Ulkustauti, helikobakteeri-infektio ja krooninen gastriitti
Lääkärin käsikirja
16.2.2025 • Viimeisin muutos 16.2.2025
Keskeistä
- Ulkustauti liittyy helikobakteeri-infektioon tai tulehduskipulääkkeiden käyttöön.
- Todettu helikobakteeri-infektio voidaan hoitaa lääkkeellisesti ilman endoskopiaa, jos gastroskopian kriteerit eivät täyty.
- Aikuisen helikobakteeri-infektio aiheuttaa hoitamattomana kroonisen gastriitin ja sitä kautta altistaa atrofiselle gastriitille ja B12-vitamiinin puutokselle sekä lisää mahasyövän riskiä.
- Todettu helikobakteeri-infektio on syytä hoitaa lähes poikkeuksetta.
- Ks. «Ylävatsaoireet (dyspepsia)»1 «Gastroskopia»2 «Refluksitauti»3.
Peptisen haavan hoito (sekä ventrikkeli- että duodenaaliulkus)
- Helikobakteerin häätöhoito (ks. alla) on ensisijainen hoito aina, kun ulkuspotilaalla on todettu helikobakteeri-infektio.
- Duodenaaliulkuspotilaan hoidoksi riittää viikon mittainen helikobakteerin häätö, jonka onnistuminen varmistetaan.
- Ventrikkeliulkuspotilaalla protonipumpun estäjä (PPI) -lääkitystä jatketaan, kunnes haavan parantuminen on varmistettu ja koepaloin todettu, ettei kyseessä ole maligniteetti.
- Kaikkien ulkuspotilaiden on syytä lopettaa tupakointi ja tulehduskipulääkkeiden käyttö.
Helikobakteeri-infektio
Epidemiologia
- Suomessa helikobakteeri-infektion esiintyvyys vuosina 1915–1935 syntyneillä on 70–50 %, vuosina 1955–1975 syntyneillä 35–15 % ja vuoden 1990 jälkeen syntyneillä alle 10 %.
- Yleensä tulehdus on oireeton, mutta 10–20 %:lla potilaista tulehdus johtaa vuosien kuluessa maha- tai pohjukaissuolihaavan kehittymiseen, ja se lisää mahasyövän riskiä 2–6-kertaiseksi. Nykyisin maahanmuuttajilla helikobakteeria esiintyy lähes iästä riippumatta n. 70 %:lla.
Diagnoosi evd
- Aikaisemmin hoitamattomilla potilailla, joille ei ole tarvetta tehdä gastroskopiaa, suositeltavia testejä ovat IgG-luokan vasta-ainemääritys, ulosteen antigeenimääritys tai ulosteen nukleiinihappomääritys.
- Vain nukleiinihappotesti HepyNhO osoittaa bakteerin mahdollisen klaritromysiiniresistenssin.
- Happosalpaajahoito tulee lopettaa 2 viikkoa ja mikrobilääkehoito 4 viikkoa ennen helikobakteerin ulostetestausta.
- Hoidon onnistumista kontrolloitaessa ulostetesti tehdään aikaisintaan 4 viikkoa häätöhoidon loppumisesta. Vasta-ainemääritys ei sovellu hoidon onnistumisen seurantaan.
- Endoskopian yhteydessä histologia on luotettava helikobakteeri-infektion toteamisessa; ks. «Gastroskopia»2.
- Oireettoman väestön helikobakteeriseulontaan ei ole perusteita.
Helikobakteeri-infektion hoito evd
- Helikobakteeri-infektio on aina syytä hoitaa, ellei ole kliinisiä perusteita hoitamatta jättämiselle (esim. monisairas iäkäs potilas, useat tuloksettomat helikobakteerin häätöhoidot, mikrobilääkeallergiat).
- Jos helikobakteeri-infektio päätetään jättää hoitamatta, tulee ottaa kantaa seurantaan, koska helikobakteeri aiheuttaa kroonisen gastriitin ja altistaa atrofiselle gastriitille ja mahasyövälle.
- Helikobakteerin häätöhoito voidaan antaa myös ilman endoskopiaa, elleivät gastroskopian indikaatiot täyty; ks. «Gastroskopia»2.
- Helikobakteerin häätöhoitoa suositellaan myös toiminnallisessa dyspepsiassa perusteellisten tutkimusten jälkeen, vaikka kontrolloiduissa tutkimuksissa dyspepsiaoireet eivät ole juuri vähentyneet.
- Todetun helikobakteeri-infektion hoito on aiheellinen myös epäselvässä raudanpuuteanemiassa ja idiopaattisessa trombosytopeniassa.
Aikuisen helikobakteeri-infektion hoitosuositus
Taulukko 1. Suositus aikuisten helikobakteeri-infektion hoidosta (Käypä hoito 2022 «https://www.kaypahoito.fi/hoi50093#s15»1)| Primaarihoito | Uusintahoito yhden epäonnistuneen hoidon jälkeen |
|---|
1) Omepratsoli 20 mg, esomepratsoli 20 mg, lansopratsoli 30 mg, pantopratsoli 40 mg tai rabepratsoli 20 mg 2) Epäselvässä tilanteessa testataan penisilliiniyliherkkyys. |
Happopumpun salpaaja,
normaali annos1) +
klaritromysiini 500 mg +
amoksisilliini 1 g,
kaikki × 2/vrk viikon ajan
| Happopumpun salpaaja,
normaali annos1) × 2 +
amoksisilliini 1 g × 2 +
levofloksasiini 500 mg × 1/vrk,
kaikki 10 vrk:n ajan
|
Penisilliiniyliherkille2):
happopumpun salpaaja,
normaali annos1) × 2 +
klaritromysiini 250 mg × 2 +
metronidatsoli 400 mg × 3/vrk,
viikon ajan
| Penisilliiniyliherkillä2) amoksisilliinin voi korvata tetrasykliinillä 500 mg × 4/vrk. |
Huomioitavaa hoidon yhteydessä
- Nykysuositusten mukainen häätöhoitotulos Suomessa on n. 80 %.
- Helikobakteerin häätöhoidon onnistuminen on aina kontrolloitava.
- Avohoidossa häätöhoidon kontrolli onnistuu helpoiten ulosteen antigeeni- tai nukleiinihappotestillä. Kontrolli kannattaa tehdä aikaisintaan 1 kk hoidon päättymisen jälkeen. Ennen kontrollinäytettä on muistettava vähintään 2 viikon PPI-tauko.
- Vasta-ainepitoisuudet laskevat häädön jälkeen liian hitaasti, joten niitä ei voi käyttää hoidon kontrollointiin.
- Anamnestinen penisilliiniallergia kannattaa herkästi testata, koska amoksisilliini on oleellinen mikrobilääke helikobakteerin häätöhoidossa «Onko potilaallasi penisilliiniallergia? (9/2020)»4 «Lääkeyliherkkyys»5.
- Suomessa n. 40 % helikobakteereista on metronidatsoliresistenttejä.
- Tupakointi kuurin aikana heikentää hoitotulosta.
- Jos toinenkin kuuri epäonnistuu, kannattaa potilas lähettää gastroenterologille, jolloin gastroskopian, histologian ja helikobakteeriviljelyn jälkeen mietitään hoidon välttämättömyys ja mahdolliset lääkekombinaatiot.
Krooninen gastriitti
- Kroonisella gastriitilla tarkoitetaan mahan limakalvon pitkäaikaista tulehdusta, jonka diagnoosi tehdään histologisesta näytteestä.
- Helikobakteeri-infektio on yleisin kroonisen gastriitin aiheuttaja, mutta sitä voi aiheuttaa myös autoimmuunireaktio (ns. autoimmuunigastriitti).
- Jos gastroskopiassa ilmenee osittainen atrofia ja histologiassa ei todeta helikobakteeria, voidaan autoimmuunigastriitin diagnostiikkaa tarkentaa parietaalisoluvasta-aineiden määrityksellä.
- Helikobakteeri aiheuttaa aina ainakin histologisen kroonisen gastriitin, mutta se ei välttämättä näy heti tähystystutkimuksessa. Gastriitti ilman limakalvovauriota on yleensä oireeton.
- Onnistuneen helikobakteerihoidon jälkeen krooniset tulehdusmuutokset häviävät vuosien kuluessa.
- Hoitamattomana krooninen gastriitti voi johtaa limakalvon atrofiaan ja atrofiseen gastriittiin.
- Atrofinen gastriitti lisää lievästi mahasyövän ja korpusatrofia mahakarsinoidin ilmaantumista.
- Säännöllistä gastroskopiaseurantaa suositellaan tehtäväksi 5 v:n välein, jos potilaalla on totaaliatrofia.
- Parantuneessa helikogastriitissa todetaan usein osittaista tai läiskittäistä atrofiaa, joka ei vaadi seurantaa. Atrofian seuranta tulee suhteuttaa potilaan ikään ja yleistilaan, koska kyseessä on riskitekijän tarkkailu.
- Harvinaisempia vaihtoehtoja, jotka tulee muistaa kroonisen gastriitin erotusdiagnostiikassa
- Crohnin taudin gastriitti
- Muiden mikrobien kuin helikobakteerin aiheuttamat gastriitit (erityisesti hapoton maha)
- Erosiivinen gastriitti (tulehduskipulääkkeet, alkoholin käyttö)
- Portahypertensiivinen gastropatia (maksakirroosipotilailla)
- Eosinofiilinen gastriitti
- Ménétrier’n tauti (harvinainen hypoproteineeminen hypertrofinen gastropatia)
- Joskus gastriitin tapaan salakavalana ilmenevä ventrikkelin linitis plastica -karsinooma
Kirjallisuutta
- Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain CA ym. Management of Helicobacter pylori infection-the Maastricht V/Florence Consensus Report. Gut 2017;66(1):6-30. «PMID: 27707777»PubMed
- Ford AC, Tsipotis E, Yuan Y ym. Efficacy of Helicobacter pylori eradication therapy for functional dyspepsia: updated systematic review and meta-analysis. Gut 2022: «PMID: 35022266»PubMed
- Rokkas T, Gisbert JP, Malfertheiner P ym. Comparative Effectiveness of Multiple Different First-Line Treatment Regimens for Helicobacter pylori Infection: A Network Meta-analysis. Gastroenterology 2021;161(2):495-507.e4. «PMID: 33839101»PubMed
- Ford AC, Yuan Y, Forman D ym. Helicobacter pylori eradication for the prevention of gastric neoplasia. Cochrane Database Syst Rev 2020;(7):CD005583. «PMID: 32628791»PubMed