Olkapään jännevaivat
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2014-11-23   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Fysiatria, Kuntoutus, Ortopedia ja traumatologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Olkapään jännevaivat

Käypä hoito
23.11.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti (tendinopatia). Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä rappeuman myötä tai syntyä äkillisessä tapaturmassa joko rappeutuneeseen tai terveeseen jänteeseen.
  • Olkapään jännevaivojen riskiä suurentavat olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Jännevaivojen esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä.
  • Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen.
  • Olkapään vaivojen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamisilla, joista ensisijainen on natiiviröntgenkuvaus. Tapaturman jälkeen tarvitaan aina röntgenkuvaus.
  • Rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu, ellei alkuvaiheen omahoito lievitä oireita.
  • Kirurgista hoitoa harkitaan läpäisevissä kiertäjäkalvosimen jännerepeämissä; tapaturmaperäisissä repeämissä heti alkuvaiheessa, ja rappeumaperäisissä repeämissä etenkin työikäisillä potilailla, mikäli asianmukainen konservatiivinen hoito ei tuota tulosta.

Suosituksen tavoitteet ja rajaukset

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yhdenmukaistaa olkapään jännevaivojen kliinistä ja radiologista diagnostiikkaa
    • yhtenäistää konservatiivista hoitoa ja kirurgisen hoidon kriteereitä
    • vähentää olkapään jännevaivoista aiheutuvaa haittaa ja työkyvyttömyyttä tehostamalla niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
  • Suositus käsittelee olkapään jännevaivoja täysi-ikäisillä potilailla. Seuraavia asioita voidaan sivuta jännevaivojen yhteydessä, mutta niitä ei varsinaisesti käsitellä: nivelrikko, jäätynyt olkapää, olkanivelen epävakaus, olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) vaivat, olkapään murtumat ja niiden jälkitilat, kasvaimet ja tulehdukselliset nivelsairaudet.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat olkapään sairauksia ja vammoja hoitavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityissektorin työntekijät.

Määritelmiä

Olkapään anatomiaa

  • Olkapään kiertäjäkalvosin (rotator cuff) on neljän lapaluun lihaksen – lavanaluslihas (m. subscapularis), ylempi lapalihas (m. supraspinatus), alempi lapalihas (m. infraspinatus), pieni liereälihas (m. teres minor) – jänteiden muodostama kokonaisuus, joka kiinnittyy olkaluun yläosaan, keskittää sen lapaluun nivelmaljaan, tukevoittaa olkaniveltä ja osallistuu nivelen hallintaan ja liikkeisiin nosto- ja kiertoliikkeissä. Ks. kuvat
  • Kiertäjäkalvosimen rakenteeseen ja toimintaan liittyy läheisesti hauislihaksen (m. biceps brachii) pitkän pään jänne. Sen yläosa kulkee olkanivelen sisällä ja kiinnittyy lapaluun nivelmaljan yläosaan. Hauislihaksen toiminta liittyy kyynärvarren supinaatioon ja kyynärnivelen koukistukseen. Jänteen tarkka merkitys olkapään toiminnan kannalta on epäselvä.
  • Olkavarren liikkeiden aikana olkaluun pää liukuu lapaluun nivelmaljassa ja samalla kiertyy siten, että kiertäjäkalvosimen lisäksi olkaluun yläosan rakenteet (iso ja pieni olkakyhmy) ja olkalisäkkeen alainen limapussi mahtuvat olkalisäkkeen (akromion) ja korakoakromiaaliligamentin ali.

Jännevaivojen terminologiaa

Taulukko 1. Jännevaivojen terminologiaa
"-iitti" Kudoksen tulehdustila, histologisesti sisältää aktiiveja tulehdussoluja
Tendiniitti Jänteen tulehdus
Tenosynoviitti Jännetupen tulehdus
Olkapäässä jännetuppi on vain hauiksen pitkän pään jänteellä
Bursiitti Limapussin tulehdus
Olkapäässä useimmiten olkalisäkkeen tai hartialihaksen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen tai subdeltoideaalinen bursiitti)
”-oosi” osis (kreik.) = taudin vaihe, jonkin kehittyminen tai muodostuminen
Tendinoosi Jänteen degeneraatio-, rappeumamuutokset (ilman histologisia merkkejä aktiivista tulehduksesta)
Histologinen tai radiologinen diagnoosi
Voi olla kliinisesti oireetonkin
”-patia” pathos (kreik.) = sairaus, tautitila (myös kärsimys, tuntemus)
Tendinopatia Jänteen oireinen sairaus
Kliininen diagnoosi

Kiertäjäkalvosimen repeämän määritelmiä

  • Repeämän taustalla voi olla rappeuma tai tapaturma.
    • Rappeumaperäinen repeämä syntyy yleensä ilman tunnistettavaa syytä tai rasituksen, pieni-energiaisen vamman tai raajan äkkiliikkeen yhteydessä.
    • Tapaturmaperäisessä (traumaattisessa) repeämässä aiemmin hyväkuntoinen jänne repeää vammassa, jonka energia vastaa vähintään kaatumista seisomakorkeudelta hartian päälle tai ojennetun raajan varaan.
    • Tapaturma voi aiheuttaa myös aiemmin rappeutuneeseen jänteeseen repeämän tai aiemman repeämän äkillisen suurenemisen.
  • Läpäisevä repeämä (läpirepeämä):
    • koko jänteen paksuuden käsittävä repeämä, joka yhdistää nivelontelon ja olkalisäkkeen alaisen tilan toisiinsa
  • Totaali repeämä:
    • kyseessä olevan jänteen koko kiinnitysalueen (antero-posteriorisuunnassa) käsittävä repeämä
  • Massiivi repeämä:
  • Osittainen repeämä (osarepeämä, ei-läpäisevä repeämä):
    • repeämä, joka ei ulotu koko jänteen paksuuden läpi, voi käsittää jänteen ylä- tai alapinnan
  • Kiertäjäkalvosinartropatia:
    • tilanne, johon liittyy massiivinen kiertäjäkalvosimen repeämä, olkaluun nouseminen ylös olkalisäkkeen alapintaa vasten sekä olkanivelen nivelrikkomuutokset. Ks. kuva «Kiertäjäkalvosinartropatia»6 .
  • ICD-10-tautiluokitus «ICD-10-diagnoosiluettelo»4 ei kaikilta osin vastaa nykykäsitystä olkapään jännevaivojen etiologiasta, ja se sisältää osin ristiriitaisia ja päällekkäisiä diagnooseja, joita ei kliinisessä työssä voida erottaa toisistaan. Olkapään jännevaivojen hoitotuloksia mittamaan on kehitetty useita, sekä olkapäävaivoille spesifisiä että yleisiä kipua tai elämänlaatua kuvaavia mittareita (ks. sähköinen tausta-aineisto «Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä»1).

Epidemiologia

Olkapään jännevaivojen esiintyvyys

Etiologia, altistavat tekijät

Jänteen ulkopuoliset mekanismit

  • Äkillinen suuri voima (kaatuminen, olkanivelen sijoiltaanmeno) tai pitkään jatkuva toistuva kuormitus voivat johtaa jänteen kudosvaurioon.
  • Suoraksi ojennettu yläraaja muodostaa pitkän vipuvarren, joten kädessä kannateltava pienikin taakka tai pelkkä ojennetun yläraajan paino voi aiheuttaa suuren kuormituksen jännerakenteisiin «Apreleva M, Parsons IM 4th, Warner JJ ym. Experimental investigation of reaction forces at the glenohumeral joint during active abduction. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:409-17 »19.
  • Terve jänne vaurioituu vain suuren kuormituksen vuoksi. Jänne voi vaurioitua pienemmälläkin kuormituksella, jos jänteen kestävyys ja paranemistaipumus ovat heikentyneet.
  • Jännevaiva voi liittyä myös nivelen yliliikkuvuuteen (hyperlaksiteetti) etenkin nuorilla.
  • Toistuva ääriasennoissa tapahtuva kuormitus voi johtaa lapaluun nivelmaljan ja kiertäjäkalvosimen alapinnan väliseen mekaaniseen kontaktiin ja jänteen vaurioitumiseen (internal impingement). Tämä on tyypillistä tietyissä urheilulajeissa (esim. heittolajit, mailapelit ja uinti).
  • Anatomiset ja biomekaaniset tekijät:
    • Supraspinatusjänne saattaa joutua kontaktiin olkalisäkkeen ja korakoakromiaaliligamentin kanssa, kun jännerakenteet ja niiden kiinnityskohdat olkaluuhun (iso ja pieni olkakyhmy) liukuvat olkalisäkkeen alaisessa tilassa olkavarren nostoliikkeiden aikana.
    • Lapaluun ja olkaluun yhteistä liikettä (lapaolka- eli skapulohumeraalirytmi) häiritsevät tekijät voivat johtaa olkalisäkkeen alaisen tilan toiminnalliseen ahtautumiseen.
    • Lapaa kiertävien lihasten vaillinainen toiminta, rintalihasten kireys, rintarangan kyfoosi ja huono liikkuvuus voivat muuttaa skapulohumeraalirytmiä ja aiheuttaa rakenteiden toiminnallista puristumista.
    • Olkalisäkkeen muodon vaihtelu sekä korakoakromiaaliligamenttiin liittyvä reaktiivinen luumuutos (osteofyytti) saattavat ahtauttaa olkalisäkkeen alaista tilaa. Olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) nivelrikkoon voi liittyä tilaa ahtauttavia luisia muutoksia. Näiden löydösten syysuhde oireisiin on epäselvä.

Jänteen sisäiset tekijät

Altistavat tekijät

Kliininen kuva ja luonnollinen kulku

Tapaturmaperäiset repeämät

Rappeumaperäiset jännevaivat

Ehkäisy

  • Keskeinen jännevaivojen syntyyn vaikuttava tekijä on liian suuri mekaaninen kuormitus suhteessa jänteen kestokykyyn. Ks. suosituksen kohta Etiologia. Oireisen vaurion (tendinopatia) syntyä, oireiden pahentumista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan siten ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä.
  • Heikko kiertäjäkalvosimen lihaksisto ei kykene tukemaan olkaniveltä riittävästi, jolloin haitallinen kuormitus kasvaa. Hyvän lihasvoiman ja koordinaation ylläpito taas ehkäisee haitallista kuormitusta ja toisaalta vahvistaa rakenteita.
  • Ehkäisy on usein mahdollista toteuttaa pienemmillä toimenpiteillä kuin olkapääsairauksien hoidot. Tasokas tutkimusnäyttö ehkäisyn vaikuttavuudesta kuitenkin puuttuu.

Haitallisen mekaanisen kuormituksen vähentäminen

Muuta ehkäisyssä huomioitavaa

  • Sopivasti annosteltu kuormitus lisää jänteiden kestävyyttä. Monipuolinen liikunta jo lapsena ja kasvuiässä luo siten perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa iän myötä tapahtuvaa heikentymistä.
  • Olkapään jännevaivoja ehkäisevän liikunnan tulee sisältää harjoitteita, joilla parannetaan hartian alueen liikkuvuutta ja kiertäjäkalvosimen ja lapaluun lihashallintaa.
  • Myös hyvä ryhti ja keskivartalon hallinta ovat tärkeitä olkapään optimaalisen toiminnan kannalta.
  • Diabetes ja lihavuus suurentavat jännevaivojen riskiä. Niiden ehkäisyssä keskeisiä ovat terveelliset ravintotottumukset ja sairauden hyvä hoito.
  • Tupakointi todennäköisesti suurentaa jännevaivojen riskiä, joten sen välttäminen vähentänee myös olkapään jännevaivoja.
  • Nukkumista ja päivittäisiä toimia häiritsevä kipu johtaa olkapään käyttämättömyyteen sekä siihen liittyvään lihasten heikkenemiseen ja liikkeiden rajoituksiin. Varhain aloitettu riittävä kivun hoito ehkäisee kiputilan kroonistumista.
  • Psyykkinen stressi pahentaa ja pitkittää kiputiloja. Olkasairauksia hoitavien tulee huomioida biologisen vaurion lisäksi kivun bio-psykososiaalinen luonne eli kipuun vaikuttavat yksilön kokemukset ja yhteisön kulttuuri. Katastrofiajattelu tai kivun pelko voi johtaa potilasta välttämään vähäistäkin epämukavuutta aiheuttavaa toimintaa, kuten hoidossa tarpeellisia kuntoutusliikkeitä. Potilasta tulisikin rohkaista tekemään pienestä kivusta huolimatta normaaleja toimiaan «George SZ, Wallace MR, Wright TW ym. Evidence for a biopsychosocial influence on shoulder pain: pain catastrophizing and catechol-O-methyltransferase (COMT) diplotype predict clinical pain ratings. Pa»59.

Diagnostiikka

Kliininen tutkiminen

Taulukko 2. Olkapään kliininen tutkiminen
Ylävartalo paljaana Havainto tai testi Tulkinta jännevaivassa
Testit kuvataan tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa «Jännetestejä»11.
Inspektio Lihasten surkastuminen Ylempi ja alempi lapalihas voivat surkastua kroonisen jännerepeämän, kivun aiheuttaman käyttämättömyyden tai hermovaurion seurauksena
Hauiksen pitkän pään jänteen repeämässä ilmenee ”Kippari-Kallen hauis”
Kivun sijainti Potilaan ilmoitus, palpaatio Kiertäjäkalvosinvaivassa kipu tuntuu usein olkalisäkkeen alapuolella, myös alempana olkavarren sivulla
Hauisjännevaivassa kipu tuntuu usein edessä tai hauislihaksen alueella
Liikelaajuus Aktiivinen ja passiivinen
Loitonnus (astetta) Supraspinatuksen tendinopatiassa aktiivi- ja passiiviliikkeen rajoittuminen on yleensä kivusta johtuvaa
Laajassa repeämässä aktiiviliike on huomattavasti rajoittunut, passiiviliike on täysi
Liikelaajuus voi laajassakin repeämässä olla normaali
Ulkokierto alhaalla (astetta etuasennon yli) Laajassa infraspinatusrepeämässä aktiiviliike rajoittuu mutta passiiviliike on täysi
Sisäkierto (nikamataso, johon peukalo ylettyy selän takana), kyky työntää käsi taakse irti selästä (lift off) Aktiiviliike rajoittuu subscapularisrepeämässä ja joskus hauisjänteen vaivassa
Nosto etukautta (astetta) Liikelaajuus rajoittuu merkittävästi vain laajassa jännerepeämässä
Voima Loitonnus Heikentynyt voima viittaa supraspinatusrepeämään
Pienessä supraspinatusrepeämässä voima olla normaali
Jos läpirepeämää ei ole, voiman heikkeneminen johtuu kivusta
Ulkokierto Heikentynyt voima liittyy infraspinatusrepeämään, usein myös supraspinatusrepeämään
Heikentynyt voima on kivusta johtuvaa, jos ei ole läpirepeämää
Sisäkierto Heikentynyt voima viittaa subscapularisrepeämään
Jos läpirepeämää ei ole, voiman heikkeneminen johtuu kivusta

Kuvantaminen

Erotusdiagnostiikka

  • Erotusdiagnostiikan tavoitteena on erottaa olkapään jännevaivat muista spesifisistä olkapääsairauksista ja tunnistaa vakavat, kiireellistä tutkimusta ja hoitoa edellyttävät sairaudet «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»12.
  • Olkaperäiset syyt:
    • Olkanivelen löysyys ja epävakaus ovat tavallisia olkaoireen aiheuttajia nuorilla, ja ne voivat johtaa jännevaivaan.
    • Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla potilailla tavallisia olkakivun aiheuttajia jännevaivojen ohella ovat jäätynyt olkanivel, olkanivelen nivelrikko sekä olkalisäke-solisluunivelen kiputilat «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»12. Nämä voivat esiintyä myös yhdessä jännevaivan kanssa.
    • Jäätyneeseen olkapäähän ja olkanivelen nivelrikkoon liittyy usein selvä olkanivelen liikerajoitus ja ääriasentoihin liittyvä kipu. Näihin diagnooseihin viittaavat esimerkiksi selvä passiivinen liikerajoitus (erityisesti ulkokierto ala-asennossa) tai röntgenkuvassa näkyvät nivelrikkomuutokset (osteofyytit tai nivelraon kaventuma).
  • Olkapään ulkopuoliset syyt
    • Kaularankaperäiseen kipuun liittyy usein kipua hartiassa ja kipusäteilyä olkavarren yläosaa pidemmälle.
    • Infektio-oireet, hellittämätön tai paheneva kova leposärky tai sairastettu pahanlaatuinen kasvain voivat viitata vakavaan sairauteen. Oireen syy selvitetään kiireellisesti tai päivystyksellisesti.
    • Sydän- tai sappiperäiset kivut voivat tuntua myös olkapäässä.

Hoito

Hoidon tavoite ja periaatteet

Taulukko 3. Hoitolinjan valinnan periaatteet olkapään jännevaivoissa
Jänteessä ei läpäisevää repeämää Jänteessä läpäisevä repeämä
Ensisijaisesti konservatiivinen hoito Tendinopatia
Epäspesifinen olkalisäkkeen alainen kipu
Osittainen repeämä
Pieni läpäisevä repeämä (< 1 cm), jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet
Rappeumaperäinen repeämä iäkkäällä
Merkittävät nivelrikkolöydökset natiiviröntgenkuvassa
Olkaluun ja olkalisäkkeen välinen tila merkittävästi madaltunut natiiviröntgenkuvassa
Revenneen jänteen pää lapaluun nivelmaljan tasalla tai mediaalisemmin magneettikuvassa
Revenneen jänteen lihaksessa merkittävä rasva-atrofia magneettikuvassa
Leikkaushoitoa harkittava Tapaturmaperäiset, läpäisevät repeämät (paitsi pienet repeämät, jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet)
Rappeumaperäiset repeämät etenkin työikäisillä, jos asianmukainen konservatiivinen hoito ei ole tuottanut tulosta

Lääkkeetön hoito

Omahoidon ohjaus

Lämpö ja kylmä

Jännekalkin murskaus ja huuhtelu

Akupunktuuri

Neuloittaminen

Lääkehoito

Fysioterapia

Terapeuttinen harjoittelu

Manuaalinen terapia

Kinesioteippaus

Fysikaaliset laitehoidot

Kirurginen hoito

Kuntoutus leikkauksen jälkeen

Erityisryhmät

Alaraajahalvaantuneet

Reumaatikot

Tupakointi

Hoidon porrastus

  • Oireeton jännesairaus ei vaadi omahoidon lisäksi muuta hoitoa.
  • Konservatiivinen hoito toteutetaan ensisijaisesti perusterveyden- tai työterveyshuollossa.
  • Anamneesi ja kliininen tutkimus riittävät useimmiten diagnoosin tekoon ja hoidon käynnistämiseen.
  • Röntgenkuvan (alle 6 kuukautta vanhan) tulee olla käytettävissä ennen potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon.
  • Kaikukuvaus voi tuoda käyttökelpoista lisäinformaatiota.
  • Magneettikuvaus tehdään vain olkasairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin lähetteestä.
  • Fysioterapialähetettä tulee harkita pitkittyneissä kiputiloissa (viimeistään oireiden kestettyä 4–6 viikkoa).
  • Terapeuttisen harjoittelun pitää olla säännöllistä ja riittävän pitkäkestoista (yli 3 kuukautta) ennen kuin sen tuloksellisuutta voidaan arvioida.
  • Kiireellinen lähete (kiireellisyys 8–30 vuorokautta) ortopedille tehdään, kun kyseessä on
    • tuore, traumaattinen kiertäjäkalvosimen repeämä (merkittävä trauma, passiivinen liike normaali mutta aktiivinen liike voimakkaasti rajoittunut)
    • työkyvyttömyys, joka jatkuu asianmukaisesta pitkäkestoisesta (noin 3 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta.
    • Ks. suosituksen kohta Työkyvyn arviointi.
  • Ei-kiireellinen lähete (kiireellisyys yli 30 vuorokautta) ortopedille tai fysiatrille tehdään,
    • jos asianmukaisesti toteutetusta pitkäkestoisesta (3–6 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta
      • kipu ja liikerajoitus eivät helpotu riittävästi
      • työ- ja toimintakyky ovat merkittävästi heikentyneet.
  • Aktiivista konservatiivista hoitoa (fysioterapia mukaan luettuna) tulee jatkaa myös erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla konsultaatiota odotettaessa.
  • Lähetettä ortopedille ei tehdä, jos potilas ei ole halukas leikkaushoitoon.

Toiminta- ja työkyky, kuntoutus

Toiminta- ja työkyky

Toimintakyvyn arviointi

Työkyvyn arviointi

Sairausloman pituuden arviointi

  • Sairauslomaa tulee akuutin tendinopatiakivun vuoksi kirjoittaa korkeintaan 1–2 viikoksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Olkapäähän työssä kohdistuva kuormitus huomioidaan sairausloman pituuden arvioinnissa.
  • Osasairauspäivärahan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Ks. Käypä hoito -suositus Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet»5 ja näytönastekatsaus «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B Osasairausvapaa työhön paluun tukena liikuntaelinsairauksissa.
  • Kelan sairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että viimeistään ennen 90. sairauspäivärahapäivän täyttymistä työterveyslääkäri laatii arvion jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön. Ks. Kelan artikkeli Kun työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy «http://www.kela.fi/kun-sairaus-pitkittyy»10.
  • Työhön paluu leikkauksen jälkeen:
    • Tässä annetut ajat ovat viitteellisiä, ja leikannut kirurgi määrittää aikataulut tapauskohtaisesti lääketieteellisin perustein. Työterveyslääkäri tai muu lääkäri, joka tuntee paremmin potilaan työnkuvan, voi tarkentaa sairausloma-aikoja yhteistyössä leikanneen kirurgin kanssa.
    • Kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus (ks. suosituksen kohta Kuntoutus leikkauksen jälkeen):
      • Sairausloma fyysisesti raskaasta työstä (sisältää nostelua, kantamista, kurkottamista yms.) on tavallisesti noin 3 kuukautta. Fyysisesti kevyempään työhön (toimistotyö tms.) voi olla mahdollista palata 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta.
      • Ellei työkyky palaudu 3 kuukaudessa, työterveyslääkärin ja leikanneen lääkärin tulee yhdessä arvioida, minkälaiseen työhön potilas pystyisi.
      • On huomioitava, että leikatun olkapään tila voi kuntoutuksen myötä parantua pitkällä aikavälillä niin, että lopullinen tulos työkyvyn yms. osalta voidaan nähdä vasta noin vuoden kuluttua leikkauksesta.
  • Jännevaivan puhdistusleikkaus (ei jänteen kiinnityksiä tms.):
    • Fyysisesti tavallista raskaammassa työssä sairausloma-aika on noin 6 viikkoa.
    • Toimistotöihin voi palata jopa viikon kuluttua leikkauksesta.

Työhön paluun tuki

Ammattitaudit ja työtapaturmat

  • Olkapään rappeumaperäisiä jännevaivoja ei korvata ammattitauteina. Ks. Ammattitautilaki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19881343»11.
  • Vakuutusyhtiöt voivat olla korvausvelvollisia työtapaturmissa, joissa jännevaurio johtuu olkanivelen sijoiltaanmenosta, riippumaan jäämisestä putoamisen yhteydessä, kaatumisesta suoraan olkapään päälle tai ojennetun yläraajan varaan tai voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan näitä vastaavasta vahinkotapahtumasta.
  • Normaalin työliikkeen yhteydessä ilmaantunutta kiertäjäkalvosimen repeämää ei korvata tapaturmavakuutuksesta, sillä fysiologisessa liikkeessä ilmaantuvaa jänteen repeämää pidetään yleisesti rappeuman aiheuttamana.

Kuntoutus

  • Olkapään vaivojen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen periaatteet ovat samat kuin muissakin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.
  • Ks. suosituksen kohta Fysioterapia.
  • Kuntoutustoimet dokumentoidaan kuntoutussuunnitelmaan.

Lääkinnällinen kuntoutus

  • Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä tulevat kyseeseen
    • avokuntoutus (terapia) kunnallisen järjestelmän kautta tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella
    • avo- tai laitosmuotoinen kuntoutuskurssi Kelan järjestämänä, jos katsotaan tarvittavan moniammatillista aktivoivaa ryhmäkuntoutusta ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä työssä, kotona ja muissa arjen toimissa
    • yksilöllinen kuntoutusjakso Kelan järjestämänä, jos katsotaan tarvittavan moniammatillista ja tiivistä kuntoutusta, eikä ryhmämuotoinen kuntoutus ole riittävä esimerkiksi laaja-alaisen oirekokonaisuuden vuoksi.

Ammatillinen kuntoutus

  • Ammatillista kuntoutusta tarvitaan, elleivät hoito ja lääkinnällinen kuntoutus palauta työkykyä omaan työhön. Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus voidaan käynnistää rinnakkain lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa, jos se on tarkoituksenmukaista.
  • Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden estäminen. Tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsyn mahdollistaminen.
  • Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt, Kela, työhallinto ja opetustoimi.
  • Työeläkelaitoksilla on ensisijainen vastuu työelämässä olevien ja pidempään (noin 5 vuotta) työskennelleiden ammatillisessa kuntoutuksessa.
  • Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. Vakuutuslaitokset vastaavat ammatillisesta kuntoutuksesta tapaturmissa ja ammattitaudeissa.
  • Kela järjestää työkyvyn tukemiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta niille, joiden työhistoria ei ole riittävän pitkä työeläkelaitosten järjestämisvastuun piiriin kuulumiseksi tai joiden työelämäkytkös on katkennut. Ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää, jos asianmukaisesti todettu sairaus on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, kuten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, koulutus, ammatti ja muut vastaavat tekijät. Ammatillisena kuntoutuksena voi tulla kyseeseen esimerkiksi kuntoutustutkimus, työkokeilu tai uudelleen koulutus.
  • Ammatillisen erityisopetuksen tarpeesta huolehtii opetustoimi. Ammatillinen kuntoutussuunnitelma laaditaan hoitavan tahon suositusten mukaan B-lausunnolla. Lausunnossa kuvataan jäljellä olevaa työkykyä ja rajoituksia työkyvyssä joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Ennakkopäätös kuntoutuksesta tulisi hakea ennen kuin sairauspäivärahakauden ensisijaisuusaika päättyy tai silloin, kun suunnitelma työhön paluusta on valmiina. Yleensä ehdotetaan työkokeilua entiseen työhön, koulutusta tai työhön valmennusta uuteen ammattiin.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Olkapään jännevaivat -suosituksen historiatiedot «Olkapään jännevaivat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13

Puheenjohtaja:

Vesa Lepola, LT, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia

Kokoava kirjoittaja:

Juha Paloneva, LT, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, ortopedia

Jäsenet:

Marja-Liisa Huuskonen, LL, vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue, työlääketiede

Mauri Kallinen, LT, dosentti, ylilääkäri; OYS, lääkinnällinen kuntoutus

Jaro Karppinen, LT, dosentti, professori; Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto, fysiatria

Kimmo Mattila, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS, radiologia

Ville Mattila, LT, dosentti, vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri; TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia; (Käypä hoito -toimittaja)

Jukka Raittinen, LL, terveyskeskuslääkäri; Vantaan kaupunki

Jari Rautiainen, OMT-fysioterapeutti; Jyväskylän Fysioterapia, DBC

Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Ville Äärimaa, LT, dosentti, vastuualuejohtaja; TYKS, TULES-toimialue, ortopedia

Asiantuntijat:

Tapio Flinkkilä, LT, dosentti, apulaisylilääkäri; OYS:n operatiivinen tulosalue, ortopedia

Harri Heliö, LL, ortopedi, ylilääkäri; Diacor-sairaala

Mika Paavola, LT, erikoislääkäri; HYKS Töölön sairaala, ortopedia

Tiina Suomela-Markkanen, LL, asiantuntijalääkäri; Kelan terveysosasto

Sidonnaisuudet

Marja-Liisa Huuskonen: Luentopalkkio (MSD)

Mauri Kallinen: Ei sidonnaisuuksia

Jaro Karppinen: Asiantuntijapalkkio (Abbvie), luentopalkkio (Abbvie, MSD, Mundipharma, Professio, UCB), osakeomistus (Orion Pharma), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Mundipharma)

Vesa Lepola: Asiantuntijapalkkio (potilasvahinkolautakunta, Valvira), luentopalkkio (Summed, Synthes/DePuySynthes), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Articular, Summed, Aventis, DePuy Synthes, Conmed Linvatec, Arthrone)

Kimmo Mattila: Ei sidonnaisuuksia

Ville Mattila: Ei sidonnaisuuksia

Juha Paloneva: Ei sidonnaisuuksia

Jukka Raittinen: Ei sidonnaisuuksia

Jari Rautiainen: Ei sidonnaisuuksia

Esa-Pekka Takala: Ei sidonnaisuuksia

Ville Äärimaa: Apuraha (TYKS evo-rahoitus, SECEC-apuraha), asiantuntijapalkkio (Pvk, Valvira), luentopalkkio (SLL)

Kirjallisuusviite

Olkapään jännevaivat (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. McFarland EG, Maffulli N, Del Buono A ym. Impingement is not impingement: the case for calling it "Rotator Cuff Disease". Muscles Ligaments Tendons J 2013;3:196-200 «PMID: 24367779»PubMed
  2. Papadonikolakis A, McKenna M, Warme W ym. Published evidence relevant to the diagnosis of impingement syndrome of the shoulder. J Bone Joint Surg Am 2011;93:1827-32 «PMID: 22005869»PubMed
  3. Khan KM, Cook JL, Kannus P ym. Time to abandon the "tendinitis" myth. BMJ 2002;324:626-7 «PMID: 11895810»PubMed
  4. Maffulli N, Khan KM, Puddu G. Overuse tendon conditions: time to change a confusing terminology. Arthroscopy 1998;14:840-3 «PMID: 9848596»PubMed
  5. Zingg PO, Jost B, Sukthankar A ym. Clinical and structural outcomes of nonoperative management of massive rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2007;89:1928-34 «PMID: 17768188»PubMed
  6. Viikari-Juntura E, Nykyri E, Takala EP. Shoulder pain and chronic shoulder syndrome. Kirjassa: Kaila-Kangas L (toim.) Musculoskeletal disorders and diseases in Finland, Results of the Health 2000 Survey. Publications of the National Public Health Institute, B 25/2007:23-6
  7. Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S ym. A population study on differences in the determinants of a specific shoulder disorder versus nonspecific shoulder pain without clinical findings. Am J Epidemiol 2005;161:847-55 «PMID: 15840617»PubMed
  8. Rechardt M, Shiri R, Karppinen J ym. Lifestyle and metabolic factors in relation to shoulder pain and rotator cuff tendinitis: a population-based study. BMC Musculoskelet Disord 2010;11:165 «PMID: 20646281»PubMed
  9. Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings on magnetic resonance images of asymptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 1995;77:10-5 «PMID: 7822341»PubMed
  10. Tempelhof S, Rupp S, Seil R. Age-related prevalence of rotator cuff tears in asymptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 1999;8:296-9 «PMID: 10471998»PubMed
  11. Yamaguchi K, Ditsios K, Middleton WD ym. The demographic and morphological features of rotator cuff disease. A comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 2006;88:1699-704 «PMID: 16882890»PubMed
  12. Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ ym. Natural course of nontraumatic rotator cuff tendinitis and shoulder symptoms in a working population. Scand J Work Environ Health 2006;32:99-108 «PMID: 16680380»PubMed
  13. van der Windt DA, Koes BW, de Jong BA ym. Shoulder disorders in general practice: incidence, patient characteristics, and management. Ann Rheum Dis 1995;54:959-64 «PMID: 8546527»PubMed
  14. Tashjian RZ. Epidemiology, natural history, and indications for treatment of rotator cuff tears. Clin Sports Med 2012;31:589-604 «PMID: 23040548»PubMed
  15. Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of intratendinous calcific deposition. BMC Med 2012;10:95 «PMID: 22917025»PubMed
  16. Kachewar SG, Kulkarni DS. Calcific tendinitis of the rotator cuff: a review. J Clin Diagn Res 2013;7:1482-5 «PMID: 23998102»PubMed
  17. Speed CA, Hazleman BL. Calcific tendinitis of the shoulder. N Engl J Med 1999;340:1582-4 «PMID: 10332023»PubMed
  18. Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of rotator cuff tendinopathy: intrinsic, extrinsic, or both? Clin Biomech (Bristol, Avon) 2011;26:1-12 «PMID: 20846766»PubMed
  19. Apreleva M, Parsons IM 4th, Warner JJ ym. Experimental investigation of reaction forces at the glenohumeral joint during active abduction. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:409-17 «PMID: 11075325»PubMed
  20. van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and specific disorders of the shoulder--a systematic review of the literature. Scand J Work Environ Health 2010;36:189-201 «PMID: 20094690»PubMed
  21. Viikari-Juntura E, Shiri R, Solovieva S ym. Risk factors of atherosclerosis and shoulder pain--is there an association? A systematic review. Eur J Pain 2008;12:412-26 «PMID: 17892959»PubMed
  22. Roquelaure Y, Bodin J, Ha C ym. Personal, biomechanical, and psychosocial risk factors for rotator cuff syndrome in a working population. Scand J Work Environ Health 2011;37:502-11 «PMID: 21706122»PubMed
  23. Hopman K, Krahe L, Lukersmith S, McColl A, Vine K. Clinical Practice Guidelines for the Management of Rotator Cuff Syndrome in the Workplace. The University of New South Wales; 2013
  24. Baumgarten KM, Gerlach D, Galatz LM ym. Cigarette smoking increases the risk for rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2010;468:1534-41 «PMID: 19283436»PubMed
  25. Carbone S, Gumina S, Arceri V ym. The impact of preoperative smoking habit on rotator cuff tear: cigarette smoking influences rotator cuff tear sizes. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:56-60 «PMID: 21524922»PubMed
  26. Harvie P, Pollard TC, Carr AJ. Calcific tendinitis: natural history and association with endocrine disorders. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:169-73 «PMID: 17188907»PubMed
  27. Bonde JP, Mikkelsen S, Andersen JH ym. Prognosis of shoulder tendonitis in repetitive work: a follow up study in a cohort of Danish industrial and service workers. Occup Environ Med 2003;60:E8 «PMID: 12937204»PubMed
  28. Swannell AJ, Underwood FA, Dixon AS. Periarticular calcific deposits mimicking acute arthritis. Ann Rheum Dis 1970;29:380-5 «PMID: 4916767»PubMed
  29. Fukuda H. Partial-thickness rotator cuff tears: a modern view on Codman's classic. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:163-8 «PMID: 10810700»PubMed
  30. Sørensen AK, Bak K, Krarup AL ym. Acute rotator cuff tear: do we miss the early diagnosis? A prospective study showing a high incidence of rotator cuff tears after shoulder trauma. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:174-80 «PMID: 17169582»PubMed
  31. Yamamoto A, Takagishi K, Kobayashi T ym. Factors involved in the presence of symptoms associated with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic rotator cuff tears in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:1133-7 «PMID: 21454096»PubMed
  32. Schibany N, Zehetgruber H, Kainberger F ym. Rotator cuff tears in asymptomatic individuals: a clinical and ultrasonographic screening study. Eur J Radiol 2004;51:263-8 «PMID: 15294335»PubMed
  33. Moosmayer S, Smith HJ, Tariq R ym. Prevalence and characteristics of asymptomatic tears of the rotator cuff: an ultrasonographic and clinical study. J Bone Joint Surg Br 2009;91:196-200 «PMID: 19190053»PubMed
  34. Yamamoto A, Takagishi K, Osawa T ym. Prevalence and risk factors of a rotator cuff tear in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:116-20 «PMID: 19540777»PubMed
  35. Mall NA, Kim HM, Keener JD ym. Symptomatic progression of asymptomatic rotator cuff tears: a prospective study of clinical and sonographic variables. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2623-33 «PMID: 21084574»PubMed
  36. Kartus J, Kartus C, Rostgård-Christensen L ym. Long-term clinical and ultrasound evaluation after arthroscopic acromioplasty in patients with partial rotator cuff tears. Arthroscopy 2006;22:44-9 «PMID: 16399460»PubMed
  37. Yamaguchi K, Tetro AM, Blam O ym. Natural history of asymptomatic rotator cuff tears: a longitudinal analysis of asymptomatic tears detected sonographically. J Shoulder Elbow Surg 2001;10:199-203 «PMID: 11408898»PubMed
  38. Maman E, Harris C, White L ym. Outcome of nonoperative treatment of symptomatic rotator cuff tears monitored by magnetic resonance imaging. J Bone Joint Surg Am 2009;91:1898-906 «PMID: 19651947»PubMed
  39. Safran O, Schroeder J, Bloom R ym. Natural history of nonoperatively treated symptomatic rotator cuff tears in patients 60 years old or younger. Am J Sports Med 2011;39:710-4 «PMID: 21310940»PubMed
  40. Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolution of nonoperatively treated symptomatic isolated full-thickness supraspinatus tears. J Bone Joint Surg Am 2012;94:801-8 «PMID: 22552669»PubMed
  41. Moosmayer S, Tariq R, Stiris M ym. The natural history of asymptomatic rotator cuff tears: a three-year follow-up of fifty cases. J Bone Joint Surg Am 2013;95:1249-55 «PMID: 23864172»PubMed
  42. Beaudreuil J, Bardin T, Orcel P ym. Natural history or outcome with conservative treatment of degenerative rotator cuff tears. Joint Bone Spine 2007;74:527-9 «PMID: 18036863»PubMed
  43. Lundgreen K, Lian OB, Engebretsen L ym. Lower muscle regenerative potential in full-thickness supraspinatus tears compared to partial-thickness tears. Acta Orthop 2013;84:565-70 «PMID: 24171689»PubMed
  44. Goutallier D, Postel JM, Lavau L ym. Impact of fatty degeneration of the suparspinatus and infraspinatus msucles on the prognosis of surgical repair of the rotator cuff. Rev Chir Orthop Reparatrice Appar Mot 1999;85:668-76 «PMID: 10612130»PubMed
  45. Yamaguchi K, Sher JS, Andersen WK ym. Glenohumeral motion in patients with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:6-11 «PMID: 10717855»PubMed
  46. Keener JD, Wei AS, Kim HM ym. Proximal humeral migration in shoulders with symptomatic and asymptomatic rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2009;91:1405-13 «PMID: 19487518»PubMed
  47. Neer CS 2nd, Craig EV, Fukuda H. Cuff-tear arthropathy. J Bone Joint Surg Am 1983;65:1232-44 «PMID: 6654936»PubMed
  48. Goldberg BA, Nowinski RJ, Matsen FA 3rd. Outcome of nonoperative management of full-thickness rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2001;382:99-107 «PMID: 11154011»PubMed
  49. Bokor DJ, Hawkins RJ, Huckell GH ym. Results of nonoperative management of full-thickness tears of the rotator cuff. Clin Orthop Relat Res 1993;294:103-10 «PMID: 8358901»PubMed
  50. Hawkins RH, Dunlop R. Nonoperative treatment of rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 1995;321:178-88 «PMID: 7497666»PubMed
  51. Itoi E, Tabata S. Conservative treatment of rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 1992;275:165-73 «PMID: 1735208»PubMed
  52. Chiou HJ, Chou YH, Wu JJ ym. Evaluation of calcific tendonitis of the rotator cuff: role of color Doppler ultrasonography. J Ultrasound Med 2002;21:289-95 «PMID: 11883540»PubMed
  53. Le Goff B, Berthelot JM, Guillot P ym. Assessment of calcific tendonitis of rotator cuff by ultrasonography: comparison between symptomatic and asymptomatic shoulders. Joint Bone Spine 2010;77:258-63 «PMID: 20434387»PubMed
  54. Szabó I, Boileau P, Walch G. The proximal biceps as a pain generator and results of tenotomy. Sports Med Arthrosc 2008;16:180-6 «PMID: 18703979»PubMed
  55. Busconi BB, DeAngelis N, Guerrero PE. The proximal biceps tendon: tricks and pearls. Sports Med Arthrosc 2008;16:187-94 «PMID: 18703980»PubMed
  56. Chen CH, Hsu KY, Chen WJ ym. Incidence and severity of biceps long head tendon lesion in patients with complete rotator cuff tears. J Trauma 2005;58:1189-93 «PMID: 15995469»PubMed
  57. Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Työhön paluun tuki. Terveysportti > Työterveys ja kuntoutus > Työterveyshuollon hyvät käytännöt
  58. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed
  59. George SZ, Wallace MR, Wright TW ym. Evidence for a biopsychosocial influence on shoulder pain: pain catastrophizing and catechol-O-methyltransferase (COMT) diplotype predict clinical pain ratings. Pain 2008;136:53-61 «PMID: 17686583»PubMed
  60. Hegedus EJ, Goode AP, Cook CE ym. Which physical examination tests provide clinicians with the most value when examining the shoulder? Update of a systematic review with meta-analysis of individual tests. Br J Sports Med 2012;46:964-78 «PMID: 22773322»PubMed
  61. Hermans J, Luime JJ, Meuffels DE ym. Does this patient with shoulder pain have rotator cuff disease?: The Rational Clinical Examination systematic review. JAMA 2013;310:837-47 «PMID: 23982370»PubMed
  62. Larson HM, O'Connor FG, Nirschl RP. Shoulder pain: the role of diagnostic injections. Am Fam Physician 1996;53:1637-47 «PMID: 8623691»PubMed
  63. Smith TO, Back T, Toms AP ym. Diagnostic accuracy of ultrasound for rotator cuff tears in adults: a systematic review and meta-analysis. Clin Radiol 2011;66:1036-48 «PMID: 21737069»PubMed
  64. Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of rotator cuff tendon tears: comparison of multidetector CT arthrography and 1.5-T MR arthrography. Radiology 2012;264:812-22 «PMID: 22919041»PubMed
  65. Fritz J, Fishman EK, Small KM ym. MDCT arthrography of the shoulder with datasets of isotropic resolution: indications, technique, and applications. AJR Am J Roentgenol 2012;198:635-46 «PMID: 22358004»PubMed
  66. Krischak G, Gebhard F, Reichel H ym. A prospective randomized controlled trial comparing occupational therapy with home-based exercises in conservative treatment of rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2013;22:1173-9 «PMID: 23523073»PubMed
  67. Hubbard TJ, Denegar CR. Does Cryotherapy Improve Outcomes With Soft Tissue Injury? J Athl Train 2004;39:278-9 «PMID: 15496998»PubMed
  68. Mac Auley DC. Ice therapy: how good is the evidence? Int J Sports Med 2001;22:379-84 «PMID: 11510876»PubMed
  69. Bleakley C, McDonough S, MacAuley D. The use of ice in the treatment of acute soft-tissue injury: a systematic review of randomized controlled trials. Am J Sports Med 2004;32:251-61 «PMID: 14754753»PubMed
  70. de Witte PB, Selten JW, Navas A ym. Calcific tendinitis of the rotator cuff: a randomized controlled trial of ultrasound-guided needling and lavage versus subacromial corticosteroids. Am J Sports Med 2013;41:1665-73 «PMID: 23696211»PubMed
  71. Farin PU, Jaroma H, Soimakallio S. Rotator cuff calcifications: treatment with US-guided technique. Radiology 1995;195:841-3 «PMID: 7754018»PubMed
  72. Lee KS, Rosas HG. Musculoskeletal ultrasound: how to treat calcific tendinitis of the rotator cuff by ultrasound-guided single-needle lavage technique. AJR Am J Roentgenol 2010;195:638 «PMID: 20729439»PubMed
  73. Sconfienza LM, Bandirali M, Serafini G ym. Rotator cuff calcific tendinitis: does warm saline solution improve the short-term outcome of double-needle US-guided treatment? Radiology 2012;262:560-6 «PMID: 22143923»PubMed
  74. Rha DW, Park GY, Kim YK ym. Comparison of the therapeutic effects of ultrasound-guided platelet-rich plasma injection and dry needling in rotator cuff disease: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:113-22 «PMID: 23035005»PubMed
  75. Holtby R, Razmjou H. Impact of work-related compensation claims on surgical outcome of patients with rotator cuff related pathologies: a matched case-control study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:452-60 «PMID: 19766021»PubMed
  76. Derry S, Moore RA, Rabbie R. Topical NSAIDs for chronic musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;(9):CD007400 «PMID: 22972108»PubMed
  77. Moore RA, Tramèr MR, Carroll D ym. Quantitative systematic review of topically applied non-steroidal anti-inflammatory drugs. BMJ 1998;316:333-8 «PMID: 9487165»PubMed
  78. Gaujoux-Viala C, Dougados M, Gossec L. Efficacy and safety of steroid injections for shoulder and elbow tendonitis: a meta-analysis of randomised controlled trials. Ann Rheum Dis 2009;68:1843-9 «PMID: 19054817»PubMed
  79. Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and safety of corticosteroid injections and other injections for management of tendinopathy: a systematic review of randomised controlled trials. Lancet 2010;376:1751-67 «PMID: 20970844»PubMed
  80. Crawshaw DP, Helliwell PS, Hensor EM ym. Exercise therapy after corticosteroid injection for moderate to severe shoulder pain: large pragmatic randomised trial. BMJ 2010;340:c3037 «PMID: 20584793»PubMed
  81. Chou WY, Ko JY, Wang FS ym. Effect of sodium hyaluronate treatment on rotator cuff lesions without complete tears: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:557-63 «PMID: 19963403»PubMed
  82. Oh CH, Oh JH, Kim SH ym. Effectiveness of subacromial anti-adhesive agent injection after arthroscopic rotator cuff repair: prospective randomized comparison study. Clin Orthop Surg 2011;3:55-61 «PMID: 21369479»PubMed
  83. Struyf F, Nijs J, Mollekens S ym. Scapular-focused treatment in patients with shoulder impingement syndrome: a randomized clinical trial. Clin Rheumatol 2013;32:73-85 «PMID: 23053685»PubMed
  84. Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effect of specific exercise strategy on need for surgery in patients with subacromial impingement syndrome: randomised controlled study. BMJ 2012;344:e787 «PMID: 22349588»PubMed
  85. Hanratty CE, McVeigh JG, Kerr DP ym. The effectiveness of physiotherapy exercises in subacromial impingement syndrome: a systematic review and meta-analysis. Semin Arthritis Rheum 2012;42:297-316 «PMID: 22607807»PubMed
  86. Simsek HH, Balki S, Keklik SS ym. Does Kinesio taping in addition to exercise therapy improve the outcomes in subacromial impingement syndrome? A randomized, double-blind, controlled clinical trial. Acta Orthop Traumatol Turc 2013;47:104-10 «PMID: 23619543»PubMed
  87. Gebremariam L, Hay EM, van der Sande R ym. Subacromial impingement syndrome--effectiveness of physiotherapy and manual therapy. Br J Sports Med 2014;48:1202-8 «PMID: 24217037»PubMed
  88. Calis HT, Berberoglu N, Calis M. Are ultrasound, laser and exercise superior to each other in the treatment of subacromial impingement syndrome? A randomized clinical trial. Eur J Phys Rehabil Med 2011;47:375-80 «PMID: 21946399»PubMed
  89. Leduc BE, Caya J, Tremblay S ym. Treatment of calcifying tendinitis of the shoulder by acetic acid iontophoresis: a double-blind randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1523-7 «PMID: 14586921»PubMed
  90. Perron M, Malouin F. Acetic acid iontophoresis and ultrasound for the treatment of calcifying tendinitis of the shoulder: a randomized control trial. Arch Phys Med Rehabil 1997;78:379-84 «PMID: 9111457»PubMed
  91. Henkus HE, de Witte PB, Nelissen RG ym. Bursectomy compared with acromioplasty in the management of subacromial impingement syndrome: a prospective randomised study. J Bone Joint Surg Br 2009;91:504-10 «PMID: 19336812»PubMed
  92. Donigan JA, Wolf BR. Arthroscopic subacromial decompression: acromioplasty versus bursectomy alone--does it really matter? A systematic review. Iowa Orthop J 2011;31:121-6 «PMID: 22096430»PubMed
  93. Hyvönen P, Lohi S, Jalovaara P. Open acromioplasty does not prevent the progression of an impingement syndrome to a tear. Nine-year follow-up of 96 cases. J Bone Joint Surg Br 1998;80:813-6 «PMID: 9768891»PubMed
  94. Björnsson HC, Norlin R, Johansson K ym. The influence of age, delay of repair, and tendon involvement in acute rotator cuff tears: structural and clinical outcomes after repair of 42 shoulders. Acta Orthop 2011;82:187-92 «PMID: 21434791»PubMed
  95. Oh JH, Kim SH, Kang JY ym. Effect of age on functional and structural outcome after rotator cuff repair. Am J Sports Med 2010;38:672-8 «PMID: 20357401»PubMed
  96. Lam F, Mok D. Open repair of massive rotator cuff tears in patients aged sixty-five years or over: is it worthwhile? J Shoulder Elbow Surg 2004;13:517-21 «PMID: 15383807»PubMed
  97. Boileau P, Brassart N, Watkinson DJ ym. Arthroscopic repair of full-thickness tears of the supraspinatus: does the tendon really heal? J Bone Joint Surg Am 2005;87:1229-40 «PMID: 15930531»PubMed
  98. Borgmästars N, Paavola M, Remes V ym. Pain relief, motion, and function after rotator cuff repair or reconstruction may not persist after 16 years. Clin Orthop Relat Res 2010;468:2678-89 «PMID: 20512436»PubMed
  99. Russell RD, Knight JR, Mulligan E ym. Structural integrity after rotator cuff repair does not correlate with patient function and pain: a meta-analysis. J Bone Joint Surg Am 2014;96:265-71 «PMID: 24553881»PubMed
  100. Vastamäki M, Lohman M, Borgmästars N. Rotator cuff integrity correlates with clinical and functional results at a minimum 16 years after open repair. Clin Orthop Relat Res 2013;471:554-61 «PMID: 22895686»PubMed
  101. Kim J, Chung J, Ok H. Asymptomatic acromioclavicular joint arthritis in arthroscopic rotator cuff tendon repair: a prospective randomized comparison study. Arch Orthop Trauma Surg 2011;131:363-9 «PMID: 21161250»PubMed
  102. Moraes VY, Lenza M, Tamaoki MJ ym. Platelet-rich therapies for musculoskeletal soft tissue injuries. Cochrane Database Syst Rev 2013;(12):CD010071 «PMID: 24363098»PubMed
  103. Kircher J, Morhard M, Magosch P ym. How much are radiological parameters related to clinical symptoms and function in osteoarthritis of the shoulder? Int Orthop 2010;34:677-81 «PMID: 19652970»PubMed
  104. Kukkonen J, Joukainen A, Lehtinen J ym. The effect of glenohumeral osteoarthritis on the outcome of isolated operatively treated supraspinatus tears. J Orthop Sci 2013;18:405-9 «PMID: 23512014»PubMed
  105. Goutallier D, Le Guilloux P, Postel JM ym. Acromio humeral distance less than six millimeter: its meaning in full-thickness rotator cuff tear. Orthop Traumatol Surg Res 2011;97:246-51 «PMID: 21459063»PubMed
  106. McCreesh KM, Crotty JM, Lewis JS. Acromiohumeral distance measurement in rotator cuff tendinopathy: is there a reliable, clinically applicable method? A systematic review. Br J Sports Med 2013 Jul 2 [Epub ahead of print] «PMID: 23821657»PubMed
  107. Levy O, Mullett H, Roberts S ym. The role of anterior deltoid reeducation in patients with massive irreparable degenerative rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2008;17:863-70 «PMID: 18718765»PubMed
  108. Gerber C, Rahm SA, Catanzaro S ym. Latissimus dorsi tendon transfer for treatment of irreparable posterosuperior rotator cuff tears: long-term results at a minimum follow-up of ten years. J Bone Joint Surg Am 2013;95:1920-6 «PMID: 24196461»PubMed
  109. Smith CD, Guyver P, Bunker TD. Indications for reverse shoulder replacement: a systematic review. J Bone Joint Surg Br 2012;94:577-83 «PMID: 22529074»PubMed
  110. Mulieri P, Dunning P, Klein S ym. Reverse shoulder arthroplasty for the treatment of irreparable rotator cuff tear without glenohumeral arthritis. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2544-56 «PMID: 21048173»PubMed
  111. Favard L, Berhouet J, Colmar M ym. Massive rotator cuff tears in patients younger than 65 years. What treatment options are available? Orthop Traumatol Surg Res 2009;95(Suppl 1):S19-26 «PMID: 19427282»PubMed
  112. Hsu AR, Ghodadra NS, Provencher MT ym. Biceps tenotomy versus tenodesis: a review of clinical outcomes and biomechanical results. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:326-32 «PMID: 21051241»PubMed
  113. Slenker NR, Lawson K, Ciccotti MG ym. Biceps tenotomy versus tenodesis: clinical outcomes. Arthroscopy 2012;28:576-82 «PMID: 22284407»PubMed
  114. Frost A, Zafar MS, Maffulli N. Tenotomy versus tenodesis in the management of pathologic lesions of the tendon of the long head of the biceps brachii. Am J Sports Med 2009;37:828-33 «PMID: 18762669»PubMed
  115. Boileau P, Baqué F, Valerio L ym. Isolated arthroscopic biceps tenotomy or tenodesis improves symptoms in patients with massive irreparable rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2007;89:747-57 «PMID: 17403796»PubMed
  116. Walch G, Edwards TB, Boulahia A ym. Arthroscopic tenotomy of the long head of the biceps in the treatment of rotator cuff tears: clinical and radiographic results of 307 cases. J Shoulder Elbow Surg 2005;14:238-46 «PMID: 15889020»PubMed
  117. Duff SJ, Campbell PT. Patient acceptance of long head of biceps brachii tenotomy. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:61-5 «PMID: 21454097»PubMed
  118. Seil R, Litzenburger H, Kohn D ym. Arthroscopic treatment of chronically painful calcifying tendinitis of the supraspinatus tendon. Arthroscopy 2006;22:521-7 «PMID: 16651162»PubMed
  119. Jerosch J, Strauss JM, Schmiel S. Arthroscopic treatment of calcific tendinitis of the shoulder. J Shoulder Elbow Surg 1998;7:30-7 «PMID: 9524338»PubMed
  120. Rubenthaler F, Ludwig J, Wiese M ym. Prospective randomized surgical treatments for calcifying tendinopathy. Clin Orthop Relat Res 2003;410:278-84 «PMID: 12771841»PubMed
  121. Maugars Y, Varin S, Gouin F ym. Treatment of shoulder calcifications of the cuff: a controlled study. Joint Bone Spine 2009;76:369-77 «PMID: 19541525»PubMed
  122. Akbar M, Balean G, Brunner M ym. Prevalence of rotator cuff tear in paraplegic patients compared with controls. J Bone Joint Surg Am 2010;92:23-30 «PMID: 20048092»PubMed
  123. Popowitz RL, Zvijac JE, Uribe JW ym. Rotator cuff repair in spinal cord injury patients. J Shoulder Elbow Surg 2003;12:327-32 «PMID: 12934024»PubMed
  124. Smith AM, Sperling JW, Cofield RH. Rotator cuff repair in patients with rheumatoid arthritis. J Bone Joint Surg Am 2005;87:1782-7 «PMID: 16085619»PubMed
  125. Smith AM, Sperling JW, Cofield RH. Arthroscopic rotator cuff debridement in patients with rheumatoid arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:31-6 «PMID: 17055300»PubMed
  126. Wendelboe AM, Hegmann KT, Gren LH ym. Associations between body-mass index and surgery for rotator cuff tendinitis. J Bone Joint Surg Am 2004;86A:743-7 «PMID: 15069138»PubMed
  127. Warrender WJ, Brown OL, Abboud JA. Outcomes of arthroscopic rotator cuff repairs in obese patients. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:961-7 «PMID: 21324416»PubMed
  128. Namdari S, Baldwin K, Glaser D ym. Does obesity affect early outcome of rotator cuff repair? J Shoulder Elbow Surg 2010;19:1250-5 «PMID: 20609600»PubMed
  129. Mallon WJ, Misamore G, Snead DS ym. The impact of preoperative smoking habits on the results of rotator cuff repair. J Shoulder Elbow Surg 2004;13:129-32 «PMID: 14997086»PubMed
  130. Roe Y, Soberg HL, Bautz-Holter E ym. A systematic review of measures of shoulder pain and functioning using the International classification of functioning, disability and health (ICF). BMC Musculoskelet Disord 2013;14:73 «PMID: 23445557»PubMed
  131. Svendsen SW, Frost P, Jensen LD. Time trends in surgery for non-traumatic shoulder disorders and postoperative risk of permanent work disability: a nationwide cohort study. Scand J Rheumatol 2012;41:59-65 «PMID: 22103333»PubMed
  132. Franche RL, Baril R, Shaw W ym. Workplace-based return-to-work interventions: optimizing the role of stakeholders in implementation and research. J Occup Rehabil 2005;15:525-42 «PMID: 16254753»PubMed
  133. Alqunaee M, Galvin R, Fahey T. Diagnostic accuracy of clinical tests for subacromial impingement syndrome: a systematic review and meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2012;93:229-36 «PMID: 22289231»PubMed
  134. Arndt J, Clavert P, Mielcarek P ym. Immediate passive motion versus immobilization after endoscopic supraspinatus tendon repair: a prospective randomized study. Orthop Traumatol Surg Res 2012;98(Suppl 6):S131-8 «PMID: 22944392»PubMed
  135. Balyk R, Luciak-Corea C, Otto D ym. Do outcomes differ after rotator cuff repair for patients receiving workers' compensation? Clin Orthop Relat Res 2008;466:3025-33 «PMID: 18784971»PubMed
  136. Barber FA, Burns JP, Deutsch A ym. A prospective, randomized evaluation of acellular human dermal matrix augmentation for arthroscopic rotator cuff repair. Arthroscopy 2012;28:8-15 «PMID: 21978432»PubMed
  137. Bergman GJ, Winters JC, van der Heijden GJ ym. Groningen Manipulation Study. The effect of manipulation of the structures of the shoulder girdle as additional treatment for symptom relief and for prevention of chronicity or recurrence of shoulder symptoms. Design of a randomized controlled trial within a comprehensive prognostic cohort study. J Manipulative Physiol Ther 2002;25:543-9 «PMID: 12466771»PubMed
  138. Berry H, Fernandes L, Bloom B ym. Clinical study comparing acupuncture, physiotherapy, injection and oral anti-inflammatory therapy in shoulder-cuff lesions. Curr Med Res Opin 1980;7:121-6 «PMID: 7002481»PubMed
  139. Brox JI, Gjengedal E, Uppheim G ym. Arthroscopic surgery versus supervised exercises in patients with rotator cuff disease (stage II impingement syndrome): a prospective, randomized, controlled study in 125 patients with a 2 1/2-year follow-up. J Shoulder Elbow Surg 1999;8:102-11 «PMID: 10226960»PubMed
  140. Brox JI, Staff PH, Ljunggren AE ym. Arthroscopic surgery compared with supervised exercises in patients with rotator cuff disease (stage II impingement syndrome) BMJ 1993;307:899-903 «PMID: 8241852»PubMed
  141. Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD004016 «PMID: 12535501»PubMed
  142. Burks RT, Crim J, Brown N ym. A prospective randomized clinical trial comparing arthroscopic single- and double-row rotator cuff repair: magnetic resonance imaging and early clinical evaluation. Am J Sports Med 2009;37:674-82 «PMID: 19204365»PubMed
  143. Carbonel I, Martinez AA, Calvo A ym. Single-row versus double-row arthroscopic repair in the treatment of rotator cuff tears: a prospective randomized clinical study. Int Orthop 2012;36:1877-83 «PMID: 22584619»PubMed
  144. Chahal J, Van Thiel GS, Mall N ym. The role of platelet-rich plasma in arthroscopic rotator cuff repair: a systematic review with quantitative synthesis. Arthroscopy 2012;28:1718-27 «PMID: 22694941»PubMed
  145. Cuff DJ, Pupello DR. Prospective evaluation of postoperative compliance and outcomes after rotator cuff repair in patients with and without workers' compensation claims. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:1728-33 «PMID: 22652063»PubMed
  146. Cuff DJ, Pupello DR. Prospective randomized study of arthroscopic rotator cuff repair using an early versus delayed postoperative physical therapy protocol. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:1450-5 «PMID: 22554876»PubMed
  147. Davis AD, Kakar S, Moros C ym. Arthroscopic versus open acromioplasty: a meta-analysis. Am J Sports Med 2010;38:613-8 «PMID: 19188562»PubMed
  148. De Carli A, Vadalà A, Zanzotto E ym. Reparable rotator cuff tears with concomitant long-head biceps lesions: tenotomy or tenotomy/tenodesis? Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2012;20:2553-8 «PMID: 22349543»PubMed
  149. de Jesus JO, Parker L, Frangos AJ ym. Accuracy of MRI, MR arthrography, and ultrasound in the diagnosis of rotator cuff tears: a meta-analysis. AJR Am J Roentgenol 2009;192:1701-7 «PMID: 19457838»PubMed
  150. Düzgün I, Baltaci G, Atay OA. Comparison of slow and accelerated rehabilitation protocol after arthroscopic rotator cuff repair: pain and functional activity. Acta Orthop Traumatol Turc 2011;45:23-33 «PMID: 21478659»PubMed
  151. Flavin NE, Bannuru RR, Harvey WF, McAlindon TE. High-energy extracorporeal shock wave therapy is effective for treating chronic calcific tendonitis of the shoulder: A meta-analysis. Arthritis Rheum 2012;64:964
  152. Franceschi F, Ruzzini L, Longo UG ym. Equivalent clinical results of arthroscopic single-row and double-row suture anchor repair for rotator cuff tears: a randomized controlled trial. Am J Sports Med 2007;35:1254-60 «PMID: 17554104»PubMed
  153. Garofalo R, Conti M, Notarnicola A ym. Effects of one-month continuous passive motion after arthroscopic rotator cuff repair: results at 1-year follow-up of a prospective randomized study. Musculoskelet Surg 2010;94(Suppl 1):S79-83 «PMID: 20383685»PubMed
  154. Gartsman GM, O'connor DP. Arthroscopic rotator cuff repair with and without arthroscopic subacromial decompression: a prospective, randomized study of one-year outcomes. J Shoulder Elbow Surg 2004;13:424-6 «PMID: 15220883»PubMed
  155. Giombini A, Di Cesare A, Safran MR ym. Short-term effectiveness of hyperthermia for supraspinatus tendinopathy in athletes: a short-term randomized controlled study. Am J Sports Med 2006;34:1247-53 «PMID: 16636345»PubMed
  156. Grasso A, Milano G, Salvatore M ym. Single-row versus double-row arthroscopic rotator cuff repair: a prospective randomized clinical study. Arthroscopy 2009;25:4-12 «PMID: 19111212»PubMed
  157. Green S, Buchbinder R, Hetrick S. Acupuncture for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD005319 «PMID: 15846753»PubMed
  158. Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y Baena de Leon E ym. Randomised trial of long term effect of acupuncture for shoulder pain. Pain 2004;112:289-98 «PMID: 15561384»PubMed
  159. Gumina S, Campagna V, Ferrazza G ym. Use of platelet-leukocyte membrane in arthroscopic repair of large rotator cuff tears: a prospective randomized study. J Bone Joint Surg Am 2012;94:1345-52 «PMID: 22854988»PubMed
  160. Haahr JP, Andersen JH. Exercises may be as efficient as subacromial decompression in patients with subacromial stage II impingement: 4-8-years' follow-up in a prospective, randomized study. Scand J Rheumatol 2006;35:224-8 «PMID: 16766370»PubMed
  161. Haahr JP, Østergaard S, Dalsgaard J ym. Exercises versus arthroscopic decompression in patients with subacromial impingement: a randomised, controlled study in 90 cases with a one year follow up. Ann Rheum Dis 2005;64:760-4 «PMID: 15834056»PubMed
  162. Hanchard NC, Lenza M, Handoll HH ym. Physical tests for shoulder impingements and local lesions of bursa, tendon or labrum that may accompany impingement. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD007427 «PMID: 23633343»PubMed
  163. Hantes ME, Karidakis GK, Vlychou M ym. A comparison of early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2011;19:1766-70 «PMID: 21258779»PubMed
  164. Hayes K, Ginn KA, Walton JR ym. A randomised clinical trial evaluating the efficacy of physiotherapy after rotator cuff repair. Aust J Physiother 2004;50:77-83 «PMID: 15151491»PubMed
  165. Hegedus EJ, Goode A, Campbell S ym. Physical examination tests of the shoulder: a systematic review with meta-analysis of individual tests. Br J Sports Med 2008;42:80-92 «PMID: 17720798»PubMed
  166. Henn RF 3rd, Tashjian RZ, Kang L ym. Patients with workers' compensation claims have worse outcomes after rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2008;90:2105-13 «PMID: 18829907»PubMed
  167. Holmgren T, Oberg B, Sjöberg I ym. Supervised strengthening exercises versus home-based movement exercises after arthroscopic acromioplasty: a randomized clinical trial. J Rehabil Med 2012;44:12-8 «PMID: 22124602»PubMed
  168. Hsu YH, Chen WY, Lin HC ym. The effects of taping on scapular kinematics and muscle performance in baseball players with shoulder impingement syndrome. J Electromyogr Kinesiol 2009;19:1092-9 «PMID: 19147374»PubMed
  169. Iannotti JP, Codsi MJ, Kwon YW ym. Porcine small intestine submucosa augmentation of surgical repair of chronic two-tendon rotator cuff tears. A randomized, controlled trial. J Bone Joint Surg Am 2006;88:1238-44 «PMID: 16757756»PubMed
  170. Ioppolo F, Tattoli M, Di Sante L ym. Clinical improvement and resorption of calcifications in calcific tendinitis of the shoulder after shock wave therapy at 6 months' follow-up: a systematic review and meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:1699-706 «PMID: 23499780»PubMed
  171. Jo CH, Shin JS, Lee YG ym. Platelet-rich plasma for arthroscopic repair of large to massive rotator cuff tears: a randomized, single-blind, parallel-group trial. Am J Sports Med 2013;41:2240-8 «PMID: 23921338»PubMed
  172. Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromial corticosteroid injection or acupuncture with home exercises when treating patients with subacromial impingement in primary care--a randomized clinical trial. Fam Pract 2011;28:355-65 «PMID: 21378086»PubMed
  173. Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of acupuncture versus ultrasound in patients with impingement syndrome: randomized clinical trial. Phys Ther 2005;85:490-501 «PMID: 15921471»PubMed
  174. Kasten P, Keil C, Grieser T ym. Prospective randomised comparison of arthroscopic versus mini-open rotator cuff repair of the supraspinatus tendon. Int Orthop 2011;35:1663-70 «PMID: 21533643»PubMed
  175. Keener JD, Galatz LM, Stobbs-Cucchi G ym. Rehabilitation following arthroscopic rotator cuff repair: a prospective randomized trial of immobilization compared with early motion. J Bone Joint Surg Am 2014;96:11-9 «PMID: 24382719»PubMed
  176. Kelly SM, Brittle N, Allen GM. The value of physical tests for subacromial impingement syndrome: a study of diagnostic accuracy. Clin Rehabil 2010;24:149-58 «PMID: 20103576»PubMed
  177. Kesikburun S, Tan AK, Yilmaz B ym. Platelet-rich plasma injections in the treatment of chronic rotator cuff tendinopathy: a randomized controlled trial with 1-year follow-up. Am J Sports Med 2013;41:2609-16 «PMID: 23893418»PubMed
  178. Ketola S, Lehtinen J, Arnala I ym. Does arthroscopic acromioplasty provide any additional value in the treatment of shoulder impingement syndrome?: a two-year randomised controlled trial. J Bone Joint Surg Br 2009;91:1326-34 «PMID: 19794168»PubMed
  179. Ketola S, Lehtinen J, Rousi T ym. No evidence of long-term benefits of arthroscopicacromioplasty in the treatment of shoulder impingement syndrome: Five-year results of a randomised controlled trial. Bone Joint Res 2013;2:132-9 «PMID: 23836479»PubMed
  180. Kim YS, Chung SW, Kim JY ym. Is early passive motion exercise necessary after arthroscopic rotator cuff repair? Am J Sports Med 2012;40:815-21 «PMID: 22287641»PubMed
  181. Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Randomised clinical trial comparing the effects of acupuncture and a newly designed placebo needle in rotator cuff tendinitis. Pain 1999;83:235-41 «PMID: 10534595»PubMed
  182. Koh KH, Ahn JH, Kim SM ym. Treatment of biceps tendon lesions in the setting of rotator cuff tears: prospective cohort study of tenotomy versus tenodesis. Am J Sports Med 2010;38:1584-90 «PMID: 20551285»PubMed
  183. Koh KH, Kang KC, Lim TK ym. Prospective randomized clinical trial of single- versus double-row suture anchor repair in 2- to 4-cm rotator cuff tears: clinical and magnetic resonance imaging results. Arthroscopy 2011;27:453-62 «PMID: 21444007»PubMed
  184. Kromer TO, Tautenhahn UG, de Bie RA ym. Effects of physiotherapy in patients with shoulder impingement syndrome: a systematic review of the literature. J Rehabil Med 2009;41:870-80 «PMID: 19841837»PubMed
  185. Kukkonen J, Joukainen A, Lehtinen J ym. Treatment of non-traumatic rotator cuff tears: A randomised controlled trial with one-year clinical results. Bone Joint J 2014;96B:75-81 «PMID: 24395315»PubMed
  186. Lapner PL, Sabri E, Rakhra K ym. A multicenter randomized controlled trial comparing single-row with double-row fixation in arthroscopic rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2012;94:1249-57 «PMID: 22810395»PubMed
  187. Lee BG, Cho NS, Rhee YG. Effect of two rehabilitation protocols on range of motion and healing rates after arthroscopic rotator cuff repair: aggressive versus limited early passive exercises. Arthroscopy 2012;28:34-42 «PMID: 22014477»PubMed
  188. Lisinski P, Huber J, Wilkosz P ym. Supervised versus uncontrolled rehabilitation of patients after rotator cuff repair-clinical and neurophysiological comparative study. Int J Artif Organs 2012;35:45-54 «PMID: 22287203»PubMed
  189. Lorbach O, Kusma M, Pape D ym. Influence of deposit stage and failed ESWT on the surgical results of arthroscopic treatment of calcifying tendonitis of the shoulder. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2008;16:516-21 «PMID: 18347778»PubMed
  190. Ma HL, Chiang ER, Wu HT ym. Clinical outcome and imaging of arthroscopic single-row and double-row rotator cuff repair: a prospective randomized trial. Arthroscopy 2012;28:16-24 «PMID: 21982391»PubMed
  191. MacDonald P, McRae S, Leiter J ym. Arthroscopic rotator cuff repair with and without acromioplasty in the treatment of full-thickness rotator cuff tears: a multicenter, randomized controlled trial. J Bone Joint Surg Am 2011;93:1953-60 «PMID: 22048089»PubMed
  192. MacDonald PB, Clark P, Sutherland K. An analysis of the diagnostic accuracy of the Hawkins and Neer subacromial impingement signs. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:299-301 «PMID: 10979525»PubMed
  193. Michener LA, Walsworth MK, Doukas WC ym. Reliability and diagnostic accuracy of 5 physical examination tests and combination of tests for subacromial impingement. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1898-903 «PMID: 19887215»PubMed
  194. Milano G, Grasso A, Salvatore M ym. Arthroscopic rotator cuff repair with and without subacromial decompression: a prospective randomized study. Arthroscopy 2007;23:81-8 «PMID: 17210431»PubMed
  195. Min KS, St Pierre P, Ryan PM ym. A double-blind randomized controlled trial comparing the effects of subacromial injection with corticosteroid versus NSAID in patients with shoulder impingement syndrome. J Shoulder Elbow Surg 2013;22:595-601 «PMID: 23177167»PubMed
  196. Mohtadi NG, Hollinshead RM, Sasyniuk TM ym. A randomized clinical trial comparing open to arthroscopic acromioplasty with mini-open rotator cuff repair for full-thickness rotator cuff tears: disease-specific quality of life outcome at an average 2-year follow-up. Am J Sports Med 2008;36:1043-51 «PMID: 18354140»PubMed
  197. Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German Randomized Acupuncture Trial for chronic shoulder pain (GRASP) - a pragmatic, controlled, patient-blinded, multi-centre trial in an outpatient care environment. Pain 2010;151:146-54 «PMID: 20655660»PubMed
  198. Moosmayer S, Lund G, Seljom U ym. Comparison between surgery and physiotherapy in the treatment of small and medium-sized tears of the rotator cuff: A randomised controlled study of 103 patients with one-year follow-up. J Bone Joint Surg Br 2010;92:83-91 «PMID: 20044684»PubMed
  199. Morse K, Davis AD, Afra R ym. Arthroscopic versus mini-open rotator cuff repair: a comprehensive review and meta-analysis. Am J Sports Med 2008;36:1824-8 «PMID: 18753683»PubMed
  200. Murrell GA, Walton JR. Diagnosis of rotator cuff tears. Lancet 2001;357:769-70 «PMID: 11253973»PubMed
  201. Nomden JG, Slagers AJ, Bergman GJ ym. Interobserver reliability of physical examination of shoulder girdle. Man Ther 2009;14:152-9 «PMID: 18329943»PubMed
  202. Østerås H, Arild Torstensen T, Arntzen G ym. A comparison of work absence periods and the associated costs for two different modes of exercise therapies for patients with longstanding subacromial pain. J Med Econ 2008;11:371-81 «PMID: 19450093»PubMed
  203. Park HB, Yokota A, Gill HS ym. Diagnostic accuracy of clinical tests for the different degrees of subacromial impingement syndrome. J Bone Joint Surg Am 2005;87:1446-55 «PMID: 15995110»PubMed
  204. Penning LI, de Bie RA, Walenkamp GH. The effectiveness of injections of hyaluronic acid or corticosteroid in patients with subacromial impingement: a three-arm randomised controlled trial. J Bone Joint Surg Br 2012;94:1246-52 «PMID: 22933498»PubMed
  205. Petersen SA, Murphy TP. The timing of rotator cuff repair for the restoration of function. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:62-8 «PMID: 20675154»PubMed
  206. Rebuzzi E, Coletti N, Schiavetti S ym. Arthroscopy surgery versus shock wave therapy for chronic calcifying tendinitis of the shoulder. J Orthop Traumatol 2008;9:179-85 «PMID: 19384483»PubMed
  207. Rodeo SA, Delos D, Williams RJ ym. The effect of platelet-rich fibrin matrix on rotator cuff tendon healing: a prospective, randomized clinical study. Am J Sports Med 2012;40:1234-41 «PMID: 22495146»PubMed
  208. Rompe JD, Zoellner J, Nafe B. Shock wave therapy versus conventional surgery in the treatment of calcifying tendinitis of the shoulder. Clin Orthop Relat Res 2001;387:72-82 «PMID: 11400897»PubMed
  209. Ruiz-Moneo P, Molano-Muñoz J, Prieto E ym. Plasma rich in growth factors in arthroscopic rotator cuff repair: a randomized, double-blind, controlled clinical trial. Arthroscopy 2013;29:2-9 «PMID: 23276410»PubMed
  210. Szczurko O, Cooley K, Mills EJ ym. Naturopathic treatment of rotator cuff tendinitis among Canadian postal workers: a randomized controlled trial. Arthritis Rheum 2009;61:1037-45 «PMID: 19644905»PubMed
  211. van der Windt DA, van der Heijden GJ, Scholten RJ ym. The efficacy of non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDS) for shoulder complaints. A systematic review. J Clin Epidemiol 1995;48:691-704 «PMID: 7730924»PubMed
  212. Van Herzeele M, van Cingel R, Maenhout A ym. Does the application of kinesiotape change scapular kinematics in healthy female handball players? Int J Sports Med 2013;34:950-5 «PMID: 23670362»PubMed
  213. Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupuncture and physiotherapy for the treatment of painful shoulder: a multicentre randomized controlled trial. Rheumatology (Oxford) 2008;47:887-93 «PMID: 18403402»PubMed
  214. Weber SC, Kauffman JI, Parise C ym. Platelet-rich fibrin matrix in the management of arthroscopic repair of the rotator cuff: a prospective, randomized, double-blinded study. Am J Sports Med 2013;41:263-70 «PMID: 23204506»PubMed
  215. Viola RW, Boatright KC, Smith KL ym. Do shoulder patients insured by workers' compensation present with worse self-assessed function and health status? J Shoulder Elbow Surg 2000;9:368-72 «PMID: 11075318»PubMed
  216. van der Sande R, Rinkel WD, Gebremariam L ym. Subacromial impingement syndrome: effectiveness of pharmaceutical interventions-nonsteroidal anti-inflammatory drugs, corticosteroid, or other injections: a systematic review. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:961-76 «PMID: 23246416»PubMed
  217. Berth A, Neumann W, Awiszus F ym. Massive rotator cuff tears: functional outcome after debridement or arthroscopic partial repair. J Orthop Traumatol 2010;11:13-20 «PMID: 20198404»PubMed
  218. Iagulli ND, Field LD, Hobgood ER ym. Comparison of partial versus complete arthroscopic repair of massive rotator cuff tears. Am J Sports Med 2012;40:1022-6 «PMID: 22415210»PubMed
  219. Shiri R, Kausto J, Martimo KP ym. Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2013;39:37-45 «PMID: 22538838»PubMed