Anoreksia
Bulimia
| Meta-analyysit | Menetelmä, otos | Tulokset |
|---|---|---|
| Karaszewska ym. 2022 «Karaszewska D, Cleintuar P, Oudijn M, ym. Efficacy...»3: Efficacy and safety of deep brain stimulation for treatment refractory anorexia nervosa: a systematic review and meta-analysis | Syväaivostimulaatio (deep brain stimulation, DBS) Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi sisälsivät 4 kontrolloimatonta ja satunnaistamatonta kliinistä tutkimusta (yhteensä n = 56 osallistujaa, naisia n = 55, ikä keskimäärin 29,8 vuotta, vaihteluväli 18–57 vuotta). Sairauden kesto keskimäärin 29,8 vuotta. Seurantapisteet 6 / 12 / 24 kuukautta. Kaikilla osallistujilla oli diagnosoitu anoreksia (AN); restriktiivinen alatyyppi (n = 28), ahminta-tyhjentäytymisalatyyppi (n = 28). Kaikki oli määritelty heikosti hoitoon vastaaviksi. Useimmilla (n = 54) oli psykiatrisia samanaikaishäiriöitä: masennus (n = 33), pakko-oireinen häiriö (n = 19), ahdistuneisuus / yleinen ahdistuneisuushäiriö (n = 11), posttraumaattinen stressihäiriö (n = 10), paniikkihäiriö (n = 3), epävakaa persoonallisuushäiriö (n = 3), määrittämätön persoonallisuushäiriö (n = 2), päihdehäiriö (n = 2). |
Meta-analyysi osoitti kliinisesti merkittävän muutoksen (kasvu) primaarilopputulosmuuttujassa
eli BMI:ssa (suuri efektikoko 1,13; 95 % luottamusväli 0,80–1,46; P < 0,001) syväaivostimulaatiota
saaneilla. Tutkimuksissa ei todettu merkittävää heterogeenisuutta. Lisäksi meta-analyysi osoitti psykiatristen oireiden lievittyneen (suuri efektikoko, Hedges g = 0,89; 95 % luottamusväli 0,57–1,21; P < 0,001) hoitoa saaneilla: masennusoireet (g = 0,98), pakko-oireet (g = 0,72), ahdistusoireet (g = 0,85), syömishäiriöoireet (g = 0,98). Syväaivostimulaatiota saaneilla myös elämänlaatu parani (suuri efektikoko 0,86; 95 % luottamusväli 0,44–1,28; P < 0, 001). Julkaisuharhasta saatiin heikkoa näyttöä. Näytön laatu arvioitiin kohtalaiseksi BMI:n muutosta koskien, mutta heikoksi psykiatrisia oireita koskien. |
| Shaffer 2023 «Shaffer A, Naik A, Bederson M, ym. Efficacy of dee...»4: Efficacy of deep brain stimulation for the treatment of anorexia nervosa: a systematic review and network meta-analysis of patient-level data | Syväaivostimulaatio (DBS, deep brain stimulation) Systemaattinen katsaus ja verkostometa-analyysi sisälsivät 11 tutkimusta (n = 36 potilasta). Inkluusion ehto oli potilastason datan saatavuus, vähintään 6 kuukauden seuranta, diagnosoitu anoreksia (AN), ja hoitomuotona syväaivostimulaatio. Tutkittavien keski-ikä oli 38,07 vuotta. (SD 11,64), ja BMI 12,58 (SD 1,4). |
Meta-analyysi osoitti BMI:n kasvun 6 kuukaudessa olevan keskimäärin 12,63 % (SD 26,72
%, n = 34) ja 9–12 kuukaudessa 23,62 % (SD 32,62 %, n = 25). Pakko-oireita mittaava
YBOCS-pistemäärä väheni -17,69 % (32,01 %) 6 kuukauden seurannassa. Hierarkisessa analyysissä subcallosal cingulate cortex (SCC) todettiin parhaaksi stimulaatioalueeksi sekä 6 että 9–12 kuukauden kohdalla BMI:n muutoksen suhteen. Sen jälkeen järjestyksessä vahvimmasta heikompaan olivat seuraavat: bed nucleus of the stria terminalis (BNST), nucleus accumbens (Nac), ja ventral anterior limb of the internal capsule (VALC). |
| RCT:t anoreksia, AN | ||
| McClelland ym. 2016 «McClelland J, Kekic M, Bozhilova N, ym. A Randomis...»5: A Randomised Controlled Trial of Neuronavigated Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation (rTMS) in Anorexia Nervosa | Korkeataajuuksinen sarjamagneettistimulaatio (Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation,
rTMS) Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa tutkittiin sham- eli lumekontrolloitua korkeataajuussarjamagneettistimulaation vaikutusta dorsolateraaliselle prefrontaalikorteksille (DLPFC). Tutkittavina oli 60 AN:ää sairastavaa henkilöä; heistä 49 pysyi tutkimuksessa loppuun saakka. Ennen magneettistimulaatioita tutkivat suorittivat ruoka-altistuskokeen (food exposure task) AN-oireiden provosoimiseksi. Primaari lopputulosmuuttuja oli AN:n ydinoireet. Lisäksi tutkittiin korkeataajuus- rTMS:n vaikutusta muihin psyykkisiin indikaattoreihin, esim. mielialaan, temporal discounting -tehtävässä suoriutumiseen ja syljen kortisolipitoisuuteen. Korkeataajuus-rTMS:n turvallisuutta, siedettävyyttä ja hyväksyttävyyttä arvioitiin myös. |
Alkumittaukset vakioiden niiden tutkittavien, jotka saivat rTMS:ä, AN:n ydinoireet
vähenivät marginaalisesti merkitsevästi (p = 0,056) lumeryhmään verrattuna heti intervention
jälkeen ja 24 tunnin kuluttua. Vaikutusta muihin psyykkisiin indikaattoreihin ei todettu, vaikka temporal discounting -tehtävässä ero rTMS- ja sham-ryhmän välillä oli marginaalisesti merkitsevä (p = 0,060). Syljen kortisolipitoisuus ei muuttunut intervention myötä. Korkeataajuus-rTMS oli turvallinen, hyvin siedetty, ja tutkittavat hyväksyivät intervention. |
| Dalton ym. 2018 «Dalton B, Bartholdy S, McClelland J, ym. Randomise...»6: Randomised controlled feasibility trial of real versus sham repetitive transcranial magnetic stimulation treatment in adults with severe and enduring anorexia nervosa: the TIARA study | Sarjamagneettistimulaatio (Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation, rTMS) Satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus toteutettiin syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneessa yksikössä. Primaareja lopputulosmuuttujia olivat rekrytoitavuus, osallistuminen ja tutkimuksessa mukana pysyminen. Toissijaisia lopputulosmuuttujia olivat BMI, syömishäiriöoireet, mieliala, elämänlaatu ja rTMS:n turvallisuus ja siedettävyys. Arviointipisteet olivat alussa ennen interventiota, välittömästi intervention jälkeen ja seurannassa (0, 1 ja 4 kuukautta satunnaistamisen jälkeen). Tutkittavat (n = 34, 17 per ryhmä) olivat AN:ää sairastavia henkilöitä, joiden sairauden kesto oli ≥ 3 vuotta ja joilla oli takanaan vähintään yksi loppuun saakka viety hoitoyritys. Tutkittavat saivat 4 viikon aikana 20 kertaa rTMS- tai lumehoitoa. Tavanomaisen hoidon lisäksi rTMS kohdistettiin vasempaan dorsolateraaliseen prefrontaalicortexiin. |
Ennen intervention alkua kummastakin ryhmästä poistettiin yksi tutkittava turvallisuussyistä.
Kaksi tutkittavaa (sham-ryhmä) ei pysynyt mukana intervention loppuun saakka. rTMS
oli turvallinen ja hyvin siedetty. Ryhmien välinen vertailu suosi kaikissa vertailuissa rTMS:ää suhteessa lumeinterventioon. Efektikoot olivat kuitenkin pieniä ja ei-merkitseviä BMI:n (d = 0,2, 95 % luottamusväli -0,49–0,90) ja syömishäiriöoireiden (d = 0,1, 95 % luottamusväli -0,60–0,79) suhteen; elämänlaadun osalta efektikoko oli kohtalainen ja mielialamuuttujien suhteen kohtalainen–suuri (d = 0,61, d = 1,0). Toissijaisten lopputulosmuuttujien osalta ryhmien välillä havaittiin suuria efektikokoja intervention jälkeen ja seurannassa: mieliala (Depression Anxiety Stress Scales, DASS, d = -0,9, 95 % luottamusväli -1,62 – -0,17). Ryhmien välisessä vertailuissa rTMS oli lumehoitoa parempi. |
| Baumann ym. 2018 «Baumann S, Mareš T, Albrecht J ym. Effects of Tran...»7: Effects of Transcranial Direct Current Stimulation Treatment for Anorexia Nervosa | Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio, (transcranial direct current stimulation,
tDCS) Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa sairaalahoidossa olevat AN-potilaat (n = 43) jaettiin transkraniaalista suoraa tasavirtastimulaatiota (tDCS) saavaan interventioryhmään (n = 22) ja lumeryhmään (n = 21). Useilla tutkittavilla kummassakin ryhmässä oli käytössä psyykenlääkitys. Stimulaation kohde oli vasen dorsolateraalinen prefrontaalikortex, hoito-/sham-kertoja oli 10. Tutkimuksessa arvioitiin muutosta häiriintyneessä syömisessä (Eating Disorder Examination Questionnaire, EDE-Q), BMI:ssä ja depressio-oireissa (Zung Self-Rating Depression Scale, ZUNG). Arviointipisteet olivat alussa ennen interventiota, välittömästi intervention jälkeen, ja seurannassa (2 ja 4 viikkoa). |
Pääanalyyseissä ei havaittu merkitseviä eroja psykopatologian tai painon kohenemisen
osalta interventio- ja sham-ryhmän välillä. Syömishäiriöoireissa (EDE-Q) ei kokonaisuudessaan
havaittu ryhmien välisiä eroja intervention jälkeen tai seurannassa, vaikka EDE-Q:n
yksittäisissä kysymyksissä ryhmien välillä ilmeni eroja. Lumehoitoon verrattuna tDCS-ryhmän kehon muotoon perustuva itsearvostus väheni (p < 0,05), ja tarve kontrolloida energiansaantia lievittyi (p < 0,05) 4 viikon seurannassa. Sekä tDCS- että sham-ryhmässä BMI kasvoi hieman (ei-merkitsevästi). |
| RCT:t bulimia (BN) | ||
| Gay ym. 2016 «Gay A, Jaussent I, Sigaud T, ym. A Lack of Clinica...»8: A Lack of Clinical Effect of High-frequency rTMS to Dorsolateral Prefrontal Cortex on Bulimic Symptoms: A Randomised, Double-blind Trial | Korkeataajuuksinen sarjamagneettistimulaatio (high-frequency repetitive transcranial
magnetic stimulation, rTMS) Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa tutkittiin korkeataajuuksisen sarjamagneettistimulaationturvallisuutta ja tehoa/vaikuttavuutta (efficacy) bulimiaa sairastavilla naisilla muun hoidon (SSRI-lääkitys) lisänä. Stimulaatio suunnattiin vasemmanpuoleiselle dorsolateraaliselle prefrontaalikorteksille (DLPFC). Tutkittavat olivat bulimiaa (BN) sairastavia naisia BN (n = 47), jotka satunnaistettiin rTMS- tai lumeryhmään. Tutkittavat saivat rTMS-hoitoa 10 kertaa. Päätulosmuuttuja oli ahmintaepisodien määrä 15 päivän ajan neuromodulaatiohoidon päätyttyä. Tutkittavista 5 henkilöä (n = 2 lumeryhmästä, n = 3 rTMS-ryhmästä) keskeytti tutkimuksen ennen sen päättymistä. |
rTMS oli turvallinen ja hyvin siedetty. Sen ei havaittu vaikuttavan ahminta- tai tyhjentäytymiskäyttäytymiseen bulimiaa sairastavilla naisilla enempää kuin lumehoidon (placebo). |
| Kekic 2017 «Kekic M, McClelland J, Bartholdy S, ym. Single-Ses...»9: Single-Session Transcranial Direct Current Stimulation Temporarily Improves Symptoms, Mood, and Self-Regulatory Control in Bulimia Nervosa: A Randomised Controlled Trial | Yhden kerran transkraniaalinen tasavirtastimulaatio (single-session transcranial direct
current stimulation, tDCS) Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa (double-blind sham-controlled proof-of-principle trial) tutkittiin bilateraalisen, dorsolateraaliselle prefrontaali cortexille (DLPFC) kohdistetun yhden kerran transkraniaalinen tasavirtastimulaationvaikuttavuutta (effect) bulimiaa (BN) sairastavilla aikuisilla (n = 39, 2 miestä). BN-oireita mitattiin 24 tunnin ajan jokaisen hoitokerran jälkeen, ja tutkittavia arvioitiin psykologisin ja neurokognitiivisin mittauksin ennen ja jälkeen jokaisen hoitokerran. |
Syömishäiriön kognitiiviset oireet (mittarina Mizes Eating Disorder Cognitions Questionnaire-Revised)
vähenivät tDCS-ryhmässä verrattuna lumeryhmään. tDCS-ryhmässä myös mielialaoireet
(mitattuna Profile of Mood States) lievittyivät verrattuna lumeryhmään. Sekä tDCS- että lumeryhmässä itseraportoitu ahmimisen tarve väheni ja itsesäätely parani (temporal discounting task). Hoidon jälkeen (24 tuntia) ryhmien BN-oireissa ei havaittu eroa. |
| Guillaume ym. 2018 «Guillaume S, Gay A, Jaussent I, ym. Improving deci...»10: Improving decision-making and cognitive impulse control in bulimia nervosa by rTMS: An ancillary randomized controlled study | Sarjamagneettistimulaatio (repetitive transcranial magnetic stimulation, rTMS) Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa tutkittiin vasemman puoleiselle dorsolateraaliselle prefrontaali cortexille (DLPFC) kohdistetun sarjamagneettistimulaation vaikutusta (effect) bulimian oletettuihin neurokognitiivisiin markkereihin (inhibitorinen kontrolli, päätöksen teko) bulimiaa (BN) sairastavilla aikuisilla (yht. n = 39, n = 22 sham ryhmässä, n = 17 rTMS-ryhmässä). Hoitokertoja oli 10. |
Neuropsykologisessa suoriutumisessa ei havaittu merkitseviä eroja hoito- ja lumeryhmien
välillä. Ryhmien sisäisessä tarkastelussa havaittiin kuitenkin inhibitorisen kontrollin koheneminen rTMS-ryhmässä kahdella (p = 0,03, p = 0,01) eri mittarilla. Myös päätöksenteko (mittarina Iowa gambling task) parani rTMS-ryhmässä merkitsevästi. |