Gastroskopia
Lääkärin käsikirja
21.11.2024 • Viimeisin muutos 21.11.2024
Perttu Arkkila ja Jukka Koffert
Keskeistä
- Gastroskopian merkitys kroonisten ylävatsavaivojen tutkimusmenetelmänä on vähentynyt helikobakteeri-infektiosta johtuvan uusiutuvan mahahaavan ja mahasyövän harvinaistumisen myötä.
- Selvitä ennen gastroskopiaan lähettämistä aiempien tähystysten histologiset löydökset. Jos mahan ja laskevan duodenumin histologia on ollut normaali, helikobakteeri-infektio, peptinen haavatauti, mahasyöpä ja keliakia ovat epätodennäköisiä.
- Gastroskopia on aiheellinen, jos potilaalla on yli 55–60-vuotiaana ilmaantunut ylävatsavaiva tai hänellä on hälyttäviä oireita tai löydöksiä.
Gastroskopian aiheet
Diagnostisena tutkimuksena
- Ylävatsavaiva, joka on ilmaantunut yli 55–60-vuotiaana
- Hälyttävät oireet tai sairaushistoria
- Harkinnanvaraisena tutkimuksena potilaille, jotka kuuluvat syöpäsukuun
- Ylävatsavaiva 55–60-vuotiaalla ja nuoremmalla
- Jos helikobakteeritesti on negatiivinen, potilasta hoidetaan 4 viikkoa protonipumpun estäjällä. Jos potilaalle ilmaantuu hälyttäviä oireita tai hän tarvitsee toistuvia PPI-kuureja (vähintään 3 kuuria/vuosi), hänet ohjataan gastroskopiaan .
- Keliakiaepäily «Keliakia»9
- Keliakiaa epäiltäessä vain, jos vasta-ainetestit eivät ole johtaneet diagnoosiin tai halutaan poissulkea muita samanaikaisia tauteja
- Ennen laihdutusleikkausta «Lihavuuden leikkaushoito»10
- Helikobakteerin testaaminen riittää, ellei suunnitella sleeve-tekniikalla tehtävää leikkausta tai ole vahvaa epäilyä palleatyrästä.
Seurantatutkimuksena
- Barrettin ruokatorven seuranta
- Ruokatorvi- ja ventrikkeliulkuksen paranemisen seuranta
- Vaikean esofagiitin paranemisen seuranta (LA-luokka C ja D)
- Atrofisen gastriitin ja dysplasiamuutosten seuranta
- Mahalaukun adenomatoottisen polyypin tai karsinoidin seuranta
- Keliakiapotilaan tutkiminen, jos hänellä on oireita oikein toteutetusta gluteenittomasta ruokavaliohoidosta huolimatta «Keliakia»9
- Esofagusvariksien diagnostiikka ja seuranta
Toimenpiteet
- Laskimonlaajentumien ligeeraus ym. hoidot
- Barrettin muutosten ablaatio
- Vuodon hoito ja uusintavuodon ehkäisy
- Striktuuroiden laajennus
- Polypektomia
- Stentit
- Perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia (PEG-letkun asennus)
Tilanteet, jossa gastroskopia ei ole yleensä aiheellinen
- Gastroskopiaa voidaan pitää aiheettomana seuraavissa tilanteissa:
- närästysoireet, jotka paranevat elämäntapamuutoksilla ja ajoittaisella lääkityksellä
- 55–60-vuotiaiden ja nuorempien dyspepsia, joka paranee helikobakteerin häätöhoidolla tai 4 viikon hoitokokeilun aikana, ellei hälyttäviä oireita ole eikä potilas käytä tulehduskipulääkitystä
- Käypä hoito -työryhmä suosittaa 50–55 v:n ikärajaa. Monissa suosituksissa ja esim. HUSin ohjeistuksessa on päädytty korkeampaan 60 v:n ikärajaan.
- ylävatsavaivat, joiden takia on tähystetty aikaisemmin normaalein tuloksin
- laktoosi-intoleranssiin sopivat ylävatsavaivat ennen ruokavaliokokeilua
- pitkäaikaiset ärtyvän suolen oireyhtymän oireet, kuten vatsakipu, turvotus, ripuli ja/tai ummetus.
Biopsiat
- Biopsiat tukevat diagnostiikkaa: gastriitti, helikobakteeri-infektio, atrofia, mahahaavan mahdollinen pahanlaatuisuus, keliakia ja giardiaasi diagnosoidaan tai suljetaan pois.
- Rutiinibiopsiat otetaan mahalaukusta pienen ja suuren kaarroksen puolelta, sekä runko-osan (korpuksen) että antrumin alueelta, ja laskevasta duodenumista. Jos henkilöllä on nielemisvaikeutta, otetaan lisäksi koepalat ruokatorven ala- ja keskikolmanneksen alueelta (mm. eosinofiilisen esofagiitin poissulkemiseksi).
Tutkimukseen valmistautuminen ja jälkihoito
- Potilas on syömättä ja juomatta tutkimusta edeltävästä illasta klo 20:sta lähtien tai ainakin 5 tuntia ennen tutkimusta.
- Sukralfaatti ja antasidit, jotka tarttuvat limakalvoon, sekä mahan tyhjenemistä hidastavat lääkkeet on lopetettava (1–)2 vrk ennen tutkimusta. Muut lääkkeet otetaan normaaliin tapaan.
- Tähystyksen jälkeen nautitaan viileää, pehmeää ruokaa. Jos nielua on puudutettu tutkimuksen yhteydessä, on oltava ravinnotta 1–2 tuntia tutkimuksen jälkeen (aspiraatiovaara).
- Mikrobilääkeprofylaksi ei ole tarpeen ennen gastroskopiaa «Bakteeriendokardiitin ehkäisy»11.
- Antikoagulanttihoidon tauotus
- Esilääkitys: nielupuudutus lidokaiinisuihkeella tai -geelillä. Muuta rutiininomaista lääkitystä ei tarvita, mutta tarvittaessa voidaan antaa midatsolaamia 1–2 mg i.v. ennen tähystystä.
Löydökset, joilla on selvä kliininen merkitys
Ruokatorvi
- Erosiiviset juosteet (Los Angeles -luokituksen käyttöä suositellaan)
- Striktuurat, haavat, kasvaimet
- Vaaleat katteet (esim. kandidaesofagiitti, voi olla merkki immunosuppressiivisesta sairaudesta tai lääkityksestä)
- Barrettin ruokatorvi (levyepiteelin korvautuminen metaplastisella lieriöepiteelillä, intestinaalinen metaplasia): voi syöpäriskin takia vaatia endoskopiaseurantaa
Mahalaukku
- Retentio
- Ulkus (pahanlaatuisuuteen viittaavat iso koko, epätarkkarajaisuus, nodulaarinen pohja); kontrollitähystys ja -biopsiat tarpeen hoidon jälkeen
- Kasvain, adenooma
- Vuotava leesio (voidaan usein hyydyttää endoskooppisesti)
- Selvä atrofia
- Atrofinen korpusgastriitti voi johtaa B12-vitamiinin puutokseen; määritä S-B12-Vit-TC2.
- Atrofinen gastriitti lisää jonkin verran syöpäriskiä. Oireettomien atrofista gastriittia potevien henkilöiden gastroskopiaseuranta ei ole aiheellinen, mutta oireiset potilaat on syytä suhteellisen herkästi tähystää uudelleen.
Pohjukaissuoli
- Ulkus
- Erosiivinen tai ulkuksen deformoima bulbus (viittaa pohjukaissuolihaavan riskiin)
- Histologinen bulbiitti (viittaa pohjukaissuolihaavan riskiin)
- Histologinen villusatrofia (varmistaa keliakiadiagnoosin)
- Giardiaasi
Löydökset, joiden kliininen merkitys on epäselvä tai vähäinen
Taulukko 1. Dyspepsiapotilaan gastroskopialöydökset ja histologiset muutokset, joiden kliininen merkitys on epävarma tai vähäinen| Löydös | Mahdollinen kliininen merkitys |
|---|
| Ruokatorvi |
| Viaton synnynnäinen anomalia |
| Esofagiittilöydöksinä epäspesifisiä |
| Ei aina liity oireisiin. |
| Voi olla distaalialueella normaalilöydös, herkkyys ja tarkkuus ovat huonot. |
| Mahalaukku |
| Ei selvää korrelaatiota oireisiin |
| Ei korreloi gastriittiin eikä oireisiin. |
| Korrelaatio oireisiin epävarma |
| Liittyy atrofiaan, ei vaadi seurantaa. |
| Duodenum |
| Ei korreloi histologiseen duodeniittiin. |
Vasta-aiheet ja komplikaatiot
- Kompensoimaton sydämen vajaatoiminta ja vaikea keuhkosairaus ovat gastroskopian vasta-aiheita.
- Tuore sydäninfarkti on suhteellinen vasta-aihe, vaikka endoskopia aiheuttaa harvoin iskemiaa hemodynaamisesti vakaassa tilanteessa.
- Raskaus ei ole gastroskopian vasta-aihe.
Kirjallisuutta
- Beaton DR, Sharp L, Lu L, ym. Diagnostic yield from symptomatic gastroscopy in the UK: British Society of Gastroenterology analysis using data from the National Endoscopy Database. Gut 2024;73(9):1421-1430 «PMID: 38697772»PubMed
- Yang YX, Brill J, Krishnan P ym. American Gastroenterological Association Institute Guideline on the Role of Upper Gastrointestinal Biopsy to Evaluate Dyspepsia in the Adult Patient in the Absence of Visible Mucosal Lesions. Gastroenterology 2015;149(4):1082-7. «PMID: 26283143»PubMed
- Boustière C, Veitch A, Vanbiervliet G ym. Endoscopy and antiplatelet agents. European Society of Gastrointestinal Endoscopy (ESGE) Guideline. Endoscopy 2011;43(5):445-61. «PMID: 21547880»PubMed
- Talley NJ, Vakil N, Practice Parameters Committee of the American College of Gastroenterology. Guidelines for the management of dyspepsia. Am J Gastroenterol 2005;100(10):2324-37. «PMID: 16181387»PubMed
