hajak G, Cluydts R, Declerck A, ym. Continuous ver...»165, «Perlis M, Gehrman P, Riemann D. Intermittent and l...»166. Jos se ei tunnu onnistuvan eikä lääkkeen käytöstä ole mitään haittaa (ei muistihaittoja eikä muitakaan haittoja), voidaan yksilöllisesti harkita käytön jatkamista.
Käytännössä pienenkin unilääkeannoksen lopettaminen voi parantaa potilaan elämänlaatua. Yöunen laatu voi jatkua yhtä huonona unilääkkeen lopettamisen jälkeenkin, mutta päiväaikainen hyvinvointi voi parantua unilääkkeen lopettamisen jälkeen «Lähteenmäki R, Neuvonen PJ, Puustinen J, ym. Withd...»167.
Unilääkereseptiä uusiessaan lääkärin on selvitettävä potilaan käytössä olevien kaikkien keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrä. Kahden tai useamman unilääkkeen tai muun sedatiivisen lääkkeen samanaikaista määräämistä tulee yleensä välttää. Useaa lääkettä käytettäessä haitat lisääntyvät ilman, että saavutetaan näyttöön perustuvia hyötyjä. Tällaisessa tapauksessa voi myös olla kyse lääkeriippuvuudesta tai lääkkeiden väärinkäytöstä.
Jos potilas käyttää samanaikaisesti useaa sedatiivista lääkettä tai ylittää lääkkeen myyntiluvan mukaisen suositellun enimmäisannoksen, lääkärin on otettava kantaa myös autolla ajamiseen ja vaarallisten laitteiden käyttöön. Lääkärin täytyy tällöin myös kirjata sairauskertomukseen, että hän on tietoisesti määrännyt useampaa vireystilaan heikentävästi vaikuttavaa lääkettä tai suositusannoksia suurempia lääkemääriä. Jos lääkäri sallii potilaan ajaa autoa, hänen tulee kirjata sairauskertomukseen myös se, millä perusteella kyseinen lääkitys ei kyseisellä potilaalla todennäköisesti haittaa autolla ajamista.

Unilääkkeen käytön lopettaminen

Yleisperiaatteet

Paras keino estää liian pitkään jatkuva lääkitys ja mahdollinen lääkeriippuvuus tai niin sanottu unilääkeunettomuus on rajoittaa lääkkeen käyttö alun perin 1–2 viikkoon tai enintään 4 viikkoon.
Potilaalta tulee kysyä, toivooko hän lääkkeettömien hoitojen käyttöä ja lääkityksen lopettamista. Jos potilaalla ei ole lainkaan halua lääkityksen lopettamiseen, on onnistumisen todennäköisyys pieni.
Pitkäaikaisen lääkityksen lopettamisessa voidaan siirtyä ensin niin sanottuun jaksoittaiseen (intermittoivaan) lääkitykseen siten, että lääkettä otetaan vain joka toisena iltana tai enintään viitenä iltana viikossa «Hajak G, Cluydts R, Declerck A, ym. Continuous ver...»165. Jaksoittainen käyttö vähentää fyysistä riippuvuutta, mutta ei välttämättä korjaa psyykkistä riippuvuutta «Hajak G, Cluydts R, Declerck A, ym. Continuous ver...»165, «Perlis ML, McCall WV, Krystal AD, ym. Long-term, n...»168.
Unilääkettä käyttävät eivät muista yöllä valveilla oloaan, kun taas ilman lääkettä muistikuvat yöllisistä hereilläolojaksoista jäävät helpommin mieleen, jolloin potilas kokee nukkuneensa huonosti ja heränneensä toistuvasti.
Pitkäaikainen unilääkitys on lopetettava yleensä niin, että annosta pienennetään asteittain. Tabletin viimeisen 1/4:n tai 1/8:n lopettaminen saattaa olla kaikkein vaikeinta, vaikka sillä olisi vain lumevaikutusta «Perlis ML, McCall WV, Krystal AD, ym. Long-term, n...»168. Lääkityksen lopettaminen voi viedä joskus useita kuukausia. Toisaalta Satakunnassa toteutetussa tutkimuksessa suurtenkin bentsodiatsepiiniannosten lopettaminen onnistui 4 viikossa «Lähteenmäki R, Puustinen J, Vahlberg T, ym. Melato...»169.

Yliannoksia käyttävien unilääkityksen lopetus

Syynä yliannoksien käyttöön voi olla diagnosoimaton sairaus, jonka oireita unilääke peittää, vaikka se ei hoida itse sairautta.
Unilääkkeen käytön lopettaminen voi olla vaikeaa, ja siihen tulee valmistautua.
Potilaan valmius lopettaa unilääkitys tulee arvioida, samoin mahdollinen pelko siitä, että ahdistus palaa.
Tieto vähittäisestä lopettamisesta voi lievittää luopumista. Jos tavoitteet eivät toteudu, niitä on oltava valmis muokkaamaan.
- Lopettamisessa voidaan käyttää apuna potilaan omaa arviota pystyvyydestään, tavoitepäivästä sopimista, uni-valvepäiväkirjaa sekä unen laadun, lääkityksen ja alkoholinkäytön kirjaamista.
Ikääntyneillä annosta voidaan pienentää asteittain, esimerkiksi puolittamalla annos viikon välein ja lopettamalla unilääkkeiden käyttö kokonaan 4 viikossa. Lääkkeiden lopettaminen tällä aikataululla edellyttää terveydenhuollon viikoittaista tukea «Puustinen J, Lähteenmäki R, Polo-Kantola P, ym. Ef...»170, «Lähteenmäki R, Puustinen J, Vahlberg T, ym. Melato...»169.
Unilääkevieroitusten toteuttamistapaa on tutkittu varsin vähän. Useimmiten suositellaan, että annoksia pienennettäisiin neljännes 1–2 viikon välein siten, että unilääkitys lopetetaan 2–3 kuukaudessa. Sairaanhoitajan tuki 2–4 kertaa kuukaudessa vaikuttaa olevan tärkeätä vieroituksen onnistumisessa «Lopez-Peig C, Mundet X, Casabella B, ym. Analysis ...»171.
Unilääkitys voidaan lopettaa suunnitellusti nopeamminkin. Ikääntyneilläkin se voi onnistua jopa viikon sairaalahoidon aikana turvallisessa seurannassa «Petrovic M, Pevernagie D, Van Den Noortgate N, ym....»172.
Lähtöannoksen ollessa poikkeuksellisen suuri (jopa yli 4 unilääketablettia yössä) ja vaikeiden vieroitusoireiden ilmaantuessa voidaan annosta vähentää hitaammin, mutta silloinkin lopettaminen voidaan yleensä toteuttaa terveydenhuollon seurannassa noin 6 kuukaudessa «Lader M. Benzodiazepine harm: how can it be reduce...»173.
Lääkkeenottamisaika illalla sovitaan etukäteen, koska määräaikainen lääkkeenotto heikentää lääkkeen ja nukkumisen välistä ehdollistumista.
Etukäteen sovitaan, minä päivinä lääkettä ei oteta. Yleensä on helpointa aloittaa viikonlopusta. Monet potilaat ahdistuvat viimeksi määrätyn pienen tablettimurusen käytön lopettamisesta. Joskus vuosia unilääkettä käyttäneelle viimeisen murusen salliminen saattaa siten tulla kysymykseen, vaikka sillä olisi vain psykologinen vaikutus.
Pieni annos sedatiivista H₁-salpauksen kautta vaikuttavaa masennuslääkettä voi auttaa vieroituksessa. Tutkimusnäyttö H₁-salpaajien hyödyllisyydestä on kuitenkin vähäistä. Sama pätee myös antiepilepteihin ja muihin käytettyihin tukilääkityksiin «Lähteenmäki R, Neuvonen PJ, Puustinen J, ym. Withd...»167, «Lankford A. Low-dose doxepin (3 and 6 mg) for the ...»174, «Hintze JP, Edinger JD. Hypnotic Discontinuation in...»175.
- Pieni annos trimipramiinia (12,5–25 mg), mirtatsapiinia (3,75–7,5 mg) tai doksepiinia (2,5–5–10 mg) saattaa tulla erityistapauksissa kyseeseen. Näistä lääkkeistä ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä lääkevierotuksessa, mutta työryhmän jäsenillä on kuitenkin jonkin verran kokemusperäistä näyttöä niiden käytöstä unilääkkeestä vieroituksessa etenkin silloin, kun unilääkkeiden käyttö on ollut runsasta «Lankford A. Low-dose doxepin (3 and 6 mg) for the ...»174, «Hintze JP, Edinger JD. Hypnotic Discontinuation in...»175.
Melatoniinista ei näytä olevan selvää apua unilääkevieroituksessa «Lähteenmäki R, Puustinen J, Vahlberg T, ym. Melato...»169.
Relapsin ehkäisemisessä potilasta auttaa riskitilanteiden läpikäyminen etukäteen. Potilaan kanssa voidaan todeta, että satunnainen unettomuus kuuluu asiaan tunne-elämään vaikuttavissa elämäntilanteen muutoksissa. Satunnaista huonoa unta voi oppia sietämään. Toisaalta potilaan tulee tietää myös, että unilääkkeen satunnaisesta käytöstä ei pidä ahdistua.
On huomattava, että unettomuus on yksi keskeinen ahdistuneisuushäiriön oire. Toisaalta unettomuushäiriö voi esiintyä samanaikaisesti ahdistuneisuushäiriön tai jonkin muun mielenterveyden häiriön kanssa «AASM. The International classification of sleep di...»14, «Association. AP. Diagnostic and statistical manual...»17. Tällöin pelkän unettomuuden hoito ei tuota toivottua tulosta. Hoitamatonta ahdistuneisuushäiriötä, masennusta tai muuta unettomuuden oheissairautta ei pidä sekoittaa unilääkeriippuvuuteen.
On siis tärkeätä tehdä ero siinä, milloin hoidetaan esimerkiksi ahdistuneisuutta ja milloin unettomuutta. Vaikka ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa nykyisin pyritään suosimaan serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia lääkkeitä, ne eivät kuitenkaan sovellu tai tehoa kaikille, jolloin pitkäänkin jatkuva hoito bentsodiatsepiineilla tai muihin lääkeaineryhmiin kuuluvilla lääkkeillä saattaa olla aiheellisin ahdistuneisuushäiriön ja siihen liittyvän unettomuuden hoitovaihtoehto.
Jos potilaalla on käytössään suuria keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineannoksia, hoitavan lääkärin tulisi huolellisesti varmistaa, ettei lääkitys heikennä potilaan ajokykyä.

Unettomuuden hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Lapset (≥ 6 v) ja nuoret

Suositus: Lasten ja nuorten unilääkehoitona ei suositella käytettäväksi perustasolla muuta kuin enintään lyhytvaikutteista melatoniinia.

Tämä suositus ottaa kantaa kouluikäisten (noin 6-vuotiaat) ja sitä vanhempien lasten ja nuorten unettomuuden hoitoon.
Unettomuusoireet ovat nuorilla yleisiä ja ne liittyvät myös varsin usein psykiatrisiin sairauksiin.
Nuorille on tyypillistä unirytmin viivästyminen ja sen myötä ilmaantuva näennäinen unettomuus. Murrosiän kehityksen myötä melatoniinin erityksen lisääntymisen ajankohta viivästyy ja toisaalta syvän unen määrä vähenee, jolloin nuoren nukahtamisajankohta viivästyy ja nukahtamisherkkyys heikkenee «AASM. The International classification of sleep di...»14. Nuoren on siis helppo valvoa halutessaan erittäin myöhään toisin kuin ennen murrosikää. Runsas tietotekniikan ja median käyttö tulee huomioida, koska se voi olla yhteydessä tavallista myöhäisempään nukahtamisaikaan «Oka Y, Suzuki S, Inoue Y. Bedtime activities, slee...»176, «Davidson-Urbain W, Servot S, Godbout R, ym. [Sleep...»177.
Nuorten unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa voidaan noudattaa samoja periaatteita kuin aikuisten hoidossa.
Lyhytvaikutteinen melatoniini saattaa lyhentää neurotyypillisten lasten ja nuorten nukahtamisviivettä ja lisätä kokonaisuniaikaa kohtalaisesti, mutta vaikutuksia päiväaikaiseen hyvinvointiin ei nähdä. Vakavia haittavaikutuksia ei kuvata, mutta lieviä on merkitsevästi enemmän kuin verrokeilla «Melatoniini saattaa lyhentää neurotyypillisten lasten ja nuorten nukahtamisviivettä ja lisätä kokonaisuniaikaa kohtalaisesti, mutta vaikutuksia päiväaikaiseen hyvinvointiin ei nähdä. Vakavia haittavaikutuksia ei kuvata, mutta lieviä on merkitsevästi enemmän kuin verrokeilla.»C.
Muuta lääkehoitoa ei ole tutkittu tavanomaisesti kehittyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Kognitiivisia menetelmiä toteuttavat interventiot todennäköisesti auttavat lasten ja nuorten unettomuudessa «Lasten ja nuorten unettomuuden hoidossa kognitiiviset menetelmät ilmeisesti vähentävät unettomuushäiriön vaikeusastetta hoitamattomuuteen verrattuna.»B.
Unettomuus on yleistä lasten ja nuorten kehityksellisissä neuropsykiatrisissa häiriöissä sekä kehitysvammaisilla. Näitä käsitellään tarkemmin erityisryhmien unettomuuden yhteydessä, ks. kohta Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt «A2»18.

Raskausaika

CBT-I parantaa merkitsevästi raskaana olevien unen laatua ja vähentää unettomuuden vakavuutta ja masennus- ja ahdistuneisuusoireita «Zheng X, Zhu Z, Chen J, ym. Efficacy of cognitive ...»178. Hoidettaessa fertiili-ikäisten naisten uniongelmia on huomioitava mahdollinen tuleva raskaus ja suosittava lääkkeettömiä vaihtoehtoja.
Koettu unen laatu huononee raskauden aikana jo ensimmäisestä raskauskolmanneksesta lähtien «Raskaus ja koettu unen laatu»34. Myös unipolygrafialla mitattu unen laatu huononee «Unen laatu raskauden aikana unipolygrafialla mitattuna»35.
- Vaikka unen laatu heikkenee raskauden edetessä, väsymysoireissa ei vastaavasti ilmene vaikeutumista «Polo-Kantola P, Aukia L, Karlsson H, ym. Sleep qua...»179.
Unenaikaiset liikehäiriöt, kuten levottomat jalat -oireyhtymä (RLS) ja periodiset unenaikaiset raajojen liikkeet (PLMS), lisääntyvät raskauden aikana ja saattavat aiheuttaa unihäiriöitä. Synnytyksen jälkeen oireet usein häviävät tai ainakin helpottavat nopeasti «Unenaikaiset liikehäiriöt raskauden aikana»36.
- Raudanpuutos saattaa aiheuttaa tai pahentaa RLS- ja PLMS-oireita, joten rauta (30–60 mg/vrk) ja foolihappo (0,4–1 mg/vrk) -substituution riittävyydestä on huolehdittava raskauden aikana «Manconi M, van der Gaag LC, Mangili F, ym. Sleep a...»180, «Lepistö M, Lampio A, Polo P. Raskaus ja levottomat...»181, «Gupta R, Dhyani M, Kendzerska T, ym. Restless legs...»182.
- Raudanpuutoksen toteamiseksi on mitattava ferritiini- ja CRP-pitoisuudet (jos RLS-potilaan S-ferritiinipitoisuus on < 75 µg/l, tulee rautahoito aloittaa) «Sun ER, Chen CA, Ho G, ym. Iron and the restless l...»183.
- Lääkkeettömillä hoitomuodoilla, kuten jalkojen hieronnalla, venyttelyllä ja lämpöhoidolla tai kävelyllä ja rentoutusharjoituksilla, saatetaan raskauden aikana saada helpotusta RLS-oireisiin.
Unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät raskauden aikana ja saattavat aiheuttaa unihäiriöitä «Unenaikaiset hengityshäiriöt raskauden aikana»37.
- CPAP-hoito on ensisijainen ja turvallinen unenaikaisten hengityshäiriöiden hoito raskauden aikana. Ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24.
- Raskaana oleva, jolla epäillään uniapneaa, on lähetettävä kiireellisenä jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24.
Raskaana olevien unihäiriöiden hoidossa unihuollon parantaminen korostuu «Raskausajan uniongelmien oireet, diagnosointi ja hoito»3.
Raskaana oleville ei suositella unilääkkeiden käyttöä.
Osasta unilääkkeistä on käyttökokemuksen myötä kertynyt tietoa niiden käytön turvallisuudesta raskauden aikana. Lääkehoidosta raskauden aikana on erilliset lisätietoaineistot «Teratologisen tietopalvelun ohjeistus Käypä hoito -suosituksen liitteeksi unilääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana»38 ja «Raskaus- tai imetysajalla alkaneiden unihäiriöiden lääkkeellinen hoito»39.

Kuva 3.

Raskausajan uniongelmien oireet, diagnosointi ja hoito

Lapsivuodeaika

Koettu unen laatu on synnytyksen jälkeen edelleen huonompi verrattuna naisiin, jotka eivät ole raskaana «Synnytyksen jälkeen koettu unen laatu»40.
Unilääkkeiden käyttöä ei suositella imettäville äideille.

Kuukautiset

Kuukautiskierron aikana unen laadun vaihtelut ovat melko vähäisiä «Driver HS, Dijk DJ, Werth E, ym. Sleep and the sle...»184, «Baker FC, Waner JI, Vieira EF, ym. Sleep and 24 ho...»185, «Lee KA, Shaver JF, Giblin EC, ym. Sleep patterns r...»186.
Naisilla, joilla on kuukautisiin liittyviä poikkeavuuksia, kuten kivuliaat kuukautiset eli dysmenorrea «Baker FC, Driver HS, Rogers GG, ym. High nocturnal...»187, «Iacovides S, Avidon I, Bentley A, ym. Diclofenac p...»188 tai premenstruaalioireyhtymä (premenstrual syndrome, PMS) «Cohen LS, Soares CN, Otto MW, ym. Prevalence and p...»189, «Smith MJ, Schmidt PJ, Rubinow DR. Operationalizing...»190, esiintyy sekä koetun unen laadun huononemista (unettomuus, yöheräämiset, liikaunisuus, yöuni ei virkistä) että objektiivisesti mitatun unen laadun huononemista.
Kuukautiskipuja poistavat kipulääkkeet (nonsteroidaaliset anti-inflammatoriset lääkkeet, NSAID) parantavat sekä koettua että objektiivisesti mitattua unen laatua «Iacovides S, Avidon I, Bentley A, ym. Diclofenac p...»188.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovario syndrome, PCOS) altistaa unenaikaisen hengityshäiriön esiintymiselle «Randeva HS, Tan BK, Weickert MO, ym. Cardiometabol...»191.

Raskauden ehkäisy

Ehkäisyvalmisteet saattavat huonontaa unen laatua, lyhentää REM-viivettä ja vähentää syvän unen määrää «Burdick RS, Hoffmann R, Armitage R. Short note: or...»192.
Spesifisiä hoitosuosituksia ehkäisyvalmisteiden käyttäjien unihäiriöiden hoitoon ei ole, mutta vaihdettaessa suun kautta otettava pilleri esimerkiksi tasaisemman pitoisuuden antavaan ihon (laastari) tai emättimen (rengas) kautta annosteltavaan muotoon voidaan kokeilla. Myös eri keltarauhashormonivalmisteilla saattaa olla erilainen vaikutus uneen, joten valmisteen vaihdossa tulee huomioida myös keltarauhashormoni.
Siirtyminen yhdistelmäehkäisyvalmisteesta kohdun sisäiseen kierukkaan (erityisesti hormonikierukka, joka vähentää vuotojen määrää ja kuukautiskipuja) saattaa myös helpottaa unihäiriöitä.

Vaihdevuodet

Unihäiriöt ovat naisilla miehiä yleisempiä kaikissa ikäluokissa «Unettomuuden esiintyvyys ja siihen liittyvät tekijät naisilla ja miehillä»41.
Univaikeudet lisääntyvät vaihdevuosien yhteydessä «Univaikeudet lisääntyvät vaihdevuosien aikana»42. Ks. Käypä hoito -suositus Vaihdevuodet «Vaihdevuodet»8, «Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»193.
Unipolygrafialla tutkittu unen laatu ei selvästi huonone vaihdevuosien yhteydessä «Unipolygrafialla tutkittu unen laatu vaihdevuosien aikana»43.
Vaihdevuosien aikana ilmenevien unihäiriöiden taustalla on useita eri tekijöitä. Ks. Käypä hoito -suositus Vaihdevuodet «Vaihdevuodet»8, «Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»193.
- Tärkeimpinä unihäiriöitä aiheuttavina tekijöinä ovat yölliset vasomotoriset oireet eli kuumat aallot ja hikikohtaukset «Koetut vaihdevuosioireet lisäävät univaikeuksia»44.
- Unipolygrafiatutkimukset vaihdevuosioireiden vaikutuksesta unen laatuun ovat ristiriitaisia «Unipolygrafiatutkimukset vaihdevuosioireiden vaikutuksesta unen laatuun ovat ristiriitaisia»45.
- Vaihdevuosi-iässä koetut masentuneisuus ja ahdistuneisuus voivat liittyä unihäiriöihin «Vaihdevuosissa koetut masentuneisuus ja ahdistuneisuus liittyvät unihäiriöihin»46.
- Ulkoiset kuormittavat tekijät, kuten työstressi, voivat vaihdevuosien aikana huonontaa unen laatua.
- Unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät vaihdevuosien yhteydessä.
- Levottomat jalat -oireyhtymä (RLS) lisääntyy vaihdevuosien yhteydessä tai ikääntymisen myötä.
- Keski-ikäisten naisten unihäiriöt liittyvät usein myös perussairauksiin ja yleiseen terveydentilaan.
- Osalla naisista unettomuus voi esiintyä itsenäisenä vaihdevuosioireena.
CBT-I on tehokas myös vaihdevuosi-ikäisten naisten unettomuuden hoidossa «Ntikoudi A, Owens DA, Spyrou A, ym. The Effectiven...»95.
Naissukuhormoneja sisältävä hormonihoito (joko estrogeeni tai estrogeeni-progesteroniyhdistelmähoito) on ensisijainen hoitomuoto vaihdevuosi-ikäisten naisten univaikeuksien hoidossa, jos vaihdevuosioireet häiritsevät unta.
Tutkimustulokset hormonihoidon vaikutuksesta objektiivisesti mitattuun (unipolygrafia) uneen ovat ristiriitaisia.
Estrogeenihoito parantaa vaihdevuosioireista kärsivien naisten koettua unen laatua «Hormonihoito helpottaa unioireita muiden vaihdevuosioireiden ohella.»A, «Hormonihoidon teho univaikeuksien helpottumisessa perustuu muun muassa vaihdevuosiin liittyvien liitännäisoireiden, kuten vasomotoristen ja mielialaoireiden, vähenemiseen.»A, ja se saattaa parantaa myös niiden naisten koettua unen laatua, joilla ei ole vasomotorisia vaihdevuosioireita (hikoilu, kuumoitus) «Estrogeenihoito saattaa parantaa sekä vaihdevuosioireista kärsivien että oireettomien naisten koettua unen laatua.»C.
Myös pieniannoksinen hormonihoito helpottaa vaihdevuosi-ikäisten naisten univaikeuksia «Hormonihoito helpottaa unioireita muiden vaihdevuosioireiden ohella.»A.
Kudosselektiivinen estrogeeniaktivaatiomoduloija tiboloni ilmeisesti helpottaa koettuja uniongelmia «Kudosselektiivinen estrogeeniaktivaatiomoduloija tiboloni ilmeisesti helpottaa koettuja uniongelmia.»B.
Hormonihoidon teho perustuu muun muassa vaihdevuosioireiden, kuten vasomotoristen oireiden ja mielialaoireiden, vähenemiseen «Hormonihoidon teho univaikeuksien helpottumisessa perustuu muun muassa vaihdevuosiin liittyvien liitännäisoireiden, kuten vasomotoristen ja mielialaoireiden, vähenemiseen.»A.
Hormonihoito todennäköisesti vähentää unenaikaisia hengityshäiriöitä vaihdevuosien jälkeen «Hormonihoito todennäköisesti vähentää unenaikaisia hengityshäiriöitä vaihdevuosien jälkeen.»B. Uniapnea ei kuitenkaan ole hormonikorvaushoidon käyttöaihe, mutta ei myöskään vasta-aihe.
Vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten estrogeenihoidolla ei liene vaikutusta unenaikaisten raajojen liikkeiden (PLM) oireyhtymään «Vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten estrogeenihoidolla ei liene vaikutusta unenaikaisten raajojen liikkeiden (PLM) oireyhtymään tai levottomiin jalkoihin (RLS).»C.
Liikunta ilmeisesti parantaa vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatua «Liikunta ilmeisesti parantaa vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatua.»B.
Niiden naisten hoidossa, joiden vaihdevuosiin liittyvät unihäiriöt ovat yhteydessä vasomotorisiin oireisiin ja joilla hormonihoito on vasta-aiheinen tai jotka eivät halua käyttää hormonihoitoa, voidaan käyttää vasomotorisia oireita helpottavia lääkkeitä, ks. Käypä hoito -suositus Vaihdevuodet «Vaihdevuodet»8, «Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»193.
- Neurokiniini-3 (NK3) -reseptorin antagonisti fetsolinetantti tai NK1- ja NK3-antagonisti elintsanetantti saattavat vaikuttaa hyödyllisesti unihäiriöihin, erityisesti silloin kun ne liittyvät vaihdevuosien vasomotorisiin oireisiin, kuten kuumiin aaltoihin ja yöhikoiluun.
- SSRI- ja SNRI-lääkkeet (paroksetiini, fluoksetiini, sitalopraami ja venlafaksiini) vähentävät vaihdevuosien vasomotorisia oireita «Masennuslääkkeet vähentävät vaihdevuosien vasomotorisia oireita (hikoilu ja kuumotus).»A.
- Gabapentiini helpottaa kuumia aaltoja ja harventaa niiden esiintymistiheyttä «Gabapentiini vähentää sekä kuumien aaltojen esiintymistiheyttä että niiden vaikeusastetta.»A.

Ikääntyneet

Suositus: Älä määrää ikääntyneille bentsodiatsepiinia ilman erityistä syytä. Ks. «Benzodiazepine receptor agonists zolpidem and zopiclone may reduce insomnia symptoms, and adverse effects are mild in short-term use (2-6 weeks) among adults older than 55 years.»C ja «Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksia saattaa esiintyä enemmän, mutta bentsodiatsepiinien ja muistisairauksien riskin kasvun välisen assosiaation ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää eteneviä tutkimuksia.»C.

Fysiologiset unen muutokset yhdessä sairauksien ja muiden tekijöiden kanssa lisäävät uniongelmien esiintyvyyttä vanhuudessa «Ferini-Strambi L, Liguori C, Lucey BP, ym. Role of...»194, «Brewster GS, Riegel B, Gehrman PR. Insomnia in the...»195.
Unen tehokkuuden, vilkeunen ja hidasaaltounen väheneminen sekä yöllisten heräilyjen lisääntyminen ovat ikääntymiseen yhteydessä olevia ilmiöitä «Redline S, Kirchner HL, Quan SF, ym. The effects o...»196, «Ohayon MM, Carskadon MA, Guilleminault C, ym. Meta...»197.
Unen rakenteen keventyessä erilaiset elämänmuutokset aiheuttavat herkästi unettomuusoireita. Myös ikääntyneillä tilapäinen unettomuus on tavallista esimerkiksi sairastumisen tai sairaalahoidon yhteydessä «Stewart NH, Arora VM. Sleep in Hospitalized Older ...»198.
Epäsuotuisa nukkumisympäristö, lääkitykset, sairaudet ja mielenterveyden häiriöt lisäävät ikääntyneiden unettomuuden riskiä «Brewster GS, Riegel B, Gehrman PR. Insomnia in the...»195 ja myös esimerkiksi yksinäisyyden kokemus on yhteydessä huonompaan unenlaatuun «Deng M, Qian M, Lv J, ym. The association between ...»199.
Muistisairauksiin liittyy yleisesti unihäiriöitä, ja unihäiriö voi olla muistisairauden varhainen oire «Ferini-Strambi L, Liguori C, Lucey BP, ym. Role of...»194. Ks. lisätietoa Käypä hoito -suosituksesta Muistisairaudet «Muistisairaudet»9, «Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaise...»200.
Ikääntyneen toimintakykyä heikentävää unettomuutta on syytä selvittää ja hoitaa sekä seurata hoitovastetta samoin periaattein kuin muissakin ikäryhmissä.
Ikääntyneiden kokonaistilanteen arvioiminen on erityisen tarpeellista. Monet ikääntyessä yleistyvät sairaudet ja sairausryhmät sekä niiden hoitoon käytettävät lääkkeet lisäävät unihäiriöiden esiintyvyyttä «Brewster GS, Riegel B, Gehrman PR. Insomnia in the...»195, «Gulia KK, Kumar VM. Sleep disorders in the elderly...»201.

Ikääntyneiden unettomuushäiriön lääkkeettömät hoitokeinot

Lääkkeettömät hoitokeinot, kuten elintapojen tarkistaminen, nukkumista helpottavien olosuhteiden luominen ja unirytmin säännöllistäminen, ovat ensisijaisia myös ikääntyneiden henkilöiden unettomuushäiriöiden hoidossa «Unen huolto»22, ks. taulukko «Unettomuuden hoidossa käytettävät kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) menetelmät ja niiden oletetut vaikutusmekanismit ....»3.
CBT-I on todennäköisesti tehokasta ikääntyneiden unettomuushäiriön hoidossa ja vaikutus on suuri «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) on todennäköisesti tehokasta ikääntyneiden unettomuushäiriön hoidossa, ja vaikutus on suuri.»B. Pidemmät hoidot näyttävät parantavan tuloksia erityisesti unen ylläpitämisessä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä «Montgomery P, Dennis J. Cognitive behavioural inte...»202.
CBT-I on tehokas mahdollisesti myös silloin, kun potilaalla on samanaikainen pitkäaikaissairaus «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18, «Brewster GS, Riegel B, Gehrman PR. Insomnia in the...»195, «Huang K, Li S, He R, ym. Efficacy of cognitive beh...»203.
Liikunta, erityisesti kävelyn sekä lihaskunto- tai lihaskestävyysharjoittelun yhdistelmä, ilmeisesti parantaa ikääntyneiden kokemaa unenlaatua «Hasan F, Tu YK, Lin CM, ym. Comparative efficacy o...»204, ja sillä saattaa olla suotuisia vaikutuksia unettomuushäiriöistä kärsivien ikääntyneiden objektiivisesti mitattuun uneen «Siu PM, Yu AP, Tam BT, ym. Effects of Tai Chi or E...»205.
Säännöllisesti toteutettu kirkasvalohoito saattaa parantaa muistisairauksista kärsivien potilaiden vuorokausirytmiä ja unen laatua ja vähentää yöllisiä heräämisiä, mutta unen kokonaiskestoon tai tehokkuuteen sillä ei ilmeisesti ole vaikutusta tässä kohderyhmässä. Tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä epävarmaa «Tan JSI, Cheng LJ, Chan EY, ym. Light therapy for ...»206, «Forbes D, Blake CM, Thiessen EJ, ym. Light therapy...»207.

Ikääntyneen unettomuushäiriön lääkehoito

Lääkehoito voi lievittää ikääntyneen unettomuusoiretta.
Ikääntyneen unettomuuden lääkehoito tulisi aina perustella. Samalla täytyy käynnistää kokonaistilanteen arvio. Lääkkeettömät hoitokeinot ovat aina keskeisiä, erityisesti ikääntyneiden unettomuuden hoidossa.
Lukuisat sairaudet ja monilääkitys suurentavat yhteis- ja haittavaikutusriskejä, mikä rajoittaa ikääntyneiden lääkehoidon valintaa «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208, taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4.
Unta tukevaa lääkitystä valittaessa suositellaan potilaan tai läheisen ja lääkärin jaettua päätöksentekoa, jossa ilmenevät yksilöllisesti arvioidut lääkehoidon hyödyt ja riskit «Perlis ML, Posner D, Riemann D, ym. Insomnia. Lanc...»125, «Christiaens A, Aubert CE, Wichniak A, ym. Deprescr...»209.
Erityisesti tulee arvioida, onko lääkehoidosta saatava hyöty suurempi kuin haitta (aina myös muutostilanteissa, esim. uusi lääkitys, sairaudet) «Glass J, Lanctôt KL, Herrmann N, ym. Sedative hypn...»164, «Scharner V, Hasieber L, Sönnichsen A, ym. Efficacy...»210.
Yli 60-vuotiailla unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön haitat ovat hyötyjä suurempia «Yli 60-vuotiailla bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat hyötyjä suurempia.»A.
Fimean ylläpitämä Lääke75+-tietokanta on hyödyllinen kliinisen päätöksenteon tukena arvioitaessa lääkeaineen sopivuutta ikääntyneelle «https://fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-»8.
Erityisesti ikääntyneitä hoidettaessa on hyvä tarkastaa silloin tällöin annosjakelussa menevät lääkkeet, jotta unilääkitys ei jäisi tarpeettomasti pitkäaikaiskäyttöön ilman aihetta.
Unilääkkeiden käyttöön liittyvä yleisin haittavaikutus on liiallinen sedaatio, jonka kesto ja voimakkuus riippuvat lääkeaineesta ja sen farmakokinetiikasta, joihin voi vaikuttaa potilaan muu lääkehoito, terveydentila ja sairaudet (erityisesti munuaisten ja maksan toiminnan häiriöt), ruokavalio sekä yksilölliset tekijät (mm. lääkeaineiden metaboliaan osallistuvien entsyymien geenipolymorfiat).
Ikääntyneiden unilääkeannosten tulee pääsääntöisesti olla pienempiä kuin nuorempien ikäryhmien (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4), «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208, «https://fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-»8.

Bentsodiatsepiinit ja bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet (z-lääkkeet) ikääntyneiden unettomuuden hoidossa

Bentsodiatsepiineja tai z-lääkkeitä aloitettaessa tulee kertoa haittavaikutuksista ja kirjoittaa resepti vain alle 2 viikon käyttöön. Pitkään jatkunut unilääkkeen käyttö ja sen lopettamisen mahdollisuus tulee ottaa puheeksi potilaan kanssa säännöllisesti, koska ikääntyneiden pitkäaikaiskäytön haitoista verrattuna hyötyihin on näyttöä «Yli 60-vuotiailla bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat hyötyjä suurempia.»A. Pitkäaikaiskäytössä tulee käyttää yksilöllistä kliinistä harkintaa ja pohtia hoidon jatkamisen ja lopettamisen hyötyjä ja haittoja. Pyrkimyksenä on lopettaa lääkitys yksilöllisen suunnitelman mukaisesti riittävä tuki ja seuranta huomioiden «Kennedy KM, O'Riordan J. Prescribing benzodiazepin...»211. Joskus pelkkä lääkeannoksen pienentäminen voi olla hyvä ratkaisu.
Bentsodiatsepiinien ja z-lääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä tulee välttää. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Sedatiiviset unilääkkeet ikääntyneiden unettomuuden hoidossa»47. Yli 4 viikon käyttöä ei suositella «Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European In...»18. Ikääntyneiden pitkäaikaiskäyttöön liittyy lukuisten haittavaikutusten, kuten kognitiivisten haittojen, riippuvuuden ja toleranssin kehittymisen, sekavuuden, sedaation, liikehäiriöiden, kaatumisten, murtumien ja liikennetapaturmien, riski «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208, «Scharner V, Hasieber L, Sönnichsen A, ym. Efficacy...»210, «Capiau A, Huys L, van Poelgeest E, ym. Therapeutic...»212, «AlDawsari A, Bushell TJ, Abutheraa N, ym. Use of s...»213, «Treves N, Perlman A, Kolenberg Geron L, ym. Z-drug...»214, «Donnelly K, Bracchi R, Hewitt J, ym. Benzodiazepin...»215.
Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksia saattaa esiintyä enemmän, mutta bentsodiatsepiinien käytön ja muistisairauksien riskin välisen yhteyden ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää tutkimuksia «Bentsodiatsepiineja pitkään käyttäneillä muistisairauksia saattaa esiintyä enemmän, mutta bentsodiatsepiinien ja muistisairauksien riskin kasvun välisen assosiaation ja mahdollisen syy-seuraussuhteen ymmärtämiseksi paremmin tarvitaan vielä lisää eteneviä tutkimuksia.»C, «Hou JH, Sun SL, Tan CC, ym. Relationships of Hypno...»42.
Pitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja (diatsepaami, nitratsepaami, klonatsepaami, klooridiatsepoksidi, alpratsolaami) ei tule käyttää ikääntyneiden unilääkkeinä «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208. Pitkän puoliintumisajan takia haittavaikutukset, kuten päiväaikainen sedaatio, ovat yleisiä.
Erittäin lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja (midatsolaami, triatsolaami) ei keskushermostohaittojensa takia tule lainkaan käyttää ikääntyneiden hoidossa «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208.
Z-lääkkeistä Suomessa saatavilla olevat tsolpideemi ja tsopikloni saattavat vähentää yli 55-vuotiaiden unettomuusoireita. Niiden haittavaikutukset lyhytaikaisessa (alle 2–6 viikon) käytössä vaikuttavat lieviltä, eikä niiden tehossa ole merkittäviä eroja «Benzodiazepine receptor agonists zolpidem and zopiclone may reduce insomnia symptoms, and adverse effects are mild in short-term use (2-6 weeks) among adults older than 55 years.»C. Käyttöön voi kuitenkin liittyä haittavaikutuksia. Ne suurentavat muun muassa kaatumis-, murtuma- ja muiden vammojen riskiä ja saattavat lisätä sekavuutta ja sedaatiota «Capiau A, Huys L, van Poelgeest E, ym. Therapeutic...»212, «Donnelly K, Bracchi R, Hewitt J, ym. Benzodiazepin...»215. Tsolpideemin (5 mg) haitallinen vaikutus yli 65-vuotiaiden tasapainoon voi kestää 5 tuntia ja tsopiklonin vaikutus 8 tuntia «Tsolpideemin (5 mg) haitallinen vaikutus yli 65-vuotiaiden tasapainoon voi kestää 5 tuntia ja tsopiklonin vaikutus 8 tuntia.»C.
Bentsodiatsepiinien ja z-lääkkeiden mahdollinen vaikutus ajokykyyn tulee huomioida.
Lääkkeen annostelun oikea ajankohta riippuu erityisesti lääkeaineen kinetiikasta. On tärkeää ohjeistaa potilaita ottamaan lääke hoidon kannalta optimaaliseen aikaan.

Muut unta tukevat lääkkeet ikääntyneiden unettomuuden hoidossa

Melatoniini ja sen johdokset

Pitkävaikutteinen melatoniini todennäköisesti parantaa kliinisesti merkittävästi unen laatua ja unessa pysymistä sekä lyhentää nukahtamisviivettä lumelääkkeeseen verrattuna yli 55-vuotiailla, joilla on unettomuushäiriö «Pitkävaikutteinen melatoniini todennäköisesti parantaa kliinisesti merkittävästi unen laatua ja unessa pysymistä sekä lyhentää nukahtamisviivettä lumelääkkeeseen verrattuna yli 55-vuotiailla, joilla on unettomuushäiriö.»B.
Melatoniinin käytöllä ei ole todettu olevan merkittäviä haittavaikutuksia «Pitkävaikutteinen melatoniini todennäköisesti parantaa kliinisesti merkittävästi unen laatua ja unessa pysymistä sekä lyhentää nukahtamisviivettä lumelääkkeeseen verrattuna yli 55-vuotiailla, joilla on unettomuushäiriö.»B, «Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA, ym. Evidence-based r...»216.
Melatoniinin oikea annostelun ajankohta on tärkeä lääkehoidon onnistumisen kannalta, ks. taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4.
Melatoniini saattaa pahentaa levottomat jalat -oireita «Levottomat jalat ja uni»7, «Michaud M, Dumont M, Selmaoui B, Paquet J, Fantini...»154.

Unettomuuden hoidossa käytettävät masennuslääkkeet

Pieniannoksinen (1–6 mg) doksepiini parantaa ikääntyneiden yöunen pituutta ja unen laatua ja lyhentää nukahtamisviivettä. Se on käyttökelpoinen unilääke ikääntyneille. Haittavaikutukset ovat vähäisiä «Doksepiini pieninä annoksina (1–6 mg) parantaa yöunen pituutta ja unen laatua ja lyhentää nukahtamisviivettä iäkkäiden unettomuushäiriön hoidossa.»A, «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208, «Cheung JMY, Scott H, Muench A, ym. Comparative sho...»217.
Mirtatsapiinilla, erityisesti pienellä annoksella, on unta tukeva vaikutus (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4), «Wichniak A, Wierzbicka A, Walęcka M, ym. Effects o...»218, mutta sitä ei suositeta unettomuushäiriön ensisijaislääkkeeksi mahdollisten haittojen takia. Tutkimustietoa pieniannoksisen mirtatsapiinin käytöstä ikääntyneiden unettomuushäiriön hoidossa ei ole «Mirtazapine 7.5 to 15 mg may be effective in treatment of insomnia disorder in adults and elderly patients (18 to 85y) for 6 weeks of treatment and the effect is at least moderate.»C, «Tietyissä potilasryhmissä esiintyvän unettomuushäiriön lääkehoito»29.
Useimmat muut masennuslääkkeet eivät ole haittavaikutustensa ja interaktioriskiensä takia ensisijaisia lääkkeitä ikääntyneiden unettomuushäiriön hoidossa «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208, «Bain KT. Management of chronic insomnia in elderly...»219, «Tannenbaum C, Paquette A, Hilmer S, ym. A systemat...»220, «Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA, ym. Evidence-based r...»216, «Fetveit A. Late-life insomnia: a review. Geriatr G...»221.
Voimakkaiden antikolinergisten haittavaikutuksien vuoksi amitriptyliiniä, hydroksitsiinia tai doksylamiinia ei tule käyttää ikääntyneiden unettomuuden hoidossa (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4).

Unettomuuden hoidossa käytettävät psykoosilääkkeet

Psykoosilääkkeiden, kuten ketiapiinin, käyttöä ikääntyneiden unettomuuden hoidossa tulee välttää haittavaikutuksien ja interaktioriskien vuoksi. Niiden käyttö tulee ikääntyneiden hoidossa rajoittaa vain erityistapauksiin, kuten psykoosisairauksiin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön «By the 2023 American Geriatrics Society Beers Crit...»208, «Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA, ym. Evidence-based r...»216.
Hiljattain ilmestynyt tutkimus viittaa ketiapiinin käytön ikääntyneiden unettomuuden hoidossa mahdollisesti lisäävän kaatumisriskiä, kuolleisuutta ja muistisairauden riskiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin potilaita, joiden ketiapiiniannos oli pienempi kuin 100 mg. Mahdollista annos-vastesuhdetta ei tarkasteltu «Hui RL, Lee AL, Lee EA, ym. Safety of Low-Dose Que...»222.
Muistisairauspotilaiden käytöshäiriöiden hoitoa on käsitelty Käypä hoito -suosituksessa Muistisairaudet «Muistisairaudet»9, «Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaise...»200.

Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt

Kliinisen kokemuksen perusteella unihäiriöt ovat varsin yleisiä kehityksellisissä neuropsykiatrisissa häiriöissä, joilla tässä tarkoitetaan ADHD:tä, autismikirjon häiriöitä ja kehitysvammaisuutta. Autismikirjon henkilöistä ja kehitysvammaisista jopa 40–80 %:lla kuvataan esiintyvän kroonista unettomuutta «Wright CD, Tiani AG, Billingsley AL, ym. A Framewo...»22. Myös ADHD:hen kuvataan liittyvän suurempi unettomuuden esiintyvyys kuin tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla ja nuorilla, mutta tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia ja näyttääkin siltä, että erityisesti ADHD:n psyykkiset samanaikaishäiriöt altistavat unettomuudelle «Loram G, Silk T, Ling M, ym. Examining the associa...»224.
Lasten ja nuorten neuropsykiatrisissa häiriöissä on tutkittu samoja hoitomenetelmiä kuin tavanomaisesti kehittyneilläkin lapsilla. Vaikka näiden erityisryhmien unettomuuden hoidossa käytetään paljon aikuisten hoidossa käytettyjä uni- ja psyykelääkkeitä (erityisesti levomepromatsiini, hydroksitsiini), ei tämä käyttö perustu tutkimusnäyttöön. Tutkimusnäyttöä on saatavilla olemattoman vähän, ja vain bentsodiatsepiineistä löytyy tutkimustulos, jonka mukaan tsolpideemi ja estsopikloni lienevät tehottomia ADHD:hen liittyvän lasten ja nuorten unettomuuden hoidossa «Tsolpideemi ja estsopikloni lienevät tehottomia ADHD:hen liittyvän lasten ja nuorten unettomuuden hoidossa.»C.
Niin lyhyt- kuin pitkävaikutteisen melatoniinin hyödyllisyydestä sellaisten lasten ja nuorten kroonisen unettomuuden hoidossa, joilla on autismikirjon häiriö, ADHD tai kehitysvamma, on jonkin verran näyttöä. Näiden kaikkien häiriöiden yhteydessä on todettu, että melatoniini saattaa vähentää unettomuusoireita «Melatoniini ilmeisesti lyhentää autismikirjon lasten ja nuorten nukahtamisviivettä ja lisää unen pituutta.»B, «Melatoniini saattaa lyhentää ADHD-potilaiden nukahtamisviivettä, aikaistaa nukahtamisajankohtaa ja lisätä unen kestoa.»C, «Melatoniini saattaa lyhentää nukahtamisviivettä, lisätä unen pituutta ja vähentää yöheräilyjä kehitysvammaisten unettomuuden hoidossa.»C.
Lyhytvaikutteista melatoniinia käytetään yleisesti ADHD-potilaiden unettomuuden hoidossa. Se saattaa lyhentää ADHD-potilaiden nukahtamisviivettä, aikaistaa nukahtamisajankohtaa ja lisätä unen kestoa, joskin systemaattista tutkimusnäyttöä asiasta on vähän «Melatoniini saattaa lyhentää ADHD-potilaiden nukahtamisviivettä, aikaistaa nukahtamisajankohtaa ja lisätä unen kestoa.»C.
Pitkävaikutteinen melatoniini ilmeisesti lyhentää autismikirjon lasten ja nuorten nukahtamisviivettä ja lisää unen pituutta «Melatoniini ilmeisesti lyhentää autismikirjon lasten ja nuorten nukahtamisviivettä ja lisää unen pituutta.»B.
Kehitysvammaisten unettomuuden hoidossa lyhytvaikutteinen melatoniini saattaa lyhentää nukahtamisviivettä, lisätä unen pituutta ja vähentää yöheräilyjä «Melatoniini saattaa lyhentää nukahtamisviivettä, lisätä unen pituutta ja vähentää yöheräilyjä kehitysvammaisten unettomuuden hoidossa.»C.
Mikäli melatoniinia käytetään hoidossa, tulee sen tapahtua lääkärin seurannassa ja käytössä tulee suosia apteekkivalmisteita, joiden sisältämät pitoisuudet ovat valvottuja.
Neuropsykiatristen häiriöryhmien CBT-I- ja behavioraalisista menetelmistä on kertynyt näyttöä, joten myös näiden lasten ja nuorten ensisijaisen kroonisen unettomuuden hoidon pitäisi olla lääkkeetöntä.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saattavat olla tehokkaita autismikirjon henkilöiden unettomuuden hoidossa, kun ne toteutetaan riittävän yksityiskohtaisella ryhmä- tai henkilökohtaisella ohjauksella.
Tavanomaiseen hoitoon verrattuna behavioraaliset menetelmät saattavat vähentää unihäiriöitä (CSHQ-kokonaispisteet) ja erityisesti nukahtamisviivettä sekä yöheräilyä 5–12-vuotiailla ADHD-lapsilla, joilla on unettomuusoireita, mutta vaikutuksen suuruus on keskimäärin pieni «Tavanomaiseen hoitoon verrattuna behavioraaliset menetelmät saattavat vähentää unihäiriöitä (CSHQ-kokonaispisteet) ja erityisesti nukahtamisviivettä sekä yöheräilyä 5–12-vuotiailla ADHD-lapsilla, joilla on unettomuusoireita mutta vaikutuksen suuruus on keskimäärin pieni.»C.
Kehitysvammaisten unettomuuden hoidossa kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saattavat olla tehokkaita «Kehitysvammaisten unettomuuden hoidossa kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät lienevät tehokkaita.»C.
Autismikirjon lasten unettomuuden hoidossa melatoniinin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien yhdistelmä on todennäköisesti tehokkain, vaikka melatoniini ja kognitiivisen käyttäytymisterapian myös yksinään ovat todennäköisesti tehokkaita «Autismikirjon lasten unettomuuden hoidossa melatoniinin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien yhdistelmä on todennäköisesti tehokkain, vaikka melatoniini ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät myös yksinään ovat todennäköisesti tehokkaita.»B. Ks. Käypä hoito -suositus Autismikirjon häiriö «Autismikirjon häiriö»10, «Autismikirjon häiriö. Käypä hoito -suositus. Suoma...»225

Kipupotilaat

Sekä kipu että unettomuus ovat monimutkaisia, vajaasti tunnettuja neurofysiologisia, psykofyysisiä sekä myös kulttuurisia ja sosiaalisia prosesseja «Tang NK, Goodchild CE, Hester J, ym. Pain-related ...»226, «Kipulääkkeet ja uni»6.
Kipu on subjektiivisesti koettu, objektiivisesti vaikeasti mitattava oire. Tutkimuksellisesti voi olla vaikea erottaa, johtuuko kipuun liittyvä unettomuus itse kivusta vai sen taustalla olevista syistä.
Kroonisesta kivusta kärsivistä 72 %:lla on unettomuushäiriö, 32 %:lla levottomat jalat -oireyhtymä ja 32 %:lla uniapnea «Kipulääkkeet ja uni»6, «Mathias JL, Cant ML, Burke ALJ. Sleep disturbances...»227.
Pitkäaikaisesta kivusta kärsivät kokevat muita useammin nukahtamisvaikeutta ja unen katkonaisuutta. Kipupotilaan häiriintynyt yöuni ei ole luonteeltaan elvyttävää, minkä vuoksi potilaalla voi olla aamuväsymystä ja päiväaikaista väsymystä «Björnsdóttir SV, Jónsson SH, Valdimarsdóttir UA. M...»228, «Morphy H, Dunn KM, Lewis M, ym. Epidemiology of in...»229, «Fielding R, Wong WS. Prevalence of chronic pain, i...»230, «Taylor DJ, Mallory LJ, Lichstein KL, ym. Comorbidi...»231, «Kelly GA, Blake C, Power CK, ym. The association b...»232, «Palermo TM, Law E, Churchill SS, ym. Longitudinal ...»233, «Kipulääkkeet ja uni»6.
Unettomuus lisää kiputuntemuksia, aktivoi prostaglandiinijärjestelmää «Haack M, Lee E, Cohen DA, ym. Activation of the pr...»234 ja voi laskea kipukynnystä «Okifuji A, Hare BD. Do sleep disorders contribute ...»235, «Pieh C, Popp R, Geisler P, ym. [Sleep and pain: a ...»236, «Lautenbacher S, Kundermann B, Krieg JC. Sleep depr...»237. Tämä voi johtaa kierteeseen, jossa huono uni lisää kivuliaisuutta ja lisääntynyt kivuliaisuus edelleen huonontaa seuraavan yön unta.
Kipupotilaan unettomuuden lääkkeetön hoito:
- Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät näyttävät soveltuvan myös pitkäaikaisten kipupotilaiden unettomuuden hoitoon. Ne eivät tehoa kivun voimakkuuteen, mutta kivun haitta vähenee ja niin subjektiivisesti kuin objektiivisestikin arvioidut unihäiriöt vähenevät «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa lievittää kliinisesti merkittävästi pitkäaikaisen kivun kanssa samanaikaisesti ilmenevän unettomuushäiriön itse arvioituja unettomuusoireita vertailuryhmiin verrattuna.»C.
Lääkehoito:
- Kipupotilaiden unettomuus voi johtua muistakin syistä kuin kivusta, jolloin kivun lievittymisen myötä ei välttämättä ole odotettavissa lievitystä unettomuuteen. Tältä osin kipupotilaan unettomuuden lääkehoito ei poikkea muusta unettomuuden käyvästä hoidosta.
- Usein järkevä strategia on kuitenkin hoitaa ensin kipu tai vielä mieluummin sen syy ja sen jälkeen paneutua jäljelle jäävän unettomuuden hoitoon.
- Anti-inflammatoriset analgeetit ovat heterogeeninen ryhmä lääkkeitä, joista vain osan vaikutusta uneen on tutkittu, ja niidenkin osalta tutkimustieto on niukkaa. Ristiriidatonta, luotettavaa näyttöä kliinisesti merkittävistä, analgesiaan liittymättömistä univaikutuksista ei ole «NSAID-lääkkeet ja uni»48, «Kipulääkkeet ja uni»6.
- Parasetamolin vaikutusta pitkäaikaisesta kivusta kärsivien uneen ei ole tutkittu.
- Pieniannoksinen opioidihoito saattaa tulla kyseeseen unettomuushäiriön hoidossa, jos potilaalla on myös levottomat jalat -oireyhtymä tai opioidihoitoa vaativa kipuoireisto «Levottomat jalat ja uni»7, «Kipulääkkeet ja uni»6.
- Amitriptyliini väsyttää, mutta työryhmä ei suosittele sitä unettomuushäiriön ensisijaiseksi hoidoksi. Lääkkeen 25 mg:n ilta-annos ei vaikuttane kliinisesti merkittävällä tavalla unen rakenteeseen, mutta 75 mg:n ilta-annos todennäköisesti vähentää syvää ja REM-unta sekä lisää seuraavan päivän uneliaisuutta terveillä henkilöillä, joilla ei ole unettomuushäiriötä «Amitriptyliinin 75 mg:n ilta-annos todennäköisesti vähentää syvää ja REM-unta ja lisää seuraavan päivän uneliaisuutta terveillä henkilöillä, joilla ei ole unettomuushäiriötä.»B. Amitriptyliinin 25–50 mg:n vuorokausiannos lievittää neuropatiapotilaiden kipua, mutta uneen sillä ei liene kliinisesti merkittävää vaikutusta «Amitriptyliini 25–50 mg/vrk lievittää neuropatiapotilaiden kipua, mutta uneen sillä ei liene kliinisesti merkittävää vaikutusta.»C. Amitriptyliini parantaa fibromyalgiapotilaiden unta 12,5–50 mg:n vuorokausiannoksella «Amitriptyliini 25–50 mg:n annoksella parantaa fibromyalgiapotilaiden kokemaa unen laatua.»A. Kliinisessä käytännössä kivuista kärsivä potilas saattaa hyötyä tätäkin pienemmästä 10 mg:n amitriptyliiniannoksesta. Amitriptyliinin haittavaikutukset lisääntyvät annoksen suurentuessa. Jo 25 mg:n amitriptyliiniannoksilla voidaan todeta merkittäviä antikolinergisiä haittavaikutuksia «Chew ML, Mulsant BH, Pollock BG, ym. Anticholinerg...»140, minkä takia amitriptyliiniä tulee käyttää varoen etenkin ikääntyneiden hoidossa «https://fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/laake75-»8.
- Duloksetiini 60 mg:n annoksena aamuin illoin keventänee ja rikkonaistanee terveiden unta, mutta 80 mg:n tai sitä pienempi annos pelkästään aamuisin annosteltuna ei vaikuttane terveiden uneen kliinisesti merkittävästi «Kipulääkkeet ja uni»6. Vaikka duloksetiini lievittää neuropaattista kipua, siitä saattaa olla jopa haittaa neuropaattisen kivun aiheuttaman unettomuuden hoidossa «Duloksetiini 60 mg:n vuorokausiannoksella pitkäkestoisen kivun hoidossa saattaa vähän parantaa koettua unen laatua yli 4 viikon hoidossa, mutta voi vähentää unta objektiivisesti lyhyen aikavälin (alle 4 viikon) hoidossa.»C.
- Pregabaliini saattaa syventää ja yhtenäistää terveiden unta, ja se syventää ja yhtenäistää pitkäaikaisesta neuropaattisesta kivusta kärsivien unta. Pregabaliini (150–600 mg) parantaa fibromyalgiapotilaiden unen laatua «Pregabaliini ilmeisesti parantaa fibromyalgiapotilaiden unta, mutta keskushermostohaitat saattavat rajoittaa sen käyttöä.»B. Ilmeisesti myös gabapentiinilla (1 200–2 400 mg) on fibromyalgiapotilaiden unen laatua parantavia vaikutuksia «Häuser W, Bernardy K, Uçeyler N, ym. Treatment of ...»238. Pregabaliini tulisi aloittaa käyttämällä ensin pieniä (25–75 mg) annoksia ja suurentamalla sen jälkeen annosta varovasti. Pregabaliinin annostarve riippuu kivun etiologiasta, ja vaste pregabaliiniin on yksilöllinen. Haittavaikutusten todennäköisyys kuitenkin lisääntyy annoksen suurentuessa. Pregabaliinia tiedetään käytettävän myös väärin, ja siihen voi syntyä riippuvuus, mikä on huomioitava sitä määrättäessä.

Uniapneapotilaan unettomuus

Keskimäärin 30–40 %:lla unettomuushäiriöpotilaista on samanaikainen uniapnea, eli kyseessä on COMISA «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (...»10, «Lisätietoa uniapneapotilaan unettomuudesta»49.
Uniapneapotilas voi kärsiä nukahtamisvaikeuksista, jos hänellä on esimerkiksi stressiä tai samanaikainen levottomat jalat -oireyhtymä. Uniapneapotilaan huonolaatuinen ja katkonainen yöuni saatetaan myös tulkita unettomuudeksi. Ks. Käypä hoito -suositus Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»2, «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Kä...»24, «Wickwire EM, Collop NA. Insomnia and sleep-related...»239, «Björnsdóttir E, Janson C, Gíslason T, ym. Insomnia...»240. Ennen keskushermostoa lamaavan lääkehoidon aloittamista onkin aina selvitettävä uniapnean mahdollisuus. Uniapnean tärkein riskitekijä on keskivartalolihavuus.
Käytännön työssä uniapnean todennäköisyydestä saadaan hyvä käsitys muutamalla kysymyksellä ja nopealla kliinisellä tutkimuksella, jossa mitataan vyötärönympärys ja katsotaan alaleuan muoto, purenta ja sekä kovan että pehmeän suulaen ja tonsillojen muoto. Toisen henkilön epäily siitä, että tutkittavalla on ollut unen aikaisia hengityskatkoja, viittaa uniapnean mahdollisuuteen.
Uniapnean ennakkotodennäköisyyttä mittaavina kyselyinä voidaan käyttää STOP-BANG- tai BAMSA-kyselyä «Chung F, Abdullah HR, Liao P. STOP-Bang Questionna...»65, «Huhta R, Sieminski M, Hirvonen K, ym. A New Screen...»66.
Unettomuushäiriöpotilaan samanaikaisen (komorbidin) uniapnean hoitaminen lääkkeettömin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBT-I-menetelmät) parantaa potilaiden yöunen laatua, CPAP-hoitoon sitoutumista sekä päiväaikaista toimintakykyä ja kognitiota edellyttäen, että uniapnea on asianmukaisesti hoidettu «Unettomuushäiriöpotilaan samanaikaisen (komorbidin) uniapnean hoitaminen lääkkeettömin kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin (CBT-I) parantaa yöunen laatua, CPAP-hoitoon sitoutumista sekä päiväaikaista toimintakykyä ja kognitiota edellyttäen, että uniapnea on asianmukaisesti hoidettu.»A, «Sweetman A, Farrell S, Wallace DM, ym. The effect ...»109.
Uniapneapotilaan unettomuudesta on kerrottu tarkemmin lisätietoaineistossa «Lisätietoa uniapneapotilaan unettomuudesta»49.

Syöpäpotilaan unettomuus

Syöpäpotilaista 25–60 % kärsii unettomuudesta «Howell D, Oliver TK, Keller-Olaman S, ym. A Pan-Ca...»241.
Kokonaisvaltaisessa hoidossa myös jokaisen syöpäpotilaan unen laatu ja määrä tulisi selvittää esimerkiksi kysymällä, onko potilaalla ollut vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa tai onko hänellä ollut vaikeuksia pysyä hereillä päiväaikaan.
Suomessakin voidaan soveltaa tältä osin esimerkiksi Kanadassa syöpäpotilaille kehitettyä unettomuuden hoito-ohjelmaa «Howell D, Oliver TK, Keller-Olaman S, ym. A Pan-Ca...»241.
Tieto syöpään sairastumisesta aiheuttaa jo sinänsä ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Aktiivinen syövän hoito voi myös huonontaa unen laatua entisestään.
Unettomuus heikentää syöpäpotilaiden elämänlaatua, ja se voi huonontaa myös paranemisennustetta heikentämällä potilaan immunologisia puolustautumismekanismeja «Bryant PA, Trinder J, Curtis N. Sick and tired: Do...»242.
Unettomuus voi jatkua vielä pitkään aktiivisen syöpähoidon jälkeenkin «Fleming L, Gillespie S, Espie CA. The development ...»243.
Parempi uni parantaa potilaiden elämänlaatua, ja paremmalla elvyttävällä unella voi olla merkitystä myös syövän paranemisen kannalta.
Näyttö tavanmukaisten ahdistusta poistavien bentsodiatsepiinien, tavanmukaisten unilääkkeiden ja myös bentsodiatsepiinien kaltaisten unilääkkeiden hyödystä on vähäistä «Fiorentino L, Ancoli-Israel S. Insomnia and its tr...»244.
- Joidenkin tutkimusten mukaan niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä «Kripke DF, Langer RD, Kline LE. Hypnotics' associa...»52.
Syövän hoidossa käytettävien lääkkeiden yhteisvaikutukset hankaloittavat edelleen unilääkkeiden käyttöä.
Sedatiivisista masennuslääkkeistä (taulukko «Käypä hoito -työryhmän suosituksen mukaiset unettomuuden ja unettomuushäiriön hoidossa käytettyjen lääkeaineiden vaikutukset, annostussuositukset sekä keskeiset haittavaikutukset, interaktiot ja muut huomiot...»4) pieninä annoksina saattaa olla hyötyä myös elimistön korjaantumistaipumuksen kannalta «Bryant PA, Trinder J, Curtis N. Sick and tired: Do...»242.
Myös syöpäpotilaan unettomuutta voidaan hoitaa kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin kuten muutakin pitkäkestoista unettomuutta.
- Nämä menetelmät soveltuvat myös perusterveydenhuollon käyttöön «Perusterveydenhuollon toimintaympäristössä toteutettu unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) todennäköisesti vähentää aikuisten unettomuushäiriön vaikeusastetta vähän tai kohtalaisesti verrattuna hoitamattomuuteen tai tavanomaiseen hoitoon.»B, «Fiorentino L, Ancoli-Israel S. Insomnia and its tr...»244.
Syöpäpotilaan mahdollinen masennus on huomioitava ja hoidettava asianmukaisesti.

Unettomuus päivystysongelmana

Potilas voi hakeutua päivystysvastaanotolle unettomuuden takia ja pyytää unilääkettä.
Unettomuuden syy on pyrittävä selvittämään:
- Onko kyseessä primaarinen unihäiriö, muuhun sairauteen liittyvä unettomuus vai esimerkiksi alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden käyttöön tai niiden käytön lopettamiseen liittyvä unettomuus?
- Onko kyseessä akuutti tai tilapäinen unettomuus, vai onko potilas käyttänyt unilääkettä jo pitkään, mutta lääkkeet ovat loppuneet?
Jos lääkäri ei tunne potilasta, unilääkkeen kirjoittamiseen päivystysaikana on suhtauduttava pidättyvästi.
- Potilasta tulee rauhoittaa kertomalla, että unettomuus voi olla häiritsevää, mutta se ei ole vaarallista.
- Aikaisempi keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on aiheellista selvittää. Sähköinen reseptijärjestelmä on tällöin avuksi.
- Jos potilas on ahdistunut tai paniikissa, häntä hoidetaan ahdistuksen hyvän hoitokäytännön mukaisesti. Jos kyseessä on alkoholi-, huume- tai lääkeriippuvainen, toimitaan asianmukaisen hoitokäytännön mukaan. Epileptisen kohtauksen mahdollisuus on tällaisissa tapauksissa olemassa, jolloin tulee harkittavaksi lyhytaikainen kouristuskynnystä nostava lääkehoito.

Sairaalapotilaan unettomuus

Suositus: Käytä ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitokeinoja myös sairaalapotilaiden unettomuuden hoidossa.

Suositus: Jos potilaalle on aloitettu sairaalahoidon aikana unilääkitys ja sitä on jatkettu yli viikon ajan, tulee unilääkitys lopettaa asteittain.

On luonnollista, että sairaalassa nukutaan huonosti. Perussairaus voi aiheuttaa ahdistusta, ja sairauden hoitoon käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa unettomuutta. Sairaalaympäristö on jo sinällään usein ahdistava, ja herkkäunisen voi olla vaikeata nukkua sairaalassa, varsinkin jos hänellä ei ole omaa yksityistä rauhaa.
Tässä yhteydessä ei oteta kantaa käyvän hoidon mukaiseen unilääkitykseen, joka annetaan esilääkityksenä ennen anestesiaa.
Bentsodiatsepiinin tai bentsodiatsepiinien kaltaisen unilääkkeen määrääminen sairaalahoidossa olevalle potilaalle on kaksiteräinen miekka. Potilas saattaa niiden avulla omasta mielestään ja hoitajien mielestä nukkua paremmin, mutta hänen unensa rakenne kuitenkin kevenee, kuten edellä todettiin. Unilääkkeen määräämisestä sairaalapotilaalle saattaa siten olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia.
Sairaalapotilaan unettomuuden hoidossa tulisi käyttää ensisijaisesti hoitotyön menetelmiä. Jos potilas on saanut sairaalassa toistuvasti unilääkettä, voi olla paikallaan antaa hänelle kotiin mukaan pari unilääketablettia ja kehottaa häntä lopettamaan unilääkitys asteittain muutaman päivän aikana. Muutoin potilaalle saattaa kehittyä vieroitusoireena unettomuus ja hän saattaa hakeutua terveyskeskukseen pyytämään unilääkettä, jonka avulla hän nukkui sairaalassakin.
Jos potilas on käyttänyt ennen sairaalaan joutumistaan säännöllisesti unilääkettä, sitä ei tule lopettaa sairaalassa äkisti. Aiheesta on hyvä keskustella, ja sairaalahoidon aikana voidaan mahdollisesti lopettaa onnistuneesti myös pitkään jatkunut turha unilääkkeen käyttö «Petrovic M, Pevernagie D, Van Den Noortgate N, ym....»172. On pidettävä mielessä, että unilääke kuuluu potilaan pysyväislääkitykseen erittäin harvoin ja silloinkin lääkärin tulee tietää tarkoin, mistä unihäiriöstä on kyse ja miksi sen hoitoon on päädytty käyttämään unilääkettä. Jatkuva unilääkitys voi tulla kyseeseen lähinnä vain pitkäaikaisessa idiopaattisessa unettomuudessa, joka on kuitenkin harvinainen sairaus.

Psykiatrisen potilaan unettomuus

Psykiatrisen potilaan hoidossa tärkeintä on psykiatrisen perussairauden asianmukainen hoito. Useisiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy unettomuutta jo ydinoireena. Unettomuus voi suurentaa psykiatristen potilaiden itsemurhariskiä «Unettomuusoireet lisäävät aikuisten itsemurhariskiä.»A, «Unettomuusoire todennäköisesti lisää skitsofreniapotilaiden itsemurhariskiä.»B, «Pompili M, Lester D, Grispini A, ym. Completed sui...»245.
Unettomuuden hoitaminen parantanee psykiatrisista häiriöistä kärsivien hoitotuloksia ja elämänlaatua.
Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa riskiä sairastua psykiatrisiin sairauksiin, esimerkiksi masennukseen «Baglioni C, Battagliese G, Feige B, ym. Insomnia a...»246. Unettomuuden hyvä hoito saattaa parhaimmillaan ehkäistä sairastumisalttiiden sairastumista tai estää psykiatrisen potilaan uuden sairausjakson kehittymistä.
Vaikka unettomuus on yksi masennuksen oireista, unettomuushäiriö voi esiintyä masennuksen yhteydessä myös itsenäisenä sairautena. Tällöin unettomuuden hoito parantaa myös masennuksen hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Niin kutsutussa epätyypillisessä masennuksessa unihäiriö ilmenee liikaunisuutena.
- Unettomuus kaksinkertaistaa masennukseen sairastumisen riskin «Unettomuusoireet altistavat masennusoireille ja ahdistuneisuusoireille.»A.
- Masennuksen esiintyvyys lisääntyy ikääntyessä, mikä altistaa unettomuudelle «Pahkala K. Iäkkäiden depressiot. Epidemiologinen t...»247, «Pahkala K, Kesti E, Köngäs-Saviaro P, ym. Prevalen...»248. Ks. myös Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»146.
Psykiatristen potilaiden hoidossa voidaan hyödyntää psykiatristen lääkkeiden väsyttävää vaikutusta. Esimerkiksi unettomuudesta kärsivän masennuspotilaan hoidossa voi olla eduksi käyttää illalla annosteltavaa väsyttävää psyykenlääkettä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi unilääkkeenä otettava erittäin pieni annos doksepiinia, mirtatsapiinia tai muuta illalla otettavaa sedatiivista psyykenlääkettä. Pieni annos sedatiivista masennuslääkettä voidaan yhdistää useimpiin aamulla otettaviin masennuslääkkeisiin, mutta psykiatrin konsultaatio on eri psyykenlääkkeitä yhdisteltäessä aina suositeltavaa.
- Pitkäaikaisen unettomuuden hoidon perustana ovat myös tässä potilasryhmässä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät.

Työ ja unettomuus

Tärkeimpiä työperäisiä unihäiriöitä ovat vuorotyön ja poikkeavien työaikojen aiheuttama vuorotyöunettomuus sekä työn stressitekijöistä johtuva unettomuus «Puttonen S, Härmä M, Hublin C. Shift work and card...»249, «Virtanen M, Heikkilä K, Jokela M, ym. Long working...»250.

Unettomuusoireet ja työkyky

Pitkäkestoiset unettomuusoireet lisäävät presenteismiä (puolikuntoisena työskentelyä) «Takano Y, Ibata R, Machida N, ym. Exploring the re...»280 ja onnettomuusriskiä töissä sekä heikentävät itse arvioitua työn tuottavuutta «Kucharczyk ER, Morgan K, Hall AP. The occupational...»281. Unettomuus myös lisää sairauslomien «Sivertsen B, Overland S, Bjorvatn B, ym. Does inso...»251, «Lallukka T, Haaramo P, Rahkonen O, ym. Joint assoc...»252 ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskiä «Lallukka T, Haaramo P, Lahelma E, ym. Sleep proble...»253 ja lähes kolminkertaistaa masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskin «Paunio T, Korhonen T, Hublin C, ym. Poor sleep pre...»254.
Työterveyshuollon perustehtävä on arvioida työntekijän terveydentilaa suhteessa työhön. Tämän pohjana tulee olla riittävä tieto työolosuhteista ja työn terveysvaatimuksista. Yksittäisen potilaan uniongelmien riittävän kattava diagnostinen selvittely ja suhteuttaminen työssä suoriutumiseen kuuluvat työterveyshuollon tehtäviin. Tarvittavia toimia sairauspoissaolosta erilaisiin työjärjestelyihin voidaan pohtia paitsi vastaanotolla myös työterveysneuvottelussa yhdessä työnantajan kanssa. Myös mahdolliset unettomuuden hoidossa käytettävät lääkkeet ja niiden vaikutus työkykyyn tulee arvioida.

Työn stressitekijöistä johtuva unettomuus

Työperäinen stressi aiheuttaa unettomuusoireita. Unettomuus ja työuupumus ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa, ja on näyttöä siitä, että työhön liittyvä korkea vaatimustaso lisää vain niiden henkilöiden työuupumuksen riskiä, joilla on samanaikaista unettomuutta. Siten työperäistä stressiä kokevien unettomuuden hoito voi ehkäistä työuupumuksen kehittymistä «Metlaine A, Sauvet F, Gomez-Merino D, ym. Associat...»255, «Armon G, Shirom A, Shapira I, ym. On the nature of...»256.
Työpaikan tarjoamat interventiot vaikuttavat olevan tehokkaita työntekijöiden unihäiriöiden vähentämiseksi. Kahdessa meta-analyysissa todettiin digitaalisten tai kasvokkain toteutettavien terapioiden tai ohjausten parantavan unen laatua ja vähentävän unettomuusoireita. Suurin osa interventioiden menetelmistä perustui kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, mukaan lukien CBT-I «Vega-Escaño J, Porcel-Gálvez AM, Diego-Cordero R, ...»257, «Phillips EA, Gordeev VS, Schreyögg J. Effectivenes...»258.
Työperäisestä stressistä ja unettomuusoireista on kerrottu tarkemmin lisätietoaineistossa «Työperäinen stressi ja unettomuusoire»50.

Vuorotyöhön ja poikkeaviin työaikoihin liittyvä unettomuushäiriö

Vuorotyöunihäiriö johtuu pääosin elimistön vuorokausirytmien tahdistumattomuudesta riittävän nopeasti.
Vuorotyöunihäiriön yleisyys riippuu käytettävistä diagnostisista kriteereistä. ICSD-3-kriteereillä arvioiden sen yleisyys hoitohenkilökunnan keskuudessa oli 3–10 % «Vanttola P, Puttonen S, Karhula K, ym. Prevalence ...»259, «Vuorotyön terveyshaitat ja vuorotyöunihäiriö»51.
Kansainvälisen tautiluokituksen mukaan «AASM. The International classification of sleep di...»14, vuorotyöunihäiriön kriteerit ovat seuraavat:
- 1. Oireena unettomuus tai poikkeava väsymys, joka on ajallisesti yhteydessä toistuviin, normaaliin nukkumisaikaan osuviin työaikoihin.
- 2. Unen kokonaispituus on lyhentynyt.
- 3. Oireet liittyvät vuorotyöhön vähintään 3 kuukauden ajan.
- 4. Uni-valvepäiväkirjan tai aktigrafia vähintään 2 viikon ajalta osoittaa sirkadiaanisen ja unijakson ajoittumisen häiriön.
Vuorotyöstä johtuviin unettomuusoireisiin altistaa myös henkilön kronotyyppi. Kronotyypiltään iltatyyppisillä henkilöillä on enemmän unettomuusoireita aamuvuorojen yhteydessä. Vuorotyö altistaa kronotyypiltään iltatyyppiset henkilöt myös ylipainolle «Cheng WJ, Puttonen S, Vanttola P, ym. Association ...»260, «Hulsegge G, Picavet HSJ, van der Beek AJ, ym. Shif...»261.
Ikääntyessä aamutyyppisyys vähitellen voimistuu ja yleistyy hieman myös kronotyyppinä noin 56 ikävuoden jälkeen «Schuster M, Oberlinner C, Claus M. Shift-specific ...»262, «Broms U, Pitkäniemi J, Bäckmand H, ym. Long-term c...»263.
Kronotyypin määrittämistä ja huomioimista osana terveyden seurantaa, neuvontaa ja terveystarkastuksia tulisi harkita. Tähän voidaan käyttää suomennettua ja validoitua kyselyä «van de Ven HA, van der Klink JJ, Vetter C, ym. Sle...»264, «Merikanto IP, T. Lahti, T. Iltavirkut ovat alttiit...»265.
Yli 40–50-vuotiailla vuorotyöntekijöillä näyttää esiintyvän enemmän vuorotyöhön liittyviä uniongelmia kuin nuoremmilla vuorotyöntekijöillä. Ikääntyessä ja uni-valverytmin aikaistuessa sopeutuminen erityisesti yövuoroihin voi vaikeutua palautumisen heikentyessä «Härmä M. Promoting older workers' job retention an...»266, «Härmä M. Ageing, physical fitness and shiftwork to...»267, «Akerstedt T, Torsvall L. Shift work. Shift-depende...»268, «Härmä MI, Hakola T, Akerstedt T, ym. Age and adjus...»269, «Härmä M, Tarja H, Irja K, ym. A controlled interve...»270, «Vuorotyön terveyshaitat ja vuorotyöunihäiriö»51.

Vuorotyöhön liittyvän unettomuushäiriön ehkäisy ja hoito

Vuorotyöhön liittyvästä unettomuudesta sekä muista terveyshaitoista on kerrottu tarkemmin lisätietoaineistossa «Vuorotyön terveyshaitat ja vuorotyöunihäiriö»51.
Yötyötä sisältävään vuorotyöhön liittyy terveyshaittoja «Vuorotyön terveyshaitat ja vuorotyöunihäiriö»51.
Yötyöllä tarkoitetaan työaikalaissa (työaikalaki 872/2019) kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan «https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/yotyo»9.
Yksilölliset erot yötyöhön sopeutumisessa voivat olla suuria. Kuormittumisen suuruuteen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi työn vaatimukset ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen.
Mikäli yötyö on jatkuvaa ja yövuoroja on keskimäärin 3 tai enemmän kuukaudessa (30 vuodessa), yötyön voidaan arvioida aiheuttavan erityistä sairastumisen vaaraa, jolloin henkilön terveydentilaa tulee seurata työterveyshuollossa. Yötyöhön liittyvät haitat on huomioitava työnantajan vastuulla olevassa vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen «https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/yotyo»9.
Työterveyshuoltolain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaan yötyötä tekeville tulee järjestää alkutarkastus työhön tullessa ja määrävälein (ks. tarkemmin «Yötyötä tekevien terveystarkastusten aikataulu»52).
Yötyöhön liittyvää terveystarkastustarvetta ja yötyön terveyshaittoja voidaan arvioida Työterveyslaitoksen kehittämällä arviointimallilla «https://www.ttl.fi/sites/default/files/2024-03/Yotyokysely_0%20%287%29_0.pdf»10 .
Terveystarkastusten tavoitteista ja sisällöstä tarkemmin ks. VnA 1485/2001, «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/vuorotyo»11 ja «Härmä M, Hublin C. Yötyö. Kirjassa: Karvala K, Lei...»271.
Työvuoroja kehittämällä voidaan vähentää vuorotyön kuormittavuutta.
Työaikojen kuormittavuuden arvioinnin ja työvuorojen suunnittelun työvälineenä on käytetty muun muassa Työterveyslaitoksen kehittämää Työaikojen arvioinnin liikennevalomallia. Malli sisältää suositukset työaikoihin liittyvän kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyslaitos on antanut myös suositukset ergonomisista työajoista «Työvuoroja kehittämällä voidaan vähentää vuorotyön kuormittavuutta»53, «https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/vuorotyo/tyoaikojen-arvioinnin-liikennevalomalli»12.
Suosimalla nopeasti eteenpäin kiertäviä vuoromalleja, rajaamalla aikaisten aamuvuorojen (ennen klo 6:ta alkavien) ja peräkkäisten yövuorojen lukumäärää sekä varmistamalla riittävän pitkän nukkumisen mahdollistava palautumisaika työvuorojen välille (yli 11 tuntia) voidaan vähentää vuorotyöjärjestelmän haittoja unettomuusoireiden synnyssä «Sallinen M, Kecklund G. Shift work, sleep, and sle...»272, «Driscoll TR, Grunstein RR, Rogers NL. A systematic...»273, «Hakola T, Härmä M. Evaluation of a fast forward ro...»274, «Härmä M, Tarja H, Irja K, ym. A controlled interve...»270, «Vedaa Ø, Mørland E, Larsen M, ym. Sleep Detriments...»275, «Vuorotyön terveyshaitat ja vuorotyöunihäiriö»51.
Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työvuorojen suunnittelussa omaan työvuoroon edistävät työntekijän hyvinvointia, mikäli samalla huolehditaan hyvästä vuorotyöergonomiasta «Ala-Mursula L, Vahtera J, Linna A, ym. Employee wo...»276.
CBT-I saattaa vähentää vuorotyötä tekevien subjektiivisia unettomuusoireita verrattunaodotuslistalla oleviin. Vaikutukset ovat suuria ja säilyvät 6 kuukauden seurannassa «Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) saattaa vähentää vuorotyötä tekevien subjektiivisia unettomuusoireita verrattuna odotuslistalla oleviin. Vaikutukset ovat suuria ja säilyvät 6 kuukauden seurannassa.»C.

Liikenne ja unettomuus

Suositus: Kaikkien sedatiivisten lääkkeiden vaikutus autonajoon tulee huomioida. Huomioi, että tsopiklonin haitallinen vaikutus saattaa kestää jopa 14 tuntia etenkin aloitettaessa lääkehoito.

Väsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien syy. Yleisin syy väsymykseen liikenteessä on liian lyhyt tai huonolaatuinen ajamista edeltänyt yöuni tai liian pitkä yhtämittainen valvominen. Myös hoitamaton uniapnea suurentaa merkittävästi rattiin nukahtamisen riskiä. Uneton potilas ei yleensä nukahda tahattomasti. Unettomuuteen liittyvä ajokyvyn heikkeneminen liittyy etenkin unettomuuden hoitoon käytettyjen lääkkeiden haittavaikutuksiin «Kaikki Suomessa markkinoilla olevat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia.»A.
Lähtökohtaisesti lääkettä käyttävän tulee itse arvioida muun muassa lääkkeiden valmisteyhteenvedon perusteella omaa kykyään kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. Päävastuu on siis potilaalla, mutta se ei poista kokonaan hoitavan lääkärin vastuuta.
Kaikki Suomessa markkinoilla olevat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia «Kaikki Suomessa markkinoilla olevat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet heikentävät kykyä ajaa autoa vähintään 5 tuntia lääkkeen ottamisesta. Joidenkin unilääkkeiden, etenkin tsopiklonin, ajokykyä heikentävä vaikutus on yli 10 tuntia.»A, «Parikka HL, J. Ojala, M. Sainio, M. Vuorio, A. (to...»277.
Kansainvälisen ICADTS-järjestön (International Council on Alcohol, Drugs and Traffic Safety) laatima lista on hyödyllinen, kun halutaan tietää eri lääkeaineiden vaikutuksista ajokykyyn «Verster JC, Mets MA. Psychoactive medication and t...»278, «https://www.hug.ch/sites/interhug/files/structures/pharmacologie_et_toxicologie_cliniques/documents/capaciteconduite_liste-medicaments.pdf»13.
Lääkkeiden käytöstä on kirjoitettu myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoterveyden arviointiohjeissa lääkäreille (Liikenteen turvallisuusvirasto 16.5.2017) «https://www.traficom.fi/files/media/regulation/Ajoterveysohje_Traficom_2021.pdf»14. Ohjeissa todetaan seuraavasti:
- "Jos keskushermostoon vaikuttava lääkitys hoitoa aloitettaessa aiheuttaa esim. väsymystä tai alentunutta huomiokykyä, ajoterveysvaatimukset eivät täyty niin kauan kuin haittavaikutuksia ilmenee. Etenkin pitkäaikaisessa lääkityksessä potilasta hoitava lääkäri arvioi lääkityksen vaikutuksen ajokykyyn yksilöllisesti ja säännöllisesti, ottaen huomioon henkilön ajokorttiluokan ja muun terveydentilan. Ajoterveysvaatimusten voidaan katsoa täyttyvän, jos henkilö käyttää lääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan eikä lääkitys vaikuta haitallisesti tarkkaavaisuuteen tai muuhun suorituskykyyn."
Jos potilas ylittää lääkärin määräyksestä jonkin väsymystä aiheuttavan lääkkeen yleisten hoitosuositusten enimmäisannoksen, lääkärin on perusteltava sairauskertomukseen se, millä perusteella hän arvioi, ettei siitä ole merkittävää haittaa autolla ajamiselle. Jos potilas käyttää ajokykyyn vaikuttavaa väsyttävää lääkettä ylittäen selvästi lääkärin määräämät enimmäisannokset, tulee lääkärin kieltää autolla ajaminen. Ilmoitusvelvollisuus täyttyy, mikäli potilas ei hoidosta huolimatta kykene lopettamaan ajokykyyn haitallisesti vaikuttavaa lääkehoitoa.Traficomin ohjeissa todetaan: "Ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilö on riippuvainen huumeista, käyttää niitä säännöllisesti tai väärinkäyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Ajoterveysvaatimukset eivät myöskään täyty, jos huumeiden tai lääkkeiden väärinkäytöstä on aiheutunut pysyväisluonteisia ajokykyä haittaavia tai ajoturvallisuutta vaarantavia terveydentilan muutoksia, jotka vaikuttavat yleiseen toiminta-, havainnointi-, arvostelu- tai reagointikykyyn tai käyttäytymiseen, esim. huumeiden tai lääkkeiden väärinkäytön aiheuttamia pysyviä elimellisiä muutoksia keskushermostoon tai tasapainoon sekä älyllisen toiminnan heikkenemistä, persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutoksia. Poliisille tehtävän ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki ne ryhmän 1 ja 2 kuljettajat, joilla on ajoterveyttä haittaava pitkäaikainen päihdehäiriö tai hoitamaton huumeriippuvuus tai jotka väärinkäyttävät keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä."
Käytännössä edellinen tarkoittaa, että jos epäillään, että unilääkkeiden käyttö haittaa merkittävästi ajoturvallisuutta väsymyksen tai kognitiivisten haittavaikutusten takia, hoitavan lääkärin tulee päättää, salliiko hän potilaan autolla ajamisen vai ohjaako hän potilaan tarkempiin tutkimuksiin asian selvittämiseksi.
Lääkäri voi määrätä suullisesti potilaalle ajokiellon, jos tämän ajoterveys on heikentynyt vain tilapäisesti. Lääkärin tulee tällöin kehottaa potilasta olemaan ajamatta määräajan ja merkitä asia potilasasiakirjoihin. Kehotus tulee antaa potilaalle myös kirjallisesti tiedoksi antamalla hänelle kopio potilasasiakirjamerkinnästä.
- Päihteiden ja muiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksista ajoterveyteen on julkaistu tutkimus «Lillsunde P. Päihteet ja liikenneturvallisuus. Suo...»279.
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että jos unilääkkeitä käytetään lääkkeen valmisteyhteenvedon mukaisten ohjeiden mukaan lyhytaikaisesti ja ohjeannostuksen mukaisesti, ajoturvallisuus on riittävä. Jos lääkäri määrää potilaalle selvästi lääkkeen valmisteyhteenvedon mukaisia ohjeita suurempia annoksia tai useita samanaikaisesti otettavia väsyttäviä lääkkeitä, hänen tulee perustella asia potilaan sairauskertomukseen. Sairauskertomuksesta tulee tällöin käydä myös ilmi se, mistä syystä lääkäri olettaa, ettei ohjeet ylittävä annos aiheuta seuraavana päivänä merkittävää väsymystä tai heikennä huomiokykyä.
Perusterveydenhuollossa huolellinen taustatietojen selvitys (muut sairaudet, muut lääkkeet, ajokokemus, liikennerikkomukset, aikaisemmat onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet) on keskeistä. Liikenneopettajan arvio (terveysperusteinen ajokyvyn arviointi) auttaa asian selvittelyssä. Lääkäri voi myös Lääkärinlausunto ajokyvystä -lomakkeella esittää poliisille henkilön määräämistä ajokokeeseen tai antamaan ajonäyte.
Erityistapauksissa voidaan ongelmallisesta unettomuudesta tai muusta unihäiriöstä kärsivä potilas ohjata erikoissairaanhoitoon, ajoterveyspoliklinikkaan (yliopistosairaaloiden ajopolit) tai ajoterveysasioihin perehtyneeseen unilääketieteen tutkimusyksikköön. Unilääkkeiden aiheuttamaa väsymystä ja ajoterveyttä voidaan edelleen selvittää objektiivisella vireystason ylläpitämiskyvyn mittauksella (MWT-hereilläpysymistesti tai ns. Oslerin testi), neuropsykologisilla tutkimuksilla ja liikenneopettajan tekemällä arvioinnilla.

Hoidon seuranta ja porrastus

Suositus: Työryhmä suosittaa, että jokaisella hyvinvointialueella on selkeä unettomuuden selvittämisen ohjeisto ja paikallisen unettomuushäiriön porrastetun hoitomallin kuvaus.

Unettomuushäiriön arviointi ja hoito kuuluvat kaikille terveydenhuollon tasoille (taulukko «Hoidon seuranta ja porrastus...»5).
Suurin osa unettomuushäiriöpotilaista kuuluu avoterveydenhuoltoon. Toisaalta myös sairaaloissa ja hoitolaitoksissa olevien potilaiden unettomuusoireet ja unettomuushäiriö ovat yleisiä.
Avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee sopia unettomuushäiriön hoitoketjusta ja täydennyskoulutuksesta.
Jos epäillään, että unettomuuden syynä on vakava mielenterveyden häiriö, voidaan konsultoida psykiatria.
Jos epäillään unenaikaista hengityshäiriötä, esimerkiksi uniapneaa, voidaan perusterveydenhuollossa tehdä alueellisten käytäntöjen mukaisesti esimerkiksi STOP-BANG- tai BAMSA-kysely ja yöpolygrafia. Tarvittaessa voidaan konsultoida keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköitä tai yksityisissä uniklinikoissa työskenteleviä lääkäreitä.
Jos potilaalla on ongelmallinen levottomat jalat -oireyhtymä tai epäillään muita harvinaisempia unenaikaisia liikehäiriöitä tai yöllisiä kohtauksellisia tiloja, konsultoidaan tarvittaessa neurologian erikoislääkäriä tai unilääketieteen asiantuntijoita.
Jos lapsella tai nuorella on vaikea unihäiriö, voidaan konsultoida lastenneurologia, lastenpsykiatria tai nuorisopsykiatria.
Ongelmallisen unettomuuden hoidosta tulee konsultoida unilääkäriä (lääkäriä, jolla on unilääketieteen erityispätevyys) tai muuta unettomuuden ja muiden unihäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä lääkäriä.
Keskeistä unettoman potilaan hoidossa ovat tiedon antaminen, potilaan oman toiminnan tukeminen, seuranta ja riittävän ajan antaminen potilaalle. Unettomuuden hoito on usein aikaavievää lääkärille, eikä se saa koskaan jäädä vain unilääkkeiden määräämiseen.

`Taulukko 5.` Hoidon seuranta ja porrastus
Unettomuuden tyyppi	Missä?	Kommentit
Vastikään alkaneet unettomuusoireet	Kaikki terveydenhuollon tasot Se taso, jolla unettomuusoireet todetaan	Ymmärretään unettomuusoireita laukaisevien tekijöiden merkitys: "Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään" Unettomuusoireita aiheuttavien muiden sairauksien tunnistaminen ja hoito Tuki ja unen huollon ohjaus Tarvittaessa tilapäinen lääkehoito
Unettomuushäiriö	Terveyskeskus, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito, unilääketieteen asiantuntijat	Uneen vaikuttavien muiden sairauksien arviointi ja hyvä hoito CBT-I Muut lääkkeettömät menetelmät Tarvittaessa lääkehoito Seuranta
Uni-valverytmin häiriöt	Terveyskeskus, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito, unilääketieteen asiantuntijat	Kirkasvalohoito, melatoniini Tarvittaessa ohjaus eteenpäin
Vuorotyöunihäiriö	Työterveyshuolto, terveyskeskus	Työaikojen muuttaminen tarvittaessa Vuorotyöhön sopivaksi räätälöity unen huolto Vuorotyöhön sopivaksi räätälöity CBT-I Huomioidaan unihäiriön ja toisaalta mahdollisen unilääkityksen haitat työssä
Lasten ja nuorten unettomuus	Terveyskeskus, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lastenlääkärit, lastenneurologit ja -psykiatrit, nuorisopsykiatrit	Ensisijaisesti CBT-I ja muut lääkkeettömät menetelmät
Neuropsykiatriset häiriöt	Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Lastenlääkärit ja -neurologit, lastenpsykiatrit, nuorisopsykiatrit, neurologit, psykiatrit Hoidon seuranta mahdollisesti terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa	Neuropsykiatrisen häiriön diagnosointi, neuropsykologiset tutkimukset Tarvittaessa neuropsykiatrisen hoidon osana piristävä lääkehoito
Raskaus, imetys, vaihdevuodet	Raskausneuvola, gynekologit, terveyskeskus, työterveyshuolto	Ensisijaisesti CBT-I ja muut lääkkeettömät menetelmät Lääkkeiden ominaisuuksien tuntemus Hormonihoidon etujen ja haittojen huomioiminen
Ikääntyneiden unettomuus	Terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt	Ikääntyneiden unettomuus liittyy usein muihin sairauksiin
Unettoman potilaan ajokyvyn arviointi	Terveyskeskus, työterveyshuolto, tarvittaessa unilääketieteen asiantuntija	Huomioidaan unettomuuden aiheuttaman univajeen vaikutus, muut sairaudet ja toisaalta unilääkkeiden haitat Tarvittaessa tehdään objektiiviset vireystasoa mittaavat testit ja neuropsykologiset tutkimukset

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Unettomuus-suosituksen historiatiedot «Unettomuus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»54

Puheenjohtaja:

Markku Partinen, LKT, neurologian dosentti, professori, unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys, somnologisti (ESRS), vastuututkija, kliiniset neurotieteet; Clinicum, Helsingin yliopisto

Jäsenet:

Helena Aatsinki, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti; Mehiläinen

Anna-Mari Aronen, sairaanhoitaja, CBT-I-unettomuusterapeutti; Terveystalo Helsinki, uniklinikka

Heli Järnefelt, PsT, psykoterapian ja terveyspsykologian erikoispsykologi, erikoistutkija, psykoterapeutti, työterveyspsykologi; Työterveyslaitos ja Terapiakeskus Aurelia

Janne Kanervisto, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist expert in sleep medicine (ESRS); Terveystalo

Rea Lagerstedt, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys

Juha Markkula, LT, psykiatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti, apulaisylilääkäri; TYKS Uni- ja hengityskeskus

Ulla Mikkonen, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto

Krista Nuotio, LT, neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja, tutkija; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Neurokeskus, neurologia

Timo Partonen, LT, psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tiina Paunio, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS

Päivi Polo, LT, synnytys- ja naistentautiopin professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, unilääketieteen erityisasiantuntija; Turun yliopisto

Tomi Rantamäki, FaT, proviisori, neurofarmakologian dosentti ja molekulaarisen farmakologian professori; Helsingin yliopisto

Outi Saarenpää-Heikkilä, LT, lastenneurologian dosentti, lastenneurologian ja lastentautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, lastenneurologian ylilääkäri; Lastenneurologian yksikkö, lastentautien vastuualue, TAYS, Pirha

Tuula Tanskanen, sairaanhoitaja YAMK, unihoitaja, väitöskirjatutkija; HUS ja Helsingin yliopisto

Katinka Tuisku, psykiatrian dosentti, unilääketieteen erityispätevyys; HUS Psykiatrian unihäiriövastaanotto

Asiantuntijat:

Mikko Härmä, LKT, tutkimusprofessori emeritus, kronobiologian dosentti; Työterveyslaitos ja Itä-Suomen yliopisto

Nelli Kaasalainen, farmaseutti, LHKA, sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus, seniorifarmaseutti; HUS Apteekki ja HUS Psykiatrian unihäiriövastaanotto

Tarja Kaipainen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Käypä hoito -toimittaja (ravitsemustiede); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Cochrane Finland -johtaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Maarit Leinonen, LT, epidemiologian dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto ja HUS Akuutti, Teratologinen tietopalvelu

Eija Lönnroos, LT, professori, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

Heidi Sormunen-Harju, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HUS Akuutti, Teratologinen tietopalvelu

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti

Viiteryhmä:

Potilasviiteryhmän asiantuntijat eivät ole osallistuneet päätöksentekoon hoitosuosituksen sisällöstä ja muotoiluista.

Potilaiden osallisuus on toteutettu Käypä hoito -suosituksen Unettomuus yhteydessä kahdella viiteryhmän Teams-kokouksella. Viiteryhmä on antanut suosituksesta myös lausunnon.

Viiteryhmän jäsenet:

Salla Mansikkamäki, Helsinki

Marja Ylösmäki, Helsinki

Meeri Taimisto, Helsinki

Sinikka Kesseli-Pulkkinen, Helsinki

Kaisa Hietanen, Vantaa

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 2.6.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Helena Aatsinki: Koulutustoiminta: Väestöliitto, luentopalkkio. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksen hallitus 2021–2024.

Anna-Mari Aronen: Sivutoimet: uniohjaajakouluttaja; Uniliitto. Koulutustoiminta: univalmentajakouluttaja; Terveystalo.

Heli Järnefelt: Sivutoimet: psykologi, psykoterapeutti; Terapiakeskus Aurelia. Tutkimus- ja kehitystyö: Työsuojelurahaston tutkimushankerahoitus Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan vuorotyöntekijöiden unettomuuden räätälöity hoito työterveyshuollossa -tutkimukselle vuosille 2024–2027. Koulutustoiminta: Työterveyslaitoksella koulutustehtävissä. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Unitutkimusseuran CBT-I koulutustoimikunnan puheenjohtaja.

Janne Kanervisto: Sivutoimet: Ammatinharjoittajana viimeisten kolmen vuoden aikana: Terveystalo, Mehiläinen, Coronaria Uniklinikka. Koulutustoiminta: luentopalkkioita: Novo Nordisk, Astra Zeneca, Astellas Pharma, Eli Lilly, Coronaria Uniklinikka, Mehiläinen. Kongressit ja seminaarit: Novo Nordisk, Eli Lilly, MSD. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: vastuulääkäri; Terveystalo Fokus Unen erikoisyksiköt.

Rea Lagerstedt: Sivutoimet: yksityislääkäri 2022–2024; Terveystalo ja Lääkärikeskus Aava.

Juha Markkula: Sivutoimet: yksityisvastaanotto. Koulutustoiminta: Takeda Oy, Duodecim, Biocodex Oy, Johnsson & Johnsson (Janssen-Cilag Oy), Medishare Oy, Oneiros Oy, Orion Oy. Kongressit ja seminaarit: Oneiros Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Unitutkimusseura, erityispätevyystoimikunta, Suomen Unitutkimusseura, CBT-I koulutustoimikunta. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: toiminta asiantuntijana TYKS Uni- ja hengityskeskuksessa asetuksen 582/2017 mukaisten uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikan ja hoidon valtakunnallisen suunnittelun ja toiminnan yhteensovittamisen tehtävien osalta. Muut sidonnaisuudet: Kirjapaja Oy, Kustannus Oy Duodecim, Oneiros Oy, Kandidaattikustannus.

Ulla Mikkonen: Sivutoimet: kliininen opettaja, yleislääketiede; Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus- ja kehitystyö: apurahat väitöskirja: Suomen Lääketieteen säätiö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Yleislääketieteen Säätiö, Suomen yleislääkärit GPF ry. Koulutustoiminta: Duodecim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: hallituksen jäsen, Lääkäriseura Duodecim ja Pohjois-Savon lääkäriyhdistys.

Krista Nuotio: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; Terveystalo. Tutkimus- ja kehitystyö: tutkimustyö kaulavaltimotautiin liittyen (ei rahoitusta). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Helsingin Lääkäripäivien ohjelmatyöryhmän jäsen.

Markku Partinen: Sivutoimet: vastuututkija, unilääketiede, Kliinisten neurotieteiden laitos, Clinicum, Helsingin yliopisto. Seniorikonsultti, unilääketiede, Terveystalo. Koulutustoiminta: HUS Psykiatria, Bioprojet, Lundbeck, Takeda, Orion Pharma, Umecrine, WellO2. Kongressit ja seminaarit: Bioprojet, Orion-Pharma, Takeda. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Unitutkimusseura ry, erityispätevyystoimikunta. Muut sidonnaisuudet: kliiniset lääketutkimukset: Idorsia, Lundbeck, Orion-Pharma, Takeda, TEVA.

Timo Partonen: Sivutoimet: osiotoimittaja (section editor), Annals of Medicine. Koulutustoiminta: Oy H. Lundbeck Ab (kaksi luentoa unesta). Oy Speakersforum Finland Ab (yksi luento unesta). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Psykiatriyhdistyksen Lääkehoidon ja biologisen psykiatrian työryhmän puheenjohtaja. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kansallisen itsemurhien ehkäisytyötä koordinoivan verkoston puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Omistan Oriolan ja Orionin osakkeita osana hajautettua osakesäästämistä. Tekijänpalkkioita (Kustannus Oy Duodecim).

Tiina Paunio: Sivutoimet: Psykiatrian erikoislääkäri, Terveystalo. Koulutustoiminta: Asiantuntijaluennot Idorsia Pharmaceuticals Ltd Masterclass 2023 ja Biogen Workshop 2023. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: HUS:n tutkimuksesta ja opetuksesta (psykiatria) vastaavan ylilääkärin tehtävät, HY:n professorin tehtäviin liittyvät toimet, mm. psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen (HY) vastuuhenkilö, psykiatrian perusopetuksen vastaava (HY/LL-koulutus), psykoterapeuttikoulutuksen (HY) johtoryhmän jäsen, kliinisen tohtoriohjelman (CLINDOC) pj, tiedekuntaneuvoston (LTDK) jäsen ja 2. vara-pj, European Sleep Research Societyn Somnologitutkinnon puheenjohtaja, European Sleep Research Societyn Unettomuushäiriösuositustyöryhmän jäsen, European Sleep Research Societyn Uni-valverytmin häiriöiden diagnosoinnin ja hoidon yhteislausuma (consensus statement) -työryhmän puheenjohtaja, Sohlbergin säätiön asiantuntija, Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja.

Päivi Polo: Sivutoimet: naistentautien ja synnytysten osa-aikainen ylilääkäri; Turun yliopistollinen keskussairaala, yksityislääkäri. Koulutustoiminta: Novo Nordisk, CampusPharma, Gedeon Richter, Bayer, Besins Healthcare, Exeltis. Kongressit ja seminaarit: Gedeon Richter. Suomen gynekologiyhdistyksen hallitus 2024–, puheenjohtaja 2026–2028.

Tomi Rantamäki: Koulutustoiminta: Farmasian oppimiskeskus (FOK). Kongressit ja seminaarit: Farmasian oppimiskeskus (FOK).

Outi Saarenpää-Heikkilä: Sivutoimet: lastenneurologin ja lastenlääkärin vastaanotto; Pikkujätti, Tampere. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Unilääketieteen erityispätevyystoimikunnan jäsen, STM:n nimittämän kansallisen unihäiriöiden koordinaatioryhmän jäsen, Lastentautien tutkimussäätiön apurahatoimikunnan jäsen.

Tuula Tanskanen: Sivutoimet: sairaanhoitaja/unihoitaja; Eira Uniklinikka, sisällöntuottaja: Unihäiriöiden hoitotyön ohjeet, Hoitotyön tietokanta / Terveysportti; Kustannus Oy Duodecim. Koulutustoiminta: Duodecim, Suomen Sairaanhoitajat, Suomen Unihoitajaseura ry, Reumaliitto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Unihoitajaseura ry, hallituksen jäsen 2009–, Suomen Unitutkimusseura ry, hallituksen jäsen ja sihteeri 2019–2024 ja CBT-I-koulutustoimikunnan jäsen ja sihteeri 2020–. Muut sidonnaisuudet: kliininen asiantuntija CBT-I-sovellusta ammattilaisten käyttöön kehittävässä Oneiros Therapies -yrityksessä.

Katinka Tuisku: Tutkimus- ja kehitystyö: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön apuraha 2025. Koulutustoiminta: YTHS, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, Turun Lääketiedepäivät, Suomen Endokrinologiyhdistys. Kongressit ja seminaarit: HUS. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: väitöskirjatutkimusten ohjausryhmät.

Kirjallisuusviite

Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»15

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Partonen T, Tuisku K, Nikolakaros G, Partinen M. Mistä unettomuushäiriössä on kyse? Duodecim 2020;136(22):2470-7
Petit JM, Burlet-Godinot S, Magistretti PJ, ym. Glycogen metabolism and the homeostatic regulation of sleep. Metab Brain Dis 2015;30(1):263-79 «PMID: 25399336»PubMed
Xie L, Kang H, Xu Q, ym. Sleep drives metabolite clearance from the adult brain. Science 2013;342(6156):373-7 «PMID: 24136970»PubMed
Hauglund NL, Andersen M, Tokarska K, ym. Norepinephrine-mediated slow vasomotion drives glymphatic clearance during sleep. Cell 2025;188(3):606-622.e17 «PMID: 39788123»PubMed
Mestre H, Mori Y, Nedergaard M. The Brain's Glymphatic System: Current Controversies. Trends Neurosci 2020;43(7):458-466 «PMID: 32423764»PubMed
Miao A, Luo T, Hsieh B, ym. Brain clearance is reduced during sleep and anesthesia. Nat Neurosci 2024;27(6):1046-1050 «PMID: 38741022»PubMed
Tononi G, Cirelli C. Sleep and the price of plasticity: from synaptic and cellular homeostasis to memory consolidation and integration. Neuron 2014;81(1):12-34 «PMID: 24411729»PubMed
Besedovsky L, Lange T, Haack M. The Sleep-Immune Crosstalk in Health and Disease. Physiol Rev 2019;99(3):1325-1380 «PMID: 30920354»PubMed
Singh KK, Ghosh S, Bhola A, ym. Sleep and Immune System Crosstalk: Implications for Inflammatory Homeostasis and Disease Pathogenesis. Ann Neurosci 2025;32(3):196-206 «PMID: 39544655»PubMed
Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, (toim.). Unilääketiede: Kustannus Oy Duodecim; 2026. 1. painos.
Consensus Conference Panel, Watson NF, Badr MS, ym. Joint Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine and Sleep Research Society on the Recommended Amount of Sleep for a Healthy Adult: Methodology and Discussion. Sleep 2015;38(8):1161-83 «PMID: 26194576»PubMed
Consensus Conference Panel, Watson NF, Badr MS, ym. Joint Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine and Sleep Research Society on the Recommended Amount of Sleep for a Healthy Adult: Methodology and Discussion. J Clin Sleep Med 2015;11(8):931-52 «PMID: 26235159»PubMed
Ohayon M, Wickwire EM, Hirshkowitz M, ym. National Sleep Foundation's sleep quality recommendations: first report. Sleep Health 2017;3(1):6-19 «PMID: 28346153»PubMed
AASM. The International classification of sleep disorders. 3. painos (ICSD-3). Rochester, Minnesota: American Academy of Sleep Medicine (AASM), 2014.
Tautiluokitus ICD-10. Suomalainen 3. uudistettu painos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 20112023.
WHO. ICD-11. International Classification of Diseases 11th Revision The global standard for diagnostic health information. https://icd.who.int/en
Association. AP. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 5 painos (DSM-5). Arlington, VA: American Psychiatric Publishing2013.
Riemann D, Espie CA, Altena E, ym. The European Insomnia Guideline: An update on the diagnosis and treatment of insomnia 2023. J Sleep Res 2023;32(6):e14035 «PMID: 38016484»PubMed
Palagini L, Arango C, Bassetti CLA, ym. The need to prioritize "insomnia disorder" in public health agendas: "a wakeup call" position paper from European and Canadian experts in sleep and mental health. Sleep Med 2025;135():106763 «PMID: 40886655»PubMed
Riemann D, Nissen C, Palagini L, ym. The neurobiology, investigation, and treatment of chronic insomnia. Lancet Neurol 2015;14(5):547-58 «PMID: 25895933»PubMed
Spielman AJ, Caruso LS, Glovinsky PB. A behavioral perspective on insomnia treatment. Psychiatr Clin North Am 1987;10(4):541-53 «PMID: 3332317»PubMed
Wright CD, Tiani AG, Billingsley AL, ym. A Framework for Understanding the Role of Psychological Processes in Disease Development, Maintenance, and Treatment: The 3P-Disease Model. Front Psychol 2019;10():2498 «PMID: 31824367»PubMed
New Oxford Textbook of Psychiatry. Gelder M, Lopez-Ibor JJ, Andreasen N (toim.). Oxford: Oxford University Press, 2000.
Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Hertenstein E, Benz F, Schneider CL, ym. Insomnia-A risk factor for mental disorders. J Sleep Res 2023;32(6):e13930 «PMID: 37211915»PubMed
Riemann D, Dressle RJ, Benz F, ym. Chronic insomnia, REM sleep instability and emotional dysregulation: A pathway to anxiety and depression? J Sleep Res 2025;34(2):e14252 «PMID: 38811745»PubMed
Psykiatria. Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim). 11. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2014.
Chen SJ, Morin CM, Ivers H, ym. The association of insomnia with long COVID: An international collaborative study (ICOSS-II). Sleep Med 2023;112():216-222 «PMID: 37922783»PubMed
Hertenstein E, Feige B, Gmeiner T, ym. Insomnia as a predictor of mental disorders: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2019;43():96-105 «PMID: 30537570»PubMed
Winkelman JW. CLINICAL PRACTICE. Insomnia Disorder. N Engl J Med 2015;373(15):1437-44 «PMID: 26444730»PubMed
Morin CM, Buysse DJ. Management of Insomnia. N Engl J Med 2024;391(3):247-258 «PMID: 39018534»PubMed
Currie SR, Clark S, Rimac S, ym. Comprehensive assessment of insomnia in recovering alcoholics using daily sleep diaries and ambulatory monitoring. Alcohol Clin Exp Res 2003;27(8):1262-9 «PMID: 12966320»PubMed
Wiggs L, Stores G. Severe sleep disturbance and daytime challenging behaviour in children with severe learning disabilities. J Intellect Disabil Res 1996;40 ( Pt 6)():518-28 «PMID: 9004112»PubMed
Brylewski JE, Wiggs L. A questionnaire survey of sleep and night-time behaviour in a community-based sample of adults with intellectual disability. J Intellect Disabil Res 1998;42 ( Pt 2)():154-62 «PMID: 9617699»PubMed
Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122:2999-3008
Halfens R, Cox K, Kuppen-Van Merwijk A. Effect of the use of sleep medication in Dutch hospitals on the use of sleep medication at home. J Adv Nurs 1994;19(1):66-70 «PMID: 8138632»PubMed
Warie H, Petrovic M, Somers A, ym. The use of hypnosedative drugs in a university hospital setting. Acta Clin Belg 2003;58(4):225-32 «PMID: 14635530»PubMed
Fernandez-Mendoza J. Insomnia Phenotypes, Cardiovascular Risk and Their Link to Brain Health. Circ Res 2025;137(5):727-745 «PMID: 40811499»PubMed
Wardle-Pinkston S, Slavish DC, Taylor DJ. Insomnia and cognitive performance: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2019;48():101205 «PMID: 31522135»PubMed
Principles and practice of sleep medicine. 5. painos. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.). St Louis, MI: Elsevier,. 2010.
de Almondes KM, Costa MV, Malloy-Diniz LF, ym. Insomnia and risk of dementia in older adults: Systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res 2016;77():109-15 «PMID: 27017287»PubMed
Hou JH, Sun SL, Tan CC, ym. Relationships of Hypnotics with Incident Dementia and Alzheimer's Disease: A Longitudinal Study and Meta-Analysis. J Prev Alzheimers Dis 2024;11(1):117-129 «PMID: 38230724»PubMed
Partinen M. Väsymys ja nukahtaminen kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Helsinki: Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) (ISBN 951-9346-47-3). 2004.
Kalsi J, Tervo T, Bachour A, ym. Sleep versus non-sleep-related fatal road accidents. Sleep Med 2018;51():148-152 «PMID: 30179735»PubMed
Anund A, Ihlström J, Fors C, ym. Factors associated with self-reported driver sleepiness and incidents in city bus drivers. Ind Health 2016;54(4):337-46 «PMID: 27098307»PubMed
Vennelle M, Engleman HM, Douglas NJ. Sleepiness and sleep-related accidents in commercial bus drivers. Sleep Breath 2010;14(1):39-42 «PMID: 19588178»PubMed
Partinen M. Väsymys, unihäiriöt ja liikenne. Kirjassa: Karkola K, Müller K, Ojala M (toim.) Liikennelääketiede. Kustannus Oy Duodecim. 2002:97-104.
Wagstaff AS, Sigstad Lie JA. Shift and night work and long working hours--a systematic review of safety implications. Scand J Work Environ Health 2011;37(3):173-85 «PMID: 21290083»PubMed
Kecklund G, Axelsson J. Health consequences of shift work and insufficient sleep. BMJ 2016;355():i5210 «PMID: 27803010»PubMed
Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M, ym. Heritability and mortality risk of insomnia-related symptoms: a genetic epidemiologic study in a population-based twin cohort. Sleep 2011;34(7):957-64 «PMID: 21731146»PubMed
Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M, ym. Sleep and mortality: a population-based 22-year follow-up study. Sleep 2007;30(10):1245-53 «PMID: 17969458»PubMed
Kripke DF, Langer RD, Kline LE. Hypnotics' association with mortality or cancer: a matched cohort study. BMJ Open 2012;2(1):e000850 «PMID: 22371848»PubMed
Kheirouri S, Alizadeh M. The Association Between Diets With High Inflammatory Potential and Sleep Quality and Its Parameters: A Systematic Review. Nutr Rev 2025;83(2):e392-e411 «PMID: 38849315»PubMed
Pereira GA, da Silva A, Hermsdorff HHM, ym. Association of dietary total antioxidant capacity with depression, anxiety, and sleep disorders: A systematic review of observational studies. J Clin Transl Res 2021;7(5):631-640 «PMID: 34778593»PubMed
Vlahoyiannis A, Giannaki CD, Sakkas GK, ym. A Systematic Review, Meta-Analysis and Meta-Regression on the Effects of Carbohydrates on Sleep. Nutrients 2021;13(4): «PMID: 33919698»PubMed
Gardiner CL, Weakley J, Burke LM, ym. Dose and timing effects of caffeine on subsequent sleep: a randomized clinical crossover trial. Sleep 2025;48(4): «PMID: 39377163»PubMed
Gardiner C, Weakley J, Burke LM, ym. The effect of caffeine on subsequent sleep: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2023;69():101764 «PMID: 36870101»PubMed
Partinen M. Nutrition and sleep. Sleep Disorders Medicine: Basic Science, Technical Considerations and Clinical Aspects: Fourth Edition. 2: Springer New York. 2017: 539-58.
Partinen MW, T. Atroshi, F. Nutrition, sleep and sleep disorders – relations of some food constituents and sleep. Kirjassa: Pharmacology and nutritional intervention in the treatment of disease. Atroshi F (toim.). InTech. 2014:191-223
Wennman H, Kronholm E, Partonen T, ym. Physical activity and sleep profiles in Finnish men and women. BMC Public Health 2014;14():82 «PMID: 24467881»PubMed
Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ, ym. The effects of acute and chronic exercise on sleep. A meta-analytic review. Sports Med 1996;21(4):277-91 «PMID: 8726346»PubMed
Kredlow MA, Capozzoli MC, Hearon BA, ym. The effects of physical activity on sleep: a meta-analytic review. J Behav Med 2015;38(3):427-49 «PMID: 25596964»PubMed
Leota J, Presby DM, Le F, ym. Dose-response relationship between evening exercise and sleep. Nat Commun 2025;16(1):3297 «PMID: 40234380»PubMed
Morin CM, Belleville G, Bélanger L, ym. The Insomnia Severity Index: psychometric indicators to detect insomnia cases and evaluate treatment response. Sleep 2011;34(5):601-8 «PMID: 21532953»PubMed
Chung F, Abdullah HR, Liao P. STOP-Bang Questionnaire: A Practical Approach to Screen for Obstructive Sleep Apnea. Chest 2016;149(3):631-8 «PMID: 26378880»PubMed
Huhta R, Sieminski M, Hirvonen K, ym. A New Screening Tool (BAMSA) for Sleep Apnea in Male Professional Truck Drivers. J Clin Med 2024;13(2): «PMID: 38256656»PubMed
Tsai WH, Remmers JE, Brant R, ym. A decision rule for diagnostic testing in obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2003;167(10):1427-32 «PMID: 12738600»PubMed
Ylikoski JB, L. Kuorsaus ja sen hoito. Suom Lääkäril. 2006;61:691-6.
Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Ruíz-Primo E, Jurado JL, Solís H, ym. Polysomnographic effects of thyroid hormones primary myxedema. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1982;53(5):559-64 «PMID: 6177500»PubMed
Naqvi HA, Wang D, Glozier N, ym. Sleep-disordered breathing and psychiatric disorders. Curr Psychiatry Rep 2014;16(12):519 «PMID: 25308389»PubMed
Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L, ym. Practice parameters for the use of actigraphy in the assessment of sleep and sleep disorders: an update for 2007. Sleep 2007;30(4):519-29 «PMID: 17520797»PubMed
Buysse DJ, Ancoli-Israel S, Edinger JD, ym. Recommendations for a standard research assessment of insomnia. Sleep 2006;29(9):1155-73 «PMID: 17040003»PubMed
Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice parameters for the evaluation of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine report. Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Sleep 2000;23(2):237-41 «PMID: 10737341»PubMed
Kushida CA, Littner MR, Morgenthaler T, ym. Practice parameters for the indications for polysomnography and related procedures: an update for 2005. Sleep 2005;28(4):499-521 «PMID: 16171294»PubMed
Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and supporting evidence in guidelines for referral of patients to sleep laboratories. Sleep Med Rev 2006;10(4):287-99 «PMID: 16807006»PubMed
Nano MM, Fonseca P, Vullings R, ym. Measures of cardiovascular autonomic activity in insomnia disorder: A systematic review. PLoS One 2017;12(10):e0186716 «PMID: 29059210»PubMed
Cosgrave J, Phillips J, Haines R, ym. Revisiting nocturnal heart rate and heart rate variability in insomnia: A polysomnography-based comparison of young self-reported good and poor sleepers. J Sleep Res 2021;30(4):e13278 «PMID: 33622029»PubMed
Ma Y, Mullington JM, Wayne PM, ym. Heart rate variability during sleep onset in patients with insomnia with or without comorbid sleep apnea. Sleep Med 2024;122():92-98 «PMID: 39137665»PubMed
Wix-Ramos R, Gálvez-Goicuría J, Verona-Almeida M, ym. Monitoring differences in the function of the autonomic nervous system in patients with chronic insomnia using a wearable device. Sleep Med 2024;115():122-130 «PMID: 38359591»PubMed
Habel LA, Cooper WO, Sox CM, ym. ADHD medications and risk of serious cardiovascular events in young and middle-aged adults. JAMA 2011;306(24):2673-83 «PMID: 22161946»PubMed
Amra B, Ghadiry F, Vaezi A, ym. Effect of one-shot cognitive behavioral therapy on insomnia and heart rate variability of health care workers at the time of COVID-19 pandemic: a randomized controlled trial. Sleep Breath 2023;27(4):1411-1418 «PMID: 36414783»PubMed
Putranto R, Shatri H, Faisal E, ym. A Narrative Review of Heart Rate Variability and Psychosomatic Disorders: A Promising Tool for Assessment and Treatment. Heart and Mind 2025;9:387-97
Hinterberger A, Eigl ES, Topalidis PI, ym. The Effects of a CBT-I Based App-Program on Sleep Quality, Insomnia Severity, Psychological Strain and Quality of Life: A Pilot Study. Nat Sci Sleep 2025;17():2369-2385 «PMID: 41050643»PubMed
Järnefelt H. Luku 13 Unettomuus 13.50 Unettomuuden lääkkeetön hoito. Teoksessa Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T(toim.). Unilääketiede. 2026, s. 266-272. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Palveluvalikoimaneuvosto. Suositus unettomuushäiriön hoidosta kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä (CBT-I) hyväksytty. Tiedote. 16.12.2021. https://palveluvalikoima.fi/-/suositus-unettomuushairion-hoidosta-kognitiivisen-kayttaytymisterapian-menetelmilla-cbt-i-hyvaksytty
Altena E, Ellis J, Camart N, ym. Mechanisms of cognitive behavioural therapy for insomnia. J Sleep Res 2023;32(6):e13860 «PMID: 36866434»PubMed
Baglioni CE, CA. Riemann, D. (toim.). Cognitive-Behavioural therapy for insomnia (CBT-I) across the life span, guidelines and clinical protocols for health professionals. Oxford: Wiley & Sons. 2022
Järnefelt H, Hublin C. (toim.) Työikäisten unettomuuden hoito. 2018, Uudistettu painos. Työterveyslaitos.
Järnefelt H. Psykologiset hoidot tehoavat unettomuuteen. Suom Lääkäril. 2017;72:776-81
Järnefelt H, Härmä M, Sallinen M, ym. Cognitive behavioural therapy interventions for insomnia among shift workers: RCT in an occupational health setting. Int Arch Occup Environ Health 2020;93(5):535-550 «PMID: 31853633»PubMed
Baglioni C, Altena E, Bjorvatn B, ym. The European Academy for Cognitive Behavioural Therapy for Insomnia: An initiative of the European Insomnia Network to promote implementation and dissemination of treatment. J Sleep Res 2020;29(2):e12967 «PMID: 31856367»PubMed
Ntikoudi A, Owens DA, Spyrou A, ym. The Effectiveness of Cognitive Behavioral Therapy on Insomnia Severity Among Menopausal Women: A Scoping Review. Life (Basel) 2024;14(11): «PMID: 39598203»PubMed
Maurer LF, Schneider J, Miller CB, ym. The clinical effects of sleep restriction therapy for insomnia: A meta-analysis of randomised controlled trials. Sleep Med Rev 2021;58():101493 «PMID: 33984745»PubMed
Kyle SD, Miller CB, Rogers Z, ym. Sleep restriction therapy for insomnia is associated with reduced objective total sleep time, increased daytime somnolence, and objectively impaired vigilance: implications for the clinical management of insomnia disorder. Sleep 2014;37(2):229-37 «PMID: 24497651»PubMed
Kyle SD, Gordon CJ. The noninferiority complex: abrupt versus gradual restriction of time in bed for insomnia disorder. Sleep 2025;48(8): «PMID: 40392174»PubMed
Rosén A, D'Onofrio P, Kaldo V, ym. A comparison of sleep restriction and sleep compression on objective measures of sleep: A sub-sample from a large randomised controlled trial. J Sleep Res 2023;32(4):e13826 «PMID: 36709965»PubMed
d'Onofrio P, Jernelöv S, Rosén A, ym. The Polysomnographical Meaning of Changed Sleep Quality-A Study of Treatment with Reduced Time in Bed. Brain Sci 2023;13(10): «PMID: 37891794»PubMed
Jansson-Fröjmark M, Nordenstam L, Alfonsson S, ym. Stimulus control for insomnia: A systematic review and meta-analysis. J Sleep Res 2024;33(1):e14002 «PMID: 37496454»PubMed
Morin CM, Hauri PJ, Espie CA, ym. Nonpharmacologic treatment of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine review. Sleep 1999;22(8):1134-56 «PMID: 10617176»PubMed
Stetter F, Kupper S. Autogenic training: a meta-analysis of clinical outcome studies. Appl Psychophysiol Biofeedback 2002;27(1):45-98 «PMID: 12001885»PubMed
Furukawa Y, Nagaoka D, Sato S, ym. Cognitive behavioral therapy for insomnia to treat major depressive disorder with comorbid insomnia: A systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2024;367():359-366 «PMID: 39242039»PubMed
Hertenstein E, Trinca E, Wunderlin M, ym. Cognitive behavioral therapy for insomnia in patients with mental disorders and comorbid insomnia: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2022;62():101597 «PMID: 35240417»PubMed
Zhou FC, Yang Y, Wang YY, ym. Cognitive Behavioural Therapy for Insomnia Monotherapy in Patients with Medical or Psychiatric Comorbidities: a Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Psychiatr Q 2020;91(4):1209-1224 «PMID: 32860556»PubMed
Isa Okajima I, Inoue Y. Efficacy of cognitive behavioral therapy for comorbid insomnia: a meta-analysis. Sleep Biol Rhythms 2018;16:15-24
Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Sweetman A, Farrell S, Wallace DM, ym. The effect of cognitive behavioural therapy for insomnia in people with comorbid insomnia and sleep apnoea: A systematic review and meta-analysis. J Sleep Res 2023;32(6):e13847 «PMID: 36872072»PubMed
Andersen SG, Sæterhagen H, Pacheco AP, ym. The effects of cognitive behavioral therapy for insomnia in patients with cardiovascular disease: a systematic review and meta-analysis. J Clin Sleep Med 2025;21(7):1273-1284 «PMID: 40114473»PubMed
Gao Y, Liu M, Yao L, ym. Cognitive behavior therapy for insomnia in cancer patients: a systematic review and network meta-analysis. J Evid Based Med 2022;15(3):216-229 «PMID: 35996803»PubMed
Selvanathan J, Pham C, Nagappa M, ym. Cognitive behavioral therapy for insomnia in patients with chronic pain - A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Sleep Med Rev 2021;60():101460 «PMID: 33610967»PubMed
Wu JQ, Appleman ER, Salazar RD, ym. Cognitive Behavioral Therapy for Insomnia Comorbid With Psychiatric and Medical Conditions: A Meta-analysis. JAMA Intern Med 2015;175(9):1461-72 «PMID: 26147487»PubMed
Morin CM, Vallières A, Guay B, ym. Cognitive behavioral therapy, singly and combined with medication, for persistent insomnia: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301(19):2005-15 «PMID: 19454639»PubMed
Beaulieu-Bonneau S, Ivers H, Guay B, ym. Long-Term Maintenance of Therapeutic Gains Associated With Cognitive-Behavioral Therapy for Insomnia Delivered Alone or Combined With Zolpidem. Sleep 2017;40(3): «PMID: 28364426»PubMed
Furukawa Y, Sakata M, Furukawa TA, ym. Initial treatment choices for long-term remission of chronic insomnia disorder in adults: a systematic review and network meta-analysis. Psychiatry Clin Neurosci 2024;78(11):646-653 «PMID: 39188094»PubMed
Zhang Y, Ren R, Yang L, ym. Comparative efficacy and acceptability of psychotherapies, pharmacotherapies, and their combination for the treatment of adult insomnia: A systematic review and network meta-analysis. Sleep Med Rev 2022;65():101687 «PMID: 36027795»PubMed
Jernelöv S, Blom K, Hentati Isacsson N, ym. Very long-term outcome of cognitive behavioral therapy for insomnia: one- and ten-year follow-up of a randomized controlled trial. Cogn Behav Ther 2022;51(1):72-88 «PMID: 35099359»PubMed
Morin CM, Beaulieu-Bonneau S, Ivers H, ym. Speed and trajectory of changes of insomnia symptoms during acute treatment with cognitive-behavioral therapy, singly and combined with medication. Sleep Med 2014;15(6):701-7 «PMID: 24831251»PubMed
Morin CM, Edinger JD, Beaulieu-Bonneau S, ym. Effectiveness of Sequential Psychological and Medication Therapies for Insomnia Disorder: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2020;77(11):1107-1115 «PMID: 32639561»PubMed
Hertenstein E, Thiel N, Lüking M, ym. Quality of life improvements after acceptance and commitment therapy in nonresponders to cognitive behavioral therapy for primary insomnia. Psychother Psychosom 2014;83(6):371-3 «PMID: 25323449»PubMed
El Rafihi-Ferreira R, Hasan R, Toscanini AC, ym. Acceptance and commitment therapy versus cognitive behavioral therapy for insomnia: A randomized controlled trial. J Consult Clin Psychol 2024;92(6):330-343 «PMID: 39023982»PubMed
Lappalainen P. ACT for sleep – Internet-delivered self-help ACT for sub-clinical and clinical insomnia: A randomized controlled trial. Journal of Contextual Behavioral Science 2019;12:119-27
Shin JW, Kim S, Shin YJ, ym. Comparison of Acceptance and Commitment Therapy (ACT) and Cognitive Behavior Therapy (CBT) for Chronic Insomnia: A Pilot Randomized Controlled Trial. Nat Sci Sleep 2023;15():523-531 «PMID: 37431325»PubMed
Perlis ML, Posner D, Riemann D, ym. Insomnia. Lancet 2022;400(10357):1047-1060 «PMID: 36115372»PubMed
Sleep disorders medicine. Basic science, technical considerations, and clinical aspects. 3 painos. Chokroverty S (toim.). Elsevier, 2009.
Wortelboer U, Cohrs S, Rodenbeck A, ym. Tolerability of hypnosedatives in older patients. Drugs Aging 2002;19(7):529-39 «PMID: 12182689»PubMed
Hartman E. The Sleeping Pill. Yale University Press New Haven 1978.
Dündar Y, Dodd S, Strobl J, ym. Comparative efficacy of newer hypnotic drugs for the short-term management of insomnia: a systematic review and meta-analysis. Hum Psychopharmacol 2004;19(5):305-22 «PMID: 15252823»PubMed
Dündar Y, Boland A, Strobl J, ym. Newer hypnotic drugs for the short-term management of insomnia: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2004;8(24):iii-x, 1-125 «PMID: 15193209»PubMed
Pressman MR. Sleep driving: sleepwalking variant or misuse of z-drugs? Sleep Med Rev 2011;15(5):285-92 «PMID: 21367628»PubMed
European Medicines Agency. CMDh endorses new advice to minimize risk of next morning impaired driving ability and mental alertness with zolpidem. European Commission to take final legal decision. 25 April 2014. EMA/240581/2014.
Farkas RH, Unger EF, Temple R. Zolpidem and driving impairment--identifying persons at risk. N Engl J Med 2013;369(8):689-91 «PMID: 23923991»PubMed
Chokroverty S. Sleep disorders medicine: basic science, technical considerations, and clinical aspects. 4th Edition. New York: Springer. 2017
Bourgeois J, Elseviers MM, Van Bortel L, ym. Sleep quality of benzodiazepine users in nursing homes: a comparative study with nonusers. Sleep Med 2013;14(7):614-21 «PMID: 23692988»PubMed
Hartikainen S, Lönnroos E, Louhivuori K. Medication as a risk factor for falls: critical systematic review. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62(10):1172-81 «PMID: 17921433»PubMed
Riedel BW, Lichstein KL. Objective sleep measures and subjective sleep satisfaction: how do older adults with insomnia define a good night's sleep? Psychol Aging 1998;13(1):159-63 «PMID: 9533198»PubMed
Sateia MJ, Buysse DJ, Krystal AD, ym. Clinical Practice Guideline for the Pharmacologic Treatment of Chronic Insomnia in Adults: An American Academy of Sleep Medicine Clinical Practice Guideline. J Clin Sleep Med 2017;13(2):307-349 «PMID: 27998379»PubMed
Weber J, Siddiqui MA, Wagstaff AJ, ym. Low-dose doxepin: in the treatment of insomnia. CNS Drugs 2010;24(8):713-20 «PMID: 20658801»PubMed
Chew ML, Mulsant BH, Pollock BG, ym. Anticholinergic activity of 107 medications commonly used by older adults. J Am Geriatr Soc 2008;56(7):1333-41 «PMID: 18510583»PubMed
Vande Griend JP, Anderson SL. Histamine-1 receptor antagonism for treatment of insomnia. J Am Pharm Assoc (2003) 2012;52(6):e210-9 «PMID: 23229983»PubMed
Karsten J, Hagenauw LA, Kamphuis J, ym. Low doses of mirtazapine or quetiapine for transient insomnia: A randomised, double-blind, cross-over, placebo-controlled trial. J Psychopharmacol 2017;31(3):327-337 «PMID: 28093029»PubMed
Kamp CB, Petersen JJ, Faltermeier P, ym. The risks of adverse events with mirtazapine for adults with major depressive disorder: a systematic review with meta-analysis and trial sequential analysis. BMC Psychiatry 2025;25(1):67 «PMID: 39844067»PubMed
Lavigne JE, Hur K, Gibbons JB, ym. Associations between insomnia medications and risk of death by suicide. Sleep Med 2023;111():199-206 «PMID: 37801864»PubMed
Iwamoto K, Kawano N, Sasada K, ym. Effects of low-dose mirtazapine on driving performance in healthy volunteers. Hum Psychopharmacol 2013;28(5):523-8 «PMID: 23813948»PubMed
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Khazaie H, Rezaie L, Darvishi F, ym. Treatment of paradoxical insomnia with atypical antipsychotic drugs. A comparison of olanzapine and risperidone. Neurosciences (Riyadh) 2013;18(1):64-9 «PMID: 23291800»PubMed
Buscemi NV, B. Friesen, C. ym. Manifestations and Management of Chronic Insomnia in Adults. Summary, Evidence Report/Technology Assessment: Number 125. AHRQ Publication Number 05-E021-1, June 2005. Agency for Healthcare Research and Quality, Rockville, MD. www.ahrq.gov/clinic/epcsums/insomnsum.htm.
Cates ME, Jackson CW, Feldman JM, ym. Metabolic consequences of using low-dose quetiapine for insomnia in psychiatric patients. Community Ment Health J 2009;45(4):251-4 «PMID: 19472052»PubMed
Williams SG, Alinejad NA, Williams JA, ym. Statistically significant increase in weight caused by low-dose quetiapine. Pharmacotherapy 2010;30(10):1011-5 «PMID: 20874038»PubMed
Sonim P, Ferreira RM, Lourenço I, ym. Metabolic Adverse Effects of Low-Dose Quetiapine: A Systematic Review and Meta-Analysis. Acta Psychiatr Scand 2025;152(5):328-340 «PMID: 40772433»PubMed
Lewy AJ, Rough JN, Songer JB, ym. The phase shift hypothesis for the circadian component of winter depression. Dialogues Clin Neurosci 2007;9(3):291-300 «PMID: 17969866»PubMed
Lemoine P, Garfinkel D, Laudon M, ym. Prolonged-release melatonin for insomnia - an open-label long-term study of efficacy, safety, and withdrawal. Ther Clin Risk Manag 2011;7():301-11 «PMID: 21845053»PubMed
Michaud M, Dumont M, Selmaoui B, Paquet J, Fantini ML, Montplaisir J. Circadian rhythm of restless legs syndrome: relationship with biological markers. Ann Neurol. 2004;55:372–80.
European Comission (European Medical Agenc). Valmisteyhteenveto - Quviviq - daridoreksantti. https://ec.europa.eu/health/documents/community-register/2023/20230526159393/anx_159393_fi.pdf. 2022.
Joukanen S. Pregabaliinin väärinkäyttö on lisääntynyt. Suom Lääkäril. 2011;66:756-9.
Roth T, Arnold LM, Garcia-Borreguero D, ym. A review of the effects of pregabalin on sleep disturbance across multiple clinical conditions. Sleep Med Rev 2014;18(3):261-71 «PMID: 24119681»PubMed
Hong JSW, Atkinson LZ, Al-Juffali N, ym. Gabapentin and pregabalin in bipolar disorder, anxiety states, and insomnia: Systematic review, meta-analysis, and rationale. Mol Psychiatry 2022;27(3):1339-1349 «PMID: 34819636»PubMed
Videla S, Cebrecos J, Lahjou M, ym. Pharmacokinetic dose proportionality between two strengths (12.5 mg and 25 mg) of doxylamine hydrogen succinate film-coated tablets in fasting state: a single-dose, randomized, two-period crossover study in healthy volunteers. Drugs R D 2013;13(2):129-35 «PMID: 23633146»PubMed
Krystal AD. A compendium of placebo-controlled trials of the risks/benefits of pharmacological treatments for insomnia: the empirical basis for U.S. clinical practice. Sleep Med Rev 2009;13(4):265-74 «PMID: 19153052»PubMed
Hartmann E, Lindsley JG, Spinweber C. Chronic insomnia: effects of tryptophan, flurazepam, secobarbital, and placebo. Psychopharmacology (Berl) 1983;80(2):138-42 «PMID: 6410442»PubMed
Sarris J, Byrne GJ. A systematic review of insomnia and complementary medicine. Sleep Med Rev 2011;15(2):99-106 «PMID: 20965131»PubMed
Lader M. Benzodiazepine withdrawal. The International Handbook of Addiction Behaviour: Taylor and Francis 2016:90-4
Glass J, Lanctôt KL, Herrmann N, ym. Sedative hypnotics in older people with insomnia: meta-analysis of risks and benefits. BMJ 2005;331(7526):1169 «PMID: 16284208»PubMed
Hajak G, Cluydts R, Declerck A, ym. Continuous versus non-nightly use of zolpidem in chronic insomnia: results of a large-scale, double-blind, randomized, outpatient study. Int Clin Psychopharmacol 2002;17(1):9-17 «PMID: 11800507»PubMed
Perlis M, Gehrman P, Riemann D. Intermittent and long-term use of sedative hypnotics. Curr Pharm Des 2008;14(32):3456-65 «PMID: 19075721»PubMed
Lähteenmäki R, Neuvonen PJ, Puustinen J, ym. Withdrawal from long-term use of zopiclone, zolpidem and temazepam may improve perceived sleep and quality of life in older adults with primary insomnia. Basic Clin Pharmacol Toxicol 2019;124(3):330-340 «PMID: 30295409»PubMed
Perlis ML, McCall WV, Krystal AD, ym. Long-term, non-nightly administration of zolpidem in the treatment of patients with primary insomnia. J Clin Psychiatry 2004;65(8):1128-37 «PMID: 15323600»PubMed
Lähteenmäki R, Puustinen J, Vahlberg T, ym. Melatonin for sedative withdrawal in older patients with primary insomnia: a randomized double-blind placebo-controlled trial. Br J Clin Pharmacol 2014;77(6):975-85 «PMID: 24286360»PubMed
Puustinen J, Lähteenmäki R, Polo-Kantola P, ym. Effect of withdrawal from long-term use of temazepam, zopiclone or zolpidem as hypnotic agents on cognition in older adults. Eur J Clin Pharmacol 2014;70(3):319-29 «PMID: 24337417»PubMed
Lopez-Peig C, Mundet X, Casabella B, ym. Analysis of benzodiazepine withdrawal program managed by primary care nurses in Spain. BMC Res Notes 2012;5():684 «PMID: 23237104»PubMed
Petrovic M, Pevernagie D, Van Den Noortgate N, ym. A programme for short-term withdrawal from benzodiazepines in geriatric hospital inpatients: success rate and effect on subjective sleep quality. Int J Geriatr Psychiatry 1999;14(9):754-60 «PMID: 10479747»PubMed
Lader M. Benzodiazepine harm: how can it be reduced? Br J Clin Pharmacol 2014;77(2):295-301 «PMID: 22882333»PubMed
Lankford A. Low-dose doxepin (3 and 6 mg) for the treatment of insomnia. Future Neurology 2011;6:143-54
Hintze JP, Edinger JD. Hypnotic Discontinuation in Chronic Insomnia. Sleep Med Clin 2020;15(2):147-154 «PMID: 32386690»PubMed
Oka Y, Suzuki S, Inoue Y. Bedtime activities, sleep environment, and sleep/wake patterns of Japanese elementary school children. Behav Sleep Med 2008;6(4):220-33 «PMID: 18853306»PubMed
Davidson-Urbain W, Servot S, Godbout R, ym. [Sleepiness among adolescents: etiology and multiple consequences]. Encephale 2023;49(1):87-93 «PMID: 35970642»PubMed
Zheng X, Zhu Z, Chen J, ym. Efficacy of cognitive behavioural therapy for insomnia or sleep disturbance in pregnant women: A systematic review ad meta-analysis. J Sleep Res 2023;32(2):e13808 «PMID: 36529887»PubMed
Polo-Kantola P, Aukia L, Karlsson H, ym. Sleep quality during pregnancy: associations with depressive and anxiety symptoms. Acta Obstet Gynecol Scand 2017;96(2):198-206 «PMID: 27861713»PubMed
Manconi M, van der Gaag LC, Mangili F, ym. Sleep and sleep disorders during pregnancy and postpartum: The Life-ON study. Sleep Med 2024;113():41-48 «PMID: 37984016»PubMed
Lepistö M, Lampio A, Polo P. Raskaus ja levottomat jalat –oireyhtymä Suomen Lääkärilehti 2017;6:349-353
Gupta R, Dhyani M, Kendzerska T, ym. Restless legs syndrome and pregnancy: prevalence, possible pathophysiological mechanisms and treatment. Acta Neurol Scand 2016;133(5):320-9 «PMID: 26482928»PubMed
Sun ER, Chen CA, Ho G, ym. Iron and the restless legs syndrome. Sleep 1998;21(4):371-7 «PMID: 9646381»PubMed
Driver HS, Dijk DJ, Werth E, ym. Sleep and the sleep electroencephalogram across the menstrual cycle in young healthy women. J Clin Endocrinol Metab 1996;81(2):728-35 «PMID: 8636295»PubMed
Baker FC, Waner JI, Vieira EF, ym. Sleep and 24 hour body temperatures: a comparison in young men, naturally cycling women and women taking hormonal contraceptives. J Physiol 2001;530(Pt 3):565-74 «PMID: 11158285»PubMed
Lee KA, Shaver JF, Giblin EC, ym. Sleep patterns related to menstrual cycle phase and premenstrual affective symptoms. Sleep 1990;13(5):403-9 «PMID: 2287852»PubMed
Baker FC, Driver HS, Rogers GG, ym. High nocturnal body temperatures and disturbed sleep in women with primary dysmenorrhea. Am J Physiol 1999;277(6):E1013-21 «PMID: 10600789»PubMed
Iacovides S, Avidon I, Bentley A, ym. Diclofenac potassium restores objective and subjective measures of sleep quality in women with primary dysmenorrhea. Sleep 2009;32(8):1019-26 «PMID: 19725253»PubMed
Cohen LS, Soares CN, Otto MW, ym. Prevalence and predictors of premenstrual dysphoric disorder (PMDD) in older premenopausal women. The Harvard Study of Moods and Cycles. J Affect Disord 2002;70(2):125-32 «PMID: 12117624»PubMed
Smith MJ, Schmidt PJ, Rubinow DR. Operationalizing DSM-IV criteria for PMDD: selecting symptomatic and asymptomatic cycles for research. J Psychiatr Res 2003;37(1):75-83 «PMID: 12482472»PubMed
Randeva HS, Tan BK, Weickert MO, ym. Cardiometabolic aspects of the polycystic ovary syndrome. Endocr Rev 2012;33(5):812-41 «PMID: 22829562»PubMed
Burdick RS, Hoffmann R, Armitage R. Short note: oral contraceptives and sleep in depressed and healthy women. Sleep 2002;25(3):347-9 «PMID: 12003166»PubMed
Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Ferini-Strambi L, Liguori C, Lucey BP, ym. Role of sleep in neurodegeneration: the consensus report of the 5th Think Tank World Sleep Forum. Neurol Sci 2024;45(2):749-767 «PMID: 38087143»PubMed
Brewster GS, Riegel B, Gehrman PR. Insomnia in the Older Adult. Sleep Med Clin 2018;13(1):13-19 «PMID: 29412980»PubMed
Redline S, Kirchner HL, Quan SF, ym. The effects of age, sex, ethnicity, and sleep-disordered breathing on sleep architecture. Arch Intern Med 2004;164(4):406-18 «PMID: 14980992»PubMed
Ohayon MM, Carskadon MA, Guilleminault C, ym. Meta-analysis of quantitative sleep parameters from childhood to old age in healthy individuals: developing normative sleep values across the human lifespan. Sleep 2004;27(7):1255-73 «PMID: 15586779»PubMed
Stewart NH, Arora VM. Sleep in Hospitalized Older Adults. Sleep Med Clin 2022;17(2):223-232 «PMID: 35659075»PubMed
Deng M, Qian M, Lv J, ym. The association between loneliness and sleep quality among older adults: A systematic review and meta-analysis. Geriatr Nurs 2023;49():94-100 «PMID: 36470104»PubMed
Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Gulia KK, Kumar VM. Sleep disorders in the elderly: a growing challenge. Psychogeriatrics 2018;18(3):155-165 «PMID: 29878472»PubMed
Montgomery P, Dennis J. Cognitive behavioural interventions for sleep problems in adults aged 60+. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD003161 «PMID: 12535460»PubMed
Huang K, Li S, He R, ym. Efficacy of cognitive behavioral therapy for insomnia (CBT-I) in older adults with insomnia: A systematic review and meta-analysis. Australas Psychiatry 2022;30(5):592-597 «PMID: 35968818»PubMed
Hasan F, Tu YK, Lin CM, ym. Comparative efficacy of exercise regimens on sleep quality in older adults: A systematic review and network meta-analysis. Sleep Med Rev 2022;65():101673 «PMID: 36087457»PubMed
Siu PM, Yu AP, Tam BT, ym. Effects of Tai Chi or Exercise on Sleep in Older Adults With Insomnia: A Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open 2021;4(2):e2037199 «PMID: 33587135»PubMed
Tan JSI, Cheng LJ, Chan EY, ym. Light therapy for sleep disturbances in older adults with dementia: a systematic review, meta-analysis and meta-regression. Sleep Med 2022;90():153-166 «PMID: 35180479»PubMed
Forbes D, Blake CM, Thiessen EJ, ym. Light therapy for improving cognition, activities of daily living, sleep, challenging behaviour, and psychiatric disturbances in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2014;2014(2):CD003946 «PMID: 24574061»PubMed
By the 2023 American Geriatrics Society Beers Criteria® Update Expert Panel. American Geriatrics Society 2023 updated AGS Beers Criteria® for potentially inappropriate medication use in older adults. J Am Geriatr Soc 2023;71(7):2052-2081 «PMID: 37139824»PubMed
Christiaens A, Aubert CE, Wichniak A, ym. Deprescribing benzodiazepine receptor agonists for insomnia in older adults. Lancet 2023;402(10411):1421-1422 «PMID: 37865467»PubMed
Scharner V, Hasieber L, Sönnichsen A, ym. Efficacy and safety of Z-substances in the management of insomnia in older adults: a systematic review for the development of recommendations to reduce potentially inappropriate prescribing. BMC Geriatr 2022;22(1):87 «PMID: 35100976»PubMed
Kennedy KM, O'Riordan J. Prescribing benzodiazepines in general practice. Br J Gen Pract 2019;69(680):152-153 «PMID: 30819759»PubMed
Capiau A, Huys L, van Poelgeest E, ym. Therapeutic dilemmas with benzodiazepines and Z-drugs: insomnia and anxiety disorders versus increased fall risk: a clinical review. Eur Geriatr Med 2023;14(4):697-708 «PMID: 36576689»PubMed
AlDawsari A, Bushell TJ, Abutheraa N, ym. Use of sedative-hypnotic medications and risk of dementia: A systematic review and meta-analysis. Br J Clin Pharmacol 2022;88(4):1567-1589 «PMID: 34679196»PubMed
Treves N, Perlman A, Kolenberg Geron L, ym. Z-drugs and risk for falls and fractures in older adults-a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2018;47(2):201-208 «PMID: 29077902»PubMed
Donnelly K, Bracchi R, Hewitt J, ym. Benzodiazepines, Z-drugs and the risk of hip fracture: A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2017;12(4):e0174730 «PMID: 28448593»PubMed
Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA, ym. Evidence-based recommendations for the assessment and management of sleep disorders in older persons. J Am Geriatr Soc 2009;57(5):761-89 «PMID: 19484833»PubMed
Cheung JMY, Scott H, Muench A, ym. Comparative short-term safety and efficacy of hypnotics: A quantitative risk-benefit analysis. J Sleep Res 2024;33(4):e14088 «PMID: 38016812»PubMed
Wichniak A, Wierzbicka A, Walęcka M, ym. Effects of Antidepressants on Sleep. Curr Psychiatry Rep 2017;19(9):63 «PMID: 28791566»PubMed
Bain KT. Management of chronic insomnia in elderly persons. Am J Geriatr Pharmacother 2006;4(2):168-92 «PMID: 16860264»PubMed
Tannenbaum C, Paquette A, Hilmer S, ym. A systematic review of amnestic and non-amnestic mild cognitive impairment induced by anticholinergic, antihistamine, GABAergic and opioid drugs. Drugs Aging 2012;29(8):639-58 «PMID: 22812538»PubMed
Fetveit A. Late-life insomnia: a review. Geriatr Gerontol Int 2009;9(3):220-34 «PMID: 19702931»PubMed
Hui RL, Lee AL, Lee EA, ym. Safety of Low-Dose Quetiapine for Insomnia in Older Adults. Drugs Aging 2025;42(2):127-133 «PMID: 39747780»PubMed
Bruni O, Breda M, Mammarella V, ym. Sleep and circadian disturbances in children with neurodevelopmental disorders. Nat Rev Neurol 2025;21(2):103-120 «PMID: 39779841»PubMed
Loram G, Silk T, Ling M, ym. Examining the associations between attention-deficit/hyperactivity disorder, sleep problems, and other mental health conditions in adolescents. J Sleep Res 2024;33(2):e13830 «PMID: 36907830»PubMed
Autismikirjon häiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen, Suomen Kehitysvammalääkäreiden, Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Tang NK, Goodchild CE, Hester J, ym. Pain-related insomnia versus primary insomnia: a comparison study of sleep pattern, psychological characteristics, and cognitive-behavioral processes. Clin J Pain 2012;28(5):428-36 «PMID: 22179550»PubMed
Mathias JL, Cant ML, Burke ALJ. Sleep disturbances and sleep disorders in adults living with chronic pain: a meta-analysis. Sleep Med 2018;52():198-210 «PMID: 30314881»PubMed
Björnsdóttir SV, Jónsson SH, Valdimarsdóttir UA. Mental health indicators and quality of life among individuals with musculoskeletal chronic pain: a nationwide study in Iceland. Scand J Rheumatol 2014;43(5):419-23 «PMID: 24814312»PubMed
Morphy H, Dunn KM, Lewis M, ym. Epidemiology of insomnia: a longitudinal study in a UK population. Sleep 2007;30(3):274-80 «PMID: 17425223»PubMed
Fielding R, Wong WS. Prevalence of chronic pain, insomnia, and fatigue in Hong Kong. Hong Kong Med J 2012;18 Suppl 3():9-12 «PMID: 22865215»PubMed
Taylor DJ, Mallory LJ, Lichstein KL, ym. Comorbidity of chronic insomnia with medical problems. Sleep 2007;30(2):213-8 «PMID: 17326547»PubMed
Kelly GA, Blake C, Power CK, ym. The association between chronic low back pain and sleep: a systematic review. Clin J Pain 2011;27(2):169-81 «PMID: 20842008»PubMed
Palermo TM, Law E, Churchill SS, ym. Longitudinal course and impact of insomnia symptoms in adolescents with and without chronic pain. J Pain 2012;13(11):1099-106 «PMID: 23031311»PubMed
Haack M, Lee E, Cohen DA, ym. Activation of the prostaglandin system in response to sleep loss in healthy humans: potential mediator of increased spontaneous pain. Pain 2009;145(1-2):136-41 «PMID: 19560866»PubMed
Okifuji A, Hare BD. Do sleep disorders contribute to pain sensitivity? Curr Rheumatol Rep 2011;13(6):528-34 «PMID: 21805110»PubMed
Pieh C, Popp R, Geisler P, ym. [Sleep and pain: a bi-directional relation?]. Psychiatr Prax 2011;38(4):166-70 «PMID: 21412701»PubMed
Lautenbacher S, Kundermann B, Krieg JC. Sleep deprivation and pain perception. Sleep Med Rev 2006;10(5):357-69 «PMID: 16386930»PubMed
Häuser W, Bernardy K, Uçeyler N, ym. Treatment of fibromyalgia syndrome with gabapentin and pregabalin--a meta-analysis of randomized controlled trials. Pain 2009;145(1-2):69-81 «PMID: 19539427»PubMed
Wickwire EM, Collop NA. Insomnia and sleep-related breathing disorders. Chest 2010;137(6):1449-63 «PMID: 20525657»PubMed
Björnsdóttir E, Janson C, Gíslason T, ym. Insomnia in untreated sleep apnea patients compared to controls. J Sleep Res 2012;21(2):131-8 «PMID: 21988168»PubMed
Howell D, Oliver TK, Keller-Olaman S, ym. A Pan-Canadian practice guideline: prevention, screening, assessment, and treatment of sleep disturbances in adults with cancer. Support Care Cancer 2013;21(10):2695-706 «PMID: 23708820»PubMed
Bryant PA, Trinder J, Curtis N. Sick and tired: Does sleep have a vital role in the immune system? Nat Rev Immunol 2004;4(6):457-67 «PMID: 15173834»PubMed
Fleming L, Gillespie S, Espie CA. The development and impact of insomnia on cancer survivors: a qualitative analysis. Psychooncology 2010;19(9):991-6 «PMID: 20014075»PubMed
Fiorentino L, Ancoli-Israel S. Insomnia and its treatment in women with breast cancer. Sleep Med Rev 2006;10(6):419-29 «PMID: 16963293»PubMed
Pompili M, Lester D, Grispini A, ym. Completed suicide in schizophrenia: evidence from a case-control study. Psychiatry Res 2009;167(3):251-7 «PMID: 19395048»PubMed
Baglioni C, Battagliese G, Feige B, ym. Insomnia as a predictor of depression: a meta-analytic evaluation of longitudinal epidemiological studies. J Affect Disord 2011;135(1-3):10-9 «PMID: 21300408»PubMed
Pahkala K. Iäkkäiden depressiot. Epidemiologinen tutkimus. Lääkintöhallitus. Sarja: Tutkimukset, 55. Helsinki 1990.
Pahkala K, Kesti E, Köngäs-Saviaro P, ym. Prevalence of depression in an aged population in Finland. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1995;30(3):99-106 «PMID: 7624809»PubMed
Puttonen S, Härmä M, Hublin C. Shift work and cardiovascular disease - pathways from circadian stress to morbidity. Scand J Work Environ Health 2010;36(2):96-108 «PMID: 20087536»PubMed
Virtanen M, Heikkilä K, Jokela M, ym. Long working hours and coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis. Am J Epidemiol 2012;176(7):586-96 «PMID: 22952309»PubMed
Sivertsen B, Overland S, Bjorvatn B, ym. Does insomnia predict sick leave? The Hordaland Health Study. J Psychosom Res 2009;66(1):67-74 «PMID: 19073296»PubMed
Lallukka T, Haaramo P, Rahkonen O, ym. Joint associations of sleep duration and insomnia symptoms with subsequent sickness absence: the Helsinki Health Study. Scand J Public Health 2013;41(5):516-23 «PMID: 23520224»PubMed
Lallukka T, Haaramo P, Lahelma E, ym. Sleep problems and disability retirement: a register-based follow-up study. Am J Epidemiol 2011;173(8):871-81 «PMID: 21415034»PubMed
Paunio T, Korhonen T, Hublin C, ym. Poor sleep predicts symptoms of depression and disability retirement due to depression. J Affect Disord 2015;172():381-9 «PMID: 25451441»PubMed
Metlaine A, Sauvet F, Gomez-Merino D, ym. Association between insomnia symptoms, job strain and burnout syndrome: a cross-sectional survey of 1300 financial workers. BMJ Open 2017;7(1):e012816 «PMID: 28087546»PubMed
Armon G, Shirom A, Shapira I, ym. On the nature of burnout-insomnia relationships: a prospective study of employed adults. J Psychosom Res 2008;65(1):5-12 «PMID: 18582606»PubMed
Vega-Escaño J, Porcel-Gálvez AM, Diego-Cordero R, ym. Insomnia Interventions in the Workplace: A Systematic Review and Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health 2020;17(17): «PMID: 32887475»PubMed
Phillips EA, Gordeev VS, Schreyögg J. Effectiveness of occupational e-mental health interventions: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Scand J Work Environ Health 2019;45(6):560-576 «PMID: 31184758»PubMed
Vanttola P, Puttonen S, Karhula K, ym. Prevalence of shift work disorder among hospital personnel: A cross-sectional study using objective working hour data. J Sleep Res 2020;29(3):e12906 «PMID: 31410909»PubMed
Cheng WJ, Puttonen S, Vanttola P, ym. Association of shift work with mood disorders and sleep problems according to chronotype: a 17-year cohort study. Chronobiol Int 2021;38(4):518-525 «PMID: 33588657»PubMed
Hulsegge G, Picavet HSJ, van der Beek AJ, ym. Shift work, chronotype and the risk of cardiometabolic risk factors. Eur J Public Health 2019;29(1):128-134 «PMID: 29796606»PubMed
Schuster M, Oberlinner C, Claus M. Shift-specific associations between age, chronotype and sleep duration. Chronobiol Int 2019;36(6):784-795 «PMID: 30880475»PubMed
Broms U, Pitkäniemi J, Bäckmand H, ym. Long-term consistency of diurnal-type preferences among men. Chronobiol Int 2014;31(2):182-8 «PMID: 24131152»PubMed
van de Ven HA, van der Klink JJ, Vetter C, ym. Sleep and need for recovery in shift workers: do chronotype and age matter? Ergonomics 2016;59(2):310-24 «PMID: 26241633»PubMed
Merikanto IP, T. Lahti, T. Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille. Suom Lääkäril 2015;70:1333-7.
Härmä M. Promoting older workers' job retention and health by working hour patterns. Kirjassa: Sustainable Working Lives - Managing Work Transitions and Health throughout the Life Course. Vuori J, Blonk R, Price R. (toim.) Sarjassa: Aligning Perspectives on Health, Safety and Well-being, toim. Leka S, Jain A, Zwetlooter G. Springer, Dordrecht 2015, ss. 249-68.
Härmä M. Ageing, physical fitness and shiftwork tolerance. Appl Ergon 1996;27(1):25-9 «PMID: 15676308»PubMed
Akerstedt T, Torsvall L. Shift work. Shift-dependent well-being and individual differences. Ergonomics 1981;24(4):265-73 «PMID: 7195336»PubMed
Härmä MI, Hakola T, Akerstedt T, ym. Age and adjustment to night work. Occup Environ Med 1994;51(8):568-73 «PMID: 7951784»PubMed
Härmä M, Tarja H, Irja K, ym. A controlled intervention study on the effects of a very rapidly forward rotating shift system on sleep-wakefulness and well-being among young and elderly shift workers. Int J Psychophysiol 2006;59(1):70-9 «PMID: 16297476»PubMed
Härmä M, Hublin C. Yötyö. Kirjassa: Karvala K, Leino T, Oksa P, Santonen T, Sainio M, Latvala J, Uitti J, toim. Altistelähtöinen työterveysseuranta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019;238-244
Sallinen M, Kecklund G. Shift work, sleep, and sleepiness - differences between shift schedules and systems. Scand J Work Environ Health 2010;36(2):121-33 «PMID: 20119631»PubMed
Driscoll TR, Grunstein RR, Rogers NL. A systematic review of the neurobehavioural and physiological effects of shiftwork systems. Sleep Med Rev 2007;11(3):179-94 «PMID: 17418596»PubMed
Hakola T, Härmä M. Evaluation of a fast forward rotating shift schedule in the steel industry with a special focus on ageing and sleep. J Hum Ergol (Tokyo) 2001;30(1-2):315-9 «PMID: 14564901»PubMed
Vedaa Ø, Mørland E, Larsen M, ym. Sleep Detriments Associated With Quick Returns in Rotating Shift Work: A Diary Study. J Occup Environ Med 2017;59(6):522-527 «PMID: 28437294»PubMed
Ala-Mursula L, Vahtera J, Linna A, ym. Employee worktime control moderates the effects of job strain and effort-reward imbalance on sickness absence: the 10-town study. J Epidemiol Community Health 2005;59(10):851-7 «PMID: 16166358»PubMed
Parikka HL, J. Ojala, M. Sainio, M. Vuorio, A. (toim.). Liikennelääketiede: Kustannus Oy Duodecim; 2025. 1. painos.
Verster JC, Mets MA. Psychoactive medication and traffic safety. Int J Environ Res Public Health 2009;6(3):1041-54 «PMID: 19440432»PubMed
Lillsunde P. Päihteet ja liikenneturvallisuus. Suom Lääkäril 2015;70:2615-9
Takano Y, Ibata R, Machida N, ym. Exploring the relationship between work performance and nonrestorative sleep among daytime workers with and without insomnia symptoms. Sleep Med 2025;134():106702 «PMID: 40780024»PubMed
Kucharczyk ER, Morgan K, Hall AP. The occupational impact of sleep quality and insomnia symptoms. Sleep Med Rev 2012;16(6):547-59 «PMID: 22401983»PubMed
Brunner E, Chen CA, Klein T, ym. Joint Clinical Practice Guideline on Benzodiazepine Tapering: Considerations When Risks Outweigh Benefits. J Gen Intern Med 2025;40(12):2814-2859 «PMID: 40526204»PubMed

Artikkelin tunnus: hoi50067 (050.067)