Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas

Keskeinen sisältö

• Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska näin voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.
• Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Ei ole olemassa määriteltyä ”hometalosairautta”.
  • Syy-seuraussuhdetta kosteus- ja homevauriorakennusten ja yhdenkään terveysvaikutuksen välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.
• Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Diagnostiikka ja hoito voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa.
• Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla yksilön kohdalla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisella varmuudella yhdistää potilaan hengitystieoireisiin tai sairauksiin.
• Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150545»1) lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteus- ja homevaurio.

Terveysvaikutukset

• Taulukossa «Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio....»1 esitetään työryhmän arvio tutkimusnäytön vahvuudesta kosteusvaurioiden ja eri tautien ja oireiden välisestä yhteydestä.

Oireileva potilas vastaanotolla: kosteusvaurio rakennuksessa?

• Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa.
• Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio.
• Käytössä ei ole sellaisia laboratoriotutkimuksia, joilla kosteus- tai homevaurio voitaisiin yhdistää potilaan kokemiin oireisiin tai sairauksiin.
• Spesifisiä homeiden IgE-vasta-aineita ei suositella seulottavaksi perusterveydenhuollossa.
  • Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla «Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla.»B. Suurin osa homemikrobeille herkistyneistä on laajemmin atooppisia eli herkistyneitä myös yleisimmille ilman allergeeneille «Suurin osa homemikrobeille herkistyneistä on laajemmin atooppisia eli herkistyneitä myös yleisimmille ilman allergeeneille.»A.
• IgG-vasta-ainemäärityksistä ei ole hyötyä astmadiagnostiikassa eikä ilmeisesti myöskään altistumisen arviossa «IgG-vasta-ainemäärityksistä ei ole hyötyä astmadiagnostiikassa eikä ilmeisesti myöskään altistumisen arviossa.»B.
• Jos epäillään, että oireiden taustalla ovat rakennuksen kosteusvauriot, tulee suosittaa, että kyseisessä rakennuksessa tehdään asianmukaiset tutkimukset. Vastuu tutkimuksista on rakennuksen omistajalla tai työpaikan ollessa kyseessä työnantajalla. Rakennuksen kosteus- ja homevaurio voidaan todentaa vain rakennusteknisin tutkimuksin.
• Lausunnoissa on syytä noudattaa huolellista harkintaa.

Hoito ja hoidon porrastus

• Havaitut oireet ja todetut sairaudet hoidetaan tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti etiologiasta riippumatta.
• Kosteusvauriot kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulee pyrkiä korjaamaan, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennusten kuntoa.
  • Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita «Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita.»B ja saattaa vähentää astmaa sairastavien lasten hengitystieoireita «Asunnon kosteusvaurion korjaaminen saattaa vähentää astmaa sairastavien lasten hengitystieoireita.»C sekä aikuisten ylähengitystieinfektioita «Asunnon kosteusvaurion korjaaminen saattaa vähentää ylä- ja alahengitystieinfektioita aikuisilla.»C.
  • Työpaikan ja koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää työntekijöiden «Työpaikan kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää työntekijöiden hengitystieoireita.»C ja oppilaiden «Koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää oppilaiden hengitystieoireita.»C hengitystieoireita.
• Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan oireilun etiologiasta riippumatta yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa. Työsuhteessa olevan työntekijän kokonaisvaltainen terveydentilan selvittely tehdään työterveyshuollossa.
• Erikoissairaanhoitoon lähettämistä voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:
  • Halutaan varmistaa diagnoosi (esim. astma).
  • Hoitovaste on riittämätön.
  • Työkykyisyysselvittelyissä on tarpeen konsultoida erikoissairaanhoitoa.
  • Herää epäily ammattitaudista.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä

Jussi Karjalainen (pj.)

Kirsi Karvala

Paula Kauppi

Jorma Komulainen

Jussi Lampi

Pentti Lampi

Mika Mäkelä

Juha Pekkanen

Kari Reijula