Munuaisvaurio (akuutti)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä
3.11.2020

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Akuutti munuaisvaurio (Acute Kidney Injury, AKI) on yleistyvä ongelma.
  • AKI todetaan seerumin kreatiniinipitoisuuden mittaamisen tai virtsanerityksen seuraamisen avulla KDIGO-luokittelun mukaisesti.
  • Akuutin munuaisvaurion riskiä suurentavat korkea ikä, lieväkin krooninen munuaisten vajaatoiminta, diabetes, valtimokovettumatauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Munuaisvauriolle altistavat useat lääkehoidot sekä röntgenvarjoaineet, verenmyrkytys eli sepsis, rabdomyolyysi, kuivuminen tai verenvuoto.
    • AKI syntyy usein monen samanaikaisen tekijän seurauksena.
  • Riskipotilaalta tulee ennen munuaistoksisten lääkkeiden aloitusta tai jodivarjoaineen antoa määrittää laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (Glomerular Filtration Rate, eGFR), ja se tulee tarkistaa myös lääkkeiden aloituksen, annoksen suurentamisen ja jodivarjoaineen annon jälkeen.
    • Potentiaalisesti munuaistoksisia tai munuaisten toimintaa heikentäviä lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, vankomysiini, aminoglykosidit, spironolaktoni ja tietyt syöpälääkkeet.
    • Metformiinia tulee välttää munuaisten vajaatoiminnassa, sillä se kumuloituu, mikä suurentaa maitohappoasidoosin riskiä
    • Suonensisäisiä varjoaineita, etenkin jodipitoisia, tulee käyttää harkitusti, varsinkin AKI-riskipotilailla.
  • Koska akuuttiin munuaisvaurioon ei ole parantavaa lääkehoitoa, keskeisintä on havaita riskipotilaat ja ehkäistä lääkityksiin, jodivarjoaineisiin ja kuivumiseen liittyvä munuaisvaurio.
  • Hoidossa tärkeintä ovat AKI:n varhainen tunnistaminen, riittävä nestehoito ja hypotension esto. Lisäksi on huomioitava rabdomyolyysin ja myrkytysten (erityisesti sienet ja alkoholit) mahdollisuus ja suljettava pois virtsan kulkuesteet.
    • AKI:ssa on tauotettava sitä aiheuttavat tai pahentavat lääkkeet ja arvioitava munuaisten vajaatoiminnassa kertyvien lääkkeiden annokset.
    • Nestekuorma lisää kuolleisuutta, joten furosemidia voidaan harkinnanvaraisesti käyttää sen purkamiseen.
    • AKI-potilailla varhaisesta munuaiskorvaushoidon aloituksesta ei todennäköisesti ole hyötyä ennusteen kannalta, ellei jokin seuraavista munuaiskorvaushoidon kriteereistä täyty: asidoosi (pH < 7,2), hyperkalemia (S-K > 6,0) tai nestelastista tai uremiasta johtuva elinhäiriö.
    • Vaikeassa AKI:ssa munuaisten korvaushoitomuodolla (jaksoittainen vs. jatkuva) ei ilmeisesti ole vaikutusta munuaisvaurion korjaantumiseen, kuolleisuuteen tai verenvuotokomplikaatioiden ilmaantuvuuteen.
    • Toteutuneen korvaushoidon annoksen suurentaminen yli 22 ml/kg/h:aan ei tiedetä parantavan potilaan ennustetta.
    • Pidennetyillä jaksoittaisilla hoitomuodoilla (SLED) saattaa olla samankaltaiset hemodynaamiset vaikutukset kuin jatkuvilla hoitomuodoilla tehohoitopotilailla.
  • Akuutti munuaisvaurio huonontaa lievänäkin potilaan ennustetta. Merkittävälle osalle vaikeasta AKI-episodista hengissä selvinneistä potilaista kehittyy ajan kuluessa munuaisten korvaushoitoa vaativa krooninen munuaissairaus. Sen pitkäaikaisennuste on varsin huono ja hoidon kustannukset suuret.
  • Sairastettu AKI on otettava huomioon jatkossa potilasta hoidettaessa ja seurattaessa, erityisesti jos munuaistoiminta ei ole palautunut normaaliksi, koska uuden munuaisvaurion riski on suurentunut.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa ei käsitellä lasten tai raskaana olevien naisten AKI:a eikä munuaisten kroonisen vajaatoiminnan tutkimista ja hoitoa. Suosituksen ulkopuolelle jäävät myös akuutit nefriitit, elinsiirtojen jälkitilat ja yleissairaudet, kuten vaskuliitit ja myyräkuume.

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suosituksen tavoitteena on lisätä koko terveydenhuoltohenkilöstön tietoa AKI:sta, sen riskitekijöistä, aiheuttajista ja ennusteesta sekä kuvata AKI:n ehkäisykeinot ja keskeinen hoito.
  • Kaikkien päivystyksessä tai sairaalassa työskentelevien lääkärien on tärkeää hallita vaikean sairaalahoitoa vaativan AKI:n tunnistaminen ja alkuhoito.

Määritelmä ja toteaminen

Taulukko 1. Akuutin munuaisvaurion vaikeusasteen KDIGO-luokittelukriteerit (joko kreatiniini- tai ilman diureettia aikaansaatu virtsamääräkriteeri) «Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) ...»1
Luokka Kreatiniinikriteeri Virtsamääräkriteeri
1 S-Krean suureneminen > 26,5 µmol/l 48 tunnin aikana tai 1,5–1,9-kertainen suureneminen perustasosta edellisten 7 vuorokauden aikana < 0,5 ml/kg/h 6–12 tunnin ajan
2 S-Krean 2,0–2,9 kertainen suureneminen < 0,5 ml/kg/h ≥ 12 tunnin ajan
3 S-Krean > 3,0 kertainen suureneminen perustasosta
S-Krea > 354 µmol/l tai munuaisten korvaushoito
< 0,3 ml/kg/h ≥ 24 tunnin ajan tai anuria ≥ 12 tunnin ajan
  • Kreatiniini on kuitenkin epätäydellinen AKI:n merkkiaine. Vajaaravitsemus, lihaskato, korkea ikä, katabolia ja nestehoidon aiheuttama seerumin kreatiniinipitoisuuden pieneneminen vaikeuttavat arvojen tulkintaa. Akuuttitilanteessa kreatiniinin pitoisuus seerumissa suurenee vaurion asteeseen verrattuna hitaasti.
  • Säilyvä virtsaneritys ei yksinään riitä sulkemaan AKI:a pois, sillä jopa kolmanneksessa AKI-tapauksista virtsaneritys on normaali.
  • GFR:n arvioimiseen on suositeltavaa käyttää monien laboratorioidenkin käyttämää CKD-EPI -kaavaa, joka vakaassa tai hitaasti pahenevassa tilanteessa antaa paremman kuvan munuaisten vajaatoiminnan asteesta kuin pelkkä seerumin kreatiniinipitoisuus (GFR-laskuri «http://www.terveysportti.fi/xmedia/pgr/200.003.html»3). On kuitenkin huomioitava, että laskennallinen GFR ei sovellu todellisen munuaistoiminnan arvioimiseen, jos kreatiniiniarvo muuttuu nopeasti.
  • AKI:n diagnosoimisen ja toipumisennusteen määrittämisen helpottamiseksi on tutkittu useita merkkiaineita, jotka ovat kreatiniinipitoisuutta herkempiä. Näistä virtsan tai plasman NGAL (Neutrophil Gelatinase-Associated Lipocalin) ja seerumin kystatiini C ovat olleet lupaavimpia. Laajoissa valikoimattomissa suomalaisissa aineistoissa kummankaan lisäarvo ei ole osoittautunut riittäväksi kliiniseen käyttöön «Ahlström A, Tallgren M, Peltonen S ym. Evolution a...»2, «Linko R, Pettilä V, Kuitunen A ym. Plasma neutroph...»3, «Nisula S, Yang R, Kaukonen KM ym. The urine protei...»4.
  • Munuaisvaurio voidaan jakaa kestonsa mukaan eri luokkiin taulukon «Munuaisvaurion luokittelu keston mukaan...»2mukaisesti.
Taulukko 2. Munuaisvaurion luokittelu keston mukaan
Luokittelu Määritelmä, kun vähintään KDIGO-luokan 1 AKI:n kesto
Akuutti munuaisvaurio (AKI) < 48–72 tuntia
Uusiutuva AKI 2 erillistä AKI-episodia, joiden välissä toiminta palautuu normaaliksi vähintään 48 tunniksi
Pitkittynyt (persistoiva) AKI > 48–72 tuntia mutta < 1 viikko
Akuutti munuaissairaus (AKD) > 1 viikko mutta alle 3 kuukautta
Krooninen munuaissairaus (CKD) > 3 kuukautta

Ilmaantuvuus

Altistavat tekijät ja ehkäisy

Taulukko 3. AKI:n tärkeimpiä riskitekijöitä.
Akuutin munuaisvaurion tärkeimpiä riskitekijöitä
krooninen munuaisten vajaatoiminta
diabetes
valtimokovettumatauti
verenpainetauti
korkea ikä
syöpä
sydämen vajaatoiminta
maksasairaus
keuhkoahtaumatauti (COPD)
Taulukko 4. AKI:lle altistavia, hoidossa huomioitavia tekijöitä
* tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, mikrobilääkkeet (etenkin aminoglykosidit ja vankomysiini), syöpien hoidossa käytetyt lääkkeet (etenkin sisplatiini, metotreksaatti, ifosfamidi, pemetreksedi, mitomysiini C ja gemsitabiini), tietyt itselääkintätuotteet (luontaistuotteet yms.)
Akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä
  • vaikeat infektiot, etenkin verenmyrkytys eli sepsis
  • hypovolemia
  • hypotensio
  • isot kirurgiset toimenpiteet
  • jodivarjoaineet
  • munuaisten toimintaan vaikuttavat tai nefrotoksiset lääkkeet*
  • rabdomyolyysi
  • nestelasti
  • korkea intra-abdominaalinen paine
  • Jos potilaalla on yksi tai useampi AKI:n riskiä suurentava perussairaus, AKI:n mahdollisen kehittymisen riski tulee ottaa huomioon, kun potilas altistuu munuaisvauriota aiheuttaville tekijöille.
  • Munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavan AKI ja munuaistoksisiin lääkityksiin liittyvä AKI ovat yleistyneet. Munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavilla on tavallista suurempi vaara sairastua AKI:iin «Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan edetessä riski sairastua akuuttiin munuaisvaurioon ilmeisesti lisääntyy.»B.
  • Sairaalassa ilmaantuvan AKI:n syynä on tavallisimmin septinen infektio, munuaistoksinen tekijä tai munuaisten verenkiertoa vähentävä tekijä, kuten suuri leikkaus.
  • AKI:n ehkäisyssä keskeisintä on havaita riskipotilaat ja ehkäistä lääkityksiin, kuivumaan, hypotensioon ja jodivarjoaineisiin liittyvä munuaisvaurio.
  • Riittävä verenpainetaso ja munuaisperfuusio turvataan hypotensiivisilla potilailla vasopressoreilla. Septisillä potilailla ensilinjan vasopressori on noradrenaliini «De Backer D, Aldecoa C, Njimi H ym. Dopamine versu...»9, «Joannidis M, Druml W, Forni LG ym. Prevention of a...»10. Muiden potilasryhmien osalta luotettavaa näyttöä parhaasta vasopressorista on niukasti.
  • AKI:n ehkäisemiseksi käytettävää nesteytystä ohjaavat samat suuntaviivat kuin AKI-potilaiden nestehoitoa. Ks. tarkemmin kohdasta Nestehoito «A1»2.
  • Loop-diureetit eivät ilmeisesti estä AKI:n kehittymistä riskipotilailla «Loop-diureetit eivät ilmeisesti estä AKI:n kehittymistä riskipotilailla.»B. Niitä voidaan kuitenkin käyttää harkinnan mukaan nesteylimäärän poistamiseksi.

Varjoaineet

Röntgenvarjoaineet

Magneettitutkimusten tehosteaineet

ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat ja mineralokortikoidireseptoriantagonistit

Tulehduskipulääkkeet

Antibiootit

Rabdomyolyysi

Kuivuminen ja verenvuoto

Tuumorilyysioireyhtymä

Kohonnut vatsaontelonsisäinen paine

Akuutin munuaisvaurion hoito

Nestehoito

Lääkehoito

Munuaisten korvaushoidot kriittisesti sairailla

Jaksoittainen vai jatkuva hoito?

Antikoagulaatio

Palliatiivinen hoito

  • Vain pieni osa vaikeaa AKI:a sairastavista saa moniammatillista palliatiivista hoitoa, vaikka heidän riskinsä kuolla on suuri, heillä voi olla vaikeita oireita ja heidän elämänlaatunsa voi olla heikentynyt «Chong K, Silver SA, Long J ym. Infrequent Provisio...»53.
  • Palliatiivista hoitoa tulisi tarjota sekä potilaille, joiden ei arvioida hyötyvän dialyysihoidosta, että dialyysihoidon ohella kaikille suuren riskin potilaille ja oireistaan kärsiville «Krishnappa V, Hein W, DelloStritto D ym. Palliativ...»54, «Bansal AD, Schell JO. Recognizing the Elephant in ...»55.
  • Palliatiivisen hoitolinjauksen saanut potilas, jonka toimintakyky on huono, ei pääsääntöisesti kuulu dialyysihoidon piiriin, jos hänelle kehittyisi AKI. Kun syöpäsairaus on pitkälle edennyt tai potilaalla on vähintään keskivaikeaksi edennyt dementia tai vaikeaoireiseksi edennyt neurologinen tai muu krooninen sairaus, jonka vuoksi elinajan ennuste on huono, dialyysihoito ei paranna ennustetta eikä elämänlaatua.
  • Jos palliatiivisen hoitolinjauksen saaneen potilaan toimintakyky on vielä hyvä ja elinajan ennuste vähintään kuukausia, dialyysihoitoa ei suljeta pois, jos sen katsotaan akuutissa tilanteessa antavan aikaa munuaistoiminnan korjaantumiselle ja parantavan elämänlaatua.
  • Lue myös Palliatiivinen hoito ja saattohoito Käypä hoito -suosituksesta «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»6.

Ravitsemus

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan akuutti vaikeutuminen

  • Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan akuutti vaikeutuminen hoidetaan nykytiedon valossa kuten AKI.

Kliininen kulku ja ennuste

Munuaisten toiminnan palautuminen

Kuolleisuus

Seuranta

  • Sairastettu AKI on myöhemmin otettava huomioon potilasta hoidettaessa ja seurattaessa, erityisesti jos munuaistoiminta ei ole palautunut normaaliksi, jolloin uuden munuaisvaurion riski on suurentunut.
  • Kun riskipotilaalle tehdään toimenpide tai annetaan lääkitystä, johon arvioidaan liittyvän akuutin munuaisvaurion riski, potilaan munuaistoimintaa suositellaan seurattavaksi. Seurannan järjestää tai sen toteutumisen muualla varmistaa riskitoimenpiteen suorittanut tai riskilääkityksen aloittanut terveydenhuollon yksikkö.
  • Munuaistoimintaa tulisi seurata laboratoriokokein AKI-riskin toteamisen jälkeen 2(–4) viikon ajan.
  • Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, munuaistoiminnan palautumista on seurattava, kunnes munuaistoiminta on palannut normaaliksi tai aiemmalle tasolle.
  • Jos munuaisten vajaatoiminta jää pysyväksi, potilaalle on järjestettävä säännöllinen seuranta vähintään vuosittain mutta tarvittaessa tiheämmin, jos munuaisten vajaatoiminta on vaikea tai munuaistoiminta heikkenee seurannan aikana.

Kustannukset ja kustannusvaikuttavuus

  • Suomalaisissa aineistoissa munuaisten korvaushoitoa tarvinneiden AKI-potilaiden hoidon kokonaiskustannukset olivat noin 71 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana, 93 000 euroa kolmen ensimmäisen vuoden aikana ja noin 80 000 euroa laatupainotettua elinvuotta kohden «Jukarainen S, Mildh H, Pettilä V ym. Costs and Cos...»66.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä

Munuaisvaurio (akuutti) -suosituksen historiatiedot «Munuaisvaurio (akuutti), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4.

Puheenjohtaja:

Annika Laukkanen, LT, erikoislääkäri; HYKS, tehohoito, ATEK

Kokoava kirjoittaja:

Jaakko Helve, LT, erikoislääkäri; HYKS, Vatsakeskus, nefrologia

Jäsenet:

Mikko Haapio, LT, vt. osastonylilääkäri; HYKS Vatsakeskus, nefrologia

Leena Halme, LKT, professori, vatsaelinkirurgian ylilääkäri HUS Vatsakeskus

Merja Hanski, LL, ylilääkäri; Valkeakosken terveyskeskussairaala

Jaana Karhu LT, apulaisylilääkäri; OYS, teho-osasto

Anne Kuitunen, LT, dosentti, apulaisylilääkäri; TAYS, teho-osasto

Meri Poukkanen, LT, vs. osastonylilääkäri; Lapin keskussairaala, leikkaus- ja anestesiaosasto

Raija Sipilä, LT, Terveydenhuollon erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Maarit Wuorela, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, sairaalapalvelut

Sidonnaisuudet:

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 3.11.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Mikko Haapio: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Alexion, Fresenius Medical Care, Merck, Sanofi Genzyme.

Leena Halme: Sivutoimet: Potilasvahinkolautakunnan asiantuntija. Luottamustoimet: HUS tutkimustoimikunta, HUS eettinen toimikunta, Gastrokirurgiyhdistyksen hallituksen jäsen.

Merja Hanski: Ei sidonnaisuuksia.

Jaakko Helve: Sivutoimet: Suomen munuaistautirekisteri, vastaava lääkäri. Luottamustoimet: Suomen munuaistautirekisteri, vastaava lääkäri. Ohjaushankkeet: Suomen munuaistautirekisteri, laaturekisteritoimintaa BCB nefrologirekisteri, laaturekisteritoimintaa. Muut sidonnaisuudet: Orionin osakkeita.

Jaana Karhu: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Medidyne, Baxter.

Anne Kuitunen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Orion Pharma. Muut sidonnaisuudet: Osallistunut Tays teho kliinisiin lääketutkimuksiin.

Annika Laukkanen: Sivutoimet: Helsingin kaupunki, Haartmanin sairaala, anestesialääkäri. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Orion.

Meri Poukkanen: Ei sidonnaisuuksia.

Raija Sipilä: Sivutoimet: Terveystalo, yleislääkäri. Luottamustoimet: Suomen yleislääketieteen yhdistys, hallituksen varajäsen 2010-2017; GIN Nordic ohjausrymän jäsen 2019-; Kela sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 2/2019-. Ohjaushankkeet: Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, STM 2016-2017; Kelan rahoittama Kuntoutussuositusten implementointi, Duodecim, Käypä hoito (2015-2017); Hankerahoitus työnantajalle. Muut sidonnaisuudet: Lääketeollisuus ry:n rahoittaman tutkimushanke (Realisation of the Current Care Guidelines for diabetes in Finland – A case study of the usability of electronic patient information systems and national registers to support evidence based health care decision making) ohjausryhmän jäsen 11/2012-2018 (ei palkkiota itselle tai työnantajalle).

Maarit Wuorela: Sivutoimet: Valvira, asiantuntija. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Astra, Boehringer-Ingelheim, GSK, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion, Sanofi. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Astra. Luottamustoimet: Suomen Nefrologiyhdistys, palliatiivinen jaos.

Kirjallisuusviite

Munuaisvaurio (akuutti). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) Acute Kidney Injury Work Group. KDIGO Clinical Practice Guideline for Acute Kidney Injury. Kidney inter Suppl 2012;2:1-138
  2. Ahlström A, Tallgren M, Peltonen S ym. Evolution and predictive power of serum cystatin C in acute renal failure. Clin Nephrol 2004;62:344-50 «PMID: 15571178»PubMed
  3. Linko R, Pettilä V, Kuitunen A ym. Plasma neutrophil gelatinase-associated lipocalin and adverse outcome in critically ill patients with ventilatory support. Acta Anaesthesiol Scand 2013;57:855-62 «PMID: 23556459»PubMed
  4. Nisula S, Yang R, Kaukonen KM ym. The urine protein NGAL predicts renal replacement therapy, but not acute kidney injury or 90-day mortality in critically ill adult patients. Anesth Analg 2014;119:95-102 «PMID: 24806144»PubMed
  5. Hsu CY, McCulloch CE, Fan D ym. Community-based incidence of acute renal failure. Kidney Int 2007;72:208-12 «PMID: 17507907»PubMed
  6. Al-Jaghbeer M, Dealmeida D, Bilderback A ym. Clinical Decision Support for In-Hospital AKI. J Am Soc Nephrol 2018;29:654-660 «PMID: 29097621»PubMed
  7. Vaara ST, Pettilä V, Reinikainen M ym. Population-based incidence, mortality and quality of life in critically ill patients treated with renal replacement therapy: a nationwide retrospective cohort study in Finnish intensive care units. Crit Care 2012;16:R13 «PMID: 22264319»PubMed
  8. Nisula S, Kaukonen KM, Vaara ST ym. Incidence, risk factors and 90-day mortality of patients with acute kidney injury in Finnish intensive care units: the FINNAKI study. Intensive Care Med 2013;39:420-8 «PMID: 23291734»PubMed
  9. De Backer D, Aldecoa C, Njimi H ym. Dopamine versus norepinephrine in the treatment of septic shock: a meta-analysis*. Crit Care Med 2012;40:725-30 «PMID: 22036860»PubMed
  10. Joannidis M, Druml W, Forni LG ym. Prevention of acute kidney injury and protection of renal function in the intensive care unit: update 2017 : Expert opinion of the Working Group on Prevention, AKI section, European Society of Intensive Care Medicine. Intensive Care Med 2017;43:730-749 «PMID: 28577069»PubMed
  11. European Society of Urogenital Radiology. ESUR Guidelines on Contrast Agents version 10.0. http://www.esur.org/fileadmin/content/2019/ESUR_Guidelines_10.0_Final_Version.pdf «http://www.esur.org/fileadmin/content/2019/ESUR_Guidelines_10.0_Final_Version.pdf»6 (viitattu 16.9.2020)
  12. Nijssen EC, Rennenberg RJ, Nelemans PJ ym. Prophylactic hydration to protect renal function from intravascular iodinated contrast material in patients at high risk of contrast-induced nephropathy (AMACING): a prospective, randomised, phase 3, controlled, open-label, non-inferiority trial. Lancet 2017;389:1312-1322 «PMID: 28233565»PubMed
  13. Schieda N, Blaichman JI, Costa AF ym. Gadolinium-Based Contrast Agents in Kidney Disease: A Comprehensive Review and Clinical Practice Guideline Issued by the Canadian Association of Radiologists. Can J Kidney Health Dis 2018;5:2054358118778573 «PMID: 29977584»PubMed
  14. Wang LY, Shih LY, Chang H ym. Recombinant urate oxidase (rasburicase) for the prevention and treatment of tumor lysis syndrome in patients with hematologic malignancies. Acta Haematol 2006;115:35-8 «PMID: 16424647»PubMed
  15. Dreischulte T, Morales DR, Bell S ym. Combined use of nonsteroidal anti-inflammatory drugs with diuretics and/or renin-angiotensin system inhibitors in the community increases the risk of acute kidney injury. Kidney Int 2015;88:396-403 «PMID: 25874600»PubMed
  16. Stirling C, Houston J, Robertson S ym. Diarrhoea, vomiting and ACE inhibitors:--an important cause of acute renal failure. J Hum Hypertens 2003;17:419-23 «PMID: 12764405»PubMed
  17. Wynckel A, Ebikili B, Melin JP ym. Long-term follow-up of acute renal failure caused by angiotensin converting enzyme inhibitors. Am J Hypertens 1998;11:1080-6 «PMID: 9752893»PubMed
  18. Zhang X, Donnan PT, Bell S ym. Non-steroidal anti-inflammatory drug induced acute kidney injury in the community dwelling general population and people with chronic kidney disease: systematic review and meta-analysis. BMC Nephrol 2017;18:256 «PMID: 28764659»PubMed
  19. Solomon DH, Shao M, Wolski K ym. Derivation and Validation of a Major Toxicity Risk Score Among Nonsteroidal Antiinflammatory Drug Users Based on Data From a Randomized Controlled Trial. Arthritis Rheumatol 2019;71:1225-1231 «PMID: 30801994»PubMed
  20. Schneider V, Lévesque LE, Zhang B ym. Association of selective and conventional nonsteroidal antiinflammatory drugs with acute renal failure: A population-based, nested case-control analysis. Am J Epidemiol 2006;164:881-9 «PMID: 17005625»PubMed
  21. Evans JM, McGregor E, McMahon AD ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs and hospitalization for acute renal failure. QJM 1995;88:551-7 «PMID: 7648241»PubMed
  22. Winkelmayer WC, Waikar SS, Mogun H ym. Nonselective and cyclooxygenase-2-selective NSAIDs and acute kidney injury. Am J Med 2008;121:1092-8 «PMID: 19028206»PubMed
  23. Wei L, MacDonald TM, Jennings C ym. Estimated GFR reporting is associated with decreased nonsteroidal anti-inflammatory drug prescribing and increased renal function. Kidney Int 2013;84:174-8 «PMID: 23486517»PubMed
  24. Rybak MJ, Lomaestro BM, Rotschafer JC ym. Vancomycin therapeutic guidelines: a summary of consensus recommendations from the infectious diseases Society of America, the American Society of Health-System Pharmacists, and the Society of Infectious Diseases Pharmacists. Clin Infect Dis 2009;49:325-7 «PMID: 19569969»PubMed
  25. van Hal SJ, Paterson DL, Lodise TP. Systematic review and meta-analysis of vancomycin-induced nephrotoxicity associated with dosing schedules that maintain troughs between 15 and 20 milligrams per liter. Antimicrob Agents Chemother 2013;57:734-44 «PMID: 23165462»PubMed
  26. Bosch X, Poch E, Grau JM. Rhabdomyolysis and acute kidney injury. N Engl J Med 2009;361:62-72 «PMID: 19571284»PubMed
  27. Brown CV, Rhee P, Chan L ym. Preventing renal failure in patients with rhabdomyolysis: do bicarbonate and mannitol make a difference? J Trauma 2004;56:1191-6 «PMID: 15211124»PubMed
  28. Zeng X, Zhang L, Wu T ym. Continuous renal replacement therapy (CRRT) for rhabdomyolysis. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD008566 «PMID: 24929959»PubMed
  29. Bagshaw SM, Uchino S, Bellomo R ym. Septic acute kidney injury in critically ill patients: clinical characteristics and outcomes. Clin J Am Soc Nephrol 2007;2:431-9 «PMID: 17699448»PubMed
  30. Bouchard J, Acharya A, Cerda J ym. A Prospective International Multicenter Study of AKI in the Intensive Care Unit. Clin J Am Soc Nephrol 2015;10:1324-31 «PMID: 26195505»PubMed
  31. Alakel N, Middeke JM, Schetelig J ym. Prevention and treatment of tumor lysis syndrome, and the efficacy and role of rasburicase. Onco Targets Ther 2017;10:597-605 «PMID: 28203093»PubMed
  32. Lopez-Olivo MA, Pratt G, Palla SL ym. Rasburicase in tumor lysis syndrome of the adult: a systematic review and meta-analysis. Am J Kidney Dis 2013;62:481-92 «PMID: 23684124»PubMed
  33. Dinnel J, Moore BL, Skiver BM ym. Rasburicase in the management of tumor lysis: an evidence-based review of its place in therapy. Core Evid 2015;10:23-38 «PMID: 25610345»PubMed
  34. Feng X, Dong K, Pham D ym. Efficacy and cost of single-dose rasburicase in prevention and treatment of adult tumour lysis syndrome: a meta-analysis. J Clin Pharm Ther 2013;38:301-8 «PMID: 23550846»PubMed
  35. Yu X, Liu L, Nie X ym. The optimal single-dose regimen of rasburicase for management of tumour lysis syndrome in children and adults: a systematic review and meta-analysis. J Clin Pharm Ther 2017;42:18-26 «PMID: 27888526»PubMed
  36. Kirkpatrick AW, Roberts DJ, De Waele J ym. Intra-abdominal hypertension and the abdominal compartment syndrome: updated consensus definitions and clinical practice guidelines from the World Society of the Abdominal Compartment Syndrome. Intensive Care Med 2013;39:1190-206 «PMID: 23673399»PubMed
  37. Working Group IAP/APA Acute Pancreatitis Guidelines.. IAP/APA evidence-based guidelines for the management of acute pancreatitis. Pancreatology 2013;13:e1-15 «PMID: 24054878»PubMed
  38. Moeller C, Fleischmann C, Thomas-Rueddel D ym. How safe is gelatin? A systematic review and meta-analysis of gelatin-containing plasma expanders vs crystalloids and albumin. J Crit Care 2016;35:75-83 «PMID: 27481739»PubMed
  39. Salerno F, Navickis RJ, Wilkes MM. Albumin treatment regimen for type 1 hepatorenal syndrome: a dose-response meta-analysis. BMC Gastroenterol 2015;15:167 «PMID: 26606982»PubMed
  40. Best LM, Freeman SC, Sutton AJ ym. Treatment for hepatorenal syndrome in people with decompensated liver cirrhosis: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2019;9:CD013103 «PMID: 31513287»PubMed
  41. Yunos NM, Bellomo R, Hegarty C ym. Association between a chloride-liberal vs chloride-restrictive intravenous fluid administration strategy and kidney injury in critically ill adults. JAMA 2012;308:1566-72 «PMID: 23073953»PubMed
  42. Myburgh JA, Mythen MG. Resuscitation fluids. N Engl J Med 2013;369:1243-51 «PMID: 24066745»PubMed «PMID: 24350966»PubMed
  43. RENAL Replacement Therapy Study Investigators., Bellomo R, Cass A ym. An observational study fluid balance and patient outcomes in the Randomized Evaluation of Normal vs. Augmented Level of Replacement Therapy trial. Crit Care Med 2012;40:1753-60 «PMID: 22610181»PubMed
  44. Vaara ST, Korhonen AM, Kaukonen KM ym. Fluid overload is associated with an increased risk for 90-day mortality in critically ill patients with renal replacement therapy: data from the prospective FINNAKI study. Crit Care 2012;16:R197 «PMID: 23075459»PubMed
  45. RENAL Replacement Therapy Study Investigators., Bellomo R, Cass A ym. Intensity of continuous renal-replacement therapy in critically ill patients. N Engl J Med 2009;361:1627-38 «PMID: 19846848»PubMed
  46. STARRT-AKI Investigators., Canadian Critical Care Trials Group., Australian and New Zealand Intensive Care Society Clinical Trials Group. ym. Timing of Initiation of Renal-Replacement Therapy in Acute Kidney Injury. N Engl J Med 2020;383:240-251 «PMID: 32668114»PubMed
  47. Rabindranath K, Adams J, Macleod AM ym. Intermittent versus continuous renal replacement therapy for acute renal failure in adults. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003773 «PMID: 17636735»PubMed
  48. Schefold JC, von Haehling S, Pschowski R ym. The effect of continuous versus intermittent renal replacement therapy on the outcome of critically ill patients with acute renal failure (CONVINT): a prospective randomized controlled trial. Crit Care 2014;18:R11 «PMID: 24405734»PubMed
  49. VA/NIH Acute Renal Failure Trial Network., Palevsky PM, Zhang JH ym. Intensity of renal support in critically ill patients with acute kidney injury. N Engl J Med 2008;359:7-20 «PMID: 18492867»PubMed
  50. RENAL Replacement Therapy Study Investigators., Bellomo R, Cass A ym. Intensity of continuous renal-replacement therapy in critically ill patients. N Engl J Med 2009;361:1627-38 «PMID: 19846848»PubMed
  51. Nurmohamed SA, Jallah BP, Vervloet MG ym. Continuous venovenous haemofiltration with citrate-buffered replacement solution is safe and efficacious in patients with a bleeding tendency: a prospective observational study. BMC Nephrol 2013;14:89 «PMID: 23597045»PubMed
  52. Slowinski T, Morgera S, Joannidis M ym. Safety and efficacy of regional citrate anticoagulation in continuous venovenous hemodialysis in the presence of liver failure: the Liver Citrate Anticoagulation Threshold (L-CAT) observational study. Crit Care 2015;19:349 «PMID: 26415638»PubMed
  53. Chong K, Silver SA, Long J ym. Infrequent Provision of Palliative Care to Patients with Dialysis-Requiring AKI. Clin J Am Soc Nephrol 2017;12:1744-1752 «PMID: 29042462»PubMed
  54. Krishnappa V, Hein W, DelloStritto D ym. Palliative care for acute kidney injury patients in the intensive care unit. World J Nephrol 2018;7:148-154 «PMID: 30596033»PubMed
  55. Bansal AD, Schell JO. Recognizing the Elephant in the Room: Palliative Care Needs in Acute Kidney Injury. Clin J Am Soc Nephrol 2017;12:1721-1722 «PMID: 29042464»PubMed
  56. Cano N, Fiaccadori E, Tesinsky P ym. ESPEN Guidelines on Enteral Nutrition: Adult renal failure. Clin Nutr 2006;25:295-310 «PMID: 16697495»PubMed
  57. Singer P, Blaser AR, Berger MM ym. ESPEN guideline on clinical nutrition in the intensive care unit. Clin Nutr 2019;38:48-79 «PMID: 30348463»PubMed
  58. Brown RO, Compher C, American Society for Parenteral and Enteral Nutrition Board of Directors.. A.S.P.E.N. clinical guidelines: nutrition support in adult acute and chronic renal failure. JPEN J Parenter Enteral Nutr 2010;34:366-77 «PMID: 20631382»PubMed
  59. Singer P, Berger MM, Van den Berghe G ym. ESPEN Guidelines on Parenteral Nutrition: intensive care. Clin Nutr 2009;28:387-400 «PMID: 19505748»PubMed
  60. Chawla LS, Bellomo R, Bihorac A ym. Acute kidney disease and renal recovery: consensus report of the Acute Disease Quality Initiative (ADQI) 16 Workgroup. Nat Rev Nephrol 2017;13:241-257 «PMID: 28239173»PubMed
  61. Eskola M, Vaara ST, Korhonen AM ym. One- and three-year outcomes in patients treated with intermittent hemodialysis for acute kidney injury: prospective observational multicenter post-hoc FINNAKI study. Acta Anaesthesiol Scand 2018;62:1452-1459 «PMID: 29978569»PubMed
  62. Noble RA, Lucas BJ, Selby NM. Long-Term Outcomes in Patients with Acute Kidney Injury. Clin J Am Soc Nephrol 2020;15:423-429 «PMID: 32075806»PubMed
  63. See EJ, Jayasinghe K, Glassford N ym. Long-term risk of adverse outcomes after acute kidney injury: a systematic review and meta-analysis of cohort studies using consensus definitions of exposure. Kidney Int 2019;95:160-172 «PMID: 30473140»PubMed
  64. Ympa YP, Sakr Y, Reinhart K ym. Has mortality from acute renal failure decreased? A systematic review of the literature. Am J Med 2005;118:827-32 «PMID: 16084171»PubMed
  65. Poukkanen M, Vaara ST, Reinikainen M ym. Predicting one-year mortality of critically ill patients with early acute kidney injury: data from the prospective multicenter FINNAKI study. Crit Care 2015;19:125 «PMID: 25887685»PubMed
  66. Jukarainen S, Mildh H, Pettilä V ym. Costs and Cost-Utility of Critical Care and Subsequent Health Care: A Multicenter Prospective Study. Crit Care Med 2020;48:e345-e355 «PMID: 31929342»PubMed

A

Aminoglykosidien annostelutiheyden vaikutus munuaisten toimintaan

Aminoglykosidien annostelu kerran päivässä vähentää akuutin munuaisvaurion riskiä useampia kertoja päivässä annosteluun verrattuna.

A

Hemodialyysihoidon vaikutus munuaisvaurion syntyyn suonensisäisen varjoainetutkimuksen yhteydessä

Hemodialyysihoidosta ei ole hyötyä akuutin munuaisvaurion estoon suonensisäisten varjoainetutkimusten yhteydessä.

A

HES-valmisteiden käyttö ja äkillinen munuaisten vajaatoiminta sairaalapotilailla

HES-valmisteiden käyttöön liittyy lisääntynyt riski äkilliselle munuaisvauriolle ja munuaiskorvaushoidolle.

A

Magneettivarjoaineiden aiheuttama nefrogeenisen systeemisen fibroosin riski

Gadolinium-pohjaiset magneettitutkimusten tehosteaineet voivat aiheuttaa harvinaisena, mutta erittäin vakavana haittavaikutuksena vaarallista nefrogeenista systeemistä fibroosia (NSF). Riski liittyy etenkin tiettyihin vanhempiin lineaarisiin gadoliniumyhdisteisiin ja niiden suuriin annoksiin. Käytettäessä näitä tehosteaineita on riski NSF:lle selvästi lisääntynyt etenkin niillä potilailla, joiden glomeruluspuhdistuma on alle 30 ml/min/1,73 m2.

A

Munuaiskorvaushoidon intensiteetti ja akuutti munuaisvaurio

Munuaisten korvaushoidon intensiteetti, joka on suurempi kuin 22 ml/kg/h, ei vähennä kuolleisuutta akuutissa munuaisvauriossa.

A

Teikoplaniini- ja vankomysiinihoitoihin liittyvä AKI:n riski

Teikoplaniinihoitoon liittyy vankomysiinihoitoon verrattuna pienempi AKI:n riski.

B

ACE:n estäjien ja AT-salpaajien yhdistelmähoito ja munuaisten vajaatoiminnan riski

ACE:n estäjien ja AT-salpaajien yhdistelmähoito saattaa lisätä munuaisten vajaatoiminnan riskiä verrattuna monoterapiaan.

B

AKI:n kehittymisen riski vankomysiinin ja piperasilliini-tatsobaktaamin yhdistelmähoidossa

AKI:n kehittymisen riski näyttää olevan suurempi vankomysiinin ja piperasilliini-tatsobaktaamin yhdistelmähoidossa verrattuna näiden antibioottien monoterapioihin tai vankomysiinin ja muun beetalaktaamin tai vankomysiinin ja karbapeneemin yhdistelmähoitoon.

B

Albumiinin käyttö tehohoitopotilaiden nestehoidossa

Albumiini ei ilmeisesti vähennä tehohoitopotilaiden munuaiskorvaushoidon tarvetta eikä kuolleisuutta.

B

Erilaisten suonensisäisten nesteiden käyttö varjoaineen aiheuttaman munuaisvaurion estossa

Suonensisäisesti annettavaan nesteytykseen käytetyn liuoksen koostumuksella ei liene merkittävää vaikutusta radiologisen varjoaineen aiheuttaman munuaisvaurion syntymisen estossa.

B

Hemodialyysihoidon muoto (intermittoiva vs. jatkuva) ja verenvuotokomplikaatiot äkillisessä munuaisten vajaatoiminnassa

Hemodialyysimuodon valinnalla (intermittoiva vs. jatkuva) ei liene vaikutusta verenvuotokomplikaatioiden ilmaantuvuuteen äkillisessä munuaisten vajaatoiminnassa.

B

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvä AKI ja kroonisen munuaisten korvaushoidon riski

Riski päätyä kroonisiin munuaisten korvaushoitoihin näyttää olevan krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvässä akuutissa munuaisvauriossa suurempi kuin akuutissa munuaisvauriossa yleensä.

B

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvän AKI:n ilmaantuvuus

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan edetessä riski sairastua akuuttiin munuaisvaurioon ilmeisesti lisääntyy.

B

Loop-diureetit ja AKI:n ehkäiseminen riskipotilailla

Loop-diureetit eivät ilmeisesti estä AKI:n kehittymistä riskipotilailla.

B

Loop-diureetit ja ennuste AKI:n hoidossa

Loop-diureetit eivät ilmeisesti paranna ennustetta AKI:n hoidossa.

B

Magneettivarjoaineiden aiheuttama akuutin munuaisvaurion riski

Varjoainenefropatian riski magneettivarjoainetutkimuksen jälkeen on pieni. Riski kuitenkin kasvaa, jos potilaalla on edeltävästi vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta, käytetään isoja varjoaineannoksia tai tiettyjä gadolinium-varjoaineita.

B

Mineralokortikoidin reseptorin antagonistien vaikutus munuaisfunktioon

Mineralokortikoidin reseptorin antagonistit ilmeisesti vähentävät glomerulusfiltraatiota ACE:n estäjä- tai angiotensiinireseptorin salpaajalääkitystä saavilla.

B

N-asetyylikysteiinin (NAC) vaikutus munuaistaudin syntyyn suonensisäisen varjoainetutkimuksen yhteydessä

N-asetyylikysteiini (NAC) näyttää vähentävän vaaraa saada varjoaineen aiheuttama munuaisvaurio ainakin sepelvaltimovarjoainetutkimusten yhteydessä.

B

Nestehoito varjoaineen aiheuttaman munuaisvaurion estossa

Suun kautta annettu nesteytys lienee yhtä tehokas kuin laskimonsisäisesti annettu nesteytys varjoaineen aiheuttaman munuaisvaurion ehkäisyssä lievää tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

B

Nestehoito varjoainevaurion estossa

Elektiivisiin varjoainetutkimuksiin ja/tai -toimenpiteisiin menevät potilaat, joiden nestetilavuus on normaali ja laskennallinen GFR on vähintään 30 ml/min/1,73 m2, eivät ilmeisesti tarvitse nesteytysprofylaksiaa.

B

Nestetasapainon vaikutus akuutin munuaisvaurion kehittymisen riskiin

Leikkauksen aikainen runsas nesteytys ei ilmeisesti suojaa vaikean akuutin munuaisvaurion kehittymiseltä paremmin kuin maltillinen nesteytys.

B

Nestetasapainon vaikutus kuolleisuuteen akuuttia munuaisvauriota sairastavilla aikuisilla

Nesteylimäärään liittyy ilmeisesti lisääntynyt kuolleisuus akuuttia munuaisvauriota sairastavilla potilailla.

B

Postoperatiivinen akuutti munuaisen vajaatoiminta

Kohonnut intra-abdominaalinen paine (IAP) näyttäisi olevan itsenäinen riskitekijä akuutille munuaisten vajaatoiminnalle.

B

Radiologisissa tutkimuksissa käytettävien varjoaineiden vaikutus akuutin munuaisvaurion syntyyn

Iso-osmolaaristen ja matalaosmolaaristen varjoaineiden riski aiheuttaa akuutti munuaisvaurio on todennäköisesti yhtä suuri.

B

Statiinihoito varjoaineen aiheuttaman akuutin munuaisvaurion estossa

Suuriannoksinen ja lyhytkestoinen (1–3 vrk) statiinihoito (atorvastatiini tai rosuvastatiini) näyttää ehkäisevän jodivarjoaineen annon jälkeistä akuuttia munuaisvauriota sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen menevillä potilailla.

B

Tulehduskipulääkkeet ja sairaalahoitoa vaativa akuutti munuaisten vajaatoiminta yli 65-vuotiailla

Tulehduskipulääkkeiden käyttö ilmeisesti lisää sairaalahoitoa vaativan akuutin munuaisvaurion riskiä yli 65-vuotiailla.

C

Hemodialyysimuodon (intermittoiva vs. jatkuva) valinta ja kuolleisuus äkillisessä munuaisten vajaatoiminnassa

Hemodialyysimuodon valinnalla (jaksottainen vs. jatkuva) ei liene vaikutusta kuolleisuuteen äkillisessä munuaisten vajaatoiminnassa.

C

Hemodialyysimuodon (intermittoiva vs. jatkuva) valinta ja äkillisen munuaisvaurion korjaantuminen

Hemodialyysimuodon valinnalla (jaksottainen vs. jatkuva) ei liene vaikutusta munuaisvaurion korjaantumiseen äkillisessä munuaisten vajaatoiminnassa.

C

Kuolleisuus krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvässä AKI:ssa

Akuutin munuaisvaurion aiheuttama lisääntynyt kuoleman riski kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla saattaa olla yhtä suuri kuin akuutissa munuaisvauriossa yleensä. Pitkän aikavälin kuolleisuus on näillä potilailla kuitenkin suurempi.

C

Nestetasapainon vaikutus akuutin munuaisvaurion kehittymisen riskiin sepsiksen hoidossa

Sepsiksen hoidossa alkuvaiheen jälkeinen runsas nesteytys ei mahdollisesti suojaa akuutin munuaisvaurion kehittymiseltä paremmin kuin maltillinen nesteytys.

C

Paikallinen sitraattiantikoagulaatio dialyysihoidossa

Paikallinen sitraattiantikoagulaatio saattaa estää paremmin dialyysilaitteiston tukkeutumista ja vähentävän verenvuotovaaraa verrattuna systeemiseen fraktioimattomaan hepariiniin jatkuvassa keinomunuaishoidossa kriittisesti sairailla potilailla.

C

Pidennetty matala-annoksinen munuaisten korvaushoito verrattuna jatkuvaan munuaiskorvaushoitoon tehohoitopotilailla

Pidennetyillä hoitomuodoilla saattaa olla samankaltaiset hemodynaamiset vaikutukset kuin jatkuvilla hoitomuodoilla tehohoitopotilailla mukaan lukien verenpainetta tukevia lääkkeitä saavat potilaat.

C

Varhaisen korvaushoidon vaikutus kuolleisuuteen ja munuaisten toiminnan palautumiseen

Aikaistettu munuaiskorvaushoidon aloitus ei vähentäne kuolleisuutta kriittisesti sairailla potilailla, joilla on akuutti munuaisvaurio.

C

Vatsaontelon aitiopaineoireyhtymä ja dekomprimoiva laparotomia sekä akuutti munuaisvaurio

Potilailla, joille kehittyy vatsaontelon aitiopaineoireyhtymä, dekomprimoiva laparotomia saattaa parantaa akuuttia munuaisvauriota (diureesia).

D

ACE:n estäjälääkityksen aiheuttama munuaisvaurioriski hypovolemiassa

ACE:n estäjälääkitys saattaa altistaa akuutin munuaisvaurion synnylle gastroenteriitin tai diureettien aiheuttamassa hypovolemiassa, mutta tutkimusnäyttö on vähäistä.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia