Takaisin Tulosta

Traumaperäinen stressihäiriö (posttraumatic stress disorder, PTSD)

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
9.1.2020

Käypä hoito -suositus «Traumaperäinen stressihäiriö»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Posttraumatic Stress Disorder»2

Keskeinen sisältö

  • Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa.
  • Laajamittaisen järkyttävän tilanteen jälkeen niitä voi esiintyä runsaasti. Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisellä ja aktiivisella seurannalla on merkitystä heti poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman jälkeen.

Diagnoosi

  • Akuutti stressireaktio (ASR, ICD-10), akuutti stressihäiriö (ASD, DSM-5) ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD, molemmat luokitukset) todetaan niille määritettyjen diagnostisten kriteerien perusteella. Muu psykiatrinen samanaikaissairastavuus on tavallista, ja sillä voi olla merkitystä hoidon suunnittelussa muttei diagnostiikassa.
  • Stressihäiriöissä keskeisiä ovat traumatapahtuman huomattava poikkeavuus arkielämän tavanomaisista stressitilanteista ja oireyhtymä, johon kuuluvat kokemus tapahtuman toistumisesta jollakin tavalla, pyrkimys välttää tapahtumasta muistuttavia ärsykkeitä ja kohonnut vireystila.

Esiintyvyys

Diagnostiikka

  • Stressihäiriön diagnostiikka perustuu lääkärin tekemään haastatteluun. Potilaat, jotka trauman jälkivaiheessa oireilevat voimakkaasti, tulee tutkia asianmukaisesti perusterveydenhuollossa. Itse ilmoitettavien traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät, kuten TSQ tai PC-PTSD-5, soveltuvat käytettäviksi oireiden kartoituksessa «Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.»C.
  • Erotusdiagnostiikassa huomioidaan ahdistuneisuushäiriöt, sopeutumishäiriöt, muu reaktio vaikeaan stressiin ja fyysisestä tai kemiallisesta tekijästä johtuva tila. Samanaikaisista muista häiriöistä tavallisimpia ovat erilaiset masennustilat, päihdeongelmat sekä erilaiset ahdistuneisuushäiriöt aikuisilla. Pienten lasten arviointiin on kehitetty erilliset kriteerit ja arviointimenetelmät.

ASR:n ja ASD:n hoito

  • Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten trauman jälkeisten viikkojen aikana. Tarpeen mukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin.
  • Voimakkaita stressivasteita tulisi pyrkiä rauhoittamaan tarjoamalla psykososiaalista tukea. Vakavista järkytysoireista kärsivät ohjataan lääkärin tutkittaviksi ja tarvittaessa aloitetaan kriisiterapeuttinen keskusteluhoito. Lääkkeiden käyttöön suhtaudutaan pidättyvästi, ja bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää, mutta joskus voi olla tarpeen käyttää unta tukevaa lääkitystä tai aloittaa masennuslääkitys aikuisille (ks. myös alla).

PTSD:n hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Tanja Laukkala (puheenjohtaja, kokoava kirjoittaja)

Ferdinand Garoff

Henna Haravuori

Pekka Jylhä

Ilona Luoma

Kristian Wahlbeck

Asiantuntijat:

Liisa Eränen

Raimo Isoaho

Matti Ponteva

Alpo Vuorio