Tulosta

Traumaperäinen stressihäiriö

Käyvän hoidon tiivistelmät
17.12.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Traumaperäinen stressihäiriö»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Post-Traumatic Stress Disorder»2

Mitä uutta päivityksessä

  • Voimakkaita stressivasteita tulee akuutin stressihäiriön ja traumaperäisen stressihäiriön hoidossa pyrkiä rauhoittamaan psykososiaalista tukea tarjoamalla.
  • Pitkäkestoisen traumaperäisen stressihäiriön ensisijainen hoito on psykoterapia. Toissijainen hoito on lääkitys SSRI-tyyppisillä masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.
  • Päivitetyssä hoitosuosituksessa käsitellään aikaisempaa laajemmin eräiden erityisryhmien tarpeita.

Keskeinen sisältö

Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa. Laajamittaisen järkyttävän tilanteen jälkeen niitä voi esiintyä runsaasti. Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisellä on merkitystä sekundaaripreventiossa. Akuutin stressihäiriön ja traumaperäisen stressihäiriön ensisijainen hoito ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Pitkäkestoisen traumaperäisen stressihäiriön ensisijainen hoito on psykoterapia ja toissijainen hoito lääkitys SSRI-tyyppisillä masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.

Diagnoosi

Akuutti stressireaktio (ASR, ICD-10), akuutti stressihäiriö (ASD, DSM-5) ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD, molemmat luokitukset) todetaan niille määritettyjen diagnostisten kriteerien perusteella. Muu psykiatrinen samanaikaissairastavuus on tavallista, ja sillä voi olla merkitystä hoidon suunnittelussa muttei diagnostiikassa. Stressihäiriöissä keskeisiä ovat traumatapahtuman huomattava poikkeavuus arkielämän tavanomaisista stressitilanteista ja oireyhtymä, johon kuuluvat kokemus tapahtuman toistumisesta jollakin tavalla, pyrkimys välttää tapahtumasta muistuttavia ärsykkeitä ja kohonnut vireystila. Traumaperäisen stressihäiriön kohdalla DSM-5 erottelee lisäksi neljänneksi oireulottuvuudeksi negatiiviset kognitiiviset ja mielialan muutokset. Oireet alkavat yleensä viimeistään 6 kuukautta traumatapahtuman jälkeen.

Esiintyvyys

Länsimaiden väestöstä 35–90 % joutuu elämänsä aikana tilanteeseen, jossa traumaattisen tapahtuman järkyttävyys on niin voimakas, että se voi aiheuttaa stressihäiriön. Vaikean stressitapahtuman kokeneista yleensä enintään neljännekselle kehittyy PTSD. Keskimääräinen ilmaantuvuus vuoden aikana on arvioiden mukaan Euroopassa hieman yli 1 %. Laajojen suuronnettomuuksien jälkeen pisteprevalenssi voi vielä vuoden kuluttua olla 30–40 %. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua «Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.»C. Yksilöön kohdistuneista traumoista eniten häiriöitä ovat aiheuttaneet kidnappaus, raiskaus ja läheisväkivallan kohteeksi joutuminen.

Diagnostiikka

Stressihäiriön diagnostiikka perustuu ensisijaisesti lääkärin tekemään haastatteluun. Potilaat, jotka trauman jälkivaiheessa jatkuvasti oireilevat voimakkaasti, tulee tutkia perusterveydenhuollossa asianmukaisesti. Itse ilmoitettavien traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät soveltuvat käytettäviksi «Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.»C, mutta diagnoosia ei koskaan pidä tehdä vain kyselylomakkeiden perusteella. Jos voimakkaita akuuttivaiheen oireita ei esiinny, tarkempi diagnoosi ja pidempiaikainen hoitoratkaisu voidaan jättää tehtäviksi vasta kuukauden kuluttua järkyttävästä tapahtumasta. Erotusdiagnostiikassa tulee huomioida ahdistuneisuushäiriöt, sopeutumishäiriöt erityisesti masennusoirein, muu reaktio vaikeaan stressiin ja fyysisestä tai kemiallisesta tekijästä johtuva tila. Erotusdiagnostiikka perustuu pois sulkemiseen. Samanaikaisista muista häiriöistä tavallisimpia ovat erilaiset masennustilat, alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttö tai riippuvuus niistä sekä erilaiset ahdistuneisuushäiriöt.

Hoito

ASR:n ja ASD:n hoito

Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten trauman jälkeisten viikkojen aikana. Tarpeen mukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää, ja voimakkaita stressivasteita tulisi pyrkiä rauhoittamaan tarjoamalla psykososiaalista tukea «Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten viikkojen aikana traumasta, ja tarpeenmukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää. Voimakkaita stressivasteita tulee pyrkiä rauhoittamaan psykososiaalista tukea tarjoamalla, vaikka tutkimusnäyttö varhaisten interventioiden hyödystä traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä on vähäistä.»D. Keskeistä psykososiaalisessa tuessa on tarjota inhimillinen kontakti, huolehtia perustarpeista, antaa neuvontaa käytännön asioissa, varmistaa sosiaaliset yhteydet, tarjota asianmukaista informaatiota, tukea adaptiivisia selviytymiskeinoja ja yhdistää potilaat käytettävissä oleviin tukipalveluihin. Vakavista järkytysoireista kärsivät ohjataan lääkärin tutkittaviksi ja heille aloitetaan tarvittaessa kriisiterapeuttinen keskusteluhoito. Lääkkeiden käyttöön suhtaudutaan pidättyvästi, mutta joskus voi olla tarpeen käyttää unta tukevaa lääkitystä tai aloittaa masennuslääkitys. Altistusta sisältävä kognitiivinen käyttäytymislyhytpsykoterapia saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön ilmaantumista «Altistusta sisältävä kognitiivinen käyttäytymislyhytpsykoterapia saattaa vähentää traumaperäistä akuuttia oireilua.»C. Kertaistuntona toteutettu psykologinen jälkipuinti «Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD).»A tai akuutissa vaiheessa aloitettu propranololihoito «Akuutissa vaiheessa aloitetulla propranololihoidolla ei ilmeisesti ole vaikutusta myöhemmän psyykkisen traumaperäisen oireilun ehkäisyssä.»B eivät ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä.

PTSD:n hoito

Hoidossa olennaisia tekijöitä ovat psykososiaalisen tuen järjestäminen, alkuvaiheen asianmukainen somaattinen hoito, huolellinen diagnostiikka ja riittävä ajan käyttö tilanteen selvittämiseksi. Lieviä ja 1–2 kuukautta kestäneitä häiriöitä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa psykiatristen konsultaatioiden tuella. Vaikeat stressihäiriöt sen sijaan kuuluvat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoito toteutetaan yleensä avohoitona.

Ensisijainen hoito- ja kuntoutusmuoto on psykoterapeuttinen hoitosuhde, ja psykoterapiat ja lääkehoito ovat toisiaan täydentäviä. Traumakeskeiset psykoterapiat, kuten traumakeskeinen KBT ja EMDR, ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja aikuisilla, kun oireet ovat jatkuneet vähintään 3 kuukautta «Traumakeskeiset psykoterapiat, kuten traumakeskeinen kognitiivis-behavioraalinen käyttäytymisterapia (KBT) ja EMDR-psykoterapia, ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja oireiden jatkuttua 3 kuukautta tai pidempään.»B. Traumakeskeinen KBT voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisena «Kognitiivis-behavioraalinen ryhmäterapia vähentänee traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita tehokkaammin kuin odotuslistalla olo.»C.

Lääkehoitoa käytetään, jos psykoterapeuttisen hoidon vaste jää puutteelliseksi tai potilas ei ole motivoitunut psykoterapeuttiseen hoitoon. Masennuslääkkeillä voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita «Masennuslääkehoidolla voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.»A. Vahvin tutkimusnäyttö on SSRI-lääkkeistä, mutta myös amitriptyliiniä, mirtatsapiinia «Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.»C ja venlafaksiinia «Venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita yhtä tehokkaasti kuin sertraliini.»C voidaan tarvittaessa harkita käytettäviksi. Tutkimusnäyttö psykoosilääkkeistä lisälääkityksenä «Osasta psykoosilääkkeitä saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä muuhun psyykenlääkitykseen yhdistettynä.»C tai monoterapiana «Osasta psykoosilääkkeitä saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa monoterapiana.»C ja mielialan tasaajista «Osasta mielialan tasaajia saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.»C traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on vielä niukkaa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Matti Ponteva (puheenjohtaja)

Markus Henriksson

Raimo Isoaho

Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja)

Raija-Leena Punamäki

Kristian Wahlbeck

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Traumaperäinen stressihäiriö
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko