Takaisin Tulosta

Ruokamyrkytykset

Lääkärin käsikirja
30.11.2022 • Viimeisin muutos 30.11.2022
Toimitus

Keskeistä

  • Potilaiden hoito on oireenmukaista, jos taudin aiheuttaja on tuntematon, elleivät kyseessä ole botulismiin sopivat oireet. Hoidon tarve arvioidaan uudelleen, kun myrkytyksen aiheuttaja on tiedossa.
  • Epidemia pyritään pysäyttämään ja sen aiheuttaja selvittämään.
    • Suolistopatogeenien nukleiinihappojen osoitustesti ulostenäytteestä F-BaktNhO otetaan sekä oireisilta että oireettomilta, samoin indeksitapauksen lähikontakteilta.
    • Elintarvikevälitteisen epidemian yhteydessä otetaan ulostenäytteinä F-BaktVi3- eli ulosteviljely 3 -tutkimuspaketti, johon kuuluvat F-BaktNhO määrityksen lisäksi Clostridium perfringens, Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus -määritykset.
    • Virustutkimuksia on mahdollista tehdä nukleiinihapon tunnistukseen perustuvilla menetelmillä, esim. F-NoroNhO.
    • Vesiepidemiassa tai suuren kokouksen osanottajajoukon seulonnassa kannattaa tehdä harva otanta ja neuvotella paikallisen tutkivan laboratorion kliinisen mikrobiologin kanssa voimavarojen järkevimmästä käytöstä.
    • Otetaan näyte epäillystä ruoka-aineesta.

Määritelmä

  • Ruokamyrkytys on bakteerin, bakteeritoksiinin tai viruksen aiheuttama sairaus, joka ilmenee äkillisenä saastuneen ruoan syömisen jälkeen. Oireet alkavat yleensä alle 24 t:n kuluessa altistuksesta, mutta salmonelloosissa ja kampylobakteerin aiheuttamassa ruokamyrkytyksessä myöhemminkin.

Etiologia ja oireet

  • Suomessa tavallisimmat aiheuttajat ovat
    • bakteereista Clostridium perfringens, Bacillus cereus, Staphylococcus aureus, salmonella ja kampylobakteeri
    • viruksista norovirus, joka on yleisin elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja, rotavirus, adenovirus, astrovirus
  • Kotimaisten EHEC-tartuntojen määrä on lisääntynyt, mitä selittää osittain nukleiinihapon osoitukseen perustuvien tutkimusten yleistyminen. Myös epidemiat ovat vaikuttaneet tapausmääriin.
  • Ulkomailla saatu ruokamyrkytys on tavallisimmin E. Colin (EAEC, EPEC, ETEC) aiheuttama.
    • Ruokamyrkytysten aiheuttajapatogeeneissä on maantieteellisiä eroja.
  • Tavallisimpien bakteerien aiheuttamien ruokamyrkytysten oireet: ks. taulukko «Eräiden yleisten bakteerien aiheuttamien ruokamyrkytysten oireita »1.

Botulismi

  • Clostridium botulinum -maaperäbakteerin tuottaman myrkyn aiheuttama harvinainen myrkytystila
    • Ruokamyrkytysbotulismin lähteenä voivat olla kotitekoiset liha- ja kalasäilykkeet, vihannekset, liha ja lihatuotteet, kala ja kalatuotteet, jopa pastöroitu porkkanamehu.
    • Oireena on 12–36 t:n kuluttua toksiinin nauttimisesta alkava väsymys ja pyörrytys sekä suun kuivuminen, johon samanaikaisesti tai 3 vrk:n sisällä liittyy neurologisia oireita: näköoireet, nielemisvaikeudet ja nopeasti etenevä lihasheikkous.
    • Imeväisbotulismin tartuntalähteiksi on todettu pöly ja hunaja. Siinä syntyy infektion kautta suolistossa toksiinia.
    • Ruoansulatuskanavan oireet puuttuvat.
    • Erotusdiagnostisesti kyseeseen tulevat polyradikuliitti «Polyradikuliitti»1, polio «Polio ja polion myöhäisoireyhtymä»2, enkefaliitit «Enkefaliitit»3 ja myasthenia gravis «Myasthenia gravis»4.
    • Harvinaisuudestaan huolimatta tauti olisi tärkeä tuntea ja tunnistaa, sillä varhain aloitettu hoito (antitoksiini, respiraattori) voi pelastaa potilaan hengen.
Taulukko 1. Eräiden yleisten bakteerien aiheuttamien ruokamyrkytysten oireita
Staph. aureusC. perfringensBacillus cereusSalmonella
AlkuNopeaNopeaNopeaYleensä nopea
Itämisaika3–4 (1–6) t10–12 (–20) t8–16 t6–72 t
OksenteluLähes ainaHarvoinHarvoinTavallisesti
RipuliVoimakasVoimakasVoimakasTavallisesti
VatsakivutKohtalaisetVoimakkaatVoimakkaatKohtalaiset
KuumeVaihtelevaTavallisesti eiTavallisesti eiYleensä on
VäsymysVoimakas äkillinenLieväLieväTavallisesti
NiveloireetEiEiEi Voi esiintyä
Oireiden kesto5–12 t6–24 t6–24 tUsein 3–5 vrk, voi pitkittyä

Anamneesi

  • Oireiden alkamisaika tarkasti
  • Oireiden laatu: ripuli, oksennukset, kuume, väsymys, säryt
  • Matka-anamneesi: ulkomaanmatkat viime viikkoina
  • Potilaan ruoka-anamneesi viimeisen vuorokauden ajalta
    • Käytetyt elintarvikkeet, kuka on valmistaja?
    • Missä on aterioitu?
    • Kuinka moni henkilö oli syönyt samaa ruokaa?
    • Kuinka monen muun tiedetään sairastuneen?
    • Mitä elintarviketta potilas itse epäilee ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi?
  • Toimiiko potilas salmonellan leviämisen riskityössä?
    • Tehtävässä, jossa hän käsittelee pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita
    • Maidon tuotantotilalla muissa maidonkäsittelytehtävissä kuin lypsytyössä, jos tila toimittaa maitoa meijeriin, jossa maitoa ei pastöroida
  • Taudin vakavuus suhteessa potilaan ikään (vastasyntynyt, vanhus) ja perussairauksiin

Hoito

  • Nestehoito suun kautta: runsaasti juotavaa, myös makeita ja suolaisia nesteitä «Mikrobien aiheuttamat ripulitaudit»5
  • Lepo, tarvittaessa sairauspoissaolo 1–2 vrk
  • Ripulin hoitoon tarvittaessa oireenmukainen lääkitys
  • Ei mikrobilääkettä ennen ulostenäytteen ottoa
  • Mikrobilääkehoidon harkinta
    • EAEC, EPEC, ETEC sekä enteriittiä aiheuttavat salmonellat paranevat useimmiten itsestään eikä mikrobilääkitystä tarvita. Myöskään oireetonta tai lievää shigellan aiheuttamaa tautia ei hoideta mikrobilääkkeillä. Jos potilaan tila kuitenkin vaatii mikrobilääkehoitoa tai se on perusteltua esim. iän tai perussairauden vuoksi, suositellaan siprofloksasiinia (500 mg × 2, hoitoaika 1–3 vrk) tai atsitromysiiniä (500 mg × 1, hoitoaika 3 vrk).
    • EHEC-tartunnassa mikrobilääkehoitoa ei suositella hemolyyttis-ureemisen oireyhtymän riskin vuoksi.
    • Kampylobakteeri: jos oireet ovat helpottaneet etiologian selvittyä, ei mikrobilääkitystä tarvita. Oireinen potilas hoidetaan ensisijaisesti atsitromysiinilla 500 mg × 1, hoitoaika 3 vrk). Ulkomailta tuoduissa kannoissa fluorokinoloniresistenssi on yleistä.
  • Annetaan ohjeet WC-hygieniasta: ulostamisen jälkeen ja aina ennen elintarvikkeiden käsittelyä kädet pestään huolellisesti lämpimällä vedellä ja saippualla. Kädet kuivataan kertakäyttöpaperipyyhkeisiin, joita käytetään niin kauan kuin ripulia tai taudinaiheuttajaa on ulosteissa. Noroviruksen viruseritys kestää noin kuukauden.
  • Neuvotaan olemaan valmistamatta ruokaa muille toistaiseksi.
  • Riskityötä tekevä voi palata työhön 2 oireettoman päivän jälkeen, ellei ulosteviljelyssä ole todettu salmonellaa, EHECiä tai shigellaa. Näiden mikrobien kantaja ei saa jatkaa työtehtävässä, ennen kuin näytteet todetaan puhtaiksi.

Epidemian aiheuttajan selvittäminen

  • Epidemian selvittäminen: ks. THL:n internet-sivu «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/epidemioiden-selvitys-ja-ilmoittaminen/elintarvike-ja-vesivalitteiset-epidemiat/selvita-epidemiaepaily-ja-raportoi-tulokset»1.
  • Joukkosairastumisen ja epidemiaepäilyn yhteydessä terveyskeskuksen johtavaan lääkäriin tai terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin on syytä ottaa heti yhteyttä (myös päivystysaikana). Hän tekee tilannearvion ja on vastuussa siitä, että asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille tehdään epidemian selvittelyn edistämiseksi ja leviämisen estämiseksi. Käytännössä elintarvikenäytteet tai vesinäytteet ottaa yleensä terveystarkastaja, potilasnäytteet terveyskeskus.
  • Jos tartunnan epäillään olevan peräisin yleisestä ruokapaikasta tai elintarvikemyymälän tuotteesta, terveysviranomainen ottaa yhteyden sinne.
  • Potilaiden anamneesin perusteella voidaan usein epäillä tiettyä mikrobia tai elintarviketta. Tavallisimmin tartuntaa levittävät kylmänä tarjottavat ruoat, joissa on eläinvalkuaista, kuten
    • kypsä, huonosti lämmitetty tai jäähdytetty liha tai kala
    • leikkeleet ja broileri
    • äyriäiset
    • idut, salaatit, niiden kastikkeet ja pakastetut marjat
    • kananmuna ja majoneesi
    • maitotuotteet, leivonnaiset
    • ulkomailta lomamatkoilta tuotu liha, lihajalosteet ja juustot.
  • Näistä ja myös ruokien raaka-aineista otetaan näytteet viljelyä varten.
  • Elintarvikkeiden lisäksi tarkastetaan niitä käsitelleet työntekijät ja työvälineet.
    • Kädet: haavat, ihottumat; näytteet infektioista
    • Mahdolliset oireet: oireiset pidätetään työstä harkinnan mukaan.
    • Työvälineet: veitset, leikkuulaudat, pyyhkeet, keittiökoneet jne.
  • Ulostenäytteet otetaan ainakin muutamalta ripulivaiheessa olevalta sairastuneelta.
  • Epidemian selvittely, hoidon jälkiarviointi ja raportointi on aina syytä tehdä. STM:n asetus 2007 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070251»2 ohjeistaa toimintaa.

Epidemiaan liittyvät ilmoitukset

  • Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään RYMY-tietojärjestelmään, joka on Ruokaviraston ja THL:n yhteinen raportointijärjestelmä (vaatii käyttäjän tunnistautumisen) «https://palvelut2.evira.fi/rymy/»3.
  • Epäilyilmoitus (kunnan epidemiaselvitystyöryhmän jäsenten täytettävä) «https://palvelut2.evira.fi/rymy/talletaeilmo.php»4 tehdään aina, kun
    • kyseessä on laitosepidemia (päiväkoti, koulu, sairaala, vanhainkoti ym.)
    • tapauksia on enemmän kuin viisi
    • on aihetta epäillä ravintolassa saadun ruokamyrkytyksen johtuvan laajemmalle levinneestä raaka-aine-erästä
    • kun on perusteltua aihetta epäillä kaupallista elintarviketta tartunnan lähteeksi.
  • Ilmoituksen tekee yleensä kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri, mutta myös esim. päivystävä lääkäri joutuu joskus tekemään sen, jos epidemia pitää pystyä pysäyttämään pikaisesti. Epäilyilmoituksen tekemiseen ei tarvita kuntakohtaisia tunnuksia ja salasanoja.
  • Perhe-epidemioissa ilmoitus tehdään, jos on perusteltua aihetta epäillä kaupallista elintarviketta tartunnan lähteeksi.
  • Selvitysilmoitus. Kunnan selvitystyöryhmä tekee selvitysilmoituksen sen jälkeen, kun selvitystyö on tehty. Selvitysilmoituksen tekemiseen tarvitaan kuntakohtaiset verkkotunnukset.
  • Sähköinen tartuntatauti-ilmoitus (ks. tarkemmin Tartuntatautien ilmoitusmenettely «Tartuntatautien ilmoitusmenettely»6) tehdään joistakin ruokamyrkytyksistä, mm. EHEC- ja shigella-bakteerien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä, lavantaudista ja pikkulavantaudista sekä botulismista.