Takaisin Tulosta

Hyperventilaatio

Lääkärin käsikirja
3.4.2023 • Viimeisin muutos 3.4.2023
Eija-Riitta Salomaa

Keskeistä

  • Ensimmäisen hyperventilaatiokohtauksen selvittelyssä on tärkeää poissulkea vakavat taudit, jotka voivat aiheuttaa hyperventilaatiota.
  • Jokaisen hyperventilaatiopotilaan perustutkimukseen kuuluu pieni verenkuva, verensokeri, seerumin kalsium, kilpirauhastoiminta (TSH, T4V), thorax ja EKG. Ellei todeta oireita selittävää muuta sairautta, huomio tulee kohdentaa paniikkihäiriön hoitoon.

Määritelmät

  • Hyperventilaatiolla tarkoitetaan kiihtynyttä alveolaarista ventilaatiota, jonka seurauksena valtimoveren hiilidioksidiosapaine ( aB-pCO2aB-pCO2) laskee aiheuttaen neurologisia ja vasokonstriktion pohjalta syntyviä oireita.
    • Hyperventilaatio-oireisiin ei välttämättä liity verikaasuhäiriötä: esim. paniikkihäiriössä voi olla ilman loppumisen tunteesta johtuvaa ilman haukkomista ilman varsinaista hyperventilaatiota.
    • Osa potilaista saa oireen ruumiillisen rasituksen yhteydessä, tai se voi liittyä asennon vaihdokseen.
  • Hyperventilaatio-oireyhtymällä tarkoitetaan käytännössä yleensä psykogeenista toistuvaa hyperventilaatiota, joka liittyy usein paniikkihäiriöön «Ahdistuneisuushäiriö»2. Hyperventilaatio on kuitenkin myös monen somaattisen sairauden oire.

Syyt

Oireet

  • Tukehtumisen tunne, lisääntynyt hapen tarve, hengenahdistus
  • Rintakipu
    • Tuntuu usein vasemmalla pistävänä kipuna.
  • Sydämentykytys
  • Neurologiset oireet
    • Huimaus, pyörtyminen
    • Heikotus, vapina
    • Pistely ja puutuminen
    • Kömpelyys
    • Keskittymisvaikeudet
    • Kouristukset
  • Psyykkiset oireet
    • Ahdistus, paniikki
    • Depersonalisaatio

Diagnostiikka

  • Anamneesi: psykogeeniset syyt pyrittävä tunnistamaan
  • Pulssioksimetria
    • Jos happikyllästeisyys on matala, vaikka potilas hyperventiloi, on syynä yleensä elimellinen sairaus, mutta normaali happikyllästeisyys ei poissulje elimellistä sairautta.
  • Valtimo- tai kapillaariverinäyte
    • Akuutin kohtauksen aikana alkaloosi ja pCO2:n alhaisuus tukevat diagnoosia.
  • Hyperventilaatiokoe
    • Jos tahdonalainen hyperventilaatio tuottaa potilaalle oireita, se tukee diagnoosia ja auttaa potilasta ymmärtämään oireilunsa syyn.
  • Hyperventilaatiotaipumusta voidaan selvittää spiroergometrialla, jolloin täydentävänä tutkimuksena rasituskokeeseen liitetään usein ortostaattinen koe hengityskaasuseurannassa.
  • Keuhkokuva
  • EKG, pieni verenkuva, verensokeri, seerumin kalsium, kilpirauhastoiminta (TSH, T4V)
    • Hyperventilaatio voi aiheuttaa tuntemattomalla mekanismilla samanlaisia EKG-muutoksia, joita nähdään iskemiassa (ST-laskua ja T-aaltojen negatiivisuutta).
  • Jos epäillään keuhkoemboliaa: ks. tutkimusstrategia artikkelista «Keuhkoembolia»5.

Hoito

  • Perustaudin hoito
  • Akuutin psykogeenisen hyperventilaation hoito
    • Potilaan rauhoittaminen ja puhuttaminen auttavat usein.
    • Paperipussiin hengittämisestä akuutissa tilanteessa on suurelta osin luovuttu.
    • Diatsepaamia annetaan tarvittaessa liuoksena tai tablettina.
    • Laukaiseva tekijä selvitetään ja potilaalle laaditaan jatkosuunnitelma.
      • Erikoissairaanhoidossa mahdollisuus ohjata myös hengitysohjaukseen erikoistuneelle fysioterapeutille
  • Paniikkihäiriön hoito: ks. «Ahdistuneisuushäiriö»2

Kirjallisuutta

  1. Boulding R, Stacey R, Niven R ym. Dysfunctional breathing: a review of the literature and proposal for classification. Eur Respir Rev 2016;25(141):287-94. «PMID: 27581828»PubMed